fs t avajaåseä* Juttu siv. q /, .ffi @&@ l-' :! I 7 \
Lehden nimi Tsilari tuleie sanoista "till säliaren", joka tarkoitti lehteä, sähkösanomaa, jonka yhden 'kappaleen myyntitulon sai myyjä pitää itsellään. Siis, et tän vuoden 2011 ekan Tsilarin yks tärkee sanoma on se, et kantsiiottaa iisistinoiomat hyvät ja huonot puolet ja r samoin frendien ja muun jengin sielunelämä. Mitskulo kans toinen puoli. Kantsii skiglaa tässä laiffissa niinku botskr, välistä snadisti kryssaillen ja sit välistä suoraan kohti tota parempaa levaamista Pemu Kantsii kryssai lla Vuoden vaihtees jenoi taas vanhan tavan mukaan teki kaikenlaisii lupauksii, et"ne rupee redeiks ja kliffoiks, et niist tulee kunnon friiduija kundei, siis niinku parempaa jengii. (Hei Pemu, honaaksä muute, et sä alat nyt just ite olee snä-disti toi besservisser) Toi oli latoian huomautus. Jengio just sellasta ku se on, Se skruudaa just samaa tsieguraa ku son aina skruudannut flesuu ja vilsonii, dokaa birraå, kossuu, konkkuu ja bamlaa kaikkee skeidaa eikä anna muille suun vuoroo. 2 'r'$ttARl {l{'! Kannen foto: 0lliBull Päätoimittaia Pertti "Pem.)" Mustonen 050 550 5706 Stadin Slangi ry:n pj. Mut anna et mä skrivaan tän stoorin loppuun Pari rivii enää. Treenaa diggaa kaikkii. Taikemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Mut tiedäks mitä! Semmosella pyhimyksel ja besservisseiil on kans tosi snadisti noit frendei, Siit ei kyl kovin moni diqqaa. Kantsii olla niinku suvaitsevainen. KLIFFAA KEVÄTTALVEE Tsilarin lukijoille.. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Sähköposti : tsi lari@stad i nslangi.fi Ursulassa riittää jengiä. Pemu voi kokemuksest sanoo, et siit ei tuu yhtään mitään. Onneks Pemulon sen pumpus töisnadilatcija, ku aina välistä bamlaa sille, et sen kairtsis niinku snadisti biomssata eikä skrivaa iha mitä sattuu. Uuden vuoden lupauksen pitäminen on yks maailman vaikeimpiijuttui. Lasse Liemola 050 585 B9B5 Femun pääkirjoitus sit sul o kaamee krabbis ia morkkis, mut ei se mitään, sä olit kaks viikkoo ku snadi enkeli ja sul oli kliffaa ja kaikki diggas sust. Sähän todella voit olla niin helvatin redi, kunnollinen, fiinija jämpti nuhteeton snadi pyhimys, et hohoijaa. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Sit ei kantsi niin kaameesti luvata kaikkee gutaa ja fiinejä elämän tapoja. Se mitä jengi o duunannu viimeiset 30 tai 40 vuotta, niin sitä se duuriaakyl gravariin saakka. Mut unelmointija lupaaminen on ihan vänkää, Jos sä lupaat, ettet enää kosk'aa dokaa, tai bankkaa sun muijaas tai skloddejas tai röökaa tai goisaa teidän seslongil aborkat klabbeis ja oot -sit kaks viikkoo tosi kunnon stadilainen, niin se on ihan jees, ihan kliffaa. Sit sä tietyst glömmaat nää hyvät lupaukset ja oot taas oma snadi ittes, dokaät, rähjäät, skruudaat kaikkee skeidaa, blaadaat ku skorsteeni, raivoot sun skideilles, tuut himaa fyllassa ja Skrivaa Tsilariin 'l-l f,ffiE*faffir Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Se oli niinku kliffa unelma. Tietyst toi lupaaminen o kliffaa, o kliffaa haaveilla, et mList tulee nyt redi kunnon kundi, jolla o snadi pyhimyksen kehä knubbin päällä ja jost kaikki sanoo, et vaude, kyl o tosi redi kundi, mist tommosii hittaakaan! Ei niit hittaa mistään. Foto: OlliBull Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2011 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 1.3.2011 mennessä. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ia osoitteesi, vai kka käyttäi sitki n n i m i merkkiä. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Mikään ei o yhtä fittii ja kimuranttii ku enijräa itteänsä ku on jo vanha mutsi tai starbu
({ 1 12011 srsÄlrö Pääkirjoitus---**-----------2 Mattssonin Ekin alkupala----------3 Stadin Slangin hallitus--------4 Jäsenpostia-------------------5 Bamlausdirikan lööppi---------6 Afi hurin lounas:-----------------6 Slangilaiset Siljalla-------------7 Stadin mestal------------------8 Castreni n katu 20-----------------9-1 1 lsäni oli Ässä------------------12 Snadi stoori kriguajalta-----,-l 3 Bamlaa slangia oikein-------------1 3 Stadilaiset Karibialla------1 4-16 Gamlat anonssit---------------17 Stooreja Humulasta:--------1 8-1 I Stadin mestat avattiin-----20-2 1 Kolman nella yli---------22-23 Sautskin pakina----------------24 Nordenskiöldi n katu----.------25 Andalucian slangia:------26-27 Skidinä Limiksellä------------27 Ku mä olin snadi---*----------29 Stadi froogikset---------------------30 Fotoskaba 1 I 1 1 -----------------30 Fotoskaba 6/1 vastaus---------3 1 Stadin kliffat mestal---------32 Sörkän friidun stooreja--------33 Stadin Slangin kamoja------34 Myynti h i nnasto---------------------35 Snöge on snygi---------------36 Perästä kuuluu-------------37-38 Jäsen hakemus------:---37-38 Stadi froogiksen vastauksel---38 Karin pii nos-------------------------39 Stadilla kuultua----------------39 15.2.2011 klo 17.00 Treffit Stadin mestat -näyttelyn yhteydessä Helsingin kaupungintalon näyttelytila Virka Calleriassa osoitteessa: Pohjois-Esplanadi 1 1 -1 3. *W -''r .@Fjer=:|f+ ;' _-&>: *,l/ ) r',t/ftalr.'.' ..'aillz./r, PERINNEJA KULIUURI\HOISWS tLOteSt. Käsitel lään sääntöinääräiset asiat: s Ä s Ä AK Ä T TERVETULOA!. a z : ,a 'a #' F E F g:.. t:. '; i: 'aa VLJ*SgKTKOUS -riD )raoil] .)tAl-lstn Stadin Slangin vuos i kokous pidetään-maanantai na 21 .3. llS 11' Hämeentie 73 ; Helsinki. TSILARI ,I/,I { ffssonin Ekin alkupalat lf*:r lJ,i;{e 5e ku ei soo bloosikses eldistö-ei hittoa pimees fjoosoo. 201 1 klo 1 7:30 Herman n i n Diakon iatalossa, ti I i npäätös, toi m intakertom us ja tilintarkastajien lausunto. KAIKKI MESSIIN TSIGAA GAMLOI FOTOT! {lv ^./ ÄtÄ MISSAA TÄrÄ: ?
050 512 5077 ki m mo. 040 506 0954 raija.tervomaa@kol u mbus.fi Erkki Nordberg puh. 050 431 7123 enordber@welho.com Mikko Seppälä puh. helsinki.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari PAINOPAIKKA Fram Oy Vaasa $%'s&J$srÄf MAALISKUUN . 050 585 B9B5 lasse@lremola.com Varapu heenjohtaja Hannu Heiskanen puh. tal.hoit Erkki Nordberg. mansikka-aho@ eduskunta.fi TSTLART t/{ * PÅÄTOIMITTAJA Pertti "Pemu" Mustonen puh. jäsen Pia Snellman, jäsen. 050 431 7123 enordber@welho.com Cata Mansikka-aho puh 046 810 1433 katri. (09) 774 1041 lmari Jokjnen toimisto@stadinslangi.fi Toimistonhoita;a tsilari@stadinslangi.fi hoitaa myös yhdistyksen www.stadinslangi.fi jäsensihteerin ja TOll\llNSTCI AVOINNA sihteerin tehtäviä. 040 567 1404 moseppal@cc. 0400 428 325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. Pekka Kurvinen, jäsen puh. karvinen@el isa n et.fi JÄSENET Erkki Nordberg puh. tiistaisin ja torstaisin ilmari.jokinen@stadinslangi.fi klo14-'18 Kimmo Karvinen. Cata Mansikka-aho, jasen. 050-550 5706, mustopertti@hotmail.com TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. SI.ANG'TREFFIT * Mffiä,äffi; ' t=* W I Pia-snerman 1/ 1pil @ Ji:gffFåxfur'u'o,"ti Mikko Seppälä, jäsen, Pia Snellman, jäsen TOIMISTO ja TSILARIN TOIMITUS Hämeentie 67 00550 Helsinki puh
ke. su. TIEDOT TAPAHTUMISTA SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET . 13.4. saakka Stad n mestai näyttely Ka u pu ng intalo ti.'15.2. klo 17:00 Slangltreffit Stadin mestat -näyttelyn yhteydessä Kaupungintalon Virka Galleriassa ke. Resoluutio: 300 dpi:tä sähköpostiosoitteeseen : tsilari@stadinslangi.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. 15.3, klo 18:00 Slangitreffit Ravintola Bruuverissa Kampin Kauppakeskuksessa. HUHTIKUU Tsilari 2110 ilmestyy ke. kesiksellä. klo 13:30 Hotelli Arthurin lounas. 17.5. klo 18:00 Slangitreffit Ravintola Bruuverissa TOUKOKUU pe.6.5 klo 18:00 Mutsi on bestis. 19.4. TILAISUUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN JÄSENEKSI LIITTYMINEN A[NTruTreIF ffiUffiRrereN Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat säh köpostiosoitteeseen. aa Hermannin Diakoniatalossa Hämeentie 73, Helsinki. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. klo 10-14 Stadin Friidun, Kundin ja Junnun julkistaminen. 12.6. 8.5 klo 15:00 Mutsi on bestis. klo 13:30 Hotelli Arlhurin lounas. ti. tsilari@stadinslangi.fi sekä printit ja konekirloitusliuskat toimiston osoitteeseen. ke. Häppis pidättää HE|NÄKUU oikeuden Slangijengi muutoksiin. klo 13:30 Hotelli Arthurin lounas. 16.2. MAALISKUU ti. llmoitukset: PDF-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Paavaltnkirkossa ti. Stadilainen museo tms. klo 18:00 Slangitreffit Ravintola Bruuverissa. Toimitus. Käsinkiryoitettuja tekstejä emme julkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. Tuomiokirkossa. Johnny Cash Walking The Line. TStLAR! t/,!,t ,. Slangiristeily. ) HELMIKUU J Tsrla'r '1 '1 O rlmestyy 20.2. 23.3. Pohjalaiset ja Stadilaiset Le Bonk ma.21.3. 16.3. klo 17:30 lA s E N P O S T rA Stadin Slans i rv:n omilla kotifrviilla . Joftsuredu landelle. KESÄKUU Tsilari 3/10 ilmestyy la
STADIN MESTAT HIMASTA GARTSALLE on fyllannu siihen duunatut odotukset. Häppis on funtsinu tapahtumii ja niistä infotaan paitSi Tsilarissa myös slangitreffeillä ja meidän nettisivuilla Byroosta saa aiankohtaista infoo ku käy siellä tai skulaa sinne. gsm 050 58 58 985 SLANGITSYRKIG KUULUU KAIKI LLE SEURJMVAT ARTHURIN TAPAAMISEI: ke 1 6.2.11. Mä oon tosi son et YSgLÅR€ {I€ { llarn lar-rseliril<au [ööp p i 03.2 .2011 Stadin mestat näyttely päättyy 20.2.2011 ja meidän tarttee funtsata mitä tehdään upeille näyttelyrakenteille ja kuville. 6 .**e '!'"'/ ./,:'t . Oli kliffa lysnaa ku Stadin bulein pomo stikkas sopivii kohtii slangii : Kaupungintalosta tuli STADARI ja Virka-infosta VIRKKIS. Tsyrkkajuttu ei ollut enää meidän järkkäämä eikä me tietenkään voida omia yksinoikeutta slangiin. Kiitti sponsoreille, jotka on mahdollistanu näyttelyn toteutumisen Tää näyttäis menevän "nahkoineen" ja jengille jää makeet fiilikset. Fyffee on palanu nii et alkuu byysat studas ja meitsi oli kalpee ku kalkkibotskin kapu ku pluggas budjetin. Bamiksen vuoro oli 1ärkkäävän yhdistyksen puolesta sanoo tänksit Stadille ja kaikille näyttelyyn osallistuneille. I STADIN MESTAI_ HIMASTA CARTSALLE J USSI, STADARI JAVIRKKIS Stadin mestat näyttely öppnattii 25.1.2011ja kutsuvieraslengiä oli tullu paikalle noin 600 slangifriikkiä. lnto ei riittänyt. Jussi bamlas kuitenkin ihan luontevasti ja näytti jengille et kyllä slangi sujuu bossilta. Ekaks Stadin omiin mestoihin: Stoa, Vuotalo Malmitalo Kanneltalojne. Viittasin Esaan ja todellakin pyysin kysymään häneltä. Toivon näkeväni sut meidän geimeissä messissä. Stadista ja Stadin mestoista kertovia juttuja vois myös näyttelyn muodossa roudata muualle Suomeen esim. Tää on myös meidän taloudellisesti bulein juttu. Edeliisessä Tsilarissa 612010 eläkepappi Esa Siljamäki purki tuntojaan ja kerto miks ei ollu messissä Kaltsin tsyrkassa 10.10. kertomaan meidän stadilaisten laiffista, joka ei aina oo ollu iisii.,. Slangii edustaa Pertti Salolainen, pohjalaisvastustaja on vielä hakusessa. Meidän speedyjengi nopean toiminnan joukot oli innolla messissä. Lahti. Geimei voi duunaa kaikki kenellä intoo riittää. Poistimme tapahtuman meidän toimintasuunnitelmasta. Me otettii tapahtuma takas slangin omaan liidaukseen ja SLANGITSYRKKA toteutettii viikon varoajalla. Viime keväisessä "Mutsi on bestis" illassa jotkut otti asian esille. Viime vuosina toteutetut bulit tsyrkkajutut paitsi Kaltsinmyös Paavalinja Tuomiotsyrkan kanssa on ollu osoitus hyvästä ja saumattomasta kimpasta eri tahojen kanssa. En lähde sitä stooria tässä purkamaan. Tampere, Turku Jyväskylä, Oulu Rovaniemi jne. sä Esa ootjoutunu kokee hankaliitapauksii Yhteistyör' puuttuminen, kimppa, ei ollut todellakaan meistä kiinni. Kun tää souvi saadaan finaaliin, siirrytään päiväjärjestykseen. Kaikki stadilaiset ei pääse tulemaan nyt menossa olevaan näyttelyyn. Ylibossi Jussi Pajunen bamlas suomeksi, sveduksi ja slangiksi. Jengi ku sitä on käyny tsiigaamassa on kehunu ja me on saatu positiivist feedbackii. Yhteinen rukous siis yhteinen, on sittenkin "hirvittävän paljon isompi asia' kuin tää episodi. Toivotan sulle Esa armorikkaita eläkevuosia. Kliffaa kevään odotusta koko jengille. klo 1 3:30 ke 16.3.11. Toteen vaan, että toissa vuonna Helsingin Uutiset skulas mulle ja kerto kuulleensa Kaltsin seurakunnasta. klo 13:30 TERVETULOA MUKAAN!. Se on meidän tähänastisit näyttelyist upein. Kiitti myös kaikille vapaaehtoisille jotka on jeesannu slangikaman blisauksessa ja ollu näyttelyssä kävijöiden oppaana kertomassa paitsi meidän yhdistyksestä myös näyttelyn fotoista ja filmeistä. Pysykää "kanavalla ja tulkaa messiin geimeihin jotka on teitä varten järkätty. Syksyllä'puskaradio" kerto, et Kaltsin tsyrkkajuttuu ei enää järkättäis. klo 16-20 Le Bonk ssa 'Slang meets kranni" eli stadin slangi ja EteläPohjanmaan murre kielikamppailussa. Mielestäni meidän tulis selvittää, voisko tän näyttelyn duunaa kiertoon. Sit skoolattii. klo 1 3:30 ke 1 3.4.11. Maaliskuussa on jo Bulit Slangitreflit 23.3. Se koski enemmän kuin kohtuullisesti, Olihan se Stadin Slangin aloitteesta syntynyt suosittu häppening. Mä uskon, et Jussi on hiffannu meidän mesen: Slangion Stadin brändi. "Stadin Slangilla ei ole mitään tekemistä sana kartsalta tapahtuman kanssa". Stadin Junnu Juho Valtosen jousikvartetti skulas aluks figelimusaa ja näyttelypäällikkö Kirsi Hasu stikkas tervetulotoivotukset. Myös Kaltsin tsyrkassa. Lasse Liemola, LOUNAStr:ffituff%ffir lasse.liemola@liemola.com. N/ä tsennaan kyllä mistä pläägä puristaa. Sut on ansaitusti valittu Stadin Kundiksi. Lasse Liemola Bamis. Mä tsennaan Jussin familin ja taustat nii, et se slangi taipuu kundin jutskatessa niinki makeesti on meille stadilaisille nastaa, Heidän himassa ku ei saanu bamlaa slangii vaik syntyperäisii stadilaisiiolivatki
Eli se trippi voitas duunaa keväällä. Palmu staijaa alkuperäisen Aallottaren pienoismallin vieressä. Tää blisausdiriga Palmu kerto, et muuten Siljalla skulaa kliffasti. TSTLAR! t/{ { Fiksuinta jengiä koskaan botskissa. Siel on bulit luukut, bastu ja kartsan toisella puolella buli kylpylä. Yks dösa vetää vaan alle 50 slangilaista. Siel on kliffoi hotlii ja rantsui, rafloi ja kylpylämestoi, jois slangilaiset voi hautuu niitten klesoi klabbei tai saada snadisti hierontaa ja muuta gutaa. : rpuks se blisattiin japskeille. Se oli neljä prossaa enemmän ku aikaisemmin. : Ja sit seuraavana aamuna kellään ei ollut krabbista, vaan koko jengi lähti glaiduna dallaa Stokikseen, tsiigaa museoit ja buidui ja tsöpaa jotain snadii krääsää himatuliaisiks tai joululahjoiks. Ansku palaveeras Siljan blisausdirigan Marco Palmun kanssa ja se sano, et Tallink Silja pystyy järkkää kliffaa proggist, jotain viinija skumppamaistiaisia ja tietysti kunnon rabatsuunit itse reissusta. Se oli snyqqi botski. Se tulitodistettua viime marraskuussa, kun slangilaiset skiglas Silja Sinfonialla Stokikseen ja takas himaan, stadiin. Aallotar bygattiin Tanskassa 1 937. Se oli snyggi botski. z: s:e : sprigit ja koltut :a: z s,'aJa'. Stokiksessa oli kuiteski yli sata slangilaista. Stokiksen bisnes o pysynyt ennallaan, ei slis petrannu muttei tullut persnettookaan. Bisnes on sujunut ihan siististi. Seuraavassa Tsilarissa Pärnun reissust o snadisti enemmän infoo. lllalla rengi sitten meni tsiigaa bots<in proggist. Niillä oli stailit kledjutja klensat, kulta ja hopea vaan glenssas niitte revan ja daisareitte päällä ja kun proggis slyytas, niin stadilaiset meni ite joraa niitte gimmafrendien ja kundifrendien kanssa Tallink Siljan blisausdiriga Marco Palmu olis tosi glaidu, jos slangilaiset skiglais jatkuvasti Stadista Tallinnaan. Snyggit gimmat sjungas ja joras. Botskin raflassa buffana eli tarjoilijana ollut Susanna Vehmas oli ihan haltioissaan Se sano, ettei se ollut rki.a :s gannu yhtä hyvin kär::.:.,aa ja hokkii jengii ku .aa s:ao laisten ryhmä, Ka <.< .a.,-a.,T., tosi snyggisti-a <e <. Se oli sen verran kliffa reissu, et Ansku Nuutinen rupes heti funtsii uutta slangilaisten ryhmätrippii Siljan botskeil Viroon, Pärnuun. No Anskuhan on kova kundi järkkää. Stadin slangilaiset on tosi fiksuu jengii. Se skiglas monta vuotta .: Leningradista Stadin kautta Lontooseen. ja snadit helme: (aassa Ansku Nuui ^e^ .,2 sas : sbukea ja ka r< : ^z' eepälläär s ^e^ -i S å',r') hinnask \'<s 'ct: .cssa Anskun eli joier-<er pc , ella tsittas sekä Lasse eha Jon Liemola. jotka duunas sen lihoiks 1975. Tallinnaan shingras viime tilikaudella 8,4 miljoonaa härmäläistä. Sit slobot flyttas sen Mustalle merelle. Eikä se ollut mikään snadi ryhmä. Aallotar bygattiin Tanskassa 1937. Härmä ioutui tr vreressa. Siinä oli yli sata stadin friiduu ja kundii messissä. Kantsii muuten honata, et Pärnuun skujaa vaan yks busa, joten saattaa tulla snadisti hosis, et mahtuu messiin. Härmä joutui r antamaan sen sotakorvaukseks Neukkulaan 1945. Ensin botskilla salmen ylija sitte dösalla Pärnuun, jossa budjattais hotelli Vihreessä Talossa. Se sano kans, et jos jengil o stärä järkkääjä, niin se jeesaa vildesti. Pemu
ii. TSILARå 1/11 B -f F v . ,"' " '3 z' E {E FI rt! 1 -*a# E ':' å _ ;' ; {*:3 ''-# * -ftfålr\ EåIIE åFlf E F I **-"-'--J EFIå *::j z j .. Er z€ t -&'@ 4a"E €z L g _____E 2*.1 . '.r,iri. eG . E c t E I I T t E F E E. lr l_: *t3 lIr!r-. 2*.2 "2*j j n1-r-rc, n a'irc, nr.1 r-1r ,j-l t, il-ri, lc-sr,, 5Ji-\,r4, t{rjh rry,,vlv.yiik;i. t 1E J +1,:'j t JZ I .4Få:':rf' 'l E . l]'l ,#,!1!:*.,
C18854. telmia Castreninkatu 20 (=CZO) ympä riltä sen jälkeiseltä ajalta, kun mutsi uskalsi jättää mut ekan kerran tsittaan yksin kotitalon kiviportaan reunalle siks aikaa kun se itse kävi Hakiksen torilla itse budjasin samassa korttelissa os. Kadunpuoleisten rivien lisäksi näiden rivien itäpäässä ja välissä oli etelä-pohjoissuunnassa oleva rakennus. Myöherlrnin Urheilutalon valmistuttua sen uimahalli vähensi saunassa kä1,ntejä. Läheskään aina asunnon molemmat huoneet eivät o1leet yhden perheen käytössä. nyt kertomasta oman asuintaloni Castreninkatu 18:n (C18) elämästä ja kavereista. Ainakin kahta kellaria käytettiin pidernpiaikaisesti muuhun kuin . Tarvittava vesi lämmitettiin. Hän toivoi myös, että kuvaisin lapsuuteni kokemuksia lähialueilla, Olen tarkoituksella välttä. TSILARI 1/11 Eräänä iltana syyskuun toisella viikolla vuolrna 1994 Satu Hukkinen soitteli minulle kotiin ja kysyi, kuinka paljon muistan Castreninkatu 20:n vanhasta asuintalosta ja miten siellä ölettiin ja oltiin. Aika tavallista oli käydä yleisissä saunoissa. säilytykseen. Tontin länsipäässä oli lisäksi ulkorakennus, jossa oli eteläpäässä pesutupa isoine ikkunoineen ja pohjoispäässä vessat. Kaikki seuraavat tapah. Kcllarit olivat mvös tilavia mm. totka olir lt roisiinsa nähden vastakkain. Yhdessä kellarissa Alppikadunpuolella jopa asuttiin. Pihanpuoleisella sir..Lrlla oli lisäksi käynti pienehköön työkal uvarastoon ja pisuaariin, jota me sanottiin nollikseksi, koska ovessa oli silmien tasalla pari pyöreätä' reikää. Toinen silulle päin johti pienempään, pihanpuoleiseen huoneeseen ja toinen ovi isompaan kadunr puoleiseen huoneeseen. Vintillä kuivattiin pyrykkejä ja säilytettnn r aarreira. Ulko0\'esta sisään mentäessä oli ensin eteinen, josta oli kaksi or ea. Alppikadunpuoleisessa rir issä'oli puutyöverstas (Moritzin isä) ja Castreninkadun puoleisessa rivissä rnetallilyöverstas (Riipinen teki rnrn. Seitolat cli Rikhardin'ja Haran perhe ja Franzenit). Asumistiheys oli aika iuuri. Pienemmässä huoneessa saattoi asua yksi tai kaksi henkilöä., Eräskin pienemmässä huoneessa asunut emigrantti piti kovasti hapankaalista, jonka tuoksusta sai sitten naapurihuoneessa asunut viiden hen-een perhekin nauttia. katos ja r älikaide naapurinpuolelle. Jokaisel la asunnolla oli omä veski. Eteisestä oli rnyös portaat vintille. .\lppikadun puo1ella oli puuaita, jossa oli kulkuovi. Eräitä lapsuusajan muis. Sisäänkäynnit oliVat pareittain kuitenkin niin. Castreninkadun puoleinen metalliporrti taisi olla aina päivisin auki. jossa oli ainakin kaksi rai koln-re asuntoa (mm. päröivät puitteet olivat heillekin samat niin kuin muillekin, jotka niillä kulmilla asuivat. Niiiä oli k ilsan säreellä usearnpia. Varsinaiset asuinti lat olivat graniittisen kivijalan yläpuolisessa osassa. tumat ja asiat ajoittuvat 1950-luvulle ellei erikseen ole muuta mainittu, Asunnoissa oli kvlmävesijohto ja kaatoiavuaari. Hänellä oli sisäänkär'nti mvös Alppikadun puolel1e. 'Rajaus osoittautui välttämättömäksi, Kuitenkin ym. Tosin alapuolellakin kellaritiloissa asurriin ainakrn tilapäisesti. Rakennukset olivat harjakattoisia ja siten vinrit olivat aika tilavia. Naapuritalon Cl0:n sisäänkär nnit olivat pihanpuolella. Rappusten r läpäässä oli tasirnne. aikuinen saattoi seistä siellä r aivattomasti. Asuinrakennuksia oli kaikkiaan kolme. Meidän perhe suosi Kolmannen linjan saunaa. Näiden porrarden alla oli komeroita.. Tosin uimahallin sauna olr surkea höyrysauna. ;,+ tof; 4 ic € Castreninkatu 20. että kurnmallakin parilla oli onat rappu:ct. reatrerille ja televisiolle kaikenlaisia kaiteita, kulisseja ym.). Pihalle pääsi kahdesta ponista .jos unohdetaan ntuut reitit
Jotenkin Hara oli rtruita parempi futaaja. Filmiä tunseniin putk iloon. Lintsin, Eltsun ja Alppilan kalliot olivat kiipeilyä varten. niillä oli oma bambuseir'äs. parfuriin. sain armon Päästä em. Pikkupuistossa eli brankkaripuistossa o1i tapana käydä kesäisin keinumassa pitkässä keinussa, silloin kun lastentarhan porukka oli sisäIlä. Märän villan maku painui lähtemättömästi mieliin. johon toiseett baanan jätettiin pieni reikäsuutin. Ekat telkkarit ilmestyivät vasta 1960luvun alussa. Meidän perheessä isä leikkasi rukat. koska ne sa\us pitkään. Ketjut oli kovilla kun lauta oli täynnä. Ei se elämä yhtä hillumista ollu. Samoissa tiloissa toimi myöhemmin joku vaahtomuovia valmistava yritys. Vanhat penkit oli raijattu ulos kasoihin. missä olr r re lä 1990-luvulla SYP:in k,rnrtori. Silloin siinä olr parikolmikerroksinen tal o. Ainakin kolrne viimeistä olivat Elannon kauppoja. Lcfibi:ta iuli nrielcerr. Sen jälkeen kun hän oli kauppaan rultuaan ilmoitlanut. Sitä varlen ulkorakennuksen ja pihalla olevan asuinrakennuksen väliin oli vedetty naruja. jonka nimi muistaakseni oli Lause. jopa vähän sen alapuolella, pikkuinen sekatavarakauppa, iossa Hilkka, Joken ja Rai-kun pikkusysteri tuhlasi, vaahtosammuttimen kokoisena, rahansa karkkiin. kemikalioliike, maitoja 1eipäkauppa, sitten kulmassa sekatavarakauppa ja Kirstinkadun puolella vielä lihakauppa. Märillä lapasilla sai kovempia lumipalloja. Se joka heitti lähimmäksi r ei koko potin. tikkuja ym. Itse tapahtuma Luntui jonkinasteiselta kidutukselta. Sisäpihalta ei lunta vietykkään talven aikana pois. Muistan vieläkin kuivan hiekoitussoran, joka pölysi koko piilossaoloajan. Tälläkin pi, halla tavallisen piiloleikin lisäksi leikittiin kirkkistä eli kirkonrottaa, l0 tikkua laudalla tai purkkista. Mä pärjäsin j uoksuissa. Hyppynarut kuluivat kundienkin handuissa. \onarissa yritettiin kär dä niin usein kuin niahdoilista. Paperikzrupan kohdalla heitåttiin seinän viereen koirkoita. Uskomattoman pitkiä hyppyjä näin syntyi. Jollakin oli kello ja ajat oli huippuluokkaa kovempaa kun ei päästy. Tilanne oikeastaan paheni. Siellä kun voi londata erilaisia urheiluvälineitä esim. Hernäpäen kauppa oli kuu-" luisa leivoksistaan, vaikkakin ne olivat silloin harvinaista herkkua. vieressä heti i asemmalla 'puolella oli C22:n katutasossa. Kirkkopuistpssa leikittiin hiekkaalueilla muutakin mm. Myös nade ja likkojen parpi eli ruutuhyppely menettelivät. Aika tavallista oli pituushyppy keinusta. Se oli silloin kun vesirokko oli mennyl ohi. josta tehtiin patoja. Sisäänkäyntirappusten alla (kellarin ulkopuolella) oli varasto. \äitä sanottiin kärtsäreiksr. rnutta ruvet olivat vielä päänahassa. Joskus 50-luvun lopulla kesäaikaan kirkon penkit uusittiin. Filkat rrstettiin yhdestä sekalai:t.t kamaa myyvästä pikkuliikkeestä Hakiksesta suttrittpiirrein siinä. talven arkea. Takamiehen tuli heittää keinulauta poikittain tolppien väliin, mikä sekään ei ollut herkkua. Jopa hiekoittamatonta, jäistä Alppikatua laskettiin. Kummassakin päässä oli vauhdinantajat. Eihän se ihan vaaratonta ollut etenkin jos hyppy vähänkin myöhästyi. joka muutti rakennuksen'purkamisen alta Kallion kansakoulun Viidennen Linjan puoleisen portin itäpuolella olevaar talbon. C 1 8:ssa oli 1950-lur,ulla lireteltuna C20:n suunnasta seuraavat: paperikauppa j a sen seinällä postilaatikko, pafturi. E ipäliän lttuLltillttan metrin pätkästä |'sr in palion selr ää :3rnut. Porrin. VälilIä pelattiin futista, kumma kyllä monilla o1i kumisaappaat jalassa. Keväisin jalkakäytävillä j a ajotiellä oli runsaasti hiekkaa. Aina silloin tällöin, se oli kai se kuukauden sjuttonde dag (mutsin ja faijan hääpäivä, nimipäivä jne.),. Toinen taPa trli kääriå tiukkaan rul1atun tllkan ympärille .paperir. Ne teetettiin luonnollisesti Puustisella. Ennen brennaaltti:ta t::kattiin filkat läpi. \ämä raketit olivat aika 'irlppeleitä. Yks talvi oli kadun vierillä tosi paljon hinta kun kukaån ei ollut vienyt kasoja pitkiin aikoihin pois. Sisäpihan toisia puoliskoa käytettiin p11'kkien kuivatuksben. Ajanviete oli iokrker äinen ja sitä harrasiettiitt r leensä sunnuntaisin. Jossakin vaiheessa nteille hankittiin oikein kone. SaaPPaiden vanet oli taitettu vastoin vanhempien määräyksiä. jossa säilytettiin kaikenlaista roiqaa. Jo:ku. Me kaivettiin niihin käy,täviä ja oli nastaa ja oltiin märkiä. -Korttelissa tai sen läheisyydessä oli aika runsaasti erilaisia kauppoja. Jälkimmäiset j ärkättiin Eltsussa asti. Lumilinnat ja -sodat olivat. TSILARI { /{ { Kenan. se1lainen käsikäyttöinen. mikä näkyi siinäkin, että hiukset leikattiin kotona. Hyppyrimäen alamåessä sai ihan siedettävät-vauhdit pahvillakin. Skolenlisäksi me järkättiin kavereitten kanssa kaikenlaisia kisoja tietoja urheilukilpailuja. kuulan tai kiekon. Nenän päällä oli koko ajan kutiseviakarvoja. Silloin kun ei o1, ht istujia voitiin ottaa vielä hurjemmat vauhdit. Yleensä putkilot olivat ainakin osittain läPinäkwiä. Nuasille ei tietenkään menty: Kumma kyllä puutkin sai olla rauhassa. Edel leen Kirslinkatua älaspäin Ev.lut.yhdistyksen vanhan rakennuksen alakerrassa osittain katutason alapuolella oli kirjapaino. ;nä lähin nonari oli Pengerkadulla ollut Arina. C22:n Alppikadun puoleisella laidalla oli Puustisen suutarinliike. ainakin jos rnatka oli y htä kierrosta pidempi. Tietysti kelkkailtiini a hiihdettiin. maata ja tietysti neppisautoilla. .i.:r raaputtaa paperiin mahdollisimman pieni reikä. tehtiin kgukoPar-tiorctkiä rnl ös Hedperiaan tai K i tKari in. Futista pelaniin aika irsein mr ös braahiksella. Raikku ja Jokke (Dahlbackan veljekset) olivat eliittiä seiväshypyssä. Tuntui ikuisuudelta istui lähes liikkurnattomana puutuolilla ilrnan paitaa pyyheliina olkapäillä. Keväisin ja alktrke.ä:tj brennalliin myös tilkk,'ir ir tehtiin niistä raketteia. Kasojen välissä mahtui ryömimään piilosilla. Kovien sateiden jälkeen tai lumen sulamisen aikoihin oli tapana uittaa Alppikadun ja" Kirstinkadun katuojissa puunpalasia. Erityisen hyvin se näkyi viimissa, jotka syntyivät päivänpaisteen tunke-utuessa laudanraoista. Pullatkin leivottiin enimryräkseen kotona. Filkat olivat aika härkkiä syttymään sitä ennen ne kuitenkin sa\11: ir kun painc kasvoi riirtär ån suureksi putkilo s1öksr i eteenpäin. Toinen vauhdinantajista kääntyi ympäri, vauhtia kiihdytettiin ja sopivalla hetkellä hän sitten hyppäsi. C2p:n asukkaat kär ivät erupäässä Heinämäellä, koska se oli Iähin maitokauppa ja joka sijaitsi porttarin vastapäätä. Ilmalennosta tuli silloin liian korkea ja -vaarallisen lyhyt. Juostiin sitä muutenkin korttelin ympäri eikä silloin oikaisru. Puustisella kävtiin tasaiseen tahtiin miiloin tarvittiin uudet pohjat milloin korot. roinaa. Tavoitteena oli saada lauta osumaan yläputkeen onnistuihan sekin. Rahaa ei ollut koskaan'liikaa pikemminkin päinvastoin. \-leensl ne oli jotain :rrt,malrisia leffoj a. joka siiait'i nr kr i>en Valintatalon r ieressä Castreninkadun kulntassa. Oikåan kokoisia kolikoita käi tiin r aihtanrassa Tuulok:en ktrPPi lassa. joita tuettiin pyykkiseipäi1lä. Tosin niihin jäi pieniä pallukoita kiinni. Nutmarit eli monoihin kiinnitettävät luistirlet edellvttir'ät korkoihin rnetallii ahr isleista arainrenreiän rnuotoista kiinniq sreikää. .10 Rakennuksen keskellä oli käytävä, josta veskien sangot tyhjennettiin. että on mulla rahaakin taskussa. Pihalla oli ' myös aika runsaasti puita. vaan ne sulivat aikanaan
josta uunituoreen leir'än tuoksu levisi ympäristöön. Pikkukundit, me mukaan lLrkien rar asirnme ympäri lähialueita keräämässä r anhoja sanomalehtiä. \luista kaupoista. Näitä herkkuja muistan usein syöneeni kesäkeliilä Hesarin hyppyrimäen huipul1a, lähtölar.alla. 1950-lur..Lrn loppuja 1960lur,.Lrn alku olivat vilkkaan rakentamis-en aikaa. Joku kahjo oli pyytänyt ne paikalle, vaikkei niitä kukaan kaivannu. että kuir umassa oler ien pyykkien alta juokseminen tai viimeistään pyykkiseipään vahingossa tapahtunut kaataminen selitti hänen käyttäytymistään. No joka tapauksessa siitäkin otettiin ilo irti. Luvattiin maksaa korjaus ja niin'tehtiin. Heti sen jälkeen käytiin ilmoittautumassa olihan, se pallokin hyvä saada takaisin. Löytyy niiden betonivaluista meidänkin käden ja joskus jalankinjälki. joissa usein kärtiin, mainittakoon Kirstinkadun j a Alppikadun lounaiskulmassa ollut siirton-raatavarakauppa. fähiseutu muuttui aivan loisenlaiseksi. Paikallaan rakentaminen edellytti runsaasti telineitä ja rukirakenteita. jossa kaupan oikeanpuoleisessa osassa oli kaikenlaista laloustarriketta vispilästä kattiloihur harjoja unohtamatta. Samalla puolella C l8 vastapaatä oli taloustavarakauppa. Heinämäen talossa oli viinan lisäksi tarjolla muutakin, rnutta se selvisi tai ymmärrettiin vähän myöhernmin. Perinteisin menetelmin kun rakennettiin olivat rakennustyömaat aika jänniä paikkoja. keitä oltrin. 11 Varsinainen trokaripalvelupiste oli kuitenkin C l4l6 pihalla. alussa siinä filmattiin Jack Vitikan ohjaamana joku synkkä Tauno Palo-filmi. saatiin si11ä ostoksista alennukset. Ei ne trokarit mitään manneja ollu vaan kunnon "konnia"l Välillä flindat taisi o1la vesilestejä, kun välien selvittelyyn tarvittiin skoudejakin. Ja aggressiivisia. . Kirstinkadun varrella oli myös rauniotontti, joka oli kuitenkin siistitty paremmin. Pyykit olivat rneidän leikkien kannalta kerta kaikkiaan väärässä paikassa kuir.umassa. Työmiehet tekivät töitä päi-" visin iltaisin oli meidän vuoro. Arto f;4ynttinen Signe Bränderin ottama kuva v. Meidän önäristä näki kaupanteon h1win. Tulihan siinä muistutettua. Voihan se olla. Oltiin sitä polleeta. Dokaaminen tunfui kuuluvan asiaan eikä sitä sen kummemrnin ihpeteltyJoskus kavereitten kansga jännättiin, pääseekö joku ornin voimin h i nraansa. Jastineen sai joko rahassa tai kuponkeina. Elannon maitokaupasta sai talvisin jotain r lirnääräistä. josta haettiin ainakin meidän perheen perunat ja porlkanat. Näitä palr'eluja ei kuitenkaan kannattanut tarjota joka päirä. Muutama lautaaita ja sillee. Ilmeisesti se rajoittui viikonlopun alkuun, vaikken mä sitä ihan tarkasti muista. kun harjasi tullessaan rappusilta lumet j a ke\,ätke1i11ä hiekat. Sieltä ostettiin purkkikarkkien ja siirappinekkujen lisäksi 'k-uorellisia maapähkinöitä. Liikemiesvaistot lieräsir ät ja ihmisten kanssa toimiminen kelritn i lähikaupoissa asioidcssa. Esirn. vaikkei ollu edes mitään syytä, ainakaan meidän mielestä. Myös piilopaikkr-len'rnäärä oli sanoisko n\ t kohtalainen. ettei niitä olisi pi, detty itsestään selvllzksinä, vaan harkituin välein, ikään kuin odottamatta. Raikku (Rainer Dahlbacka) muisteli, että kun Heikkilän mummo, joka silloin " oli varmaanyli 80 v., ilmestyi kuistille maitokannun kanssa, jokainen tiesi mitä se merkitsii Ensimmäinen joka satfui kohdalle kävi hakemassa hänelle kaupasta maitoa vrn. mutta kai eripiirissä arvoste[uimpia. Tämän lisäksi piti inenna myös sisään laittamaan lanka neulan siimään mummo kun oli ahkera käsityöihmineu näkö vain ol i huonontunut. Mvös nvkvisen ympyräta1on kornetin tatof koiuttiin. Pun_ nitus oli aina jänriätapahtuma. Puutalokorttelit olivat tässä suhteessa helpormpia. Musta valkoiset bebet olivat parhaita. Lähes kaikkia uudisrakennuksia oltiin siis "rakentamassa". Eihän se kovin laaja ollut rnutta hyvä piilopaikka. Vecanoiksi lmetal[inerr ' rakennussarja, jonkilainen nykyisten Legojen edeltäjä). Aikuisten, lähinnä miesten viinan käyttö oli näillä kulmilla aika yleistä. Pisirnrnät reissut muistan tehneeni Säästöpankinrannan taloihin. M1'ös Pekka ja Pätkä leffoja f-rhnani in lähikulmilla. Mä tai mun keskimmäinen isobroidi rikkoi vahingossa pallolla Meriön ikklnan. Muista tapahtumista Alppikadun puoleisessa rivissä C20:ssä asui joku ärhäkkä nainen, joka rähisi toisrur.asti kaikesta mahdollisesta. TS|LARI ,t/1,t faija osti kotiin Aleksanterit tai Bebet. Koimannen ja Neljännen linlan rä1i11ä Castreninkadulta itään korttelissa oli 50-lr.n-un puolessavälissä raunioita. Ne olivat tosi h1'r iä ihan sellaisenaan tien.sti leir'än paalla sula\ a \ ol paransr nrakua. pumbemikkelin syömisen \ erran pidempään. Kerrankin mä muistan' kun Alppikadun yläpäässä poliisi nosti mut hevosen selkään ja mä sain ratsastaa melkein Kirstinkadulle saakka. Tuuloksen kuppilan talossa oli pihan puoleila lähialueen toinen leipomo, Lindroosin leiporno. Katto-, ullakLoja kellarireitit olivatpal-, viil r aativampia. 1912. Kävimme'usein ostamassa aamupäir isin vasta uunista otettua ruisleipää (i1meisesti jälkiuunileipää). Aivan 60-luvun . Kun kuponkeja oli tarpeeksi, r-oi ne vaihtaa tavaraksi esim. Tieto reiteistä kulki kar erilta toiselle. Paperinkeräysreissutl la tietysti lähialueen tuntemus laajeni, mutta nii1lä ei opitru varsinaisesti korttelin oikaisureittejä, koska korrteleiden läpikulku edellynti vaihtelevassa määrin kiipeämistä. Ne oli useimmiten ihan eri maailrnoista. Musta ratsupoliisit olivat kaikkein reiluimpia. Vanhoja taloja purettiin ja uusia rakennettiin. jos niitä eisitten rarjarru Hakaniemen tori lta saakka. \laidon (inomaitoa maitokannr"rlla) ja ranskiksen haLrrrrratka kesti tällöin esinr. R ikotun ja maksetun ikkunan hinta tuli varmasti näinä alennuksina moni kefl aisena takaisin. Siinä se kunto koheni ja kädet venyi. Useimnrissa taloissa ei ollut hissciä. Kaupan vasemmalla pLrolella o1i jätepaperin kerä1 spiste vaakoineen. Vuosia jälkeenpäin poikkesimme N{eriöiden sähköliikkeessä useaan otteeseen. Yhdessä nurkkauksessa o1i kuitenkin prkkupojan rrrentävä rako, josta pääsi aitan litteänä ryömimään somrneiden kivija betonilattioiden alle kivijalkojen laby' rinttiin. j otka periaatteessa oli tasoitetnr. Perunoita sai tretlsti Elannostakin, mutta Wallininkujalla oli Saarisen perunakauppa laareineen. Kai ne pelkäsi
1941, (JR 26), faijakin oli tullut jonkinlaiseen kuntoon. jurrka kirjoititksen jokaiscn sanan nre pojal tlsasitntttc ulkoa pitkään. Alkoivat riisua. Kaveri tulija r etr haavoittuneen JSP:i1c. Kone ienst h1'r in hillaa ja rratalaila. LopputLrlos yrityksestä oli. Sodan loppu mcnikin sitten ihrasuojelujoukoissa kotikulrrillaan Kailiossa. kuten varrnaan >i I loin cttrtcnk irt. ntiks toinen ehti. 13. Vihollincn anrpui metsästä kk: I I a taukoamatta poteron suuntaan. Siksipä ajattelin, että kun vars i nai set ässäläi set al kavat harveta, täytyi si j äl ki po ivi e n j atkaa perinnemuisteloita, niin kuin laulussakin sanotaanl "himmetä ei muistot saa . Esko Hvtönen Assän poika >V .1.-7' ': f-<*$ () ). pcukalo on poikittairr ja kroppakin täynnä reikiä". Kaverit päättir,ät, että heti kun amNiin tapahruikin mutta vatn larla ponrppas ja ehti 5r.rojaan, kaverijäi vangiksi I Myöhemmin faii aakin I<utrltiin polii:is:a. Helmikuun 5. Maaliskuussa l9-12 vanhempia ikiluokl'n siin'ettiin rintam ilta lc:er'\ iin. cir'ätkä sninkaan sr-tonnta ja lielpointa reittiä. toinen j äi . Se oli ser-nurosta silloin. jumiin. laija sai osumia. Rir it olivat viivasuoria ja tahti yht'aikainen. Yhden tarinan se kuitenkin kertoiitse: Vihollisen tiedustelukonc oli tullut pön'äärnäätr asemien ylle. Stad i nSlangi n jäsen i stön kes ku udessakin on ol I ut kunnioitusta tuota rykmenttiä kohtaan. 10. Kotimme seirrällä. Kerloili ketä tuttuja. Faijakin. Siltä reissulta on yks kerrottu juttur Faija ja sen kaveri olivat jääneet pienen aukean keskellc, potcronpohjalle. Räiähli kranu. älkää jättäkö1" Sivusta kuului puhetta: "ei jätetä, mä haen ahkion". Saappaat, rukkaset täynnä ver1a. Mutsi sitten puhui niitä mei11e. Kiitolli suus hänelle tulee kuitenkin säi lymään ! .Tatkosotaan lähdettäessä 18.6. Kk-r1'hrnä päätti yrittää arnina koneen alas. Se olik. Faija oli vastassa kk:n takana. I 939 minr-rnkin faijani lähti "ruumishuoneelta Kuolemanj ärvelle". ainut kerta vuodessa kLi mutsi ei odottanr,r kaulinen kanssa niyöhäistä kotrirr rulijaa. y1äja alamäkiä nrarssien. ketri kr-ruluisuuksia oli tällrj kr-l-taa tavanntlt. Korpin jiimät tuli irr rrrit.kLrjn litttaln. cttä koko pontkkir lör.i itsensä nurin narin poteron pohjalta sylissään kk .jalLrstoineen. Katsojiaktn o1r kok0ontunut reitin r atrelle. "Patempi kai klrsyä mihin ei ole osunut, olette reikiätäynnä". Lääkäri o1i r'ähän epäileväinen: "Eihän teiliä ole nyt enää toista silmääkään. Kone tuetti llel1ojaan. t''EI5=åååf i.'i"! Tsilari-lehdessä on ollut eversti Nordbergi n ki rjoituksia sota-ajan "Ässä"-rykmentistä. Joten tässä olisi tarjolla pieni alkLr-ehkä . JR11/2 kkk oli yksikkö ja lai-ia korrck ir ääriampuja. kysyttiin. Alkoi lumihangessa huutaa: "älkääiättäkö. "Mihin osui". Konc oli ns. Nirnestä ei ole cnää muistitietoa. Alkuark.ri Irr rrr.tttultlli iLl oli paljon. Faija oli vanna et kenan heidåin katseensa olivat kolrdanncet siLen. kunniapaikalia oli "Länsi-Kannaksen ristin" diplomi. Kotiin jäi vairno ja kolmen viikon kuluttua syntyvä ensimmäinen 1apsi. Ei vastausta. Hänreentietä pitkin vaarr Kallion linjojen läpi. mc-1keit-t kun silloisissa vappurnarssei ssa. Varman tiedon mnkaan ahkion vetäjä oli joku kur.rluisa, isokokoinen urheilij a. Faiia tuli tlänässä hinir.rrr. että lentäjä ja lrän kat'oir rt toisiaan suoraan si I mi i n. a\-omallia. päivä vihollirren hyökkäsi Hatj alahden jäätä pitkin kohti "Jääkärikodin" niernckettä. Siitä olisi o11ut tiedossa kotiloma kaikille. Faija siihen, et silmä ei haittaa ja vinolla peukalolla on hyvä painaa "levyä". niin kr-rin monille nruillekin ässäläisi11e. Ässät kokoontu i , Rykmentin vr-tosittaiset rnuistopäivän vietot olivat rinakin 1950-lur ulir .LrLrri tapahtuma: Entisct i..:isotulit marssivat nelirivirlr.rodossa "patsaalta taiol1e". Joten ei kun kohden Karhumäkeävain. Faija ei itse jur"rrikaan mei1lc lapsille kertonut sodastaan, rnutsille kyllä ja f-v1lassa sillekin. Sodan loputtua meitä lapsia olijo kolttte poikaa. -r\ntoivat aploocleja \1e lapset katselitrtre nrarsseja Kallitrtt ll.llrrir\L'lllilll pO|tin piele ,ssri. nrelkcin k rt tr:ctt iltr o.1 a hipoen. Lentäjä (tai tähystäjä) kurkki suojalasit silmillään laidan yli tutkien maastoa
Hukki nimeltään. Siinä Saukon talossa tuli budjattua aina vuoteen 1956 saakka. 6:ssa (vanha Iuflle lo ) \-:..kontalossa, joka olr Her,-. :-. e4 :i,. a: ti "j -.'-.1-l 8ffifu,fläffiT L. H-tmeentie r.-:tt r l:.;:>.; ;..-. m u rreynolsrys Ktet I Kamppat I ussa. Rerlu maikka. Taas mun piti spöijata uude murteen studeeramise kans, tällä kertaa Stadin slangin. Sitten alkoi Klaus Kroth rakentamaan Herulra uLlteen uskoon. Tämä oli ainoa kir rtalo niillä kulmilla siihen aikaan, lukuunottamatta Hämeentien toisella put lc1la olevia Hauhonrie n taloja. Tallisin illalla vielä duunin jälkcen Vuoren Akun kans\lt tclrtiin skirrrbrrei:s.r-:r Kr lrksen lahdeu r li Kii rnokkaan la sieltä Hentikln irr ddalleia takaisin, Skrincllä pari i Lrotta r ie 1ä ennen ruodrsta. kun rnutsi tuutnasi. Snadi stoori kriguajalta Ajalta, kun sluudattiin slobojen pommeilta suojaan Hämeentie 67:n kellalissa olevaan pomtnisrrojaan. Enkä flöittaa yhtään. Loppujen lopuks se pääty flygarijengin komentajaksi Keski-Suomeen. joisra k.rl.i.'::ii:' \ .: -.-' oli meidän taltrnrl... tätä pomntariin nt-:1 .,,.. Etelä-Pohjanmaan m u rreyhdistys-kiel i kam ppäi I u ssa. suurin talo siihen aik:"n Talot ja pihat oli .r.*-, . :::.rl:t.,iko o1la vuosi 1944. -jottr ci :.,:vinnut Ve-eankadun kaur:l kierlää. Korvat hörölja öögat killis mä suugasi itteeni tätä uutta sanastoo. Minulle ei enää voinut sattua sellaista mokaa ku eräälle toukohousulle, joka oli juuri flytannu jostain böndeltä Stadiin. # , \IattiKoskinen On terveellistä bamlata Me oltiiflytattu pitkin koti-Suomee, kun faija oli duunissa llmavoimis. Mä snaijasin heti, ett'on terveellistä bamlata stadin slangia oikein, ku muuten voi törmätä luuvitoseen etuhampaineen. kaikki vanhat bykkat purettiin ja uuta rakennettiin tilalle. Pan vuotta vekc ja taas takaisin Orioninkatu 1 1:een (r'anha numero). Jos annettiin häh'tys, niin nopeasti aidan portista Hämeentie 6J:n pommariin, missä sitten seurattiin tapahtumia. krLrr Valkan sko..':i; iehtiin sotasairaala. Sk.rlekavereiden nimiä i,:: tliinvt mieleen pari: Väi..is.-n Ilpo ja Valtosen \isse. klo 16.00.20.00, Le Bonk Yrjönkatu 24 Stadin Slangi ry j. L-r.r.e ti\.an valTna. Riekale siitä jäi hänen handuunsa. Ku jengi oli alkanut kerääntyä vähän aggressiivisessa fiiliksessä melkein ihotuntumalle, Saku oli menettäny närvinsä ja huutanu hirveessä skagiksessa: "Totkai myö ollaan Tsadista kysy vaikk' miu iso-kroidilta"! Tämä saijengin lyftaamaan öögankulmat ensin fledarajan tasolle ja sen jälkeen jonkun tarrautumaan Sakun skjuurtankraiveliin. '-. Olisihan sitä tarinaa vieläkin mutta tämä tällä kcrtaa. Vapaa pääsy. I ...tttcittticrt loiselia pur.1:..-, .'lr Flemlin pirolellc tr..L ..'rir'. Hän ehti hypätä dösaan ja selvisi tsägällä täpärästijoutumasta kuseen sillä kertaa. jos väitän bamlanneeni sitä aika gutastijo vuotta myöhemmin. p,-.::.. Asuimme Orionink:,:-. nopeuttalnaan. Jocke Huhtala 6 Stadin slangia oikein 5u *€e#e #Fffi@"ffi# 6q@j#i*ig1F"d ,\ : I r : I, lt,it ll l-,---23.3. Tällarsra olielo siilrcn arkaan. t.!l-.__N \li-.s:,.-,..r-::t \ alkan skolea r,:r.ui.i;.;. TSILARI 1/17 13 Skolerik.nrkin slobot välilla l:jtrriti ja kellariin sie1Li.rI tlentiit.r. Liflat olt muistor. Stadiin meidän jengi hinas kamansa 1959, ku meikäläisel tuli tiiu täytee vuosis. Joku hänen falski slangiilmaisunsa oli saanut Sakun ympärillä rundis stondanneet kundit funtsaamaa, ett' se taiski olla jyväjemmari, eikä mikää Stadin kundi. Saku pääsi ponnahtamaan haneen ku nuoli rasvasormisen ampujan jousesta. Sen nimi oli Saku. Pari vuotta vielä K.rtt:akoulukadulla arnmis:r tr-rli käytyä ja sitten alr.rrkin nruunlaiset tohinat. Mukanå kansänmu.siikkiyhtye Haka sekä useita muita esiintviiä ja slangin ja eteläpohjalaiöen murteen taitajia. Valkan skolea tuli käytyä 6 vuotta, Kaksi ekaa r-uotta oli opettajana oli naismaikka, Terhenvuo nimeltään. \ ^s trlr i touduttiin lähtr'::t,i.:r :r akkoon Kallion :ra.i-r'r. Kaikilla oli r'nr.rr :...., porrit. Ja sen jälkeenhän se bamlaamine vast varkeeta onki. laivastossa 11kk. ett.1 mahtaako hima olla l-rl'ill.,. mutta siihcn oli r.-h:.. Se o1i pahinta jytinää, rnikä on 1ääuvt mieleen, kun Inarint ien korrtcleiia ruhoutui. :o< räältä selvitään. Kun annettiin ns. Duunit Merivaaralla al:aalla teurastamon takana r.r Taidetakorno Taidossa Vi thovuorenkadul la ym. n\-t emäntä r.t.tukatra. Tulihan tähän vähän mursteluja kriguajan jälkee nkin. hiltlnen hälytys, puetti in kled.t ul päälle ja ventattiin rritä rapahtuu. Siitä hetkestä alkoivat hänelläkin epäilemättä Stadin slangin intensiiviku rssit. ij E 9.. l.rcrri palopotlnti '-l nt\ ii:kin HaLrhontierr .jl Hr::::;::.il:r kLrlrrraan skolerr lJitc, ;. 3-6 1r-rokan opettaja oli miesmaikka. Terueisiä vaan jrrs jokr: blukatessaan tuniristal. Se.r r:.iin hvvin koko kri:'1.;tr; '., niin sclvisi koko Ll-,'.r .-. i: i € , t;. _'l LLi:trrr
Ne oli jo vetänyt parin viikon skiglauksen ennen meitä. Kippari (Mara) ja försti (Nea) venttaskin meitä Le Marinin Mango baarissa. Meidän botski oli 5'1 jalkainen (15,60 metriä) viidellä kabiinilla varustettu slooppi (yksimastoinen purjevene). Kentäl lä venttas paikallinen tumma vosikkakuski Maxi, Stadin Slangi lapun kanssa ja vei meidät rantsuun. Saalingissa liehui Suomen lippu ja sen alla Maran väsäämä sininen flagu, sa staijas Stadin Tölikän Kustoo, meidän kippari veivät vuosi sltten helmikuussa skigl aamaan I äm pi mille vesi I I e, ja paljo snökee. Saa/rngissa slangiflagu. Mara, N6a,Ulla, Leo, Anneli, Kaija, Arska, Henkka ja Martti Marigot Bay, St Lucia .:3';!.i#. Kerrottakoon ett tää jengi ei ollu mitään pojankoltiaisia eikä teinigimmoja, neljä yli 70v, viisi 60 70vja yks 59v. STADIN GIMMATJA KUNDIT 02.02.10 aamulla flygattiin ensteks Pariisiin ja siellä siftattiin toiseen flygariin ja oltiin samana iltana fransmanneille kuuluvalla Martiniquen saarella Karibialla. YSELAffi$ ,gIT { Mara Anttila ja f\ea.. Meitä oli kipparipariskunnan lisäksi Leo ja Anneli, Jaska ja Ulla, Henri 1a Marita, Kaija ja allekirjoittanut eli Virtasen Arska. Stadin Slangin jengiä kun täällä oli galsa Lähtövalmiina
Parin kilsan päässä oliWallila Bou eli meidän kielellä Vallilan puu, jossa osittain filmattiin Pirates of Caribian. Suuliksen pudotessa. Rähjääntyneet lavasteet olivat vielä jäljellä ja kylä yrittää sinnitellä niiden varjolla houkuttelemalla skiglareita yöpymään lahdella. Safka oli hyvää ja edullista ja kun oli sunnuntai-ilta niin siell oli proggista kun paikalliset vanhat patut skulas kuubalaistyylistä musaa ja yht'äkkiä yks tumma gimma haki mua joraamaan ja kohta koko meidän jengi (ainoat turistit) ja paikalliset joras keskenään ja meillä oli tosi kliffaa. Seuraavana päivänä osa jengistä otti paikallisen busan (Hiacen) Kingstowniin, joka on saaren pääkaupunki. Sit mentiin koko jengi skruudaan kanaa yhteen paikalliseen mestaan. Neljän tunnin skiglauksen jälkeen tultiin Rodney Bayn satamaan St Lucia nimiseen valtioon. Värikkäällä torilla oti myynnissä kaikkea, kledjuja, fisuja, musaa, mausteita ja matkamuistoja. Jaska, joka on eläkkeelle oleva brankkari, sano et antaa kundit brennaa 15 vaan se sluuttaa kun se pääsee toppiin. Meille ne blisas niitten hampaita ja selkänikamia. Täällä sijaitsevat kaksi vuorenhuippua (Pitonit) jotka ovat myös saaren lipussa. Parin yön jälkeen Rodney Bay'ssä jatkettiin Soufrieriin, joka oli saaren aikaisempi pääkaupunki. Satamaan skujattiin jännän kanavan läpi niin kuin sisäjärvelle, missä oliupee jahtisatama. Seuraavana päivänä lähdettiin paikallisella busalla tsiigaan Castrieria eli saaren nykyistä pääkaupunki. TS|LAR| {/1,1 Allekirjoittanut lähti reissuun ilman muijaa ja Mara uhkasi laittaa mut samaan koijaan yksin reissuun lähteneen Kaijan kanssa. Aluks oli snadi kulttuurishokki kun tsiigas sitä paikallist jengii, mut kun hiffattiin et Mara ja Nea kaveeras niitten kans niinkun frendit konsanaan, niin ei se musta ihonväri enää pelottanutkaan meitä. Kuulemma jos hyvä tuuri käy nähdään "green flash'' eli vihreä välähdys juuri kun suulis häviää meren taakse. Pikkudösällä matka oli todellinen elämys, serpentiiniteitä läpi sademetsän ylös ja alas, vauhti kuin Räikkösellä ja jengiä busassa 20 henkeä, ihankuin Jope Ruo. Seuraavan päivän legi reippaassa sivumyötäisessä olikin kohti St Vincentiä. Nää kundit harppunoi snadeja viis-kuus-metrisiä pilottivalaita ja skruudaa ne. Vähän mä studasin aluks, ett kuin mä klaaraan purkkarissa olon, mut kun sielloli muutama muukin enskertalainen, niin se vähä jeesas. Poikkeuksellisen kuivuuden johdosta saarella oli siellä täällä snadeja flekkiksiä kun skutsi brennas. Kippari ja Nea hoiteli viranomaisten kanssa paprut kuntoon ja sitt lähettiinkin dallaan kana, .':rorotellen oltiin ruorissa, -iuvassa allekirjoittanut. Vähän piti funtsia kadunylityksissä kun täällä on vasemmanpuoleinen liikenne engelsmannien jäljiltä. van toiselle puolelle hökkelikylän läpi rantsuun tsiigaamaan kun suulis putoo taivaanrantaan. Kyllä Hiaceen mahtuu. Jatkettiin matkaa rommitehtaalle, joka poikkeuksellisen kuivuuden takia oli nyt suljettu vierailijoilta. lllalla tummaa himmelii vasten näkyi Pitonin huipulla lieskat. Rommitsluut. Sammutetaan me vaan oma jano ja niin se jengitekikin. No, seuraavassa pysähdyspaikassa Marigot Bay'ssä löytyi sitmänruokaa ja juotavaa. Laskettiin ankkuri Barrouallieen, joka on köyhä kalastajakylä. Mut muu jengi oli kait niin svarttiksia, ett mä jouduin loppujen lopuksi jakamaan koijan Leon kanssa ja sen muija Anneli koisas kaksistaan Kaijan kanssa. Allekirjoittanut joka ei enää dokaa, eiollut kovin pahoillaan, mut muu jengi jolle rommikola maistui olisi mielellään nähnyt hyvien fiilareitten alkujuuret. Eka yö goisattiin Le Marinin venesatamassa -Ja seuraavana päivänä bunkrattiin vähä safkaa ja juotavaa ja sitten purjeet ylös ja kokka kohti sööderii. Sammutusfoissä
Oltiin vielä toinenkin päivä tässä kohteessa ja osa jengistä kävi kilpikonnafarmilla ja muut otti lungisti ja piti nestetasapainosta huolta. Kyll ne kaikki römpöttigimmat sit halaski sitä niin, et mun teki oikeen häijyy. 16 nansuun biisissä: "Kuinka paljon mahtuu pieneen Hiaceen". Mentiin vielä paikalliseen skruudaamaan ja sit Maxin kyydillä kentälle ja Pariisin kautta himaan. Se varmaan funtsas, ett kyll noi härmäläiset on kreisii jengii. Kuppilanpitäjä sano ettei se käy, jos ootte samassa pöydässä. Niit oli kolme systeriä, jotka piti snadii katukuppilaa torin kupeessa. Täällä me zöpattiin rantsukuljetukst Ben -nimiseltä kl iffalta gu bbelta. No ehkä rommikolallakin oli asiaan snadistiosaa. Toiseks viimeseksi illaksi tultiin Martiniquelle StAnnen kylään ja oltiin yhdes karaokekuppilassa kun allekirjoittanu kompastu ja mä kaaduin rähmälleni. Seuraavana päivänä lähdettiin Bongomanin ja sen frendin kanssa Hiacella tsiikaan putouksia. Mara opetti. Mara oli kateellinen ja sano ett mä tein sen tahallaan, mut kyll mä oikeesti kompastuin. 6r Arska Virtanen Tsimmauksen jälkeen Bongomanin frendi skulas steelrumpuja bambuskutsissa. Ylöspäin tullessa oltiin vielä pari päivää St Lucialla, missä käytiin saaren toisella puolella kalastajakylässä ja mä jouduin kukkatsuppariks kun vietiin liljoja yhdelle paikalliselle gimmalle jolla oli synttärit. Kipparipariskunta siftas botskin pääkaupungin lähelle Yong lslandin viereen poijuun ja tuli torin laitaan sovittuun mestaan. Seuraava kohteemme olikin Bequia, Port Elisabeth, joka oli snadi snygi mesta. t_ t m:ffiä*fäffiff. Muuten useimmiten meidän botski oli näissä mestoissa ankkurissa ja me kuljettiin botskilta rantsuun omalla kumpparilla 5 heppasen Tohatsun voimin tai zöpattin kuljetus paikallisilta römpöteiltä. Mara kertoi käyneensä saarella ekan kerran 1987 1a silloin yhtä raflaa piti suomalainen Makkonen Savosta ja lieneekö paikallisen rautakaupan omistajan juuret myös Suomesta kun nimi on Edwin Laine. Römpötit. Kyllä meitä härmäläisiä riittää joka mestaan. Mara kerto, ett joka kerta kun se käy Castrierissä se skruudaa siellä. €ir Vikan päivän siftaus vielä Le Mariniin ja botskissa jaettiin kaikille Maran ja N6an signeraamat upeet diplomit, mistä ilmeni paikat, missä oltiin vierailtu. lllalla mentiin skruudaan yhteen kuppilaan ja kysyttiin saako laskut erikseen pareittain, meitähän oli neljä parii ja kaksi sinkkua. Siellä me tsimmattiin makeessa vodassa ja siell oli niin pitkii bambuja, ett jos niist olis väsänny metskit, niin niill olis ylettäny jallittaa skitarit ja abborrat puolestaväliä Töölön lahtee. et elämässä täytyy olla rispektii joten ei sanota tummia negruiks ettei ne loukkaannu vaan käytetään n i istä röm pötti nimitystä. Tämän saaren jengi oli köyhimpiä tällä skiglauksella, mutta saaren sademetsät ja muu luonto oli kyllä rikkainta. Kyll oli mustan gimman öögat kun teevadit. Okei sanottiin ja muutettiin viiteen eri pöytään. Kyllä oli kliffa reissu ja kaksi viikkoa meni kuin siivillä ja meinaankin lähteä 2012 talvella taas skiglaamaan sinne, sillä Mara ja N6a lupas tehdä silloin uuden reissun. Valtion virallinen nimi on St Vincent ja Grenadiinit eli se koostuu pääsaaresta ja monesta pikkusaaresta kuten: Mustique, Canuan, Union lsland, Palm lsland, Bequia ym. Heti kaks nuorta gimma tuli jeesaan ja nosti mut pystyyn ja pyyhki blodee mun nokankupeesta. Pikkuhiljaa lähdettiin skiglaan takaisin pohjoiseen ja seuraava pysähdyspaikka oli St Vincentillä Cumberland, jossa oli pari rantsukuppilaa ja toisessa Mr Bongoman ja sen frendit skulas reggeetä eikä kapuloissa olevaa kundia haitannu ettei sen rumpusetissä ollut haihatteja vaan asian ajoi vanha ruosteinen auton jarrurumpu, mistä lähtikliffa kilkutus
APU 1960 Sillon ennen, ku mutsi kaivoi kassista Cassista. 17 VUOSIKOKOUS Stadin Slangin vuosikokous pidetään maanantaina 21,3,2011 klo 1 7.30 Herman n in Diakon iatalossa, Hämeen lie 73, Helsinki. * &"7%&L e-{ -q H#zu ffiffiTre lausunto. Oltiin staileis vuoden 19-18 kledjuis, niinku fotosta näkyy. TERVETULOA! Jos ennen oli snöge valkosempaa, niin oli egutki putsimpii -vaimitä. TSILARE €I,!,! "Missä kuljimme kerran Me oltiin Stadin slangin kautta messissä kun tehtiin Kjell Westön bökestä "r\'lissä kuljimme kerran" leffaa. Me sitattiin ja pamlattiin hela dagen ja ventattiin filmauksii, mut oli tosi kliffaa tsiigata miten noin iso homma pyörii. Aika erikoista että tohon aikaan värikkäät tuotteet duunattii mustavalkosina ilmokkeina, APU196O *&.41#Eg +& -wl.:-t'' ,, " +€ ' 42:. Ossi Talvitie. '& *LÅ?z .$'g#:{tÅeg&* F:grvå;ä Anonssit poimi: OlliBull ry= ZZ L'= z::: := ::'" W*. Tultiin paikalle jo 7.15 aamulla, jengii oli päivän mittaan paljo, kundei ja friidui, gamlaa että nuorta. Käsitel lään sääntömääräiset asiat: ti I i n päätös, toi m i ntakertom us F * e7:å€" *"T eW*ruffiffiTT * AWäL *'E åzu*ru S&EE . e &. Sitä duunattiin Aleksanterin teatteris 22.12
Tuli kassasta ilmoitus, että.ioku kundi, hintti tsiikaa friidujen puoleltu, l0 metrin kerrohsesta. Jokeli oli silloin simmismuikksnu. Kyt mö uinu snadisti .funtsasin, miks ne HU:n gamlat gubbet tuli sunnuntuisin sprigeissä Humulaan.ja sen ula-uktiivitilaan, j onn e meille junioreille ei ollut juidee, mut sit se selvis, ne skrabus just smoglattuju dörtsien fiinstereitä ja tsiigas h o le ist a n akuj a frii duj u, niiden draisaretta.ja revuu (ne ei ollut H(I:n friiduju). Silloin oli mullakin skaban jiilkeen bloout skrebbånat. Kundi rukoili, et älkää stikatko mus nudena kympktä, se ottaa niin skrebboihin. Liihettiin Jokelin kunsss smyygaa leidareita pitkin ylös ju sanottiin sille hintille, ettii nyt stikataan sut alas sköneen. ,;dsut?i; .€ ::..r-: ::=dF@F-*'a!* * : å ;-! -'-=K.* \-. ffi ffiffi u"*: t\-q P{trw*,fr rryfft.{3 trz h= \€ F{ f f w ; F }g ff{ Håf t'H f rt -Zåd å g ); rM *{ å_LU/kHouf""å kt' I ffiå E6 #Å te€ wffi". Kundi lensi alus kympistii ja sai kledjut portillu mekkiin. Kesiksenii 1953. Joku oli tsiikannut ja todennut, että olipu kundilla bloout skrebbanat Uimunäytöksiä pidettiin Humulassa mm. Toinen stoori. .iäiden uikana ja sksbattiin avuntosimmaujia vastaan. TSgLAmå "E lS { :"",, H U : laisten ke s öhim a :,,ja samalla minunkin, ,', snaelista skidistä lähtien
TSILAR! ,g/{ { ffiwrewN Humall ahden uimal aito s T ölikns s ä, oli Stadilta auokrattunq Helsingin Uimareilla auosina 1919-19 58, Uimalqitos purettiin auonna 1959, 19 Teksti: Kai "Hageli" Hagelberg Helsingin Uimarit [l il
Avajaisten musapuolen hoiteli tyylikkäästi Stadin Junnu Juho Valtonen kvartetteineen, johon kuuluivat myös Aleksi Ketola, Miikka Hakomäki ja Beata Antikainen. TSTLAR| t/1t Siadin Slangi ri,':n 1 5-i uoiisjuhlanäi,iielt' Stadin ifi FSlal ävåttiin tarnmi kLrussa Helsingin kaupunginlaiaila viiporrnestari Faiusen iolrdolla. Liemola huomautti, että Tsilari-lehti on levittänyt slangin maailman kaikille mantereille ja että slangi on nykyisin löytänyt tiensä myös moniin julkisiin yhteyksiin, kuten bussiarkatauluihin ja radiouutisiin. kaupunginisä kiteytti ja kehaisi erikseen Paunosen teosta Stadin mestat siteeraten: "Mestat meillä on muistissa, ne eivät ole paikkoja kartalla, vaan elämyksiä mielessä. mitä tämmönen Kuliksen kundi niin kuin minä, kuus-seitsemänkymmentäluvulla nuoruuteni viettänyt, puhuin. Mut lähtökohta on se, että me olemme kaikki ylpeitä tästä kotiseudustamme, Stadistamme." Seuraavaksi pääsi snakkaamaan Stadin Slangi ry:n bamis Lasse Liemola, joka kertoi slangin vaiheita ja selosti slangiyhdistyksen tulevia tapahtumia. "Tää on näyttely minun mieleen'. Paikasta tulee mesta, kun se on sydämessä." Pajunen väläytteli myös omakohtaisia elämyksiään: "Stadin slangia puhumme jokainen omalla tavallamme, eri ikäpolvet vähän en tavalla. ,Ue=toille oli pakkautLrnl.r I r,i i si-ku u-cisalaå kutslrvierasta,. lsäni oli Sörkästä ja hänen slanginsa oli erilainen kuin se. 20 Tervetuliaissanoissaan Virka Gallerian johtaja Kirsi Hasu kiitti koko näyttelytyöryhmää. Lopuksi Lasse markkinoi uutta, samana päivänä ilmestynyttä CD-levyä Stadin mestat, jota myydään näyttelyn yhteydessä. Nuoret muusikot esittivät Smetanan jousikvarteton e-molli, "Gimmat ja kundit! Tervetuloa tänne Stadarille!" hehkutti avajaispuheessaan ylipormestari Jussi Pajunen ja nimesi samassa Virka Gallerian Virkkikseksi