i@*l ,E = H .ff I ,.ä "l= .=å, H.å i '#; -gC =äg å; ry**.**ae+qs'* fu,å "."" Kl iffaa vffislååa äffiX ffig. ',€ ''i : "l;! ,i ,t!l ' F .;:i ; :ll: i lt l a: :_j:==* tl!!l j## '€€ *9.
Taikemmat tiedot lehden toimituksesta löydät sivulta 4. Nei niinku oikein bonjaa sitä, et ku stadilaisil ois kliffaa stadis, niin sillo muutkin härmäläiset ja jurbaanot rupeis funtsii, et kantsis flyttaa stadii, ku niil tuntuu olevan siel niin kliffaa. Kun lähetät julkaistavaa postia, laita mukaan nimesi ja osoitteesi, vaikka käyttäisitkin nimimerkkiä. Säm#ä ämrää** kmä$ää Heikki Laurell joulukuun Tsilaris skrivas tai ennusti, et tulee kova talvi ja niin tulikin. Voi olla, et niin käy. Enne vanhaan noi Stadin dirigat, suunnittelijat ja muut arkkitehdit on ollut aika boskoo jengii, ku nei ole bonjannu kui tärkeet olis, et stadis olis noit katettui mestoienemmän. Mut jos Stadin keskusta muuttuis katetuiks handelimestoiksi, lämpöseks, valoisaks Stadin buliks olkkariks, jos ei ois frysis, nii sillo Stadi varmasti finnais kaikki markkinointiskabat kaikkien kans, koska Stadio kuiteskiStadi. Ja tuli sen verran kova, et kantsii viel täs helmikuun gasefas jatkaa samasf aiheest ia f u ntsi i stadille om aa talv i strategi a a. Skrivaa Tsilariin Julkaisemme kirjoituksia Stadista ja Stadin slangista. Maksimipituus kaksi liuskaa! Toimituksen osoite on: Stadin Slangi ry, Tsilarin toimitus, Hämeentie 67, 00550 Helsinki Säh köposti : tsi lari@stad inslangi.fi Dirigat tietyst voi frogaa, et miks stadilaisil tarttis olla nii kliffaa, ku niil kuiteski on jo toi stadi. Täs on kyse niinku tost viihtymisest, et ois kliffaa. Aineiston lähettäminen suoraan taittajalle on kiellettyä. Onneks toi assaki on katettu, ettei tartte enää venttaa stogee satees, Sit non kans ruvennu snadisti eldaa, siis lämmittää noit kartsoi, jossain Aleksil ja Pohjoisespal, mut aika snadisti toistaiseks. 2 Pertti "Pemu" ry:n pj. Et miks. Julkaistavaksi tarkoitettu sähköisessä muodossa. Funtsikaa nyt: esimerkiks tuol eteläs, jossai Turkis ja muis mestois, niin kaikki bulit handelimestat, basaarit ja muut ovat katettuja, niil kaikil on katsit. Mut mites on Stadis. f ääl dirigat on funtsinu, et ei Stadin kartsat tai tortsit tai muut handelimestat mitään suojii tai katsei tartte. Onneks nyt on ruvettu Stadiiki duunaa niinku talvikondikseen, On bygattu noit maanalaisii konkei, jos on snyggei handeleit. Keskustassa sä voit dallaa Stokkalt Forumiin, Kamppiin tai steissille ja sit on noit citypasaasei ja muit snadii kartsan pätkii ku on jo katettu. HWÄÄ VUOTTA 2010 Tsilarin lukijoille. Ja sit stadiin flyttaa uutta jengii, tulee lisää duunimestoi, handelii, kaikkee duunaamist ja stadi tulee entist bulimmaks ja stydimmäks ja kaikilo entist kliffempaa, Siks Stadiin tarttee duunaa lisää lämmitettyi kartsoi, arkadei ja basaarei, I isää gal lerioit, katettu i kävelykartsoi, kauppakesku ksi i jois on katsit glasarist. Tosi stadilainen diggaa Stadii tietyst joka vederil, mut vois ton diggaamisen duunaa kuiteski snadisti helpommaks. Non ruvennu kuiteski bonjaa kui paljo kliffempaa stadilaisen on dallaa kuivil kartsoil ku dallaa moskas ja snöges. Kyl stadilainen osaa tsöbaa vaik se snadisti frysaiski, et stadilainen tarttee ton suoran kontaktin tonne himluun, et ku oikeest blosaa, o galsaa, niin sit jengi bonjaa et kui stailii o olla osa tota luontoo, Dirigat itte tietyst tsittaa kaupungintalol ja hieroo niitte magaa ja tsiigaa glaiduna fönarist kui ulkona on galsaa ja blosaa ja jengi dallaa kaulus pystys ronttaamas niitte ostoskassei. No, siks, et ku siel suulperi skriinaa niin hotlast, etnei voi blisaa eikä tsöbaa mitää ku on niin hotlaa, niin siks niitte suojaks on bygattu katsit, Ja ku sä dallaat jossai Roomas tai muussa bulis eurooppalaises mestas, niin siel sama juttu ja lisäks niitte kartsoil on arkadit, siis etteijengi kastu ku himlust tulee vodaa. Nythä Stadin dirigat skagaa, et noi lähiöiden handelikeskukset, ideaparkit ja muut mestat finnaa stadin, et jengi skujais biligoilla noihi ideaparkkeihin tsöbaa niitte kamat, et Stadin keskusta muuttuis niinku autioks. Lasse wffi&tu&ffiffi s l$ ffi Mustonen Liemola 050 585 B9B5 Päätoimittaja Stadin Slan$i P*rnur: Bääkårj*iåuxs Seuraava numero ilmestyy huhtikuussa 2010 ja siihen tarkoitettu aineisto tulee olla toimituksessa 1 5.03.20'l mennessä. P-u. Lehden nimi Tsilari tulee sanoista "till säljaren", joka tarkoitti lehteä, sähkcisa nomaa, jonka yhden kappaleen mwntitulon sai myyjä pitää itsellään. Koko Aleksi vois kattaa glasaril, melkein koko citi
Ekin seurassa Koko Yuosl ffi' "1 --\a-..\ \ \ .',i !A ' "o"'o'o*"i*''''*t' 4r' # -3*: ' t" { trfffi:tuFtfuffir. ------------26 Kaitsu n muistoki rjoitus--:------26 Larun linkki----------27 Minne mennä Stadissa?---------28 Everstin talvikriku-----------------29 Stadi froogikset-*-*-:------------30 Fotoskaba 1 I 1 0---------------------30 Fotoskaba 6/09 vastaus----:--31 Pyhän Henrikin tsyrkka*---------31 Stadin kliffat mestat------------32 Sörkän friidun stooreja-----------33 Stadin Slangin kamoja----------34 Myynti h i n nasto--------------------35 Snadi skagis-------36 Jääkarhujen metsästys---------36 Jäsen hakem us--------------------37 Stadin mestat---------------------38 Stadi froogiksen vastaukset----38 Karin piirros-------------:------39 ' T,4å:3 å h* 5 L"Åru il å ru il}fu'4Å $ il å ru,&Kv\1il: ruTffi ffig ä Eki Mattssonin piirrokset ja ajatukset ovat kanssasi koko ensi vuoden, joka päivä. Tiedustele Slangin toimistosta. Alö missoo Loskiaisjortsujo! Pääkirjoitus -------------2 Mattssonin Ekin alkupala*------3 Stadin Slangin hallitus------------4 J äsen postia-------------------------5 Bamlausdirikan lööppi--------------6 Hallituksen uudet kasvol------6 An kaa lysnaamassa---------------7 H elgen stoori-------------------------8 Stoori Kuntseilta----10 Korkkija Nappi------12 Stadilainen maailmalla ------------1 4 Snögee regnaa--------------------1 6 Elämää Sadikan villoissa:------1 6 Tzubu päästä----*------------------1 I Gamlat anonssit-------------------1 9 Kippis on Stadissa Hep!---------20 Stadin skvettamäel----------------21 Tietokirjai I rlat pal kitsiv al-----21 Tony Viikinki Halme--------------22 Pe I ottava Stad i-------------------24 Kaltsin skuru-*-------------------25 Mikä helkutin Sautski. wffistu&ffitr s l€ ffi affssonin Ekin alkupalat kMJ d#.*k 112010 SISÄLTÖ Rundoovo stebori ei kosvo nurts i i. Kalenteri perustuu Ekin tunnettuihin piirroskuviin ja h u u liin
karvi nen @el isa net.fi J.ASHhIffiT Erkki Nordberg puh.050 431 7123 enordber@welho.com Gata Mansikka-aho puh.046 810 1433 katri.mansikka-aho@ eduskunta.fi Pekka Kurvinen pekka. håÅ.Lt*tTU$ Puheenjohtaja Lasse Liemola puh. 050 585 8985 lasse@liemola.com Varapuheenjohtaja Hannu Heiskanen puh.0400 428325 hannu.heiskanen@htppalvelut.com Taloudenhoitaja Kimmo Karvinen puh. pemu@ TSILARIN TOIMITUSKUNTA Toimitussihteeri Kari Sautero karisautero@netti.fi Raija Tervomaa puh. 040 506 0954 ra ija.tervo maa@ kol u m b u s.fi Erkki Nordberg puh.050 431 7123 enordber@welho.com Timo Pakkanen puh. 4 STADIN SLANCI ry c:n PTRUSTITTU I Å G 'l 00H t*t.--t" a --tJJ Yhdistyksen tarkoitu ksena on Helsingin puhekielen eli Stadin slangin taltioiminen, tutkiminen ja vaaliminen sekä leikkija kulttuuriperinteen vaaliminen. (09) 774 1041 toi m isto@stad i nsla n g i.fi tsi la ri @stad i nslan g i.fi www.stadinslangi.fi TSIISiSTO AV*$NruA tiistaisin ja torstaisin klo 14-17 äsuL&ffix * ls ffi PAATöäMITTA-'A Pertti "Pemu" Mustonen puh. ilmari.jokinen@stadinslangi.fi M##SK4f Perjantaina "g 4.ffip.qpx ffi YSTAVANPAIVA! Tiistaina x ffi.#z"xffi"H ffi klo 18-21 LASKIAIS. ku rvi nen @e I mio.fi Mikko Seppälä puh.040 567 1404 moseppal@helsinki.fi Pia Snellman pi a. Kämvåän göwE#seäfiä". 050-59 259 64 santaclaus@kol u m bus.fi TAITTO ja SIVUNVALMISTUS "OlliBull" Anikari puh.050 344 81808 PAINOPAIKKA DMP Oy hä Å1fi-åTtJS äffiT ffi Lasse Liemola Puheenjohtaja Kimrno Karvinen Taloudenhoitaja Hannu Heiskanen Varapuheenjohtaja Cata Mansikka-aho Jäsen Erkki Nordberg Jäsen Pekka Kurvinen Jäsen Pia-Snellman Jäsen llmari Jokinen Toimistonhoitaja, hoitaa myös yhdistyksen jäsensihteerin ja sihteerin tehtäviä. 050 512 5077 ki m mo. snel I ma n @kol u m bus.fi TOllVläSTS ja TSILÅRIN T'EE!V!ITLJS Hämeentie 67 00550 Helsinki puh. foRTSUT! Hernarisoppaa, näkkärii, laskiaispullaa ja tsufee
klo 18.00 -21.00 Laski a isjorot / Slang itreffit Käpylän työväentalol la Slibarin hinta 10 € sis. I I moittautum iset toim istoon Lauantaina 20.2.10 Teatteri red u Hämeenlin nan kaupunginteatteriin katsomaan bulin suosion saanutta "Villit vuodet" näytelmää, joka kertoo Vexi Salmen ja lrwin Goodmanin värikkäistä vuosista. TIETOA YHDITYKSESTÄ KOTISIVU.'EN O$OITE: w,shdflmsfemgfi,ffi AftNEfrSffi TSfrEARre*N Tekstit: Word + muut tekstinkäsittelyohjelmat sä h köpostiosoitteeseen : ts i lari@stad i ns lan g i.fi sekä printit ja konekirjoitusliuskat toimiston osoitteeseen. wffiffitu&ffi$ € ls ffi ' Tiistaina16.2,10. Torstaina 11 .3.10 Uusien jäsenten ilta klo 18 Ravintola Laulumiehet, Tiistaina 16.3.10 klo 17.30. Matkan hinta 62 euroa maksetaan toimistoon tai laskutetaan. kahvin ja pullan lA s E AV P O S T rA Sfadin omilla TIEDOT TAPAHTUMISTA SLANGIKAMOJEN ESITTELY JA TILAUKSET . 040-727 4938; rkk.stadi@gmail.com ensi tilassa. Printit myös mielellään disketille tallennettuina. Toimitus. hernerokkaa, näkkärii, laskiaispullan ja borkat. Kuvat voi lähettää myös CD:lle tai DVD:lle tallennettuina. Teatterin jälkeen ruokailu Hattulassa ravintola Parolan Rosollissa. Vaestösuojelumuseo. Siltavuorenranta 16 B, 00170 Krunika Opastettu kierros kestää n. Resoluutio: 300 dpi:tä säh köpostiosoitteeseen : tsi lari@stad i nslan g i.fi Valokuvat toimiston osoitteeseen. '1 ,5 tuntia Hinta 6 € sis. 5 5tu, .a =å ^..'*'ä# Sla nsi rv:n kofiflviitta llmoittautum iset llmaril le. 19.00. TILAISU U KSIIN ILMOITTAUTUMIN EN JÄSENEKSI LIITTYMINEN . Matka alkaa Elielinaukion takaa, tilausbussien parkkipaikalta klo 12.30 ja paluu on klo n. Käsin kirloitettuja tekstejä emme j ulkaise! Kuvat: JPEG, TIFF, EPS. llmoittautumiset: Ritva-Kyl I i kki Ku piai nen, puh. llmoitukset: PD F-muodossa osoitteeseen : Valmistamme myös tarvittaessa ilmoitukset
Mulla on stydi fiilis, et tästä tulee meille keväinen megajuttu. Myös Stadin ääntä kuullaan: Liisa-Maija Hertto, Kaupungintalon näyttelykoordinaattori lupautu messiin. Tosin snadisti myöhäss, yhdistys perustettii 14.9.1995. TSILARIN toimituskuntaa täydennettii, Arska Soisalo ja Outi Pakkanen jättäyty vek, Eki Nordberg, Raija Tervomaa, Olli Anikari, Mikko Seppälä ja Kari "Sautski" Sautero duunaa paprun Pemu Mustosen liidaamana, Buli tänks Arskalle ja Outille teidän tähänastisesta arvokkaasta duunista, toivottavasti olette jatkossa messissä skrivaamassa kliffoja stooreja. Pekka Kurvinen Syntynyt 1958 Boijen Sairaalassa Bulevardi 22:ssa. Mutsi on meille kaikille bestis ja on päiffi= vänsä ansainnut. Murisijoita on toki ollu eli lähinnä ne, jotka jäi ulos eikä päässy ineen. Meillä oli neljä jakopistettä: slangibyroo, Paavalinseurakunta, Kampin infopiste ja Kaupungintalon Virkainfo, Lisäks niit dilkattii slangitreffeillä ja Hagiksen hallin joulutreffeillä. Kiitti Virvelle ja koko toimkunnalle, joka viime vuonna luotsas ja funtsi näyttelyn raameja Nyt on operatiivisen toiminnan vuoro, len!ii tarvitaa erilaisiin jobeiirin, niist kerrotaa slangitreffeilja Tsilarissa tarkemmin, MUTSION BESTIS. Mä oon skrivannu sitte mm. Affu Tannerist ja kupleteist ja shungaan mä itekki Sakilaisissa. Suku on Käbiksest, skolet kävin Agelis ja Haagas (Tyttönorssi!)ja nyt mä budjaan Brentsikas. 6 dBffi ":" ".' ...?,..{ , /r/,r, , /" ,, /lr" / ,.,.'l .i r .t/.({/.{tt r /(':/.,1.r/,t, .o .. Se vietetää äitienpäivän mer-keissä teemalla "MUTSI ON BESTIS". UUDETAANET Slangin uus hallitus on pitäny ekan möötin ja tehny tän vuoden toimintaa varten tarvittavii päätöksii. Budjaan lnkoossa. Ressun käyneenä kauppatieteiden maisterina ja majuri evp:nä työskentelen itsenäisenä liikkeenjohdon konsulttina. 7,-:;:-: Kliffaa kevätvintterii koko jengille, helmiku ussa treffataa laskiaisjoroissa Käpiksen byggalla ja slangitreffeillä Juttarissa. Ne, jotka oli pluggannu bamiksen lööpin lokakuussa, osas froogata libareita slangibyroosta. Kliffa fiilis näkyi ja tuntui sekä lysnaajilla, että staroilla, About kakstyysaa stadilaista oli messissä ja feedback on ollu enimmäkseen ylitsevuotavan positiivista. Slangijengin nyya häppening on perjantaina, toukokuun 7 päivä-nä "Sanä Kartsalta" tapahtuma. Meitä syntyperäisiä stadilaisia on siirtynyt paljon kaupungin ulkopuolelle. Pidetään yhteyttä!. Ne on todennäköisesti samat mestat ku joulubiisien ltbarien jakopisteet, Sinä, joka pluggasit tän bamiksen stoorin finitoon: Kun tapahturnan libarit tulee jakoon, ryysaa heti hankkimaan omas ja varmista mestas. Timppa esittäyty tammikuun slangitreffeillä ja valloitti slangijengin bamlaamalla perustamastaan KHPV:sta eli KOHTUULLISEN HUTIKAN PYHA VELJESKUNTA, On rentoo porukkaa niinku slangijengi. Olen myös ikuinen opiskelija: tällä hetkellä väännän johtamisesta väitöskirjaa Vaasan yliopistossa ja opiskelen suomea pääaineenani Helsingin yliopistossa.Yhdistyksemme hallituksessa toimin tapahtumatoimikunnan Häppiksen kaupunkijå museodirikana. ,1. Stadin Slangin jäsenenä olen vuodesta 2000. Harrastan kalastusta ja lenkkeilyä. Tahdönkin edustaa tätä vahvan stadilaisidentiteetin emigranttijengiä ja saattaa porukan toimintamme piiriin. Ja just nii siin kävi, hissaa mä pluggasin. Meidän palautesivuille on tullut sekä kiittiettä kritiikkimeilejä. Ne on todennäköisesti samat mestat ku joulubiisien libarien jakopisteet, Sinä, joka pluggasit tän bamiksen stoorin finitoon: Kun tapahtuman libarit tulee jakoon, ryysaa heti hankkimaan omas ja varmista mestas. Jotku ih-metteli että eitienny libareista ja kysy mistä niitä sai... Joskus snadinä mä brassäsin elmä meen yliopistolle ja pluggaan itteni dokuks. Stadin mestat näyttelytoimikunta uusiutu. llmari kerto myös missä muualla niit oli dilkkiksessä. Mä olin ite skrivannu bamlausdirikan lööppii: Libareita dilkataa etukätee kumpaankin 800 kpl, ni kaikki mahtuu tsittaa, Kandee siis.pluggaa mitä bamis skrivaa, siitvoijoskus olla jopa jeesii... Proggis bygataa mutsiaiheisista snygeistä biiseistä ja kliffoista stooreista mutsista. Kaikki kakstuhat (2000) libarii menijakoon. Tapahtuma järkätää yhteistyössä Stadin Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa ja tapahtumapaikkana on Tuomiotsyrkka. gsm 050 58 58 985 HALLITUKSEN UUDET IGSVOT V Mikko Seppälä Stadin Slangin jäsen mä oon ollu jotai kymmenen vuotta. Slangijengin ohella kannan hallitusvastuuta Liikkeenjohdo_1 konsultit LJK ry:ssä. Mutsi on meille kaikille bestis ja on päivänsä ansainnut. Proggis bygataa mutsiaiheisista snygeistä biiseistä ja kliffoista stooreista mutsista, Tsyrkkaan mahtuu 1300 henkee joten ilmaiset libarit dilkataa taas etukäteen. Näyttelybossi shamlaa itelleen oman jengin tähän projektiin. Hallitukseen lähdin messiin t<u [ierirota frogas, vaik lifterat on vähissä ku noi skidit on nii snadei ku koittaa jiftis, ni slyyttaa vi{is mut kyl mä oon ainaki Tsilarin kyhäämises kybäl messis. Näyttelypäälliköks nimitettii Timo Pakkanen, Outin broidija "Suomen virallinen joulupukki". Stadi on aktiivisesti jeesaamassa . Tsyrkkaan mahtuu 1300 henkee joten ilmaiset libarit dilkataa taas etukäteen. Avoliitossa, lapset 14-vuotias tytär sekä 4ja2-vuotiaat pojat. Mulla on stydi fiilis, et tästä tulee meille keväinen megajuttu. Lasse Liemola Bamis lasse.liemola@liemola.com. L wsffitu&ffiK €f-ffi ffi lSaurlausdi t'[ [..an löö tr l] t meidän kolmatta slanginäyttelyy joka järkätään yhdistyksen 15vuotisfestariden merkeiss. {l U U DET AAN ET KANDEE PLUGGAA MITA BAMIS SKRIVAA Viime vuoden lopussa meil oli tokan kerran megahäppis: SNYGEIMMAT JOULUB|lSlT, joka oli taas jymymenestys, kaikki ei mahtunu tsyrkkaan, vaik meillä oli kaks tilaisuutta
6'z "+ å,: -te *. ia KuLf TUUR tyHosrts vuooestn res:.'J:. Kuului muuten tää Stadin tunnetuin punapää Tarjakin olleen Lintsillä. Wwryeegads ffpc,rs*mfr* å9, ##Si# Ff*fs,'ffidi Fr*ggis; Lipputilaukset ja liput: Slanqin bvro'o'sta, Hämeeintid 67 tiisiaisiri ia torstaisin klo 14-18 puh.7741041 tar meili: iorot@stadinslanoi.fi tai Kampin kefi uR$n-lfiunffi nistä Jär1estää: Stadin Slangin Häppis' Teksti: Atte Luoma l )) /t "u'/Å ,.a'*. Eläinten ystävä. ffepsf#Å. Ei muuten onnannu muillakaan. ;:'t nvt sil on snadi klvwari ':t'" # nurt Klywafl ia snadisti fyrkk yf sil on.snadi kl' { sil on snaot Ktvw; mut bulisti fyrkftåa! ikffiari ;'l -#i .:.: {1 t \ t' i* l-tt sL/-Ltu 1'1, [] L Å -t-titi . Ja ei kun dallaamaan Steissille. Yffiäfu&ffiK SIS # &ruK&& tuWffiru&&tu% Meiänkin jengi oli Lintsillä -59 lysnaamassa Paulia sen aikasen maailman suurinta popstaraa. Sen jälkeen yritettiin skodata friiduja. Mä päätin koklaa, muttei siit mitään tullu. www.stadinslangi.fi o{'r lz € . Konsertti oli tosi kliffa. +:å *1 äå-{H KLIFFAA VUOTTA 201 O!. Oli Känsä, Jopi, Jaska ja mä. Kuunneltiin DIANAa ja LONELY BOYta. tJllll nt Y Y Y(lI t s2 ,fu;' ia snadisti fyrkkaa, +iåå*.. IIUNAPAAT POTTUILEE' ffiTffi.K*r:fuffi TOIVOTTAA Pia Snellman Paljasjalkainen helsinkiläinen kuudennessa polvessa, aito stadin friidu, joka rakastaa Helsinkiä. kla 38,00,-21,#fr r7 k t iff a a j o rts u m u saa,\' ylläriproggista årpa*f å # #, Hinta sisälfää narikan, proggiksen, näkkärin, hernesopan, laskiaispullan ja tsufet, :*', / qER1NNE. Pienyrittäjä, jonka sydämen asia on viedä yrittäjyyyden edistämistä eteenpäin. Niin me sitten nelistään alettiin konttaa ulkolavan edusg\ E €r" buli.klyyn4qi å talla ja löytyhän se sieltä. Sitten joku astu Känsän tsengan kantapäälle ja Känsä alko huutaan:" Kenkä hävis!" Heti oli kolme tsengaa ilmassa mut kaikki oli naisten tsengoja. Jengihän on tietty Töölön Sinisten HUKKA-vartio, josta oon muutama vuos sitten Tsilariinkin skrivan n ut. .4,". Sinne oli tullu myös friiduja Lintsiltä ja monella oli Paulin nimmari skrivattuna käsivarteen. Steissiltä häippästiin Espresso-kahvilaan, mikä oli Kaivotalon must mesta meille snadeille lättiksille. Jengiä oli Lintsillä enemmän ku IKEAn avajaisissa ja luut rutis. Mulle oli kundit kertonu, kuin friiduja skodataan. ,t* *
Vietin skidinä kaiken ajan tsittaamassa kuorkkikuskien mukana kuskaamassa halkoja ympäri Stadia taloyhtiöihin, sairaaloihin Ja liikkeisiin, esim. Ekbergin leipomoon. 8 $åad å å aå r**s: t*xäyrååå;åJä, å-**åg* å-€åkar: h4*nriåqss*n syr:åvi juxhar:s"*issa$åå*å:å 2ä.*."3 *5'3 F{*å*ingin Eka kotini oli Ruoholahdenkatu 14. Otaniemeen, 3. Tapiolaa alettiin byggaa 50luvun alussa, niinpä farja päätti latkaa Porvoosta tulleilla busseilla tsöraamista Tapiolaan ja Otaniemeen. Munkan kautta Taprolaan, 2. Kffi$tu&ffiffi S lS ffi Fotot:OlliBull ffiKqffi Kuskeista yks oli tosi stydi "naistenmies" joka aina välillä viipyi vähän kauemmin kuittaamassa halkokuormaa. K*qua $äåkä kuss: *åå, r:iin pääå *ååå, "ffi ffi * **ffi kyå åä s,vr":åv;:,v a's: i *gå*r: k å i * i kaå å *t". Hän kiersi ympäri Suomea hankkimassa koivupuuta j a puut 1ähetettiin Stadiin. Liksaa bungattiin, kun vaunu oli purettu. K*ffi hås": *$3$3t puhL{rnååffi j* kr*uåå # * h ilå"f,avan, *åäa * r: xyr:ä_.våryå r: ai så* * k E å g: i kaå å e" äår"::ä *tåå p*jan $Lå*sl**ää*. Faijani liiketoiminta alkoi Itämerenkadulle perustamastaan Halkotoimi-nimi se stä firmasta. Hän myi Halkotoimen ja Espoon Auto Oy:n vuonna 1968ja keskittyi skutsinhoitoon, joka oli faijan rakkain harrasfus. ,g ":f**1'''1"' ',.*"ffi:* F q4t, d1r 4ffit" ' * *.*ro *;.**"re*%å@gg'Ä 5x ffi ffi tffi ;ffi 3.fruI*: * F.*s. :.' -filf;* ';x1". meni Otsolahden kautta ju 5. Tapiola kasvoi nopeesti ja farja perusti Espooseen oman yhtiön nimeltä EspoonAuto Oy. Faija oli tullu osakkeenomistajaks 40-luvulla firmaan nimeltä Linjavaunu Oy Norrgård, joka sleppas Stadin ja Porvoon välistä henkilöliikennettä. oli varanumero, 4. Muistan vielä bussien numeroinninki: l. Mutsi yritti pistää mut Ruoholahdenkadun leikkipuistoon puistotädin hoitoon, mutta hatkasin sieltä heti ekana päivänä takasin halkotoimeen, koska autossa repsikkana oleminen oli paljon kliffempaa, kun leikkiä puistotädin kanssa. Faija oli syntynyt vuonna 1910ja tehnyt ikänsä paljon duunia. Siellä koivukuormat purettiin käsin halkotoimen varastoon ja jeesaamassa oli kaikki Länsisataman "puliukot", jotka teki faijalle päiväduunia. Perheemme smiittas Tapiolan Otsolahdentielle 1957. Oravannahkatorille. Tää kuski, Ragnar Rosenber g eli 92 -vuotiaaks ja ehti olla 12kertaa kuulutettuna avikseen, mutta koskaan hän ei kuitenkaan ilmestyny kirkkoon, vaan perui haat arna viime hetkellä. ruffiL s:aåså*s^*ktånåknåå4. Mun ei auttanu vahttaa, koska silloin olisin taas joutunu puistotädin hoitoon
Piti saada taksifirma. ekonomiksi, systeri 1ähti matkatoimistoihin duuniin. Kaup antekotilaisuudes sa hiffattiin, että firman kassasta puuttu 200.000 markkaa. Tää on ollut opettavaista aikaa ja olen hiffannu, etta tdndr pdivdnå invataksikuskin työ on tosi vaativaa duunia. ä \-htiössä oli 2. Tähän asiakas vastasi, että tietaå ja että se on maa. Opiskelun tapahtui useimmiten öiseen alkaan, koska työskentelin silloin Porvoossa päätoimisesti ja kesäduunina hoidin maanviljelyksiä ja metsänhoitoa. Nimi oli kuulemma tullu siitä ku Espoossa on suo, jonka nimi on Arkniitty. Rakennutin yhden täyspitkän invavarusteisen bussin, joka toimi sekä linjaliikenteessä että tilausajossa. Masa ilmotti, että Telluksella on ainoastaan yks ihminen, joka ttetåd mikä auto on romu ja tama ihminen on HÄN itse. ''HÄNDÄRIT,, Nimi Arkniityn kuljetus muutettiin Oy Handicab Ab:ksi joka nimi tulee ruotsinkielen sanasta handikapp : rajoite, liikuntarajoite ja englannin sanasta Cab: taksi. Ei auttanu, taksifirma oli slump attava, etta sais taksiseteleiden tilitysoikeuden. Linjavaunu Norrgårdin liikennealueeseen kuului myös Sköldvik, joka paisui niin, että myydessämme vuonna 1984 Norr_eårdin ja Bussexpressin, oli yhtiössä 67 bussia. Pedersin tila (jossa nyt korjataan bilikoita), jonka isäni oli slumpannu Porkkalan luovutuksen jälkeen. Myynnissä oleva yritys löyty Espoosta. Kun kysyin, että eikö tässä operaatiossa pyörätuoli ole kovilla,, niin broidikset vastas, että jos tuoli hajoo, saa asiakkaan tuolin viennistä Ortonin korjaamolle, taas uuden matkan. TSEH-AffiE,EI,*$ Faija kuoli liikenneonnettomuudessa Il.l2.l9l0, mennessään leimaamaan metsäänsä Pernajassa. INVATAXIT Kiinno stuin inva-alasta j o \uonna 1979. Tyhmä kun olin niin kysyin viela, etta mitä näillä Warreilla tehdään. Nyt kun tätä juttua skrivaan, olen ollut itse pitkästä atkaa taas "tatin takana". Siinä oli uudelle invataksiyrittäjä1le eka koulutus ihmeelliseen invataksimaailmaa. Myöhemmin valmistuttuaan dipl. Bussexpress oli 1984 Helsingin seudun bulein tilausaj oyritys. Toisella kuskataan firman omaa pyörätuolia ja siitä laskutetaan erikseen, jot asiakas tarvii paikan päällä tuolia. KOULUTAXIT Autokalusto oli alussa tosi vanhaa Ja kun sillonen ajojärj estelijä, Tynkkysen Masa perehdytti yhtä uutta kuskikan drdaattra invataksikuskiks ja kun heppu uskalsi arvostella MB Sprintteriä siinä slepatessa, että "herrajumala vaihdekepin sivustahan näkyy maantie"! Masa tokaisi vaan, että älä sinne katso, katso etees. Pyöräfuoliasiakkaan viemisessä Transporteriin mua neuvottiin. Masalla oli tapana sanoa kuskeille ja etta "älä sie mieti, mie mietin" silloin, kun joku yritti ehdottaa j oitain muutoksia aj oj ärjestelyyn. Kerran kun joku asiakas tilatessaan kyytiä puhelimella valitti,, että teidän autot on romuja, niin Masa kysyi, ettd Itetaäkö asiakas mikä planeetta on Tellus. Yllärinä tajusin, että tietämättäni olin slumpannu myös nakkikiskan, jonka broidikset kuitenki sitten itse otti hahuunsa. Olin joka tapauksessa ostanut Arkniityn kulj etuksen, jossa oli 2 tosi epäkäytännöllistä VW Transporteria, joissa pannu oli takana, yhden automaattilaatikolla varustellun MB 307 jakaks Wartburgia. Samalla perustin Nongårdin bussiyrityksen rinnalle vielä firman nimeltä Bussexpress Oy. Broidikset jotka myi yrityksensä oli kuin eri maailmasta. 9 Yhtiöt olivat 1990 -luvun alussa tosi suurissa vaikeuksissa kun menetimme j oitain koulukulj etusaj oj a. Veikko Kauppiselta -rä-r iiliili:;,lTl ffi& ko Kauppinen Ky. Meille jäi faryan kuoleman jälkeen hoidettavaks Porvoossa oleva bussiyhtiö, jossa sillä hetkellä oli ll busaa. Yrityksen nimi oli Arkniityn kuljetus Oy. Kävin intin l97I-1972 ja pääsin myös Hankenille, josta valmistuin vuonna 1981 kauppat. Toinen oli niin skeidanen että kärpäset pörräs äijän ympärillä ja toinen taas kävi joka ilta ruusukylvyssä. Aluks hoidettiin systerin kanssa kimpassa bussifirmaa. Kelpaiskohan nykymaailmas sa yrittäj äkurs s iksi . No, kauppahinnasta vähennettiin 200.000 markkaa, mutta siitä aiheutuneet veroseuraamukset olikin sitten taas oma tarinansa. Taksiyhtiön ostossa tuli snadeja ylläreitä vastaan. Samalla Warrella käydään myös tsekkaamassa Pitäjämäentien ja Turkismäentien risteyksessä olevan nakkikiskan keitinvedessä olevien nakkien lukumäärä. maisteriksi. Broidikset tsiigas toisiaan, että eikö toi todella tajuu. Gubbe, joka oli palkattu nakkien myyjäks oli doku, joka saattoi skruudaa nakkeja salaa, niinpä nakkien lukumaarä oli pistokokein ajoittain tsekattava. Olen slepannu koko syksyn skolekuljetuksia. Ongelmana yaan oli, ettå asiakkaat halus bungaa matkansa taksisetelillä ja mulla ei ollu mahkuja vastaanottaa seteleitä, kun ei ollu yhtään taksia. Toisen kaupan, johon ei kuulunut niin suurta dramatiikkaa tein vuonna 1987 jolloin ostin invataksia ja yksi 16-paikkanen bussi. Tivatessani broidiksilta rahojen kohtaloa, niin "ruusukylpymies" vastas, että r'elipoika avas kassan vieressä fonarin ja tuuli vei fyrkat. Puhelin mpes tuuttaamaan. Mutta sitten vielä oli yksi "Warre" jolla kytättiin Marian tsirran kohdalla, ku Mikko Mäkisen bilika sleppas Espooseen päin, että se ei vaan ota paluukyytiä Stadiin. että asiakas viedään selkä edellä bilikan sir,uoven viereen ja kuski menee itse matalaan autoon sisään ja tempasee pyörätuolin asiakkaineen sisään. 'dd. Sitä lähdettiin smyygailemaan niin, että Mikko kyllä tiesi, että häntä seurataan
Budjattiin ensin mummolla hyyryläisenä ennel kuin saatiin oma laåva Kuntseilta. Vallilan leikkikoulu, Sammatintie v. Se kesä oli elämäni parhaita aikoja, kutittelivat päivittäin ja pukivat kledjut päälle, mutta siitä en digannut koskaan, kun päristelivät huulia edessäni, pläsi oli ainaihanmärkä. GeeBee oli budjanut meitä vastapäätä Anjalantien toisella puolella ja niiden pitskulla oli lekari, mitä käytiin. Hiffasin heti seuraavana aamuna kovasta döfiksest, et jossain flekkaa ja sen meinasin heti tsekkaa. Siellä ne tsittas kuin kanat orrella niillä penkeillä Ja joka kundilla oli smirkarinyytit handussa. { 7 € arvoisen Stadin Slangin ry:n etus*telin, Lahjakortti on voimassa 2010 loppuun. Pelkäsimme seinän taka-na, että I audasta bygattu väliseinä brakaa, se oli kuin kamelin selkä notkollaan, kun vellokset paini. 1955 H_-&hfiffiffi MffiruSXNru. Stadin omat "makkikuskit" kävivät skeidat tytrj entämässä. Silloin jo tajusin, voi jumatsukka hei, olen Stadissa. Silloin siellä oli duunissa maalari "Herra Sutinen". Anj alantiellä mummolla. Olin nyytissä, en päässyt fönariin tsiigaa Steissin eldiksen savuja kesäkuussa 1950. Me broidin kanssa goisattiin samassa bunkassa ja mummo löhösi omassaan. Ensin ne aloittivat hoilaamalla Rillumarei -laulujaja illan mittaan arna ke skenään kovasti flatdaa. Aukaisin simmut ensi kerran ja heti piti ruveta dokaa bulista tuutista. : *i *q q I rt t A r q / q ! !Å / 1 A '\i*; '*-*L*--*å*L**å--*r\ptre'/\* o * krt"* a oL * \Fbtr6 q41tort17t./,, u * / *U \"/ *./ *\"/ \t Pal kåtsssffi åT?e nvkvi seäx å;åsenen rekrytolriti{afuåaåila 1"7.ä#{}g 3{}"6.äSX ffi väåisemä aåk-*p+ uuder"s jäsenen fuam$ckåmisesåa. Viikonloppuna, lauantaisin kun duunareilla oli viikko täysi, meidän naapurin veljekset alkoivat aina dokaa kippurahäntää tai yhdentähden Jallua. Lisäksi arvomme 2 hengen ulkomaan lomamatkan henkilöiden kesken, iotka hankkivat våhintäan viisi uutta jäsentä, Jokalsesta 5 hengen rekrytoinnista saa lisäarvan arvontakoriin, ..1 JASennanKKila saa t0Katsesta uu0esta rasen maksunsa maftsaneesta jäsenestä palkinhoksi fi ffi ffiarv*s$& f$ygam3 #äx kBåffa. Mut roudattiin sporalla Valkan Kuntseille budjaa. Siksi siinä seinäIlä ei pidetty mitään, eikä siinä olisi mikään pysynytkään. Aamulla kuka lähti duuniin ekaks, goisasi dörtsin edessä järjestys oli joka yö tåmå, lähtöaika määräsi mestan. Asuttiin ekassa kerrokses sa ja farjan duunikaverit kolkutti ikkunalautaan tsepalla tar stikkas stebareita fönäriin, jos lähtö tuli yöIlä bluuka -tar sandausduuniin. Kompostikatos ja skitu oli pitskulla, mistä myös voda roudattiin ämpärillä luukkuun, mikäli ei ollut putket jäässä. Fatja, mutsi ja faljan broidi latttalla. Herra Sutinen ja Eden-hattu Kerran mentiin Anjalantien yläpäästäja sieltä Sammatintietä kirj astolle päin j a ensimmäisestä porttarista ineen, siis GeeBeen pitskulle lekariin. 10 S€mmrå Keeså€s#ååcm 5 #*åtuåvxxåäm Oli nasta vuosi 1950 ja iltamyöhä11ä tupsahdin maailmaan Naistenklinikalla. Faija oli Stadin duunissa silloin, Lipastin Arskan piirissä Tölikassa. Saatiin oma luukku Päästiin muuttaa Kuntseilla omaan luukkuun (Kangasalantie l3-19 as: 208), aivan mummon viereen, väliin 1at vaan skitukatos. Ruvettiin broidin kanssa fudaa sillä Iidenillä Kuntsin pitsku 1952, Jäsenhankkii iokaisesta uudesta jäseq' bqr i i rr . Kundit tuli hakemaan sitä duuniin kuorma-autolla, missä oli lavakoppi. Se lähti päivällä hakemaan tsieguraa hallis ta Kangasalantien ja Sturarin kulmasta tai "kippurahäntää" ripasesta, mutta jätti "Iidenin" jotenkin siihen hollille, kun duunatessaan käytti paperista tsuikkaa. Oli puulämmitys, kaikki oli snadia, yksi hellahuone ja meitä oli huushollis sa kuusi henkeä
Pekka ja PätkäValkassa Mäklärin skole ja Kuntsin kentsu olivat aivan vieressä. SF kuvasi niiden filmiä siinä pihalla, taisi olla jotain kohtauksia elokuvasta "Ketjukolarissa". Heimop äätlikölle j ykeä Oltiin "kukkulan kunkkuja" siihen alkaan, kun budjattiin siinä Kuntsin yläkulmassa. Toukolaan päin oli buli rotko, alhaalla oli siirtolapuutarha-alue. Sen veffan varmaankin oli joskus ollut /rolotna sisä1läkin. Sotainvalideja oli paljon 50-1uvul1a, ne muistelivat menneitä ja nuoremmat stikkasi siinä vieressä sgrubuu. Autettiin siinä vielä sitä tikulla pohjaan ja yritettiin peittää mokaamffie , kun pelättiin, etta "Sutinen" löytää komean valkoisen Edenin. Kuntseilla pidettiin naapureista jopa niin hyvää huoltz, että kerran joku soitti Stadin sosiaalitantat meille. ,.4" ffi arr, .WLK --q ål *** ',i!. 11 Onneksi Joulupukki oli tuonut pilleristagan ja nurmarit yhta alkaa ja stagasta pääsi snadisti ottaa tukea, ettei heti lipannut. Paholaisessa oli polkimet etufillarin molemmin puolin, vauhti kiihtyi ja klabbit lähti polkimilta veks, en kerinnyt sotkee niin lujaa kuin olisi pitänyt ja skabari karkasi käsistä. Sopu syntyi myöhemmin, kun sen "Prinsessa" rupesi tarjoilee meille kloddeille fibeleitä, siihen lopetettiin. Me lähdettiin kuuntelemaan radiosta Markussetää. Lämpimät muistot j äivät silti Kuntseilta. Skotsa flykas suotaan buliin maalipönttöön ja upposi sinne hiljakseen kuin Titanic. "Pikku Pietari" jutut ovat kaukana Kuntsien karusta todellisuudesta, ei tarvinnut luulla mitään. Pätkä oli yleensä jonon perässä, Pekkaa en niinkään muista 1956 (nämä kertomani toilailut on lopullisesta versiosta leikattu pois). Rotkon alareunassa, niin sanotusti "hollilla" budjas joku "Heimo", sillä nimellä niitä kutsuttiin. Oli sanonut, että pojat jäätyvat siellä kämpässä laetta mutsimme ei ole pukenut tarpeeksi lämpimästi kloddejaan. Paloihan siltä pelihousut ja farla joutui sille slumppaa nyyan tilalle. Erikoinen tapa tuli vielä mieleen, kun kyläiltiin vanhalla Holmbergin mammalla mammalla oli Lapana panna suolaa kahvin sekaan. Tietysti sitä harmitti vielä enemmän, kun Kuntsin kundit pitivät hevostakin niin halpana. Posket oli glesana pitkään griinamisesta sen maalarin ilmeen vuoksi. Päällikkö dyykkasi sieltä läävästä kuin Hamblee Boogart, dörtsit paukkuen. Ltpatttin kerran oikein kunnolla, kun etufillari meni skurukiskojen spooriin. Oltiin taas Paavalinkirkon vieressä olevalla kujalla laskemassa mäkeä alas Ja alhaalla sladattiin muka makeesti. Lippasin oikein kunnolla. Kentsulla käytiin kesäisin altaassa pulikoimassa ja talvella skrinnailtiin. Tsimmaamassa käytiin Arabian rantsussa useasti. TSSL&RH 'filS & heti, toinen oli byyrissä ku Mauno Rintanen ja toinen latasi menee ku Rytkösen Aulis. Kerran kerättiin stebuja ja bulimmilla kundeilla oli oikein muutama skaijari megessä, stikkailtiin niitä niiden katolle, ropina kuulu ja ventattiin taas sitä Päällikköä, milloin siltä palaa pussihousut. Ei faqa siitä suuttunut ) vaan vei meidät myöhemmin fudaa Ravikselle, KäPa-Boltonjoukkueeseen. ,.*"b# rS* d. Siellä kyllä elämän arvot loksahtivat kohdalleen. Oltiin siinä Hattulantien puolella, aivan aidan vieressä, jopu vilahdetaan elokuvassakin muutaman sekunnin. Tsiigattiin ja griinailtiin ja huudeltiin sieltä yIhäältä vielä kannustushuutoja: "hah hah haa, kun naurattaa javiiden pennin hevosella ratsastaa". Tehtiin joskus sille "HeimopäälliköIle" snadia jykee, sillä oli hienot ratsupoliisi Kinghaitarijatsarit ja stailiin kuuluvat pussarit. Sie1lä kentsulla oli sellainen pitkävartinen T-muotoinen bluuka, jota vindissä työnneltiin, jos oli tullut yöllä snögeä. Mentiin sinne aina faijan fillarilla, toinen kloddi stongalla ja toinen pakkarill a. Pitskulla starat skruudas savusilakoita penkillä Ja kehuskeli keskenään aina siitä, kuinka paljon kelläkin oli sirpale rta jaanyt s o dasta. Kyläilymme jäi vähiin ainakin mutsin osalta, mutta faijan kanssa kyllä jatkettiin, saatiin "KisKis" karkkia j a suolakahvia vuonna 1955 Kuntsilla. Polvissa oli useasti laastarit, kun tsombailtiin Valkassa. Louhi-leffassa tsiigasin ekan pätkän, Prinsessa Ruususen. Käynnistin ja olin niin kuin Curt "Curre" Lincoln Eltsussa. Tuli ilta, aurinko laski Käpylän raviksen taakse ja "Prinsessa" oli povannut Päällikön kopukalle menestystä huomisissa raveissa. Taisi olla Liljan Kari, sillä oli kolmipyöräinen paholainen ja vaihdettiin sen kanssa menopelejä. Filkalle otettiin jotain armeijan kenttäharjoitusta ja Pätkä steppaili viimeisenä jonon perässä, ämpäri sillä oli välillä päässä, välillä sen toinen klabbi oli ämpärissä. Jollain oli tsepa ja joltakin puuttui koko klabbi, hurjia juttuja kuunneltiin. Muistu sellainen tapaus siitä skolen pitskulta, kun tsiigattiin Pekka ja Pätkä elokuvan tekoa. Päällikkö sai rauhan leiriinsd ja rtnnakkaiselo Kuntseilla jatkui. Tulin huulet töröllään ja kundeilla oli hauskaa. otCurrett Lincoln Kuntseilla Sain ekan "Asfalttirokko"vehkeen, potkulaudan. Taas Tölikaan paikattavaksi tikkejä leuka täyteen. Huulet olivat märkinä, kun päristelin menemään mäkeä alas viltsisti. Lähti aina kipuamaan sitä hemmetin jyrkkää rinnettä ylös, älyttömän koYaa, oikein "ryyd loikkaa". Kuntsin kundi Markku Poutanen 4* 1 ,a w &
Aamulla pojat heräsivät, kun muutama mamma lampsi tienvierellä maitotonkkineen, olivat ilmeisellä maidonhakumatkalla. Siihen atkaan kuppilatoiminta vaati aina portsarin ovelle ja Napin kurottaessa j asson syöttöaukolle ryntäsi portsari paikalle. "Mihinkähän toikin ukko on taas menossa", tuumi Korkki ja jatkoi skruudaamista. Nappi oli juuri päässyt armeijasta eikä ollut vielä aloittanut töitä, joita oli kyllä siihen aikaan enemmän tarjolla kuin tekijöitä, joten Napin ei tarvinnut olla työpaikasta huolissaan, aatteli sitten hakea kun säästöt loppuvat. Niinpä he menivät Kappakeskukseen Ja kun myyjä tuli kysymään mitä herroille saisi olla, niin Korkki vastasi ennen kuin Nappi ehti älähtää, "tämä poika tarvitsee uudet polvihousut" . Nappi sai lievää suuremmalla käärimisellä sekä muutamalla narunpätkällä housut pysymään aika hyvin kulj ettaj an j alassa, etenkin silloin kun hän istui pyörän pää11ä. "Mennään vaan", Korkki vastasi," mut an mä skruudaantän sopan ekaks". Suunnattiin tielle numero 13, joka oli Korkin mielestä huono enne ja läheltä se pitiki. Jonkun aikaan matkattuaan tie kulki pitkin. "No koeta kattoo, ettei ne sit pääse tekee niin", vastasi Nappi ja sihtasi kolikkoa. "No, onks niil tämmönenki," vastasi Nappi ja esitti sotilaspassinsa. Ensimmäinen yö vietettiin Porvoon seudulla. Lähtöhetkellä Nappi keräsi vielä tarvittavia työkaluj a j a nappasi mukaan pitkän ja paksun köyden. "Mihin hemmettiin sä tota tarttet", kysyi Korkki, "ihan furhaan, vie karmeesti t7laa." "Sitä tar1"tetaan, ku Mokba hyytyy feeluun mestaan", vastasiNappi. Napilla oli itse säveltämät ajovaatteet, vähän turhan reilu öljykangastakki ja HKR:ltä sosialisoidut sadehousut koko "2". Armeijan jälkeen hän oli ollut pakollisessa harjottelutyössä ja piti nyt lomaa ennenkuin aloittaisi varsinaisen työnsä SuomenYleisradiossa. Haminaan tultiin niin myöhään illalla, ettå majapaikaksi kelpasi tienvierellä oleva lato, johon oli pinottu lumiaitoina käytettyjå keppejä. "Ei se siit oo nii kii, mut se bensamakin åIjä haittaa". "No skruudaa äkkii ni lähetään", sanoi Nappi. REISS{IALKAA S eura av arla aamuna kuppila episodin jälkeen molemmat olivat lähtövalmiina suurelle Suomenkierrokselle. Lappeenrannan jälkeen Nappi sanoi Korkille: "Eiks tää itäreuna oo jo nähty, lähetään toiselle puolelle Suomee." "Nyt jo", vastasi Korkki ihmetellen", eiks meidän pitäny kiertää koko maa". Korkki oli syömässä soppaa Hietalahdenkadun kuppilassa, kun Nappi käveli ohitse. "Jaaha, vastasi mWJå, sellaisia meillä ei valitettavasti myydd, tåmd on herrain pukumyymälä." Tarina ei kerro, oliko myyjä vakavissa an v ai noudattiko vain myyjäkoulutuksen käsikirjaa jossa asiakas on aina oikeassa. "Nii joo, mut kyl mul tankkaaminen käy vaikeeks mis hyvänsä", sanoi Nappi. "Ä1ä kuule kakara mun kans ala temppuilee" kiljui portsari. Kun kepit kasasi näpsäkästi pinoon niin niiden alla oli ihan mukavanoloinen ja rauhallinen paikka, jossa lämpöä tuotti ajovarustus ajolaseineen ja nahkakypärineen. Korkin syönti kesti niin pitkään, että Nappi päätti ottaa tsufeet odotellessa ja kun siitä jäi fikkaan mukavasti pikkurahoj a, niin Nappi päätti käyttääne j as so on. Tarina ei kyllä kerro, miten paljon onnettomia säästoj a artnerjan jälkeen yleensä oli ja kuinka onnettomat ne olivat alun perinkään, mutta ainakin riittivät vielä lämpimän kelin ajaksi. "Niin, oks kakaroil tämmöstä," kysyi Nappi ja näytti ajokorttiaan. 12 ffi#trfud{s gffi ru#fftrs Korkki oli käynyt teknisen opiston Hietalahdessa ja mennyt sen jälkeen armeijaan. "Ai miten nii, et sä saa korkkii auki", kysyi Korkki. Lopulta lämpimät kelit kyllä kestivät puolet pitempään kuin säästöt, mutta tdtmdtarina ei yritäkään o11a mikään kauppaopiston talousopas joten keskitytään itse tarinaan. Seuraavana päivänä suunta oli Kotka, mutta Haminassa jouduttiin viettämään vähän enemmän arkaan, ku sielt hitattiin kliffa friidu. Varmaan Haminassa vielä nykyäänkin kerrotaan ensimmäisistä humanoidikokemuksista tai lapsia pelotellaan lumitolppien kätköissä piileskelevistä maahisista, jos ei lautasta syö tyhjäksi. Nappi oli senkokoinen koripalloilij a, ettävielä paljon myöhemmin kun he taas dallasivat Stadissa, ni Nappi sanoi ettarttis nytskit byysat. Heidän ensimmäinen suuntansa oli itä, tarkoitus oli kiertää itäreunaa pitkin ylö s Suom ea ja p alata läns ireunaamyöden alas. Kun pojat heittelivät lumiaidan tolpat päältään ja Y$$tu&ffiä SIS ffi /# ajolasit päässä ilmestyivät mammoj en eteen kuin maan alta, saivat mammat hätäisesti jalat alleen ja sinä aamuna taisi aamukahvi olla ilman maitoa. Hetkeä myöhemmin Nappi staijas pöydän vieressä, kun Korkki nosti p aataanNapp i kysyi, " Mennääks kiertää Suomi". Portsarin naama kalpeni ja hetken nieleskelyn jälkeen hän änkytti, "A-anteeksi herra, meidän o-on oltava täällrä ni-niin tarkkoja tar me-meiltä menee luvat". Napin pyörä oli 1948 mallinen CZ, ostettu Hytösen Maralta ennen armeijaan menoa. "Kuka bensamakin ärjä", ihmetteli Korkki, "tsennaat sä jo kaikki eteen tulevatki makin rasva-aptnat?" "Joo, kyl mä tsennaanetne kaikki haluu gasost Szrkkaa ja mult alkaa olee fini." No, yhteistuumin sitten päätettiin suunnata länteen, liki Suomen paksuimmast kohdasta, mut Suomeehan täs oltiin katsomassa, ni näin se fuli tehtyyperusteellisesti, pitkälle meen vaan en korkeelle, niinku entinen maalantuumi. "Tommosiihan on nykyää kaikil tenavil, ku motskarikortin saa jo kuustoistvuotiaana", jatkoi portsari kiljumista. "No ei se ny niin vaikeet oo", vastasi Korkki", eikä nåa nyt mitään skruudaa ja ku tullaan alaspäin ni vapaallahan ne rullaa". "Tää11ä ei kakrut pelaa!" Huusi hän naamapunaisena. "Joo eiks me olla jo kierrettyki, mut ku must tuntuu et fuol pohjoses on vaikeempi saada gasoo. Korkilla oli hyvät varusteet ja luotettava pyörä, 1950 mallinen Mocba, Tähtinimellä Suomessa paremmin tunnettu
Keskustasta sellainen löytyikin helposti, lupaavasti nimeltään "matkustajakoti Rauha". Nappi näki takaa mitä oli tapahtumassa ja huusi kurkku suorana että "varo", mutta eihän Korkki mitään kuullut. "Kas tässä". Savolinnasta otettiin suunta Jyväskyläan ja sieltä oli tarkotus tähdätä Poriin, kun Yyteris on kuulemma vilt mimmei. Matka jatkui kohti etelää ja Turkua ja ilta alkoi pimetä, eikä sopivaa telttapaikka ollut vielä löytynyt. Ilman tulosta Nappi keräsi kalavehkeet reppuunsa ja kiipesi pyörän päälle polkaisten sen käyntiin. "Juu, huone on juuri kohta valmis, odottakaa vielä hetki rauhassa". "Täh". "Eihän meil mihinkään, kuhan täs ollaa kiertämäs Suomi". Ilta pimeni pimenemistään kunnes oli pilkkosen pimeää ja pojat päättivät pistää teltan pystyyn tien lähellä häämöttävän heinäseipään viereen. Keskustan risteyksessä poliisikomisario kiinnitti huomionsa kahteen motoristiin, jotka kaahasivat taytta vauhtia kohti etelää. Aamulla he heräsivät aivan kuin heidän vieressään olisi isäntä höpöttänyt eukolleen, kun he avasivat teltan oven, ensimmäinen näky oli kahden metrin päässä oleva talon seinä ja avoinna oleva ikkuna, josta kuului puhetta. Korkin ajaessa takana hän näki kilometritolppien kertovan Keuruun lähestyvän, viimein tuli kyltti "Keuruu" ja muutaman talon jälkeen tien vierustan täyttivät taas metsät ja pellot. No se oli niin jännä juttu että Korkki jäi tuuottarnaan sitä ja kun Mocba oli kulkenut pitkälti ohi niin Korkin pää oli käänfyneenä edelleen taaksepäin pyörän selässä tulo suuntaan. Puoli kymmenen aikaan emäntä tuli viimein hakemaankulkurit ja he alkoivat kavuta ylempiin kenoksiin. Vastaanotossa o1i huoneen hinta esillä jota matkalaiset pitivät aika dyrtsärinä, mutta eivät enää tässä vaiheessa kehdanneet perääntyä, joten sanottu ja tehty, he paåttivat jäädä odottamaan huoneen tyhjentymistä. SAVONLINI{ASSA Savonlinnassa Korkki ehdotti, että nyt ollaan tarpeeks pitkällä 1a takana on tarpeeks monta yötä teltassaja täs viel säästetään fyrkkaa, ku ei kierretä pohjosen kautta ni törsätään ja mennään oikeen sisämajoitukseen. HIMAMATKALLA Turun ja Salon jälkeen matkalaiset alkoivat valmistautua kotiinpaluuseen mutta vielä piti yöpyä ainakin yksi yö teltassa. Voitte ystävällisesti käyttää omia makuupussejanne, niin ei tule kylmä". Jyväskylän jälkeen Nappi näki, että he kulkisivat Keuruun lävitse Ja sitä päätettiin juhlistaa tsufella kuppilassa. joenvartta ja Korkki hittas ekan kerran elämässään tuuhen joel1a kulkernassa samaan suuntaan. vastasi Nappi. uudestaan, ei mitään. Tästä jäi Korkille ikuinen muisto t ien urnelo kolurestatoi sta. kysyi majatalon emännältä huonetta, oli hänen käsityksensä rupusakista selvillä ja se osottautui seuraavasti. EIHÄN ME OHITETTU KU YKS TÖNO''. "Juuh, kyllä meillä on yksi huone vapaufumassa, mutta neiti, joka sitä asuttaa, 1ähtee vasta kahdeksan junalla jonka jälkeen te voitte ottaa sen kdyttöönne". "Kato oks sul gasoo", sanoi Korkki. Yhdeksän aikaan he alkoivat hermostua ja soittivat kellosta emännän paikalle. "No, onneks sul on se köysi", vastasi Korkki, "kaiva se esiin ni mä hinaan sut vaik himaan täält". Olikohan neitiä ja kahdeksan junaa ollut olemassakaan ja tuskin neiti oli asuttanut tåta kanahäkkiä, viereisestä häkistä kun kuu* lui sen veffan möreää ja kovaääni stä kuorsausta. Tai sen siis piti lähteä käyntiin polkaisemalla mutta mitään ei tapahtunut. Aamulla pakattiin taas tavarat. Nappi polki uudestaan, ei mitään. vastasi komisario, "yhdessä päivässäkö". Sanoi emäntä, "tämä huone on teidän käytettävissänne. Leivänpala syöttinä ei tuottanut toivottua tulosta tai sitten pieni lampi oli ryöstökalastettu tyhjäksi. Heillä oli vahva epäilys, että isäntä ei ole kovin mielistynyt heidän telttapaikan valintaansa ja he keräsivät tosi nopeasti kimpsunsa ja poistuivat paikalta. "Ihan varmaan or, justhan mä eilen tankkasin", vastasi Nappi. "Ai jaa", vastasi Nappi, kuuluuks hintaan myös keija". Noin kolmikerroksisessa talossa ensin toiseen, sitten kolmaneen ja sitten ul1akolle, jossa oli kanahäkein eroteltuj a vinttikomero ita. JATKUU s.37ts. Kun kaksi kuraista kulkuria, joista toisella oli vielä hehtaarih aalarrt niskassa. Sarnalla kun Korkin påä oli taaksepäin, Mocba kampesi ulospäin kaistalta eli vastaantulevien puolelle ja sieltä lähestyi auto. Hän påattr pysäyttää heidät ja antaa pienen muistutuksen taajamien nopeusrajoituksista. Nappi jatkoi edellä samaan tahtiin kuin aiemmin ja kun Korkki huomasi, ettei Nappi edes yrittänyt hakea tsufemestaa, kurvasi hän rinnalle ja huusi Napille että "KEURUU MENI JO!" Nappi kurkki olkapäänsä ylitse taaksepäin ja huusi takaisin, ''TÄH. Kun hän viimetingassa käänsi päänsä eteenpäin ja hiffasi mitä oli tapahtumassa, pystyi hän ohjaamaan pyörän auton kylkeä hipoen sivuun. Kello tuli kahdeksan mutta mitään ei tapahtunut. Joka tapauksessa Korkki alkoi hermostua ja halusi latkaamatkaa. Yyterin jälkeen pojat kääntyivät kohti etelää ja Napin johdolla kuljettiin Porin lävitse varsin kiivaaseen tahtiin sillä päivä oli jo pitkällä, eikä telttaa ajateltu pystyttää Porin torille. Vielä kolme keftaa, ei mitään. Pysäytettyään heidät hän sanoi, "top top, mihin pojilla niin kiire on". Napin yrittäessä metskata viel muutamaa fisua aamiaiseksi. Minkähänlainen näky isännän ilme oli, kun ikkunan alta alkoi kuulua 13 kaksitahtisten säksätys paikasta, jossa ei illalla varmasti ollut kuin täysi heinäseiväs. Napin naama venähti metrin pituiseksi ja teki kaikki temput mitkä hän keksi siihen håtaan saadakseen pyörän käyntiin, mikään ei auttanut ja Napin luotettava CZ joutui viimein Korkin Mocban perään, koska hän ei kehdannut pyytää Korkilta teknistä apua
Yleensä hy-y Ja kättely rtittaå et saa asiat kulkee mut joskus pitää sddfiaå skidisti lisää. Jengi Kanarialla ottaa Stadilaisen vastaan chillisti. Jengin reaktio on aina sama ku ilmotin et lähen vaihtoon Teneriffalle. Kollektiivinen yhteisö aukee ulkopuoliselle pikkuhiljaa bileiden ja karnevaalien kautta. Iltasin pieni yliopistokylä muuttuu snadiks karnevaaliks. Kalkkiksilla on omat mestat januorilla omat. 14 Stadin slangi on nopeesti muuttuva, dynaaminen ilmiö, mitä jokainen sukupolvi tahollaan edustaa. Eka motiivi reissuun oli et on pakko irtautuu omast systeemist jotta osaa nähdä asiat toisin, laajentaa perspektiiviä. F Yffiffitu&ffitr Sl'ä # *fll*-*****-. Skolea on muutama timma päivässä ja välitunneil pihanurtsil saa hyvän brunan. Mun maailmankuva on saletisti muotoutunut myös kielen kautta, jossa aikani slangi on ollut sen väline. Pieni, skidisti sisäänpäin lämpenevä saari oli tasan nii rento ku sen kuubalaisjuuret antaa ymmärtää. Jengi tääIlä blastailee kuubalaisvaikutteista castellanoa, j ohon on totutteleminen. -Ja sehä natsas. Täs muutamii ajatuksii 80-luvun loppupuolella syntyneeltä paljasjalkaiselta stadilaiselta, joka lähti erasmus-vaihtoon niin etelään kupääsee. Alotan nyt toista lukuvuotta Teneriffalla, La Lagunan yliopistossa. Vaihto-oppilaaks 1ähtemisen paras osa on kuitenkin muut vaihtarit. Skolefrendien kans käydää luentoj en j älkee paikallises saluunassa skruudailemassa manner-Espanjan kinkkuj a j a juustoj a, sekä j oskus otetaa tyypit paikallisten panimoiden erikoisuuksista. Skidisti varovainen jengi ottaa ymmärrettävästi vähän hitaasti messii juttuihinsa, mut duuni palkitaa. Reissuha osottautu tarpeelliseks. Kieli '"uväline, ni niit tella monta jos meinaa pärjätäkienelles palloo. Teneriffan suomalaisyhteisö on rauhallinen ja hyvämaineinen. Hyödyllinen kieli, palmuranta ja stressiä väheksyvä mentaliteetti. Bilehileille on lotamloka rlta. Luonto on saarilla kohtuu mässy. Valmiiseen sosiaaliseen aihioon on helppo sopeutua,, ja imaista muiden kulttuureista sokerit kerman pää11ä. Posse ottaa lunkisti, duunit tehdään mut niitä ei spennata ja ku pääsee kunnol inee paikallisten juttuihi ni alkaa ku lttuuriki auke e . Toka oli saada rnultilingvististen bamlailuses sareiden työvälineet kunnolla kondikseen. Teneriffa synty maisemis on hyvä ottaa nuttu kouraa ja kuunnella luontoäitiä. -Nää oli mun kriteerit ku lähettelin byroI<r atian lomakkeita yli op i s %äm#äffimä mffiffire ilryreffiffiä ffireffiffi ffim ffi*åss*es ffi {-r#rå aäffia h*r;åä åuåkäsk*å*rt:ååE'r åts*ään in *ra: !i !u ä-i r;aåå""?. Korpiyliopiston listoilt on helppo lähtee kylmää hikee ja hakemaan sitä perspektiiviä. K* sl s"å#åT ås:t*rk* åt[una*Eiscssa ffi:lilåv'rvkssssä kå*åf,sn k-ak*i*nåass* pää tuntttu sks-:å*eatr*s: =it*n, rtt;å #rt:sffi kr*å*n kåyå*n *nååyispi ärä**å kärjå*å,4;" tolle. Ne nauro, mut niin nauraisin minäki jos en tietäis
Ecuadorissa sama homma lässähtää turvalli suuteen. Tapahtumia ja tekernistä bilekinginä tunnetusta pääkaupungista löytyy ympäri vuoden. Ite oon tsiigaillu muotiväen duunailemisia ja työskennelly snadissa trendibaarissa, j a hyvältä n ayttää. Euroopan ulkopuolella suurkaupungeista usein puuttuu syvyys ja spiritti. Yhtä toleranttia, avarakatseista ja kultturisesti vahvaa kaupr"rnkiyhteisöä ei usein rnaaimalla tule vastaan. Pakkoha sun on snaijaa slangii jos meinaat pyörii mestoil. Nyt kun Stadista leipastiin kulttuuripääkaupunki vuodelle 2012 ni kulttuuriposse hääsää varmasti kokoon sellaset kestit. &; tliltddlil .ä -MUNApAArporrurLEE' F å \I. Kielitalkoot ovat paikallaan. Talkoohenges Tavastia, Redrum. Stadin symbolia, joista nuoret tekijänsä ovat ylpeitä. s i I tanen.orsi -# #*W se ei btn el nUngaa "*v mitäänT f $e €i;:1 w-.#WF. Stadilainen nuori on vapaampi kuin kukaan muu, ja siitä pitåå muistaa nauttia. Taikin näytökset on kans omiaan näyttämään nuoft en kulttuuriosaamista. Slangista uhkaa hävitä historia ja perinne. Lingvistiikan ja kirjallisuustieteiderr pohatat kuumoile'r'at suomen kielen pyyhkiytymistä jenkkimedian myllytyksessä. Budjasin Kaliforniassa 2006 ja siel napsahti lapio heti kivee. Y$ffitu&ffiK SdS ffi Sämdä v*nnmäåffiärffi äTt Lå ux h Lx sr sryTffi&ååffiTffiffirB 15 ffimrå ffiffmsx K$ ffiax s $ffi $ffi ffiffiffi 2ffiy€åsårereffiffiffiffi Stadin kulttuurivivahteisuus muuhun palloon veruattuna on poikkeuksillinen. Stadin ilmapiiri on aina kotoisa ja helppo ulkopuolisellekin. että Brysselissä hippulat vinkuu. Maailman kielten hon-rogenisoitumisen ensimmäinen oire on mufteiden häviäminen. Ampastaan Stadi maai lmankar1alle kertaheitolla. Skidit omaksuvat tietokoneista, videopeleistä ja varsinkin netistä väännettyä lyhenneslangia. Tietenkään ei ole syytä unohtaa että slangi on dynaaminen kieli-ilmiö joka muuttuu sen puhujien kanssa. snadit porukat väsäilee http://urbaanisanakiruusia juttuja, joista on ja.coml helppo innostua. Gilles Et http://www.hel-looks.com/ Dadan yybermakee kledjuhttp: I I glllesetdada.com/ kauppa ja chill-out lounge baarr-ravintola Siltanen Hämeenkadulla on pari http ://www. Koululaitos, vanhemmat, järjestöt sekä myös paikallismedia ovat vastuussa kielemme perinteen jatkumisesta. Heterogeninen Stadi elää kulttuurissaan pitkän sillan molemmin puolin, idästä länteen. tofuusioiden ja saneerausSushibar, Kutonen, Ahjo, ten myötä kulttuuriin onki Loop, Beatroot, Korvähemmä pätäkkää, ni spijaamo,Ysi, Tori Iso roba, rittiä löytyy. S aksassa aikatauluihin. BLASTAILUT Suomen kieli arnerikkalaistuu, kuten kaikki rnuukin tässä maailmassa. Tiettyjen trendien omaksuminen ja anglikanismien käyttö on luonnollista ja peräti välttämätöntä
Kaikki tsennas kaikki ja joka kunY$&tu&ffiä Sdru# din ja friidun mutsit ja faijat piti silmällä et kakarat käyttäyty edes jonkin verran kunnolla. Nyt ku tää Köpiksen luftismöötti slyyttas, niin ne saijotain tosi stydii aikaanki, nimittäin samalla slyyttas se snärkkistä draisannu luftin lämpeneminenki ku seinään. Jos ei hotsittanu braijaa, ni me jelpattii talkkarii snögen skuttaamisessa. Slepattii fillarilla mäkiskaboja. c* sr tf ?" s," Niil oli kyl huumoria viime vuosisadan alussa ku ne keksi nimen Sadan markan "villat". Ku joku kavereista saijyygelinä nyyat skimbat, niin ne sahattii poikkija duunattii niistä lättärit, semmoset 30-40 senttiset pätkäskimbat, Brassattii lättärinadee. Mä kuulun siihen buliin kloddijengiin ku födas krigun jälkeen, 40-50 luvun vendissä. Meidän jengissä oli tosi taitavii pillerin skulaajii, niin ku Haaviston Jallu, joka skulas vielä ikämiehenäki mestiksessä. vaik mä olin siihen aikaan vaa pilke mun faijan silmäkulmassa. Niit oli alunperin 2l vllIaa, mut sodan aikana Ryssän pornmarit pommitti niitä ja ku lopulta ne osui kolmeen ni se uudisti Flemarin ja Sturarin kulman lopullisesti. Käsitys oikeasta ja väärästä meni vähä sekasija kaikki normaalit säännöt meni vähä hatmaaksi. Niitte omasta mielestä ne oli kaikki James Deanejä ja kaikki oli niitten faijan tai mutsin syy, ku niil kävi huonosti, laadi daa jne. No, se opetti meidät edes hiukan käyttäytymään vaikka vaikeata se välil oli. 16 Kallion Sadikat -50luvulla ku mä olin snadi. Silloin lähti lumpparit lujaa, ku viis-kuus jätkää stikkas kimppaskotena skoudelta bresan kotelosta. Mutsit ja faijat oli päivät duunissa ja se anto meille kakaroille aikaa hiffaa mitä me voitii tehdä ilman et kukaa tiesi. Meil oli kliffaa, ku jengi väisteli snögeboltsei dösässä, eikä tajunnu et nehän tsittas fönarin takana turvassa. Heti tuli stydi frysis ja bulisti snögee ympäri boltsii. Mä minnaan, et silloin ku talvisin stikkas svettii tai räntää, ni me dallattii Val kan kertsi i n (Vallilan kerhokeskus) sku laamaa kloddibi I istä (koronapeli), lyftattii punttii, kniibattii buleilla hanskoilla toisiamme klyyvariin tai tsiigattii Tsabee, Kiistonkopsei, taijotain muuta mykkärainaa. Minnaili 0lliBull, nakuklabbi Valkan kundi. Niin me ainaki luultiin. Käytiin lumisotaa kavereitten kanssa Hinkattii kynttilää monojen botneen ja oogattii fiudejen takapuskurissa. Mä lopetin ne kaveruudet siihe ja aloin pelaa futista tosissani. Se pommitus ei ollu muuten ilman mulle henkilökohtaista vaikutusta. Ainaski viel seiskytluvulla kosarit joutu skuttaa snöget oman byggan jalkikselta ja stikkaa sepelii dallausbaanalle, ettei mummot dyykannu ukemii. Ku Dösä sleppas pysä-kille, ni me ventattii et jengi pääsee ineen ja ku dösä lähti liikkeelle, ni silloin taas jätkäjengi stikkas kimppaskoten fönareihin. Snadisti gamlampana annettiin stydit snögepesut gimmoille ja joskus kai snadit pusutki. Kuorkit draisas snöget sköneen ja niin gartsat ku dallausbaanatki oli yleensä kondiksessa. Kyliksen rantsussa käytiin gungailemassa jäälautoilla. Sakkia kyl muutti sisää ja ulos sadikoista mut kantajoukko perheitä piti kurista kii yleensä. Jos Sompan kaijan kohdalla oli liian buli railo, niin siitä ei päässy skimboilla yli. Me ei oltu hitaita oppimaan uusia "kartsan sääntojä" ja jotkut meistä oppi ne liianki hyvin. Mä skulasin Hopsissa (HPS= Helsingin Palloseura) pillerii. Mun mutsi sai raivarin ku se kuuli et skoudet oli haastatellu muaki 1a ma jouduin istuu himassa monta viikkoa se jälkeen. Jos ei sekään saanu gubbee liikkeelle, ni slurkki stikkas blitikan ja se kyllä panijo latariin vauhtii. No, kolme villaa katosi siinä pommituksessa, mut 24 villaa jäi itsepäises tr v aa seisomaan. Espanjan kielen "villa" oli yhtä kaukana sadikan "villoista" ku Suomi kuusta! Niin no, olihan Brakulla uima-allas joten ainakin se puoli oli OK, mut vesi oli jostain syystä ruskeaa... Sit piti skimbaa rundi Kuliksen kautta. No ei se klitsu mikää huippu pommisuoja ollu, mut mutsi selvisi sieltä onneks ja systerikin oli ihan Ok. *t &ese gSä åt}"tåå $-T-tätiluåltr #%F _ffipa. Mun vanhempi systeri veti sikeitä kehdossa viereisessä talossa ku se pommitus alkoi ja mutsi oli painunut klitsuun piiloo, ku sil ei ollu aikaa hakea mun systeriä mukaan. Slurkitki sai oman osansa snögestä, ku me väijyttii bärtsillä jemmassa ja ventattii et slurkki dallaa kahden talon välisellä biitillä. Spora vaan sleppas sen snögeboltsin tuhannen päreiks ja me kloddit funtsattii, et miks ei duunattu sinne stebuu ineen. Me singsattii se fyrkan ja kaman puute mielikuvituksella, Aina olijotain proggiksii meneillä. Joskus skimbattii Blobikaan tai Korkikseen. Vaik me myöhemmin skragattiin sen kans, ku kissa ja koira, ni mä kyl aina vähä funtsasin,, et kyl sille täyty jotain sillo tapahtua, sil nii nuija se välil oli. Käpiksen ullakkovarkaille (KPV= Käpylän Urheiluveikot) me pantiin yleensä daijuun, mut Porvoossa me käytiin ottamassa turpaan Akillekselta. Dösän pommittaminen oli kans yks vänkä homma. Katoilla heilu äijii skuttaamassa snöget alas. Kavereista ei ollu pulaa, kaikesta muusta kylläkin. Ennen snöge oli valkosempaa ja kinokset bulimpii. Eihän siinä sit käyny kuinkaa. es Sru##ffiffi ffiffiffiNeÅ $m ruYYffiäSäH FffiY%Å&g Mä minnailen, et silloin ku mä olin kloddi, oli snögee joka talvi. Lättäreillä kynttäs dyykkaa vaikka bärtsiltä alas pitskun snögekasaan. Duunattiin aina lumikoijat ja linnat. Slurkki lähti luudaa meitä boseen, mut meil oli omat kongit mistä me päästiin haneen. Kerran skutattii tosi buli snögeboltsi sporan kiskoille ja vahän aikaa skagattii, et se spora flygaa nurin tai hajoo. Aina joku plutas, mut ei kukaan onneks hukkunu. Jos ei tsilari hoitanu hommii, ni kortteliskoude ringas ovikelloo ja anto muikkarin. Elämä sadikoissa påatty kuitenki ku sadikatki katos Stadin kartalta. Mutsit oli kaikist kovimpia ja jos ne sai jonku kiinni jostain rikkomuksesta, ni se oli varma et koko kylä ties. Muutamia kundeja lähti valtion täyshoitolaan ku ne luuli et friidut oli jotenki vaikuttuneita. Hommat sit ku tasaantu sodan jälkee niin Sadikoissaki kehitty hitaasti mut varmasti, oma yhteiskunta ja omat moraalit. Ryssän pommarit varmaa luuli sadikan villoja armeijan lukaaleiks ku niit oli nii huonossa kunnossa ja niit oli nii monta
Kello tuli neljä ja sielt ne SOK:lta friidut tuli sit taas! Sattu vaa nii et just sillo yks meidän yläpihan äijä dallas kulman taa niitte eteen ja ku se näki sen pallon ni se tietysti muisti entiset huippupäivät futaajana, jonkun sakin kuutosessa, ni se päätti nayttaa friiduille et kyl täs viel kynnelle kyetään! Pienellä vauhdilla se veti rämäkästi siihen palloon ja se oli komee rintajalan veto! Kai Pahlmanki olis ollu ylpee siitä ku siin oli varrnaan vielä vähä kienettäki, paatellen siit ku se sillai irvisti ku se osu siihe. Roskakuskit ku tuli tyhjentää sitä roskista ni silloin meni villojen fonsterit ympäritössä kii ja pyykit lähti pihalta. Systeri ku meni sinne yö11ä, ni mun tai pikku broidin piti vahtia yöpuvussa puoliunessa ulko-ovella, ettei rotat tuu samaan paikkaan. Skeidat flygas kuorma auton lavalle ja ei kestänyt kauaa ku roskis oli puhdas taas ja valmis meille hakee rottia.... Ainaki niin meist tuntu! Ku niitten duunit loppu kello neljältä ni niit friiduja tuli ll bussipysäkille vaik kuinka paljo ! Se pysäkki oli just meidän pihan välikön kohdalla ja tietysti siin oli sit koko alapihan kundit ja 17 faryatki väli11ä tsiigaamas niit friiduj a vaha vähemmän alas ku ylös?. Kesäsin ne klitsun vessat kyl döfas jopu niinki paljon, että paskakärpäsetkin veti joukolla "hiioppia" ku ne yritti saada klitsun fönsteriä auki! Onneks niitä klitsun vessoja kuitenkin käytettiin vaa todellisessa hätätilanteessa ja snadimmat hädät hoidettiin liirnassa, mis me kaikki budjattiin. Paras systeemi oli kuitenki ku me pantii fikkarilla vähän valoa sinne ku ne ravas siel ja sit muutama sata stenua sinne, ni aina Osa I . joten siel ei kuppailtu talviöisin! Varsinkin ku peffa oli vaarassa jäädä kiinni penkkiin. Verhon taakse vaa 1a sit ämpäriin, eikä kukaan valittanut. Kondikset niis kämpissä oli jokseenkin alkukantaiset ja hienoudet, niin ku kuuma vesi, tuli vaa kattilasta lämmittämäl1ä. "Pommissa" mikä o1i Pahlmanin Kaitsun talossa oleva ravintola, se esiintyi sotaleskenä. Mutsi pani pumpulitukkoja ja avonaisia stidiaskeja lasien väliin, mitkä piti rnuka pitåa kosteuden pois, mut aina ne vaa jääty viel tuvankin puolelta. Gledjuj en pääl le veto talviaamuna tapahtur aina ennätysajassa ja joskus me kakarat ei edes viititty illalla ottaakaikkia gledj uj a veks,, jos mutsi ei hiffannut, ku se säästi alkaaaamulla. Vuosikymmenet oli rappeuttaneet ne jo osittain niin huonoon kuntoon et niihin ei ollu suuria tappeluja hakijoitten keskellä päästä asumaan. , et ne SOK:n friidut ei ollu ...,i:i_1$iffi-, rilL*fisså iluål t[usså. l maalia, mut me kyl arvat.fii l".,$ .. Onneks faija oli reissuhornmissa ku mutsi atna lauhtu iltaan mennessä. Ne oli kovii jätkii ne roskakuskit. Paidat vaa veks ja sit ne meni hommiin. No me ei jääty kattoo i.,, miten paljon se juhli sitä, ..-,... Ihmeellinen rykelmä puutaloJa Sturenkadun,, Aleksis Kiven kadun sekä Flemarin keskellä missä elämä sykki omaa rataansa. No se Iatart eli vähä muis maailmoissa sil se esiinty hesarin "henkilökohtaisella" palstalla nimimerkillä "satuprinssi"! Sil oli vaimo ja lapsi himassa. Keskuslämmitys oli vaan sana mikä löyty sanakirjasta -ja uunilämmitys klapeilla oli normaali käytäntö j oka kämpässa. No ottettiihan me vähä osaa niihi hommiin ku me annettii futarilla pyykeille ihan nyyat värit. SOK oli iso tehdas Flemarin päässä ja siel oli varmaa duunissä miljoona friidua. Täytyhän niidenki päästä skeidalle. r'aik ne olis tulleet, ni ei me oltas tehty yhtää rnitään. Setä ei ollu iloissaan ja taas alko pieni perättäinen kilpajouksu, ku Eki ja setä lenkkeili ympäri sadikoita. Mutsi huusi ku sumusireeni ja naapurin muijat vieläki kovempaa. Elämää duunareitten eturintamassa Kallion sadikat, mitä ne oli enaa -50 luvulla. Y$ffitu&ffi* S l€ ffi &f å !b, Palkin rakennusfirma hajotti ne 50 -60 luvun vaihteessa ja niitten ei edes tarvinnu pommittaa niitä! Talous-sosiaalinen päätös ja 440 miljoonan maksupommi hajotti sadikat hyvin helposti ja osa Kalliosta muuttui arkkitehtuurilliseks painajaiseksi myöhemmille sukupolville. Sadikoissa oli kuitenki kliffa budjaa! Pitskuja ja villoja riitti. Se oli keskellä sadikoita! Eki, yks mun kavereista, kysy tehtaan ikkunasta et "Näyttääks setä mitä setä tekee?" Joo, no setähä näytti sit pienen bakeliitti osan ylpeänä Ekille, mut jostain syystä siihen bakeliittipalaan just sillo osu koiranpommi, johon setä ei ollu jostain syystä varautunut. Sen muija ja poika olis varmasti olleet aika yllättyneitä jos ne ois tienneet niiten faljan uudesta siviiliasemasta ! Kerran me stickattiin täys puhallettu paperipussi siihen pysäkille, ku "eihän ne friidut osaa futaa muuta ku, vähän vaa tönästä sitä futaria". Niin ku sanottu, me asuttiin hienois "villoissa" ! Kolme kakaraa, muts i ju faija, yhden huoneen kämpässä. Niin no. Siel oli "yläpiha". Ihan varma maali olis ollu jos se olis ollu jossai tosi matsissa, mut se ei ollu! Naapuriku ei tienny ja me oltii unohdettu kertoa sille, et siel oli helkkarin iso pyöree kivi sisä11ä. Vessat oli klitsussa minne päästiin talon ulkopuolelta. Ne jotka siel asui, ei koskaan kuitenkaa sitä unohda ja tarinoita sielt vois kerloa vaik ens vuoteen mut täs tulee on muutarnia. Me ei oltu kermaa miesten joukossa ittekää ja ei ollu nekää, mut aina sielt muutamia oli jotka sai jalat lyömäan zetzuuna! Meidän latari, ku se oli vähä ottanut, ilmotti niille, et se mielelläs auttais niitten kotiolois jos niitte siipat oli kaukana himasta. Talvisin fönstereissä oli yhtä paljon jäätä sisäpuolella ku ulkopuolellaki, vaikka me pantiin tuplalasit aina syksylläniihin. Pesutupa ja rnankeli oli siinä roskiksen vieres kans, mut mul ei ollu aikaa niis käydä, ku mutsi aina siel pulas naapuri muijien kans. Joo oli siel oikee tehdas kans mis tehtiin bakeliitista jotain. Teksti: Reiska Ruusunen Skotlanti (U.K.) sieltjoku raato löyty. 17 busan pysakki. Kämppiä niistä oli saanut lunastaa 100 rnarkalla vuosisadan alussa, mut ne komeat ajat oli menneet ohi jo kauan aikaa siit ku me siel budjattiin. "alapiha", "takapiha" ja "Pon'iksen puoli" ! \'läpihan 1a alapihan r'älis oli buli roskaruuma mihi lre pantiin kaikki roskiksetl Paikka döfas ku faan aina ja rottia riitti sen yrnpärillä r'aikka muille jakaa! Illat sit ku tuli pimeä ni me jahdattiin niit ja ku joku fuli esiin ni stenareita lähti sen perään
Mä olisin kuitenki lentänyt kaaressa himasta jos mutsi olis edes saanu hiuka tdeaa mun samanlai s esta j äynästä. Tietysti meidän talon morissa ja onneks ne aina ymmärs ja ei monikaa lähteny sielt surumielin. nimeltä mainitsematonta tavaraapussin ja sit hienosti ruskeella liimapaperilla pussi kii ja kaikki oli OK. Sumppiki olis varmaa ollu parempaa sen pussin rinnalla. Ne kai vieläki hakee niitä. "Mites paljo pannaan" kuulu kysymys apulaiselta! "No se tutfu mitta vaa" kuulu vastaus. Joo, no me käytiin asiaan. Välil ku aika kävi pitkäks me tehtiin jäynää niin kuin kaikki kakarat arnat "Pirunviulu" oli meille suosittu systeemi, mis karhulankaan kiinnitetty hakaneulan piikki oli pantu ikkunan ulkopuolen lasin ja kitin väliin. Ne myymäläapulaiset oli kyl innokkaita auttamaan j a j oskus ne kysy "mitäs sais olla" ennen ku me edes kerittii ovesta sisään. Poikakoti ja ties mitä olis odottanu. "Niin mitä ne olikaan?" Vimpoja. Lenkkimakkara oli aina yhdelle meidän naapurille mieliostos, ku sitä siihe aikaa myytiin aina paloittain. Sielt ne friidut sit tuli neljäItä taas ja aina joku niist hiffas sen kahvipussin mut ei sanonu mitään muille. Voita ku ostettiin, niin sehän atna tuli isosta möntystä ja ku myymälänho itaja aina meni "vähä yli"! No, ku se sano yhelle meidän naapurin äijälle et "oho, meni vähä yli, joten saisko olla vähän yli" ni se naapurin ätjä sano et "ei perkele saa olla, sil sota aikanaki se osu aina ekalla oikeaan" joten siihen loppu se keskustelu. Ihme juttu mut se tapahtu joka kerta. Taustalla näkyvässä stenubyggassa oli yleinen bastu nimeltään "Rähäkkälä". Siihe arkaa kahvit tävt.;u aina jauhaa ekaks ja sit ne jauhetut kahvit pantiin pakettiin mikä sit suljettiin ruskeella liimapaperilla kii. Ekaks haettiin käytetty kahvipussi kaupasta, paljo skeidaa tms. No ku sitä karhulankaa sit hangattiin hartsilla kulman takana ni kukaan ei kyllä nukkunut siinä kämpässä! Seurauksena oli et ku pirunviulu oli soinut vähän aikaani seurauksena oli sit YSNLÅffifi S IS S kliffa "perdttåin juoksu "talojen ympäri! Me oltiin yleensä edellä ja takana tuli pirunviulun musiikkia ymmärtämättön sakki! No, me oltiin tehty klitsuista pakoteitdjatsennattii ne ku omat fickat, joten yhdestä klitsun ikkunasta sisään ja toisesta ulos, ni ei kukaan meit saanu kii. TV oli vielä tuntematon siihe aikaan joten urheilu oli ympäri vuotista niissä sadikoissa! Meillejoillekin se oli pelastus myöhemmin! Futista, pingistäja lentopalloa kesällä pihoilla ja jääkiekkoa ja jääpäälIoa kar1salla talvella ja aika meni ku ei olis huomannutkaa ! Muut ama fonsterimeni kyl hajalle ku me skulattiin ja jos mä olin syy-pää, ni mutsi ei ilosta huu-tanut. Meidän alaikäisten kakaroitten jäynät oli kyl aika mietoja verrattuna vanhempien kundien leikkeihin, koska niil oli paljon sivistyneemmät leikit ! Keman ne sito rautaketjulla tolpan varres olevan roskiksen ratikan perään kiinni ja ku ratikka lähti ni tolppa ja roskis lenti komeassa kaaressa ratikan perässä. Lompsa temppu oli jo kuitenki nii vanha temppu et meidän olisi pitänyt snaijaa et ne tiesi sen. 5f Sadikan villat, Porvis 1-9, krigun jälkeen 1940-luvulla, Etualalla näkyy pommituksen jälkiä. Tai ainakin niin ne luuli. No kerran me sit kysyttii niiltä Vimpoja ja ne lähti heti tärkeän näköisenä niitä hakee mut ilman tulosta. Pysäkin vastapäätä oli suomen kuuluisin elinkeinoalan liike Elanto, mihi landelta tuli kauppa apulaisia harjottelemaan. i. iFåtY,' kuttuneita sen tai,.' Yhen mun kaverin perheellä oli kolme putiikkia siin Aleksis Kivenkadun ja Flemarin kulmass ja yks niist oli "Siirtomaatavarakauppa". No Vimpoja haettiin sit nii kauan et jono oli kaupastaulos jollon me lähettiin. Me vähä funtsattii asiaa! 17 bussin pysäkki, SOK:n friidut ja kahvipussi. Ne sit vaan jalalla hiljaa töni sen kahvipussin seinää vaste ja ku busa tuli, ni kahvipussi katos käsilaukkuun ja ne funtsas et elämä oli taas mukavaa. Kävi meilleki sit vähä köpelösti ku me yritettii vetåå klitsun fonsteristä nylon lankaan sidottua lompsaa niitten edessä! Ne ties juonen ja astu sen langan päälle ennen ku me kerittii vetaa se vekja ne vei meidän hyvän lompsan. Kahvipussi pantiin pysäkille ennen kello neljää ja kaikki kundit sit klitsun fönsteristä tsiigaa mitä tapahtuu. Siinä vähän aikaa myymälä apulaisella veitsi meni vähä edes takas ku se naamapunasena funtsas, et mikäs se tuttu mitta taas olikaan. Me oltiin kateellisia ku ne osas nii hienoja temppuja. Meidän pirunviulut oli ihan tarpeeksi mulle ja roskikset sekä ratikat oli ihan liikaa mun sielulle
WKååfoåå ffiååååffiää Olen budjannut landella viimeiset viistoista vuotta. { ehE Ååpo Pellinen skulaa, W* F{yt pellit auki !e Te*hoon. Vaiopittiinko. llää Tenhcn päivåtangot pitää mestat spöijinä. Täällä landella paikallinen huoltamon kuppila täyttyy päivittäin ikätovereistani, eläkeläisistä Valtaosalla bissen ja borkan hörppijöistä on pipo silmillä tai reuhka päässä. Oma kundi tuntui pitävän aikoinaan pipoa silmillä, joka tilanteessa. Lakki päästä, lakki päähän, vaikka pakkasta oli kolmekymmentäkin, Opittiin ainakin. 0man ikäluokkani kaverit varmaan muistavat ruodiksesta kovilla pakkasilla kentällä pidetyt aamuhartau kset. Kuulemma sai pitää pipoa skolessa luokassakin. lf t lrftri LJJJ :/"{} iiiir' *iii e ! , f^ I I I 'I ! / t{{ Jta4a i ,t. Skolessa, luokassa, ei tullut kuuloonkaan olla tzubu päässä. Funtsasin, mistä moiset tavat. Meillä mutsi ja fatsi koulutti meitä kloddeja; tsubu vek tsyrkassa, raflassa ja ruokapöydässä. En hyväksynyt, Tel kkarista opetusohjel m issa näkee yleisesti nykyjään skolelaisilla luokassa lippaa vinossa tai pipoa silmillä. Timo Vartiainen YSätu&Kä S t* ffi r*" 1." .. Anonssit lähetti Tsilariin: Armi Ojanen. fi näy olL* t):B*c! s: -qj' ios silmillä r. Bresamuodin aikaan, oli myös soveliasta nostaa bresaa tervehdittäessä, Huonosti ollaan kloddimme koulutettu. Tzubut pysyy päässä, Tätä menoa seuratessa, on vaikea mennä enää ketään neuv0maan. Heiluta kättä, nosta jalkaa, siitä se hyvä kunto alkaa". Ei jeesaa, vaikka joku gamlampi suttu ra sittaa pöydässä. Päivätangot joka päivä klo 16-19. Skulaa Clan trio. G.{MLÅT ÅNONSSIT, GÅMLÅT ÅNONSSIT Tsiikaa Unski, ton plöden jentan kans mä traisaan se!,rråaYan kipaleen. r"/e ,/tt lttlÅ"tt tl{}å/,\'t_,t, Matin motto: "Venytä, venytä, jousta, jousta, kyykkyyn mene ja yritä nousta. ' "*o.å:, ,..'.t \ ;ir**. r = on kotsa! I : L _,_ ,_rj,gl,r_ålå_u:-o-IJUL!_E! u _: Aika: Lauantai, 27.2.2010, kello 16.00-20.00 Paikka: Ravintola Sturenkatu 21, Sturenkatu 21, 00510 Helsinki Matti ja Tarja Sipari v p 050 sll 7102,H'll;ff!r::t 5170 / Taria GÅMIÅT ÅNONSSIT. Nuorten kundien määrätyt, peruskäytöstavat, alkoivat jo huolestuttaa, vielä stadissa budjatessa
neitiää ,'Bene tibi,,! Sitä heitti io Snabaribiisikisaan tuli ehdotuksia ihan kliffasti. R11/ppy Kossu venttaa Stadin Slan.' : ,' .. Juhlallinen "Maljanne" on 1800-luvun nuorsuomalaisten oryallinen käännös ruotsinkielisen sivistyneistön Skål'ista. " OlliBull /?{#å?trd s/åäru${#d# sdfsf-åi VAUHDINOTTO_ HEP tuti Henry Nymanitta. Atte Luoman "HOJO-HOJO! ei oo ihan dorka. öurirarit on valkannu ja sjungannl, ja dumannu. Sen hän oppi jo snadina Hawaijilla. Vss smsfl$F?ä raf$sfsss, ya seraf*-ase fselsfaa as$'sa fuarpf*jsers?eå. Perinteinen juomalaulu on sen hirraa r,ui*N-iul'lq[ å,ffi:i'J,?,ä-g3T?,]:iii?,.:tläi)iioi,i:\:-fff.'$,lTi:'[i,??ftI' Laura Kolbe toden,näköisesti, påiir,in tutiua laulua Seppo voi kåyåå hakemassa palkintoflihdan ehkä myös Masa "Klingeling", btangin byroosta. Litteraa tuli Tsilariin postilodlun täydelH. \ , T;ffi :::::"Xl#,,'!i'of'.*:il ru;ffi YSäL&ffiä * f"fr S F#s $trtrJ% #ms "$rVtrtrf % fac v*sfmmvm Pohjoismainen "SkåI" on lyhyt ja napakka, Pitempi "Skålskaja" juhlistaa YYA-sopimuksen vanjaperimää. Valitkoon jokainen omansa ! ,å,TX ;li::,:-il'.'#ii:: Smafuffi#"$&rssrkrsffi #s $ffi f#ffi . Sopii kivasti ku jengissä on olkikuu kkeleita. Taas. Niissä oli hyviä Nero Ja Cicero vanhassa idiksiä, mutta monissa sinänsä hyvissä ehdotuksissa ei ollut Roomassa, Se on läiinuä iå tsennattu juomalaulun perusideaa. Ehdotetuista besta on dumarien mielestä rynyt, ayiry "Hbp" ! Tai sitäjohdettu 'lep! Tåi mikftahansa alla ehdotetuista. 20 ffiWWws ffiffi -$#m#sssm ffitrtr$ Froogattiin Stadin Slangin jäseniltä, mikä vois olla hölökyn kölökyn vastine.stadinslangiksi. Eki Johannes K, Bärtsikasta ei pettänyt nytkään. " ginbyroossa! )tautt' \"aL' Koska meitä käsketään :' ' N4i,or Seppo paranderin ahkerasti ryyppääTii": , A HöMpSl on ihan stärä. Mitä tekemistä jääkärien tulolla Pohjanmaan kautta on mun brenkkupaukun kanssa?! Ja jos sillä halutaan englantilaisittain (Bottoms up) pohjat ylös, miksi pitäis mennä Pohjanmaan kautta. Lajissaan käsittämätön on "Pohjanmaan kautta". Ehkä lisäksi heinäkenkien kieltä. Aina kun Barack Obama sattuu kohdalle, kailota "Hipahpa"! Barack sgriinaa ku Hangon keksi ja heittää helttaan. Kipata-verbistä johdettu kaksitavuinen "Kippis" tukehduttaa pp-kirlaimiin. Heitetään sitt vielä Tervomaan Raijan KNUBBIT!, Kari Kaupin NO.\llN!, Anja Rantamäen "SlSAAN!, HUHHEIJAAI Ja KLUNK-KLUNK!, Raija Laaksosen VEK! Ja HAIMAAN!, ja Terttu Miikkulaisen TSENARE! Klaude Scrm# r:ssfa" #fa seetasi ,qgA gra;g*gs;a, arsrafraan "så$??#r;å $ff*m*. " 't-$ ffi'mffi.*,ffhmr ;f. Siitä ettei hampaat ravistuisi 4,vääntyy iisisti kanssa kyytipoika hermostuisi. HEP (Stadi) on yhtä puhuva kuin Prost (saksaa puhuva maailma, Hollanti), Cheers (englantia puhuva maailma), Skål (Skandinavia, lslanti, Färsaaret), Salud, Salut, Saude (espanjaa puhuvat, Portugali, kreoli), Santö (Ranska), Tshoch (Friisin Hollanti), Topa (Baskimaa), L'chaim (lsrael), Tim (Brasilia), Jamas (Kreikka), Pro (lndonesia), Chia (Vietnam), Djam (Pakistan), Joy ((Bengali), Nqa (Sesoto), Jambo (Kenia)... paremminkin, että "nyt heltryyppää p;i;: ' taan"! Heka Jr:n BOTNEEN! istuu paremmin ku vanha "kippis". ''-!i...,, ,HöMPSTS/ Niin me pienen ikämme Loukimon Eeron EIKS JE on ahkerasti ryyppäämme. Heitti mukaan 47 ehdotusta! Ne liippas vaan snad isti vierestä. Sattuu vaan oleen enempi kivenpyörittäjää ku stadia. Stadin friidu Ja kundi snaijaa, kun tulee HEP! Tai JEP! Ja sitt otetaan. ZGÄDÄM )a EIKU INEE oli dumarien mielestä bestat, ja niistä pelkkä INEE! ois ihan jees