N ro 1 • 20 24 • M u st aa ja va lk oi st a ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Nro | | 6, € MESTARIN OPISSA Vaatturit vähenevät, mutta ammatin voi vielä oppia tekemällä KÄSITYÖTÄ KONEILLA Yli vuotta sitten suunnitellut kirjapainokoneet ahkeroivat edelleen ISÄLTÄ POJILLE Raution Aika on perheyritys, jossa uurastaa seppiä kahdessa sukupolvessa MUSTAA JA VALKOISTA PAL.VKO 2024-08 6 414887 433853 2 4 1 74 33 85 -2 40 1 Taito / ilmestyy viikolla Maaliskuussa ilmestyvän Taidon teemana on kuvioiden leikki. Kevät saapuu ilmassa on sähköä ja sähäkkyyttä Maailma kaipaa väripilkkuja hauskoja väriyhdistelmiä sekä maailmaa piristäviä leikkisiä kuvioita Kesä on tulossa!
Eettisiä lankoja intohimoisille käsityöharrastajille 041 314 0380 FB: Lankapuoti Tiukula Oy IG: @lankapuoti.tiukula Käsityötarvikkeiden verkkokauppa ja puoti Tohmajärvellä. Meiltä löydät tarkoin valitut langat neulontaan, virkkaukseen ja makrametöihin. TAITO ETELÄ-SUOMI Helsinki, Hamina, Hyvinkää, Kouvola, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Luumäki, Nurmijärvi: Klaukkala, Tuusula: Hyrylä, Vantaa: Hakunila, Havukoski, Hiekkaharju, Korso www.taitoetelasuomi.fi • info@taitoetelasuomi.fi TAITO ETELÄ-POHJANMAA Seinäjoki, Vaasa, Alavus, Isokyrö, Kauhajoki www.taitoep.fi • taito@taitoep.fi TAITO ITÄ-SUOMI Mikkeli, Kuopio, Pieksämäki, Savonlinna, Varkaus www.taitoitasuomi .fi • www.kenkavero.fi taitoshop@taitoitasuomi.fi TAITO KESKI-POHJANMAA Kokkola, Kalajoki, Sievi www.taitokeskipohjanmaa.fi • kokkola@taitokeskipohjanmaa.fi TAITO KESKI-SUOMI Jyväskylä, Joutsa, Saarijärvi www.taitokeskisuomi.fi • taito@taitokeskisuomi.fi TAITO LAPPI Rovaniemi ja Pello www.taitolappi.fi • toimisto@taitolappi.fi TAITO NYLAND / NYLANDS HANTVERK Tammisaari / Ekenäs www.nylandshantverk.fi • info@nylandshantverk.fi TAITO PIRKANMAA Tampere: Epilä, Hervanta, Verkaranta Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi www.taitopirkanmaa.fi • toimisto@taitopirkanmaa.fi TAITO POHJOIS-KARJALA Joensuu ja Ilomantsi + kiertävä Taitobussi www.taitopohjoiskarjala.fi • www.taitokortteli.fi toimisto@taitopohjoiskarjala.fi TAITO POHJOIS-POHJANMAA Oulu ja Kuusamo www.taitopohjoispohjanmaa.fi • toimisto@taitopohjoispohjanmaa.fi TAITO SATAKUNTA Sastamala, Pori, Huittinen, Noormarkku www.taitosatakunta.fi • toimisto@taitosatakunta.fi TAITO VARSINAIS-SUOMI Turku, Salo, Raisio www.taitovarsinaissuomi.fi • turku@taitovarsinaissuomi.fi TAITO YLÄ-SAVO Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi www. “Näyttää tiskirätiltä, mutta ei haise tiskirätiltä” www.lempiriepu.. Nähdään verkkokaupassa! Kestävä ja pestävä siivousliina, joka valmistetaan käsinpainaen Suomessa neulotusta bambucollegesta. Sasky Ikaalisten käsija taideteollisuusoppilaitos Taidosta ammatti Ikatalla onnistut! sasky.fi/ikata KOTIMAISET KÄSITYÖTARVIKKEET www.kainor.fi säädettävät sukkaplokit tilkkujen pingotusalustat personoitavat merkit käsityömitat, jne Ku va Hi lja M us to ne n. www.lankapuotitiukula.fi Kotimaisuus on ykkösarvomme www.suomenlanka.fi Kotimaiset langat kudontaan, virkkaukseen, makrameesolmeiluun sekä muihin käsitöihin ja askarteluihin. taitoylasavo.fi • kasityokeskus.iisalmi@taitoylasavo.fi TAITO ÅBOLAND / ÅBOLANDS HANTVERK Parainen / Pargas & Kemiö /Kimito www.taitoaboland.fi • www.gullkrona.fi • gullkrona@gullkrona.fi TAITO ÖSTERBOTTEN / ÖSTERBOTTENS HANTVERK Vaasa / Vasa www.loftet.fi • info@loftet.fi Taitoliitto • Kalevankatu 61, 00180 Helsinki • taitoliitto@taito.fi taito.fi yhdistysilmoitusTAITO_1_2024_sisakansi.indd 1 yhdistysilmoitusTAITO_1_2024_sisakansi.indd 1 4.1.2024 16.44.17 4.1.2024 16.44.17
Jyväskylä Lankakauppa Titityy, Cygnaeuksenkatu 2. Voit ostaa Taidon myös sähköisenä Lehtiluukusta. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Hämeenlinna Wetterhoff, Wetterhoffinkatu 4 D. ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti, 044 202 3516, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle IRTONUMEROMYYNTI Helsinki Craft Corner, Eteläesplanadi 4. Oulu Taito Shop Maakari, Rautatienkatu 11. vuosikerta. Kokkola Kankuri, Mannerheiminaukio 3. Rovaniemi, Taito Lappi, Pohjolankatu 4. Paino Punamusta. Pori Taito Shop Pori, Itäpuisto 13. Kuva Pexels KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto / Käsija taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki www.taito.fi Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön. Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. 116. Lisäksi hyvin varustellut Lehtipisteet, Taidon ja Taito Shopin verkkokaupat. Ohjeiden korjaukset julkaistaan osoitteessa www.taitolehti.fi/korjaukset Kuusi numeroa vuodessa. Joensuu Taitokeskus Joensuu, Torikortteli, Koskikatu 1. Aikakausmedia ry:n jäsen. Mikkeli Kenkävero, Pursialankatu 6. Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa TUOTTAJA Tiina Hautamäki tiina.hautamaki@taito.fi, 040 754 4459 ULKOASU Johanna Ilander VERKKOTOIMITUS Tiina Hautamäki OHJEIDEN TEKNINEN EDITOINTI Heli Rajavaara (neuleet), Tuija Sulisalo (virkkaus), Elina Helminen (kudonta). 03 4246 5340 tilaajapalvelu@atex.com Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 9–16. TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Emma Auvinen, Enikö Balogh, Suvi Elo, Jaana Etula, Tuija Heikkinen, Merja Häikiö, Petri Kangas, Sonja Karlsson, Jenna Kostet, Annika Pitkänen, Soile Pyhänniska, Anna-Karoliina Tetri, Emmi-Riikka Vartiainen, Riikka Viitanen, Anu Välilä. ISSN 1235-6875. PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi 040 505 0944 www.taitolehti.fi Taito-lehti taitolehti TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Atex Software Oy Puh. Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen
Käsillä MALLISTO 1/24 Mustaa ja valkoista 5 1/24
Sisällys Kannessa Mäyristä kaunein paita (s. Vaatturi on parhaimmillaan silloin, kun hän pistää neulan neulatyynyyn viimeistä kertaa.” Sami Eklund, s. Kuva Studio 1851 6 1/24. 46. 14 ” Kuvassa Aija Pahkala ja lapset Sylvi ja Saimi. Käsillä Studio 1851 vie valokuvillaan menneeseen maailmaan, s. 63) Kannen kuva Tiina Hautamäki 08 ALUKSI 12 ILONA KORHONEN: ARVOKAS AINEETON PERINTÖ 14 VAATTURIN AMMATTI OPITAAN TEKEMÄLLÄ 24 YHDESSÄ TÄYDELLISIÄ 28 MUSTIA LAMPAITA, VALKOISIA LAMPAITA 38 5 X MUSTAA JA VALKOISTA 40 KORUTTOMISTA PUVUISTA VALKOISIIN PITSIUNELMIIN 44 SUOMALAISEN LAMPAANVILLAN UUDET MAHDOLLISUUDET 46 MÄRKÄLEVYTEKNIIKAN UUSI AIKA 56 TAPOLAN KOLME SEPPÄÄ 60 ROOPE LIPASTI: TEE-SE-ITSE -NOIDANKEHÄ 61 KORISTELE TARJOTIN MOSAIIKILLA MUSTAA JA VALKOISTA 62 Ohjeissa käytetyt lyhenteet 63 Mäyristä kaunein -paita 66 Halaus-kaulus 68 Rauha-huivi 71 Hiutale-lapaset 74 Mustetta teestä 75 Salmiakki-matto 76 Avaimenhaltija-sukat 78 Kilpi-suojapussi Graafisten Avaimenhaltija -sukkien ohje löytyy sivulta 76
Taustajoukot eivät siis auta vain yhtä käsityöläistä, vaan koko kotimaisen käsityön kenttää. Ilahdun, kun kässätapahtumissa seikkaillessani huomaan, miten usein käsityöläisten mukaan on lähtenyt niin puolisoita, ystäviä kuin perheen lapsiakin. 1/24 KÄSITYÖN MAHDOLLISTAJAT Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Kuvitus Johanna Ilander Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Kuvitus Johanna Ilander K äsityöläisyys on koko perheen operaatio. Ennen Taito-lehden puikkoihin tarttumista työskentelin itsekin käsityöyrittäjänä. Siinä missä läheiset antavat omalle rakkaalle ihmiselleen mahdollisuuden työskennellä hänelle tärkeän asian parissa, taustajoukkojen merkityksen voi asettaa myös laajempaan mittakaavaan. Erityisesti tarvikkeiden varastointi saattaa vaatia lähipiiriltä joustavuutta: langat vievät paljon tilaa ja varaston erikoisuudet, kuten metsälenkiltä poimitut, vaatehuoneeseen säilötyt kepit saattavat herättää hetkellistä hämmennystä. Käsityöt ovat osa elävää kulttuuri perintöä ja jokainen käsityön parissa työskentelevä ihminen edesauttaa myös käsityötaidon säilymistä. Tiedän, että en ole ainoa, joka on saanut apua. Vaikka vain yksi perheenjäsen olisi käsityöläinen, sen lieveilmiöt näkyvät kaikkialla ympärillämme. Kodit ovat täynnä sekä kauniita käsitöitä että niihin käytettäviä materiaaleja. Käsityöläisenä elantonsa hankkiminen ei ole helppoa, mutta vahvat tukijoukot auttavat. Se oli mahdollista, koska puolisoni auttoi minua silloin, kun omat resurssini eivät riittäneet. 7
Jyväskylän Paviljonki Rovaniemen Kädentaitomessut 4.–5.5. 8 1/24. Saariaho haluaa tuoda esille käsityön oppimisen monialaisuutta ja tarjota opettajille välineitä oman pedagogiikan kehittämiseen. Käsityötoimijuus syntyy, kun minäkompetenssi otetaan käyttöön ja oppilas hallitsee koko prosessin. Väitöstutkimuksessa avataan, miten käsityötaiteen oppiminen edistää sekä oppilaan itsetuntemusta että persoonallista kasvua ja kehittää monenlaista osaamista. Saariaho työskentelee käsityönopettajana Aimokoulussa Hämeenlinnassa, joka järjestää taiteen perusopetusta kuvataiteessa ja käsityössä. Käsityötaiteen opiskelu kehittää oppilaan minäkompetenssia, jolla viitataan muun muassa oppilaan kykyyn hahmottaa omia käsityötaitojaan sekä asettaa sopivia tavoitteita työn suunnittelussa. Aluksi Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Väitöstutkimus nuorten käsityötoimijuudesta Kevään kässämessukalenteri: Helsingin Kädentaitomessut 2.–3.3. Lappi Areena Tässä & NYT Käsityöinspiraatiota messuilta! Kuva Sonja Karlsson Milla Saariaho lähestyy väitöstutkimuksessaan käsityön opettamista oppilaan kokonaisvaltaisena kohtaamisena. Turun messukeskus Jyväskylän Kädentaitomessut 6.–7.4. Milla Saariahon väitöstutkimus Selfcompetencies and craft agency – A grounded theory study of learning and teaching craft-art tarkastettiin Helsingin yliopistossa 16.12.2023. Wanha Satama Turun Kädentaitomessut 16.–17.3. Tutkimuksen tulokset kiteytetään kahden käsitteen avulla
19.5.2024 asti Aboa Vetus Ars Nova, Itäinen Rantakatu 4–6, Turku Kuva Anne-Mari Liira 9 1/24. Mahlamäki pohtii neulomista esimerkiksi feminismin, sukupuolen, uskonnon ja eettisyyden näkökulmista ja tarjoaa näin uutta perspektiiviä rakkaaseen harrastukseen. Nykyisen Kaarinan alueella sijaitseva Ravattulan Ristimäki on Suomen vanhin tunnettu kirkonpaikka. Kustaa Saksille Pro Finlandia -mitali Sukella neulomisen maailmaan RAVATTULAN RISTIMÄKI Ars Novassa järjestettävässä näyttelyssä voit tutustua Aurajokilaakson asukkaiden elämään yli 800 vuotta sitten. Tarinallinen tietokirja avaa käsitöiden hurmosta lempeällä huumorilla sävytettynä. Aluksi Tiina Mahlamäen lämminhenkinen tietokirja Neuloosi luo tunnelmaa alkuvuoden paukkupakkasiin ja johdattaa neulomisen maailmaan. Mahtuupa joukkoon myös varsin keskeinen kysymys – miksi neulomiseen on niin helppo hurahtaa. Vuonna 2023 mitali myönnettiin neljälletoista taiteilijalle ja kirjailijalle. Näyttelyssä valokeilaan pääsevät kaivauslöydöt sekä hautalöytöön perustuva värikäs muinaispukurekonstruktio, vuonna 2021 julkistettu Ravattulan muinaispuku. Kirja ei sisällä ohjeita, mutta sen edetessä valmistuu villapaita. Into Kustannus 2024 Näyttävistä teoksistaan tunnettu tekstiilitaiteilija Kustaa Saksi palkittiin itsenäisyyspäivänä Suomen Leijonan ritarikunnan Pro Finlandia -mitalilla
Lisätietoja: shop.wetterhoff.fi Kuvat Wetterhoff 10 1/24. Osa arkiston ryijymalleista on nyt saatavissa valmistettavaksi myös ryijyntekijöille! Kokoelmaan kuuluu Wetterhoffin opettajina ja tuotesuunnittelijoina toimineiden taiteilijoiden, kuten Ester Axin, Hilja Palomäen, Tellervo Strömmerin, Pia Katerman ja Laila Karttusen ryijymalleja. Mallistoon kuuluviin ryijymalleihin voi tutustua tarkemmin Wetterhoffin myymälässä Hämeenlinnassa sekä heidän verkkokaupassaan. Ryijyntekijä saa värikopion alkuperäisestä ruutumallista ja mallipiirroksesta sekä ohjeen ryijyn valmistamiseksi ommellen tai kutoen. Aluksi Aarteita ryijyarkistosta Fredrika Wetterhoff -säätiöllä on arkistossaan satojen ryijymallien kokoelma, jonka vanhimmat ryijyt ovat 1800–1900-lukujen taitteesta. Vintage-malliston ryijyt ovat pääosin 1930–1960-luvuilta. Wetterhoff myy käyttöoikeuden vanhan ryijymallin valmistamiseen. Käyttöoikeus sisältää yhden kappaleen valmistusoikeuden omaan käyttöön
Kirjasta löytyy ohjeita monipuolisesti erilaisille langanvahvuuksille sekä eri pituisille varsille ja kirjoja pintaneulesukille ja niihin sointuville lapasille. NEULEHETKIÄ – Silmukoita pohjoisen järven rannalta Ronja Hakalehto, Cozy Publishing 2023 Ronja Hakalehdon tuore neuleteos pursuaa lempeää ja maanläheistä neuleinspiraatiota. Kirjat Koonnut TIINA HAUTAMÄKI VILLASUKKIEN MATKASSA Niina Laitinen, Otava 2024 Mikä olisikaan hauskempi matkakumppani kuin mukana kulkeva sukkaprojekti. Kirjan ohjeet ovat selkeitä ja inspiroivia ja ne tarjoavat sekä aloitteleville että kokeneemmille neulojille mahdollisuuden löytää juuri omaan taitotasoon sopiva neule. Näiden matkojen muistot voit nyt ikuistaa ihaniin villasukkiin. Kirja sisältää ohjeita myös korjaamiseen ja paikkaamiseen jämälangoilla. Ohjeet ovat selkeitä ja laaja kokoskaala takaa sen, että neulottavaa löytyy monelle. INSPIRAATIOTA TALVEEN Alkuvuoden kirjauutuuksista löydät paljon innoitusta neulomiseen ja pysyt kevättalven pakkasilla lämpimänä. Kauniisti kuvitettu kirja johdattaa neulojan veden äärelle ja vehreään metsään luoden elämyksellisen tunnelman. Jämälankakekkerit on värikäs kokonaisuus erilaisia neuleita ja asusteita, joiden valmistuksessa voit hyödyntää varastostasi löytyviä jämälankoja. 11 1/24. Niina Laitisen sukkakirjassa matkataan neuloen ja katsellaan kotimaan maisemia. Koillismaalla asuvan Hakalehdon ihanan ajattomat luomukset lämmittävät vuoden ympäri koko perhettä. Inspiraationa sukille ovat kauniit ja jännittävät paikat, joihin voi poiketa matkan varrella. JÄMÄLANKAKEKKERIT – Neuleita ylijäämälangoista Veera Jussila, Tammi 2024 Paras lanka on se, joka löytyy jo kaapistasi! Käsityökekkerit-sivustolta tutulta Veera Jussilalta ilmestyi uusi teos, jonka sivuilla ampaistaan kaapista löytyvien jämälankojen kimppuun
Kansanmusiikin professori Kristiina Ilmonen loi jutussa lausumaan näin: "Meillä suomalaisilla on sellainen henkinen vamma, ettemme ole oikein mitään. Olkaa ylpeitä, nähkää ja tunnistakaa! Kertokaa kaikille! Arvokas aineeton perintö Ku vi tu s Jo ha nn a Ila nd er wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi ”Aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa kaikkea sitä, mitä opetamme lapsillemme ja mitä vinkkaamme naapurillemme.” 12. Jokainen meistä osallistuu tähän monella tasolla, vaikkapa perinteisten ruokien kokkaamisella tai tutun kehtolaulun laulamisella vauvalle, luonnossa luontevasti liikkuen tai sienestämällä. 1/24 Kolumni Teksti ILONA KORHONEN Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. Lisäksi kuulun aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijarinkiin, osallistun kokouksiin ja tapahtumiin, mutta arjessani aineeton kulttuuriperintö on niin itsestään selvää, että en näe sitä enää, en tunnista, en huomaa. Emme ehkä tunnista sitä niin vahvana itsessämme. TUTKIN ITSENÄISYYSPÄIVÄN ERIKOISEMPAA keikkaa varten netissä julkaistua kotimaisen aineettoman kulttuuriperinnön wikiluetteloa. O len työskennellyt eri tavoin erilaisten aineettoman kulttuuriperinnön aiheiden kanssa vuosikymmeniä: käsityöhommissa, runolaulajana, kansanmuusikkona, opettajana ja kirjoittajana. Siellä listataan erilaisten kategorioiden alle erilaisia taitoja ja perinteitä, jotka monet ovat aivan tuttuja ja arkisia, mutta jotkut mielenkiintoisia ja tuntemattomia, paikallisia perinteitä. Olin ilahtunut, kun löysin myös lempilajini neulomisen luettelosta. Aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa kaikkea sitä, mitä opetamme lapsillemme ja mitä vinkkaamme naapurillemme. Haemme koko ajan ulkopuolista vahvistusta sille, että kelpaamme." Silti meidän arjessamme suomalainen, aineeton, elävä kulttuuriperintö näkyy ja elää voimakkaana. Harmikseni neulomisesta kertova artikkeli oli mielestäni vähän vanhanaikainen, mutta toisaalta siinä käsiteltiin jonkin verran nykyistäkin neulealaa. Emme osaa arvostaa sitä, emme näe itse tätä ruohonjuuritason vahvuutta. Siksi yritämme koko ajan olla jotain muuta, milloin ruotsalaisia, milloin amerikkalaisia. Erityisesti ilahduin siitä, että yhdessä neulominen ja toinen toiselle opettaminen nostettiin artikkelissa tärkeiksi osiksi harrastusta. Taannoin Helsingin sanomissa oli pitkä juttu kansanmusiikin asemasta Yleisradiossa sekä siitä, että Yle on lopettamassa ainoaa toimitettua kansanmusiikkiaiheista ohjelmaansa. Käsityöaiheisella listalla on muun muassa sellaisia erikoisuuksia kuin sellupaalien ahtaus, purjehtiminen perinteisillä limisaumaveneillä, kaislatyöperinne Kruunupyyssä ja Kainuun peilikäs, mutta myös monenlaisia tapoja kattavia isompia otsikoita, kuten ryijyperinne ja räsy maton kutominen. Melkein kaikki harrastuksenikin liittyvät tavalla tai toisella aineettomaan kulttuuri perintöön. Se on kaikenlaista ei-fyysistä henkistä rikkautta, kuten kansanperinnettä, tapoja, uskomuksia, perinteitä, tietoa ja taitoja: vaikkapa ruokaa, sananlaskuja, käsitöitä ja lauluja
Vaikka värjääminen on yksi vanhimmista käsitöistä, sen tarpeet ja tavat ovat eläneet vuosisatojen saatossa. Birit ja Reetta Tornensis ovat serkukset, jotka molemmat lähestyvät saamenkäsitöitä omasta näkökulmastaan. 1/24 Näyttelyt Koonnut TIINA HAUTAMÄKI Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen toimitus@taito.fi Duodjebálgát -näyttelyssä matkataan kahden saamenkäsityöntekijän mukana tutustumaan heidän sukujensa ja perheidensä kantamiin saamenkäsityöperinteisiin ja -taitoihin. Näyttelyssä voit kulkea väriaineiden matkassa perinteistä tulevaisuuteen ja pohtia, millaisiin tekstiileihin tulevaisuudessa verhoudumme. Siinä missä Birit keskittyy töissään enemmän perinteisen duodjin luomiseen, on Reetta ottanut askeleita kohti duodjitaidemuotoilua . Suomen käsityön museon Vihreää väriä -kiertonäyttelyssä pohditaan luonnonväriaineilla värjäystä, värjäämisen trendejä, tulevaisuutta ja kestävää kehitystä sekä erilaisia värjäystekniikoita ja niiden ekologisuutta. Tekstiilivärjäyksen perinteet juontavat juurensa kauas ihmisen historiaan. Molemmille tekijöille oman suvun käsityöt ovat olleet tärkeitä inspiraation lähteitä. Kuva Midori Tsunoi 13. JYVÄSKYLÄ Suomen käsityön museo, Kauppakatu 25 10.3.2024 asti Dialogi – Kudottu ja kirjottu silta Reetta ja Birit Tornensis. SEINÄJOKI Etelä-Pohjanmaan museo, Törnäväntie 23 ROVANIEMI Arktikum, Pohjoisranta 4 24.3.2024 asti Vihreää väriä 7.4.2024 asti Duodjebálgát – Duodjipolut Suomalais-japanilainen näyttely pohjautuu tekstiililähtöiseen teosvaihtoon. Teosvaihtoon oman mausteensa ovat tuoneet helposti lähestyttävät tekniikat, kuten saori -kudonta sekä sashiko -kirjonta. Vaikka tekstiili on teosten pääasiallinen materiaali, nähdään niissä myös keramiikkaa ja paperia. Kuva Paul Miettinen Ku va Vä rjä rik ilt a Z?ri installaatio: Midori Tsunoi, 2021-2022
Mutta onko tulevaisuuden Suomessa enää vaattureita. Suomessa ammatillinen koulutus on jaettu kolmeen vaiheeseen: perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon. Hän on Eklundille tuttu tekijä, sillä Palkén suoritti Eklundin yrityksessä kymmenen kuukauden oppisopimusjakson. Tällä kertaa apukäsiksi on kutsuttu Christian Palkén. Toisinaan on hiljaisia aikoja, jolloin Eklundin sanoin “pärjää pirun hyvin yksinään” ja toisinaan iskee kiire ja yksinyrittäjä kaipaa apukäsiä helpottamaan pitkiksi venyviä päiviä. Hän tekee esimerkiksi miesten pukuja, päällysvaatteita tai naisten jakkupukuja. Ala on haastava ja vaatii sille haluavalta sitoutumista. Vaatturin työ on Eklundin mukaan sesonkiluonteista. Alan ammattilaisten mukaan vaattureille riittää töitä. – Minulla on ollut kesästä lähtien koko ajan paljon töitä, hän kertoo. Perustutkinnossa opitaan alan perusteet, ammattitutkinnossa syvennetään osaamista. Erikoisammattitutkintoon hakeudutaan yleensä vasta 14. Viisikymppinen Sami Eklund on alalla nuorimmasta päästä. Myös Sami Eklund ja Christian Palkén ovat Anttilalle tuttuja opiskeluvuosiltaan. Vaatturi – eli räätäli tai vanhakantaisemmin kraatari – valmistaa käsityönä korkealaatuisia vaatteita. Kun vanhemmat räätälit alkavat lähivuosina jäädä eläkkeelle, on ammattia harjoittavia vaattureita kohta vielä vähemmän. Vaatturin ammatti opitaan tekemällä Teksti ja kuvat SONJA KARLSSON VAATTURIMESTARI SAMI EKLUND on ollut kiireinen. – Vaatturit loppuvat kohta, jos alalle ei tule uusia kiinnostuneita. Ompelijasta vaatturi eroaa siten, että ompelijan työpöydällä vaatteet ovat usein keveämpiä: puseroita, hameita tai iltapukuja. 1/24 Vaatturit vanhenevat ja vähenevät. Ihan oikeasti, Eklund sanoo. MUUTTUVA KOULUTUS Katja Anttila on opettanut Stadin ammattiopistossa alan ammattija erikoisammattitutkinnon syventäviä opintoja jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Vaatturiliikkeitä on Suomessa vain vähän, ja vaatturit vanhenevat
15. Heistäkin vain osa tekee tutkintoa vaatturin painotuksella. Tutkinto on 180 osaamispisteen laajuinen. – Uudistus kiusaa meitä käsityöläisiä. Ennen 2010-luvun loppupuolella tehtyä ammatillisen koulutuksen laajaa reformia, vaatetusalan ammattitutkinnosta valmistui vaatturikisälliksi ja erikoisammattitutkinnosta vaatturimestariksi. Katja Anttila kritisoi erityisesti erikoisammattitutkinnon uusia perusteita. Aiempi ammattinimike vaatturikisälli on jäänyt pois ja tilalla on mittatilausompelija (AT). Viidestä arkipäivästä vain kaksi ollaan koululla ja kolme työelämässä, ja jotkut opiskelijat ovat työelämässä lähes kokonaan. Kuinka tärkeää esimerkiksi olisi, että tutkinnon nimikkeestä tietäisi, mistä on kyse, Anttila puuskahtaa. Ammatillisen koulutuksen uudistumisen myötä opintoihin tulisi ottaa 24 opiskelijaa vuosittain. Hän kertoo pyrkivänsä järjestämään koulutuksen mahdollisimman käytännönläheisesti opetussuunnitelman puitteissa. 1/24 sitten, kun ammatti hallitaan jo syvällisesti. HUOLI ALAN TULEVAISUUDESTA Stadin ammattiopistossa ammattija erikoisammattitutkintoa suorittavat opiskelevat samassa ryhmässä. Uudistuksen myötä vaatetusalasta tuli tekstiilija muotiala ja vanhoista tutkintonimikkeistä luovuttiin. Erikoisammattitutkinnosta valmistuva ei saa nimikettä lainkaan, tosin tutkinnon osien valinnoista voi päätellä ammatin painotuksen. Sitä helpottaa, että opiskelu on työelämäpainotteista. – Kehittäminen on totta kai hyvä juttu, mutta tavoitteet ovat aika lähellä ammattikorkeakoulun vestonomin tutkinnon tavoitteita. – Kisälli-mestari-suhde on tällä alalla paras tapa oppia, koska suhde on henkilökohtainen. Tällä hetkellä Anttilalla on kahdeksan opiskelijaa. Mielestäni ammattikoulussa tekemisen pitäisi mennä etusijalle, Anttila sanoo. Se sisältää kaksi pakollista osaa: 60 osaamispistettä tuotteiden ja palveluiden vastuullista kehittämistä ja 30 osaamispistettä tuotteistamisen, brändäyksen ja markkinointiviestinnän kehittämistä. Hän vastaa kysymyksiin ja voin kysyä mielipidettä, mihin koulussa opettajalla ei ole aina aikaa, Christian Palkén sanoo
16. Toistoilla tulee vaadittu varmuus ja nopeus, jotta työtä pystyy tekemään ammatiksi, Sami Eklund sanoo. 1/24 Vaatturi on parhaimmillaan silloin, kun hän pistää neulan neulatyynyyn viimeistä kertaa.” – Sami Eklund ” – Oppiminen vaatii päivittäistä toistoa. Christian Palkénin neulatyyny on peritty huonekaluentisöijänä toimineelta isoisältä. Kun teet saman vaiheen monta kertaa, se muuttuu rutiiniksi
64-vuotias Katja Anttila on jäämässä eläkkeelle näillä näkymin keväällä 2025. – Tein harjoittelun turkulaisessa Vintage Eija´sissa. Suomen Vaatturiliitto on alkanut jakaa koulutustukistipendejä tilanteen helpottamiseksi. Tuen turvin myös Christian Palkén suoritti ammattitutkintonsa oppisopimuksella Sami Eklundin liikkeessä. – Pikkuisen huolettaa. Syksyllä 2023 Christian Palkén kutoi ensimmäisen pukukankaansa Turun taitokeskuksessa Brinkkalassa. Hän leikkasi yksinkertaisia fiftarimekkoja ja minä kokosin niistä vaatteita. 17. Töitä alalla kyllä riittäisi. Opinnoissa käytiin läpi ompelua, kankaankudontaa, kirjontaa, neulontaa ja painantaa. TULEVAISUUDEN TOIVO Christian Palkén on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt käydä monia kouluja. Hän ei tiedä, tuleeko hänen tilalleen jatkajaa. Kolmas kynnyskysymys on yrittäjyys. – Voi olla, että nuorilla on kynnys hakeutua vaatturin oppiin, koska liikkeessä on vastassa vanhempi ihminen. Myös Suomen Vaatturiliitossa on huolestuttu alan tulevaisuudesta. Siitä innostukseni lähti. Opiskelijat ajautuvat muille aloille. Käsityötaitojen lisäksi alalle haluavan tulee hallita oman yrityksen pyörittäminen, myynti, markkinointi ja asiakaspalvelu. Eihän se minun huoleni ole, mutta on kuitenkin, hän miettii. Perustutkinnossa opitaan perusasiat ja aniharva – jos kukaan – voi ryhtyä harjoittamaan ammattia suoraan sen jälkeen. Liitto tukee taloudellisesti sekä opiskelijaa että vaatturia, joka opettaa alalle uutta ihmistä. Se on vaatturille miltei välttämättömyys, koska nykyisten vaatturien mahdollisuus palkata työntekijöitä on pieni. Minulla oli vahva luotto, että kun häntä alkaa opettaa, niin hänestä tulee hyvä. 1/24 – Tämä ehkä koetaan vähän pelottavana alana, vaatturi Sami Eklund pohtii. Kun näin Christianin ensimmäisen kerran ja hän näytti koulussa tekemäänsä takkia, näin heti, että kaveri osaa ommella ja on huolellinen tekijä. Työn jälki oli kuulemma hyvää ja se innosti vielä enemmän, Palkén muistelee. Eklund toimii liiton varapuheen johtajana. Eklund epäilee, että moni opiskelija saattaa myös potea ähkyä perustutkinnon suorittamisen jälkeen, eikä siksi lähde opiskelemaan pidemmälle. – Kukaan ei ollut aiemmin kysynyt pääsyä oppisopimukseen. Peruskoulun jälkeen hän hakeutui Tammisaareen opiskelemaan artesaaniksi, ensin kultaseppäpuolelle, mistä hän vaihtoi tekstiilialalle. Palkén oli Eklundin ensimmäinen oppisopimusopiskelija
1/24 Tilauksesta täysin asiakkaan mittojen mukaan kaavoitettu ja valmistettu räätälipuku on vaatturin työn taidonnäyte. Se on usein ainutlaatuinen yksittäiskappale. 18. Räätälipuku eroaa mittatilauspuvusta, joka on myös mittojen mukaan tehty, mutta tehdasvalmisteinen puku
Sekä mestari että kisälli ovat olleet tyytyväisiä yhteiseen taipaleeseen. Haastattelujen lisäksi jutun lähteenä on käytetty Suomen Vaatturiliiton verkkosivuja sekä Katja Anttilan opinnäytetyötä Muutokset mestariopinnoissa (Metropolia-ammattikorkeakoulu, 2018). Palkén sai Svenska Kulturfondetilta oppipoikastipendiaatin ja pääsi mukaan työryhmään tekemään puvustusta teatteriesitykseen. Aloin ymmärtää enemmän vaatteiden rakentamisesta ja muotoilusta. – Erityisesti käsityöaloilla tämän tyyppinen kisällisysteemi toimii. – Olemme kyseenalaistaneet toisiamme ja kinastelleetkin asioista. Palkénin tuore perustutkinto takasi, että kouluopetus oli tuoreessa muistissa ja Eklundilla taas oli hallussaan niksit ja käytännöt. Mutta en vaihtaisi tätä pois. Hän valmistui vaatturimestariksi viimeisten joukossa vuonna 2019. – Sen aikana kaikki aiempi oppi alkoi käydä järkeen. Oppia on jaettu puolin ja toisin. Opetus on ollut räätälöidympää kuin koulussa, jossa on aina huomioitava koko opiskelijaryhmä. Kun töitä ei projektin loppumisen jälkeen ollut enempää tarjolla, hän haki ja pääsi Stadin ammattiopistoon opiskelemaan vaatturin perustutkintoa. Entä mitä kisälli ajattelee. Kun koulusta valmistumisen jälkeen on mahdollista olla ammattilaisen opissa, voi sanoa, että alkaa ymmärtää jo puolet alan aakkosista, Eklund sanoo. Sain koulusta ihan hirveästi ja siellä oli tilaa hurahtaa vaatturin tekniikoihin. – Olen tehnyt vaatturin töitä yli kymmenen vuotta, enkä tiedä, onko minulla vieläkään sellaista oloa että hallitsen kaiken ihan kokonaan, Sami Eklund sanoo. Hän oppi kaavoittamista ja vaatteiden rakenteita. OPPIA TEKEMÄLLÄ JA TOISTOILLA Helmikuussa 2022 Palkén alkoi suorittaa ammattitutkintoa oppisopimuksella Sami Eklundin opissa. 19. Mestarikirjan myöntää Mestarikiltaneuvosto. 1/24 Palkén hakeutui ammattitutkintoon opiskelemaan ompelijakisälliksi. Sami Eklundin liikkeen seinällä Turun Yliopistonkadulla komeilee mestarikirja. Tämä on ollut antoisa kokemus, Eklund sanoo. Tavoitteena oli syventää alan osaamista. – Oppisopimuksessa parasta on ollut se, että mestari on luottanut tekemiseeni ja olen saanut tehdä myös vaativia tehtäviä – ja tietysti parasta on ollut myös seura. Minun kohdallani koulu opetti enemmän kuin olin ennakkoon ajatellut
1/24 MÄYRISTÄ KAUNEIN -PAITA Soile Pyhänniska suunnitteli Mäyristä kaunein -paidan, jota koristaa koko vartalon matkalta mäyrien tähdittämä kirjoneulekuvio. Paita neulotaan ylhäältä alas ensin tasona ja yhdistetään hihojen erottelun jälkeen pyöröneuleeksi. Paidan pudotettu olkapäälinja antaa sille rennon ilmeen. Suunnittelija Soile Pyhänniska Ohje s s pyhanniska #mäyristäkauneinpaita Käsillä 20