nro 2?|?2017?|. 12,50 € Virkkaa myssy Molla Millsin tapaan, kudo kevätkotiin, ompele kätevä pussukka & neulo ihanat asusteet… T A I T O Onni elää käsityössä 6 414887 433853 1 7 2 74 33 85 -1 70 2 PAL.VKO 2017-21 Lumoava, lempeä puu Puutyökurssit täyttyvät minuuteissa Muoto2-puusepät: ”Haluamme sekä suunnitella että tehdä kalusteemme” Hukkapuun hurmaavat kulhot RAGAMUF-RYIJYT työllistävät Syyrian pakolaisnaisia Tee itse! SEURAAVA TAITO ILMESTYY 24.5.2017. Leikkisät Lystig Yarns -langat värjätään käsin UPEASTI UUDISTUNUT LEHTI! TA IT O 2/2 01 7 TA IT O.F I Lu m ov a, lem peä pu u Taito-2-2017-kansi.indd 1 17.3.2017 9.12
Taito-2-2017-kansi.indd 2 17.3.2017 9.12
TILAA UUDISTUNUT TAITO WWW.TAITO.FI T A I T O -lehti Taito-2-2017-sisus.indd 3 19.3.2017 11.51. Koska itse tehty on ihanin
56 VUOKKO . 38 TAIDE & KÄSITYÖ: KIM SIMONSSON Taiteilija ei jätä sattumalle pelivaraa. 34 KÄSITYÖN MUUTTUVAT MERKITYKSET ?Filosofian tohtori Anna Kouhia tuntee harrastuksen syyt. 44 LYSTIKKÄITÄ LANKOJA ?Leeni Hoimelan värjäämiä lankoja neulotaan maailmalla. 40 KANSALLISPUKU: Jääsken alueen puvut. Valkkaa kolme lempiväriäsi ja neulo näppärä huivi. 54 JUURET . Hukkapuusta kaunista ja käytännöllistä. 14 OLENNAINEN LÖYTYY PELKISTÄMÄLLÄ ?Woodnotesin Ritva Puotila uskoo omaperäisyyteen. Neulo Muita ihania -Tiinan pirteä, pehmeä pipo. 48 PAKOLAISLEIRILTÄ MAAILMAN METROPOLEIHIN ?Suomalaiset Ragamuf-ryijyt työllistävät Syyrian sotaa paenneita naisia. 20 KIRURGINTARKKAA KONSERVOINTIA ?Tupulatäkin konservaattorit tuntevat tekstiilit. 13 KOLUMNI: ILONA KORHONEN ?Rakkaat hyväntekeväisyyssukat. 6 TEKIJÄT ?Avustajat tapetilla. 70 TAPAHTUMAT ?Keväiset menovinkit. 54 Susivillan Annika Konttaniemi suunnitteli juurevan sisustuskankaan. 28 KAKSI MUOTOILIJAA JA VERSTAS . Virkkaa metsäinen mobile. 58 FLAMINGO . Muoto2-yrittäjät puhaltavat yhteen hiileen. 68 SVENSKA SIDOR ?Ledare och Muoto2. TEEMA: LUMOAVA, LEMPEÄ PUU 24 NIKKARIKSI KOULIINTUESSA . Sanna Römpötin kämmekkäät pakottavat tarraamaan puikkoihin. KÄSILLÄ 52 TUULAHDUS MENNEESTÄ Virkkaa Molla Millsin suunnittelema ihana bonetti. Susivillan Annika Konttaniemi suunnitteli upean sisustustyynyn. Kansalaisopiston puutyökurssit täyttyvät minuuteissa. Ompele kätevä pussukka. 12 KIRJAT ?Tietokirjojen aatelia. 7 PÄÄKIRJOITUS ?Höyläpenkkihaaveita. 66 NALLUKKA . 32 KÄDENTAITAJA: MITÄ KUULUU, SANTTU VIRTA. Kudo vanhoille jakkaroille uusi verhoilukangas. 64 KOUKUT TALLESSA . 73 SEURAAVASSA NUMEROSSA TÄSSÄ NUMEROSSA 40 Jääsken alueen kansallispuvut. ”Parasta on se, kun saa joka aamu herätä toteuttamaan ideoitaan.” – NOVA MELINA T A I T O ?1/2017 4 SISÄLTÖ Taito-2-2017-sisus.indd 4 19.3.2017 11.51. 60 SILMU . 8 ALUKSI ?Syntymäpäiviä ja juhlaviikkoja. 47 KOLUMNI: ROOPE LIPASTI ?Tavattoman taitavat naapurinpojat. 62 PUOLIKUU JA PEIPPO .
28 Muoto2:ssa yhdistyvät muotoilu ja puusepätaidot. 24 ”Puu pitää tuntea, jotta siitä saa parhaat puolet esiin.” – JOHANNA TUOMISAARI ?TAITO?1/2017 5 Taito-2-2017-sisus.indd 5 19.3.2017 11.51. 13 ”Niin paljon lämpimiä ajatuksia ja rakkautta ei saa sovitetuksi mihinkään muuhun kuin omin käsin neulottuihin villasukkiin.” – ILONA KORHONEN 60 Silmu-kämmekkäät ovat ykkösasuste. 48 Tuula Pöyhönen suunnittelee Ragamuf-tuoliryijyjä
59 €/vuosi), opiskelijavuosikerta 2 x 26,50 € (yht. Piirtämisen ja teenjuomisen lomassa hänellä on tavoitteena opetella virkkaamaan edes kaksi samanlaista isoäidinneliötä. Oulu: Taito Shop Maakari, Rautatienkatu 11 B. TIIA ERONEN Tiia Eronen on tamperelainen tekstiilisuunnittelija ja kirjoittaja, joka löytää kiinnostavimmat ja kiehtovimmat asiat käsityön, muotoilun ja taiteen rajapinnoilta. 110. Kuusi numeroa vuodessa. 03 4246 5340, asiakaspalvelu@jaicom.com IRTONUMEROMYYNTI Helsinki: Taito Shop Helsinki, Eteläesplanadi 4. Vaasa: Loftet, Raastuvankatu 28. ILMOITUSMARKKINOINTI JA -TRAFIIKKI Eipe / Eija Pensasmaa, puh. ANNIKA KONTTANIEMI Annika Konttaniemi on lappilainen käsityöläinen, joka uskoo, että maailma olisi erilainen paikka, jos kaikki kokeilisivat kutoa oman kankaan. Tilaajarekisterin tietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin. Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. 044 580 3957, eipenposti@gmail.com MEDIAKORTTI www.taito.fi/taito-lehti/mediatiedot/ TILAUSHINNAT Vuosikerta 64 €, kestotilaus 2 x 29,50 € (yht. Mikkeli: Kenkävero, Pursialankatu 6. T A I T O ?1/2017 6 TEKIJÄT Taito-2-2017-sisus.indd 6 19.3.2017 11.51. PAINO Forssan Kirjapaino Oy Aikakauslehtien Liiton jäsen Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen ISSN 1235-6875 Kannen kuva: Jonna Hietala EMMI-RIIKKA VARTIAINEN Emmi-Riikka Vartiainen on Juankoskelta kotoisin oleva graafinen suunnittelija ja kuvittaja, jonka mielestä söpöt vaaleanpunaiset asiat ovat elämän kulmakiviä. Sekä hyvin varustellut Lehtipisteet. Kangaspuiden äärellä Konttaniemi uskoo olevansa elämän ytimessä: juuri siinä kohdassa, jossa flow ja funktionaalisuus kohtaavat. Huom! Voit ostaa lehtesi myös sähköisenä osoitteesta www. vuosikerta. Joensuu: Taito Shop Pohjois-Karjala, Koskikatu 1. 040 754 4459 VERKKOTOIMITUS Johanna Aydemir?ULKOASU Elina Johanna Ahonen?AVUSTAJAT Tiina Arponen, Sini Ellen, Tiia Eronen, Laura Happo, Hannele Huhtala, Anna-Kaisa Huusko, Minna Järvenpää, Riikka Kantinkoski, Annika Konttaniemi, Ilona Korhonen, Jani Laukkanen, Roope Lipasti, Nova Melina, Molla Mills, Saana Nyqvist, Soja Murto-Hartikainen, Laura Pörsti, Lauri Rotko, Sanna Römpötti, Pirjo Talvio, Emmi-Riikka Vartiainen, Paula Virta, Barbro Vuorinen ja Anna Wallendahr. lehtiluukku.fi. 53 €/vuosi) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Jaicom Oy, Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa, puh. KUSTANNUS JA TOIMITUS Taitoliitto Käsija taideteollisuusliitto / Taito ry Kalevankatu 61 00180 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi www.taito.fi TUOTTAJA Jonna Hietala, jonna.hietala@taito.fi, puh
Isän tekemä könninkello on vieläkin lapsuudenkotini paraatipaikalla, vaikka koneisto on antanut aika päiviä sitten periksi. Isä teki kaiken itse: rakensi kotimme pikkaisen päälle parikymppisenä, nikkaroi muutaman leikkimökin ja myöhemmin oikeankin. Ja ensi syksynä taidan rakentaa liinavaatekaapin, jos vain saan paikan kansalaisopiston kurssilta. LUONNOLLISUUS Mikään ei voita luonnonmateriaaleja: puuta, pellavaa, villaa. Muistan lapsuuteni ennen kaikkea käsitöinä, itse tehtyinä paitoina ja housuina, äidin ompelemina verkkaripukuina ja isän nikkaroimina huvimajoina. Tekisi kaikkia niitä vieläkin, jos näkisi. Isä maalasi sen valkoiseksi, koristeli taltantarkat leikkaukset kultaisella. Niitä työstäessä tuntee olevansa osa jotakin suurempaa. Höyläpenkkihaaveita Sain kasvaa käsistään kätevässä perheessä – tai pikemminkin suvussa, sillä vasara ei totellut vain isääni, vaan myös vaariani ja varmasti mummuanikin, vaikka hän suosi tekstiilitöitä: kutoi, virkkasi, neuloi ja nypläsi. Tässä Taidossa puhutaan puusta, rakkaasta, perinteikkäästä puusta. KOKEMUS Woodnotesin Ritva Puotila tiivistää haastattelussaan kaiken oleellisen: omaleimaisen ja rohkean konstailemattomuuden. Kun viimeksi näimme, istuimme vierekkäin sohvalla ja neuloimme, äiti sukkaa, minä paitaa, ihan niin kuin joskus aikoja sitten. Ja kun täytin 17, pääsin kesätöihin sahalle ja paiskin puiden parissa hommia kolmessa vuorossa – äijien ja äitini kanssa. Hän huusi kylätoimikuntamme huutokaupasta höyläpenkin, jonka kolot ja metalliset kammet muistan vieläkin, vaikka olin alta kouluikäinen. Sivu 14. Enkä aio ikinä unohtaa niitä hetkiä isäni kanssa, kun rakensimme yhden nuoruudenkotini kylmälle ullakolle makuuhuoneen, sirkkelöimme lattialankut sopivan mittaisiksi, sahasimme jalkalistat jiiriin, saumasimme keittiön seinäkaakelit ja pinosimme metrikaupalla polttopuita talon seinustalle. Minä valkkasin valinnaisaineekseni tekstiilityön mutta en kartellut puuhommiakaan: veistelin lusikoita ja voiveitsiä, kairasin nimikylttejä ja kasasin linnunpöntön, johon muutti pääskysperhe. Sivu 24. Ne kun myydään minuuteissa loppuun – ja syystä: itse tehty on ihanin. Olisikohan se isän höyläpenkki vielä tallessa.... VEISTELY Aion pyhittää ensi kesänä muutaman päivän veistelylle: istua mökin kuistilla ja väkertää puulusikoita, ehkä virkkuukoukunkin. Äitiänikään ei askarruta tarrata vasaraan eikä raivaussahaan, vaikka sukkapuikot ovat hänelle tutummat. Sivu 32. Teksti Jonna Hietala Kuva Sini Ellen ?TAITO?1/2017 7 PÄÄKIRJOITUS Taito-2-2017-sisus.indd 7 19.3.2017 11.51. Jos vaikka kunnostaisin sen sivupöydäksi
Kylmänä talvena, kun jalkineista oli pulaa, sotilaille tehtiin tallukkaita. Oulun omat Helmikuinen LankaTAITO-tapahtuma, joka järjestettiin Oulussa, oli viikonloppu vailla vertaa. Vuodesta 2017 alkaen löydät sisustamisen, lahjatavaroiden, asusteiden ja korujen kansainväliset uutuudet syksyn, talven ja kevään markkinoille ensimmäistä kertaa jo kesäkuussa. OLIPAHAN TAAS www.olipahantaas.fi IG: @olipahantaasgigi . – Ihmiset kysyivät usein, miten puvun saa tehdä. 20 17 Fi nn la nd new seasons ahead. 040 544 5577 Kansallispukujen puolestapuhuja Tekstiilitaiteilija Talvikki Lausala täytti 1. Jatkosodan aikana vuosina 1942–1944 Lausala johti Aunuksen työtupaa Itä-Karjalassa. Tarvikepaketin voi hankkia Taito Shop Maakarista 39 euron hintaan. Joensuussa syntynyt kotiteollisuusopettaja teki pitkän uran käsitöiden parissa. Siten saadaan kevyt vaikutelma. Hän oli myös mukana, kun 1970-luvun lopulla perustettiin kansallispukuneuvosto, jonka tehtävänä oli hoitaa ja valvoa kansallispukuasioita. . 6. MY VINTAGE LIVING IG: @myvintageliving . . Tapahtumassa julkaistiin myös Salmelan suunnittelemat Oulu-lapaset. Suomenlampaanvillasta neulotuissa tumpuissa näkyvät kaupungin kauneimmat maamerkit aitoista tuomiokirkkoon. Koonnut & kuvat Jonna Hietala . maaliskuuta 100 vuotta. Eihän siinä ole kyse saamisesta! Jotain ohjeita voi antaa, vaikka että helman ei tarvitse olla maahan asti vaan se voi olla vain nilkkaan asti. Lisätietoja: tendence.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. 20 17 D U : 01 .0 3. Lausala toimi esimerkiksi Marttaliiton tekstiilikonsulenttina ja Kotiteollisuuden Keskusliitossa. Hannele Huhtala Ku va : Pa ul a Vi rt a T A I T O ?1/2017 8 ALUKSI Taito-2-2017-sisus.indd 8 19.3.2017 11.51. . . Hän hoiti käsityöpuolen opetusta ja piti pieniä kursseja, joilla karjalaiset naiset opettelivat tekemään sohvatyynyjä ja pannumyssyjä, joita sitten myytiin työtuvan yhteydessä olevassa myymälässä. Kansallispuvut ovat Lausalasta yhä hyvin kiinnostava ala. Käy ammentamassa ajatuksia ja aiheuttamassa itsellesi vakavanpuoleista kässäsormisyyhyä suosikkisivustoillamme. Pikisaareen majoittui viisitoista innokasta neulojaa, jotka pääsivät nauttimaan paitsi samanmielisten seurasta myös kirjoneuleopeista – kiitos Louhittaren Luola -lankamerkkiä luotsaavan Tuulia Salmelan, joka kertoi ja opasti, miten kirjoneulonnasta selviää sotkematta lankoja toisiinsa tai menettämättä vaikkapa malttiaan. . 24.– 27. 2017 be first. Saatavilla on kolme väriä: harmaa, keltainen ja punainen. Taito-lehden somesuosikit TOP 3 KÄSSÄKERHO POM POM www.kassakerhopompom.fi IG: @kassakerhopompom . Kuopiolaisen Kässäkerho Pom Pomin lankakuvat ovat yksi syy siihen, miksi minäkin löydän itseni päivä toisensa perään uneksimasta, mitä neuloisin seuraavaksi. >>>?www.taitoshop.fi/oulu new date 64 66 701 3_ TE _a llg _T A IT O _2 10 x2 70 • FO G R A 39 • C M Y K • m r: 15 .0 3
Vuodesta 2017 alkaen löydät sisustamisen, lahjatavaroiden, asusteiden ja korujen kansainväliset uutuudet syksyn, talven ja kevään markkinoille ensimmäistä kertaa jo kesäkuussa. 2017 be first. 20 17 Fi nn la nd new seasons ahead. Lisätietoja: tendence.messefrankfurt.com info@finland.messefrankfurt.com Puh. 20 17 D U : 01 .0 3. 24.– 27. 040 544 5577 Taito-2-2017-sisus.indd 9 19.3.2017 11.51. new date 64 66 701 3_ TE _a llg _T A IT O _2 10 x2 70 • FO G R A 39 • C M Y K • m r: 15 .0 3. 6
ALUKSI Taito-2-2017-sisus.indd 10 19.3.2017 11.51. Viihtyisä Vaasa Taito Etelä-Pohjanmaan uudet tilat Vaasassa avautuivat alkuvuodesta. Sinne kerääntyvät ilolla niin Näppi-käsityökoululaiset kuin kurssilaisetkin. Tilassa toimii myös myymälä, jonka tuotteet inspiroivat tarttumaan puikkoihin, koukkuihin ja vaikka mosaiikkitöihin. Valoisa, silmää ja mieltä hemmotteleva toimipiste sijaitsee nyt osoitteessa Kauppapuistikko 34. – Mosaiikkikurssit ovat olleet jo muutaman vuoden ajan suosituimpia työpajojamme, Marjo Pollari kertoo samalla, kun esittelee laatanpalasilla päällystettyä, kaunista jakkaraa. >>> Tsekkaa kevään kurssitarjonta osoitteesta www.taitoep.net
Teemaksi valikoitui vuoden käsityötekniikka, makramee. Taitoa välittämässä ja esittämässä ovat järjestäjien lisäksi muun muassa moderni perinteenvälittäjä Soja Murto, monitaitoinen taidonopettaja Marjo Vainio sekä tuoreet tohtorit Eliza Kraatari ja Anna Kouhia. Maksuton seminaari on tarkoitettu ammattilaisille, opettajille, opiskelijoille ja harrastajille. Seminaarissa tarkastellaan, miten käsityötaitoa on siirretty ja esitetty ja miten sitä nyt jaetaan. >>>?www.taito.fi ?TAITO?1/2017 11 ALUKSI Taito-2-2017-sisus.indd 11 19.3.2017 11.51. Parasta on ehdottomasti se, kun saa joka päivä herätä toteuttamaan ideoitaan. Libertyn uskomattoman laadukkaat puuvillat. huhtikuuta. Juuri, kun on innoissaan vaikkapa jostakin myyntitapahtumasta, tulee yllättävä vastoinkäyminen, joka kääntää kaiken päälaelleen. 6. Sen lisäksi niissä on kauniisti piirretyt kuosit ja upeat värit. ENTÄ YLLÄTTÄVINTÄ. MIELIMUSIIKKI, JOTA KUUNTELET OMMELLESSASI. Jyväskylän Kädentaitomessut 8.-9.4.2017 Kauhavan Käsityöfestivaalit 16.-17.6.2017 Kudontaja neulelangat Matonkuteet Käsityöohjeet ja tarvikkeet LANKAVA Oy lankava@lankava.fi 06 434 5500 Kauppatie 91, KAUHAVA www.lankava.fi Menovinkki! Käsityökohtaamisia-seminaari järjestetään 8.4.2017 Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Maahantuon Libertyn ja Art Galleryn kankaita, joten niitä löytyy hyvä valikoima. Nautin usein myös pelkästä hiljaisuudesta. Ihailen myös ihmisiä, jotka toteuttavat rohkeasti itseään. Nova Melinan ompeluohjeita löytyy jatkossa myös Taidosta. Järjestä pop up -tapahtuma, kutsu ystävät kässäilemään, vie harrastus työtai opiskelupaikan kahvitauolle tai ideoi jotain muuta. 4. Kurkista ensimmäinen sivulta 64. 1. Taidon ja käsityön viikkoon voivat osallistua kaikki! Viikon tarkoituksena on nostaa käsityön arvostusta ja innostaa ihmisiä tekemiseen. LISÄTIEDOT : Raija Manninen, Suomen käsityön museo, 040 502 2887, raija.manninen@jkl.fi. MITÄ OMPELUPÖYDÄLTÄSI LÖYTYY. KUVAILE KANGASVARASTOASI. Yksi tilaustyökin odottaa omaa vuoroaan. Asiakkailta saatu positiivinen palaute auttaa jaksamaan haastavassa pienyrittäjän maailmassa. Kuinka kevät on käynnistynyt, ompelija ja käsityöyrittäjä Nova Melina. En tiedä, loppuvatko yllätykset koskaan.... Paljon kaikkea keskeneräistä! Pussukoita Libertyn kankaista, pari tyynyliinaa, pehmoja... MIKÄ ON PARASTA KÄSITYÖYRITTÄJYYDESSÄ. Rakastan värejä, minkä kyllä huomaa myös kankaistani! 3. MIKÄ ON SUOSIKKIKANKAASI JA MIKSI. Ilmoittautumiset 31.3.2017 mennessä www.lyyti.in/Kasityokohtaamisia. Onhan tämä yhtä seikkailua, mutta kertaakaan en ole katunut päätöstäni lähteä tälle tielle. Luonnosta, väreistä, Hayao Miyasakin animaatioista... MISTÄ TAI KENESTÄ SAAT INSPIRAATIOTA. 2. 5. Musiikin suhteen olen aika avoin, kunhan löytyy miellyttävä rytmitai melodiamaailma. Taidon ja käsityön viikko Valtakunnallista Taidon ja käsityön viikkoa vietetään 8.–15. www.novamelina.com. Värikäs, runsas ja monipuolinen. En ole vielä koskaan törmännyt puuvillakankaaseen, joka tuntuu suorastaan silkkiseltä mutta on kuitenkin helppo työstää. Tai sitten, kun on suunnilleen lyömässä hanskat tiskiin, niin saakin ison tilauksen joka pelastaa tilanteen
Tekstiilien materiaalit on juuri sellainen teos. Kun sain sen ensi kerran käsiini, kiinnitin huomiota sen kauneuteen mutta ennen muuta painavaan sanaan: tuntui, että kaikki tekstiileistä kaipaamani tieto löytyi yksien kansien välistä. Se alustaa veistohommia perehdyttämällä lukijan puulajeihin, työkaluihin ja oikeanlaisiin otteisiin veitsestä. Samalla muistelen mielessäni kaikuvia varoituksensanoja lapsuudestani, kiitos isäni, joka katsoi parhaaksi halkaista aina ruisleipäviipaleeni. Norjalaiset juuret omaavan Mucklestonen uutukainen on mukava katsaus pohjoisiin kirjoneulekuvioihin, varsinaisia ohjeita se ei lapasia ja pipoa lukuun ottamatta tarjoa – toisaalta ne antavat juuri oikeat silmukkamäärät ja sen innostavan vapauden yhdistää malleja oman mielen mukaan. Että saapa nähdä, mihin vielä päädyn puuvillaja pellavalankojeni jälkeen… Kirja syöksi minut tunneiksi myös Googlen syövereihin: haluan päästä neulomaan cashgoralankaa, jota saa kashmirja angoravuohen risteytyksestä. 150 pohjoismaista kirjoneulemallia MARY JANE MUCKLESTONE MOREENI 2016 Seattlessa asuva Mary Jane Mucklestone on yksi neulovan maailman kiintotähdistä, kirjoneuleistaan tuttu suunnittelija, jonka muutaman vuoden takainen kirja Fair Islen neulemallit on ilmestynyt myös suomeksi. Ilman Tekstiilien materiaalit -kirjaa en olisi edes tiennyt sellaisen olemassaolosta. Kirja on perusteos, jonka soisi jokaiselle tekstiileistä jollakin tapaa kiinnostuneelle. Vasta vajaa kuukausi sitten ehdotin ystävälleni, josko ottaisimme osaa kansalaisopiston kurssille. Se on oivallinen apu paitsi tiedostavalle kuluttajalle, joka tahtoo tietää, miten ja millaisissa oloissa vaatekaapin sisältö on syntynyt, mutta se on ennen muuta korvaamaton kaveri ammattilaiselle tai harrastajalle, olipa kyse ompelijasta, virkkaajasta taikka neulojasta. Opus tarjoaakin enemmän inspiraatiota omien kirjoneuleiden suunnitteluun sekä konkreettisia, kuvilla varustettuja vinkkejä siitä, miten esimerkiksi lankoja kannattaa pitää hyppysissä, jotta ne eivät mene sekaisin – uskokaa pois, se on mahdollista! Kuviot ovat perinteisiä: jotkin ammentavat luonnosta, jotkin esimerkiksi viikinkihistoriasta. Oma ikisuosikkini on havunoksa, mutta joukkoon mahtuu myös viikinkiveneitä, vaaleanpunaisia porsaita ja jalalla eri koreasti pistäviä piikoja. Sitten se opastaa komein, tunnelmallisin kuvin, miten esimerkiksi kahvilusikka ja kauha vuollaan ja jälkikäsitellään halutulla tavalla. Mallit eivät välttämättä iske sellaisinaan, mutta kuviota voi myös yhdistellä toisiinsa. T A I T O ?1/2017 12 Teksti Jonna Hietala KIRJAT Taito-2-2017-sisus.indd 12 19.3.2017 11.51. Yhdestä puusta veistetty MAX BAINBRIDGE MOREENI 2017 En muista, milloin viimeksi olisin tarttunut puukkoon jossakin muussa kuin ruoanlaittomielessä, lapsena kaiketikin. Tiesittekö, että maailmassa on noin 2 300 kasvia, joista voi valmistaa tekstiilikuitua. Jatkuva arkikiirus ei kuitenkaan antanut jalansijaa viikkovuolennoille, mutta eipä sillä ole enää väliä: englantilaisen Max Bainbridgen kirja kolahti postiluukustani juuri passelisti! Teos iskee paitsi estetiikaltaan myös selkeydeltään. Sellaiset, joiden sisällysluettelot tempaavat mukaansa, herättelevät mielessä kysymyksiä ja oletuksia, joihin haluaa saada vikkelästi vastauksia. Joku kirjoitti, että se tuntuu samalta kuin neuloisi pilveä, ja minä uskon. Minä ammensin eniten lankoja käsittelevistä luvuista ja kuituopista. Veistelin ala-asteella muutaman voiveitsen ja lusikan, mutta mieli on halajanut samoihin hommiin myöhemminkin. Taito-lehden kirjasuosikki HUHTI-TOUKOKUUSSA Tekstiilien materiaalit RIIKKA RÄISÄNEN, MARJA RISSANEN, ERJA PARVIAINEN, HELENA SUONSILTA FINN LECTURA 2017 Tiedättekö ne kirjat, jotka pakottavat kirjakaupan kassan kautta juoksujalkaa kotiin. Minä aion suunnistaa lähimpään rautakauppaan heti tulevana viikonvaihteena ja koettaa, millaisen lusikan saan aikaiseksi
Voisiko arvokkaamman lankavyyhdin tilata vaikka naapurin kanssa puoliksi, jos hinta on liian kova. Kuten arvata saattaa, syntyi armoton lokamyrsky: ei rakkaudella neulottuja saa arvostella, te kiittämättömät! ”Kyllä minä ainakin neulon lahjoitussukkani juuri sellaisesta langasta kuin itse haluan! Tai enpä neulokaan enää mitään hyväntekeväisyyteen, siitäs saatte!” TIETENKÄÄN KAIKILLA EI OLE pääsyä suloisille lankalähteille, tämä on selvää, eivätkä luksuslangat sovi kaikkien kukkarolle. Sukat oli neulottu niin karkeasta langasta, ettei niitä vauvan paljaaseen jalkaan oikein voinut pukea. Silti pidin ehdotusta melko hyvänä. MUUTAMA VIIKKO SITTEN joku kehtasi ottaa tämän asian puheeksi sosiaalisen median neulontapalstalla. Viime vuosina on neulottu ainakin vauvoille, pingviineille, asunnottomille, sivareille, varusmiehille ja veteraanille, niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Ja onhan meillä jo pitkät perinteet ainakin sota-ajalta asti, jolloin tuntemattomalle sotilaalle neulottiin kotirintamalla villasukkia ja lähetettiin etulinjaan. SUOMI ON KAIKENLAISTEN HYVÄNTEKEVÄISYYSNEULONTATEMPAUSTEN luvattu maa. Aloittaja ehdotti hyvin kohteliaasti, josko ne voisi neuloa vaikka pehmeästä merinosta, niin ne olisivat vielä ihanampi yllätys. Ne olivat niin pienet, ettei puuvillasukka mahtunut väliin. Voisikohan jo aloittaa. Olisiko kuitenkin vielä lämpimämpi yllätys, jos sukkia voisi vaikka käyttääkin. Ja nimenomaan juuri sukat ovat suomalaiselle suurin ystävällisyyden ja huolenpidon osoitus – kai se on niin, että kuivat ja lämpimät jalat ovat pääasia kylmässä maailmassa. Pikkuruiset, vaaleanvihreät ja niin söpöt! Olin hyvin ilahtunut, ja tuntui siltä, kuin vauvani olisi erityisen tervetullut maailmaan. ILONI OLI LYHYT . NIIN PALJON LÄMPIMIÄ AJATUKSIA ja rakkautta ei saa sovitetuksi mihinkään muuhun kuin omin käsin neulottuihin villasukkiin. Vauvasukat olivat olleet karkeat ja pienet. Rakkautta, osallisuutta, lämpöä ja hyvää tahtoa on kaikissa sukissa kuitenkin yhtä paljon. Teksti Ilona Korhonen ?TAITO?1/2017 13 KOLUMNI Taito-2-2017-sisus.indd 13 19.3.2017 11.51. OMAT ANONYYMIT HYVÄNTEKEVÄISYYSSUKKANI sain liki 12 vuotta sitten synnytyslaitoksella. Ensimmäisessä pesussa sukat tursahtivat pörröisiksi ja huopuneiksi, vaikka pesin hellästi. Kaikkiin hyviin tarkoituksiin saa hetkessä mukaan kylällisen neulojia. PARAIKAA ON MENOSSA Suomi100-villasukkakeräys, jossa neulotaan jokaiselle syntyvälle vauvalle sinivalkoiset sukat. Samalla sukat sitoivat vauvan suomalaisuuteen ja perinteisiin. Rakkaat hyväntekeväisyyssukat ” Olin hyvin ilahtunut, ja tuntui siltä, kuin vauvani olisi erityisen tervetullut maailmaan.” Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. Mikä voisikaan olla lämpimämpi tapa kiittää tai muistaa anonyymiä avuntai kiitoksentarvitsijaa
Taito-2-2017-sisus.indd 14 19.3.2017 11.51
Kansainväliset toimeksiannot ovat auttaneet häntä näkemään suomalaisen omaperäisyyden. Teksti Laura Pörsti?Kuvat Jani Laukkanen Tekstiilitaiteilija Ritva Puotila on nuoresta saakka luottanut omaan tyyliinsä. Olennainen löytyy pelkistämällä ?TAITO?1/2017 15 Taito-2-2017-sisus.indd 15 19.3.2017 11.51
VÄRIT PUHUVAT, PITÄÄ VAIN KUUNNELLA Puolukanpunainen, kaarnanruskea, monet lampaanharmaat ja luonnonvalkoinen. Myös rohkean pelkistetty, luonnosta lämpönsä hakeva tyyli on ennallaan. Päivät kuluvat liian nopeasti, Puotila sanoo. Usein on suunnitteluprojekteja meneillään ja viestejä vastattavana. Ajatus niiden hyödyntämisestä lähti kytemään, vaikka sille tuli aika vasta oman yrityksen myötä 1980-luvulla. Pikkutyttönä hän oli paljon yksin, ja aika kului piirtäessä. Yläkerrasta laskeutuva Ritva Puotila tunnetaan parhaiten Woodnotes-yritykselleen suunnittelemistaan graafisista paperinarumatoista ja sisustustekstiileistä. Iso askel oli, kun hänet vain 26-vuotiaana kutsuttiin freelancetekstiilisuunnittelijaksi ja myöhemmin värisuunnittelijaksi amerikkalaiselle muotoilualan yritykselle, Dansk Designsille. – Tuolloin Suomesta ei vielä paljon käyty Kaukoidässä. – Rohkeus toteuttaa omaa tyylitajua on se olennainen juttu – ei se, että kopioimme toisiamme tai katsomme sisustuslehdestä, miten kuuluu tehdä, Puotila linjaa. Matkalta löytyi uusi materiaali, abaca-kuitu, josta Dansk Designs teki tabletteja ja pöytäliinoja. arpukranssilla koristellun oven avaa Aleksi Puotila, tekstiilitaiteilija Ritva Puotilan assistentti. Olohuoneen lattialla on pino tuoreita mattoluonnoksia Woodnotesille, ja yläkerrassa väriliidut ovat jatkuvasti esillä. – Se tarkoitti paljon matkoja, joilla tein isoja oivalluksia omasta tyylistäni. Mikä on meidän omalaatuisuutemme. Se on kaikkialla: siinä, miten hän puhuu, miten hän liikkuu, miten pukeutuu ja miten elää. – Päiväni alkavat sillä, että Aleksi tulee ja juomme teen. Puotila on tehnyt hienon kansainvälisen uran. Vanhanaikaiseksi käyneen pellavan tilalle etsittiin uusia luonnonmateriaaleja. Hän uskoo, että nämä piirteet lähtivät kehittymään jo lapsuusvuosina Viipurissa. . – Silloin työssä oli sellainen tauko, että ehdin tehdä tyhjästä jotakin. Sitä kautta aloin pohtia, mitä Suomessa vastaavasti on. Ne ovat Suomen värejä. Hän asuu nykyisin yksin, sillä puoliso, sisustusarkkitehti Pauli Puotila, muutti vuosi sitten läheiseen hoitokotiin. Näitä asioita ei voi erottaa toisistaan. Se on menestyksen edellytys. Puotila oli kokeillut paperinarutekstiilien tekemistä jo 1960-luvulla, ja lankoja oli edelleen jäljellä. OMA TYYLI, HYVÄ TYYLI Eloisa uteliaisuus ei ole väistynyt Puotilasta edes iän myötä. Ensinnä tuli mieleen metsä. Ja langasta voi tehdä… suunnittelijan päässä alkoi raksuttaa. Olin paikallisille ihmetys, valkoinen nainen pitkissä vaatteissa, Puotila muistaa. – Vieraassa maassa katson aina ensiksi luontoa: millaista kaislaa siellä on, millainen aurinko, mitä kiviä... Suunnittelijasta on elintärkeää pitää sielu herkkänä silloinkin, kun kädet ovat täynnä työtä. Sitten käymme läpi ohjelman. Tämänkin Puotila tajusi Kaukoidässä. Talvi-iltapäivän viimeinen harmaa valo lankeaa sisään, ja tunnelma on samalla tapaa lämmin, luonnonläheinen ja pelkistetty kuin Puotilan töissä. Uuden tekeminen tarvitsee väljyyttä. Niitä on tässäkin kodissa kaikkialla. Puista tehdään paperia. T A I T O ?1/2017 16 Taito-2-2017-sisus.indd 16 19.3.2017 11.51. Niistä voi tehdä lankaa. Hänen työpäivänsä on päättymässä. Siellä jokainen maa hohkasi omia sävyjään: Thaimaa oli riikinkukonturkoosia ja hehkuvaa pinkkiä, Filippiinit punakaalinviolettia, messinginkultaa ja mustaa. Yhteistyö Dansk Designin kanssa vei hänet 70-luvun puolivälissä Intiaan, Filippiineille ja Thaimaahan. – Isoäiti! Nyt tuli, hän huikkaa. – Ihmisen tyyli on oikeastaan kokonainen elämäntyyli. Mutta sieltä löytyi muutakin, Puotilalle henkilökohtaisesti tärkeämpää. Olohuoneessa palaa takkatuli, sohvapöydällä on vaihtuva asetelma kauniita esineitä: Puotilan norjalaiselle Hadeland Glassverkille suunnittelemat maljakko, vati ja kynttilänjalka, taidekirjoja, lapsenlapsenlapsen isoäidistä tekemä tutkielma, tulppaaneja… Lähes 60 vuoden mittaisen uran tehnyt Puotila tekee vieläkin töitä, mutta usein kotona
Taito-2-2017-sisus.indd 17 19.3.2017 11.51. Lähes 60 vuoden mittaisen uran tehnyt Puotila tekee vieläkin töitä, mutta usein kotona
T A I T O ?1/2017 18 Taito-2-2017-sisus.indd 18 19.3.2017 11.51
Hänen ja puolison perustamasta alkuperäiskodista, kuten hän sitä kutsuu, valuu mattoja, huonekaluja ja sohvatyynyjä lasten ja lastenlasten koteihin. . Se on fyysisesti hurjan kiva materiaali. – Jos tekee samaa kuin muut, pitää tehdä paljon muita paremmin, että pärjää. Hän kuitenkin uskoi ideaansa paperin uudesta tulemisesta. Jäät muodostivat kauniin rytmin. – Paperilankatuotanto oli Suomessa loppumassa. Ne näyttävät ihan erilaisilta eri valoissa. Jos tiedän, että jonkin jutun toteuttamiseen menee viisi tuntia, saatan hylätä hienon ajatuksen liian työläänä. Se näkyy hänen kodissaankin, jonka väriskaala on kuin ikkunoiden takana avautuvasta merestä noussut: siinä on luonnollista eleganssia. Ja onhan minulla lisäksi iso varasto! Käsityön ja taidon arvostus näkyy Puotilan kotona kaikkialla. Sitä oli totuttu pitämään muistona pula-ajasta, jolloin kangasta oli huonosti saatavilla. – Suunnittelijan pitää ymmärtää myös toteutusprosessia, mutta siitä ei pidä tietää liikaa. Melkein hyvä on tämän ajan kirous. Woodnotesin menestyksen avaimena Puotila pitää sitä, että he tekivät jotakin aivan uutta mutta luottivat kuitenkin kotimaisiin perusväreihin ja ominaislaatuun. Luonnonkuidut voittavat akryylin ja muut tekokuidut kauneudessa ja kestävät aikaa, hän sanoo. ” Värejä pitää opetella tutkailemaan. Hänen suunnittelemansa tekstiilit taitavat todistaa väitteen kiistattomasti todeksi. Hän ei kuitenkaan tuominnut suomalaista harmautta tylsäksi ja ankeaksi, päinvastoin. Vasta viides kutomo suostui yhteistyöhön, hän muistelee Woodnotesin alkuaikoja. Ne eivät ole kuvia vaan kokonaisuuksia. Ihminen on nimittäin nuuka. Tuossa on Oiva Toikan lasimaljakko, tuossa taas ovat Yrjö Kukkapuron sivupöydät. Jokaista esinettä kannattaa tutkia hyvässä ja huonossa luonnonvalossa sekä sähkövalossa ennen ostopäätöstä. – Toivoisin, että tekijät arvostaisivat osaamistaan ja käyttäisivät töihin korkealaatuisia lankoja. – Graafisuus viehätti monia, meiltä tilattiin paljon kuvia mallistosta, Puotila muistaa. Hän luonnostelee liiduilla ja vesiväreillä, milloin milläkin – ja pitää aina mielessään lankatyypit, alusta asti. LUONNON HENKI ELÄÄ TEKSTIILEISSÄ Puotilan suunnitteluprosessi lähtee liikkeelle usein luonnosta. – Onneksi poikani ovat pitäneet valitsemistani esineistä. – Esineet pitää valita niin, että niiden kanssa jaksaa elää. – Nämä kansallisvärit olivat myös ihmisten olemuksen värit. TUNTUMALLA JA ÄÄNELLÄ ON MERKITYSTÄ Paperi materiaalina epäilytti monia vielä 1980-luvulla. Puotilan ikkunalaudalla puupohjaiset paperisandaalit vuodelta 1942 muistuttavat historiasta. Hän rakensi sen varaan kokonaisen tuotannon. Kodin huonekaluista moni on mittoihin tehty, Ritva Puotilan suunnittelema ja puuseppä Matti Rintalan toteuttama. Puotila muuttelee sisustusta usein. Hänelle värit ovat yhä tärkeitä. Ritva Puotila on viime vuosina innostunut erityisesti piirtämisestä ja maalaamisesta. – Maisemaa katsellessamme huomasimme, miten hiljaisessa vedessä näkyi jäiden kulku. Lisäksi hän kokkaa isoillekin porukoille viikonloppuisin, kun lapset ja lastenlapset perheineen ovat liikkeellä. Me teimme jotakin sellaista, mitä muut eivät olleet keksineet. – Suunnittelemme matot runkoa myöten. Hän käyttää usein vanhoja töitään uusien pohjana. Siinäpä oli ajatus mattoon, hän kuvaa. – Värejä pitää opetella tutkailemaan. Ne löytyivät heidän ihostaan. Häntä viehättivät sen suomalaisuus ja moniaistisuus. Hän kiittää onneaan siitä, että on saanut työskennellä taitavien käsityömuotoilijoiden ja taidekutojien kanssa. Woodnotesin ensimmäinen mallisto vuonna 1987 nojasi pelkistettyyn väriskaalaan: mustaan, luonnonväriseen paperiin ja valkoiseen. Ne näyttävät ihan erilaisilta eri valoissa.” ?TAITO?1/2017 19 Taito-2-2017-sisus.indd 19 19.3.2017 11.51. Puotila on nimenomaan suunnittelija. Seinien valkoinen taittaa hieman keltaiseen, eikä se tietenkään ole sattumaa. Materiaali, venyvyys ja paikallaan pysyvyys ovat ulkonäön lisäksi tärkeitä seikkoja. Tuoreimmista mattoluonnoksista yksi sai alkunsa, kun hän palasi Woodnotesia johtavan Mikko-poikansa kanssa Ruotsista. Käsitöitä Puotila tekee vähemmän – mutta ihailee suomalaisten neulontataitoa. – Paperi kahisee ihanasti sekä arkkina että neulottuna. Tämä herätti minut ajattelemaan omaa kalpeuttani ja harmauttani, Puotila kertoo