taitoylasavo.fi • kasityokeskus.iisalmi@taitoylasavo.fi TAITO ÅBOLAND Parainen ja Kemiö www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • taito.aboland@gmail.com TAITO ÖSTERBOTTEN / ÖSTERBOTTENS HANTVERK Vaasa / Vasa www.loftet.fi • info@loftet.fi TAITOLIITTO • Kalevankatu 61, 00180 Helsinki • taitoliitto@taito.fi taito.fi SIELUKAS METSÄ Minttu Wikberg suunnittelee neuleita, joiden aiheet kumpuavat luonnosta KANKAILTA KEITTIÖÖN Linda Laitinen vuolee keittiötarvikkeita rescue-puusta PÖLLÖJÄ POSIOLTA Keramiikkataiteilija Miki Kimin käsissä syntyy kaunista keramiikkaa. N ro 6 • 20 23 • M et sä n sii m ek se ss ä ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Nro | | 6, € PAL.VKO 2024-04 74 33 85 -2 30 6 Ku va Hi lja M us to ne n. TAITO ETELÄ-SUOMI Helsinki, Hamina, Hyvinkää, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Luumäki, Nurmijärvi: Klaukkala, Tuusula: Hyrylä, Vantaa: Hakunila ja Havukoski www.taitoetelasuomi.fi • info@taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Seinäjoki, Vaasa, Alavus, Isokyrö, Kauhajoki www.taitoep.fi • taito@taitoep.fi TAITO ITÄ-SUOMI Mikkeli, Kuopio, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi • taitoshop@taitoitasuomi.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Kokkola, Kalajoki, Sievi www.taitokeskipohjanmaa.fi • kokkola@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Jyväskylä, Joutsa, Saarijärvi www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO LAPPI Rovaniemi ja Pello www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO NYLAND / NYLANDS HANTVERK Tammisaari / Ekenäs www.nylandshantverk.fi • info@nylandshantverk.fi TAITO PIRKANMAA Tampere: Epilä, Hervanta, Verkaranta Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Joensuu ja Ilomantsi + kiertävä Taitobussi www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Oulu ja Kuusamo www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Sastamala, Pori, Huittinen, Noormarkku www.taitosatakunta.fi • hanna-leena.rossi@taitosatakunta.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Turku, Salo, Raisio www.taitovarsinaissuomi.fi • turku@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi www
Rovaniemi, Taito Lappi, Pohjolankatu . Talven pimein hetki on jo takana päin mutta luonnon kirkkaat värit odottavat vielä mahdollisuuttaan puhjeta kukkaan Maa on valkoinen ja yöt ovat mustia mutta talvi kurkottelee jo kohti kevään valoa Taidossa / leikitellään mustan ja valkoisen välisellä kontrastilla. Lisäksi hyvin varustellut Lehtipisteet, Taidon ja Taito Shopin verkkokaupat. Kokkola Kankuri, Mannerheiminaukio . Aikakausmedia ry:n jäsen. vuosikerta. Voit ostaa Taidon myös sähköisenä Lehtiluukusta. Hämeenlinna Wetterhoff, Wetterhoffinkatu D. Ohjeiden korjaukset julkaistaan osoitteessa www.taitolehti.fi/korjaukset Kuusi numeroa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi www.taitolehti.fi Taito-lehti taitolehti TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Atex Software Oy Puh. 6 tilaajapalvelu@atex.com Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo – 6. ISSN Taito / ilmestyy viikolla Tammikuussa ilmestyvän Taidon teemana on mustaa ja valkoista. Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto / Käsija taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 6 , 8 Helsinki www.taito.fi Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön. Puuvillakatu C , Forssa TUOTTAJA Tiina Hautamäki tiina.hautamaki@taito.fi, ULKOASU Johanna Ilander VERKKOTOIMITUS Tiina Hautamäki OHJEIDEN TEKNINEN EDITOINTI Heli Rajavaara (neuleet) TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Emma Auvinen, Veera Helander, Anni Ignatius, Jonna Kapela, Sonja Karlsson, Petteri Kivimäki, Maija Koskinen, Annukka Pakarinen, Sarita Piipponen, Annika Pitkänen, Maiju Räsänen, Erika Sininärhi, Saga Sinisalo, Anna-Karoliina Tetri, Veera Välimäki, Minttu Wikberg, Meeri Ylä-Tuuhonen. ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti, 6, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle IRTONUMEROMYYNTI Helsinki Craft Corner, Eteläesplanadi . Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Mikkeli Kenkävero, Pursialankatu 6. 6. Pori Taito Shop Pori, Itäpuisto . Oulu Taito Shop Maakari, Rautatienkatu . Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Jyväskylä Lankakauppa Titityy, Cygnaeuksenkatu . Joensuu Taitokeskus Joensuu, Torikortteli, Koskikatu . Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Paino Punamusta
CELEBRATING BUSINESS TOGETHER Monipuoliset tuotevalikoimat, hyviä ideoita ja uudenlaisia synergioita! Vuoden 2023 hyvien kokemusten jälkeen kolme johtavaa kulutustavaramessua Ambiente, Christmasworld ja Creativeworld järjestetään jälleen yhtä aikaa Frankfurtissa 2024. 2024 FRANKFURT / MAIN 27.–30. 20 23 Fi nn la nd 26.–30. 1. 1. 1. 75 16 4 -0 05 _H O C G _A Z _A llg em ei n _T ai to le ht i_ 10 1x 27 • FO G R A 39 • C M Y K • cd | D U : 03 .1 1. Tule luomaan uusia kontakteja maailman suurimpaan juhlasomistamisen, askartelun sekä lifestylen ja kulutustavaroiden ammattitapahtumaan. 2024 FRANKFURT / MAIN 26.–30. 2024 FRANKFURT / MAIN Nauti inspiroivista kokemuksista! consumergoods.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. 040 544 5577
Puu ei kuole. 61) ja Varpu -lapaset (s. 42. Sisällys Kannessa Juurakko -neuletakki (s. Kannen kuva: Tiina Hautamäki Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI 06 ALUKSI 10 ILONA KORHONEN: HYVÄ MIELI KÄSITYÖLLÄ 12 METSIEN MINTTU 22 PUUN TOINEN ELÄMÄ 26 KOIVUN KYLJESTÄ TUOKKOSEN TARPEEKSI 36 6 X METSÄN SIIMEKSESSÄ 38 SUKSET SALOMAIDEN SANKAREILLE 42 KERAMIIKKAA LUONNON KESKELTÄ 44 METSÄKUOSIT TULEVAT ALITAJUNNASTA 54 VIROLAISEN PUUTYÖPERINTEEN KRUUNUNJALOKIVI 58 ROOPE LIPASTI: JUMALAA TUURAAMASSA 59 JOULUKORISTEET KÄVYISTÄ Teknologia 60 Ohjeissa käytetyt lyhenteet 61 Juurakko-neuletakki 63 Aarnio-pipo 65 Metsän helmassa – kirjoen korjatut lahkeensuut 68 Varpu-lapaset 71 Ieva-paita 74 Käpynapit 75 Purkkivärjäys granaattinomenan ja banaanin kuorilla 76 Sammal-sukat Pehmeän ja pörröisen Aarnio -pipon ohje löytyy sivulta 63. ” Linda Laitinen, s. 4 6/23. 22 Eteläkorealainen Miki Kim luo keramiikkataidetta Posiolla, s. 68). ” Puut merkitsevät minulle turvaa. Näen työni niin, että jatkan puun elämää. Se elää ilman mukana, laajenee kosteudessa ja kutistuu kylmässä
Tämän vuoden aikana olen kuullut tarinoita perheestä, rakastumi sesta ja kipeiden asioiden kohtaamisesta sekä käynyt fi losofi sia pohdin toja siitä, mikä käsitöissä on, että niitä on vain pakko tehdä. Käsitöiden merkitys voi olla kaikki kaikessa: ne ovat saattaneet olla läsnä aina tai pelastaa jopa koko elämän. Olen nau ranut ja liikuttunut kyyneliin. Millaisia ihmisiä tässä maailmassa onkaan! Miten erilaiselta kukin vaikuttaa ja miten erilaisia käsitöitä kukin tekee, mutta miten samanlaisella palolla käsillä tekemiseen suhtaudutaan. Jokaisen kohtaamisen jälkeen olen havahtunut mieleni keventyneen ja olleeni ihmeen vallassa. Olen toimittajana etuoikeutetussa asemassa, sillä pääsen Taitolehden juttuja tehdessäni kuuntelemaan ihmisten tarinoita, niitä kokonaisia tarinoita, jotka saattavat liittyä vain välillisesti käsitöihin. Pintaa syvemmältä Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Kuvitus Johanna Ilander 5 6/23. Olen kiitollinen siitä, että minulle uskoudutaan ja kerrotaan ääret tömän mielenkiintoisia, henkilökohtaisia ja koskettavia tarinoita. Kaik kia näitä ei voi lehteen painaa, mutta toivon, että kauniit tunnelmat välit tyvät kertomistamme tarinoista lukijoille siitä huolimatta. Kunkin tarina on erilainen, mutta kaikkia meitä yhdistää käsityöläisyys – se, että käsi töitä ei vain voi jättää tekemättä
Ambiente sisältää muun muassa. Perinteisten tuohija pärekorien taitajia ei ole Suomessa enää kovin monta, minkä vuoksi huoli perinteisen käsityötaidon katoamisesta on suuri – kerran kadotettua taitoa on vaikea elvyttää. Christmasworld keskittyy juhlasomistamiseen. Taitoliitto valitsi vuoden 2024 käsityötekniikaksi korin punonnan. Aluksi Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Messe Frankfurtin Ambiente, Christmasworld ja Creativeworld tarjoavat 26.–30.1.2024 kulutustavara-alan ammattilaisille 29 hallikerroksen verran inspiraatiota. Se on yksi vanhimpia käsityötekniikoita. Korin punonta avaa käsityöläiselle mahdollisuuksia monien tuttujen ja kotimaisten luonnonmateriaalien, kuten heinän, pajun, oksien, tuohen, kaislan ja päreen hyödyntämiseen. Messut sisältävät ideoita yli toimialarajojen ja tarjoavat moninaista oheisohjelmaa. Vahva trendisuuntaus on perinteisten käsityömenetelmien yhdistäminen digitaalisiin suunnitteluprosesseihin. Creativeworld, joka alkaa 27.1., esittelee kaiken mahdollisen askarteluun ja käsitöihin ja antaa myös tilaisuuden testata uusia tuotteita ja tekniikoita. Materiaalit ovat kestäviä ja värit näyttäviä. sisustamisen, kattauksen, asusteet, korut ja paperitarvikkeet. Messuvieraan näkökulmasta on hyödyllistä, että trendinäyttelyt on koottu näytteilleasettajien tuot teista. Korin punonta on syntynyt tarpeesta tavaroiden ja materiaalien säilyttämiseen ja kantamiseen. NäytteilleasetMessuhumua Frankfurtissa tajien tuotteiden lisäksi esimerkiksi messujen trendinäyttelyt ovat oiva tapa perehtyä siihen, mikä nyt on pinnalla. Nyt on aika opetella punomaan itse omat korinsa – löytyyhän hyvälle korille aina käyttöä! Tässä & NYT Kuva Messe Frankfurt/Jean-Luc Valentin Kuva Taitoliitto/Hilja Mustonen Lisätietoja: ambiente.messefrankfurt.com christmasworld.messefrankfurt.com creativeworld.messefrankfurt.com 6 6/23
– Kahvilan nimeksi tuli Tupa ja pitäähän jokaisessa tuvassa olla räsymatot, hän toteaa. Mattojen toteuttajakumppaniksi löytyi Taitojärjestön kautta Taito Pirkanmaa. Suomen Kädentaidot -messuilla palkittiin jälleen ansioituneita käsityöläisiä. Aluksi Suomalaiset räsymatot ovat löytäneet tiensä Japaniin, kun muotoilija Harri Koskinen suunnitteli kiotolaisen kapselihotellin aula kahvilan uudistuksen. Voittoja käsityömessuilta Räsymatot maailmalla KÄSITYÖN PERINTÖ Elävän perinnön kansalliseen luetteloon lisättiin tänä syksynä yhdeksän uutta käsityötaitoa. Lue lisää: taito.fi. Taito-Finlandian saajan valitsi Saimi Hoyer ja voittajaksi valikoitui virkkausguru Molla Mills. Vuoden 2023 artesaaniosaaja on tekstiilija muotialan opiskelija Kirsi Launiainen. Kuva Sonja Karlsson 7 6/23. Muita luetteloon lisättyjä käsityötaitoja ovat neulominen, kultasepäntyö, luonnonväreillä värjääminen, moottorisahaveisto, puuveneen korjaus, pärekorin valmistus ja perinteisen riukuaidan rakentaminen. Räsymatot sijoitettiin kahvilan puupenkeille ja tyynyiksi, sillä julkisessa tilassa räsymaton käyttäminen lattialla ei ole kovin yksinkertaista. Paikallisia käsityötaitoja edustavat Kainuun peilikkään kutominen ja raumalainen pitsinnypläys. Yhdeksi sisustuksen osaksi Koskinen halusi nostaa kotimaiset räsymatot
1000 euron palkinnon lahjoittaa Käsija taideteollisuuden edistämissäätiö. Hänen käsityöinnostuksensa alPartasta ehdotti palkittavaksi hänen käsityönopettajansa Eija Seunala. Partanen on perehtynyt käsitöihin laajasti: hän on esimerkiksi korjannut soittoharrastuksensa innoittamana vanhaa haitaria ja ommellut vanhoja kaavoja hyödyntäen ”herrojen metsästyspuvun”. Hän opiskelee yhdeksännellä luokalla Orimattilan yhteiskoulussa ja on valinnut kaikki mahdolliset koulun tarjoamat käsityön valinnaiskurssit. Aluksi koi mummolasta Savosta, missä hän innostui kunnostamaan vanhoja navetasta löytyneitä työkaluja. Kunniamaininnan saivat salolainen Margarita Livshits, 16, oululainen Eino Matikkala, 17, sekä vantaalainen Vuokko Rantala, 17. Innostus käsitöihin näkyy vahvasti koululaisten arjessa – Junior Taito -palkinnon saajaksi ehdotettiin yhteensä 27 taitavaa nuorta. Palkintoraati halusi myöntää kunniamaininnan myös kolmelle muulle nuorelle ja palkita heidät Taito -lehden vuosikerralla. Tänä vuonna Junior Taito -palkinnon saajaksi valittiin orimattilalainen 15-vuotias Petu Partanen. – Perinnekäsityöt ovat minulle omaa sielunmaisemaani, Partanen sanoo. Lue lisää verkossa: taito.fi 8 6/23. JUNIOR TAITO -PALKINTO KÄSITYÖN MONITAITAJALLE Taitoliitto jakaa jo neljännen kerran nuorille suunnatun kädentaitojen palkinnon
9 6/23. Voit luoda itse vaa tekaappisi kulmakiviä, jotka tuovat pehmeyttä arkiseen pukeutumiseen, mutta lisäävät maustetta asukoko naisuuteen myös juhlissa. Myös huivien muodoissa on vaihte lua: ne vaihtelevat puolikuusta kol mioon ja ympyrään. Lisäksi kirjassa annetaan ohjei ta siitä, miten mittoja voi muuttaa omalle lemmikille sopivaksi. Koirien neuleet on mitoitettu erikokoisille ja muotoisille koiril le. KIEHTOVA KUU & NEULOTUT HUIVIT Pauliina Kuunsola, Laine Publishing 2023 Tämä teos on kunnianosoitus kuulle! Kirja sisältää yhdeksän kuun vaihei den inspiroimaa ohjetta huiveihin, joissa käytetään monipuolisesti eri laisia mallineuleita ja tekniikoita. Kirja sisältää vink kejä siihen, miten kuun voi ottaa osaksi omaa elämäänsä sekä miten voit käyttää kuun vaiheita oppaanasi – myös neulomisessa. SOFTLY – Ajattomia neuleita Sari Nordlund, Cozy Publishing 2023 Sari Nordlundin teoksessa Softly – Ajattomia neuleita, sukellat 22 upean neuleen maailmaan. Kirja kertoo kuusta ja sen sykli sestä luonteesta sekä siihen liitetyis tä uskomuksista. Kirjat Koonnut TIINA HAUTAMÄKI KAVERILLE KANS Moreeni 2023 Syksyn ehkä lämpöisin neulekirja uutuus tarjoaa mahdollisuuden hauskan neuleen neulomiseen myös perheen koirakaverille. Kymmenen nimekästä kotimais ta neulesuunnittelijaa on laatinut ohjeet koiralle ja ihmiselle yhteen sopiviin neuleisiin – kissakaveria unohtamatta. Klassinen ajattomuus muodostaa tunnelmallisen koko naisuuden, jonka kruunaa Pariisissa ikuistetut elegantit neuleet. INSPIRAATIOTA TALVEEN Syksyn uutuuskirjojen avulla neulot niin muhkeat huivit, ajattomat klassikot kuin koirakaverinkin neuleet. Ihmis ten kokoja löytyy lapsesta aikuiseen. Tämä kirja on täynnä malleja, joihin voit kääriytyä yhä uudelleen. Neuleet on valmistettu eettisistä ja luonnonmukaisesti valmistetuis ta langoista
Voi olla vaikka vuosi. Joo joo, ihan kohta! LOPPUILLASTA OMA SURKEUTENI oli poissa ja itsesääli oli antanut sijaa käsin tekemiselle, eläinkui tujen terapeuttiselle seuralle ja työn etenemisen ilolle. Ajattelin koko ajan, että kohta vedän sen pei ton korville. Päätin kotiin päästyäni piiloutua peiton alle ja jäädä sinne pakoon pahaa maailmaa. Lankakorissa olivat jonossa toiseen työhön kaavailemani langat: iloiset värit, mohairia, silk kiä, merinoa ja vielä uudet puikot. Vaikka kerto mukseni on toki melkoisesti romanti soitu, moni käsin tekijä tunnistaa käsin tekemisen rauhoittavat elementit: käsissä hyvältä tuntuvat, laadukkaat ma teriaalit, värit, muodot ja suunnitelmat. Kuitenkin kotiin tullessani näin sohvan nurkassa kes keneräisen neuleen. Haluaisin siirtää käsitöiden rauhoittavan ja elvyt tävän vaikutuksen uusille polville, niin omilleni kuin kollektiivisestikin, osana hyvän elämän mallia. Liikaa työtä ja pieni pelko, josko en osaakaan hom miani, entäpä jos en ehdi!. ”. Ne saavat sykkeen laske maan ja mielen tyyn tymään. On ollut stres siä ja huolia, on ollut liikaa tehtävää ja muistetta vaa. Olen jättänyt merkittävissä määrin myös erilaisia käsityötarvikkeita kotona ajelehtimaan ja ilmoittanut, että niitä saa aina käyttää, jos ne alkavat kiinnostaa. Mikä olisi sopiva tapa jättää perinnöksi käsitöiden positiiviset vai kutukset yksilön hyvinvoinnille. Kuulostaako tutulta. Jotenkin tulin siirtä neeksi peiton alle mönkimistä ja aloinkin silitellä lanko ja, yhdistellä värejä, järjestellä niitä ja vilkuilla valittua ohjetta. ”Loppuillasta oma surkeuteni oli poissa ja itsesääli oli antanut sijaa käsin tekemiselle. Hyvä mieli käsitöillä Kolumni Teksti ILONA KORHONEN Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. Olin vahingos sa unohtanut kaiken. Kuvitus Johanna Ilander J oskus ihmisellä on huono päivä. Ja soittimia on aina saanut soitella, kä sitellä siitä hetkestä lähtien, kun ne ovat alkaneet kiin nostaa. Ja niinhän ne ovatkin alkaneet, ilman erityistä kehotusta tai käskyä. Onko se kattava kou lutus niin koulussa kuin harrastuksissa vai olisiko eri laisille mahdollisuuksille altistuminen vähintään yhtä hyvä tapa. Ja onpa käsi työn terapeuttista vaikutusta tutkittu tieteenkin nimissä jo vuosikymmeniä! Mutta mitäpä sitä tutkimuksella tut kimaan, tulkaa vaan kysymään meiltä käsityöharras tajilta! Tutkimusta vahvistavan vertaistodistuksen saa kyllä varmasti keneltä tahansa kässyilijältä! Olemme puolisoni kanssa hoitaneet lastemme mu siikkikasvatuksen pääasiassa sellaisella metodilla, että olemme jättäneet erilaisia soittimia kotona lojumaan, niin sanoakseni. Jäljellä oli melko tyyni mieli ja huonon päi vän ainekset olivat asettuneet jotenkin järkevään mittakaavaan. Voi olla huono päivä, viikko, kuukausi. Tei nit toki kokevat viehtymystä kaikkeen kiellettyyn, mutta en siis ole ryhtynyt kieltämään käsityövälineitä. Minulla oli eilen huono päivä. Ja vihdoin katkesi kamelin selkä, tuli työkaverin pieni väärä sana, väärin tulkittu, mutta kaiken aiemmin sanotun omassa päässäni kaata va
Omavaraisuuden ihanne säilyi tekstiilien teossa 1950-luvulle saakka Kainuussa vahvana. Kuva Museovirasto Hanna Piipposen valmistamia supikkaita eri väreissä. Kuva Kainuun museo 11. Näyttelyssä tutuksi tulevat niin maakunnassa valmistetut kuin sinne tuodutkin seinätekstiilit. Kuva Hanna Piipponen Yksityiskohta ryijystä. Metsien kuninkaalliset -näyttely pohjautuu Suomen kansallismuseosta löytyviin laajoihin kokoelmiin sekä Museoviraston arkeologisiin kokoelmiin. KAJAANI Kainuun museo, Asemakatu 4 24.1.2024 asti Seinätekstiilejä Kainuun mailta Metallinen hela pronssikaudelta, valmistusaika 1800–500 eaa. Pohjolan metsien tunnelma valtaa Hämeen linnan! Humisevat metsät sekä metsiemme kuninkaalliset karhu, susi, hirvi ja ilves ovat olleet tarinoiden ja mytologioiden inspiraationa suomalaisille jo vuosisatojen ajan. Kippurakärkiset supikkaat ovat näyttelyn keskiössä: kengät neulotaan käsin muotoonsa asiakkaan jalkaan sopivaksi. Historiallisten aarteiden lisäksi näyttelyssä on esillä myös muun muassa veistoksia ja luontovalokuvia HÄMEENLINNA Hämeen linna, Kustaa III:n katu 6 JYVÄSKYLÄ Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25 28.1.2024 asti Metsien kuninkaalliset 24.3.2024 asti Suutarinverstas Pikitikki – Perinteitä pikilangalla Nyt esille pääsevät kainuulaiset ryijyt, raanut, täkänät, huoneentaulut sekä kuultokudokset kahdensadan vuoden ajalta. Perinnejalkineet ovat osa katoavaa suomalaista kulttuuria ja niiden valmistuksen taitajia on enää muutamia. Näyttelyssä on esillä valmiita jalkineita sekä työkaluja, joilla niitä valmistetaan. 6/23 Näyttelyt Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen toimitus@taito.fi Suomen kansallispukukeskuksessa järjestetään näyttely, jossa pääsee tutustumaan käsityöntaitajan työhön perinnejalkineiden valmistamisessa
Se peittää alleen luonnon mielenkiintoiset yksityiskohdat, joista hän löytää ideoita kirjoneuleisiinsa. 12. Metsien Minttu Teksti SAGA SINISALO | Kuvat ANNIKA PITKÄNEN Minttu Wikberg ajattelee, että hänen luontosuhteensa on hyvin suomalainen. Neulesuunnittelija Minttu Wikberg rakastaa melkein kaikkea pehmeää. Hän sienestää ja marjastaa, ja tekee pieniä retkiä perheensä kanssa. Lumesta hän ei kuitenkaan piittaa
– Ajattelin, että oma kärsivällisyyteni ei riitä siihen. Kotona oli kangaspuut, mutta kutominen tuntui Wikbergistä liian vaivalloiselta. Pitää ensin luoda loimi, pujotella se kangaspuihin, ja sit ten pääsee vasta kutomaan. Wikbergin omat sielunmaisemat sijaitsevat kui tenkin Uudellamaalla, tarkemmin Karkkilassa, jossa Wikberg on viettänyt nuoruutensa. Lähistöllä sijaitsee myös Wikbergin oma kesämökki, jon ka pihamaalla hän kasvattaa kesäisin perunaa, porkka naa, yrttejä, mangoldia ja pörriäiskukkia. Wikberg ei kuitenkaan ole ötökkä. Hän on Helsingin Munkkivuoressa asuva neule ja tekstiilisuunnittelija, joka pitää ulkona liikkumisesta ja luonnon loputtomis ta yksityiskohdista. Siellä hän on oppinut rakastamaan erityisesti metsiä. Tärkeintä on, että luontoon pääsee vaivattomasti. Sitten on vielä pikkuruisempaa sammalta, joka näyttää ohuelta maali kerrokselta kallion pinnassa. Lukion jälkeen Wikberg opiskeli sairaanhoitajaksi ja teki sairaanhoitajan töitä muutaman vuoden. Lisäksi langat ovat niin ihanan pehmeitä, ja Wikberg rakastaa pehmeitä asioita. JOKU NÄYTTÄÄ LIUKASTUNEEN kaltevalla kalliol la, sammal on lohkeillut pienen kämmenen kokoisiksi laatoiksi. Hän ei ymmärrä, miksi kaikki ihmiset eivät neulo. Se on oleellista myös Wikbergin työn kannalta. Hänen vanhempan sa omistavat paikkakunnalla edelleen vanhan maatilan. – Siellä ei oikein ole mitään aluskasvillisuuttakaan, pelkkää neulasta. Sinne meneminen on hämmentävä kokemus, Wikberg sanoo. Karkkilassa ympärillä on muunkinlaista metsää, kuten lähes kaikkialla Suomessa: vanhempien pienellä talousmetsäpläntillä puut kasvavat tiheissä ja suorissa riveissä. Silloin neulominen unohtui, mutta kaipuu kasvoi jatkuvasti jos sakin mielen perukoilla: olisi pakko päästä tekemään jotain luovempaa. Wikbergin Yhteishyvälle suunnittelemien maakuntasukkien sar jassa Lappisukkia koristaa poro, mutta merellisissä Pohjanmaasukissa lentää lokki. Sellaisia, joissa linnut laulavat ja kaatuneet puut saavat lahota rauhassa. 13. Wikberg hakeutui opiskelemaan neulesuunnitte lua Hämeenlinnaan. Hänen äitinsä opetti työkseen käsitöitä ja niitä tehtiin myös kotona. Jos hän olisi eläin, hän olisi ehkä pieni ötökkä, joka liikkuisi sammalen seassa kuin metsässä. SIELUNMAISEMANA METSÄ Wikberg suunnittelee pääasiassa kirjoneuleita, joiden aiheet tulevat lähes aina suomalaisesta luonnosta. MUTKAN KAUTTA TAKAISIN JUURILLE Karkkilassa Wikberg on oppinut myös neulomaan. Mitään ihmeellistä ei tarvitse olla. – Sammalet ovat suurin piirtein kaunein asia maail massa, Minttu Wikberg sanoo. Tämäkin pieni sammalparatiisi sijaitsee vain muutaman minuutin kä velymatkan päässä Wikbergin kotoa. Vuoden päästä hän aloitti vaate suunnittelun opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa. Vähän matkan päässä kivirykelmien kuorrut teena kasvaa muhevampaa sammalta. Neulomiseen pääsi heti kiin ni, kun ei tarvinnut kuin puikot ja lankaa, hän kertoo. Nykyään Wikberg tekee pääasiassa neulesuunnittelua, mutta monen vuoden kokemus tekstiilikuosien suun nittelusta näkyy edelleen hänen töissään. Suomalainen luonto voi tietysti tarkoittaa hieman eri asioita riippuen mistä suunnasta katsoo. Wikberg ajattelee, että hänen oma luonto suhteensa on kehittynyt juuri Karkkilassa
Kun katson ympärilleni, otan ikään kuin valokuvia ilman kameraa, Wikberg sanoo. Wikberg kertoo löytäneensä Karkkilasta niin paljon herkku tatteja, ettei metsästä meinannut millään päästä lähtemään. Hän on asunut lyhyen ajan myös Helsingin Kalliossa, mikä oli hänen mukaansa mielenkiintoinen kokemus. Nykyään Wikberg tekee pääasiassa neulesuunnittelua, mutta monen vuoden kokemus tekstiilikuosien suunnittelusta näkyy edelleen hänen töissään. – Esimerkiksi täällä huomioni kiinnittyy tuohon männyn töyhtöön, ja sitten nämä talventörröttäjät ovat Minttu Wikberg on valinnut kotinsa sijainnin niin, että luonto on lähellä kaupungissakin. Aloitteleville valokuvaajillekin sanotaan, että pitää vain katsoa paljon asioita. Sieniä on ollut kaikkialla. Kuvat ja värit löytyvät luonnollisesti metsästä. SUUNNITTELUSILMÄT PÄÄSSÄ – Isäni sienestää paljon ja sanoo aina että silloin pitää olla sienisilmät päässä, Wikberg sanoo. 14. 6/23 – Tykkään tehdä kuvia ja sommitella, miettiä miten värit menevät yhteen. Siksi teen pääasiassa kirjoneuleita. Kuluneena syksynä ei ole tosin tarvinnut kummoi siakaan sienisilmiä. – Olen tietoisesti kouluttanut itseäni näkemään asioi ta. Mutta kun metsästä etsii kuvia, asioita pitää katsoa hieman eri tavalla
Englannissa Wikberg huomasi pukeutuvansa pinkkiin kuin ei mitään. Väristä tu lee jotenkin liian kirkas, se ei tunnu omalta. Englannissa asuessaan Wikberg huo masi, että hänen värimaailmansa muuttui ympäristön muuttuessa. Ja sammalen väri on ihana, tietysti. Sitä on kuitenkin Wikbergin mielestä vaikea toisintaa vaatteissa. METSÄNPOHJA PARSITTUNA Viime aikoina Wikberg on keskittynyt parsimiseen, ja te keillä on aiheeseen liittyvä kirja. Tekniikassa on hänen mukaansa vapautta ja huolettomuutta. Valo oli erilaista, talvella ei ollut lunta. Ainakaan Suomessa. Wikberg on yrittänyt. Kivien rykelmässä on jo val miiksi vähän kuin kuosia. Lopputulos saa olla leikkisä ja näyttää siltä miltä näyttää – parsitulta. Etenkin värimaailmat uivat alitajuntaan usein myös tiedostamatta. ”Sammalet ovat suurin piirtein kaunein asia maailmassa.” ” Luonnossa kiinnostavinta eivät ole jylhät maisemat vaan yksityiskohdat. 15. Nuoren haavan rungosta löytyy kauniita väriyhdistel miä, herkkiä harmaan sävyjä. Hän näyttää sukkaa, jonka pohjaan on parsittu kolmiulotteisia sammallämpäreitä, joiden sävyt eivät aivan vastaa lähimetsän kirkkaana hehkuvaa vihreää. todella mielenkiintoisia
Silloin ympäristöstä ei tarvitse etsiä mitään, vaan silmiä voi lepuuttaa. 16. Kirjoittaa ohjeita, piirtää kaavioita ja lähettää sähköposteja. Sen olisi tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Kaupallisena suunnittelijana Wikberg tekee paljon tilaustöitä. – Minulla on sellainen haave, että joku kerta järjestän kaikki työt niin, ettei toukokuussa tarvitsisi tehdä yhtään mitään. Mielenkiintoiset yksityiskohdat jäävät lumen alle. Kotona hän tarttui neulaan ja lankaan, ja ryh tyi pistelemään sukan pohjaa miten mieli teki. Vähän siltä kuin tepastelisi metsässä paljain jaloin. Aivan ensimmäiseksi Wikberg meni metsään. Viime aikoina hän on esimerkiksi suunni tellut Fazerin ja Arabian kuoseista neuleita Novitalle. Kun asioita ei suunnittele tarkasti, niistä saattaa tul la jotain. – Tämä on syntynyt niin, että olen vain alkanut tekemään jotain, mitä on huvittanut. Wikberg on ehdottomasti kevätihminen. – Mutta sillä tavalla voi ehkä löytää jotain uutta. Voisin vaan istua ulkona, kuopsuttaa maata ja istuttaa asioita. Se ei ole vielä toteutunut, ja aina touko kuussa olen pettynyt, että en ole taaskaan tehnyt niin. Silloin tekee mieli olla vain kotona ja verhoutua villaan. Loppuvuodesta ulos tulee kuitenkin lähdettyä har vemmin. Kun työ ei etene ja ajatukset menevät sykkyrälle, luonnossa käveleminen tekee hyvää. – Saapa nähdä, Wikberg sanoo. Hän istuu paljon tieto koneella. Sukan on tarkoitus tuntua jalkapohjan alla epätasai selta. Kesät kuluvat usein joulumalleja suunnitellessa. Wikbergin käyttämä parsintatekniikka ei ehkä ole mil lään muotoa käytännöllinen sukan pohjassa, mutta juu ri se tekee siitä niin ilahduttavan ja villin. Kun ei ole sellaista painetta, että kaikesta pitäisi tulla jotain, Wikberg sanoo. 6/23 Ulkosyrjällä törröttää vaaleanpunainen sieni. IKUINEN KEVÄÄN KAIPUU Pääasiassa Wikbergin arki on sellaista kuin ihmis ten arki yleensä: ei kovin villiä. Siellä hän katseli maata ja kuvasi näkemiään mielenkiintoisia muotoja. Sammalet näkyvät Minttu Wikbergin parsintatöissä. Tänään Wikberg on puuhannut parsintakirjansa parissa. Tai sitten ei. Stressaantuneena hän haaveilee sammal mättäällä makaamisesta
6/23 Itse neulotut vaatteet kulkevat mukana metsäretkillä. 17
6/23 Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustaja Nikita Jelisejeff Malli Aino Amanor Mallin meikki ja hiukset Jasmin Vilander 18
Suunnittelija Veera Välimäki Ohje s. Tuleeko tästä sinun luottoneuleesi. Talven lempeintä lämpöä antaa Veera Välimäen suunnittelema neuletakki, jota koristaa yksinkertainen pintaneule. 61 veerarain #juurakkoneuletakki 19 6/23. Juurakko-neuletakin lämmössä maadoitut talven tuulessa ja tuiskussa. JUURAKKO-NEULETAKKI Kääriydy Juurakko-neuletakin syleilyyn
63 20 6/23. AARNIO-PIPO Erika Sininärhen suunnittelemassa Aarnio-pipossa yhdistyy kaksisäikeisen hahtuvakiekon pehmeä lämpö ja silkkimohairin pörröisyys. Yksinkertainen pintaneule pääsee oikeuksiinsa tässä muhkeassa pipossa, joka pitää taatusti korvat lämpimänä! Suunnittelija Erika Sininärhi Ohje s