Vuoden käsityötekniikka 2023 KEHRÄYS PAL.VKO 2023-13 74 33 85 -2 30 1 N ro 1 • 20 23 • A rje n k au n eu s ONNI ELÄÄ KÄSITYÖSSÄ Nro | | 6, € KAUNIS ARKI KÄSITYÖLL Ä Jatkoaika Jatkoaika Jatkoaika vaatteille vaatteille vaatteille Arkivé Atelier on Arkivé Atelier on Arkivé Atelier on vaatehuollon vaatehuollon vaatehuollon tietopankki tietopankki tietopankki Nyt 80 sivua täynnä tekemisen iloa. UUDISTUNUT LEHTI! KierrätysKierrätysKierrätyskuituja kuituja kuituja Kehräämöt Kehräämöt Kehräämöt panostavat panostavat panostavat nyt kierrätysnyt kierrätysnyt kierrätyslankoihin lankoihin lankoihin Ei niin justiinsa Ei niin justiinsa Ei niin justiinsa Muita ihania -Tiina Muita ihania -Tiina Muita ihania -Tiina Arposelle täydellinen Arposelle täydellinen Arposelle täydellinen on tylsää on tylsää on tylsää
Lehdessä mm. • KÄSITYÖMATKALLA MATHILDEDALISSA • KEVÄTPIPO JENNY ANSAH'N TAPAAN • VIEHÄTTÄVÄ VAHAKÄÄRE EVÄILLE • SUSANNA WINTERIN HURMAAVA HUIVIOHJE Taito / ilmestyy viikolla Kevätnumerossa On vapaapäivä ja mahdollisuus lähteä retkelle. Mutkittelevat tiet ja polut vievät mennessään, ja kun tauon aika vihdoin koittaa, villasukat ja kevätaurinko lämmittävät kulkijaa. Tilaa itsellesi tai lahjaksi WWW.TAITOLEHTI.FI
Oulu Taito Shop Maakari, Rautatienkatu 11. KUSTANTAJA JA TOIMITUS Taitoliitto / Käsija taideteollisuusliitto Taito ry Kalevankatu 61, 00180 Helsinki www.taito.fi Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat yhdessä Taitojärjestön. Hämeenlinna Wetterhoff, Wetterhoffinkatu 4 D. 116. Voit ostaa Taidon myös sähköisenä Lehtiluukusta. Seinäjoki Taito Shop Seinäjoki, Kalevan Navetta, Nyykoolinkatu 25. Pori Taito Shop Pori, Itäpuisto, 13. ILMOITUSMYYNTI Kristiina Ahti, 044 202 3516, ilmoitukset@taito.fi MEDIAKORTTI www.taitolehti.fi/ilmoittajalle IRTONUMEROMYYNTI Helsinki Craft Corner, Eteläesplanadi 4. Mikkeli Kenkävero, Pursialankatu 6. Rovaniemi, Taito Lappi, Pohjolankatu 4. Ohjeiden korjaukset julkaistaan osoitteessa www.taitolehti.fi/korjaukset Kuusi numeroa vuodessa. PÄÄTOIMITTAJA Minna Hyytiäinen minna.hyytiainen@taito.fi 040 505 0944 www.taitolehti.fi Taito-lehti taitolehti TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET Atex Oy Puh. Turku Käsityökupla, Nuppulantie 35. Lehdessä olevia ohjeita ja malleja ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Taito ei korvaa taloudellisesti ohjeissa mahdollisesti olevien painotai muiden virheiden aiheuttamia vahinkoja. Puuvillakatu 4 C 4, 30100 Forssa TUOTTAJA Tiina Hautamäki tiina.hautamaki@taito.fi, 040 754 4459 ULKOASU Johanna Ilander VERKKOTOIMITUS Tiina Hautamäki OHJEIDEN TEKNINEN EDITOINTI Heli Rajavaara (neuleet) ja Elina Helminen (kudonta) TEKIJÄT TÄSSÄ NUMEROSSA Emilia Anundi, Suvi Elo, Elina Helminen, Anna Johanna, Veera Jussila, Sonja Karlsson, Johanna Kolhinen, Ilona Korhonen, Elena Kurki, Roope Lipasti, Jyrki Luukkonen, Riikka MahlamäkiKaistinen, Marjo Maininki, Maiju Räsänen, Merja Räty, Elsi Vankka, Levi Vepsä, Elina Vuorema, Anu Välilä ja Meeri Ylä-Tuuhonen. ISSN 1235-6875. vuosikerta. 03 4246 5340 tilaajapalvelu@atex.com Asiakaspalvelu on avoinna arkisin klo 9–16. Taito-lehti ei vastaa tilaamatta toimitetun aineiston säilytyksestä ja palautuksesta. Joensuu Taitokeskus Joensuu, Torikortteli, Koskikatu 1. Jyväskylä Lankakauppa Titityy, Cygnaeuksenkatu 2. Kulttuuri-, mielipideja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsen. Paino Punamusta. Aikakausmedia ry:n jäsen. Kokkola Kankuri, Mannerheiminaukio 3. Lisäksi hyvin varustellut Lehtipisteet, Taidon ja Taito Shopin verkkokaupat
61 Kannen kuva: Tiina Hautamäki Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Sinnepäin -sukissa on kiva sipsutella, ohje sivulla 72. Ohje s. 12 Kauniiden Raitakangas saippuoiden ohje sivulla 68. 06 ALUKSI 10 ILONA KORHONEN: LUPAUKSIA UUDELLE VUODELLE 12 TÄYDELLISYYDEN TAVOITTELU ON TYLSÄÄ 22 KÄSITYÖLÄISEN OMA TILA 26 SÄÄNNÖTTÖMYYDEN SÄÄNTÖ 36 6 X KAUNIS ARKI 38 KIERRÄTYSKUIDUT KUNNIAAN 42 RIPAUS LUONNON TAIKAA 44 JATKOAIKAA VAATEHUOLLOLLA 54 HARJOJA, PÄREKOREJA JA ROTTINKIA 58 ROOPE LIPASTI: SEITSEMÄN OIKEIN HALOSSA 59 LANKA SUORAKSI Arjen kauneus 60 Ohjeissa käytetyt lyhenteet 61 Chandelier-paita 63 Iltasatu-lapaset 65 Uusi lempikassi 66 Hame vanhasta pöytäliinasta 67 Pajaki 68 Raitakangas-saippua 72 Sinnepäin-sukat 73 Tiistai-neuletakki ”Tärkeintä on, että käsillä tekemisestä saa iloa.” Tiina Arponen, s. 4 1/23. Sisällys Kannessa Chandelier -neule
Kuitenkin kaikkein tärkeimmät pysyvät: käsityöt ja maailman ihanimmat käsityöihmiset. Puoli vuotta myöhemmin löysin itseni kyynärpäitä myöten väripadoista. Olen kiitollinen jokaisesta käsityöyhteisössä kohtaamastani ihmisestä ja yhteistyökumppanista. Olin perustamassa ikiomaa lankakauppaa. Vuosi 2023 merkitsee vahvasti yhden aikakauden päättymistä, sillä kaksi ja puoli vuotta hoivaamani verkkokauppa lopettaa toimintansa. Menneet vuodet lankojen parissa ovat olleet tärkeää aikaa. Unelmia ja kässähommia Pääkirjoitus Teksti TIINA HAUTAMÄKI Kuvitus Johanna Ilander 5 1/23. Villan tuoksu ja höyryävät väripadat vaihtuvat kirjoittamiseen, valokuvaamiseen ja painomusteen tuulahdukseen. He ovat pitäneet huolen siitä, että yksinyrittäjä ei ole ollut alkuunkaan yksinäinen. U usi vuosi antaa mahdollisuuden vanhasta luopumiselle, unelmille ja uusille aluille. Lehden tuottaja ja AD vaihtuivat ja samaan syssyyn myös lehden ulkoasua ja sisältöä muovattiin uuteen uskoon. Kolme vuotta sitten en täysin uskonut unelmieni käsitöiden täyteisestä elämästä käyvän toteen. Kolme vuotta sitten unelmoin elämästä, jossa viettäisin aikani enimmäkseen käsitöiden parissa. Olen kuitenkin onnekas, sillä lopulta löysin käsitöiden parista kaksi unelma-ammattia. Siinä missä oma matkani lankojen ääressä tulee päätökseen, myös Taito-lehden kohdalla on luvassa luopumista ja uusia alkuja. Siinä missä värijauheet siirtyvät nyt pöytälaatikkoon, uudet unelmat Suomen parhaan käsityölehden parissa odottavat
Yli 50-vuotisen uran tehnyt Rasinmäki on itseoppinut tekstiilitaiteilija. 1945) on yksi vuonna 2022 kunniamaininnan saaneista. Hänen uniikkeja taidemattojaan löytyy ympäri maailmaa niin suurlähetystöistä, julkisista tiloista kuin kodeistakin. Rasinmäki on suomalainen tekstiilitaiteilija, joka on tunnettu perinteisen suomalaisen räsymaton uudistajana. Kaiken kaikkiaan tekstiilitaiteilijoita kunniamaininnan saajista on ollut alle kaksi prosenttia. KEHRÄÄ KOTIMAISTA Voit hankkia kotimaista villaa kehrättäväksi raakavillana, kampatopsina tai karstalevynä. Raakavillaa kannattaa kysellä lammastiloilta, topsia ja karstalevyjä kehräämöiltä. KUVA Kuva Suvi Kesäläinen Kehräys on vuoden käsityötekniikka 6 1/23. Kehräyskursseja järjestävät myös kansalaisopistot ja paikalliset käsityöyrittäjät. 1. 2. Käytettyjen välineiden kohdalla on tärkeää varmistaa, että rukissa on kaikki osat tallella ja että karstat ovat ehjät ja niiden piikit eivät ole ruosteessa. Edellisen kerran Pro Finlandia -tunnustus on annettu tekstiilitaiteilijalle vuonna 2011. Aluksi Koonnut TIINA HAUTAMÄKI JA SONJA KARLSSON Pro Finlandia -mitali on korkein tasavallan presidentin kulttuurin tekijöille myöntämä tunnustus, joka jaetaan vuosittain yhdelletoista ansioituneelle taiteilijalle. Olen otettu, että sinnikäs työ mattotaiteen ja erityisesti perinnetekstiilimme, räsymaton, parissa on saanut tunnustusta, Eija Rasinmäki sanoo. Tarkista oman paikkakuntasi tilanne paikallisen taitoyhdistyksen sivuilta. Eija Rasinmäelle Pro Finlandia -mitali – Sydämeni iloitsee tästä huomionja kunnianosoituksesta käsityölle ja kädentaiteelle. Eija Rasinmäki (s. OPISKELE KURSSILLA Kehräyskursseja järjestävät taitokeskukset ympäri Suomen. Vuonna 1985 Rasinmäki perusti kumppaninsa Erkki Immosen kanssa designmatoistaan tunnetun Finarten. Tässä & NYT NÄIN PÄÄSET ALKUUN Rukin tai värttinän ja karstat raakavillan käsittelyyn voi hankkia uutena tai käytettynä. 3
Ravattulan muinaispuku on viimeisin hautalöytöjen perusteella ennallistettu pukukokonaisuus, joka julkistettiin syksyllä 2021. Lisätietoja www.arvi.taito.fi Tikkuröijyjä verkossa Tutustu muinaispukuun NEULOTAAN YHDESSÄ! Lähde mukaan Sinnepäin -sukkien yhteisneulontaan ja voita kaksi vyyhtiä Taito -lehden ikiomaa Hurma-lankaa! Elsi Vankan suunnittelemissa suloisissa sukkasissa pääset leikittelemään toden teolla jämälankakorin väriherkuilla. Voit lähettää kuvan sukistasi myös suoraan toimitukseen (toimitus@taito.fi). HELSINKI Helsingin työväenopisto (Pohjois-Haaga) Näyttelijäntie 14 Jos luotolainen houkuttaa, lähde mukaan Hailuotoseuran ja Taito Pohjois-Pohjanmaan luotsaamaan maksuttomaan Tikkuröijypiiriin. Tapahtumia järjestetään kerran kuussa Zoom-videoneuvotteluohjelman kautta. Sukkien ohjeen löydät sivulta 72. Helsingin työväenopistossa on voinut vuodesta 2022 lähtien oppia muinaispukujen valmistamista. Työnäytöksissä esitellään puvun valmistamisen vaiheita ja tekniikoita. Jaa kuva 31.3. klo 11–14 avoimet ovet, joissa voi tutustua kurssitöinä valmistettuihin Ravattulan muinaispukuihin. Tapahtumassa voi tutustua myös kansallispukujen valmistukseen. Aluksi Helsingin työväenopisto järjestää lauantaina 15.4. mennessä omista Sinnepäin -sukistasi Instagramissa tunnisteilla #sinnepäinsukat ja #taitolehti. KUVA Kuva Outi Honkimaa 7 1/23
Mielensisäisiä seikkailuja tarjoavat kevään neulekirjauutuudet. Aluksi Kädentaitomessuja järjestetään jälleen ympäri Suomen. eri puolilla Lontoota. Laajasti kädentaitoja ja taidekäsityötä luotaava London Craft Week järjestetään 8.–14.5. M E S S U I L L E M E S S U I L L E 8 1/23. Tarja Jussilan maaliskuussa ilmestyvä Just eikä melkein kertoo, miten neulotaan täydellisesti istuva villapaita ja Meri Mortin ja Katinka Sarjanojan Pohjoisen neulotut loitsut vie neulojat mystisiin maailmoihin. KAIPAATKO MAAILMALLE. Seuraavat kässäjutut lievittävät auringon lämpöisten säteiden kaipuuta. ja Rovaniemellä 6.–7.5. Kevättä kohti Ku va t M or ee ni Vuodenvaihteen jälkeen iskee tavallisesti vimmainen kevään odotus. Vuoden ensimmäiset messut ovat Helsingin Wanhassa Satamassa 4.–5.3. Jyväskylässä messut järjestetään 15.–16.4
Soljuvia silmukoita Talven kirjasuosikit tarjoavat iloa ja inspiraatiota neulomisen parissa. Yhdeksän kotimaisen neulesuunnittelijan tulkinnat suomalaisneuleista hurmaavat. MINUN SUOMALAISNEULEENI Moreeni 2022 Reipas vuosi sitten ilmestyneen Minun islantilaisneuleeni tekijöiden puikoilta on syntynyt uusi neuleohjekokoelma Minun suomalaisneuleeni. Ei siis liene liioiteltua sanoa, että Laitinen on yksi tämän hetken suosituimpia suomalaisia neulesuunnittelijoita. Se on oikea neulomisen tiiliskivi: sivuilta löytyy ohjeiden lisäksi aika liuta niksejä aloitteleville tekijöille. Kustantajan mukaan hänen teoksiaan on myyty kymmeniä tuhansia kappaleita ja julkaistu myös käännöksinä useissa maissa. Villasukkatarha on Laitisen kuudes lyhyen ajan sisällä ilmestynyt neuleohjekirja. Lisäksi kirjassa luvataan, että ohjeet on kirjoitettu mahdollisimman selkeiksi. Kantta koristava Soile Pyhänniskan Kultakäki-paita ihastuttaa erityisen paljon ryijyistä lainatuilla väreillä ja karjalaisesta perinteestä tutulla kukkilintu-kuviolla. Nimensä mukaisesti teos sisältää 52 helppoa neuleohjetta. Olitpa sitten aloitteleva neuloja tai jo kokenut konkari, joka kaipaa puikoilleen jotain simppeliä, tarjoaa 52 x helpot neuleet takuulla ihania hetkiä suosikkiharrastuksen parissa. Villasukkatarha jatkaa vakaasti aiemmista kirjoista tutulla linjalla – taattua Laitis-laatua siis! 52 X HELPOT NEULEET Laine Publishing 2022 Laine Publishing on nopeasti kiivennyt kotimaisten kässäkirjajulkaisijoiden huipulle. 9 1/23. Malleissa käytetään paljon kirjoneuletta, mutta myös pari pintaneulepaitaa on mahtunut mukaan. Kirjat Koonnut SONJA KARLSSON VILLASUKKATARHA Niina Laitinen, Moreeni 2023 Neulesuunnittelija Niina Laitisen painotuoreen sukkakirjan innoituksen lähteenä on puutarha kasveineen ja eläimineen. Kirjassa on 18 paita-, liivija neuletakkiohjetta, joissa kotimainen luonto ja perinteet loistavat nykypäivästä käsin tulkittuina. Viime vuoden lopulla tamperelaisen kustantamon julkaisema 52 x -kirjasarja sai jatkoa uudella osalla 52 x helpot neuleet. Villasukkatarhasta löytyy ohjeet pariinkymmeneen uuteen sukkamalliin
Mutta tarvitsenko jokaisen puseron vai onko kaapissani jo ylitarjontaa. Olen jo pitkään ottanut selville kaikkien käsieni kautta kulkevien lankojen materiaalien taustat, missä ja miten ne on kasvatettu, kehrätty ja tuotettu. Jos kaapissani alkaa seistä asusteita, jotka eivät tule käytetyksi tai ovat muuten vain ylimääräisiä, panen ne kiertoon jollekulle, joka oikeasti tykkää ja käyttää. Luvataan pientä ryhdistäytymistä liikunnassa, pieniä muutoksia ruokavaliossa, lupaillaan rauhallisempaa työtahtia, lepäämistä ja itsensä kuuntelua. Ihania lankoja, inspiraatiota ja taas uusi vaate. Kolmanneksi otan selvää käyttämieni materiaalien alkuperästä entistä tarkemmin. Toisaalta haaste sallii omista jo kotona valmiiksi olevista materiaaleista valmistamisen. Jos kaapissani alkaa seistä asusteita, jotka eivät tule käytetyksi tai ovat muuten vain ylimääräisiä, panen ne kiertoon jollekulle, joka oikeasti tykkää ja käyttää. Olisiko syytä miettiä tälläkin elämän ja kulutuksen osa-alueella ekologisuutta ja kestävyyttä, pohtia maapallon kantokyvyn ylittävää kulutustamme. Silti joidenkin materiaalien kohdalla tuotantoketjun selvittäminen on mahdotonta. Olisiko silloin asiallista vain unohtaa kyseinen lanka tai kangas ja etsiä suosiolla korvaava tuote. Siinä vuoden aikana saa hankkia enintään viisi vaatetta, pois lukien alusasut. Ja jos se ei onnistu, punnita tarkkaan materiaalin välttämättömyys suhteessa sen epämääräisyyteen. ta-alelankoja. Alennusmyynnit jääkööt kokonaan, hämärät euron lankakerät eivät toivottavasti valloita nurkkiani eikä kaapeistani löydy kummallisia vuosikerKolumni Teksti ILONA KORHONEN Kirjoittaja on kansanmuusikko, joka värjää käsin kuvankauniita lankoja. 1/23 ville ja läheisille varmasti käyttöön ja tarpeeseen. Huonoja perusteita on aina löydettävissä, mutta onko hyviä. MONET TUTTUNI OVAT tarttuneet somessa villitsevään viiden vaatteen vuosihaasteeseen. Mitkä ovat käsityöharrastajan lupaukset alkaneelle vuodelle. 1/23 Lupauksia uudelle vuodelle S uureelliset uuden vuoden lupaukset lienevät jo katoavaa kansanperinnettä, mutta pieniä lupauksia ja suunnitelmia tekevät vielä monet. Suunnittelen hankkivani tänä vuonna lankaa vain, jos sopivaa ei oikeasti löydy varastostani tai omasta lankapuodistani. Laadukkaita ja eettisesti kestäviä lankoja saan ja saatan hankkia, jos niille on järkevä ja hyvin perusteltu tarve. Suunnittelen hankkivani tänä vuonna lankaa vain, jos sopivaa ei oikeasti löydy varastostani tai omasta lankapuodistani. Jos petän antamani lupauksen, oloni on entistä kurjempi ja saamattomampi. Suurin intohimoni neulominen lähtee helposti laukalle ja valmista syntyy. Mutta olen suunnitellut: minulla on siis uuden vuoden suunnitelmia! ENSIMMÄINEN JA TÄRKEIN suunnitelmani on opetella tekemään vain tarpeeseen. Monilla meistä käsityöhulluista lojuu kaapeissa materiaaleja monien vaatekertojen ja tämän haasteen tapauksessa monen vuoden vaatteiden valmistamiseen. Äärimmillään mukaan luetaan myös viiden vaatteen materiaalit. Alennusmyynnit jääkööt kokonaan, hämärät euron lankakerät eivät toivottavasti valloita nurkkiani eikä kaapeistani löydy kum"Voisiko vuosi 2023 ollakin lankaja kangasvarastojen vajuttamisen haastevuosi?" Kuvitus Johanna Ilander 10. Minun ratkaisuni on yrittää neuloa tänä vuonna lähinnä sukkia, lapasia ja pipoja, jotka kaikki menevät ystäville ja läheisille varmasti käyttöön ja tarpeeseen. Voisiko vuosi 2023 ollakin lankaja kangasvarastojen vajuttamisen haastevuosi. Minä itse en uskalla luvata mitään
asti Elina Helenius – Kudottuja näkymiä Kevättalvella Turun taidemuseon Studioon pystytetään Jenni Ropen yksityisnäyttely Pyöreät mahdollisuudet . Jenni Rope – Pyöreät mahdollisuudet Kuva Jenni Rope Summer 2018 , Adea. – Olen pitänyt esillä ajatusta, että askartelukin on tapa tehdä taidetta, Lemmetyinen kertoo näyttelyn tiedotteessa. Näyttelyssä on esillä Heleniuksen ryijyjä, mattoja, käsinkudottuja taidetekstiilejä sekä koneellisesti kudottuja sisustustekstiilejä. Hän kertoo tutkivansa yksinkertaisen ja koristeellisen rajapintaa: kuinka luoda jotain kaunista vähäeleisesti. Laaja-alaisesti taiteen parissa työskentelevä Rope on tuttu muun muassa Marimekolle ja Vimmalle suunnittelemistaan printtikuvioista. TURKU Turun taidemuseo, Aurakatu 26 3.2.–26.3. Turun näyttelyssä Rope haastaa kuvataiteen ja muotoilun rajoja sekä tutkii maalauksen ja kuvanveiston välistä tilaa. 1/23 Näyttelyt Koonnut SONJA KARLSSON Lähetä näyttelytiedot osoitteeseen toimitus@taito.fi Kudottuja näkymiä juhlistaa Elina Heleniuksen 35-vuotista uraa tekstiilitaiteen ja -suunnittelun parissa. – Yhteistä tekijöille on usein käsityöhenkisyys tai se, että arvostaa käsintehtyä. – Tekstiilit ovat elämää pehmentävä voima, Helenius kuvailee. Kuva Jarkko Översti Patchwork of Ryiy . Myös roskasta aarteiden luominen on tyypillistä ja harrastuksen myötä kehittyykin oikea nukkekotisilmä. Kuva Jarkko Översti Ku va N ai vi st it Iit ta la ss a -s ää tiö 11. Maailmat on koonnut hattulalainen Hannele Lemmetyinen. Heleniuksen töissä ilmaisu on selkeää. asti Naivismin talvi 23.4. Lemmetyinen on aloittanut nukkekotiharrastuksen 10 vuotta sitten. Viikonloppuisin avoinna oleva Naivismin talvi esittelee Tyyne Eskon maalausten lisäksi miniatyyrimaailmoja. IITTALA Iittalan vanha puukoulu, Hollaajantie 2 JYVÄSKYLÄ Suomen Käsityön museo, Kauppakatu 25 26.2
Mikään näistä ei silti tunnu haittaavan Arposta. Arponen nostaa ison kasan kirjavia neuleita syliinsä. Käsialani on sellainen, että on vaikea saada yksi oikein, yksi nurin siististi. Äänestä tuli aina turval12. Kyseinen lausahdus on päätynyt huoneentauluun saakka. – Virheitä saa olla, koska ne kuuluvat käsityöhön. Muita ihania -käsityöblogistaan tunnetun Arposen olohuoneen keskellä olevan sohvan päällä lepää muun muassa lukuisia pieniä laatikoita, pitsaryijy ja muutama kasvi. Päinvastoin, hän toteaa. Tässä on näköjään päässyt löysä silmukka seulasta läpi, Arponen toteaa levittäessään yhden neuletakeista eteensä. Sitten ne eivät myöskään ole sellaisia liukuhihnaneuleita. Tavarat on siirretty tieltä, sillä Arponen aikoo maalata seinät uudelleen. Tänään tulimmekin keskustelemaan Arposen käsityöfilosofiasta ja käsitöihin liittyvästä oikein tekemisen eetoksesta. Vihreää kukkapaitaa tarkastellessaan Arponen paljastaa, ettei joustinneule kuulu hänen suosikkeihinsa. Teksti ELENA KURKI | Kuvat EMILIA ANUNDI Täydellisyyden tavoittelu ON TYLSÄÄ – TÄÄLLÄ ON TOSIAAN vähän keskeneräistä, toteaa Tiina Arponen, 42, toivottaessaan meidät peremmälle kotiinsa Helsingin Vallilassa. Monesti ompelukone surisi kotona ilta-aikaan, kun Arponen suuntasi nukkumaan. Äiti on aina ommellut ja neulonut, hän kertoo. Näin hän on viimeistellyt vaaleanpunaisen neuleen. – Olen vähän huono tekemään perusjoustinneuletta. – Mutta sehän ei tavallaan tässä yhteydessä haittaa. Tärkeintä on, että tekemisestä nauttii. 1/23 Itseään ihanuuden tekijäksi luonnehtiva Tiina Arponen ihmettelee käsitöihin liittyvää oikein tekemisen eetosta. Seuraavan neuleen kohdalla Arponen sanoo, että joskus päättelyt voi tehdä ”ihan vain solmimalla”. OMAN TIEN KULKIJA JO PIENESTÄ PITÄEN Mallin käsitöiden tekemiseen Tiina Arponen sai kotoa Oulusta. – Kaikissa on vähän jotain, mutta pidän silti jokaisesta. Hänen mukaansa kaiken ei tarvitse käsitöissä olla niin justiinsa. Pöydälle kasattujen esineiden keskeltä pilkistää purkki, joka on täynnä erikokoisia neulepuikkoja. Arposen motto elämään ja käsitöiden tekemiseen on se, ettei kaikki ole niin justiinsa
1/23 13
VANHAT TRAUMAT ESTÄVÄT MONIA TARTTUMASTA PUIKKOIHIN Takavuosien tarinat tarkoista käsityöopettajista ovat Tiina Arposelle tuttuja. Hän kuunteli hiljattain Antti Holman podcastia, jossa käsiteltiin aihetta. Käsityöinnostus jatkui, ja yläkoulussa Arponen sai aiempaa kannustavamman käsityöopettajan. Yläkoulussa tehtiin villasukkia ja niiden neulominen jatkui myös vapaa-ajalla. Elämyslajeiksi Arponen luonnehtii rullaluistelua, lumilautailua, kiipeilyä ja maastopyöräilyä. Käsitöissä Arponen on aina ollut oman tiensä kulkija. Mietin, miksi vieläkin nousee mieleen joku ala-asteen liikunnanopettajan toimintatapa, josta tulee olo, että olen muka jotenkin epäsporttinen. Holma sanoi, että lapsia pitää 14. – Minulla on mielikuva, ettei opettaja täysin arvostanut omaa reittiäni. 1/23 ”Jokainen tarvitsee kannustusta, jotta voi saada onnistumisen kokemuksia” Tiina Arposella on edelleen ensimmäiset neulomansa villasukat tallessa. – Olen lajeissa ihan hyvä ja kaikessa olen onnistunut. Vasta itselle mieleisten lajien myötä löytyi liikunnan ilo. Sukat ovat Arposella edelleen tallessa. Monet luokkakaverit tekivät harmaat perussukat, mutta Arposen sukista tuli raidalliset ja värikkäät. Lapasten sijaan Arponen teki ranteenlämmittimet, säärystimet, hiuspannan ja pienen kaulahuivin. Arponen tietää, mistä puhuu. Jotkut eivät ikävien kokemusten takia palaa käsitöiden pariin enää ollenkaan. linen ja kotoisa olo, hän muistelee. Käsitöissä monesti ajatellaan, että kirjonnan nurjan puolen tulisi olla siisti ja ommeltujen saumojen suorat, jotta niitä pidetään hyvänä käsityönä. KÄSITÖIDEN TEKEMISEN EI TARVITSE OLLA NIIN VAKAVAA Jokainen tarvitsee kannustusta, jotta voi saada onnistumisen kokemuksia, sanoo Arponen. – Tuntui ihan sairaan tylsältä tehdä sitä, mitä käskettiin. Myös sukkien tekemisessä hän lähti omille teilleen. Pahimmissa tapauksissa opettaja pisti oppilaan purkamaan tekeleensä kerta toisensa jälkeen. – Ajattelin todella pitkään, etten ole sporttinen. Arponen ihmettelee tätä. Neulomuksiin hän kirjoi kukkia koristeeksi. Alakoulun käsityötunneilla Arposen luokka sai tehtäväkseen neuloa lapaset. Monille jäi koulun käsityötunneista traumoja, kun lapasista tuli eriparisia tai villasukan kantapään neulominen ei ottanut luonnistuakseen. Värikkäät sukat hän teki seitsemännellä luokalla. Arposta ei kummastuta, että monilla kestää kauan ennen kuin he uskaltavat aikuisiällä tarttua neulepuikkoihin tai istua ompelukoneen ääreen. – Se tuntuu niin tylsältä ja ankealta. Myös mummu oli käsityöihmisiä. Hän huomasi rakastavansa liikuntaa, kun siihen liittyy joku elämys. Hänen ikävät kokemuksensa eivät ole käsitöistä, vaan koulun liikuntatunneilta. Arponen joutui liikuntatunneilla opettajan silmätikuksi ja joukkuelajeissa hänet valittiin porukkaan usein viimeisenä. – Muistan, kun kipitin alakertaan naapurin luokse, katsoimme Kauniita ja rohkeita ja neuloimme villasukkiamme. Pääasia on se, että tekee. Arponen ei innostunut ajatuksesta, koska peukalon tekeminen tuntui vaikealta ja muut neuletyöt kiinnostivat enemmän
Paljon kehuja saaneen vihreän paidan Arponen on tehnyt valmiista ohjeesta, mutta muokannut neuletta omannäköiseksi lisäämällä siihen kirsikoita. Karstauskone tuottaa suuria villarullia, joissa on 22 metriä karstattua villaa. Tossu kutistuu noin puoleen, Koskinen sanoo. 15 1/23. Eero Lahtinen (vas.), Riitta Koskinen, Jukka Lahtinen ja Seija Lahtinen esittelevät miesten pitkävartista huopatossua ennen vanutusta. Tämä mahdollistaa sen, että tekijä voi muokata niitä haluamaansa suuntaan esimerkiksi neulomalla erilaisen kantapään. Monet Arposen neuleohjeet ovat suurpiirteisiä. Arponen ajattelee saaneensa varmuutta omaan tekemiseensä äitiydestä ja nelikymppisyydestä. Neulepuikkojaan ja virkkuukoukkujaan Arponen säilöö tyylilleen uskollisesti. Arponen ompelee paljon, ja kuvassa hänellä on päällään itse tehty takki
16. Tossu kutistuu noin puoleen, Koskinen sanoo. Arponen muistaa muun muassa tehneensä yhteen kaulukseen vahingossa nurjan oikean silmukan kohdalle. Pieni virhe sai jäädä paitaan. Eero Lahtinen (vas.), Riitta Koskinen, Jukka Lahtinen ja Seija Lahtinen esittelevät miesten pitkävartista huopatossua ennen vanutusta. Sylilliseen neuleita mahtuu virheitä
Hän muistuttaa, ettei kaikessa myöskään tarvitse olla hyvä. – Jos nauttii tekemisestä, niin sekin riittää. Muutama vuosi sitten Arponen löysi kotoaan laatikon, jossa oli keskeneräisiä neuletöitä. Sen takia sillä ei myöskään ole väliä, onko kaikki aivan oikein tai siististi tehty, Arponen toteaa. 1/23 ”Tärkeintä on, että käsillä tekemisestä saa iloa.” kannustaa siinä, mitä he tekevät, vaikka olisivatkin vähän huonoja, Arponen kertoo. Innostus niihin oli yksinkertaisesti lopahtanut. Arponen päätti antaa niille uuden, hieman yllättävän elämän: keskeneräiset työt pääsivät pehmusteiksi tuoleihin, joita Arponen verhoili. Siitä huolimatta hän on ajatellut hyödyntää työn jollain tavalla. Pastellinsävyinen sukka on jäänyt Arposelta kesken. Hän itse yrittää toimia esimerkkinä kannustamisessa. – Se, että olen ottanut puikot pois, tarkoittaa sitä, etten tule koskaan palaamaan tähän. Lisäksi lukuisat työt olivat sellaisesta langasta, ettei niitä olisi voinut purkaa ja käyttää uudelleen. Arponen toistelee jatkuvasti, että saa tulla virheitä ja saa purkaa, jos ei ole tyytyväinen. VIRHEET SAAVAT JÄÄDÄ TÖIHIN Entä mitä Arponen ajattelee virheistä, joita hänelle itselleen sattuu käsitöissä. Tärkeintä on, että käsillä tekemisestä saa iloa. – Tämä ei ole vielä mikään roska, enkä halua purkaa tätä. Hän ei silti pidä sitä epäonnistuneena, vaan ihastelee työn kuvioita ja sävyjä. Näin lapset harrastavat kyseistä aktiviteettia lisää ja kehittyvät. Arponen kaivaa kaapista yhden pastellinsävyisen sukanalun. – Kukaan ei tule arvostelemaan tai pisteyttämään valmista työtä. Suunnitelmaa saa vaihtaa kesken kaiken, jos siltä tuntuu. Toisinaan jotkut käsityöt jäävät Arposella kesken, mutta niitäkään hän ei ajattele epäonnistumisina. Ja minä autan, innostan ja kannustan täällä blogissa ja muissa kanavissa. Sellainen täydellisyyden tavoittelu on vähän tylsää. Monet töistä eivät tulisi ikinä valmistumaan, hän muistaa ajatelleensa silloin. Arponen ajattelee, että sama ajatus pätee myös aikuisiin. – Jos huomaan virheen, niin usein vain jätän sen sinne. – Tiedän, että olen saanut todella monta ihmistä innostumaan käsitöistä jankkaamalla, että saa tehdä ihan niin kuin itse haluaa ja valita ihan itse langat. Kaiken ei tarvitse olla niin vakavaa, hän toteaa. 17. Tässä on paljon potentiaalia, vaikkei siitä koskaan tule sukkaa. Yhtä lausahdusta käsitöiden armollisuudesta Arponen arvelee toistelevansa eniten. Itselle kannattaa olla armollinen. – Ja jos vaikka sukasta tulee väärän kokoinen, sen voi aina laittaa joulusukaksi, Arponen ehdottaa
TIISTAI-NEULETAKKI Kaipaatpa suojaa kevättalven rapsakkaa pakkasta vastaan tai neuletakin lämmintä halausta sohvannurkkaan käpertyneenä, Anna Johannan suunnittelema yksinkertainen Tiistai-neuletakki ratkaisee pulmasi. _.annajohanna._ #tiistaitakki 18. Se on malliltaan yksinkertainen ja istuva ja se neulotaan tasona saumattomasti ylhäältä alaspäin. Suunnittelija Anna Johanna, ohje s. Tiistai on täydellisen tavallinen neuletakki. Vyötärön raidat piristävät muuten simppeliä ilmettä. Takissa on istutetut hihat ja onteloneuleena tehdyt nappilistat
Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustajat Sonja Karlsson ja Nikita Jelisejeff Malli Maria Kostamovaara Mallin meikki ja hiukset Jasmin Vilander 19 1/23
1/23 UUSI LEMPIKASSI Arjen hulinassa nuhjaantuneelle logokassille voi taikoa uuden ilmeen pellavatilkuilla. Kassin haalistuneen mainoslogon voi peittää tilkuilla ompelemalla ne kiinni etupistoilla. tehdä mieleisen sommitelman – vaikka kassin Pohjana vanha kassi! Kuvat Tiina Hautamäki Kuvausavustajat Sonja Karlsson ja Nikita Jelisejeff elinahelminen #uusilempikassi taitovarsinaissuomi 20. Tilkkuja voi leikata vanhoista kuluneista pellavapyyhkeistä tai -liinoista, vanhoista tukkikankaista, ompelun leikkuujätteistä tai muista pellavaisista kierrätyskankaista. Suunnittelija Elina Helminen, ohje s. Voit mukailla logon muotoa tai tehdä mieleisen sommitelman – vaikka kassin molemmille puolille