Osasto: se sama missä aiempina vuosina heti siinä rappusten alapäässä (messut on ti 29.9 to 1.10 Helsingin messukeskuksessa) avainlippu tähän koja logo tähän MAINOS TT_5_ 2026.indd 1 TT_5_ 2026.indd 1 17.8.2026 11:59:32 17.8.2026 11:59:32. Ne on turvallisempia, parempia ja halvempia mitä ruotsalaisten kilpailijoiden ratkaisut. 5 · 2026 -lehti Uuden sukupolven Future S julkaistu! Mukana koneen sisäinen jäähdytyspatteri MITOITA OSOITTEESSA: SELECTION.KOJA.FI Ps. esittelemme FinnBuild-messuilla kauan toivomanne NovaCooler-koneet
Tutustu kotisivuillamme: Tutustu kotisivuillamme: Tai messuilla: Tai messuilla: 29.9.-1.10.2026 Osastolla 6d48 29.9.-1.10.2026 Osastolla 6d48 R290 TT_5_ 2026.indd 2 TT_5_ 2026.indd 2 17.8.2026 11:59:33 17.8.2026 11:59:33. UUTTA – selkeä käyttöliittymä lämpöpumpun hallintaan Gebwell G-Eco® Gebwell Oy, Patruunapolku 5, 79100 Leppävirta info@gebwell.fi | www.gebwell.com Luonnollinen R290 kylmäaine GWP vain 0,02 Menoveden lämpötila jopa +75 °C Laaja keruupiirin toiminta-alue -10...+30 °C Erittäin hiljainen äänitaso 43 dB(A) EN 12102 0/35 Kiinteistölämpöpumppu luonnollisella R290 kylmäaineella Kiinteistölämpöpumppu luonnollisella R290 kylmäaineella Moderni lämpöpumppu rakennusten energiatehokkaaseen ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävään lämmitykseen. Kosketusnäytöltä näkee nopeasti lämpöpumpun tilan, mittaustiedot, hälytykset ja järjestelmän eri toiminnot. Myös järjestelmän käyttöönotto onnistuu sujuvasti kosketusnäytön avulla. Moderni lämpöpumppu rakennusten energiatehokkaaseen ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävään lämmitykseen. Miksi G-Eco
”Tavoitteena on hyvä työelämä.” Datakeskus on ennen kaikkea sähköja jäähdytysjärjestelmien muodostama kokonaisuus, jossa talotekniikka määrittää pitkälti koko rakennuksen lähtökohdat. ”Rakentaminen on yleensä rakennesuunnitteluvetoista. Moderni lämpöpumppu rakennusten energiatehokkaaseen ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävään lämmitykseen. Datakeskuksissa tilanne on käytännössä päinvastainen”, sanoo Sitowisen datakeskusliiketoiminnan johtajan Sami Niiranen. Kohteita voi olla 1930-luvulta tähän päivään. 14 Kolumni Hormin elämää 34 Ammattilaisen arkea Putki-Antti eli Antti Järvinen: ”Taidot opitaan töissä” 40 Lyhyesti 42 Tuoteuutiset 44 Vapaalla Taltekan johtaja Juhani Hyvärinen rentoutuu käyrätorven äärellä 45 Ristikko 46 Luotettavat urakoitsijat TEEMA: SUUNNITTELU 16 Datakeskuksen suunnittelu on talotekniikkavetoista 21 Näin LVI-suunnittelijan työ muuttui 23 Arto Huhtanen on nähnyt LVI-suunnittelijan työn muutokset läheltä MUUTA 6 Talotekniikka heräilee kyberriskeihin 24 Tuulivoima haavoittaa sähköntuotantoa 26 Jätevesijärjestelmien hajuongelmat 30 Microsoftin datakeskuksen lämpöpumppulaitos hyödyntää hukkalämmön 33 Lähes 1 000 osaajaa kokoontuu CLIMA-kongressiin Suomeen 38 Flextra panostaa aluelämpöputkistojen energiatehokkuuteen Harjoittelijana kuultu neuvo jäi Leo Maaskola oy:n toimitusjohtaja Kari Seitaniemen mieleen vuosikymmeniksi. Tutustu kotisivuillamme: Tutustu kotisivuillamme: Tai messuilla: Tai messuilla: 29.9.-1.10.2026 Osastolla 6d48 29.9.-1.10.2026 Osastolla 6d48 R290 5/2026 3 TT_5_ 2026.indd 3 TT_5_ 2026.indd 3 17.8.2026 11:59:35 17.8.2026 11:59:35. KU VA : M IK KO KA U PP IN EN KU VA : IS TO CK KU VA : JU KK A LY YT IN EN 8 16 34 5 · 2026 Miksi G-Eco. UUTTA – selkeä käyttöliittymä lämpöpumpun hallintaan Gebwell G-Eco® Gebwell Oy, Patruunapolku 5, 79100 Leppävirta info@gebwell.fi | www.gebwell.com Luonnollinen R290 kylmäaine GWP vain 0,02 Menoveden lämpötila jopa +75 °C Laaja keruupiirin toiminta-alue -10...+30 °C Erittäin hiljainen äänitaso 43 dB(A) EN 12102 0/35 Kiinteistölämpöpumppu luonnollisella R290 kylmäaineella Kiinteistölämpöpumppu luonnollisella R290 kylmäaineella Moderni lämpöpumppu rakennusten energiatehokkaaseen ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävään lämmitykseen. Kosketusnäytöltä näkee nopeasti lämpöpumpun tilan, mittaustiedot, hälytykset ja järjestelmän eri toiminnot. ”Täällä rakennuskanta on todella kirjavaa. Myös järjestelmän käyttöönotto onnistuu sujuvasti kosketusnäytön avulla. 333 SISÄLLYSLUETTELO TEEMA: SUUNNITTELU 15–23 5 Pääkirjoitus LVI-suunnittelija ei pärjää vanhoilla opeilla 8 Henkilö Leo Maaskola oy:n toimitusjohtaja Kari Seitaniemi 12 Tate Sherlock tutkii Anturi valehtelee – vai valehteleeko. Keski-Suomen maaseudulla LVI-asentajan työpäivät eivät juuri muistuta toisiaan. Nyt hän johtaa samaa yritystä, missä oppi, että tärkein voimavara eivät ole ohjelmistot tai prosessit, vaan ihmiset. Monella on edelleen omat kaivot ja vanhaa tekniikkaa käytössä”, sanoo Putki-Antti eli Antti Järvinen
Mikään poikkeus ei ole talotekniikka-alakaan. Samalla on muuttunut koko rakentamisen painopiste. Digitalisaatio, energiatehokkuusvaatimukset ja rakennusautomaation kehitys ovat muuttaneet hommia perusteellisesti. Näiden rakennusten talotekniikka tulee elinkaarensa päähän samaan aikaan, kun energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät ja käyttäjien odotukset sisäolosuhteista kasvavat. Moderni LVI-suunnittelija toimii yhä useammin osana dataan ja integraatioihin perustuvaa asiantuntijaverkostoa. 32 vuotta päätoimisesti journalismin parissa työskennelleenä voin sanoa, että mediatyö on kokenut melko ison muutoksen, mutta perusajatus ei ole muuttunut: media kertoo mitä on ollut, mitä on nyt ja mitä mahdollisesti tulee olemaan. Jukka Lyytinen Päätoimittaja www.talotekniikka-lehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Jukka Lyytinen 050 545 1937 jukka.lyytinen@talotekniikka-lehti.fi Toimituspäällikkö Miia Manner 040 530 9141 miia.manner@talotekniikka-lehti.fi MEDIAMYYNTI Toimitusjohtaja Eetu Alvik 050 521 3152 eetu.alvik@talotekniikka-lehti.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Talotekniikka-Julkaisut Oy Sitratori 5, 00420 Helsinki Ulkoasu ja taitto Ulkoasu: PunaMusta Oy Taitto: PunaMusta Oy, Tuulia Oksanen OSOITTEENMUUTOKSET LVI-yhdistysten jäsenet: sulvi.fi/lomakkeet/liity-jaseneksi LVI-TU:n jäsenet: Johanna Ström 020 7435 750 johanna.strom@lvi-tu.fi Muut tilaajat: 010 230 8774 talotekniikka.laskutus@punamusta.com Tilaukset Kestotilaus: 99,90 €/vuosi Määräaikainen tilaus: 122,50 €/vuosi Opiskelijahinta: 39 €/vuosi Paino PunaMusta ISSN 1236-5173 (paino) ISSN 2323-8097 (verkko) Aikakausmedia ry:n jäsen BROEN Finland Keilaranta 1 FI-02150 Espoo Puh: +358 50 555 3464 info@broen.fi TT_5_ 2026.indd 5 TT_5_ 2026.indd 5 17.8.2026 11:59:36 17.8.2026 11:59:36. Yhä suurempi osa LVI-suunnittelijoiden työstä kohdistuu korjausrakentamiseen. Korjaushankkeissa työ ei ole vanhan toistamista uusilla laitteilla. Päinvastoin. LVI-suunnittelijan on mietittävä rakennuksen koko elinkaaren aikaista toimivuutta ja energiankäytön jatkuvaa optimointia. Vanhoilla opeilla pötkitään vähän matkaa, mutta ei kovin pitkälle. Jokainen kohde on aina jonkinlainen kompromissi tilojen, rakenteiden, energiatehokkuuden, kustannusten ja käytettävyyden välillä. PÄÄKIRJOITUS LVI-suunnittelija ei pärjää vanhoilla opeilla A mmatista riippumatta työn sisällöllä ja työn tekemisen tavoilla on tapana muuttua, joillakin enemmän ja joillakin vähemmän. Otetaan työnkuvan muutoksesta esimerkiksi LVI-suunnittelija. Suunnittelutyö on muuttunut teknisestä piirtämisestä tiedonhallinnaksi ja järjestelmien optimoinniksi. Vanhoihin rakenteisiin sovitettavat nykyaikaiset järjestelmät edellyttävät suunnittelijalta laajaa osaamista, luovuutta ja kykyä ymmärtää rakennusta kokonaisuutena. Nykyinen rakennuskantamme on melko suurelta osin rakennettu 1960–1990 -luvuilla. LVI-suunnittelijoiden osaamista tarvitaan tulevina vuosinakin, mutta ilman tietojen päivittämistä hieman hankalalta se tuntuu
Teollisuuden koneja kyberturvallisuuteen erikoistunut Mikael Peltonen työskentelee A-Insinööreissä teknisen turvallisuuden konsulttina. OT-kyberturvallisuus suojaa teolliJärjestelmä, joka on turvallinen käyttöönottovaiheessa, voi muutaman vuoden kuluttua olla altis hyökkäyksille, muistuttaa A-Insinöörien Mikael Peltonen. Talotekniikka osa kriittistä infrastruktuuria Rakennusten automaatiojärjestelmät muodostavat keskeisen osan yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Tämä avaa mahdollisuuksia tehokkaaseen energianhallintaan ja ylläpitoon, mutta samalla myös uusia riskejä. Esimerkiksi ilmanvaihdon tai lämmityksen häiriö voi pahimmillaan johtaa rakennuksen käyttökatkoksiin, tuotantoseisokkeihin tai sisäilmaongelmiin. Hyökkäysten motiivit voivat vaihdella kiristyksestä sabotaasiin tai tiedusteluun. Kyberturvallisuus ei ole enää pelkästään IT-osaston huoli, vaan myös kiinteistöjen omistajien, talotekniikkasuunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja ylläpidon vastuulla oleva kokonaisuus. Sairaalat, koulut, toimistot, datakeskukset ja teollisuuslaitokset ovat riippuvaisia talotekniikan toiminnasta. – Sisäisiin ja ulkoisiin verkkoihin yhteydessä olevien IoT-, automaatioja konejärjestelmien turvallisuutta ei voi tarkastella pelkästään fyysisestä näkökulmasta, vaan kyberturvallisuus on yhtä tärkeä osa kokonaisuutta, Peltonen sanoo. Teollisuus on aloittanut varautumisen Tuotantoprosesseihin kohdistuvien verkkoja tietojärjestelmäuhkien hallinta, OT-kyberturvallisuus, on tällä hetkellä yksi teollisuuden keskeisimmistä ja nopeimmin kehittyvistä turvallisuusalueista. – Talotekniikkaan liittyy paljonkin teknisen turvallisuuden aspekteja, hän sanoo. Koneturvallisuuteen, turva-automaatioon ja OT-kyberturvallisuuteen (operatiivisen teknologian kyberturvallisuus) erikoistunut Peltonen on aiemmin työskennellyt Afryssä sekä ennen konsulttiuraansa nostoja siirtolaitevalmistaja Kalmarissa. Hän nostaa esiin myös CE-merkintäprosessit ja mahdolliset viranomaisprosessit esimerkiksi koneisiin, laitteiden yhdistelmiin sekä paineja sähkölaitteisiin liittyen. Esimerkiksi ilmanvaihdon manipulointi, lämmityksen säätäminen tai valaistuksen ohjaaminen voi tuntua pieneltä haitalta, mutta todellisuudessa vaikutukset voivat olla merkittäviä. Kun järjestelmät kytketään verkkoon, niiden turvallisuus nousee keskeiseksi tekijäksi. www.ilmasystem.fi Ilmastointikatokset kohteeseen kuin kohteeseen 5/2026 6 TT_5_ 2026.indd 6 TT_5_ 2026.indd 6 17.8.2026 11:59:36 17.8.2026 11:59:36. Savupiipun muotoiset katokset arvorakennuksiin. Peltonen mainitsee koneturvallisuuden huomioimisen tärkeäksi esimerkiksi pumpuissa ja ilmanvaihtokoneissa ja prosessiturvallisuuden, kun on kyse painelaitteista ja vaarallisista kemikaaleista. Kyberturvallisuutta on pohdittava Peltosen mukaan talotekniikan verkkoja tietojärjestelmissä ja niiden mahdollisissa rajapinnoissa sekä fyysiseen turvallisuuteen nivoutuvissa asioissa, kuten kulunvalvontaja kamerajärjestelmissä ja paloturvallisuuteen liittyvissä järjestelmissä. Tehdasvalmistetuissa läpivienneissä korostuu yhteensopivuus. Kyberhyökkäysten kohteena eivät ole enää pelkästään tietojärjestelmät. Teksti Jukka Lyytinen I lmanvaihto, lämmitys, jäähdytys, valaistus, kulunvalvonta, paloilmoitinjärjestelmät ja energiankulutuksen seuranta ovat yhä useammin verkottuneita ja etähallittavia. Rakennusten tekniset järjestelmät ovat yhä useammin suoraan yhteydessä pilvipalveluihin tai organisaatioiden sisäverkkoihin. IoT-laitteet, tekoäly ja pilvipalvelut tuovat uusia mahdollisuuksia, mutta myös uusia riskejä. Lisäksi huomioon otettavia asioita ovat hänen mukaansa toiminnallisessa turvallisuudessa talotekniikan automaatio ja mahdollinen rajapinta teollisuuden automaatioon. Talotekniikan kyberturvallisuus liittyy myös liiketoiminnan jatkuvuuteen, energiatehokkuuteen ja ihmisten terveyteen. Datakeskuksessa lämpötilan nousu voi aiheuttaa laitteistovaurioita, sairaalassa ilmanvaihdon häiriö voi vaarantaa potilasturvallisuuden ja toimistorakennuksessa kulunvalvonnan kaatuminen voi estää työskentelyn. Myös rakennusautomaatio, IoT-laitteet ja kiinteistöjen ohjausjärjestelmät ovat kiinnostavia kohteita hyökkääjille. AJANKOHTAISTA Talotekniikka-ala heräilee kyberriskeihin Rakennusten talotekniikka digitalisoituu. Tyylikkäät katokset sulautuvat ympäristöön. Samalla kyberturvallisuuden merkitys korostuu. Rakennuksista on tullut osa laajempaa tietoverkkoa ja sitä kautta myös potentiaalinen kyberhyökkäysten kohde
Häiriö teollisen automaation kyberturvallisuudessa voi pahimmillaan keskeyttää tuotannon, vahingoittaa laitteita tai aiheuttaa henkilöturvallisuutta vaarantavia tilanteita. Kyberhyökkäys talotekniikkaan voi ilmetä monin tavoin. Tällöin hyökkääjä voi päästä järjestelmään toisen haavoittuvan laitteen kautta. Myös NIS2-direktiivi ja muu EU-sääntely asettaa teollisuusyrityksille uusia velvoitteita varautumisen ja riskienhallinnan suhteen, Peltonen kertoo. Tehdasvalmistetuissa läpivienneissä korostuu yhteensopivuus. Monet rakennusautomaatiojärjestelmät toimitetaan oletussalasanoilla tai ilman riittäviä suojausasetuksia. – Riskikenttä on muuttunut. Järjestelmä, joka oli turvallinen käyttöönottovaiheessa, voi muutaman vuoden kuluttua olla altis hyökkäyksille. – Vaikka asetelma on teollisuusyrityksille merkittävä haaste, se on myös mahdollisuus rakentaa varmuutta prosessien häiriöttömyydelle, fyysiselle turvallisuudelle ja laitteiden käytettävyydelle. Tarvitseeko esimerkiksi teollisuuden automaatiojärjestelmän valvomo-ohjelmisto talotekniikan järjestelmistä tietoja nähtäville. Alan asiantuntijan mukaan IT-ympäristöjen kyberturvallisuus on kehittynyt pitkälle, mutta teollisuudessa ollaan vasta heräämässä riskeihin, joille verkottuneet tuotantolaitokset altistuvat. Vastuut kyberturvallisuudesta voivat jäädä epäselviksi, eikä päivityksiä tehdä järjestelmällisesti. Rakennuksen elinkaaren aikana järjestelmää ylläpitää usein useampi toimija. Savupiipun muotoiset katokset arvorakennuksiin. Useita häiriön mahdollisuuksia Talotekniikan järjestelmien kyberturvallisuus on usein jäänyt jälkeen perinteisestä IT-tietoturvasta. suuden tuotantoprosesseja, kriittistä infrastruktuuria ja laitteita muun muassa verkkohyökkäyksiltä. Kyberturvallisuusympäristö muuttuu kuitenkin nopeasti. HUOMIO NÄIHIN A-Insinöörien Mikael Peltonen kertoo, että talotekniikan kyberturvallisuutta pohdittaessa on esitettävä useita kysymyksiä: ► Ketkä ovat talotekniikan verkkoja tietojärjestelmien käyttäjiä, ja kenelle voidaan sallia pääsy kuhunkin järjestelmään. www.ilmasystem.fi Ilmastointikatokset kohteeseen kuin kohteeseen riöt, energiankulutuksen manipulointi ja etävalvonnan estyminen. Jos näitä ei muuteta käyttöönoton yhteydessä, järjestelmä voi jäädä helposti haavoittuvaksi. Taloudelliset vaikutukset voivat olla merkittäviä käyttökatkosten ja korjaustoimenpiteiden vuoksi. Talotekniikan järjestelmät saatetaan liittää suoraan organisaation sisäverkkoon ilman riittävää verkon segmentointia. ► Mitä rajapintoja talotekniikan järjestelmillä on. AJANKOHTAISTA TT_5_ 2026.indd 7 TT_5_ 2026.indd 7 17.8.2026 11:59:36 17.8.2026 11:59:36. Talotekniikan järjestelmät suunnitellaan usein 20–30 vuoden käyttöiälle. ► Tarvitseeko jokin käyttäjä etäyhteysmahdollisuuden ja kuinka se voidaan toteuttaa hallitusti. Seurauksena voi olla ilmanvaihdon tai lämmityksen häiriöitä, jäähdytysjärjestelmän pysäytys, valaistuksen hallinnan menettäminen, kulunvalvonnan häiTyylikkäät katokset sulautuvat ympäristöön
Punatiilinen, suojeltu rakennus toimi alunperin sairaalan pesulana, nykyisin se on toimistokäytössä. HENKILÖ 5/2026 8 TT_5_ 2026.indd 8 TT_5_ 2026.indd 8 17.8.2026 11:59:37 17.8.2026 11:59:37. Kari Seitaniemi kuvattiin Maaskolan ensimmäisen suunnittelkohteen edessä, Helsingin Kruununhaan Vuohen korttelissa
Hän sai paikan, ja harjoittelijan ensimmäisistä päivistä on jäänyt mieleen yksi keskustelu. Hän oli hyvä ihmisten kanssa, ja luulen, että se on yksi minunkin vahvuuksistani. – Olin ollut urakointipuolella, missä ihmiset huusivat ja kiroilivat enkä oikein viihtynyt. Yrityksessä panostetaan ihmisten osaamiseen, mutta yhtä tärkeänä Seitaniemi pitää sitä, että ihmiset tuntevat toisensa myös työn ulkopuolella. Oma missioni on auttaa ja tukea ihmisiä heidän työssään parhaani mukaan. Seitaniemi on toiminut Leo Maaskolan toimitusjohtajana vuodesta 2011 ja työskennellyt yrityksessä käytännössä koko työuransa. – Soitin toimitusjohtaja Jukka Sainiolle, joka sanoi, että silloinen hallituksen puheenjohtaja Henrik Finne soittaa takaisin. Työmaalla hän oli nähnyt piirustuksissa nimen Leo Maaskola oy. Se tuntui silloin nuoresta miehestä hyvältä. Puhelua ei kuulunut, joten soitin itse, ja sanoin, että nyt olisi reipas kaveri tulossa työharjoitteluun. – Vastasin, että varmasti joku ohjelmisto tai vastaava, mutta hän sanoi, että ihmiset ovat tässä yrityksessä tärkein voimavara. Tie vei kuitenkin EVTEKiin eli nykyiseen Metropoliaan ja insinööriopintojen pariin. Ajattelin silloin, että jos joskus saan mahdollisuuden, niin minäkin pidän huolta siitä, että ihmisillä on töissä hyvä olla. Silloinen toimitusjohtaja Jukka Sainio toivotti uuden työntekijän tervetulleeksi. – Yrityksen strategia on sellainen, jonka jokainen työntekijä osaa ulkoa: henkilökunnan ammattitaito ja hyvinvointi. Ei mitään monisivuisia visioita ja missioita, joista kukaan ei saa mitään selvää. Haastattelun ajankohtana yrityksen koko henkilökunta on juuri lähdössä Madridiin juhlistamaan 70-vuotista taivaltaan. Teksti Miia Manner Kuvat Mikko Kauppinen H arvemmin haastatteluhetkellä ensimmäisenä huomion vievät seinälle kiinnitetyt muflonin ja peuran täytetyt päät. Kun ihmisten hyvinvointiin panostetaan ja heitä arvostetaan, he tekevät hyvää jälkeä. Hän puhuu mieluummin joukkuepelistä. Hän ryhtyy muistelemaan uransa alkuaikoja: LVI-ala oli tullut tutuksi jo nuorena isän työn kautta, mutta kiinnostuksen kohteet olivat olleet muualla. Käpylän toimistolla yhteisöllisyyttä vaalitaan myös pienemmillä asioilla. Biljardipöytä, pöytäfutis ja palapelit houkuttelevat HENKILÖ 5/2026 9 TT_5_ 2026.indd 9 TT_5_ 2026.indd 9 17.8.2026 11:59:37 17.8.2026 11:59:37. – Ajattelin pitkään, että ainakaan tälle alalle en lähde. Ajatus ei jää juhlapuheeksi. – Jaoimme Sainion kanssa samanlaisen arvomaailman, ja se varmasti vaikutti siihen, että hän nimesi minut ehdokkaaksi. Hän kysyi Seitaniemeltä, mitä hän ajattelee olevan yrityksessä tärkeintä. PALVELUALTIS TOIMITUSJOHTAJA Missioni on auttaa ja tukea ihmisiä heidän työssään parhaani mukaan, sanoo tänä vuonna 70 vuotta täyttäneen insinööritoimisto Leo Maaskolan toimitusjohtaja Kari Seitaniemi. Seitaniemi ei kuitenkaan kuvaa itseään voimakkaaksi johtajapersoonaksi. Aiemmissa työpaikoissa tunnelma oli ollut huomattavasti karumpi. Näin kuitenkin tapahtuu, kun tapaan Kari Seitaniemen hänen työhuoneessaan, Leo Maaskola oy:n toimistolla Helsingin Käpylässä. Opiskeluaikoinaan vuoden 2001 paikkeilla Seitaniemi työskenteli Malmin hautausmaalla putkiasentajana. – En usko siihen, että kaikki voisimme olla koko ajan etänä ja samanaikaisesti yhteen hitsautunut joukkue. Samanlainen arvomaailma Toimitusjohtajaksi Seitaniemi nimitettiin 33-vuotiaana, kun Sainio jäi eläkkeelle. Kukaan ei tee yksin yrityksen tulosta. – En varmastikaan ollut paras suunnittelija, mutta nautin vastuunottamisesta
Jos meillä olisi pääomasijoittaja, niin toiminta olisi hyvin erilaista. Maaskolan suunnittelijoiden kädenjälki näkyy monissa Helsingin tunnetuissa arvokiinteistöissä. Pian kaupanteon jälkeen selvisi, että yrityksen taloudellinen tilanne oli huomattavasti odotettua vaikeampi. Yrityskulttuurin säilyminen näkyy myös omistusrakenteessa. – Haluamme käyttää sen rahan siihen, että ihmiset tekevät asioita yhdessä täällä toimistolla, tai lähtemällä vaikkapa matkalle tai liikuntatapahtumaan. Mikä se Maaskolan tapa toimia sitten on. Samanaikaisesti käytännössä panttasin koko omaisuuteni. – Koen, että olemme onnistuneet, kun ihmiset viihtyvät myös vapaaehtoisesti yhdessä. Seitaniemen mukaan näin ei välttämättä olisi, jos yritys olisi huomattavasti nykyistä suurempi. – Yrityksessä ei ole ulkopuolisia omistajia. Olemme hyvä kumppani ja Maaskolan tapa toimia on arvostettu. Yrityksen vahvuuksista puhuessaan Seitaniemi palaa ihmisiin. Yrityksen sisältä on löytynyt seuraajat jokaiselle eläkkeelle jääneelle omistajalle. Kaikki omistajat työskentelevät yrityksessä, ja jos joku lähtee, hän myy osakkeensa pois. Toimintatapa näyttää toimivan. – Asiakkaamme tietävät, että meiltä he saavat juuri niiden kokeneiden asiantuntijoiden osaamisen, joiden vuoksi he ovat meidät valinneet. – Finlandia-talo, Kansalliskirjasto, Merikasarmi, K2 eli Valtioneuvoston kortteli, Suomenlinnan suojellut rakennukset ja Eduskuntatalo. Moni asiakas tuntee samat suunnittelijat vuosien tai jopa vuosikymmenten ajalta. Ihmisten hyvinvoinnista välittäminen on tärkeää hänen mielestään myös siksi, että yksityiselämä koettelee jollain tapaa jokaista meistä jossain vaiheessa. Meillä ei ole minkäänlaista HR-osastoa. Toimivan johdon omistama Toukokuussa 70 vuotta täyttänyt yritys on toimivan johdon omistama rakentamisen konsulttitoimisto. HENKILÖ ihmisiä tauoilla saman pöydän ääreen. Tällä hetkellä omistajia on seitsemän, ja minun omistusosuuteni on niistä suurin, noin 30 prosenttia. Kun ihmiset tuntevat toisensa, yhteistyö on helppoa ja jouhevaa. Kun meiltä ostaa palvelun, saa tietyn ammattilaisen palvelua. Mietin tosissani, miten kerron vaimolle, että koti Olen huono ylläpitämään mitään rooleja ja luulen, että myös se on vienyt minua eteenpäin, Seitaniemi sanoo. Luottamus on usein rakentunut pitkän yhteistyön aikana. Lisäksi arkkitehdit ja pääsuunnittelijat arvostavat meitä. 5/2026 10 TT_5_ 2026.indd 10 TT_5_ 2026.indd 10 17.8.2026 11:59:38 17.8.2026 11:59:38. – Voi tulla avioeroa, sairauksia tai muita haasteita elämässä ja kun itselle tai puolisolle tai perheenjäsenelle tulee kriisi, niin työssä ei pysty silloin välttämättä antamaan kaikkeansa, eikä tarvitsekaan. Tällä hetkellä yrityksen tilanne on hyvä. Omakotitalo oli juuri valmistunut ja perheeseen oli syntymässä esikoinen. Tämä on osa meidän yrityskulttuuriamme. Kun joku jää eläkkeelle, uusi omistaja etsitään yrityksen sisältä. – Eräs työntekijä jäi juuri eläkkeelle oltuaan täällä 45 vuotta. – Kyse on yrityskulttuurista, mitä on hieman hankala sanoittaa, tai myydä. Meillä on vahvuutena ihmiset, joiden osaaminen on sellaista, että sitä ei voi kopioida. – Yritys olikin pahasti tappiollinen heti lähdössä. Olen sitä mieltä, että ihmisiä se ei puhuttele riittävästi, tai ainakaan niitä ihmisiä, jotka työskentelevät meillä. Leo Maaskola oy on mieluisa yhteistyökumppani etenkin arvokiinteistöhankkeissa. Silloin katsotaan vain EBITDAa. Hankalat asiat käydään lävitse oman esihenkilön kanssa, joka tarttuu asiaan heti. Toinen taas palasi eläkkeeltä takaisin osa-aikaiseksi työntekijäksi. Erilaiset ihmiset ovat rikkaus. Hankkeet kestävät useita vuosia ja tilaaja voi luottaa siihen, että saa meiltä tasalaatuista palvelua. Se rakentuu ihmisten ympärille, jotka ovat olleet pitkään yrityksen palveluksessa. Tässä tulee esiin myös se, että meillä ei ihmiset vaihdu. Työntekijät viihtyvät yrityksessä keskimäärin noin kymmenen vuotta. Jos se on hyvä, kaikki on hyvin. Liikuntaja kulttuurietua yrityksessä ei sen sijaan ole. – Leo Maaskola SKOL:n vanhin, yrittäjävetoinen suunnittelutoimisto. Näin ei aina ole ollut. – Mahdollisuus ostaa osuus yrityksestä tuli samaan aikaan, kun elämässä oli muutenkin paljon meneillään
→ Valmistunut EVTEKistä vuonna 2001 insinööriksi ja myöhemmin suorittanut insinöörin YAMKtutkinnon. Millaisia ominaisuuksia Seitaniemi ajattelee itsellään olevan johtajana. – Kun on arkipyhä, teemme edellisenä päivänä vain puolikkaan päivän. Tätä ajatusta vaalimme edelleen. ”Alkeellisissa olosuhteissa luonnon helmassa on rentouttavaa.” meni alta. – Toimitilapuolella oli pitkään hiljaista, mutta se on nyt hieman piristynyt, myös uudiskerrostaloja on tullut työn alle pitkästä aikaa. – Olen todella kiitollinen omasta asemastani. Peuran ja muflonin täytetyt päät muistuttavat metsästysharrastuksesta. Tämä on Leon peruja kuten myös se, että emme tavoittele kasvua vaan hyvää työelämää. Tällä hetkellä töitä riittää ja meneillään on mielenkiintoisia hankkeita: muun muassa erään urheilustadionin suunnittelu ja yrityksen vanhimmalle asiakkaalle tehtävää Porthanian ja Physicumin peruskorjausta, jossa oli juuri nollavirhevastaanotto. Haastattelun päättyessä keskustelu kääntyy vielä kerran työhuoneen seinälle. Osa ihmisistä käyttäytyy huonosti, ja silloin toimin työntekijämme kilpenä. Uskon, että moni voisi myös kyllästyäkin, jos junnaisimme paikallamme. Se on yksi meidän vahvuuksistamme. → Harrastaa maantiepyöräilyä, murtomaahiihtoa, metsästystä ja kalastusta. Olen huono ylläpitämään mitään rooleja ja luulen, että myös se on vienyt minua eteenpäin. Meillä on ihmisiä, jotka haluavat hypätä heti kyytiin, kun saan uusia ideoita. → Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme kouluikäistä lasta ja mäyräkoira Armas. – Olen ollut aina ahkera tekemään töitä ja sitä kautta on avautunut mahdollisuuksia. Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvailla, niin sanoisin, että olen palvelualtis, sekä henkilökuntaa että asiakkaitamme kohtaan. Kusitolpaksikin minua on leikkisästi kutsuttu täällä. TYÖN VASTAPAINONA → Syntynyt Helsingissä, asuu tällä hetkellä Porvoossa. Se myös sopii meidän henkilökunnallemme, että jatkuvasti pitää kehittyä ja oppia uutta. Olen täällä palvelemassa meidän työntekijöitämme. Puheenparsi palaa vielä kerran samaan asiaan: perinteitä vaalitaan, mutta paikalleen ei saa jäädä. Muuttuva toimintaympäristö vaatii meiltä kuitenkin sitä, että koulutamme henkilökuntaamme aktiivisesti. – Jos ihmiset voivat hyvin ja ovat ammattitaitoisia, niin yrityskin voi hyvin, Seitaniemi päättää. Työpäivän jälkeen pitää ihmisellä olla energiaa niille asioille, jotka ovat hänelle oikeasti tärkeitä. Seitaniemi ei kuitenkaan kuulosta huolestuneelta. – Minua kiinnostaa eniten se, mitä henkilökuntamme ajattelee minusta ihmisenä. Rakastan työtäni ja olen luonteeltani innostuja. Onnekseni saimme tilanteen käännettyä melko pian. Yrityksen perustajan Leo Maaskolan kädenjälki näkyy yrityksen kulttuurissa edelleen. Olen ylpeä siitä, että pystymme työllistämään 59 ihmistä ja tarjoamaan vakaan työpaikan. – Lisäksi olen asiakkaiden kanssa tietysti paljon tekemisissä. Ala muuttuu nopeasti Talotekniikka-ala on Seitaniemen mielestä äärimmäisen kiinnostava, koska asiat muuttuvat ja kehittyvät kovaa vauhtia. – Tämähän on tosi makeeta. Vastuullisuus, energiatehokkuus, kiertotalous, tekoäly ja uudet säädökset pakottavat uudistumaan jatkuvasti. Päinvastoin. Organisaatio on matala, ja voimme mukautua ketterästi esimerkiksi asiakkaan tarpeeseen. HENKILÖ 5/2026 11 TT_5_ 2026.indd 11 TT_5_ 2026.indd 11 17.8.2026 11:59:38 17.8.2026 11:59:38. Seitaniemi sanoo, että ei varsinaisesti haaveillut toimitusjohtajan roolista. Meillä on periaatteena se, että työ on vain työtä, vaikka se onkin tärkeä osa elämää. Teemme paljon myös perinteisiä linjasaneerauksia, niille on jatkuva tarve. Autan henkilökuntaa haasteiden ilmetessä ja otan ikävimmät palautteet vastaan. Seitaniemi ei itse laske työtuntejaan. Seitaniemi on itse suurempien hankkeiden alkutaipaleella mukana
Onko ilman virtaussuunta muuttunut. Mittausketju on juuri niin hyvä kuin sen heikoin lenkki. Anturi irrotettiin ja tarkistettiin kalibroidulla referenssimittarilla. Siis syytön. Sherlock törmää tähän jatkuvasti. "Se kertoi totuuden. Ei tässä mitään vikaa voi olla." Samaan aikaan neuvotteluhuoneessa istui joukko ihmisiä villapaidoissa, ja yksi heistä lämmitti käsiään kahvimukin ympärillä kuin olisi ollut pilkkireissulla. Lukemat ei käytössä poikenneet toisistaan. Ongelma oli vain siinä, ettei kukaan työskennellyt siinä ympäristössä. Heti seuraavana päivänä jäähdytys rauhoittui, energiankulutus pieneni ja kahvimukeja alettiin käyttää taas juomiseen eikä käsien lämmittämiseen. Usein vastaus ei löydy työkalupakista vaan kysymällä oikeita kysymyksiä. "Anturi ei valehdellut", hän totesi. OPTIMA-R/S-LV Tarkkaan ilmavirtauksen säätöön Matalan ja keskitason virtausnopeuden IMS-säädin • Laajentaa IMS-säätimien käyttöaluetta alhaisilla ilmavirtausnopeuksilla • EI vaadi suojaetäisyyttä • Ilmavirta-alue 0,2...6m/s • Säätöalue Δp 2 Pa... 5/2026 12 TT_5_ 2026.indd 12 TT_5_ 2026.indd 12 17.8.2026 11:59:39 17.8.2026 11:59:39. Tai paikkaan, joka oli täydellinen vuonna 2016 – ennen kuin siihen rakennettiin lasiseinä, kahviautomaatti tai kolmemetrinen viherseinä. Sherlock sai kutsun toimistorakennukseen, jossa käyttäjät valittivat vuorotellen kylmyydestä ja kuumuudesta. Samaan seinään oli kuitenkin vuosia sitten asennettu suuri digitaalinen infonäyttö. Sherlock alkoi seurata johtolankoja. Anturi valehtelee – vai valehteleeko. Ennen kuin anturia lähdetään vaihtamaan, kannattaa pysähtyä hetkeksi. Onko rakennuksen käyttö muuttunut. Käytä Systemairin yksinkertaista ja helppokäyttöistä valintaohjelmaa löytääksesi parhaan ratkaisun projektisi tarpeisiin. Se mittasi omaa ympäristöään. ±0,2 °C:n tarkkuudella toimiva anturi ei pelasta mitään, jos se on asennettu paikkaan, joka ei kuvaa tilan todellisia olosuhteita. Poistoilmaventtiilin viereen. Edustaako mittauspaikka tilaa. "Automaatio näyttää 25,8 astetta. Kiinteistönhoitaja puolestaan vakuutti, että kaikki oli kunnossa. Onko anturi altistunut säteilylle, vedolle tai paikalliselle lämpökuormalle. Ensimmäinen palikka on usein yksi täysin viaton anturi väärässä paikassa. Anturi on asennettu verhon taakse. Todellisuudessa säädin tekee täsmälleen sen, mitä sille on ohjelmoitu. Mitä suuretta oikeastaan halutaan mitata. Tällä kertaa ratkaisu maksoi muutaman metrin kaapelia ja tunnin asennustyötä. O len syytön!" sanoisi lämpötila-anturi, jos sitä voisi kuulustella. Me vain kysyimme sitä väärästä paikasta." Ja kuten hyvässä salapoliisityössä yleensäkin, ensimmäinen epäilty osoittautui lopulta kaikkein viattomimmaksi. Sherlock kutsuu tätä "talotekniikan dominoksi". Näytön virtalähde tuotti jatkuvasti lämpöä. Anturi teki juuri sen, mitä sen pitikin tehdä. Toivottavasti ei kahvi." Ensimmäinen epäilty oli tietenkin lämpötila-anturi. Se on talotekniikan maailmassa vähän kuin elokuvien hovimestari – aina ensimmäisenä epäiltynä, mutta harvoin syyllinen. Sähkökeskuksen kylkeen. Anturi siirrettiin paikkaan, jossa ihmiset oikeasti oleskelivat. Mutta miksi rakennusautomaatio jäähdytti tilaa, jossa ihmiset jo palelivat. Se luottaa sokeasti mittaustietoon. Iltapäivisin aurinko lämmitti seinää suurista ikkunoista, ja katon rajassa oleva ilmanvaihto päätelaite muodosti anturin ympärille oman pienen mikroilmastonsa. Sen jälkeen energiankulutus kasvaa, olosuhteet huononevat ja vikailmoitukset lisääntyvät. Sitten ihmetellään, miksi PID-säädin "sekoilee". Patterin yläpuolelle. Ja yllättävän usein se puhuisi totta. 600 Pa • Analogisella tai väyläliitännällä (24V) • Mittatarkkuus +-5 % • Pellin tiiviysluokka 4, Kotelon tiiveys luokka C • OPTIMA-RI/SI-LV eristetty malli TATE SHERLOCK SELVITTÄÄ Tässä juttusarjassa TaTe Sherlock selvittää ja aukaisee esimerkkien kautta talotekniikan haasteita sekä syitä ja ratkaisuja niihin. Anturi sijaitsi näyttävässä paikassa aulan seinällä. Jos anturi näkee jatkuvasti kaksi astetta liian korkeaa lämpötilaa, jäähdytys lisääntyy. Talotekniikassa puhutaan paljon mittaustarkkuudesta, mutta liian vähän mittauksen edustavuudesta. Sherlock katsoi näyttöä, katsoi ihmisiä ja mutisi: "Jompikumpi valehtelee
TT_5_ 2026.indd 13 TT_5_ 2026.indd 13 17.8.2026 11:59:39 17.8.2026 11:59:39. OPTIMA-R/S-LV Tarkkaan ilmavirtauksen säätöön Matalan ja keskitason virtausnopeuden IMS-säädin • Laajentaa IMS-säätimien käyttöaluetta alhaisilla ilmavirtausnopeuksilla • EI vaadi suojaetäisyyttä • Ilmavirta-alue 0,2...6m/s • Säätöalue Δp 2 Pa... Käytä Systemairin yksinkertaista ja helppokäyttöistä valintaohjelmaa löytääksesi parhaan ratkaisun projektisi tarpeisiin. 600 Pa • Analogisella tai väyläliitännällä (24V) • Mittatarkkuus +-5 % • Pellin tiiviysluokka 4, Kotelon tiiveys luokka C • OPTIMA-RI/SI-LV eristetty malli Anturi valehtelee – vai valehteleeko
Arkkitehti luonnostelee jokaisesta kerrostalosta hieman erilaisen. Ne mahtuvat samaan suunnitelmaan, kun hormi kutsutaan tanssiin jo alussa ja kun tulkinta ei vaihdu postinumeron mukaan. Mutta yksi taikinanjuuri löydettiin, johon voitiin tarttua. 5/2026 14 TT_5_ 2026.indd 14 TT_5_ 2026.indd 14 17.8.2026 11:59:39 17.8.2026 11:59:39. Olemme luoneet esimerkiksi esivalmistelun kylpyhuonemoduulin talotekniikkanousuineen. Siitä syntyy kanavaviidakko, lisäkuristimia ja hätävararatkaisuja, kunnes huomataan, että eilisen taulukko ei kelpaakaan enää tälle viikolle. Hormi kutsutaan juhliin yleensä liian myöhään ja alkaa ”elpotanssi”. Seuraavaksi ajattelimme vakioida IV-hormit. Silloin syntyy rakennuksia, jotka näyttävät hyvältä, toimivat ja pysyvät järkihintaisina. Kysyttiin hormien valmistajilta, miksi ihmeessä heillä on oma suunnittelutiimi luomassa uniikkeja hormeja joka kohteeseen. Professori esitteli kuinka MIT:n tiimi oli vakioinut muun muassa talotekniikkaseinän ja hissikuilutornin. Silloin hormi saa vihdoin elää tavallista elämää – tasaista vetoa, vähemmän draamaa. Ilman liikuttelin vakioinnin ajattelisi olevan helppoa ja mutkatonta. Arkkitehtuurin vapauden ja talotekniikan vakioinnin ei pitäisi olla toistensa vihollisia. Kun vielä lisäksi elementtisuunnittelija törmää punostajan vaateisiin ontelolaattakentän kääntämisestä reikien suunnan takia, eikä suuren ikkuna-aukon päälle ei mahdukaan riittävää palkkia… Ollaan projektikohtaisen suunnittelun ytimessä. KIRJOITTAJA Tero Vanhanen Firan visioarkkitehti ja keynote-puhuja T utustuin massakustomointiin ja modulaariseen suunnitteluun ensimmäisen kerran vuonna 2007 vierailulla USA:laisessa MIT:n yliopistossa. Yhdessä kaupungissa riittää ”vähän kompensointia”, toisessa vaaditaan käytännössä 90 %:n kompensaatio, kolmannessa leima helisee vasta, kun kaavio piirtää täydellistä symmetriaa. Vuodesta 2018 alkaen vanha rakentamismääräyskokoelma siirrettiin varastoon, tilalle tulivat asetukset ja ohjeet – sekä kymmenet paikalliset tulkinnat. Ilman ja veden ei pitäisi saada mitään flowta uniikkiudesta. Vakiointi, jonka piti helpottaa arkea, alkoi rönsytä. Kun pykälä elää, myös hormi elää. Enää tarvitaan luottamus: sallitaan selkeät perusratkaisut, hyväksytään kohdekohtainen järki ja pidetään kiinni mitatuista ilmamääristä. Työskentelin VVO:n kehitysjohtajana ja selvitimme miten vakioituja variaatioita sekä esivalmisteita voidaan hyödyntää kerrostalokannan korjaamiseen ja uudisasuntojen rakennuttamiseen. Matkasta tulikin mutkikas kuin putkiverkosto itsessään. Me muut voimme keskittyä siihen, mihin alalla pitäisi: hyvään suunnitteluun ja terveeseen sisäilmaan, ilman sääntöviidakon kohinaa. Hormin elämä KOLUMNI Tasaista vetoa, vähemmän draamaa. Jokainen nimesi uniikin hormin taustavaikuttajaksi meidät arkkitehdit. Ja meille arkkitehdeille jää enemmän aikaa luovuudelle. Viimeiset kymmen vuotta olen työskennellyt Firassa ja samat teemat ovat säilyneet agendalla
Sen viereen on valmistunut Fortumin lämpöpumppulaitos, missä hyödynnetään datakeskuksen hukkalämpö. 23 Rakennusten talotekniikka on muuttunut merkittävästi ja muuttanut LVI-suunnittelijan työn arkea. Datakeskusten talotekniikkasuunnittelu sanelee rakennuksen ehdot. KU VA : FO RT U M 16 SUUNNITTELU TEEMA 15-23 5/2026 15 TT_5_ 2026.indd 15 TT_5_ 2026.indd 15 17.8.2026 11:59:39 17.8.2026 11:59:39. 21 Kolmessakymmenessä vuodessa piirustuspöydän teknisestä LVI-suunnittelijasta on tullut energiajärjestelmien ja rakennusdataan perustuvan optimoinnin asiantuntija. Kuvan oikeassa reunassa Microsoftin datakeskuksen työmaa Espoon Hepokorvessa. Arto Huhtanen on nähnyt suunnittelijan työn muutokset omin silmin
DATAKESKUKSET MUUTTAVAT SUUNNITTELIJAN TYÖTÄ Datakeskus näyttää ulospäin yksinkertaiselta rakennukselta. Muutos ei ole pelkästään tekninen yksityiskohta. Sitowisen datakeskusliiketoiminnan johtajan Sami Niirasen mukaan datakeskukset poikkeavat tavanomaisesta rakentamisesta jo suunnitteluprosessin ensimmäisissä vaiheissa. Yhä useammin puhutaan nestejäähdytyksestä eikä pelkästään ilmajäähdytyksestä, Niiranen sanoo. Suurin osa investoinnista menee sähköinfraan, varavoimaan, jäähdytysjärjestelmiin ja muuhun tekniseen infrastruktuuriin, Niiranen kertoo. Ulkopuolisen silmissä miljardiluokan datakeskushanke voi näyttää ennen kaikkea suurelta rakennusprojektilta. Palvelinsaleissa ei liikutella vain dataa vaan myös valtavia ilmamassoja. Varmennuksia on paljon ja ne näkyvät sekä suunnittelussa että kustannuksissa. Viime vuosina datakeskusten suunnittelua on muuttanut erityisesti tekoäly. Rakenteiden tehtävänä on tukea talotekniikkaa, Niiranen kuvailee. Samalla palvelinräkit tuottavat aiempaa enemmän lämpöä. Nestejäähdytetyissä ratkaisuissa palvelinriveille johdetaan jäähdytysnestettä putkistoja pitkin. Sähköjärjestelmien merkitys korostuu erityisesti toimintavarmuuden vuoksi. Talotekniikka syö suurimman osan investoinnista Datakeskusten kustannusrakenne havainnollistaa hyvin niiden luonnetta. – Kun tehotiheydet kasvavat, myös jäähdytyksen merkitys kasvaa. Samalla myös jäähdytysratkaisujen on toimittava kaikissa tilanteissa. Sitä on oltava käytettävissä myös häiriötilanteissa. Sähköja jäähdytysjärjestelmät määrittävät pitkälti sen, millainen rakennuksesta tulee. Niirasen mukaan juuri tämä erottaa datakeskukset monista muista rakennustyypeistä. Se kasvattaa putkistojen määrää ja lisää yhteensovitettavien järjestelmien määrää merkittävästi. Ajatus kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sillä on merkittäviä vaikutuksia koko hankkeeseen. Todellisuudessa rakennuksen osuus kokonaisinvestoinnista jää usein yllättävän pieneksi. Teksti Miia Manner TEEMA • DATAKESKUKSEN SUUNNITTELU D atakeskus on ennen kaikkea sähköja jäähdytysjärjestelmien muodostama kokonaisuus, jossa talotekniikka määrittää pitkälti koko rakennuksen lähtökohdat. – Huonekorkeus voi olla kuudesta 5/2026 16 TT_5_ 2026.indd 16 TT_5_ 2026.indd 16 17.8.2026 11:59:39 17.8.2026 11:59:39. Tämä näkyy suoraan jäähdytyssuunnittelussa. – Normaalissa rakentamisessa suunnittelu on usein rakennesuunnitteluvetoista. Datakeskuksissa tilanne on käytännössä päinvastainen. Datakeskuksessa ei riitä, että sähköä on saatavilla normaalitilanteessa. Suunnittelijan silmissä se on kuitenkin ennen kaikkea sähköja jäähdytysjärjestelmien muodostama kokonaisuus, jossa talotekniikka sanelee rakennuksen ehdot. – Jos käytössä on nestejäähdytettyjä palvelinräkkejä, tilaan tulee valtava määrä putkistoja ja nestekiertoja. – Jos puhutaan miljardin euron datakeskuksesta, itse rakennuksen osuus voi olla noin 150–200 miljoonaa euroa. Kun rakennuksen tärkein tehtävä on ylläpitää palvelimien toimintaa ympärivuorokautisesti, sähköja jäähdytysjärjestelmien vaatimukset ohjaavat kaikkea tilaratkaisuista kantavuuksiin. Jäähdytyksen vaatima tila näkyy jo rakennuksen mittasuhteissa. Tämän vuoksi sähkösyöttöjä, UPS-järjestelmiä ja varavoimaratkaisuja rakennetaan useita rinnakkain. Se vaikuttaa koko rakennuksen suunnitteluun. Samalla täytyy huolehtia huollettavuudesta ja siitä, että kaikkiin järjestelmiin pääsee käsiksi myös käytön aikana. – Talotekniikkaa ei rakenneta vain käyttöä varten, vaan myös häiriötilanteita varten. Ilmamassat vaativat tilaa Jäähdytyslaitteet, putkistot ja palvelinlaitteistot kuormittavat rakennusta huomattavasti enemmän kuin tavanomaisessa toimitilarakentamisessa. Tekoälylaskenta vaatii huomattavasti enemmän laskentatehoa kuin perinteinen palvelinkäyttö
– Jos työmaalla huomataan, että järjestelmät törmäävät toisiinsa ja niitä pitää lähteä muuttamaan lennossa, jotain on mennyt suunnittelussa pieleen. – BIM-koordinointi on todella tärkeässä roolissa. Putkistot, sähkökaapeloinnit ja huoltotilat vievät paljon enemmän tilaa kuin tavallisissa rakennuksissa. Datakeskuksissa sähkökaapeleita, putkistoja ja jäähdytysjärjestelmiä on niin paljon, että niiden yhteensovittaminen vaatii erittäin tarkkaa mallintamista jo suunnitteluvaiheessa. Kyse on aivan eri mittakaavasta kuin tavallisessa toimitilarakentamisessa. Kansainväliset hankkeet muuttavat toimintatapoja Datakeskusrakentaminen tuo mukanaan myös uudenlaisia projektikäytäntöjä. Työmaalla ei enää voida lähteä muuttamaan kokonaisuuksia samalla tavalla kuin monissa muissa hankkeissa. Törmäystarkastelut ja yhteensovitus pitää tehdä etukäteen. – Tällä alalla aikataulu on usein tärkeämpi kuin rakentamisen kustannus. TEEMA • DATAKESKUKSEN SUUNNITTELU KUVA: SITOWISE yhdeksään metriin, jotta ilmankierto voidaan toteuttaa energiatehokkaasti. Monet hankkeet toteutetaan kansainvälisten toimijoiden vaatimusten mukaisesti, jolloin aikataulut ovat usein suomalaisesta näkökulmasta poikkeuksellisen tiukkoja. Niiranen Sami Niiranen on ollut datakeskusbisneksen parissa jo viitisentoista vuotta. Siksi tietomallinnuksen ja yhteensovittamisen merkitys korostuu. Datakeskuksissa tällainen toimintatapa ei toimi. Kaikkeen pitää päästä käsiksi myöhemmin ilman, että datakeskuksen toiminta häiriintyy. Niiranen sanoo, että tavoitteena on yhä useammin tuoda työmaalle mahdollisimman pitkälle valmiita kokonaisuuksia, jolloin rakentaminen nopeutuu ja virheiden määrä vähenee. Tilaa tarvitaan paitsi ilmamassoille myös laajalle talotekniselle infrastruktuurille. Monissa rakennushankkeissa osa yhteensovitushaasteista ratkaistaan edelleen työmaalla. Suunnittelijoilta tämä vaatii kykyä toimia nopeassa tahdissa ja tehdä ratkaisuja lyhyillä aikatauluilla. Tällä hetkellä hän työskentelee Sitowisellä datakeskusliiketoiminnan johtajana. Samalla kaikkien järjestelmien täytyy olla saavutettavissa huoltoa varten. Tämän seurauksena myös esivalmistuksen merkitys kasvaa. Kapasiteetti halutaan käyttöön nopeasti, ja se näkyy koko projektin läpiviennissä. 5/2026 17 TT_5_ 2026.indd 17 TT_5_ 2026.indd 17 17.8.2026 11:59:40 17.8.2026 11:59:40. – Tarvitaan myös kulkureitit ja huoltotilat. Työmaalla ei ratkaista ongelmia Yksi merkittävimmistä eroista tavalliseen rakentamiseen löytyy suunnittelun tarkkuudesta
Kansainvälisillä toimijoilla Googlella ja Microsoftilla, on omat vakiintuneet konseptinsa. TurboFlush-tekniikan ansiosta saat ylivoimaisen huuhtelutehon ja poikkeuksellisen hygienian tyylikkäässä pohjoismaisessa muotoilussa. Niirasen mukaan erityisesti sähköinfra ja vaativa talotekniikka muodostavat datakeskushankkeissa huomattavan osan kokonaisinvestoinnista. Suomalaisen suunnittelijan tehtävänä voi olla esimerkiksi RIBA 2–4 -vaiheissa sovittaa konsepti paikallisiin olosuhteisiin, määräyksiin ja rakennuspaikkaan. Kyse ei ole pelkästä piirustusten kääntämisestä suomalaisiin määräyksiin, vaan kokonaisuuden sovittamisesta paikallisiin olosuhteisiin. Silloin käytössä on yleensä kansainvälisesti laajasti käytetty rakennushankkeiden vaiheistusmalli RIBA. Lue lisää osoitteessa ido.fi ajattelee, että datakeskusprojektit eivät sovi kaikille. MIKÄ IHMEEN RIBA. Suunnittelijan tehtäväksi jää tällöin niin sanottu lokalisointi: konsepti sovitetaan Suomen olosuhteisiin, viranomaisvaatimuksiin ja rakennuspaikkaan. Jos edes merkittävä osa suunnitelluista hankkeista toteutuu, vaikutus näkyy koko rakentamisen toimialalla pitkään. Kyse ei ole vain yhdestä uudesta rakennustyypistä, vaan kokonaisesta suunnittelufilosofiasta, jossa sähkö, jäähdytys, toimintavarmuus ja yhteensovittaminen korostuvat aiempaa enemmän. Kansainvälisillä hyperskaalaajilla, kuten Googlen, Microsoftin ja Metan kaltaisilla toimijoilla, on yleensä pitkälle kehitetyt omat konseptinsa. Sen täytyy olla samalla riittävän joustava, jotta sitä voidaan myöhemmin muokata loppuasiakkaan tarpeiden mukaan. Niiranen arvioi, että jos Suomeen rakennetaan noin seitsemän gigawattia uutta datakeskuskapasiteettia seuraavien 10–15 vuoden aikana, puhutaan jopa noin 70 miljardin euron rakennusinvestoinneista. – Mittakaava on valtava. Kansainvälisten datakeskustoimijoiden kanssa työskentelevät suomalaiset suunnittelijat käyttävät RIBA-vaiheita yhteisenä projektikielenä, Niiranen sanoo. Toisaalta pienemmissä hankkeissa suunnittelutoimisto voi vastata koko konseptin kehittämisestä jo RIBA 2 -vaiheesta lähtien. – Rakennuslupaa varten tarvitaan toimiva peruskonsepti. Kaikilla asiakkailla valmista konseptia ei kuitenkaan ole. Suunnittelun lähtökohdat riippuvat pitkälti siitä, kuka datakeskuksen rakennuttaa. Kaikki hankkeet eivät välttämättä toteudu, ja niiden rakentuminen jakautuu pitkälle aikavälille, mutta suunnitteilla olevien investointien mittakaava kertoo markkinan poikkeuksellisesta kasvusta. Glow Art TurboFlushissa on IDO Smart -lasite eikä siinä ole likaa keräävää kaulusta. Datakeskushankkeissa sillä tarkoitetaan hankkeen etenemistä valmistelusta konseptisuunnitteluun, tekniseen suunnitteluun ja edelleen rakentamiseen. Uusi osaamisalue suunnittelijoille Datakeskusten määrän kasvaessa niiden vaikutus näkyy yhä selvemmin suomalaisessa suunnittelukentässä. Niirasen mukaan juuri tämä tekee datakeskuksista kiinnostavia. RIBA 1 – Valmistelu ► tontin ja sijainnin arviointi ► investointilaskelmat ► hankkeen lähtötiedot ► rakennettavuuden arviointi RIBA 2 – Konseptisuunnittelu ► rakennuksen pääperiaatteet ► sähköja jäähdytyskonsepti ► tilavaraukset ► alustavat tekniset ratkaisut ► aineisto alkaa olla rakennuslupatasoinen RIBA 3 – Suunnittelun yhteensovitus ► ratkaisut tarkentuvat ► järjestelmät mitoitetaan RIBA 4 – Tekninen suunnittelu ► yksityiskohtainen toteutussuunnittelu ► valmistusja asennuspiirustukset ► urakoitsijan toteutuksen pohjana toimiva aineisto RIBA 5 – Rakentaminen ► järjestelmien valmistus ja asennus ► esivalmistettujen moduulien toimitukset ► rakennusja talotekniikkatyöt ► testaukset ja käyttöönotto ► kohteen luovutus tilaajalle RIBA 6 ja 7 – Luovutus ja käyttö Datakeskushankkeissa yleisimmin käytetyt vaiheet TEEMA • DATAKESKUKSEN SUUNNITTELU 5/2026 18 TT_5_ 2026.indd 18 TT_5_ 2026.indd 18 17.8.2026 11:59:40 17.8.2026 11:59:40. Pienemmille toimijoille tai hankekehittäjille suunnittelutoimisto voi laatia koko dataDatakeskusten suunnittelusta puhuttaessa nousee esiin termi RIBA, joka on brittiläinen rakennushankkeiden vaiheistusmalli, jota käytetään laajasti kansainvälisissä rakennusprojekteissa, etenkin datakeskuksissa. Vaikka suomalaisilla suunnittelijoilla on omat hankevaiheensa, kansainvälisten asiakkaiden kanssa puhutaan usein RIBA-vaiheista. Mittaluokka on niin suuri, että sillä on merkittävä vaikutus koko toimialaan, hän sanoo. Tehokas huuhtelu on myös yksi markkinoiden hiljaisimmista. – Lokalisointisuunnittelu on aivan yhtä lailla suunnittelua kuin mikä tahansa muukin suunnittelu. Merkittävä osa työstä syntyy sähköja taloteknisistä järjestelmistä, suunnittelusta, luvituksesta sekä rakentamisen eri vaiheista. keskuksen konseptin alusta alkaen. Investoinnit eivät kohdistu pelkästään itse rakennuksiin. Vaikka kaikkien suunniteltujen hankkeiden toteutuminen ei ole varmaa, Niirasen mukaan datakeskukset ovat jo nyt muuttaneet markkinaa. Valtava mahdollisuus Kansainvälisten markkina-arvioiden perusteella Suomeen suunnitellaan parhaillaan useiden gigawattien edestä uutta datakeskuskapasiteettia. – Datakeskusten suunnittelussa ei ole yhtä toimintamallia, joka sopisi kaikkiin hankkeisiin. – Osa suunnittelijoista innostuu siitä, että projektit etenevät nopeasti ja uusia hankkeita tulee jatkuvasti. TÄYDELLINEN HUUHTELU Seinä-wc tehokkaalla ja hiljaisella huuhtelulla Uusi IDO Glow Art TurboFlush seinä-wc-istuin on paras valinta, kun kyse on huuhtelutehosta, muotoilusta ja käyttäjäystävällisyydestä. Samalla datakeskukset tarjoavat suunnittelijoille mahdollisuuden päästä mukaan hankkeisiin, joissa tekninen vaativuus on poikkeuksellisen korkea. WC sopii täydellisesti Geberitin Duofixasennuselementteihin kuten uuteen vuotosuojattuun Duofix SAWAan. Niirasen mukaan tämä on yleistynyt erityisesti hankkeissa, joissa rakennuslupavaihe käynnistyy jo ennen kuin lopullinen käyttäjä on tiedossa. Toisille tahti voi olla raskas. – Datakeskusten rakentaminen on rakennusalalle valtava mahdollisuus
Glow Art TurboFlushissa on IDO Smart -lasite eikä siinä ole likaa keräävää kaulusta. WC sopii täydellisesti Geberitin Duofixasennuselementteihin kuten uuteen vuotosuojattuun Duofix SAWAan. Tehokas huuhtelu on myös yksi markkinoiden hiljaisimmista. TurboFlush-tekniikan ansiosta saat ylivoimaisen huuhtelutehon ja poikkeuksellisen hygienian tyylikkäässä pohjoismaisessa muotoilussa. TÄYDELLINEN HUUHTELU Seinä-wc tehokkaalla ja hiljaisella huuhtelulla Uusi IDO Glow Art TurboFlush seinä-wc-istuin on paras valinta, kun kyse on huuhtelutehosta, muotoilusta ja käyttäjäystävällisyydestä. Lue lisää osoitteessa ido.fi TT_5_ 2026.indd 19 TT_5_ 2026.indd 19 17.8.2026 11:59:40 17.8.2026 11:59:40
Järjestelmä perustuu innovatiiviseen ULTIMATE™-mineraalivillaan sekä muihin komponentteihin, jotka tarjoavat optimaaliset palonkestoajat kanaville ja putkille. Kaikki järjestelmän tuotteet ovat turvallisia, sertifioituja ja helppoja asentaa. Lue lisää: tekniset.isover.fi/lvi-paloeristeet TT_5_ 2026.indd 20 TT_5_ 2026.indd 20 17.8.2026 11:59:40 17.8.2026 11:59:40. Maksimaalista turvallisuutta ISOVER U PROTECT ® -PALOERISTYSJÄRJESTELMÄLLÄ Isoverin innovatiivinen ilmanvaihtokanavien paloeristysjärjestelmä täyttää tiukimmat palosuojavaatimukset