TEEMA: ENERGIA DATAKESKUSURAKOINTI • RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUUSDIREKTIIVI • AURINKOKAIDE Energiayhteisöistä aurinkosähkön SEURAAVA KASVULOIKKA. 4 · 2026 -lehti TT_4_ 2026.indd 1 TT_4_ 2026.indd 1 8.6.2026 11:43:43 8.6.2026 11:43:43
Moderni lämpöpumppu rakennusten energiatehokkaaseen ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävään lämmitykseen. Miksi G-Eco. UUTTA – selkeä käyttöliittymä lämpöpumpun hallintaan Gebwell G-Eco® Gebwell Oy, Patruunapolku 5, 79100 Leppävirta info@gebwell.fi | www.gebwell.com Luonnollinen R290 kylmäaine GWP vain 0,02 Menoveden lämpötila jopa +75 °C Laaja keruupiirin toiminta-alue -10...+30 °C Erittäin hiljainen äänitaso 43 dB(A) EN 12102 0/35 Kiinteistölämpöpumppu luonnollisella R290 kylmäaineella Kiinteistölämpöpumppu luonnollisella R290 kylmäaineella Moderni lämpöpumppu rakennusten energiatehokkaaseen ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävään lämmitykseen. Myös järjestelmän käyttöönotto onnistuu sujuvasti kosketusnäytön avulla. Kosketusnäytöltä näkee nopeasti lämpöpumpun tilan, mittaustiedot, hälytykset ja järjestelmän eri toiminnot. Tutustu: Tutustu: R290 TT_4_ 2026.indd 2 TT_4_ 2026.indd 2 8.6.2026 11:43:45 8.6.2026 11:43:45
Haluan olla monialainen asiantuntija ja kehittyä edelleen.” 333 SISÄLLYSLUETTELO TEEMA: ENERGIA 17–25 VAKIOT 5 Pääkirjoitus Uusia innovaatioita talotekniikkaan 8 Henkilö Saipun Aki Puska 14 Kolumni 16 Tate Sherlock tutkii Maalämpömysteeri: minne teho katosi. Isosti esillä olevien datakeskusten rakentaminen on noussut nopeasti yhdeksi talotekniikkaalan vaativimmista ja työllistävimmistä segmenteistä Suomessa. UUTTA – selkeä käyttöliittymä lämpöpumpun hallintaan Gebwell G-Eco® Gebwell Oy, Patruunapolku 5, 79100 Leppävirta info@gebwell.fi | www.gebwell.com Luonnollinen R290 kylmäaine GWP vain 0,02 Menoveden lämpötila jopa +75 °C Laaja keruupiirin toiminta-alue -10...+30 °C Erittäin hiljainen äänitaso 43 dB(A) EN 12102 0/35 Kiinteistölämpöpumppu luonnollisella R290 kylmäaineella Kiinteistölämpöpumppu luonnollisella R290 kylmäaineella Moderni lämpöpumppu rakennusten energiatehokkaaseen ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävään lämmitykseen. KU VA : RE N O S KU VA : M IIA M AN N ER KU VA : M IIA M AN N ER 10 20 28 4 · 2026 Miksi G-Eco. Myös järjestelmän käyttöönotto onnistuu sujuvasti kosketusnäytön avulla. Sen jälkeen hän on työskennellyt moni puolisissa tehtävissä useammassa organisaatiossa. Wisolilla työskentelevä Emmi Laine valmistui 2018 Tampereen AMK:sta LVI-insinööriksi. Moderni lämpöpumppu rakennusten energiatehokkaaseen ja tulevaisuuden vaatimukset täyttävään lämmitykseen. Santeri Kuvaja johtaa Caverionin datakeskusurakointia. Kosketusnäytöltä näkee nopeasti lämpöpumpun tilan, mittaustiedot, hälytykset ja järjestelmän eri toiminnot. Tutustu: Tutustu: R290 4/2026 3 TT_4_ 2026.indd 3 TT_4_ 2026.indd 3 8.6.2026 11:43:46 8.6.2026 11:43:46. Nyt sama teknologia on ottamassa jalansijaa myös talotekniikkaalalla ja taloyhtiöiden pihaviemäreissä. 28 Ammattilaisen arkea Wisolin Emmi Laine 41 Lyhyesti 44 Vapaalla Lvi-pyöräilyssä kerätään varoja hyväntekeväisyyteen 42 Tuoteuutiset 46 Luotettavat urakoitsijat 45 Ristikko TEEMA: ENERGIA 18 Energiayhteisöjen avulla aurinkosähkön seuraava kasvuloikka 20 Datakeskusurakointi on tekniikkalaji 23 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi etenee 24 Uusi idea energiantuotantoon: aurinkokaide MUUTA 10 Kaivamattomat menetelmät vakiinnuttavat asemansa myös taloyhtiöissä 26 IV-putkien eristäminen Puutteellinen eristys lisää lämpöhäviöitä 32 Valaisintehtaan räätälöidyt ratkaisut 36 Hyvä valaistus syntyy tekniikan, käyttäjälähtöisyyden ja pitkäikäisten ratkaisujen yhdistelmästä 40 Näkökulma: Kotitalousvähennystä on uudistettava huomioimaan energiaremontit Kaivamattomat putkisaneerausmenetelmät ovat pitkään olleet arkipäivää kuntien ja vesilaitosten verkostoissa. ”Kun on taustaa ja kokemusta monenlaisista asioista, pystyy soveltamaan aika laajasti kaikkea, mitä on oppinut
Rakennukset voivat säätää ilmanvaihtoa, lämmitystä ja jäähdytystä käyttöasteen mukaan, ennakoida huoltotarpeita ja reagoida energian hintavaihteluihin. Kun aurinkopaneelit eivät ole enää vain katolla, vaan osa julkisivua, parveketta tai jopa kaiderakennetta, energiantuotannon mahdollisuudet kasvavat erityisesti kaupunkikohteissa. Talotekniikan tulevaisuus rakentuu innovaatioille. Älykkäät talotekniset järjestelmät, jotka hyödyntävät dataa ja ennakoivaa analytiikkaa, mahdollistavat energiankulutuksen optimoinnin reaaliaikaisesti. Tulevaisuudessa nähdään sellaisia ratkaisuja, joita moni ei nyt osaa kuvitellakaan. Niin kaivamattomissa menetelmissä kuin aurinkokaiteissakin on vielä paljon kehittämisen varaa. Nyt uusia ratkaisuja kaivataan erityisesti energiatehokkuusvaatimusten kiristymisen, kaupunkirakenteen tiivistymisen ja korjausrakentamisen kasvun ansiosta. Vesitekniikan puolella älykkäät vuotovalvontajärjestelmät, vedenkulutuksen reaaliaikainen seuranta ja automaattinen ohjaus auttavat vähentämään vesivahinkoja ja säästämään luonnonvaroja. Yksi esimerkki konkreettisesta innovointikehityksestä löytyy kaivamattomista menetelmistä putkistojen asentamisessa ja saneerauksessa. Perinteisesti putkiremontit ja uusien verkostojen rakentaminen ovat tarkoittaneet laajoja kaivutöitä. PÄÄKIRJOITUS Uusia innovaatioita talotekniikkaan K ovin erilaista arkea eläisimme ilman taloteknisiä innovaatioita. Aurinkoenergiaa keräävät parvekekaiteet ovat puolestaan esimerkki siitä, miten energiantuotanto integroidaan yhä luontevammin osaksi rakennuksen rakenteita. Kaivamattomat menetelmät mahdollistavat putkien asentamisen ja uusimisen nopeammin ja pienemmillä ympäristövaikutuksilla. Kritiikittömään uuden intoiluun ei kuitenkaan ole syytä. Innovaatioita syntyy myös rakennusten sisälle. Jukka Lyytinen Päätoimittaja www.talotekniikka-lehti.fi TOIMITUS Päätoimittaja Jukka Lyytinen 050 545 1937 jukka.lyytinen@talotekniikka-lehti.fi Toimituspäällikkö Miia Manner 040 530 9141 miia.manner@talotekniikka-lehti.fi MEDIAMYYNTI Toimitusjohtaja Eetu Alvik 050 521 3152 eetu.alvik@talotekniikka-lehti.fi JULKAISIJA JA KUSTANTAJA Talotekniikka-Julkaisut Oy Sitratori 5, 00420 Helsinki Ulkoasu ja taitto Ulkoasu: PunaMusta Oy Taitto: PunaMusta Oy, Tuulia Oksanen OSOITTEENMUUTOKSET LVI-yhdistysten jäsenet: sulvi.fi/lomakkeet/liity-jaseneksi LVI-TU:n jäsenet: Johanna Ström 020 7435 750 johanna.strom@lvi-tu.fi Muut tilaajat: 010 230 8774 talotekniikka.laskutus@punamusta.com Tilaukset Kestotilaus: 99,90 €/vuosi Määräaikainen tilaus: 122,50 €/vuosi Opiskelijahinta: 39 €/vuosi Paino PunaMusta ISSN 1236-5173 (paino) ISSN 2323-8097 (verkko) Aikakausmedia ry:n jäsen Kannen kuva iStock TT_4_ 2026.indd 5 TT_4_ 2026.indd 5 8.6.2026 11:43:47 8.6.2026 11:43:47. Ei kiertäisi vesi talon sisälle vessaan ja suihkuhuoneeseen, ei lattia lämmittäisi sukkasillaan liikkujaa
HENKILÖ Aki Puska painottaa, että hän haluaa tuoda Saipuun asiakaslähtöisyyttä. TEKNIIKKA TEHDÄÄN IHMISILLE” Talotekniikka-alalla puhutaan usein projekteista, aikatauluista ja teknologiasta. Saipun toimitusjohtaja Aki Puska haluaa puhua ihmisistä ja asiakaslähtöisyydestä. Teksti ja kuvat Miia Manner ” 4/2026 6 TT_4_ 2026.indd 6 TT_4_ 2026.indd 6 8.6.2026 11:43:48 8.6.2026 11:43:48. Hänen mukaansa rakennushankkeita tarkastellaan liian usein yksittäisten vastuiden kautta, vaikka asiakkaan näkökulmasta kyse on yhdestä kokonaisuudesta
Puskan mukaan juuri siinä piilee koko alan ristiriita: projektit ovat yhä suurempia, teknisesti vaativampia ja riskialttiimpia, mutta kilpailu käydään edelleen pitkälti hinnalla, ei toteutuksen onnistumisen varmistamisella. Ala ei voi hukata 50 prosenttia väestöstä. Voisiko se muuttua, hän pohtii. Erilaiset odotukset näkyvät jo nyt työpaikoilla. HENKILÖ K eväisenä iltapäivänä Saipun toimistolla Helsingin Konalassa on hiljaista. Yksi Puskan vahvimmista huomioista liittyy urakointialan kannattavuuteen. – Me emme tavoittele kasvua hinnalla millä hyvänsä, sillä perheyhtiössä kasvu ei ole itseisarvo. Nyt ihmisillä on vahvemmat arvot ja työelämääkin peilataan oman arvomaailman kautta. Tilanteeseen on ajauduttu Puskan mukaan siksi, että kova hintakilpailu karsii kaiken hyvääkin tarkoittavan lisäkulun pois. Vanhat johtamismallit eivät toimi Puska jatkaa, että työelämä myös muuttuu ikäluokkien vaihtuessa. Kouluttaminen pitäisi nähdä investointina eikä kuluna. Saipussakin naiset työskentelevät pääosin hallinnollisissa tehtävissä, kun taas työmailla heitä on vain neljä tällä hetkellä. – Perheyrityksessä ei katsota vain seuraavaa kvartaalia; keskitymme kannattavuuteen. Puskan mukaan kyse ei kuitenkaan ole siitä, etteivätkö naiset sopisi alalle, pikemminkin päinvastoin. Etenkin koulunpenkiltä tulevat ovat hankalassa asemassa, sillä he ovat luonnollisesti vielä hieman raakileita ja heidän rinnallaan pitää ehtiä kokeneempien kulkemaan. ► Vapaa-aikana harrastaa lukemista, ulkoilua koirien kanssa, golfia ja toimii tukiperheenä. – En aina ymmärrä, miksi kilpailemme lähes yksinomaan hinnalla. – He haluavat tietää, miten ovat onnistuneet ja ovatko he tärkeitä työyhteisölle. Resurssit liian tiukalla Valtavana haasteena kuitenkin on, että urakointiala on rakentunut tehokkuuden ympärille tavalla, jossa lähes kaikki ylimääräinen nähdään helposti kustannuksena. – Esimerkiksi uusien työntekijöiden perehdyttämiseen ei tunnu enää löytyvä aikaa. Perheyhtiön pehmeät arvot Saipun taustalla oleva perheomistus näkyy erityisesti siinä, että päätöksiä voidaan tehdä pidemmällä aikajänteellä. Saipun strategia on silti hieman erilainen kuin monilla kilpailijoilla. Pitää ottaa härkää sarvista ja ottaa tämä asia yhdessä alan yhteiselle agendalle. – Työturvallisuus, ihmisten johtaminen ja tarpeiden huomioiminen ovat menneet eteenpäin, ja näiden asioiden pitääkin mennä eteenpäin. – Ala ei enää yksinkertaisesti voi rajautua niin kapeaan joukkoon kuin aiemmin, koska tekijöistä on jo nyt pulaa. Hän aloitti Saipun toimitusjohtajana vuoden alussa, mutta rakennusja talotekniikka-alat ovat hänelle tuttuja jo vuosikymmenten ajalta. – Jos työpaikka ei vastaa omia arvoja, sanotaan nykyään paljon helpommin työnantajalle heipat. Aki Puska ► Valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1990 ► Tekniikan lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 1997 ► Suorittanut MBA-tutkinnon Sheffieldissä vuonna 2000 ► Aloitti A-Insinööreillä rakennesuunnittelijana vuonna 1989 ► Kiinteistövarman/Ovenian toimitusjohtaja vuodesta 2000–2007 ► Toimitusjohtajana ARElla 2007–2011 ► Wise Groupin toimitusjohtajana 2011–2018 ► Vuodesta 2019–2024 Mitta Groupissa toimitusjohtajana ► Useita hallitusjäsenyyksiä ► Kotoisin Parkanosta, asuu tällä hetkellä Espoossa. – Vanhat johtamismallit eivät enää toimi samalla tavalla. Puska vertaa tilannetta omaan sukupolveensa, jossa työelämään suhtauduttiin toisin. Työmailla on kiire, resurssit ovat tiukalla ja projektit aikataulutettu tarkasti. – Juuri tässä koko alan pitäisi muuttaa ajatteluaan. Puskan mukaan tämä ei kuitenkaan ole negatiivinen asia. – Hallinnon henkilöstö on viettämässä tyky-päivää ja urakointipuolen ihmiset ovat työmailla ympäri EteläSuomea. – Tämä asia ei kuitenkaan voi jäädä näin. – Talotekniikka-ala on edelleen voimakkaasti miesvaltainen ala. Nuoret työntekijät odottavat työltä enemmän vuorovaikutusta, palautetta ja merkityksellisyyttä kuin aiemmat sukupolvet. ► 61-vuotias, perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi aikuista lasta. – Meidän sukupolvemme ehkä enemmän ajatteli, että tehdään töitä ja saadaan palkkaa. Saipussa ei ole tavoitteena kilpailla kaikista 4/2026 7 TT_4_ 2026.indd 7 TT_4_ 2026.indd 7 8.6.2026 11:43:48 8.6.2026 11:43:48. Mutta näin tämä ala on aina toiminut. Päinvastoin, hän näkee muutoksessa paljon hyvää. Omistajina ovat edelleen 100-prosenttisesti Hartelan ja Varkin perheet. Istahdamme Aki Puskan työhuoneen neuvottelupöydän ääreen. Työpaikalta odotetaan turvallisuutta, vastuullisuutta ja hyvää johtamista tavalla, jota ei aiemmin edes tunnistettu. Siitä on syntynyt noidankehä. Keskustelu ei kuitenkaan käynnisty ensimmäisenä urakointimarkkinasta tai alan tulevaisuudennäkymistä, vaan ihmisistä ja siitä, ketkä alalta puuttuvat lähes kokonaan
Saipu on Suomen seitsemänneksi suurin talotekniikkaurakoitsija. Tiettyyn rajaan asti ne sopivat meille hyvin, mutta kaikkein suurimmat hankkeet ovat jo oma maailmansa. – Ala on edelleen erittäin siiloutunut. Hän lisää, että talotekniikka voi muuttaa kymmenen vuoden aikajänteellä asumista samaan tapaan kuin Tesla on muuttanut automarkkinaa. – Rakennukset alkavat ennustaa ja säätää itse itseään kerätyn datan avulla. Tälläkin hetkellä tekoälyä hyödynnetään, mutta kapeasti. Yhdessä enemmän Entäpä suurimmat haasteet, mitä ne ovat. Puska mainitsee yhtenä esimerkkinä, että tarjouspyynnöt ovat valtavia aineistopaketteja, joiden sisään voi piiloutua merkittäviä riskejä. Hankkeiden monen tasoinen haasteellisuus sopii meille. Turku Energian kaukojäähdytys on huoleton, alkuperävarmennettua energiaa hyödyntävä tapa viilentää kiinteistöjä. 3. Suhtaudun itse intohimoisesti alan kehittämiseen ja olen innostunut löytämään uusia keinoja, miten pystymme vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Puskan mukaan yrityksen vahvuus on erityisesti vaativissa kohteissa, kuten sairaaloissa ja puhdastilaympäristöissä. Meidän ei tarvitse olla mukana joka paikassa, vaan voimme keskittyä ydinosaamiseemme. AINAKIN JOS ME SAAMME VAIKUTTAA ASIAAN. 2. – Jokaisen urakan kohdalla, oli sitten kyse yhteistoimintahanke tai ei, pitäisi henkilöiden istua saman pöydän ääreen. Tekoälystä puhuttaessa Puska näkee paljon mahdollisuuksia. Keskeinen ongelma on hänen mukaansa ollut pitkään sama: rakentaminen on pirstaleista. – Hyvinkin pian voi nousta pintaan se, miten tekoälyn avulla voidaan automatisoida ihmisten asumisolosuhteet. Ne vaativat jopa 150–200 asentajaa. Meillä on paljon osaamista, mutta sitä ei hyödynnetä riittävästi yhdessä. Meiltä löytyy tämä määrä asentajia, mutta emme voi sitoa heitä yhteen projektiin. – Tekoäly voi auttaa löytämään niistä poikkeavat ehdot ja riskit. Datan avulla olosuhteet paremmaksi Toinen kehityssuunta liittyy rakennusten käyttöön. Talotekniikan avulla voimme auttaa ihmisiä voimaan paremmin siten, että olosuhteet ovat aina optimaaliset. Tyylikäs integroitu jäähdytys lisää kiinteistön arvoa myös pitkällä aikavälillä. – Meidän ei ole syytä yrittää saada kaikkia töitä. – Muutoksen tekevät ihmiset, eivät koneet eivätkä laitteet. HENKILÖ TURKU ON VIILEIN. – Yhteistoimintamallit, kuten kvr tai projektinjohtourakointi, sopivat meille hyvin. Haluan luoda kulttuurin, missä urakoitsija ei ole vain passiivinen tarjouspyyntöihin vastaaja, vaan aktiivinen ja asiakaslähtöinen toimija, Puska sanoo. Tämä tekee tämän, tuo suunnittelee ja kolmas toteuttaa. Meillä ajatellaan helposti, että jos kerron toiselle jotain, menetän sen itseltäni. Hän sanoo löytävänsä työstään merkityksellisyyden ihmisten kautta. Meillä projektihenkilöt ovat todella kokeneita ammattilaisia, jotka pystyvät tuomaan jokaiseen projektiin lisäarvoa. Talotekniikka voi oppia ihmisen elämisen tapoja ja sitä kautta automatisoimaan elinympäristön. Vaikka puhetta riittää teknologiasta, markkinasta ja haasteista, Puskan puheessa keskiössä ovat ihmiset. – Ne ovat nopeita projekteja ja vaativat paljon asennusvoimaa. KIINTEISTÖN ARVOA NOSTAVA VALINTA OMISTAJILLE Erityisesti uudiskohteissa kaukojäähdytys kuuluu jo asiaan. Sama näkyy hänen mukaansa myös siinä, miten hitaasti uusia toimintatapoja otetaan käyttöön. 3 SYYTÄ SUOSIA KAUKOJÄÄHDYTYSTÄ TUTUSTU JÄÄHDYTYSRATKAISUIHIMME JA TARKISTA SAATAVUUS ALUEELLASI TURKUENERGIA.FI/ JAAHDYTYS mahdollisista urakoista, vaan valitsemaan hankkeita, joissa sillä on realistiset mahdollisuudet onnistua ja toteuttaa asiakkaalle onnistunut hanke kannattavasti. – Tekoäly ei tule asennustyötä tekemään, muuta iso potentiaali on tiedon käsittelyssä ja esimerkiksi rakennusten ylläpidossa ja käytössä. Se sopii erinomaisesti sekä uudiskohteisiin että linjasaneerauksiin, joissa halutaan parantaa asumismukavuutta ja modernisoida kiinteistöä. Teknologian hyödyntämisessä on vielä valtavasti potentiaalia. Jos verkko ei ulotu kohteeseesi, kysy lisää lähijäähdytysratkaisuistamme. 4/2026 8 TT_4_ 2026.indd 8 TT_4_ 2026.indd 8 8.6.2026 11:43:49 8.6.2026 11:43:49. Kaukojäähdytysverkkomme kattaa tällä hetkellä Turun sataman, Kakolan, keskustan, Yliopistonmäen, Kupittaan ja Biolaakson. Datakeskukset kiinnostavat niin ikään, mutta niidenkin kohdalla kokoluokka ratkaisee. Olosuhteiden optimoiminen ja tarpeiden ennakoiminen ovat tulevaisuudessa arkipäivää. Pitäisi katsoa rakennusprojektia yhtenä kokonaisuutena ja hakea yhdessä parhaita ratkaisuja. HUOLETON RATKAISU YHTIÖLLE JA ISÄNNÖITSIJÄLLE Toimintavarma ja pitkäikäinen ratkaisu helpottaa kiinteistön hallintaa ja vähentää omaan tekniikkaan liittyvää säätämistä. OPTIMAALISET OLTAVAT ASUKKAILLE JA KÄYTTÄJILLE Tasainen ja miellyttävä viilennys lisää asumisja käyttömukavuutta ilman ylimääräistä melua tai turhia näkyviä laitteita. Suomessa yhteistyökulttuuri on edelleen yllättävän varovaista verrattuna esimerkiksi Viroon. – Olemme haastajan asemassa, mutta se antaa meille tietynlaisen rauhan. Perheyrityksessä ei katsota vain seuraavaa kvartaalia; keskitymme kannattavuuteen. 1
AINAKIN JOS ME SAAMME VAIKUTTAA ASIAAN. 1. Kaukojäähdytysverkkomme kattaa tällä hetkellä Turun sataman, Kakolan, keskustan, Yliopistonmäen, Kupittaan ja Biolaakson. KIINTEISTÖN ARVOA NOSTAVA VALINTA OMISTAJILLE Erityisesti uudiskohteissa kaukojäähdytys kuuluu jo asiaan. 3 SYYTÄ SUOSIA KAUKOJÄÄHDYTYSTÄ TUTUSTU JÄÄHDYTYSRATKAISUIHIMME JA TARKISTA SAATAVUUS ALUEELLASI TURKUENERGIA.FI/ JAAHDYTYS TT_4_ 2026.indd 9 TT_4_ 2026.indd 9 8.6.2026 11:43:49 8.6.2026 11:43:49. Tyylikäs integroitu jäähdytys lisää kiinteistön arvoa myös pitkällä aikavälillä. HUOLETON RATKAISU YHTIÖLLE JA ISÄNNÖITSIJÄLLE Toimintavarma ja pitkäikäinen ratkaisu helpottaa kiinteistön hallintaa ja vähentää omaan tekniikkaan liittyvää säätämistä. Se sopii erinomaisesti sekä uudiskohteisiin että linjasaneerauksiin, joissa halutaan parantaa asumismukavuutta ja modernisoida kiinteistöä. 2. OPTIMAALISET OLTAVAT ASUKKAILLE JA KÄYTTÄJILLE Tasainen ja miellyttävä viilennys lisää asumisja käyttömukavuutta ilman ylimääräistä melua tai turhia näkyviä laitteita. Turku Energian kaukojäähdytys on huoleton, alkuperävarmennettua energiaa hyödyntävä tapa viilentää kiinteistöjä. Jos verkko ei ulotu kohteeseesi, kysy lisää lähijäähdytysratkaisuistamme. TURKU ON VIILEIN. 3
Helpotusta saattaa tulla kaivamattomista menetelmistä, joilla putkisto saneerataan ilman laajoja maarakennustöitä. AJANKOHTAISTA KUVA: RENOS 4/2026 10 TT_4_ 2026.indd 10 TT_4_ 2026.indd 10 8.6.2026 11:43:50 8.6.2026 11:43:50. Kuvassa asentaja Pasi Huila Suomen Putkisto Palvelusta. Teksti Jukka Lyytinen Kaivamattomia menetelmiä käytetään kuntien ja vesilaitosten vesija viemäriverkostoissa, taloyhtiöiden pihaviemäreissä ja tonttijohdoissa sekä kohteissa, joissa kaivaminen on kallista tai hankalaa. Kaivamattomat menetelmät vakiinnuttavat asemansa myös taloyhtiöissä Vesihuollon saneeraustarve kasvaa voimakkaasti 2030-luvulla. Putki asennetaan olemassa olevan linjan sisään, hyödyntäen vanhaa putkea rakenteellisena tukena
TT_4_ 2026.indd 11 TT_4_ 2026.indd 11 8.6.2026 11:43:51 8.6.2026 11:43:51. ► Putki on tarvittaessa poistettavissa asennuksen aikana. Kansainväliset työmaat tuovat omat haasteensa, mutta putkityömailla kielimuuri madaltuu nopeasti. Hyödyntämällä kaivamattomia menetelmiä näitä vaikutuksia voidaan pienentää. Seuraavana aamuna vielä toinen asennus ja takaisin kotiin. ► Ei kemikaaleja tai epokseja. Perinteinen auki kaivaminen ei ole kaikissa kohteissa realistinen vaihtoehto, ei teknisesti eikä taloudellisesti. ► Asukasystävällisyys: ei pitkiä käyttökatkoja tai laajoja pihatöitä. Käytännössä mitään ongelmia ei tullut, Kangasniemi kertoo. KAIVAMATTOMAT MENETELMÄT PUTKITÖISSÄ Taloyhtiötkin ovat alkaneet osoittaa kiinnostusta kaivamattomiin ratkaisuihin, jotka eivät vaadi laajoja pihatöitä. Myyntipäällikkö Juha Kangasniemi on haastatteluhetkellä palannut juuri Saksasta, missä hän oli pikaisella työmaakäynnillä tukemassa kaivamattoman menetelmän asennusta. – Vaikka kieli oli englanti, niin sanotaan, että ”putkisaksa” on oma kielensä. Renoksella kehitystä seurataan kentän tasolta käsin. Siinä ymmärretään kyllä nopeasti, mistä puhutaan, vaikka sanat eivät aina olisi täsmälleen oikein, hän sanoo. Nyt sama teknologia on ottamassa jalansijaa myös talotekniikka-alalla ja taloyhtiöiden pihaviemäreissä. K aivamattomat putkisaneerausmenetelmät ovat pitkään olleet arkipäivää kuntien ja vesilaitosten verkostoissa. Vesihuollon saneeraustarve kasvaa voimakkaasti erityisesti 2030-luvulla. Kaupunkien tiivistyessä talotekniikalta edellytetään yhä parempaa toimintavarmuutta ja energiatehokkuutta. ► Vähän häiriöitä: linja voi olla käytössä asennuksen aikana. Tiiviissä kaupunkirakenteessa kaivaminen aiheuttaa merkittäviä kustannuksia liikennejärjestelyistä, pintarakenteiden purkamisesta ja ennallistamisesta. ► Vertailu perinteiseen sukitukseen: ei kemiallista kovettumista maan alla, mahdolliset asennusvirheet korjattavissa, vähemmän terveysriskejä asentajille. Aikataulu oli tiukka: aamuyön lento Suomesta, iltapäivällä työmaalle ja illalla hotellille. Menetelmää käytetään kuntien ja vesilaitosten vesija viemäriverkostoissa, taloyhtiöiden pihaviemäreissä ja tonttijohdoissa sekä kohteissa, joissa kaivaminen on kallista tai hankalaa. Vesihuollon saneeraukset kasvavat Suomen vesija viemäriverkostot ovat historiallisessa taitekohdassa. Putki asennetaan olemassa olevan linjan sisään, hyödyntäen vanhaa putkea rakenteellisena tukena. Mutta se meni yllättävän hyvin. ► Nopea toteutus: ei kaivantoja, vähemmän työvaiheita. Suuri osa yhdyskuntatekniikan putkistoista on rakennettu 1960–1980-luvuilla. nen. Kaivamattomat menetelmät ovat osa ratkaisua. – Paperilla kohde näytti haastavalta, ja olin itsekin hieman skeptiAJANKOHTAISTA KUVA: RENOS Kaivamattomilla menetelmillä putkisto saneerataan ilman laajoja maarakennustöitä. Vesihuoltoverkoston saneeraukset varsinkin kaupunkiympäristössä aiheuttavat näkyvää häiriötä alueella liikkuville sekä alueen asukkaille ja yrityksille. Niiden tekninen käyttöikä on monin paikoin ylittymässä
– Niillä voi ihan oikeasti tehdä merkittäviä säästöjä ja samalla pidentää järjestelmän elinkaarta huomattavasti. Flexiputken asennuksessa ei käytetä kemikaaleja, kuten sukituksessa kovettamiseen käytettävää hartsia. Könkön mukaan yksi usein esiin nouseva huoli liittyy virtaamiin, kun putken sisähalkaisija pienenee. Kaivamattomassa menetelmässä ei käsitellä epokseja. Tässä mielessä menetelmä sopii hyvin asuttuihin kohteisiin, Kangasniemi mainitsee. Flexiputki on SN8-rengasjäykkyysluokan putki, joka soveltuu vaativiin olosuhteisiin. Vasta sen jälkeen voidaan arvioida, mikä ratkaisu on paras. Menetelmävalinta perustuu yhä useammin kokonaiskustannusten ja elinkaarivaikutusten tarkasteluun, ei pelkästään urakkahintaan. Se kuuluisa iso kuva ratkaisee. Markkina on Kangasniemen mukaan vielä nuori, mutta selvästi liikkeessä. Viemärit ovat osa suurempaa kokonaisuutta, eikä niitä voi tarkastella irrallaan muusta rakennuksesta, Könkö sanoo. – Jos sukka kovettuu maan alla väärin, sen poistaminen on todella työlästä. Taloyhtiöissä menetelmän nopeus voi helpottaa päätöksentekoa. Keskustelua on käyty myös siitä, vaikuttavatko kaivamattomat menetelmät talotekniikka-alan työllisyyteen. – Käytännössä virtaamat pysyvät yleensä hyvin hallinnassa. Linjat ovat usein pitkiä ja suoria, kulmat tulevat kaivoissa ja saneeraus on meille nopeaa ja ennakoitavaa. Tämä eroaa merkittävästi esimerkiksi perinteisestä sukituksesta. AJANKOHTAISTA Kaivamattomien menetelmien käyttöä puoltavat erityisesti kohteet, joissa putkistot sijaitsevat katualueilla, historiallisissa ympäristöissä tai kriittisen infrastruktuurin alla. Se vaatii enemmän selvitystyötä ja tapauskohtaista suunnittelua. Ensimmäiset kokemukset ovat kuitenkin olleet rohkaisevia, erityisesti pihaviemäreissä. – Kuntapuolella tämä on tuttua ja turvallista. Tässä mielessä kaivamaton putkimenetelmä on armollisempi epäonnistumisille. – Epoksiallergiat ovat sukituspii”TARVITAAN RIITTÄVÄ SELVITYS KOKONAISUUDESTA” SULVIn toiminnanjohtaja Samuli Könkö korostaa, että kaivamattomilla menetelmillä on selkeä paikkansa, kunhan kokonaisuus huomioidaan. Yksi kaivamattomien menetelmien merkittävimmistä hyödyistä taloyhtiöissä on asiakasystävällisyys. Taustalla on vuosikymmenten kokemus edeltävistä tuotteista, joita on asennettu jo 1980-luvun lopulta lähtien. – Taloyhtiöissä rakennusten ja piha-alueiden rakenteet ovat kirjavampia ja niiden toteutustavat vaihtelevat paljon. Mutta jos rakenteissa, vedeneristyksissä tai käyttövesiputkissa on korjaustarpeita, voi olla järkevämpää tehdä laajempi remontti, hän sanoo. Menetelmässä uusi yhtenäinen putki asennetaan viemärikaivojen välille ilman liitoksia. Yllätyksiä tulee edelleen vastaan. Ei synny katastrofitilannetta, vaan voidaan pitää tuumaustauko ja yrittää uudelleen. – En ole nähnyt, että menetelmät heikentäisivät työllisyyttä. Pinnoitus tai sujutus ei tyypillisesti pienennä putkea niin paljon, että siitä syntyisi ongelmia. – Jos asennuksessa jokin menee pieleen, putki on poistettavissa linjasta. Tuote valmistetaan Saksassa Fränkischen tehtaalla. Kunnista taloyhtiöihin Kaivamattomat menetelmät ovat Kangasniemen mukaan vesilaitosja kuntapuolella hyvin tunnettuja. Erityisesti se, ettei linjaa tarvitse ohittaa pumppaamalla, on iso etu. Tämä minimoi vuotoriskit ja esimerkiksi juurten tunkeutumisen viemärilinjaan. Käytössä koko asennuksen ajan Renos Flexiputki on kaivamaton sujutusmenetelmä, joka on suunniteltu erityisesti halkaisijaltaan 100-300 4/2026 12 TT_4_ 2026.indd 12 TT_4_ 2026.indd 12 8.6.2026 11:43:51 8.6.2026 11:43:51. Könkön mukaan selkeää näyttöä tästä ei ole. Turvallisuutta asentajille Yksi Kangasniemen korostamista eduista liittyy työturvallisuuteen ja asentajien terveyteen. Myös urakoitsijan näkökulmasta riskit ovat pienemmät. Taloyhtiöiden puolella tilanne on toinen. – Työ voidaan tehdä käytännössä milloin vain. Könkö muistuttaa, että erityisesti kerrostaloissa kaivamattoman menetelmän soveltuvuus riippuu rakennuksen kokonaiskunnosta. Putki hitsataan kaivovälin mittaiseksi erityisesti sovellukseen kehitetyllä hitsauslaitteistolla. Putki on kevyt korrugoidun putkirakenteensa ansiosta. Mutta ratkaisu ei ole koskaan mustavalkoinen. Samalla minimoidaan hukkamateriaalin määrää. Uusi putki voidaan asentaa vanhan viemärin sisään ilman kaivutöitä. Putki asennetaan viemäriin tarkastuskaivojen kautta. – Menetelmä voi jopa nopeuttaa hankkeiden etenemistä, kun remontin vaikutukset asumiseen ovat pienemmät. Se helpottaa aikataulutusta ja vähentää häiriöitä. Menetelmässä on ympäristön kannalta useita etuja: maamassojen kuljetus ja käsittely vähenevät, ja kaupunkiympäristön hiilinielut, kuten puusto ja viheralueet, säilyvät. Päinvastoin ne voivat jopa lisätä remonttien määrää, kun hankkeita saadaan liikkeelle nopeammin. Siksi kuntotutkimukset ovat keskeisessä roolissa. Flexiputki-menetelmässä viemäri toimii myös sujutuksen ajan, eikä käyttökatkoja tai ohipumppauksia tarvita sujutuksen aikana. – Sukitusurakoitsijat, joiden kanssa olemme tehneet tonttiviemäreitä, ovat todenneet järjestelmän helpoksi käyttää. mm:n viettoviemäreiden uusimiseen. – Jos tarkastellaan pelkkiä viemäreitä, pinnoitus voi olla toimiva ratkaisu. – Tarvitaan riittävä selvitys siitä, missä kunnossa kokonaisuus on. Kun viemärilinja voi olla käytössä koko työn ajan, saneeraus ei vaadi laajoja käyttökatkoja tai monimutkaista tiedotusta asukkaille
Yritys ei itse toimi pääurakoitsijana, vaan toimittaa putket, koulutuksen ja tarvittaessa kaluston. Huuskon mukaan viime vuosina alalle on tullut uusia tekijöitä, jotka suhtautuvat kaivamattomiin menetelmiin luontevammin. – Kun tilaajien osaaminen kasvaa ja he pääsevät niin sanotusti mukavuusalueelle näiden menetelmien kanssa, kynnys käyttää niitä omissa hankkeissa madaltuu merkittävästi. Asennuksella oli minimaalinen vaikutus alueen eliöstöön. MARKKINA KASVAA reissä valitettavan yleisiä. Urakoitsijat voivat paitsi ostaa, myös vuokrata Renoksen kalustoa. Ensin mietitään, voidaanko työ toteuttaa kaivamatta, ja vasta jos se ei ole mahdollista, siirrytään perinteisiin menetelmiin. Vaikka suunta on selvästi ylöspäin, kaikki tilaajat eivät vielä ole valmiita ottamaan kaivamattomia menetelmiä käyttöön. Perinteinen avo-ojakaivaminen on ollut pitkään itsestään selvä lähtökohta, eikä vaihtoehtoja ole aina osattu edes harkita. On hienoa olla mukana viemässä tätä ilosanomaa eteenpäin ja kehittämässä koko alaa kestävämpään suuntaan, Huusko sanoo. Yritys kasvaa ja hakee uusia osaajia. Talotekniikka-alalle kaivamattomat menetelmät tarjoavat Kangasniemen mukaan ennen kaikkea uudenlaisen tavan ajatella putkisaneerausta. Altistuminen voi tapahtua jo pelkästä työmaalla oleskelusta. Se on aika raju ilmiö. Työmenetelmäksi valittiin suuntaporaus. Tunnen henkilökohtaisesti useita asentajia, joille altistuminen on aiheuttanut voimakkaita reaktioita. Jos projekti epäonnistuu, se saattaa harmiollisesti myrkyttää koko mielikuvan kaivamattomista tekniikoista pitkäksi aikaa, Huusko sanoo. Sen jälkeen he voivat toteuttaa asennuksia itsenäisesti. – Kohderyhmämme ovat nimenomaan urakoitsijat. – Joissain tapauksissa riittää, että menee työmaalle, jossa epokseja käsitellään. – Kasvu on selkeä tavoite, ja rekrytointeja tehdään koko ajan. Kun kalusto on omaa, siihen suhtaudutaan eri tavalla. Gidon Infra on erikoistunut suunnittelemaan kaivamattomilla tekniikoilla toteutettuja maanalaisia vesija viemärisekä tietoliikenne-, sähköja energiaverkostojen rakennusprojekteja. – Tämä ei ole enää kokeilua. KUVA: JUKKA HUUSKO AJANKOHTAISTA tehdään jatkossakin. Kemikaalittomuus tekee kaivamattomasta menetelmästä houkuttelevan vaihtoehdon myös pitkällä aikavälillä. Yksi keskeinen syy on aiemmat huonot kokemukset. – Käyttö on ehdottomasti lisääntynyt. 4/2026 13 TT_4_ 2026.indd 13 TT_4_ 2026.indd 13 8.6.2026 11:43:52 8.6.2026 11:43:52. Muutos on ollut todella positiivinen. Tässä mielessä kaivamattomat menetelmät ovat turvallisempia ratkaisuja asentajille. – Kun nuoria ja myös enemmän naisia on tullut mukaan alalle, ajattelutapa on selvästi muuttunut. Taloyhtiöpuolella ollaan selvästi siirtymässä siihen vaiheeseen, että kaivamattomiakin ratkaisuja haetaan aktiivisesti. Gidon Infra panostaa tilaajien kouluttamiseen. Olemassa oleva yhteys vaati parannusta ja menoputki uusittiin. – Meidän tavoitteemme on kääntää ajattelu toisin päin. Toinen hidaste löytyy totutuista toimintatavoista. Yritys järjestää koulutuksia nimenomaan tilaajille, jotta nämä oppisivat ymmärtämään kaivamattomien menetelmien mahdollisuudet ja rajoitteet. Uuden kokeileminen vaatii vaivannäköä. – Vuokrakalustoa käsitellään usein kuin vuokrakalustoa. Oireet alkavat heti. Kaivamattomien menetelmien yleistyminen näkyy myös Gidon Infran arjessa. – Vähemmän riskejä, vähemmän häiriöitä ja turvallisempi työympäristö. – Usein ongelmat eivät johdu itse menetelmästä, vaan puutteellisesta tai vääränlaisesta suunnittelusta. Huusko sanoo, että kaivamattomien menetelmien yleistymisen suurin pullonkaula ei ole tekniikka, vaan ihmisten ajattelutapa. Kangasniemen mukaan kiinnostus kaivamattomia menetelmiä kohtaan kasvaa tasaisesti. Kun menetelmät tunnetaan paremmin, niitä myös uskalletaan käyttää enemmän, Huusko kertoo. – On helppo ajatella, että näin on aina tehty ja Hirvensalossa asennettiin uusi DN150 kaukolämmön syöttölinja. Urakoitsijat avainasemassa Renoksen strategia taloyhtiömarkkinassa perustuu yhteistyöhön urakoitsijoiden kanssa. Toimitusjohtaja Jukka Huuskon mukaan kaivamattomien menetelmien kasvu ei ole sattumaa, vaan seurausta lisääntyneestä osaamisesta ja tilaajien tietoisuuden kasvusta. Markkina kasvaa sitä mukaa, kun tunnettuus ja osaaminen lisääntyvät tilaajien keskuudessa. – Kun elimistö altistuu jatkuvasti, allergiat voivat laajentua. Suuntaporaus ei vaatinut ruoppausta. Nämä ovat asioita, joita ei voi sivuuttaa. Koulutamme heidät menetelmän käyttöön
Muuttuvaan ilmastoon sopeutuminen edellyttää, että kuntoarvioinnissa ja korjaussuunnittelussa katse on yhä enemmän tulevissa rasitusolosuhteissa, ei vain nykyisissä vaurioissa ja niiden korjaamisessa. Uutta tai päivitettyä talotekniikkaa tarvitaan vastaamaan viilennystarpeeseen. Ilmastoriskien seurannasta tulisi osa kiinteistön ylläpitoa. Kellarit ja alakerrat ovat erityisen alttiita tulvavahingoille. Vuosina 2000–2024 keskilämpötila oli noin +1,4 °C korkeampi ja vuotuinen sademäärä noin 7 prosenttia suurempi kuin vuosina 1975–1999. Hellejaksojen yleistyessä ilmanvaihdon merkitys kasvaa, koska se vaikuttaa samanaikaisesti sisäilman laatuun sekä kosteusja lämpöriskeihin. Ulkoseinät, parvekkeet ja vesikatot altistuvat entistä kovemmalle viistosateelle. Passiiviset ratkaisut, esimerkiksi aurinkosuojaus ovat tärkeitä, mutta monessa rakennuksessa tarvitaan myös järjestelmien uusimista tai niiden kokonaan rakentamista. Kun tiedetään rakennuksen nykytila, korjaustarpeet ja korjauksissa otetaan huomioon myös riskien ennakointi, muuttuvan ilmaston huomioon ottava ja parantava korjaus pidentää rakennuksen käyttöikää, vähentää toistuvia vaurioita ja varmistaa, että korjaamiseen käytetyt eurot tukevat rakennuksen toimivuutta ja arvon säilymistä koko sen jäljellä olevan elinkaaren ajan. Kesäisin sisätilojen ylilämpeneminen on noussut monessa rakennuksessa uudeksi normaaliksi. Rankkasateet saattavat ylikuormittaa hulevesija viemäriverkostoja ja aiheuttaa tulvavahinkoja. Suomessa rakennukset tehty toimimaan kylmässä ja viileässä ilmastossa, ei pitkissä hellejaksoissa. Salaojien, sadevesiviemärien, hulevesien hallinnan ja pihojen kallistuksien merkitys kasvaa, ja samoin kasvaa rakenteiden ja järjestelmien oikea-aikaisen ylläpidon merkitys. Nämä käyttävät sähköä ja sitä kautta asia liittyy myös sähköjärjestelmien kehittämiseen ja sähköverkon kapasiteettiin varmistamiseen. Sen suorittamiseen ja tilaamiseen on ohjeensa ja kuntoarvioisijoille on koulutus ja pätevyys. Suomen ilmasto on lämmennyt ja muuttunut kosteammaksi. Kuntoarvion yleensä tekee työryhmä, johon kuluu rakennus-, LVI-, ja sähkötekniikan asiantuntijoita. Kosteusrasitus on toinen kasvava haaste. Kuntoarviossa joka takauksessa käydään läpi kaikki rakenteet ja järjestelmät, nyt asiaa katsottaisiin hieman toisenlaisten silmälasien läpi. Ilmastonmuutos muuttaa rakennusten korjaustarpeita KOLUMNI 29.9.–1.10.2026 Helsingin Messukeskus Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy! Suomen suurin talotekniikan näyttelyalue 4/2026 14 TT_4_ 2026.indd 14 TT_4_ 2026.indd 14 8.6.2026 11:43:52 8.6.2026 11:43:52. KIRJOITTAJA Ilkka Friman Tiimipäällikkö, talotekniikka ja kiinteistöjen ylläpito, Rakennustieto I lmasto on muuttumassa. Muutosten huomioiminen voisi olla mukana omana kokonaisuutena tai upotettuna nykyiseen prosessiin. Tämä ei ole vain mukavuuskysymys – se on myös terveysriski. Rakennusten rakenteet ja järjestelmät joutuvat toimimaan olosuhteissa, joihin niitä ei ole alun perin suunniteltu. pysyvät rakenteet kosteina yhä pidempiä aikoja. Useimmat rakennukset eivät ole alun perin varustettu jäähdytysjärjestelmillä, vaan jälkeenpäin joudutaan asentamaan ilmalämpöpumppuja, jäähdytyspattereita tai keskitettyjä viilennysratkaisuja. Rankkasateita ja lyhyitä, voimakkaita sateita on enemmän. Jos talvi ei tuo kuivattavia pakkasjaksoja. Ja se mahdollistaisi kunnossapitosuunnitelmien laatimisen, joka huomioi muuttuvat ilmasto-olosuhteet. Käyttäjien arjessa se näkyy konkreettisesti: hellejaksot kuumentavat tiloja, viistosateet kastelevat rakenteita ja leudot talvet tekevät kosteudesta pysyvän vieraan. Kuntoarvio on vakiintunut, yleisesti käytössä oleva ja kiinteistöalan tuntema menetelmä. Viimeisen parin vuoden aikana on monessa kohtaa tullut vastaan ajatus, että kiinteistön ylläpitoa ja kuntoarviota voisi kehittää siihen suuntaan, että siinä otetaan huomioon muuttuva ilmasto. Hellepäivät ovat yleistyneet. Tarvittavat työkalut ovat siis olemassa. Maaperän kosteus nousee lisääntyvien sateiden ja talviaikaisten sulamisten vuoksi ja kuormittaa maanvastaisia rakenteita. Ilmanvaihto ei yksin viilennä rakennuksia, mutta huonosti toimivana se voi pahentaa tilannetta. Meillä Suomessa hyödynnetään kuntoarvioita rakennusten kunnon seuraamiseen, korjaustarpeen määrittelyyn ja kunnossapidon suunnitteluun
29.9.–1.10.2026 Helsingin Messukeskus Tutustu ohjelmaan ja rekisteröidy! Suomen suurin talotekniikan näyttelyalue TT_4_ 2026.indd 15 TT_4_ 2026.indd 15 8.6.2026 11:43:52 8.6.2026 11:43:52
Lämpöpumput tarvitsevat tasaiset ja vakaan energian lähteen, joten lämmönlähde on suunniteltava sen pohjalta. Jotta voidaan suunnitella ja toteuttaa pitkäikäisiä lämpöpumppujärjestelmiä, tulee tuntea energiaja tehotaseet hyvin tarkasti. Jos lämpöpumppujen tehonpeitto on suuri suhteessa kiinteistön lämmitystehon tarpeeseen, kaivojen kokonaismäärän määrittelee pitkälti teho. Lämpökaivoja vaikutti aluksi kappalemäärällisesti olevan riittävästi, mutta… Ne olivatkin vain noin puolet siitä syvyydestä mitä lähtökohtaisesti olisi sille lämpöpumpputeholle pitänyt olla. Maalämpömysteeri – minne teho katosi. Ja mikä oli tutkinnan johtopäätös ja opetus. Matriisimainen kaivokenttä, jossa osa kaivoista on muiden ympäröimänä, vaatii merkittävästi enemmän kaivometrejä toimiakseen pitkäaikaisesti. Mistä on kyse ja mistä päin pitäisi vyyhtiä lähteä purkamaan. Lämpöpumpputehoa oli ja kytkennätkin pääpiirteittäin kohdillaan. T aTe Sherlockin pöydälle vierähti jokin aika siten jälleen maalämpö-case, jossa oli toiminnallisia haasteita. Tämän kertaisessa tutkinnan alaisessa järjestelmässä lämpöpumput joutuivat rajaamaan tehonsa 50 % maksimistaan. Voisiko tässä olla ongelman syy. Hukkaenergian lähteitä tarkemmin tutkittaessa alkoi selvitä, että niiden tehoprofiili on jotakin muuta mitä suunnitteluvaiheessa on arvioitu niiden olevan. Linssiä tarkemmalle ja selvittämään energiaja tehotaseita. Siinä oli visainen lisäkysymys, joka alkoi kaihertaa Sherlockin mieltä. Jo ennen kohteeseen jalkautumista ongelmien laatu alkoi hahmottua suunnitelmia läpikäydessä. Mitä ja mistä energiaa lämpöpumpuille. Myös energiaja tehotaseet on tunnettava riittävän tarkasti, jotta energiakaivokenttä voidaan suunnitella pitkäikäiseksi. Tutkinnan kohteena olevassa kohteessa kaivokenttä osoittautui liian pieneksi nimenomaan tehon saannin perusteella. Tehotaseen selvittäminen vähintään tunnin tarkkuudella on erittäin tärkeää, jotta mitoitukset saadaan kohdilleen. 4/2026 16 TT_4_ 2026.indd 16 TT_4_ 2026.indd 16 8.6.2026 11:43:52 8.6.2026 11:43:52. Jos ja kun hukkaenergian teho on hyvin vaihtelevaa ja etenkin isot tehot ovat vain hetkellisiä, ei lämpöpumppujen energiankeruujärjestelmää suunnitella tämän ison tehon perusteella. TATE SHERLOCK SELVITTÄÄ Tässä juttusarjassa TaTe Sherlock selvittää ja aukaisee esimerkkien kautta talotekniikan haasteita sekä syitä ja ratkaisuja niihin. Jotta energiakaivokentän mitoitus ei olisi ihan niin selkeä, vaikuttaa kaivokentän sijoittelu paljon kaivokentän pitkäikäisyyteen. Onko hukkaenergian määrät ja tehot arvioitu tai laskettu väärin. Kohteessa on ympärivuotisesti syntyvää hukkaenergiaa, mutta mikä onkaan tämän hukkaenergian määrä ja tehoprofiili. Miksi näin oli suunniteltu ja miten tähän lopputulemaan oli päädytty. Eipä siinä auttanut muuta kuin kaivaa suunnitelmat ja mitoitukset auki. Energiakaivojen tarpeen määrittää joko energia tai teho. Energiakaivokentän sijoittelu tulee aina suunnitella niin että kaikki kaivot pääsevät palautumaan riittävästi kaivokentän ympäröivästä kallioperästä tulevalla energialla. Jos lämpöpumput eivät saa riittävästi tehoa energiankeruujärjestelmästä, joutuvat ne laskemaan tehoa. Tässä tullaan helposti tilanteeseen, jossa energiasta siirrytään tehoon kaivokentän mitoittavana tekijänä. Luuppi alkoi kohdistua ja tarkentua energiavirtoihin. Energian näkökulmasta hukkaenergian lähteet voivat olla merkittäviä ja tämän kautta vähentää energiakaivojen kokonaismäärää. Kääntäen, jos lämpöpumppujen teho on pieni suhteessa kiinteistön lämmitystehon tarpeeseen, energiakaivojen kokonaismäärän määrittelee energian määrä, jota kaivoista on tarkoitus kerätä. Lämpöpumput jatkuvasti hälytyksillä ja sähkökattilaa jouduttu paahtamaan vastukset punaisena. Energiakaivojen mitoitus ei ole suoraviivainen ja yksinkertainen asia. Tämä johtaa suoraan tilanteeseen, jossa lämpöpumput eivät saa sitä tehoa mitä tarvitsevat toimiakseen
Aurinkosähkön seuraava kasvuloikka voi tapahtua energiayhteisöjen kautta. 20 Datakeskusten rakentaminen on noussut nopeasti yhdeksi talotekniikka-alan vaativimmista ja työllistävimmistä segmenteistä Suomessa. 23 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaikutukset ulottuvat energiatehokkuuden lisäksi rakentamisen vähähiilisyyteen, sähköistymiseen ja rakennusten tekniseen varautumiseen. 24 Aurinkokaide yhdistää aurinkopaneeliteknologian ja parvekekaiteet. Kaide ei mene lumen alle piiloon. Suomessa energiayhteisömalli on ollut mahdollinen jo muutaman vuoden ajan, mutta sitä ei ole vielä laajasti hyödynnetty. 18 ENERGIA TEEMA 17-25 4/2026 17 TT_4_ 2026.indd 17 TT_4_ 2026.indd 17 8.6.2026 11:43:53 8.6.2026 11:43:53. Kaiteesta saadaan sähköntuottoa ympäri vuoden. KU VA : LE V KA RA VA N O V Maalämpömysteeri – minne teho katosi
Direktiivin tavoitteena on lisätä myös rakennusten omaa energiantuotantoa ja varmistaa, että paikallisesti tuotettu energia hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti rakennuksen 4/2026 18 TT_4_ 2026.indd 18 TT_4_ 2026.indd 18 8.6.2026 11:43:53 8.6.2026 11:43:53. Kiinteistörajat ylittävä energiayhteisö Kiinteistörajat ylittävän energiayhteisön tuotantoyksikkö tai sähkövarasto sijaitsee toisen kiinteistön alueella kuin kulutus. – Energiayhteisö voidaan toteuttaa myös kiinteistön omalla takamittaroinnilla, jolloin koko kiinteistöllä on yksi yhteinen sähköja verkkosopimus. Yhteisö vastaa itse kulutuksen, tuotannon ja mahdollisen varastoinnin mittaamisesta sekä sähkön jakamisesta jäsenilleen. ENERGIAYHTEISÖT ESIIN Aurinkosähkön seuraava kasvuloikka voi tapahtua energiayhteisöjen kautta. Direktiivi vauhdittaa kehitystä Energiayhteisöjen kiinnostavuutta lisää myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD, joka ohjaa rakennuksia kohti aktiivisempaa roolia energiajärjestelmässä. – Kun sähkö käytetään kiinteistön sisällä, säästetään energian hinnan lisäksi siirtomaksuissa ja veroissa, Koivisto sanoo. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää verkkoyhtiön mittausta. Energiayhteisö muuttaa asetelmaa: taloyhtiön yhteisellä aurinkovoimalalla tuotettua sähköä voidaan jakaa myös asuntojen kulutukseen. Taloyhtiössä on voitu tähänkin asti käyttää aurinkosähköä omaan kulutukseen, mutta nyt sähköä voidaan jakaa myös osakkaille. Tutkimuksen keskeinen havainto oli, että aurinkosähkön arvo syntyy ennen kaikkea siitä, että energia saadaan käytettyä siellä, missä se tuotetaan. Tämä haastaa perinteisen ajattelun, jossa aurinkovoimalan tehokkuutta mitataan lähinnä tuotannon määrällä. Hajautettu energiayhteisö Hajautetun energiayhteisön jäsenet ovat liittyneet sähköverkkoon eri liittymispisteiden kautta. Ensimmäisenä vuorossa ovat uudet julkiset ja muut kuin asuinrakennukset, ja vuosikymmenen loppuun mennessä velvoitteet ulottuvat myös uusiin asuinrakennuksiin. Perustaminen alkaa päätöksestä Energiayhteisön perustaminen ei synny pelkällä aurinkovoimalan hankinnalla. Aurinkosähkön kannattavuus perustuu pitkälti siihen, että tuotettu sähkö käytetään itse. Tutkimuksessa havaittiin, että rakennuksen sisäinen sähkönjako nosti aurinkosähkön omakäyttöastetta 13–14 prosenttia vuosituotannosta ja kasvatti tuotetun sähkön taloudellista arvoa 10–12 prosenttia verrattuna tilanteeseen, jossa ylimääräinen sähkö olisi myyty suoraan verkkoon. TEEMA • ENERGIAYHTEISÖ A urinkopaneelit ovat yleistynyt suomalaisissa kodeissa ja kiinteistöissä, mutta kerrostaloissa aurinkosähköä on pystytty hyödyntämään vain yhtiön yhteisiin tarpeisiin, kuten valaistukseen tai vaikkapa hisseissä. Jos taloyhtiön sähkönmittaus on jo verkkoyhtiön toteuttama, energiayhteisö voidaan yleensä perustaa hyvityslaskentamallilla ilman mittausmuutoksia. Taloteknisen kaupan Onnisen uusiutuvan energian tuotteiden liiketoimintajohtaja Arto Koivisto sanoo, että juuri taloyhtiöissä energiayhteisön merkitys korostuu. Asukkaiden sähkölaskut pienenivät samalla tyypillisesti 18–26 prosenttia. Direktiivin myötä Suomeen on tulossa vaiheittain myös uusia aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyviä velvoitteita. Taloyhtiössä energiayhteisön perustaminen alkaa yleensä yhtiökokouksen päätöksestä. Lisäksi tarvitaan toimiva mittarointi. – Suomessa energiayhteisömalli on ollut mahdollinen jo muutaman vuoden ajan, mutta se ei ole vielä laajasti hyödynnetty. Sen jälkeen energiayhteisö rekisteröidään verkkoyhtiön järjestelmään. – Taloyhtiö on hyvä esimerkki siitä, missä energiayhteisömallia voidaan hyödyntää. Samaa ajatusta tukee tuore Turun yliopiston tutkimus, jossa selvitettiin aurinkosähkön jakamista kerrostaloympäristössä. Teksti Miia Manner Kuva Mikko Kauppinen Kiinteistön sisäinen energiayhteisö Kiinteistön sisäinen energiayhteisö liittyy sähköverkkoon yhden liittymispisteen kautta. Taloyhtiö tekee ilmoituksen paikalliselle verkkoyhtiölle, joka välittää tiedot valtakunnalliseen datahub-järjestelmään. Koiviston mukaan Suomessa on valtava määrä kattopinta-alaa, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä tehokkaammin, mutta tietoisuus energiayhteisöjen mahdollisuuksista on edelleen rajallista. Se on energiayhteisön tuoma suuri muutos, Koivisto sanoo. Kokonaisuus liittyy sähköverkkoon yhden liittymispisteen kautta
Koiviston mukaan seinäasennuksissa on Suomessa paljon potentiaalia. – Se on luonnollinen jatkumo tähän suuntaan. Aurinkoenergiajärjestelmien kysyntä on Koiviston mukaan jälleen selvässä kasvussa. Rakennusten pitää tulevaisuudessa hyödyntää omaa tuotantoaan nykyistä tehokkaammin. Aurinkosähkön potentiaali nähdään nyt ihan eri tavalla kuin muutamia vuosia sitten. – Esimerkiksi kauppakeskuksissa, joissa saman kiinteistön sisällä toimii useita yrityksiä, voidaan perustaa energiayhteisö. TEEMA • ENERGIAYHTEISÖ omassa käytössä. Pystyasennuksilla on myös käytännön etuja. – Suomessa aurinko paistaa matalammalta kuin eteläisemmissä maissa, joten seinäasennuksilla voidaan saada yllättävänkin hyvä hyöty. – Kun samassa kiinteistössä on useita toimijoita, kulutus jakautuu eri tavalla ja eri ajankohtiin. Elenian ja VTT:n Energiayhteisökäsikirja 4/2026 19 TT_4_ 2026.indd 19 TT_4_ 2026.indd 19 8.6.2026 11:43:53 8.6.2026 11:43:53. Taustalla vaikuttavat sähkön hinnan vaihtelu, aurinkojärjestelmien kohtuullinen hintataso sekä kiristyvä sääntely. Ne eivät kerää lunta samalla tavalla kuin kattopaneelit, mikä voi helpottaa talvikäyttöä. Osa paneeleista sijoitettiin katon sijaan julkisivuille, jolloin sähköntuotantoa saatiin enemmän aamuun ja iltaan keskellä päivän sijaan. Aurinkopaneeleiden myynti kasvoi Onnisella tammi-huhtikuussa tänä vuonna yli 50 prosenttia viime vuoteen verrattuna, kertoo Arto Koivisto. Koiviston mukaan tämä tukee energiayhteisöajattelua. Tämä paransi tuotannon ja kulutuksen kohtaamista. Espoolaisessa taloyhtiössä Aurinkoamfissa on muodostettu energiayhteisö kokonaisvaltaisen energiaremontin yhteydessä. – Kiinnostus on selvästi noussut. Koiviston mukaan juuri tällaisissa kohteissa energiayhteisön hyöty konkretisoituu hyvin. Seinäasennuksissa potentiaalia Tutkimuksessa tarkasteltiin myös aurinkopaneelien sijoittamista rakennusten julkisivuille. Logiikka on käytännössä sama kuin taloyhtiössä: kiinteistö tuottaa aurinkosähköä ja sitä voidaan hyödyntää usean toimijan kesken. Luonteva kohde energiayhteisölle on taloyhtiö, mutta sama toimintamalli soveltuu hyvin myös kaupallisiin kiinteistöihin. Kohde esiteltiin Rakennusten energiaseminaarissa otsikolla Monihybridijärjestelmän vaikutus kerrostalon energiakulutukseen. Se parantaa mahdollisuuksia hyödyntää tuotettu sähkö tehokkaasti
Kaapelimäärät ja -koot ovat valtavia. Putkistojen, kaapelointien ja automaation määrä DATAKESKUSURAKOINTI ON TEKNIIKKALAJI Isosti esillä olevien datakeskusten rakentaminen on noussut nopeasti yhdeksi talotekniikka-alan vaativimmista ja työllistävimmistä segmenteistä Suomessa. – Konesaleihin liittyvä toiminta on luonteeltaan hyvin intensiivistä, kertoo datakeskus projekteissa projektinjohtajana toimiva Santeri Kuvaja. Caverion aloitti vuoden 2026 alussa kymmenennen datakeskusurakkansa. Aikataulu on numero yksi Datakeskushankkeissa aikataulu nousee tärkeäksi tekijäksi. Teksti ja kuva Miia Manner Santeri Kuvaja painottaa, että työvoimaintensiivisessä urakoinnissa täytyy tulla toimeen kaikkien kanssa. Infra rakennetaan datalle, mikä tekee siitä vaativampaa muuhun rakentamiseen verrattuna. Tämä muuttaa hankkeiden dynamiikkaa merkittävästi verrattuna perinteiseen rakentamiseen. – Vaativuus syntyy aikataulupaineiden ja laatustandardien kautta. Rakentamisen budjetista talotekniikan osuus voi olla jopa 80 prosenttia. Jokainen päivä, jolloin laitos ei ole tuotannossa, merkitsee menetettyjä tuloja loppuasiakkaalle. Tavanomaisessa rakentamissa osuus on noin kolmasosan. TEEMA • DATAKESKUSURAKOINTI D atakeskuksissa rakennetaan ennen kaikkea infrastruktuuria datalle. – Lähtökohtaisesti aikataulua ei siirretä. Talotekniikan osuus on huomattavasti suurempi kuin tavanomaisissa kohteissa, esimerkiksi hotellissa tai toimistorakennuksessa, ja tekniikka ohjaa sekä aikataulua että kustannuksia. ”Vahvuuteni on, että pystyn työskentelemään tehokkaasti erilaisten ihmisten kanssa.” 4/2026 20 TT_4_ 2026.indd 20 TT_4_ 2026.indd 20 8.6.2026 11:43:53 8.6.2026 11:43:53. – Järjestelmät eivät itsessään ole vaativampia, mutta jäähdytystarpeet ja putkistojen koko kasvavat. Sen sijaan etsitään muita keinoja: lisäresursseja, tehdään työtä vuoroissa, toimitusten nopeuttamista tai teknisiä ratkaisuja, joilla asennuksia voidaan tehostaa, Kuvaja sanoo