12 Hyisestä vedestä palkintopallille s. JEPPE AUKIO s. s. | www.shl.fi Kyselyllä tietoa Luopioisten kehittämiseen s. <DDD> <D>.<M>.<YYYY> • Sydän-Hämeen Lehti Sydän-Hämeen Lehti PÄLKÄNE & KANGASALA | 90. s. 6 Kyliltä: Pankki meni puhelimeen .... Silloin pääsee ihmettelemään lasten touhuja muskariin ja laulamaan sekä soittamaan itsekin. 29 Keskiviikko 31.1.2018 s. 10 Yhdessä muskarissa Pirkko Järvinen ja Virpi West seuraavat, mitä lapsiryhmä tekee leikkivarjon kanssa muskarissa. 5 Attendo Satumetsän hoivakodissa asuvat Pirkko Järvinen ja Virpi West odottavat aina innolla keskiviikkoja. alv. Kasi lipukkeet täyttivät laarit Oli mukavaa tulla vetämään treenejä Kangasalle. vuosikerta | Numero 5 | Irtonumero 3 € sis. 28 Välke: Uusi kaupunki liite lehden välissä
Tuulet ovat nimittäin lisääntyneet niin, että jäälatuja pitää olla avaamassa vähän väliä uudelleen. Nyt on toista. • Postin päiväjakelualueella soita 010 5844 470 klo 9–15. Sieltä ladut jatkuivat Sappeeseen ja Aitooseen niin, että innokas hiihtäjä pääsi tekemään kymmenien kilometrien laturetken. Myös Pohjois-Suomen evakuointi oli käynnissä, vaikka itäja pohjoisosat oli jo osin tyhjennetty. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Kristiina Helminen 044 7557 252 kristiina.helminen@shl.fi Yritysasiakkaat: Ulla Tikka 044 3477 402 ulla.tikka@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu ..............1,54 €/pmm takasivu ............1,18 €/pmm ennen tekstiä .1,07 €/pmm tekstissä ...........1,07 €/pmm tekstin jälk. Venäläiset olivat tuolloin uhkaamassa Riikaa ja menossa Varsovaan. Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma–ke klo 9–16 (to–pe sop. Esitellään asuntoja ja asunnontarvitsijoita, työpaikkoja työnhakijoita, hammaslääkärija tuomaripalveluita ym. Myös järvien jäillä latuja tehdään vaivoja säästelemättä. Esimerkiksi Aamulehti vanhoissa tietosanakirjoissa mainitaan kokoomuksen äänenkannattajaksi. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 010 5844 470 Tilaajapalvelu shl.fi/asiakaspalvelu tilaukset@shl.fi 010 5844 470 (ark. Viime viikon vesisateiden jäljiltä jääladuista ei ole enää mitään jäljellä, mutta luisteluun on viikonlopun lumisateisiin saakka unelmaolot. UUTISPUOLELLA oli juuri tuolloin ajankohtaista Porkkalan tyhjennys vieraan käyttöön. KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti 2 PÄÄKIRJOITUS Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl • tommi.liljedahl@shl.fi Unelmakeli luisteluun L iikunta on kaikkein tärkeintä lääkettä liikkujalle itselleen. 9–15) Soitto 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksaa kotimaassa matkapuhelimista 8,35 senttiä/puhelu + 17,17 senttiä/ minuutti. Tämän lehtemme viime numerossa oli 35 uutiskuvaa. Niitä on tuossa numerossa ainoastaan viisi. Samalla suksimaan on päässyt suuri joukko muitakin. Takavuosina, kun lumiolot olivat paremmat ja varmemmat, mies veti urat Luikalaan saakka. Samalla etusivulla on iso ilmoitus ”Ilmasuojelumääräys: Pimennys toistaiseksi klo 19.00 – 05.00”. Hän kuuluu Aivujärven latumestari Viljo Kortetjärven ohella pälkäneläisten ladunavaajien etujoukkoon. Mielenkiintoista tutkittavaa, pitäisi perusteellisesti syventyä siihen. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Sileillä järvenselillä pärjää retkiluistimien lisäksi myös tavallisilla hokkareilla. Jäällä näkee myös iltaisin, ja silloin luistelussa on erityistä lumoa: kylän valot vilkkuvat harjun juurella ja vastarannalta kajastaa Valkeakosken loiste. He osaavat myös ennakoida, koska tuulen suunta ja voimakkuus on sellainen, että avattu latu peittyy pian lumidyyniin. Jonkin verran haittaa se, että kuluneet 73 vuotta ovat tehneet painotuotteesta paitsi ruskistuneen, myös haperon, joten se melkein hajoaa käsiin. Nykyisin talvisia lähiliikuntapaikkoja tekee moni muukin. Mitäs vuosikymmentä me elettiin, kun tässä SydänHämeen Lehdessäkin alkoi monivärisyys päästä valtaan. Vähälumisina talvina ladut saadaan jäille nopeammin kuin kuntoradoille, joilla ne tänä talvenakin vedettiin pikemminkin jäiseen pururataan kuin tampattuun lumipohjaan. Ilmeisesti historiallinen painotuote, koska tässä numerossa esitellään kaksi päivää aiemmin allekirjoitettu Suomen ja Neuvostoliiton Välirauhansopimus ja sen liitteet. Mallasvedelle Onkkaalan edustalle reittejä avataan usean tekijän voimin. Jakeluhäiriötapaukset Jätä jakelupalaute osoitteessa shl.fi/jakelupalaute TAI • Alma Manun varhais jakelu alueella soita 0800 9 6675 (klo 6–11). Mutta moni liikkuja haluaa samalla tuottaa iloa toisille. TUO HELSINGIN SANOMAT ilmoittaa etusivulla olevansa ”Riippumaton sanomalehti”. ........1,12 €/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Kaksi on siitä, kun rauhanvaltuuskuntamme on lähdössä Moskovasta, kaksi esittää rantamaisemia Porkkalasta ja yksi ajankohtaista sadonkorjuuta. Heidän lisäkseen sekä rantojen asukkaat että mökkiläiset tekevät mönkijöillä ja kelkoilla luisteluja ulkoilureittejä kaikkien iloksi. KUN SIIVOILI kaappeja, niin osui käteen hyvinkääläisten sukulaisten säilyttämä Helsingin Sanomat 21.9.1944. PÄLKÄNEELLÄ 31.1.2018 Julkaisija Pirkanmaan Lehtitalo Sydän-Hämeen Kustannus Oy Levikki: 4 950 kpl (LT 2014) shl.fi: 12 500 kävijää viikossa Toimitusjohtaja: Olli Sirén Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Mainitaan myös: ”Ensiapupaikat ovat avoinna ainoastaan mahdollisten pommitusten sattuessa”. Miehet ovat tehneet talvisen liikkumisen helpoksi vetämällä latuja kotiovelta. Siksi laduille kannattaa lähteä heti, kun lunta saadaan. Reino Syrjän ansiosta Pappilanlahdella on varma hiihtomaa. Sivuja lehdessä on neljätoista. Kelkka ja mönkijä miehet luovat järvien jäille talvisia liikuntapaikkoja, joille pääsee melkein kotiovelta. Lehdessä on viisitoista aika isokokoista kuolinilmoitusta. Ja sitten ne valokuvat. Alma Manu Oy, 2018 Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai pois jäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Alan kotimaisia tekijöitä ei tainnut silloin vielä olla. Yksi iso ilmoitus myy ”kessua”, lupaa lähettää sitä postissa 450 markan kilohintaan. Ladut saatiin vähillä lumilla hiihtokuntoon, kun ”Hilpee” tamppasi pohjat heti talven alkajaisiksi. On sadonkorjuukin hoidettava siinä samassa. Olisiko hän mahdollisesti ollut siirtoväkeä. Yksi oli Eva Loviisa Ryypön, joka oli syntynyt 1863 Sulkavalla ja kuollut 19.9.1944 Luopioisissa. Toinen maailmansota jatkuu Euroopassa ja muuallakin. Niiden tekeminen ja ylläpitäminen ei onnistu virkamiestyönä. Kuntoradoista ylivoimaisesti parhaassa kunnossa on ollut Aitoon latu. Ilmestyy keskiviikkoisin. MYMMELI Vanha lehti Mummon murinat. Talviset liikkujat saavat kiittää niistä muun muassa Esa Östringiä ja Topi Laukkasta . Noin puolet tilasta vievät eri sortin ilmoitukset, mainokset ja tiedotukset. Tällainen on muun muassa Kunnon kuntalaisena Pälkäneellä palkittu Reino Syrjä . I lmastonmuutos on viilentänyt kesiä ja lämmittänyt talvia niin, että nykyisin hiihtokelit kestävät vain muutaman viikon kerrallaan. Kerrottiin siitäkin, miten Ruotsi ja muu maailma uutisoivat Suomen senhetkistä tilannetta. Samalla sen vierelle syntyy kävely-, potkukelkkaja luistelurata. Sivukylillä kunta maksaa latujen avaajille pientä korvausta. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Täystilaus 12 kk .......92,00 € Täystilaus 6 kk ..........49,00 € Täystilaus 3 kk ..........26,00 € Hinnat sisältävät 10 % alv. Se on osin kesäisen remontin, baanaa peittäneiden puiden kaatamisen ja Petri Hildenin uutteruuden ansiota. Me nykyajan vauhdikkaaseen tiedotukseen tottuneet voimme pitää tuon ajan päivälehteä tylsänä ja yksitoikkoisena. Paikalliset mestarit sen sijaan tuntevat olosuhteet ja tietävät, koska jäille voi lähteä turvallisesti. ......1,07 €/pmm kuolinilm. Toki lehdestä voi lukea jonkin verran kansainvälisiäkin asioita. Saattoi olla ainutlaatuista silloin. Sauvat kädessä upeiden maisemien keskellä kiitäminen on ehkä upeinta mitä talvella voi tehdä. On myös pörssija urheilukatsauksia. U peissa järvimaisemissa kulkevat ladut ja luistinradat ovat ainutlaatuisia liikuntapaikkoja. Ulkoinen olemus poikkeaa kovasti nykyisistä, ei ole paljon kuvia eikä ollenkaan värejä, mustaa valkoisella vain. Vähät lumikerrokset aurataan kasalle, jotta saadaan kerättyä riittävä kerros latua varten. Viimeisen sivun alareunassa ovat sarjakuvat: Mikki Hiiri, Aku Ankka ja Tarzan. Lankapuhelimesta soiton hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 6,00 senttiä/minuutti. Jääladut keräävät lähirantojen lisäksi hiihtäjiä kauempaakin, sillä kaikkia eivät kiinnosta harjujen nousut ja laskut
Tampereen Messuja Urheilukeskus Messuilta saat kaiken, mitä tarvitset rakennustai remonttiprojektiisi – yli 320 yritystä yhden katon alla! Kilpailuta tontit ja talopaketit Vertaile energiaratkaisut Etsi tekijät ja tarvikkeet NYT NAULATTAA Lauantaina ja sunnuntaina messuisäntänä toimii Markku Saukko, Hirvaskankaan MacGyver! ENNAKKOLIPUT 11 € 31.1. -osastolta A10 Rauduskoivunkuja 2, 36600 Pälkäne Facebook Tmi LVI-Lindholm Paikalla kun sovitaan Niko Lindholm LVI-asentaja 040-550 7096 www.lvi-lindholm.fi niko@lvi-lindholm.fi • Tarjoukset • Aliurakointi • Uudiskohteet • Saneeraukset • Viemäröinnit • Pienremontit • Kvv Työnjohto • Mökkiputkitukset AVOIMET OVET TO 8.2. ASTI OSOITTEESTA ASTA.FI/LIPUT Hae 450-sivuinen opaskirja VELOITUKSETTA Rakentaja.. Pirkanmaan Jätevesipalvelut Oy esittäytyy yhdessä marttojen kanssa! Tervetuloa! PARHAAT PALAT PAKETISSA – PAPERILLA, VERKOSSA JA MOBIILISSA. KEVÄTVÄREILLE TILAA... Kahvitarjoilu. KANGASALAN HAMMASLÄÄKÄRIASEMA Myllystenpohjantie 2, Kangasala | 03 273 0303 | www.kangasalanhammas.fi TULE HAKEMAAN ETUSETELI HAMMAS HOITOON Kangasalan Martat järjestää marttojen avoimen tapaamisen 1.2. Ota yhteyttä ja varaa kartoituskäynti. 2. KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti Laatua mittojen mukaan 30 vuoden kokemuksella KUHMON IKKUNA OY Risto Lähde, 040 062 8846 risto.lahde@kuhmonikkuna.com www.kuhmonikkuna.com Tutustu meihin myös Facebookissa! Ikkunat tarviketoimituksena tai avaimet käteen pakettina asennettuina ammattitaidolla ja takuutyönä. Sydän-Hämeen Lehti Talvilehti ke 14.2. LÖYDÄT MEIDÄT Asta Rakentaja messuilta osastolta A545 Fiina www.fiina.fi T:mi Annikki Westman P. Vastaanotoltamme saat sekä hammaslääkärin että suuhygienistin palvelut. Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi vastaanottomme avajaisiin torstaina 8.2. 0400 202 229. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton, kahviraha 5€. Takojantie 2, Pälkäne Palvelemme ma-to 10-17, pe 10-18, la 9-14 Tinkipäivät (ke 31.1.-ke 7.2.) Nyt saa tinkiä aletuotteista tämän viikon ajan. Sydän-Hämeen Lehti. klo 18-20 Kangasalan seurakunnan kahvilassa, Myllystenpohjantie 2, Kangasala. klo 16–18. KLO 16–18 PlusTerveys Kangasalan Hammaslääkäriasema on aloittanut toiminnan tammikuussa. Tapaamisessa aiheina vuoden 2018 toiminta, Arkiruoka on järkiruokaa –asiaa sekä Pirkanmaan Jätevesipalvelut Oy esittäytyy. Avajaisiin osallistuville 20 € etuseteli hammashoitoon. www.asta.fi #AstaRakentaja AVOINNA PE–SU 10–17 2.-4
Kaavan erillispientalojen korttelinosalle rakennettavien talojen yhteyteen voidaan suunnitella autokatos. Sen huoneistoala on 47–49 neliömetriä ja sisältää kompaktisti mutta toimivasti keittiön, tuvan, makuuhuoneen, kylpyhuoneen ja saunan. Toisaalta alueelle alun perin suunnitellusta rivitalosta on käytännön syistä luovuttu. Perustalon voi kuitenkin toteuttaa myös isompana. Halpa ja yksinkertainen ratkaisu tähän on kylmävaraston lattian alle sijoitettava esimerkiksi kaivonrenkaasta Liityntäpysäköinti tarkastelun alle Vuodenvaihteen jälkeen alkaneet pakkassäät taittoivat hetkeksi vedenpintojen kohoamisen, mutta viime viikon vesisateet käänsivät ne uudelleen nousuun. Solmupysäkeiksi kuvataan erilaisten matkaketjujen tärkeitä liityntäpisteitä ja vaihtopaikkoja kulkuvälineestä toiseen. Lisäksi iso parvitila tuo taloon tilan käytön joustavuutta. Vähemmässä määrin – noin joka neljäs – kansalaiset luottavat iltapäivälehtien uutisointiin. Vesisateet ovat lisänneet jokien virtaamia, mutta Kokemäenjoella ei olla tulvakorkeuksissa. Kyselyn taustatietojen perusteella näyttää siltä, että kaikLUOPIOINEN ViherKostialan suunnittelu etenee. 4 KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti UUTISET Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi • sähköpostilla: toimitus@shl.fi • Puhelimitse 010 5844 470 Sateet nostavat ennestään korkeita vedenpintoja Kysely: Valtaosa luottaa paikallislehteensä Tiedotusvälineisiin luottamista mitattiin jälleen Suunnittelu etenee: Pientä, mutta toiminnallista ja käytännöllistä ViherKostialaan suunnitellaan talopareja PÄLKÄNE, KANGASALA Yli puolet suomalaisista – 59 prosenttia – luottaa erittäin tai melko paljon oman paikallislehden uutisointiin, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön kansalaistutkimus. Luottamus paikallislehtiin on lisääntynyt vuodesta 2013. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy viime joulukuussa. Tuulettuva alapohja on monessa suhteessa riskittömin vaihtoehto ja on terveellistä asumista tuottavan puurakentamisen hengen mukainen. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1016 niin, että vastaajat edustavat 18–75 vuotta täyttänyttä suomalaisväestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kun kysellään, miten nämä kulkuvälineet halutaan sijoittaa, niin todennäköisin vastaus on, että ne olisi kätevää voida parkkeerata ulko-oven läheisyyteen, kuitenkin mieluusti säältä suojaan. kien medioiden uutisointiin naiset luottavat hieman miehiä enemmän ja perussuomalaisten kannattajat keskimäärää vähemmän. Perustalon pohjaratkaisu alkaa olla vakiintunut. Me haluamme mennä pitemmälle ja miettiä oikeasti alueen ja talojen toiminnallisuutta, sanoo arkkitehti Salla Paakkunainen . Pirkanmaalla halutaan tänä vuonna määrittää joukkoliikenteen tärkeimpiä solmupysäkkejä ja edistää liityntäpysäköintipaikkojen rakentamista. Talojen alapohjarakenteen osalta rossipohjainen harkkoperustus tuntuu todennäköisimmältä valinnalta, sanoo ViherKostialan talojen runkojärjestelmästä vastaava Markku Juutilainen. – Tähän sitten monen alueen suunnittelu jääkin eli piirretään talo tontille ja kulkuväylä talon luo. Ylen TVja radiouutisiin sekä STT:n uutisointiin luotetaan ainoastaan hieman aiempaa vähemmän: valtaosa suomalaisista luottaa erittäin tai melko paljon Ylen TVja radiouutisiin (yli 80 prosenttia), STT:n (78 prosenttia) uutisiin ja MTV3:n (72 prosenttia) uutisiin. 26 prosenttia ei nähnyt paikallislehteään sen koommin luotettavana kuin epäluotettavanakaan, ja seitsemän prosenttia ei osannut vastata kysymykseen paikallislehden luotettavuudesta. Nuorista eli 18–30-vuotiaista keskimäärää useampi kuitenkin luottaa sosiaalisen median uutisointiin. Kunnallisalan kehittämissäätiön mukaan tulos on melko ymmärrettävä, sillä aiemmat tutkimukset ovat antaneet tuloksia, joiden mukaan joka neljäs suomalainen nuori pitää sosiaalista mediaa pääasiallisena uutislähteenä. Monessako omakotitai rivitalossa tämä on mahdollista. Tutkimuksen mukaan luottamus oman kotikunnan paikallislehden uutisointiin lisääntyy kuntakoon pienentyessä. Kylmää varastotilaa tarvitaan kesäisten asioiden säilytykseen talveksi ja talvisten asioiden säilytykseen kesäkaudeksi. Sanomalehteä aktiivisesti lukevat 15-vuotiaat nuoret menestyivät PISA:n lukutaitokokeessa merkittävästi paremmin kuin harvemmin lehteä lukevat, kertoo Sanomalehtien liiton tekemä tuore tutkimus.. Arvioitavia tahoja oli kaikkiaan kaksitoista. Keskeinen sijainti ViherKostiala sijaitsee Luopioisten palvelukeskuksen ytimessä ja lähellä on myös monenlaiset ulkoilumahdollisuudet. Se on neliportaisen varoitusjärjestelmän ensimmäinen taso. Alueelle halutaan antaa kokonaisuudessaan pienten talojen ilme ja isoja, hallitsevia rakennusmassoja halutaan välttää. Niinpä tällä hetkellä mietitään asumisen toimivuutta muitten tilojen osalta kuten missä on varasto ja mihin sijoitetaan potkurit. Vaikeudeksi on koettu liityntäpysäköintialueiden rahoitus, jota samalla selvitellään. Maaseutumaisissa kunnissa paikallislehden uutisointi koetaan yhtä luotettavaksi kuin maakunnan ykköslehden uutisointi. Tämän takia kevyitä henkilökohtaisia kulkuvälineitä kuten polkupyöriä, potkureita sekä harrastuksiin liittyviä välineitä käytetään paljon. Säilytykseen liittyy myös maaseutumaisessa ympäristössä kaikenlaisten marjojen ja mehujen säilöntä, mutta pienen talon keittiötä ei ole järkevää kalustaa monin pakastimin. Asumiseen liittyy taloon saapumisia ja lähtemisiä sekä kulkuvälineiden hallintaa. Kukkialla pinta nousi jo ennätyskorkeuksiin, ja myös Mallasja Längelmävedellä pinnat kohoavat ennusteen mukaan normaalia vaihteluväliä korkeammalle viimeistään maaliskuussa. Lähes kaksi kolmesta luottaa oman maakunnan suurimman lehden uutisointiin. Lämmitysratkaisuna on ilmalämpöpumpulla täydennetty lattialämmitys. Näkemykset tiedotusvälineiden uutisointien luotettavuudesta ovat muuttuneet varsin vähän vuodesta 2013. Tulisijalle on myös varattu paikka. Alkuviikolla iso jääpato nosti pintoja ja vesi kasteli joitain vapaa-ajan asuntoja Huittisissa. Auto jätetään pääsääntöisesti P-alueelle mutta tilapäisesti sen voi tuoda talon viereen esimerkiksi lastaamistilanteissa. Tutkimuksessa tiedusteltiin kansalaisten luottamusta eri tiedotusvälineiden uutisointiin. Tilalle on tullut paritalotai niin sanottu kytketty talo -tyyppinen ajatus, joka voidaan toteuttaa olemassa olevan asemakaavan puitteissa. Selvä enemmistö, 60 prosenttia, pitää sosiaalisen median uutisointia epäluotettavana. Seudun isoille järville on annettu huomautus korkeasta vedenpinnasta
KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti 5 Sää Luopioisten viihtyvyyden kohennus alkuun kyselyllä Työllisyys parani joulukuussa merkittävästi sekä Pälkäneellä että Kangasalla. Havainnekuva taloparista. Työttömiä työnhakijoita oli Pälkäneellä vuoden 2017 joulukuussa 267, kun vuotta aiemmin sama lukema oli 408 henkilöä. Uimahallin pihaan jää vain invapysäköintipaikkoja sekä paikat koululaisbusseille. Kangasalan keskustaan nousevan hotelli-, liiketilaja asuinkiinteistön rakennustyöt alkavat ensi maanantaina. Ylempiin kerroksiin tulee asuinhuoneistoja. Uimahallin asiakkaat voivat jättää autonsa K-Marketin vieressä olevaan Ystävyydenpuistoon, torille tai Torikadun varteen. (3,98 e/min + pvm) Palveleva meteorologi puh. Välirakennus yhdistetään taloihin esimerkiksi valokatteella, joka voisi muodostaa myös eräänlaisen avoimen viherhuoneen. Uuden parkkihallin rakennustöiden on määrä alkaa ensi syksynä. – Teemme keväämmällä lumien sulamisen jälkeen katselukierroksen paikan päällä, Vesava suunnittelee. Yllä kuvatuista lähtökohdista on ViherKostialaan syntynyt uusi pientalokäsite: talopari. Työt aloitetaan työmaa-aitojen ja -tilojen rakentamisella. ARA päätti hylätä myös kunnan ja yhtiön tekemät oikaisuvaatimukset vetoamalla maan hallituksen tavoitteeseen lisätä vuokraasuntojen tarjontaa erityisesti Helsingin seudulla. Rakennuksen kerrokset 2 ja 3 on varattu hotellille. Pälkäneen kunta selvittelee uusia tapoja senioritalohankkeen toteuttamiseksi. Valtakunnallisesti verrattuna Pirkanmaan työttömyyden lasku oli valtakunnan kärkitasoa. – Järjestely on väliaikainen. Työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2017 joulukuussa 28 553 henkilöä, ja laskua vuositasolla oli 9 524 henkilöä eli kaksikymmentäviisi prosenttia. Teknisen johtajan Matti Vesavan mukaan vastausaikaa on näillä näkymin maaliskuun loppuun asti, jotta kevään korvalla tehtävät havainnotkin ehditään kirjata mukaan. Kehitys oli samansuuntainen koko Pirkanmaan alueella. Siihen sijoitetaan esimerkiksi kylmävarastot (aitta), katostyyppistä tilaa kulkuvälineille tai vaikkapa takkapuille sekä puolilämpimät varastot (verstas). Se julkaistaan kunnan kotisivuilla, ja lisäksi sitä jaetaan paperiversiona Luopioisten kirkonkylän yrityksissä ja Mikkolan Navetassa. Syksyllä 2019 valmistuu uusi pysäköintitalo, joka taas helpottaa Kuohun asiakkaiden pysäköintiä, Liinamaa sanoo. Hotelli syö Kuohun parkit ARA ohjasi senioritalon rahat Helsinkiin Mikä Luopioisissa on hyvin ja mikä huonosti, kysyy Pälkäneen kunta. Hankkeeseen jo pitkään sitoutunut Pälkäneen kunta vie senioritalon rakentamista silti yhä eteenpäin, ja neuvotteluja asian tiimoilta on määrä käydä jo lähiaikoina. Siinä kahden ViherKostialan perustalon väliin tehdään välirakennus, jonka yksityiskäyttöiset tilat ovat muokattavissa asukkaiden tarpeiden mukaan. SHL JANI OKSANEN Työllisyys kohenee kovaa vauhtia tai harkoista tehty kellaritila. Työryhmässä, jossa on mukana myös aloitteen tekijöitä, on jo pohdittu esimerkiksi katuvalojen lisäämistä, tyhjien tonttien raivaamista, bussikatoksen uusimista ja ison torialueen nykyistä parempaa hyödyntämistä. Sekä Pälkäneen että Kangasalan työttömyysaste oli alle 10 prosentin: Pälkäneellä työttömyysaste oli 9,1 prosenttia, Kangasalla 9,6 prosenttia. Kunta on rakennuttanut autonsa Ystävyydenpuistoon jättäviä uimareita varten uuden kulkuyhteyden uimahallille. Kyselyllä toivotaan löytyvän käytännön kehittämisja toteutusehdotuksia sekä toiveita aluksi kirkonkylän alueen kehittämisestä. Viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden lisäämisen toivotaan vaikuttavan positiivisesti myös Luopioisten kirkonkylän asukasmäärän kehitykseen. Uusi kymmenkerroksinen elementtitalo nousee uimahallin viereen Lahdentien rampin suuntaisesti. Kuohun toimitusjohtaja Paula Liinamaa toivoo asiakkailta ymmärrystä ja kärsivällisyyttä. Kyselyn ja kehittämistyön taustalla on loppuvuodesta tehty kuntalaisaloite, jossa toivottiin Luopioisten infran kehittämistä. Laskua oli vuositasolla siis 35 prosenttia. Aloite johti asiaan perehtyvän työryhmän perustamiseen; kunnanhallitus on pyytänyt selvitystä siitä, millaisin toimin ja kustannuksin asuinviihtyvyyttä ja turvallisuutta olisi alueella mahdollista lisätä. Kangasalla työttömien työnhakijoiden määrä oli viime joulukuussa 1424, kun vuonna 2016 työttömänä oli 1949 henkilöä. LUOPIOINEN Luopioisten kirkonkylän seudun viihtyvyyden, turvallisuuden ja vetovoimatekijöiden onnistumisia ja kipukohtia lähdetään kartoittamaan kuntalaiskyselyllä. Voidaanko tällaisen toiveen toteutus yhdistää kokonaisuuteen, jossa haetaan pientä, toimivaa ja halpaa asuntoa. Keskus ei myöskään nähnyt Pälkänettä kasvukeskuksena. Kysely avautuu tällä viikolla. 0600 1 0600 Sahalahti Kangasala Pälkäne Sahalahti Kangasala Pälkäne Sahalahti Kangasala Pälkäne Sahalahti Kangasala Pälkäne Kuhmalahti Kuhmalahti Kuhmalahti Kuhmalahti Luopioinen Luopioinen Luopioinen Luopioinen Selkeää Puolipilvistä Pilvistä Vesikuuroja Lumisadetta Ukkosta Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina -8 -8 -8 -7 -8 -9 -10 -9 -9 -9 -9 -9 -13 -13 -12 -12. Myös pieni puolilämmin tila, jossa voi tehdä välineiden korjauksia ja hieman nikkaroidakin on monen kodin hankkimista miettivän toiveissa. Samalla uimahalli Kuohun asiakaspysäköintipaikat poistuvat käytöstä. As Oy Kuohunlähteen ensimmäiseen kerrokseen tulee lääkäriasema ja satapaikkainen ravintola. ARA-yhteistyöllä haettiin senioritalon asukkaille mahdollisimman halpoja asumiskustannuksia. Samalla kartoitetaan kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia ja -halukkuutta toteutettaviin toimiin yhdessä kunnan ja esimerkiksi Ely-keskuksen kanssa. Vastaavasti koko maassa työttömyysaste oli keskimäärin 11,2 prosenttia. Asumisen rahoitusja kehittämiskeskus ARA torppasi takauslainahakemuksen, jonka jätti hankkeen toteuttaja RentO Asunnot Oy. Erillistilojen sisämitat ovat noin 1,8 metriä kertaa 1,8 metriä. Pirkanmaan työttömyysaste oli 11,7 prosenttia
Kansalaiset päästivät Niinistön kampanjasta isyyslomalle ja osoittivat, että oikeat vaalit ovat eri asia kuin vaalipaneelit ja mielipidekyselyt. Kangasalla alle 70 prosentin jäätiin Suoraman kakkosalueella (68,5 %), Kuhmalahdella (68,6 %) ja Sahalahdella (69,4 %). Torvalds jäi nollille Salmentakana ja Rautajärvellä. Kangasalta saalis 11866 ääntä eli 67,4 prosenttia kaikista äänistä. Sunnuntaina nähtiin, mitä vaalitilaisuuksien tunnelma ennakoi. 6 KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti UUTISET Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi • sähköpostilla: toimitus@shl.fi • Puhelimitse 010 5844 470 SAARIKYLÄT Sauli Niinistön valitsijayhdistystä johtanut Heikki A. Ollila ei vielä osaa sanoa, millainen potti hyväntekeväisyyteen jää, kun toisen kierroksen kampanjoinnilta säästyttiin. Presidentintehtävissä loistavasti suoriutuneen Niinistön ylivoima ”pilasi” hyvät vaalit ja äänestysillan jännityksen. Ainoastaan Aitoossa kannatus oli maan keskiarvolukemia (62,7 prosenttia) alhaisempi. Hurjaa kansansuosiota nauttivan Niinistön valintaa pidettiin etukäteen selvänä, mutta siitä ei oltu varmoja, kerääkö hän yli puolet äänistä jo ensimmäisellä kierroksella vai tarvitaanko edellisvaalien tapaan kaksi kierrosta. Hurmosta riitti sunnuntaiillan vaalivalvojaisiin sekä maanantaiksi, kun Cafe Niinistöissä juotiin kakkukahveja. Kangasalla Haavisto pärjäsi parhaiten Suoramalla (11,7 ja 10,7 prosenttia), Kirkonkylän kakkosalueella (11,2 prosenttia) ja Vatialassa (11 ja 10,4 prosentia). – Nyt aletaan ajaa yhdistystä alas, Ollila sanoo. Äänestysprosentti 74,1 ja 72,7 Pälkäneen äänestysprosentti 72,7 oli täsmälleen sama kuin edellisten presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Paneeleissa ja gallupeissa Niinistön haastajia nostettiin voittajiksi, koska ehdokkaiden rima oli asetettu eri korkeudelle: kaikki muut vastaan Niinistö. Tyhmä se on muuta kuvitellakaan, Ollila sanoo. Pälkäneläisistä 66,6 prosenttia eli 2536 antoi äänensä istuvalle presidentille. Ollila johti Sauli Niinistön taakse perustettua valitsijayhdistystä. Kirkonkylä I -alueella peräti 70,5 prosenttia antoi äänensä Niinistölle. SHL TOMMI LILJEDAHL Äänivyöry: Kaksi kolmasosaa sydänhämäläisistä äänesti Sauli Niinistöä Niinistön ylivoima ”pilasi” hyvät vaalit Pä lk än e O nk ka al a (1 O nk ka al a (2 Sa lm en ta ka Lu op io i ne n A it oo Ra ut aj är vi Ka ng as al a H av is ev a H uu ti jä rv i Ka ut ia la Ki rk on ky lä 1 Ki rk on ky lä 2 Li uk si al a Ra ik ku Ru ut an a Su or am a 1 Su or am a 2 Va ti al a 1 Va ti al a 2 Sa ha la ht i Ku hm a la ht i Sauli Niinistö 2536 688 975 116 348 178 231 11866 363 853 187 1611 1233 746 206 1041 1403 1067 1252 760 800 344 Pekka Haavisto 319 96 108 17 38 33 27 1767 52 132 14 211 200 106 26 163 248 173 204 115 89 34 Laura Huhtasaari 290 79 110 14 33 24 30 1439 38 108 21 154 132 82 20 151 180 156 136 85 113 63 Paavo Väyrynen 255 74 76 18 34 26 27 932 27 79 27 103 76 59 32 98 97 78 85 52 71 48 Matti Vanhanen 164 37 51 11 19 23 23 484 12 40 9 71 44 34 21 59 43 25 29 18 49 30 Tuula Haatainen 120 25 48 4 16 11 16 586 17 41 11 80 47 29 1 42 86 61 77 33 42 19 Merja Kyllönen 106 20 28 5 21 22 10 460 25 30 3 50 38 16 11 33 54 58 54 37 41 10 Nils Torvalds 17 4 9 1 3 83 5 2 2 5 12 5 1 13 12 3 12 8 2 1 Kirkonkylä 1 70,5 Onkkaala 2 69,4 Liuksiala 69,3 Kirkonkylä 2 69,2 Vatiala 2 68,6 Kautiala 68,2 Luopioinen 68,2 Vatiala 1 67,7 Kangasala 67,4 Haviseva 67,3 Onkkaala 1 67,3 Pälkäne 66,6 Huutijärvi 66,4 Sahalahti 66,3 Suorama 1 66,1 Suorama 2 65,8 Ruutana 65,1 Raikku 64,8 Rautajärvi 63,5 Kuhmalahti 62,7 Salmentaka 62,7 Aitoo 55,6 HAAVISTO Suorama 1 11,7 K-kylä 2 11,2 Vatiala 1 11,0 Suorama 2 10,7 Vatiala 2 10,4 Luopioinen 7,5 Sahalahti 7,4 Rautajärvi 7,4 Kuhmalahti 6,2 Kautiala 5,1 VÄYRYNEN Raikku 10,1 Kautiala 9,9 Salmentaka 9,7 Kuhmalahti 8,7 Aitoo 8,1 Vatiala 2 4,7 Vatiala 1 4,6 Suorama 1 4,6 Kirkonkylä 1 4,5 Kirkonkylä 2 4,3 HUHTASAARI Kuhmalahti 11,5 Suorama 2 9,6 Sahalahti 9,4 Ruutana 9,4 Suorama 1 8,5 Vatiala 1 7,4 Haviseva 7,1 Kirkonkylä 1 6,7 Luopioinen 6,5 Raikku 6,3 VANHANEN Aitoo 7,2 Raikku 6,6 Rautajärvi 6,3 Salmentaka 5,9 Kuhmalahti 5,5 Haviseva 2,2 Suorama 1 2,0 Vatiala 1 1,6 Vatiala 2 1,6 Suorama 2 1,5 HAATAINEN Rautajärvi 4,4 Vatiala 1 4,2 Suorama 1 4,1 Kautiala 4,0 Suorama 2 3,8 Ruutana 2,6 Kirkonkylä 2 2,6 Onkkaala 1 2,4 Salmentaka 2,2 Raikku 0,3 KYLLÖNEN Aitoo 6,9 Haviseva 4,6 Luopioinen 4,1 Suorama 2 3,6 Raikku 3,5 Onkkaala 1 2,0 Onkkaala 2 2,0 Kuhmalahti 1,8 Liuksiala 1,5 Kautiala 1,1 TORVALDS Aitoo 0,9 Haviseva 0,9 Ruutana 0,8 Kautiala 0,7 Vatiala 2 0,7 Kuhmalahti 0,2 Luopioinen 0,2 Sahalahti 0,2 Salmentaka Rautajärvi Pälkäne 72,7 Onkkaala 2 75,1 Onkkaala 1 72,0 Luopioinen 71,4 Aitoo 71,4 Rautajärvi 70,7 Salmentaka 69,9 Kangasala 74,1 Kautiala 79,7 Ruutana 79,3 Vatiala 2 78,7 Liuksiala 78,4 Haviseva 76,8 Vatiala 1 76,1 Kirkonkylä 1 75,3 Kirkonkylä 2 75,3 Suorama 1 73,9 Raikku 71,7 Sahalahti 69,4 Kuhmalahti 68,6 Suorama 2 68,5 06 12 18 Pälkäne 76,3 72,7 72,7 Luopioinen 72,3 71,8 71,4 Kangasala 76,0 75,1 74,1 Sahalahti 72,3 67,8 69,4 Kuhmalahti 76,8 72,8 68,6 Ehdokkaiden vahvimmat ja heikoimmat alueet (% äänistä) Äänestysprosentti vaalin 1. Hän hankki enemmistön äänistä jokseenkin kaikkialla maailmassa. Niinistö 14402 – muut 8427 Voi sanoa, että Sauli Niinistö valittiin toiselle kaudelle yksimielisesti. Myös Sydän-Hämeen tulos oli tyrmäävä. – Jonkinlainen näppituntuma minulla on. Suurin potti tuli Raikusta (10,1 prosenttia), Kautialasta (9,9) ja Salmentakaa (9,7). Kaikilla muillakin Sydän-Hämeen äänestysalueilla kannatus jäi alle yhteen prosenttiin. Niinistö keräsi 14402 ääntä ja kaikki muut ehdokkaat yhteensä 8427 ääntä. Ihan heti ei ole mitään erityissuunnitelmia, sillä lastenlapset ja talkkarin tehtävät tarjoavat riittävästi askaretta kotinurkissa. Saarikylissä asustava entinen kansanedustaja ja kokoomuksen puoluesihteeri sanoo, että Niinistön äänivyöry ylitti hänenkin odotuksensa. Ollila väitti ennen vaaleja, että näissä vaaleissa hänen ei tarvitse jännittää lopputulosta. Niinistön kannatusta Aitoossa söivät Merja Kyllönen ja Matti Van hanen , jotka nauttivat SydänHämeen suurinta kannatusta siellä. Kangasalla Niinistön kannatus oli suurinta Kirkonkylän äänestysalueilla ja Liuksialassa. Merja Kyllösen tulos oli selvästi paras Aitoossa (6,9 prosenttia). Kuusi vuotta sitten äänestysvilkkaus oli prosenttiyksikön verran parempi. Kangasalla ahkerimmin oltiin liikkeellä Kautialassa ja Ruutanassa. Paavo Väyrystä äänestettiin sivukulmien pienillä äänestysalueilla. Niinistö keräsi reilut 1,8 miljoonaa ääntä ja löi kisan kakkosen Pekka Haa viston reilulla 1,5 miljoonalla äänellä. Raikusta hän sai vain 0,3 prosenttia äänistä eli saman verran kuin Nils Torvalds . Vasemmiston naisehdokkaiden kannatus oli tasaisen laimeaa Sydän-Hämeen kaikilla alueilla. Suomi 24 ry:n sääntöjen mukaan mahdollisesti jäävät varat ohjataan nuorten syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan. kierroksella Äänestysprosentti Sauli Niinistön kannatus eri äänestysalueilla (% äänistä) Niinistön äänisaalis yllätti Ollilankin Saarikylissä asustava Heikki A. – Ehdin jo aamusta keilaamaan. Laimeinta äänestysinto oli Pälkäneen Salmentakana, mutta sielläkin yllettiin valtakunnan keskiarvolukemaan (69,9 %). Ollilan oma arki palasi ennalleen heti maanantaina. Aitoo oli myös ainoa alue Pälkäneellä, jossa Pekka Haavisto ylsi yli kymmenen prosentin kannatukseen. – Mutta kyllähän tunnelma vie mennessään, ja vaalipäivänä jännitettiin tosissaan. – Kampanja sai alusta alkaen valtavasti väkeä liikkeelle. Mutta en ala vielä summia ennakoida, ennen kuin kaikki laskut on makseltu ja tilitykset tehty. Presidentinvaalien äänet Sydän-Hämeessä Vilho Nikkanen ja Mika Pietilä kumoavat Onkkaalan äänisaalista laskettavaksi.. Luopioisissa Niinistön ääniosuus oli 68,2 prosenttia ja Kostianvirran pohjoisja länsipuolisessa Onkkaalassa 67,3 prosenttia. PÄLKÄNE, KANGASALA Suomalaiset äänestivät tasavallan presidentti Sauli Niinistön ennätyksellisellä äänivyöryllä toiselle kaudelle. Muiden voitto olisi ollut se, jos he olisivat päässeet toiselle kierrokselle. Heikoimmillakin alueilla Niinistö keräsi selvästi yli puolet äänistä. Aitoolaisista 55,6 prosenttia antoi äänensä istuvalle presidentille. Aitoolaisista 10,3 prosenttia antoi äänensä vaalin kakkoselle. 62,7 prosentin ääniosuus oli 0,1 prosenttiyksikköä suurempi kuin edellisvaalien toisella kierroksella. Pälkäneläisistä innokkaimmin äänestivät onkkaalalaiset. Tuula Haatainen pääsi parhailla alueilla (Rautajärvi, Vatiala ja Suorama) hieman yli neljän prosentin kannatuslukemiin. Laura Huhtasaari oli suosituin Kuhmalahdella (11,5 prosenttia), Suoramalla (9,6 ja 8,5), Sahalahdella ja Ruutanassa (9,4). Pälkäneellä Niinistön suosio oli vankinta Kostianvirran eteläja itäpuolisessa Onkkaalassa, jossa 69,4 prosenttia äänesti häntä. Kangasalla uurnilla kävi 74,1 prosenttia äänioikeutetuista
03-3790 008, www.kangasalanautokatsastus.fi. päästömittaus + OBD MAK + dieselpäästömittaus Paikallista palvelua Lentolassa KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Meillä myös rekisteröintipalvelut! Merkillisen hyvät osatja huollot! Kangasalantie 921 avoinna ark. 044 304 0414 Kuohunharjuntie 31, 36200 Kangasala mingalsuo@yahoo.com, www.mkingalsuo.fi kokoproteesit • pohjaukset • korjaukset PITOPALVELU Hannele Haataja, p. KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ • www.fixus.fi Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää rengaspalvelua Merkillisen hyvää huoltoja korjaamopalvelua avoinna ark. 03 377 1140 KANGASALAN (03) 377 1140 PALVELEMME arkisin 8-18 lauantaina 9-14 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 (03) 379 0333 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 lauantaina 9-14 (03) 377 3177 Rengasasennus ja myynti Merkillisen reilu. Lentolantie 12, 36220 Kangasala. 03 22 33 323, 040 777 6606. KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ • www.fixus.fi Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää rengaspalvelua Merkillisen hyvää huoltoja korjaamopalvelua avoinna ark. päästömittaus MAK + bens. KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ • www.fixus.fi Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää rengaspalvelua Merkillisen hyvää huoltoja korjaamopalvelua KANGASALAN (03) 377 1140 PALVELEMME arkisin 8-18 lauantaina 9-14 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 (03) 379 0333 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 lauantaina 9-14 (03) 377 3177 Rengasasennus ja myynti Merkillisen reilu. (03) 358 6911 Silmälääkärit Irene Niemeläinen ja Erja Oksman Optikko Hanna Saikku-Salo Kopinkulman Optiikka Lattiatyöt T:mi Kari Lahtinen LATTIAPÄÄLLYSTEASENTAJA Parkettija puulattioiden hionta, lakkaus ja värjäystyöt • Mattotyöt • Lattiantasoitustyöt • Kosteusmittaukset ja rakennekuivaustyöt P. 0400-404 425 www.aleksinlkv.fi Optikot Kangasala, Tampereentie 1 P. 8-17, la 9-14, p. 8-18, la 9-14, p. 8-17, p. Määräaikaiskatsastukset henkilöja pakettiautoille aikaa varaamatta ma-pe 9-17 MAK + bens. (03) 379 2940 • www.tv-hugg.com Kiinteistönvälitystä www.aleksinlkv.net Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaj a p. KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Parasta paikallista! Autoilu Pitopalvelut Tvja digilaite-elektroniikkaa, huoltoa Hammasteknikot ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MK Ingalsuo Ay p. 24/7 Riittää kun soitat, me teemme loput Autohuollot Raskaskonehuollot Renkaat ja rengastyöt, myös isot renkaat Ilmastointihuollot ja pakokaasutestit Bosch vikadiagnoosi Meiltä Webasto ja Eberspächer lämmittimet/ huolto Pesupalvelut! s s s s s s s Kultapellonkuja 120, Kuhmalahti Korjaamo 0440 684 521 korjaamokultapelto@gmail.com Hydrauliikkaletkut ja liittimet 0500 846 709 / 24/7 h Sydän-Hämeen Lehti Onnikkatie 1, 36200 Kangasala Jutta Rihu Yrittäjä, LKV, KiAT, kaupanvahvistaja p. 0400-497743 kari.lahtinen@ppm.inet.fi Hyödynnä kotitalousvähennys! Metsäja puupalvelut • Polttopuut, polttopuiden teko • Hakkuut, tontit ja pihapuut • Metsänhoitopalvelut Ilomäen Puukauppa Ky 0400 413 331 Määräaikaiskatsastus Jälkitarkastus laaja Jälkitarkastus suppea 40 e 20 e 14 e 57 e 69 e 69 e Puh. KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ • www.fixus.fi Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää rengaspalvelua Merkillisen hyvää huoltoja korjaamopalvelua KANGASALAN (03) 377 1140 PALVELEMME arkisin 8-18 lauantaina 9-14 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 (03) 379 0333 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 lauantaina 9-14 (03) 377 3177 Rengasasennus ja myynti Merkillisen reilu. 045 1331 222 TV-DIGIHUOL TO • TV:t + digiboxit • Audio + videolaitteet • Antenniasennukset + tarvikkeet Ellintie 6, Kangasala P. 040-5876139 Morilea Oy www.morilea.fi hannele.haataja@morilea.fi Traktorin varaosat KÄYTETTYJÄ JA UUSIA VARAOSIA YLI 300 ERI TRAKTORIMALLIIN www.purkupojat.com Yrittäjäntie 8 36600 Pälkäne p. Lataa älypuhelimeesi Raitti Play -kaupasta tai AppStoresta ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Raija Savolainen Kangasalantie 1067, Kangasala Hämeenkatu 5 A, Tampere p. 03 379 0333 KANGASALAN (03) 377 1140 PALVELEMME arkisin 8-18 lauantaina 9-14 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 (03) 379 0333 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 lauantaina 9-14 (03) 377 3177 Rengasasennus ja myynti Merkillisen reilu. 03 3773 177 fixuskangasala.fi (03) 5356 100 | www.kolari-special.fi Puutikkalantie 40, 36760 Luopioinen • määräaikaishuollot • katsastuskorjaukset • ilmastointihuollot • jakohihnan vaihdot • nelipyöräsuuntaukset • varaosat • moottoreiden ja vaihteistojen korjaukset Korjaamme henkilöja pakettiautot! • vikadiagnostiikka ja autosähkötyöt Hämeen LähiAutoPalvelu Liikkuva Auto/Konekorjaamo www.hameenlahiautopalvelu.fi • 050 326 6556 Autot, pienkoneet, maatalouskoneet, perävaunut, yms.. 0400 487 410 jutta.rihu@spkoti.fi Lue Sydän-Hämeen Lehti sovelluksen kautta
Tulipa mieleeni sana jääkuli, jolle on rinnakkaissana jääkola. Naisten halveksunnasta kertoo myös aviottoman lapsen synnyttäjän kohtelu noina aikoina. Jos piika sitten tuli raskaaksi ja synnytti, hänet ripitettiin ja usein hän sai lähteä talosta. Tietääkö kukaan. Tekstini tarkoitus oli vain tuoda esiin entisaikojen tapoja suhtautumisessa naisiin, eli ne olisi hyväksyttävä tapahtuneina tosiasioina, mutta yritettävä korjata asenteita nykyaikana. Miksi kirkkoisät eivät käyttäneet tässä sitä viisauttaan. Oli hiljaisuutta, suurta luonnonrauhaa vain radiosta kuuli, missä pauhaa. Mietin mistä tämä johtuu. Vimmuntiellä iskunvaimentaja testiä oli pari kuukautta Vennalammin ja Murumaantien risteyksen kohdilla. Sai siirtyä hän lopulliseen rauhaan, vain muistot piirtyy elon pirtanauhaan. Tien vaaralliset polanteet vaikeuttivat tien käyttöä aina uuteen vuoteen asti. Uusi liikuntahalli on kohta valmis, mutta miten sinne aiotaan teitä muuttaa siten, ettei kohtaavan liikenteen takia joutuisi ajamaan jalkakäytävälle. Luontainen ja turvallinen kulkureitti olisi sinne Roholan uudisasutusalueelle mahdollisesti joskus saapuville uudisasukkaille Pälkänevedentieltä Hiissantielle ja siitä Roholantielle. Mitähän lintua on jääkulliksi kutsuttu. Vaiko vastuuhenkilö. Entisaikoina syyllinen oli vain nainen. NIMETÖN Netistä LUKIJALTA sähköposti: toimitus@shl.fi • osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne • puhelin: 010 5844 470 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Ehdotan hieman järeämpiä toimia, joilla korjattaisiin myös Luopioisiin suuntautuvaa liikkumista ja useita vakavia tapaturmia aiheuttanut risteys. Jääkulin perässä oli pönkkänä kaksi pystypuuta, jotka ujutettiin jäälohkareen alle, ja sitten hevonen veti lohkareen ylös avannosta. 8 KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti Kun kunnan pitää säästää, niin miksi sellaista kallista alikulkua autoilijoille tarvitsee ylipäätään rakentaa Lahdentien alitse. Lumen päälle vedettiin liukkaudentorjuntana kiviainesta. Hovioikeuden päätöksellä Adolf Adde tosin menetti virkansa vuonna 1779, mutta säilytti kuitenkin henkensä. ANJA SALOVAARA Tampere Metsäkämpän tarinaa Lukijan runo Pälkäneläinen Milja Jussila esitti Metsäkämpän tarinaa -runonsa Rajalan kämpällä Nestori-veistoksen paljastustilaisuudessa 6.8.2011 sekä myös kämpän isännän Risto Keskisen muistotilaisuudessa 20.1.2018. Hän nuorena jo oli tullut tänne, silloin rautaa oli miehen jänne. Varsinkin kun nykyaikana yrityksillä on laatujärjestelmä. Joka seuraavana päivänä aurattiin pois. Anna surmasi vauvansa papin kehotuksesta. Kirkon kohdan liikennejärjestelyt tulisivat sujuvammaksi muuttamalla etuajo-oikeutta eli kolmio Nuijalta tultaessa. Poistetaan siis nykymuotoinen risteys ja ohjataan liikenne uusille urille eli alikulkusillan kautta. Tosin joku olisi sanonut, normaali talvikeli. Hän pääsyyn torakoista keksi keinon kun Bladanilla tunkeilijat juotti ja näille äkkikuoleman näin tuotti. Montut olivat pahempia, kuin keväällä routavaurioiden aikaan. Ja hevoset ja miehet saivat työtä, oli uusi kämppä missä olla yötä, myös uusi sauna sekä hevostalli, se oli Yhtyneitten hyvä malli. Runsaan lumentulon jälkeen muutaman päivän päästä tie aurattiin traktorilla. RIITTA VARKILA ja muut sukulaiset Sydän-Hämeen Lehdessä (24.1.2018) kerrottiin uuden asuntoalueen kaavoittamisesta ja sen aiheuttamista teiden linjauksista, muun muassa alikulkusillan uusimisesta. Mielestäni kirkon piirissä on edelleen rasismia, joka ilmenee muun muassa naispappeuden vastustamisena. Korkeille kuljetuksille varmistetaan sillan ohitusmahdollisuus. Toista oli loppuvuodesta 2017. Onko yritys vaihtunut. Mikähän siinäkin on, että lumiaurojen kiinnitys Suomessa vie ainakin pari päivää lumentulon jälkeen. Markku Uotilan tekstin tuomitsevaa, uskonnollista saarnaa muistuttavaa loppuosaa en ymmärtänyt. Voi korven kulkijoita palvella se vielä kertoilla muistojansa ajast´ täällä. Kai tähänkin vastuuhenkilöllä on selvitys. Se on tarkoittanut lintuja, joita tavataan runsaasti keväisin istuskelemassa jäällä, jäälautoilla. Toinen on ollut vanhaan aikaan lasten lasketteluväline, jonkinlainen pulkan tai kelkan vastine. Ovessa luki Destia. Siitä on osoituksena muun muassa viime aikojen #me too ja seksuaalinen häirintä-keskustelut – jopa eduskunnassakin. Hakiessani lisätietoja Lönnrotin vanhasta sanakirjasta vastaan tuli myös jääkulli, mistä lieneekin kieleen tullut tuollainen sana. Loogista logistiikkaa Kiitos hyvästä hoidosta! Esimerkillistä tienhoitoa vuonna 2018 Naisten syrjintää entisaikoina ja nykyään Muutama vanha sana. Muutaman päivän päästä tuli noin kuusi senttiä lunta. Se oli hyvin matala laidaton reki, jota käytettiin suurten kivien siirtelyssä muun muassa rakennustöissä, tietöissä ja niin edelleen. Vuolijoen tiellä näin kerran ennen lumentuloa, kuormaauton vilkut päällä. Toimintana sen voisi ottaa esimerkiksi koulutukseen ja vaikka opetukseen TV:ssä. Oli kuivumassa märkä paita, nuttu, ja varmasti ain luisti hauska juttu. Ei se ainakaan tien pahoja monttuja täyttänyt. Tie oli muuten hyvä, mutta traktorin akselivälistä johtuen pinta kuin vanhanajan pyykkilaudan pinta. Samoin piirustuspöydälle voitaisiin ottaa muitakin Onkkaalan kasvavan liikenteen tuomia muutostarpeita. Kyllä tämä käytäntö kertoo vain naisten halveksunnasta entisinä aikoina. Miehistä mainita voi Ahon Einon. MILJA JUSSILA Vuoden 2018 alusta Vimmun ja Arajärventien tienhoito on kiitoksen arvoista. Siinä sanotaan näin: ”Miehet asukat vaimojenne kanssa taidolla ja antakat vaimoille niin kuin heikommalle astialle hänen kunniansa”. Kun luontoäiti lempeästi puhuu, on metsä salaperäinen ja pöllö huhuu. Jätetään se nykyinen alikulkutunneli kevyen liikenteen käyttäjille. Se on eräänlainen reki tai kelkka, jolla jäitä nostettiin avannosta siihen aikaan, kun jäitä varastoitiin kesän varalle jääkellareihin, maitohuoneisiin jne. Olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että synnyttäneelle naiselle 40 vuorokauden lepo oli varmasti tervetullut. Minun oikeustajuni mukaan Adde olisi ansainnut saman kohtelun kuin Anna, vaikka en kuolemantuomiota olisi suonut kummallekaan. Otto Lehtonen ol´ silloin pomo-ässä täällä korven kämppäelämässä, Toltti-Kalle piti muuten kurin, ettei mikään mennä saanut nurin. Tällä on kaksi eri merkitystä. En tiedä mitä se siellä teki. Nyt hänet sairaus on vienyt pois jos muuten vielä viihtynytkin ois, mut sydän väsyi, päättyi elo mainen kun kutsun antoi voima taivahainen. Ihmettelen, miksei tuotu nuppikuormaa mursketta ja tasattu alaterällä. Savotta viimeinenkin nyt on päättynyt siis mikä eteen metsäkämpän nyt. Tapahtui myös niin, että jos talon isäntä raiskasi piikatytön, ei hän juuri koskaan tunnustanut tekoaan. Kuvassa myös Risto, joka oli antanut Miljalle asiatiedot runoon. On arvoitus, kuinka nämä tienkohdat ajetaan. Kai helmat heilahteli, kukaties, mutta oli ronkeli tuo savotoiden mies. Hän muun muassa joutui aina papin ripitettäväksi. Vanhassa hengellisessä kirjassa, jota siteerasin alkuperäisessä kirjoituksessani, on myös ohjeita aviomiehille. Tosin joskus kannattaa arvostella. Elämänluukku tarjos ruokapuolen myös siveyden säilymisen huolen. Jo miehet ahkerana aamuvarhain hevosten syöttöaika oli parhain. Entäs, kun aurinko montut sulattaa jäästä keväällä. Mutta siitä olen eri mieltä, että sen ajan kirkkoisät olisivat tehneet päätöksen kaikessa viisaudessaan ajatellen naista. 1770-luvulla kuhmalahtelaisten mieliä järkytti suuresti, kun kappalainen Adolf Adde teki lapsen pappilan piialle Anna Mikontyttärelle. Anna mestattiin ja poltettiin roviolla vuonna 1775. Iltapuhde korvas päivän vaivat, hevoset ja miehet levon saivat. Muuten, Virossa on tien alussa kyltti, mistä ilmenee tien vastuuyritys ja puhelinnumero. Hiissantien liittymää Pälkänevedentielle tarvitsisi silloin vain hieman leventää. Kerron myös erään tositapauksen lapsuuden kotipitäjästäni. Eräs sukulaiseni (mies) totesi: ”Voi aikoja, voi tapoja” ja toinen (mies): ”Kyllä maailma on ollut miesten – ja kirkon”. Nämä muutamat ongelmakohteet tuskin ovat ainoita laatuaan eli tarttis vissiin tehdä jotain. Hän se myöskin talonmiesnä pyöri kun emännät ne keittiössä hyöri, paistain läskiä ja perunoita hyväst ruoasta ei mutinoita. Tässä tarkoituksessa on käytetty myös sanaa jääkelkka. Tämä on esimerkkinä siitä, että toisen työtä on helppo arvostella. Elonsa kämpässä ol´ kiireetöntä katsoissa taivaan kantta ääretöntä. Tämän olen sukututkijana monta kertaa todennut. Olen miettinyt mitähän nämä kuorma-autot ja kuskit tekivät pari kuukautta ennen lumentuloa. Koskaan tingitty ei urakoista ja herrasmiesnä erottui hän muista. PT Tekstiini (SHL 17.1.) ”waimoin kirkkoon ottamisesta” sain palautetta Markku Uotilalta (SHL 24.1.). MATTI L. Tätä jalkakäytävää koululaiset nyt käyttävät matkalla koululle. Toinen hauska sana on kettu, joka tunnetaan murteissa merkityksessä kivireki. Roholan alikulusta Keskellä suuren Laipan erämaan vanha kuusi kertoo muistojaan: nähnyt se on miehet metsien, kun tänne tulivat he työtä etsien. Ykstoista vuotta Einon rahti kesti sitten loppui monen muunkin pesti, kun uusi aika uudet tuulet toi, ei enää justeeri ja pokasaha soi. Pälkänevedentiellä tämä oli hyvin nähtävissä. Sitten alkoi varsinainen rahti ja päivän mittaan kiihtyi työssä tahti. Tietysti alkuvuodesta on enemmän määrärahaa. On traktorit ja laulaa konesahat, vaan tiukassa voi olla nytkin rahat. Oli ajanvietteenä myös korttipeli, emännät virvokkeita anniskeli. Nyt vanha kuusi hiljaa huokaa vaan, se vartijansa suuren Laipanmaan. SEPPO SAMMALLAHTI Lämmin kiitos Taysin osasto Gas2:lle, Pälkäneen kotisairaanhoidolle ja Kangasalan vuodeosastolle, ja siellä erityisesti lääkäri Antero Yläselle äitimme Annikki Huikkosen hyvästä hoidosta. Toinen liittyy jäiden nostamiseen. Enkä sitä, miten se liittyy tähän aiheeseen. Ja valtatiesillan viereen voisi rakentaa kevyen liikenteen sillan. Viel´ viime vuodet kämppää asusteli, kuin erakkona Nestori tääl´ eli
Järjestäjinä ovat 4H-yhdistyksen lisäksi Pälkäneen ja Luopioisten yrittäjäyhdistykset. Yrittäjät aktiivisesti mukana Yrittäjäyhdistysten rooleina koulutuksen järjestämisessä on ollut markkinointi sekä työnantajayrittäjän puheenvuoron järjestäminen jokaiseen kolmeen koulutussessioon. – Ajokortti työelämään -koulutus on valtakunnallinen 4H-järjestön tuote. Hänellä on paljon kokemusta nuorten työllistämisestä toimistopalveluja tarjoavassa yrityksessään. Pitkää päivää ei kuitenkaan jaksa ilman ravintoa. Hygieniapassi tarvitsee suorittaa vain kerran, mutta sen haltijalla on velvollisuus ylläpitää osaamistaan. osoitteella heidi.kiiltomaki@4h.fi. ja 21.2. Seise on yksi koulutuksen työnantajapuheenvuorojen pitäjistä. Toiselle paikkakunnalle matkustaminen voi myös olla nuorelle hankalaa ja kallista. Hygieniapassi vaaditaan hyvin monenlaisiin työtehtäviin, joten pasNuorille oppia työelämään simman monella nuorella on mahdollisuus osallistua koulutukseen, Heidi Kiiltomäki kertoo. Näin mahdolli– Se palkitsee, kun oma osaaminen menee eteenpäin nuorille, Sami Seise sanoo. – Kiireisten yrittäjien saaminen talkoisiin nuorten hyväksi on ollut yllättävän helppoa, Satu Ukkonen sanoo. Tässä on myös hyvä, että on eri alojen yrittäjiä esittäytymässä, joten nuorille tulee tietoa erilaisista töistä ja ammateista. – Opiskelumateriaalin lukeminen, harjoitusten tekeminen ja mahdolliseen koulutukseen osallistuminen parantavat mahdollisuutta läpäistä testi. Koulutuksesta peritään pieni maksu. – Koulutus tarjoaa nuorille tietoa työelämästä ja aineksia rakentaa omaa asennetta työpaikkaan mennessä. Näihin ja moniin muihin nuoren työstä haaveilevan nuoren mieltä askarruttavaan kysymykseen löytyy vastauksia Pälkäneellä helmikuussa järjestettävästä Ajokortti työelämään -koulutuksesta. Muina kouluttajina toimivat Noora Lindstedt (vasemmalla) sekä Heidi Rantanen. Yrittäjäyhdistyksissä haluttiin tuoda tähänkin nuorille helppo ratkaisu. Tämän koulutuksen jälkeen töihin on helpompi hakea ja päästä, kun perustiedot ovat hallussa, puheenjohtaja Satu Ukkonen Pälkäneen Yrittäjät ry:stä sanoo. Siksi haluan tuoda tämän testimahdollisuuden nuorille tuttuun ympäristöön omalla kotipaikkakunnalla. Lisätiedot ja ilmoittautumiset viimeistään sunnuntaina 4.2. MARJA-LIISA SUOMALAINEN Pälkäneen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Heidi Kiiltomäki (oikealla) toimii Ajokortti työelämään -koulutuksen toisena pääkouluttajana. Niitty-Seppälän Kesätori ja kahvila työllistävät vuosittain kahdeksasta kymmeneen työntekijää. Toki monella yrittäjällä on asiassa niin sanotusti oma lehmä ojassa, mutta paljon on kyse myös selkeästä hyvästä tahdosta. klo 15-17 Aapiskukon kabinetissa. – Tarjosimme jäsenillemme mahdollisuutta tukea nuorten välipalaa koulutuksen yhteydessä, Satu Ukkonen kertoo. KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti TEKIJÄT 9 PÄLKÄNE Miten tehdään työhakemus ja ansioluettelo. Työelämätaitojen lisäksi koulutukseen osallistuvien on mahdollista suorittaa hygieniapassi. Koulutus pidetään kolmena perättäisenä keskiviikkona Aapiskukon kabinetissa. Millaista on hyvä asiakaspalvelu. – Toivon, että nuoret oppivat koulutuksessa erityisesti oikeaa asennetta, kuten positiivisuutta ja avoimuutta, työntekoa kohtaan. Nuoren työelämätaitojen kehittyminen hyödyttää yrittäjäyhdistysten jäsenistöä eli nuoria työllistäviä yrityksiä. Aina löytyy jotain työtä, jossa tarvitsen lisäkäsiä. Hygieniaosaamistestin kysymykset arvotaan kuhunkin testiin ja joskus kohdalle sattuu patteristo sieltä hankalimmasta päästä. Hygieniaosaamistestin pitää Eviran hyväksymä hygieniaosaamistestaaja, pälkäneläinen Hanna-Leena Vuojärvi . – Olen tehnyt näitä testejä vuodesta 2005 lähtien ja tiedän kokemuksesta, että jännittäminen saattaa heikentää mahdollisuuksia testin läpäisemiseen. Koulutus on jaettu kolmelle keskiviikkoiltapäivälle, jotta nuoret pääsisivät mahdollisimman hyvin osallistumaan siihen.. Myös Design Pohjola, Fiina ja Aapiskukko ovat tukemassa nuorten välipalatarjoilua koulutuksen aikana. – Pälkäneen 4H-yhdistyksellä on käytössään hyvä tuote, joten teimme aloitteen koulutuksen järjestämisestä yhteistyönä, Ukkonen toteaa. Testin ajankohta sovitaan koulutuksessa erikseen ja siihen annetaan opiskelumateriaali. – Tässä jutussa yhdistyy minulle kaksi tärkeää asiaa eli nuoret ja toimeen tarttuminen. Alaikäraja on 13 vuotta, toiminnanjohtaja Heidi Kiiltomäki Pälkäneen 4H-yhdistyksestä kertoo. Muut puheenvuorot pitävät Hannele Merikari Aapiskukosta sekä Jukka Kittilä Niitty-Seppälän tilalta. Ensimmäisenä välipalatukijaksi ilmoittautui Heli Puputti Tamkotek Oy:stä. – Nuoret ovat tulevaisuuden työntekijöitä ja on tärkeää saada heidät tarttumaan töihin. Ajokortin lisäksi myös hygieniapassi Ajokortti Työelämään -koulutus kestää yhteensä kuusi tuntia. Hygieniaosaamistestin ja -todistuksen hinta on 25 euroa. – Opastan ja opetan kavereita mielelläni. – On tärkeää saada nuoret tarttumaan töihin, Satu Ukkonen sanoo. – Meillä on lyhyt sesonki ja siksi työ sopii hyvin kesätyöksi nuorille. Ajokortti Työelämään -koulutukset pidetään 7.2., 14.2. Hän työllistää säännöllisesti sähköalasta kiinnostuneita tai sitä opiskelevia nuoria. Se palkitsee, kun oma osaaminen menee eteenpäin nuorille, Sami Seise Sähköpalvelu Seisestä ja Luopioisten yrittäjistä kertoo. Tavoitteena on, että jokainen saa tarvittavan osaamisen työtehtäviinsä sekä hygieniapassin. Koulutus on jaettu kolmelle keskiviikkoiltapäivälle, jotta nuoret pääsisivät mahdollisimman hyvin osallistumaan siihen. – Pidän nuorten työllistämistä mielekkäänä. Koulutus on tarkoitettu 13 vuotta täyttäneille nuorille. Välipala auttaa jaksamaan – Valitsimme koulutuksen ajankohdan niin, että nuori pääsee sinne suoraan koulupäivän jälkeen, mutta ehtii vielä illaksi mahdollisiin harrastuksiinsa. Arvostan sitä, että tällaista konkreettista toimintaa järjestetään nuorille, Puputti kertoo. – Testaajana minulla on paitsi oikeus, myös velvollisuus järjestää testejä niitä tarvitseville. Ainakin meidän töissä on tärkeää olla oma-aloitteinen ja ahkera, Kittilä pohdiskelee. Ajokortti Työelämään: sin suorittaminen parantaa nuorten työmahdollisuuksia, Vuojärvi kertoo. Ajokortti Työelämään -koulutus kestää yhteensä kuusi tuntia. Tämä soveltuu parhaiten yläkoululaisille sekä lukion ja ammattioppilaitoksen opiskelijoille. Miten selviät työhaastattelusta. Passin saamiseksi suurimpaan osaan kysymyksistä on vastattava oikein. Hinta sisältää materiaalit sekä mahdolliset uusintatestit
Omalta tehtaaltamme kaapit nopeasti erikoismittojenkin mukaan. Musiikki vie selvästi mennessään, ja keho alkaa liikkua rytmin mukana kuin itsestään. Moni vanhus muistaa hyvin laulun sanoja, vaikka muisti muuten olisi jo vähän heikentynyt. 400 ryhmän kork. 8,35 snt/min+7,02 snt/min (alv24), matkap. Pirkko Järvinen ja Virpi West pääsivät myös soittamaan kapuloilla.. Hoivakodissa asuvat ikäihmiset ovat olleet musiikkituokioista innoissaan. – Musiikki tekee kaikenikäisille hyvää. Muskareiden aloittaminen on poikinut Ellilän mielessä jo muitakin ideoita. Kaksikko istuskelee Attendo Satumetsän hoivakodin aulassa. Ohjelmaa lapsille ja vanhuksille 1–3 -vuotiaat lapset ehtivät Minna Liljedahlin vetämän Yhdessä: Lapset ja ikäihmiset kohtaavat viikoittain muskarissa Valloittavia pikkumusikantteja seuraillen Lapsiryhmän seuraamisessa on paljon katseltavaa ja kuunneltavaa. – Tuttuja laulujakin oli useita heti ensimmäisellä kerralla, ja niin on varmasti nytkin, Järvinen lisää ennen toisen kokoontumiskerran alkua. – Miksei hoivakotiimme voisi tuoda joskus vaikkapa jonkin paikallisen kuoron harjoitukset tai muuta vastaavaa, Ellilä ideoi. Kun muskari alkaa, naisten hymy on herkässä. 8,35 snt/min+17,17 snt/min (alv24) Tehtaanmyymälästä koko kodin kalusteet 22v kokemuksella! Meiltä saat kalusterun koja jopa parissa päivässä! 350 € KOMERORYHMÄ Holvikaari, Talonpoika, Sileä tai Martta -ovella (511€) valkoinen runko, r.syv. 2245, lev. 570 ryhmän kork. Tule ihastumaan valikoimaan ja pyydä tarjous! Eija 040 352 7202 yli 13v alalla Jaana 040 352 7205 yli 15v alalla Kirsi 0400 788 444 yli 22v alalla Minna 040 352 7206 yli 14v alalla Marika 040 352 7207 yli 12v alalla Mika 040 351 5558 yli 13v alalla Nina 040 352 7208 yli 19v alalla lankap. Naiset seurailivat viime keskiviikkona Mannerheimin Lastensuojeluliiton Pälkäneen yhdistyksen muskaria, johon osallistuvat omina ryhminään 0–1 -vuotiaat vauvat sekä 1–3 -vuotiaat lapset. Musiikkia on myös kiva kuunnella, West sanoo. Tosi hienoa, että saimme tällaista toimintaa taloon, Attendo Satumetsän johtaja Tuire Ellilä kiittelee. – Nuo pienet musikantit ovat niin valloittavia. 18000 KOMERORYHMÄ Talonpoika, Sileä, Pyöreäreuna, Kaisa tai Martta -ovella (500€) valkoinen runko, r.syv. 8-18 la 9-15 K EI TT IÖ T liu ku ov et ko m er ot kh hka lu st ee t w cka lu st ee t Ammattitaitoiset myyjämme auttavat ilman ajan varausta kalusteiden suunnittelussa kotiin ja mökille. 1200 (500€) (511€) Tavarat järjestyksee n edullisesti! KYLILTÄ PÄLKÄNE Pirkko Järvinen ja Virpi West ovat asemissa jo hyvän aikaa ennen muskarin alkua. Ota yhteyttä, tulen katsomaan jatarjoan uudet asennettuna! Kysy myös kuljetuspalvelua! Pirkanmaan KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy Teollisuustie 4, 33470 YLÖJÄRVI ylojarvi@keittiokalustetukut.fi 020 720 9240 ark. 10 KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti ikkunasto.fi Urjalantie 101, 31760 Urjala asiakaspalvelu@ikkunasto.fi IKKUNAT Puu-alumiiniasennettuna ikkunat ja ulko-ovet Daniel 0400 332 333 Ongelmia ikkunoissa tai ulko-ovissa. 2080, lev
muskaritoiminnassa kaikki vanhukset kuuntelevat ja katselevat, mikä sekin on osallistumista. Katri Sandberg ja Kyösti Kortetjärvi musisoivat. Pirkko Järvinen ja Virpi West lisäävät, että toiminta on tuntunut todella mukavalta. Oikealla Niklaksen äiti Elina Piiparinen. Koulutusohjelma on Suomessa uusi: ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa viime syyskuussa Jyväskylän, Turun ja Kokkolan ammattikorkeakouluissa. Tunnin lopussa lauletaan tuttu loppulaulu. Ensimmäisellä kerralla tanssitin vanhuksia ja toisella kerralla oli tällaista "pikkuautohierontaa", jota lastenkin kanssa teemme. Muskarit osa opinnäytetyötä Minna Liljedahl opiskelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yhteisömuusikon erikoistumiskoulutuksessa, ja ikäpolvet yhdistävä muskaritoiminta on hänen opinnäytetyönsä. Osa vanhuksista pystyy laulamaan mukana ja osa myös soittamaan. Johtaja Tuire Ellilä on tyytyväinen siihen, että Attendo Satumetsään saatiin muskaritoimintaa. – Kiva, kun täällä on paikalla myös vanhuksia. Yhteisessä Ikäpolvet yhdistävien muskareiden pitäminen on osa Minna Liljedahlin opinnäytetyötä. Myös 3-vuotias Kyösti Kortetjärvi viihtyy muskarissa. Joonas Tohka pääsi leikkivarjon kyytiin. – Yritän miettiä myös, miten tuntoaistin voisi ottaa mukaan musiikin kokemiseen. KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti KYLILTÄ 11 muskarin aikana viime keskiviikkona paitsi laulaa myös soittaa kapuloita, liikkua piirissä, ihmetellä musiikkipiirtämistä, leikkiä leikkivarjolla, katsella ja kuunnella soittorasiaa ja rentoutua pikkuautojen avulla. Niklas Piiparinen innostui musiikkipiirtämisestä. SHL KRISTIINA HELMINEN. En ole kuullut, että tällaista säännöllistä yhteistä muskaritoimintaa olisi ollut aiemmin missään, joten se sopii hyvin myös opinnäytetyön aiheeksi, Liljedahl miettii. Tämän vuoden alussa koulutusohjelma laajeni Tampereelle. – Toivottavasti pääsemme osallistumaan kevään kaikille kokoontumiskerroille, Järvinen ja West toteavat. Rati, riti rallaja Hämä-hämähäkki -laulujen sanat taittuvat myös vanhusten suussa. Matias Metsomäki innostui tanssimaan. – Yhteisömuusikko tekee töitä kaikenikäisten kanssa. – Muskari on meillä tosi odotettu juttu, oikea viikon kohokohta, kohta 2-vuotiaan Niklaksen äiti Elina Piiparinen sanoo. Minä olen tähän asti laulattanut pääsääntöisesti vain lapsia, joten vanhusten kanssa toimiminen oli minulla alusta asti tavoitteena tämän koulutusvuoden aikana. Myös Tuu tuu tupakkarulla -laulu herätti vanhuksissa ilmiselvästi lapsuuden muistoja henkiin. Miehetkin innostuivat laulamaan hämähäkkilaulua sydämensä kyllyydestä. Satumetsän asukkaat pääsevät niin ikään soittamaan kapuloita ja kokeilemaan, miltä tuntuu kun pikkuautolla rullaillaan kättä tai selkää pitkin. Muskarin alussa pehmolammas toivottaa jokaisen lapsen vuorollaan tervetulleeksi. Laulujen valinnassakin yritän ottaa huomioon sekä vanhukset että lapset, Liljedahl kertoo. Tutuksi tulleita lauluja on mukava laulaa myös kotona. Vanhukset osallistuvat voimiensa mukaan Yhteisömuusikolle on tärkeää pohtia, miten ryhmän saa osallistumaan toimintaan jollain tavoin. Minulle oli jotenkin luonteva juttu mennä lasten kanssa hoivakotiin. Heille on varmasti mukava päästä näkemään lapsia, Kyöstin äiti Katri Sandberg miettii
Mobiilipankki: Tutut ominaisuudet saa pankkien mukaan aiempaa helpommin mutta vähintään yhtä turvallisesti Helppokäyttöisyyden ei haluta merkitsevän turvattomuutta PÄLKÄNE, KANGASALA Laskujen maksaminen ja muiden pankkiasioiden hoitaminen ei enää tarkoita automaattisesti asiointia konttorissa tai edes tietokoneella verkkopankissa. Yleisesti näyttää kuitenkin siltä, että älypuhelinympäristö on turvallinen ympäristö, Luoma huomauttaa. Nordean aluejohtaja Elina Lampisen mukaan valtaosalla pankin asiakkaista on käytössään tunnuslukusovellus ja useampi kuin joka toinen Nordean asiakas on jo ottanut käyttöönsä sähköisen tunnistautumisen. – Määrä on kasvanut vuoden aikana noin 20 prosenttia. Mobiilipankin helppo käyttö näkyy asiointikertojen määrässä.. – Syy muutokseen on se, että vahvana henkilötunnisteena hyväksytty pankkitunniste ei voi olla kopioitavissa ja siirtyminen sähköiseen tunnistautumiseen poistaa tämän kopiointimahdollisuuden. Turvallisuudessa on roolinsa myös käyttäjällä. Turvallisuutta ei unohdeta Osuuspankin Mika Kivimäki uskoo, että ihmiset lähtökohtaisesti arvostavat helppoutta ja yksinkertaisuutta – ja niissä mobiilipalvelu päihittää perinteisen verkkopankin. – Yhdessä verkkopankin käyttäjätunnuksen kanssa sovellus toimii vahvana henkilötunnisteena, Nordean aluejohtaja Lampinen huomauttaa. Nordea on Suomessa toimivista pankeista lähtenyt asiassa liikkeelle ensimmäisenä. Nordeakin on ottanut käyttöön myös korvaavan sähköisen tunnistautumisen välineen – niillä, joilla ei ole käytössään mobiililaitetta, erillinen tunnuslukulaite korvaa pahvisen tunnuslukukortin. Toisin sanoen asiakkaiden turvallisuus lisääntyy, perustelee Nordean aluejohtaja Elina Lampinen. Sen korvaavat mobiililaitteisiin ladattava tunnuslukusovellus tai erillinen tunnuslukulaite. – Puhelimen päivitysten ylläpitäminen on tärkeää, mutta senkin voi säätää tapahtumaan automaattisesti. Jos koko perheen pankkiasioiden hoito halutaan keskittää yhden henkilön tunnusten taakse, on hänelle annettava käyttöoikeudet palveluihin ja liitettävä ne hänen omien palveluidensa yhteyteen. – Enemmänkin kysymykset asiakkailta kohdistuvat perinteiseen verkkopankkiin, varsinkin iäkkäämmillä asiakkailla. 12 KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti KYLILTÄ Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse 010 5844 470. Osuuspankin Kivimäen mukaan suoria kysymyksiä mobiilipalveluista tulee pankin väelle verrattain vähän. – Laite on pienikokoinen, ja siksi esimerkiksi ikäihmisille ja alentuneen näkökyvyn henkilöille suosittelen puhuvaa tunnuslukulaitetta, joka on hieman isompi ja sitä on helpompi käyttää. Iäkkäämmät myös ovat enemmän huolissaan mobiilipalveluihin liittyvistä turvallisuusasioista. – Palaute tunnuslukusovelluksesta on ollut erittäin positiivista. Matkavakuutuskortin saa samalla kulkemaan mukana älypuhelimessa. Keväällä saataville tulevaan puhuvaan tunnuslukulaitteeseen voidaan liittää kuuloke, jolloin ulkopuoliset eivät pääse kuulemaan puhuvan laitteen ohjeita, Nordean Lampinen kertoo. Olemme iloinneet myös siitä, että Slush-tapahtuman yhteydessä vuonna 2016 Nordean tunnuslukusovellus palkittiin ”Paras Mobiilipalvelu 2016” -kisassa. Pankkiasioiden hoitaminen älypuhelimella yleistyy, koska mobiilipankin käyttö koetaan helpoksi. Nordean tunnuslukusovelluksella voi kirjautua älylaitteen kautta pankkipalveluihinsa ja sitä kautta esimerkiksi tunnistautua Nordean asiakaspalveluun soitettaessa, tilattaessa passia sähköisesti, asioitaessa Trafissa tai tehtäessä täyttäessä veroilmoitusta sähköisesti. Tunnuslukusovellus ja tunnuslukulaite ovat kuitenkin paperisten pankkitunnusten tapaan henkilökohtaisia. Tunnuslukulaite, jonka mukana luvataan tulevan myös käyttöohjeet, on käytössä noin viidellä prosentilla asiakkaista. Samat asiat sovelluksella Nordea on hankkiutumassa eroon pitkään käytössä olleesta tunnuslukukortista, jonka numerolistojen avulla laskut on maksettu verkkopankissa. – Määrällisesti asiakkaita käyttää enemmän verkkopankkia, mutta mobiilipankin helppokäyttöisyys näkyy sen useammissa asiointikerroissa, avaa Pivo-mobiilisovellusta kehittämässä ollut OP Labin yksikönpäällikkö Kristian Luoma . Sovellusten isoja päivityksiä saatetaan työstää toista vuotta yhdessä tietoturvayhtiöiden kanssa, jotta lopputulos olisi onnistunut. Osuuspankin Kristian Luoma uskoo uuden direktiivin tuovan kuluttajille monenlaisia uusia sovelluksia, mutta alkuvaiheessa kuluttajien voi olla tarpeen olla tarkkana uusien toimijoiden kanssa omia tietojaan jakaessaan. SHL JANI OKSANEN Kuluttajat haluavat kyselyiden mukaan pankkipalveluiltaan sekä helppoutta että turvallisuutta, ja pankit yrittävät löytää toiveisiin sopivan kompromissin. Sen voi konttorista noutamisen lisäksi tilata verkkopankista tai puhelimella. Mikäli omasta verkkopankista löytyy useampia tilejä ja palveluita, yksi tunnuslukulaite riittää. – Kieltämättä lyhyellä aikavälillä tulee olemaan ensin haastava murroskausi, mutta uskon, että lopulta se tarjoaa enemmän mahdollisuuksia ja parempia palveluja, hän miettii. Kaikki eivät halua sovelluksia Osuuspankin Kristian Luoman mukaan pankki ei mobiilisovelluksellaan halua ohjata asiakkaidensa asiointitottumuksia vaan olla läsnä siellä missä asiakkaatkin ja tarjota vaihtoehtoja. Osuuspankilla sovelluksen kautta voi laskujen maksamisen lisäksi esimerkiksi hoitaa vakuutusja sijoitusasioita tai säätää korttiensa turvarajoja. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Merkittävä osa verkkopalvelusopimusasiakkaistamme käyttää myös mobiilia, Kivimäki arvioi. Yleisesti ottaen iältään nuoremmat ovat herkempiä ottamaan käyttöön mobiilipalvelut, kun taas iäkkäämmät käyttävät mieluummin perinteistä verkkopankkia. Toki on niitäkin, jotka haluavat hankkia puhelimeensa erillisen virustorjuntaohjelman. Kristian Luoman mukaan sovelluksia ei kuitenkaan kehitetä pelkkä helppokäyttöisyys edellä vaan yhtä lailla tietoturva huomioiden. Kangasalan seudun Osuuspankin toimitusjohtajan Mika Kivimäen mukaan tarkkoja lukuja ei ole julkistettu, mutta pankkiryhmän oman OP-mobiilin ja – kaikkien pankkien asiakkaille käyvän – mobiilimaksamisen sovelluksen Pivon käyttäjiä on pankin asiakaskunnasta jo tuhansia. Hänen mukaansa muutos perustuu uuteen maksupalveludirektiiviin – nimeltään PSD2 – ja koskee kaikkia pankkeja Euroopassa
Hoppula suosittelee julkaisua etenkin perinneja historiatiedosta tai järven kunnostamisesta kiinnostuneille. JARMO SALONEN Viime syksynä tehdyn kyselytutkimuksen mukaan reilusti alle puolet suomalaisista (42 %) kokee tunnistautumisen mobiililaitteella melko turvalliseksi – ja vain yhdeksän prosenttia erittäin turvalliseksi. Kun kerran tehtiin, tehtiin kunnolla Sisältönsä laadun ja määrän puolesta Pitkäjärveläiset vertautuu kyläkirjoihin, eikä jää vertailussa ollenkaan heikoille. Kyselyssä yksi turvallisimmaksi koetuista tunnistautumiskeinoista oli oman sormenjäljen käyttö, mutta toisaalta kokemukset teknologian toimivuudesta eivät olleet rohkaisevia ja osa koki sormenjäljen käyttämisen tunnisteena liian intiiminä. Mobiilivarmenne sijaitsee puhelimen SIM-kortissa, ja tunnistautuminen tapahtuu omalla puhelinnumerolla ja itse valitulla nelinumeroisella tunnusluvulla. Samalla saatiin talteen aineistoa alueen muusta historiasta, selvittää Hoppula syitä siihen, miksi esikouluikäinen yhdistys julkaisi jo historiikin. Sovelluksella voi muun muassa tarkistaa tili-, lainaja korttitietoja, nähdä reitin lähimmälle konttorille ja automaatille ja maksaa maksuja myös viivakoodinlukijalla. Ihmisten käyttämien palvelujen siirtyminen nettiin on johtanut käyttäjätunnusten ja salasanojen määrän kasvuun; osa luottaa edelleen vain yhteen yhdistelmään, mikä on tietoturvan kannalta riskialtista. Aineiston keruu ja kirjoitus on ollut melkoinen talkooponnistus noin 80-jäseniselle yhdistykselle. –Hän on Pentti-veljeni poika, joka ei ole historian ammattilainen, vaan asialleen omistautunut harrastaja, Veikko Hoppula paljastaa. Koneellista järviharavaa testaamassa yhdistysaktiivit Antti Mäkinen (edessä) ja Reijo Hoppula. Säästöpankillakin oma mobiilinsa panoksensa antanut julkisuuden henkilö on Pentti Linkola , joka on tehnyt Pitkäjärvestä lintuhavaintoja vuodesta 1949 lähtien. Nyt oli hyvä aika kirjoittaa ensimmäiset sivut yhdistyksen historiasta. Oman palstatilansa saavat luonnollisesti myös artikkelit itse kunnostusyhdistyksen synnystä, tavoitteista ja toiminnasta. –Olisi hienoa, jos löytyisi joku pätevä henkilö jatkamaan Linkolan työtä, Hoppula toivoo. Suurinta vastuuta urakasta on kantanut yhdistyksen puheenjohtajana viime vuodet toiminut Veikko Hoppula . Siihen on kerätty ja kirjoitettu melkoinen määrä Pitkäjärven ja laajemmankin lähiseudun historiaa aina 1000-luvulta lähtien. Sisältöä ryydittävät kiehtovat kertomukset erilaisten ihmisten ja perheiden tulosta ja elosta Pitkäjärvellä. Historiikkeja ennenkin tehneenä tiedän, että alkuvuosien asioita on vaikea selvittää pitkien aikojen takaa. Yksi on syntynyt järven rannalla, toisen perhe on saapunut evakkoreellä ja kolmas on löytänyt sattuman kaupalla myynti-ilmoituksen tulevasta mökkitontistaan. Kangasalalaisen kirjailijan Jalmari Finnen näytelmästä ja siitä filmatusta elokuvasta nimensä ottanut julkaisu on antoisaa luettavaa muillekin kuin Pitkäjärven rantojen asukkaille. Tai paremminkin aukesi, sillä entinen Luopioisten ja Pälkäneen kunnanraja kulki järven halki. Ajatus oli, että tehdään hyvää tai ei tehdä ollenkaan, Hoppula summaa. KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti 13 Yhdistysjulkaisu: Lehti paisui kyläkirjan mittoihin Pitkäjärven historia ja kunnostustoimet yksiin kansiin Mobiilipalvelut alkavat olla arkipäivää jokaisella pankilla. Pitkäjärveläiset-yhdistysjulkaisua on saatavissa Onkkaalan Kukkahuoneelta, Anssin Kaupasta Aitoosta, Juhani Hartmanilta Vuolijoelta (040-512 1379) ja postitse Veikko Hoppulalta (viestit@palkaneenpitkajarvi.fi tai 040-411 6483). Kuva kunnostusyhdistyksen arkistosta. Yhdeksän prosenttia kokee mobiililaitteella tunnistautumisen erittäin turvalliseksi Pälkäneen Pitkäjärven kunnostusyhdistys perustettiin kuutisen vuotta sitten. Enemmistö kaikista vastaajista kertoo tarvitsevansa sähköistä henkilötunnistautumista vähintään viikoittain ja pitää mahdollisuutta tunnistautua mobiililaitteella vähintään melko hyödyllisenä. Jutuista nousevat ensi selaamisella esiin kaksi pitkää koostetta seudun historiasta. Niiden olettaisi olevan ammattimaisen historioitsijan tekemiä. Sen avulla voi esimerkiksi tilata passin, tehdä muutoksia verokorttiin, varata ajan lääkärille, tarkastella sähköisiä reseptejä tai tehdä kansalaisaloitteen. Poikkeuksellisen toimelias porukka ei jäänyt vain lumpeen lehdellä soittelemaan, vaan julkaisi jo viime vuoden lopulla ensimmäisen historiikkinsa. Mobiilivarmenne on Suomen kolmen suurimman teleoperaattorin DNA:n, Elisan ja Telian kehittämä yhteinen palvelu, jolla voi todistaa henkilöllisyytensä verkkopalveluissa. Kyselyn tuloksissa on varsin yllättävää se, että vastanneiden joukossa nuoret epäilevät mobiililaitteella tunnistautumista kaikkein eniten: 18–24-vuotiaista jopa yli kolmasosa kokee sen melko turvattomaksi ja kymmenen prosenttia erittäin turvattomaksi. –Olen miettinyt etukäteen yhdistyksen seuraavia kehitysaskeleita, ja tämä oli niistä yksi. Oman tervehdyksensä Pitkäjärveläisiin on kirjoittanut opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen , joka lähti mukaan mielellään yhden puhelinsoiton perusteella. Oman mökkijärven kunnostuksesta haaveileva saa teoksesta tuhdin tietoja vinkkipaketin käyttöönsä. Kuka lienee kirjoittajaksi merkitty Jarmo Hoppula . Tämä tapa on tavallisinta yli 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa. Lähes satasivuinen, A4-kokoon painettu komea kuvateos kantaa myös komeaa nimeä: Pitkäjärveläiset. Tutkimuksen mukaan liki neljä viidestä on hajauttanut salasanansa kolmeen tai useampaan eri versioon, ja kuudellatoista prosentilla ihmisistä on jo yli kymmenen salasanaa hallittavanaan. Myös esimerkiksi Aito Säästöpankilla on oma sovelluksensa, Sp-Mobiili, joka on suunnattu niin yrityskuin yksityisasiakkaillekin. Direktiivin myötä Nordea on pian luopumassa pahvisista tunnuslukukorteista ja korvaa ne mobiilisovelluksella tai erillisellä tunnuslukulaitteella. Hoppula kertoo, että tavoitteena oli saada aikaiseksi monipuolinen paketti siitä, miten yhdistys sai alkunsa, mitä se on tehnyt ja saanut teoillaan aikaan. Kuva kunnostusyhdistyksen arkistosta.. Toinen julkaisulle Uuden maksupalveludirektiivin myötä pankkialalla nähtäneen paljon uusia sähköisiä kehityskokeiluja. Talvista Pitkäjärveä, jossa raja railona aukeaa. –En uskalla laskea talkootunteja itseni tai muiden osalta, mutta työ oli kovin antoisaa ja lopputulokseen olen tyytyväinen. Puolet suomalaisista ei pidä salasanoistaan lainkaan kirjaa, mutta yli kolmasosa kuitenkin kirjoittaa ne vihkoon tai kalenteriin talteen. Osa palveluista toimii ilman erillistä vaihtuvaa turvalukua, käyttöönotto vaatii Säästöpankin verkkotunnukset
He näkevät mahdollisuutensa aivan eri tavalla kuin edeltävät sukupolvet, koska ovat tottuneet rajattomaan Eurooppaan. – Eteläpohjalainen ymmärtää, että kasvukeskus vetää asukkaita, työpaikkoja ja yrityksiä. – Kuntien on pidettävä huoli, että ne ovat omannäköisiä ja vetovoimaisia. Kaupunkikulttuuri ja teollisuus tarvitsevat ympärilleen vahvaa ja erikoistunutta maaseutua. Jossain Virroilla eivät Akaan asiat ole kauheasti kiinnostaneet, vaikka jatkossa ne ovat entistä enemmän yhteisiä. Matti Pulkkisen suurena missiona on avata pirkanmaalaisille, mikä maakunta on ja mistä siellä päätetään. Kuntien löydettävä itsensä uudelleen Hallintouudistus vie monet ihmisten arkeen liittyvät asiat ja niistä päättävät poliitikot maakuntaan. Elinkeinoja yrityselämän päättäjät ovat jo siirtyneet kuntia kauemmas. Matkailuala kehittyy sellaista vauhtia, että siellä podetaan jo työvoimapulaa, Matti Pulkkinen sanoo. Maakunnan voimavara on se, että ihmiset haluavat tulla myös Seitsemiseen tai Laipanmaahan. – Minä voin lähteä vaikka Ruotsiin tutustumaan, mitä mieltä ystävyyskunnissa ollaan maakuntahallinnosta, joka on Ruotsissa pidemmällä kuin meillä, Pulkkinen sanoo. Mutta tuntevatko ihmiset maakunnan. 14 KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti KYLILTÄ Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse 010 5844 470. Maakuntauudistuksen myötä pitäisi päästä maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelusta. Myös Lapissa osataan puhaltaa yhteen hiileen. – Tampere on kansainvälisesti kiinnostava keskus ja Suomen teatteripääkaupunki. – Parempi olla rakentamassa kuin jarruttamassa, sillä maakuntiin mennään meistä huolimatta, Pulkkinen sanoo. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla, Lapissa, Kainuussa tai Pohjois-Karjalassa maakunnan identiteetti on vahvempi kuin Pirkanmaalla. Entistä harvemmat asiat tottelevat kuntarajoja. – Nuoret eivät pelkää muutosta, sillä he ovat eläneet sitä aina, Pulkkinen sanoo. Maakunta ottaa hoidettavakseen muun muassa sosiaalija terveysasiat. Maakunta-asiat koskevat presidentinvaalien tapaan samalla tavalla niin pälkäneläistä kuin akaalaistakin. Historiallinen uudistus luo valtakunnan politiikan ja paikallisen päätöksenteon väliin aivan uuden tason. Siinä yhdistyy sekä journalismi että markkinointi. Ei ole kuitenkaan kovin hedelmällinen suhtautumistapa, jos yrittää elää vanhaa aikaa ikään kuin maailma ei ympärillä muuttuisi. Tuulimyllyjä vastaan taisteleville käy huonosti, muutoksessa aktiivisesti eläville hyvin. PÄLKÄNE Lokakuussa käydään presidentinvaalejakin merkityksellisemmät vaalit, kun suomalaiset valitsevat ensimmäiset maakuntavaltuustot. Ne kaikki tulivat Pirkanmaan Lehtitalon paikallislehtien reviireille Lempäälään, Ylöjärvelle ja Pälkäneelle. Kuntien on löydettävä itsensä uudelleen, kun suuri osa niiden tehtävistä siirtyy maakuntaan. – Tehtäväni on poikkitaiteellinen. Yksin toimitusten rahkeet eivät olisi riittäneet vaalipaketin kokoamiseen, mutta yhteistyön ansiosta presidentinvaalit tulivat paikalliseksi asiaksi. – Maailma rakentuu rajattomaksi. Tuulimyllyjä vastaan ei kannata taistella Maakuntauudistus tai kuntaliitos ei pyyhi rajoja hetkessä pois. EU-aika ja seutukuntajako ovat korostaneet maakunnan eri kolkkien välisiä rajoja. – Edes puolueet eivät ole avanneet maakuntauudistusta kunnolla. Siksi maakunnan tekijöiden sekä huipputuotteiden ja -palveluiden esiin nostamisessa tarvitaan maakuntakoordinaattoria. 1990-luvun EU-ajalla syntyneet nuoret mieltävät itsensä eurooppalaisiksi. – Pirkanmaa on vielä niin nuori maakunta, että se on monelle epäselvä. Lehdet voivat auttaa nostamaan katsetta ja näkemään laajemmin. Pirkanmaa hakee vielä identiteettiään Maakuntauudistus on Pirkanmaalle isompi asia kuin monelle muulle maakunnalle. Muutkin lehdet pitkin maata ovat kiinnostuneet uudesta toimintamallista, sillä yhteistyön avulla pienikin pystyy hoitamaan maakuntaasioita. Se on kansallinen häpeä, sanoo Matti Pulkkinen . – Meistä kaikista tulee maakuntahallinnon myötä entistä enemmän pirkanmaalaisia, Matti Pulkkinen sanoo. Naapurin kasvu ei ole itseltä pois, vaan maakunnan menestys hyödyttää kaikkia. Myös paikallislehdet vaikuttavat kuntiensa kehitykseen. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Hän uskoo, että maakuntauudistus aiheuttaa samanlaisen muutoksen kuin EU-jäsenyys. Esimakua maakuntasivuista ja -liitteistä saatiin presidentinvaalien alla, kun Akaan Seutu , Lempäälän-Vesilahden Sanomat , Sydän-Hämeen Lehti , Ylöjärven Uutiset ja Radio Sun esittelivät ehdokkaat ja heidän kannattajansa. Mistä ne ammentavat elinvoimansa ja mitä ne tuovat maakuntaan. Maakunnan Matti: Matti Pulkkinen avaa maakunta-asioita paikallislehdissä Historiallinen uudistus pyyhkii vanhoja rajoja ”Parempi olla rakentamassa kuin jarruttamassa, sillä maakuntiin mennään meistä huolimatta.”. Netissä sitä pidetään hyvänä, mutta kunnissa ja ihmisten mielissä taistellaan rajojen poistamista vastaan, Matti Pulkkinen sanoo. Hän vertaa tilannetta siihen, että suomalaiset valitsisivat europarlamentaarikkoja ymmärtämättä siitä, miten EU:n päätöksenteko toimii ja mihin päättäjät voivat vaikuttaa. – Kuntien arki ei enää ole turvallista taapertamista satojen tehtävien parissa, vaan niiden on oikeasti mietittävä olemassaolonsa oikeutusta. Moni kunnallinen päätös ja tehtävä siirtyy maakunnalle. Hän tuottaa maakuntasisältöjä konsernin paikallislehtiin ja -radioon. Tärkeintä on, että ne tulevat maakuntaan, sillä se on kaikkien etu. Maakunta-asiaa paikallislehtiin Matti Pulkkinen aloitti joulun alla Pirkanmaan Lehtitalon maakuntakoordinaattorina. Lukijansa ja reviirinsä tuntevat paikallislehdet ovat avainasemassa, kun mielen muureja puretaan. Yksi osoitus tästä saatiin Pirkanmaan yrittäjyysja elinvoimakuntapalkintoja jaettaessa
Emotionaaliset muotokuvat -näyttelyn teokset ovat tekniseltä toteutukseltaan Suomessa ja maailmanlaajuisestikin ajatellen ainutlaatuisia. – Se toimi silloin 71 kunnan alueella, ja minä olin töissä jokaisessa aluetoimituksessa. – Historia opettaa, että paikalleen jääminen on pahasta. – Se oli ensimmäinen lehti, joka valmistettiin nykymenetelmällä sähköisesti painokuntoon, Pulkkinen kertoo vetämästään uudistuksesta. – Nimitys on poikani Jussin idea ja keksintö, Pulkkinen sanoo. Viitan sisällä Emotionaalisen muotokuvan maalaaminen käynnistyy siitä, kun malliksi lupautunut henkilö pukeutuu väljään viittaan, joka peittää hänet kokonaan päästä varpaisiin. Laipassa asuvan ja työskentelevän taiteilijan yksi paikallisista julkisista teoksista on ”Suojelusenkeli” Sahalahden kirjaston edustalla. Hyperaktiivinen idealinko lähti kolmeksi kuukaudeksi luostariin munkkioppilaaksi. Jos Toivio maalaa samasta mallista kaksikin työtä, niin värit voivat olla erilaisia, koska kerta kerralta avautuu syvempiä, uusia kerroksia. Siinä ei juuri puhuta, taiteilija kertoo. Ylöjärvellä vierähtikin parikymmentä vuotta. Nyt Maakunnan Matti tuottaa maakuntasisältöjä Pirkanmaan Lehtitalon lehtiin.. Kuvittelin käynnistäväni Ylöjärven Uutiset ja jatkavani sitten eteenpäin. Joku silloin paikalla olevista katsojista pääsee malliksi. – Toimin kuuliaisuusveljenä erilaisissa tehtävissä. Muita hänelle läheisiä ilmaisumenetelmiä ovat piirtäminen, videot, installaatiot ja veistäminen. – Alkuun oli kauheat turpamatsit, kun ajateltiin, että kaiken ideana on luoda SuurTampere. Mutta paikkakunta, lehti ja bisnes olivat sellaisessa kasvussa ja kehityksessä, että jokainen vuosi ja päivä oli uusi ja erilainen. Kuvalla voi olla mallille myös terapeuttinen, muutoksen liikkeelle sysäävä merkitys. Siitä alkaen Pulkkinen on tunnettu Maakunnan Mattina. Paikallislehti on ollut vahvasti rakentamassa kaupungin kasvua. Luostarin kautta Maakunnan Matiksi Matti Pulkkisen hieman viralliselta kalskahtava titteli muovautui uusiksi, kun Aamulehti esitteli Pirkanmaan Lehtitalon maakuntakoordinaattorin. Anitta Toivion Emotionaalisia muotokuvia -näyttely on esillä Kangasala-talon Galleriassa 25.2 saakka. Taiteilijan sanojen mukaan malli on kahden kangaskerroksen sisällä kuin omassa yksityisessä maailmassaan. Kunnassa oli 18 000 asukasta, kun Pulkkinen aloitti päätoimittajana. Pulkkisen mielestä ensimmäinen maakuntavaltuusto ja nyt luotava organisaatio ovat avainasemassa, kun uudelle maakunnalle muotoillaan ohjelmaa. Niissä tulee esille ihmisen sisäinen persoonallisuus. Tunnistettavia kuvia Työpajoissa malleiksi lupautuneet ihmiset ovat olleet Anitta Toivion mukaan innostuneita. Joskus keho sallii vain hyvin kevyen kosketuksen. Taiteen tekemisen ohella Toivio ohjaa kuvallisen terapeuttisen ilmaisun työpajoja. Tässä sisäisen maailman kuuntelussa ja lukemisessa taiteilija käyttää erityisenä välineenä omia käsiään. –Työskentely on valtavan keskittynyttä. Mallin sisäisen maailman kuuntelu ja tuntemusten siirtäminen kankaalle väreiksi ja muodoiksi vie kerrallaan yleensä noin puoli tuntia. Esille saattaa tulla sellainenkin persoonallisuuden osa-alue, mikä ei ehkä muutoin tule näkyviin. –Ihmiset kyllä tunnistavat kuvista itsensä, vaikka työt sinällään ovat lähes abstrakteja, ekspressiivisiä, ei muotokuvamaisesti mallia jäljitteleviä. SHL TOMMI LILJEDAHL Matti Pulkkinen uudisti Sydän-Hämeen Lehden reilut parikymmentä vuotta sitten ja jatkoi sitten luomaan uutta lehteä Ylöjärvelle. Kirkon lattioita putsatessa oli täysi vapaus puntaroida asioita, kun ei ole pyöritettävänä arjen aikataulumerta. Anitta Toivio asettelee viitan päälle suurikokoisen, silkistä tai puuvillasta valmistetun kankaan. Oppikoulunaan maakunta-asioihin Pulkkinen pitää 1980-luvun Savon Sanomia. Emotionaalisia muotokuvia. Niiden voima ja herkkyys puhuttelevat katsojiakin. –Kuvista tulee komeita ja hienoja. Monipuolinen osaaja Kuvataiteilija Anitta Toivio on osallistunut näyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. – Me olemme tehneet muun muassa Elovainion Uutisia, joiden kautta Ylöjärvi esittäytyy koko kaupunkiseudulle. Emotionaalisen muotokuvan syntyä pääsee seuraamaan sunnuntaina 18.2 klo 13-15, jolloin taiteilija tekee yhden muotokuvan. Paikallislehtiuransa Pulkkinen aloitti Soisalon Seudussa. Mutta seutujohtaja Päivi Nurmisen johdolla käynnistetty yhteistyö on saanut kehyskunnatkin mukaan. Malleiksi haluavia löytyy aina, niin naisia kuin miehiäkin, vaikka taiteilija etukäteen ajatteli, että pidättyväisistä suomalaisista ei ole heittäytyjiksi. –Keskitymme molemmat. Emotionaalisia muotokuvia hän on tehnyt useissa eri näyttelyissä Suomessa, Italiassa ja Yhdysvalloissa. KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti SAHALAHTI Sahalahtelainen kuvataiteilija Anitta Toivio on saanut lahjaksi kyvyn, jonka avulla hän aistii herkästi toisen ihmisen olemuksen. – Ihminen tarvitsee välillä tuumaustauon. Teos on valmis samalla, kun tekijä riisuu kankaan mallin yltä. Hän toimi päätoimittajana Hattulassa, Hauholla ja Tuuloksessa ilmestyneessä Vanajaveden Seudussa ja uudisti Pälkäneellä, Luopioisissa, Sahalahdella ja Kuhmalahdella ilmestyneen Sydän-Hämeen Lehden, kunnes lähti luomaan uutta paikallislehteä Ylöjärvelle. Päätä suojaa huppu, joka vedetään suojaamaan myös kasvoja. Fyysiset etäisyydet olivat isoja ja paikkakunnat omaleimaisia. – Se on kuin hallitusohjelma tai perustuslaki. – Jos maakunnassa ei nähdä yhteistä etua, uudesta ajasta tulee repivää. Pulkkinen pitää Tampereen kaupunkiseutua esimerkkinä siitä, miten luottamus ja yhteistyö syntyvät. Taiteilijan kussakin työssään käyttämät värit nousevat hänen käsiensä kautta tietoisuuteen ja sieltä kankaalle. 15 Maakunnan Matti: Matti Pulkkinen avaa maakunta-asioita paikallislehdissä Historiallinen uudistus pyyhkii vanhoja rajoja Maakuntavaaleissa on osattava katsoa vanhojen rajojen yli, sillä edustajat eivät ole oman kunnan, vaan koko maakunnan asialla. Maalaustekniikka sytyttää myös taiteilijan. Myös katsojat kokevat emotionaaliset muotokuvat energisoivina. Nyt se on 34 000 asukkaan kaupunki. –Tein ensimmäiset kokeilut jo kaksikymmentä vuotta sitten, mutta vasta viime vuosina rohkeuteni on riittänyt viemään tämä tekniikka gallerioihin ja museoihin. –En ole nähnyt, eikä kukaan muukaan tunnu olevan nähnyt tällaisella tekniikalla tehtyjä teoksia, Anitta Toivio mainitsee. Mitä herkempi ja avoimempi malli on, sitä tunnistettavampi kuvasta tulee hänelle itselleen. SHL MAIJA NIEMINEN-PESSI Anitta Toivio: Emotionaalisia muotokuvia Kangasala-talon Galleriassa Herkät kädet aistivat mallin sisäisen maailman Anitta Toivio tekee emotionaalisia muotokuvia itse kehittämällään tekniikalla. Hyppy päätoimittajan tehtävistä maakuntakoordinaattoriksi tapahtui vuorotteluvapaan kautta. Kuuntelen keholtaan ja mieleltään avautunutta mallia, jonka keho viestii sen, miten voimakkaasti voin koskettaa. Se, mitä syntyy, kun Toivio siirtää mallista virtaavat viestit kankaalle väreiksi ja muodoiksi, on nyt nähtävillä Kangasalatalon Galleriassa. Leppävirralta päätoimittaja päätyi perinteikkäisiin hämäläispitäjiin, joissa jokaisessa oli vahva kulttuurinsa
Naisia kuitenkin teloitettiin suhteellisesti 1918-tilaisuus: Tutkijat puhuivat Kangasalan Kuohunsalissa Historian tuntemuksella ja sivistyksellä rakennetaan toimivaa demokratiaa Kaupunginvaltuutettu Jorma Mäntylä toimi 1918-tilaisuuden juontajana. Suhteellinen osuus taisteluihin osallistuneita oli pieni. Toisen maailmansodan jälkeen Varpio näkee sisällissodan kuvauksen pehmenneen. Kuva: Iikka Nikkinen. – Muutos liittyy sukupolvien vaihtumiseen. Suomen sisällissotaan osallistui punaisten puolella Eräsaaren mukaan kaikkiaan noin 3000 naista. Kaunokirjallisuus tarttui sisällissotaan Yrjö Varpio tarkasteli Suomen 100 vuotta sitten käytyä sisällissotaa kaunokirjallisuuden kautta. Erityisesti Väinö Linna -tutkijana tunnettu Varpio kertoo, että Täällä Pohjantähden alla -trilogia oli rakentava ehdotus historian ymmärtämiseksi. – Johtuuko tämä siitä, että aihe myy nyt hyvin. Kirjallisuus tuo iholle Yrjö Varpion mukaan Linnan trilogia haastaa lukijan pohtimaan, mitä siviilirohkeudesta ja erityisesti sen puutteesta voi seurata. Teokset Kiljusen herrasväki partiolaisina sekä sarjakuva Janne Ankkanen sotajalalla olivat vapaussota-kirjallisuutta. 1918-tilaisuutta oli kuuntelemassa noin 30 osallistujaa. Hyvä kirjailija ei Varpion mukaan tyrkytä valmiita vastauksia, eikä niitä Linnan kirjoista löydykään. – Trilogian inhimillinen todistusvoima on siinä, että siihen lomittuu useita merkityksellisiä taustakertomuksia. – Finnen huikea liioittelu ja satiiri sekä sodan vieminen eläinten maailmaan tekee siitä edelleen lukukelpoisen, Varpio toteaa. Itsekin pitkään yliopistotutkijana työskennelleen Mäntylän muistissa on vielä aika, jolloin näkemykset aiheesta olivat hyvin poleemisia. Missä kulkee todellisen kansalaisrohkeuden ja haihattelevan idealismin raja. Yrjö Varpio piti ajatuksia herättävän luennon siitä, miten kirjallisuus muokkaa tietoisuuttamme sisällissodasta. – Kaunokirjallinen sodankuvaus ryöpsähti valloilleen välittömästi sodan päätyttyä, osittain jo sen aikana. vai Onko niin, että sisällissodan vaikutusta meidän nykyiseen asenneilmastoomme ei ole vielä lainkaan kylliksi tutkittu ja käsitelty. Toisena järjestäjänä mainittu Kansan Sivistystyön Liitto kokoaa tämän ja muiden vastaavien luentotilaisuuksien aineistosta koosteen tämän vuoden loppuun mennessä. Myös Kangasalta lähtöisin oleva Jalmari Finne julkaisi aiheesta jo vuonna 1918. – Historiatiede ei pysty nostamaan näitä esiin puhuttelevalla tavalla. Kuva: Iikka Nikkinen.. – Olen valinnut luennoitsijat asiantuntemuksen perusteella. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. 16 KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti KYLILTÄ Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse 010 5844 470. Tilaisuuden ensimmäisen luennon piti Kirjallisuuden emeritusprofessori Yrjö Varpio . Ensimmäiseksi kriittinen sodan kuvaus on Varpion mukaan Frans Emil Sillanpään Hurskas kurjuus, joka ilmestyi vuonna 1919. Nyt huomaa, että asenne 100 vuoden takaisiin tapahtumiin on muuttunut asiallisemmaksi, jyrkästä vastakkainasettelusta on päästy. – Pastori Salpakarin henkilökuva synnyttää koko joukon kysymyksiä, kuten onko ihmisen noudatettava omatuntonsa ääntä ja onko vahvempien puolustettava heikkoja. KANGASALA Kuohunsalissa lauantaina pidetty 1918-niminen luentoja keskustelutilaisuus tarjosi eri näkökulmia historiamme traagisiin tapahtumiin ja niiden tarinoiden heijastumaan nykyiseen todellisuuteemme. Varpion mukaan näiden oman taistelun oikeutusta korostaneiden teosten rinnalle syntynyt sovittelevampi kirjallisuus on kestänyt paremmin aikaa. Hän lähestyi aihetta niin Suomen sisällissodan kuin neuvostoliittolaisten ja saksalaisten toista maailmansotaa kuvaavien kertomusten kautta. – Muistan vielä, miten keskustelua käytiin 50 vuotta sitten. Tilaisuuden avauspuheessa Mäntylä pohjusti luennoitsijoiden puheenvuoroja muun muassa kertomalla Väinö Linnan trilogian herättäneen aikanaan kovasti keskustelua sekä mainitsemalla tuloerojen olevan kasvamassa 1800-luvun lopun tasolle Suomessa. Linnan pääteokset olivat Varpion mukaan tärkeässä osassa Suomen sisäpoliittisessa muutoksessa, jossa kaikki kansalaiset haettiin yhteiskunnallisen keskustelun piiriin. Hän päättää luentonsa pohtimalla, mikä on ilmiön taustalla. Tilaisuuden järjesti Kangasalan Vasemmistoliitto. Toivomme, että tilaisuudessa käytävä keskustelu olisi avointa ja kiihkotonta, tapahtuman organisaattori Jorma Mäntylä kertoi. Syntyi kaksi sotakirjallisuutta, voittajien ja hävinneiden. Sisällissotaa käsittelevien romaanien ja tietokirjojen määrä on Varpion mukaan kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. – Linna oli yhteiskunnan heikkojen muutossignaalien herkkävaistoinen kuuntelija. Kirjallisuus osoittaa, millaisia ruohonjuuritason tunteita ja kokemuksia näiden ihmisten elämään liittyy. Muutos tapahtui kirjallisuudessa kuitenkin kansalaisten asenteita nopeammin. 3000 naista osallistui sotaan Sosiaalityön professori Leena Eräsaari luennoi naisten osasta sodissa. Historiatutkimus yleistää Yrjö Varpio kertoo kuulijoille kangasalalaisen Vihtori Mäkisen surullisesta kohtalosta. Tiedot tutkija on löytänyt Kansallisarkiston Valtiorikosoikeuksien pöytäkirjoista. Sekä trilogia että Tuntematon sotilas sisältävät Varpion mukaan myös tarinan Suomen viime sotien jälkeisestä muutoksesta. Hänen mukaansa sisällissodan loppuselvittelyt olivat täynnä vastaavia tarinoita. Tämän epilogia, joka nostaa punaisen päähenkilön kärsimyksen muita syvemmäksi, tutkija pitää rohkeana kannanottona ajan yleisiä asenteita vastaan
Ne selvisivät, jotka jäivät ruumiiden alle Kun punaisten työväenkaarti otti Tampereen haltuun tammikuun lopussa, lähti kaupungista illalla 30.1. Samaan aikaan saapui paikalle turkulaisista ja tamperelaisista koostunut punakaartilaisjoukko mukana muutama venäläinen sotilas. Nuorin surmansa saanut oli 17-vuotias. www15.uta.fi/koskivoimaa/ valta/1918-40/suinula.htm www15.uta.fi/yky/arkisto/ suomi80/art2.htm Kirjallisuutta Suinulan verilöylystä: Holodkovski, Viktor, Suomen työväen vallankumous 1918. Osa 2.. Punaisen Suomen historia 1918. Pihalle jäi 15 kuollutta, kaksi kuoli vielä matkalla Tampereelle. Paavolainen, Jaakko, Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, I. Tampereen teknillisen opiston suojeluskuntakomppania Tampereen suojeluskunnan osana 1917-1918. Punakaartilaiset kuljettivat teloituksesta hengissä selvinneet valkoiset vangit Tampereelle, jossa heidät tuomittiin vallankumousoikeudessa eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Kuva: Hannes Ignatius: Suomen vapaussota vuonna 1918. Voionmaa, Väinö, Tampereen kaupungin historia, IV osa. Kunnaksen mukaan Suomea eivät lähitulevaisuudessa uhkaa suoranainen yhteiskunnallinen kaaos tai välitön väkivaltainen konflikti. pakoon 118 miehen suojeluskuntaosasto. 'Punainen terrori'. Uhreista yhdeksän oli Tampereen teknillisen opiston oppilaita. Ovia alettiin pitää kiinni ja tuntemattomia ei päästetty sisään. Tuo kaikki veti irvihampaiden naaman totiseksi.” (Hämeen Sanomat 7.9.1918) Koko tapahtumasarjaa ajatellen lähes ratkaisemattomaksi jäi kysymys siitä, miksi punaisten puolelta avattiin tuli antautuneita suojeluskuntalaisia kohti ja kuka tai ketkä ampuivat ensimmäiset laukaukset. Vuodesta 1905 vuoteen 1945. Myös myöhemmässä tutkimuksessa Suinulan tapahtumien kulusta on kiistelty ja esitetty useita vaihtoehtoisia tulkintoja. (Kuva: Vapriikki) Suinulassa surmattujen suojeluskuntalaisten hautajaiskulkue. Kangasalan historia III v. tammikuuta 1918. Vaikka punaiset syyllistyivät Suinulan jälkeen muihinkin terroritekoihin, muodostui nimenomaan Suinulan tapauksesta valkoiselle puolelle propagandavaltti, jolla oli sodan myöhemmässä vaiheessa vaikutusta punaisten vankien kohteluun. Sahalahden kirkolla olisimme yöpyneet, mutta mihinkään taloon ei otettu. Osa 2. – Demokratiaa voidaan luoda vain valistuneiden ihmisten parissa. MARJA-LIISA SUOMALAINEN Yrjö Varpio piti ajatuksia herättävän luennon siitä, miten kirjallisuus muokkaa tietoisuuttamme sisällissodasta. Suinulan verilöylyn nimellä kulkenut joukkoteloitus tapahtui Markkulan talon pihamaalla tasan sata vuotta sitten 31. Sen aikana on mahdollisuus kehittää sivistystä, koulutusta ja sosiaalipolitiikkaa. (Kuva: Vapriikki) Suinulan kylän Markkulan talon talli, jonka edessä suojeluskuntalaiset ammuttiin. Suojeluskuntaosaston johtajan, kapteeni Söderholmin, haavoituttua vaikeasti suojeluskuntalaiset nostivat valkoisen lipun ja sopivat antautumisehdoista punakaartilaisten päällikön, maalari Sammaliston kanssa. V., Tampereen seudun kapinahistoria. He selvisivät, jotka jäivät päälle kaatuneiden ruumiiden alle suojaan. Suinulan verilöyly sovitettiin kovalla hinnalla. Matka kulki suureksi osaksi jäitä pitkin; ensin Hämeenlinnasta Hauholle, ja sieltä Luopioisiin. – Naisten kannalta vain rauha on järkevä optio. Hän oli kuitenkin huolissaan kulttuurin merkityksen vähenemisestä ja sivistävän koulutuksen jäämisestä talousajattelun jalkoihin. Suinulan tapahtumasarja katkaisi viimeisetkin siteet punaisen ja valkoisen Suomen väliltä. Jotkut kätkeytyivät halkopinojen väleihin, käymäläänkin. – Historia ei toista itseään. Ja luullakseni siellä kuulimme Tampereen teknillisen koulun poikien surullisen kohtalon, Suinulan verilöylyn, oikein vahvasti liioiteltuna. Lehén, Tuure, Punaisen ja valkoisten sota. Kirjallisuuden professori Tarmo Kunnaksen puheenvuoro käsitteli sitä, onko poliittinen katastrofi mahdollinen lähitulevaisuuden Euroopassa. Paniikki lisääntyi. Kun kirjallinen antautumissopimus oli laadittu, valkoiset asettuivat pihamaalle riviin. Hänen mukaansa punaiset lesket eivät saaneet sisällissodan jälkeen työtä, eivätkä he saaneet eläkkeitä tai sosiaaliturvaa itselleen tai lapsilleen. Lappalainen, Jussi T., Punakaartin sota 1. Tampereen uusin historia. Pohjoisen suuntaan matkanneen osaston tavoitteena oli päästä punaisten hallitsemalta alueelta omiensa puolelle. Aitolahden työväentalon räjäyttämistä ja rautatien katkaisemista yrittäneiden suojeluskuntalaisten perään lähetettiin Tampereelta punakaartilaisosasto. TUULA VUOLLE-SELKI Lähteet: Anttila, Olavi, 110 kehityksen ja kasvun vuotta. He väittivät meidän olevan punaisia. – Suomalaisten naisten osallistuminen sisällissotaan kertoo osaltaan siitä, että naiset maksavat miehiäkin rankemmin osallistumisestaan, Eräsaari kertoi. Haavoittuneet saivat hoitoa klassillisen lyseon sidonta-asemalla, josta heidät siirrettiin Hatanpään sairaalaan. (Kuva: Aamulehti 21.4.1918) Markkulan talon kuisti jonka portailla kapteeni Söderholm haavoittui kuolettavasti. Tulenavauksen syistä esitettiin jo pian tapahtuman jälkeen monenlaisia näkemyksiä. Sisällissota: 17 kuoli ja 26 haavoittui sata vuotta sitten Kangasalla Suinulan verilöyly aloitti koston kierteen 1918-tilaisuus: Tutkijat puhuivat Kangasalan Kuohunsalissa Historian tuntemuksella ja sivistyksellä rakennetaan toimivaa demokratiaa enemmän. Kaarti tavoitti suojeluskuntalaiset seuraavana päivänä Suinulassa. KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti 17 KANGASALA Sadan vuoden takaisen sisällissodan ensimmäinen mieliä kuohuttanut terroriteko tehtiin Kangasalla Oriveden tien ja radan varressa sijaitsevassa Suinulassa. Vainio, Marko, Yksi opisto yksi liike. Taistelu vain 20 pistoolilla vähin panoksin 300 kiväärimiestä vastaan oli toivotonta alun alkaen. Osa vangeista pääsi pakoon peltojen yli, osa syöksyi turvaan rakennusten kivijalkoihin ja vinteille. Vielä Aitoossa olivat emännät syöttäneet poikien vatsat täyteen, mutta Sahalahdelle tultaessa tunnelma muuttui: ”Iloista päivää seurasi vakava yö. Punaisten saartamaksi he joutuivat pari tuntia saapumisensa jälkeen aamukymmeneltä. Näin muistelee nuori suojeluskuntalainen, joka oli tammikuun lopussa pyrkimässä punaisten linjojen läpi kohti valkoista Suomea. Suojeluskuntaosasto oli hakeutunut Markkulan taloon, jotta voisi levätä ja ruokailla. Kuva: Hannes Ignatius: Suomen vapaussota vuonna 1918. Verilöylyn seuraukset Tapahtuneen johdosta Englannin, Italian ja Ruotsin konsulit esittivät 2.2.1918 Tampereen Työväenjärjestöjen johtavalle komitealle vastalauseensa: ”…Tätä sekä kansainvälistä oikeutta törkeästi loukkaavaa että inhimillisiä tunteita kuohuttavaa menettelyä vastaan panemme me jyrkimmän vastalauseemme.” Suinulan tapahtumat järkyttivät paikallista väestöä Kangasalla ja lähipitäjissä. Toisten oli tyydyttävä vain heittäytymään maahan, tekeytyen kuolleeksi. Samalla pääasiassa käsiasein varustautuneet suojeluskuntalaiset pyrkivät aiheuttamaan sekasortoa punaisten selustassa ja hankkimaan lisää aseistusta. Ylikangas, Heikki, Tie Tampereelle. Toistaako historia itseään. Historian toistuvuus ja historialliset analogiat eivät ole uskottavia, Kunnas aloitti. Haavoittuneita oli 26. Kaukovalta, K. 1865-1975. Pihalle rynnänneet turkulaiset komensivat aseettomien vankien kädet ylös, ja pian alkoi ampuminen Sammaliston estelyistä huolimatta. Suomen historian pro gradu -tutkielma, Tampere 1999. Kiivaimman ammunnan jälkeen punakaartilaisilla ja venäläisillä oli kiire ryöstää ruumiita ja henkiin jääneitä. Jutikkala, Eino, Tampereen historia III. Kuva: Iikka Nikkinen. Elettiin sisällissodan ensimmäisiä päiviä. Tässä kadonnutta omaisuutta perättiin takaisin lehtiilmoituksen avulla
”Ei sentään näinä päivinä vielä ole kummempia kuulunut, mutta huligaanilevottomuuksia voi puhjeta milloin tahansa. ”Ja vielä lisäksi tuli tieto, että varkaita on käynyt huvilassa. Huhuja ja tositietoja järkyttävistä tapahtumista saapuu yhä: vallankumous jatkuu, vaikka suurlakko onkin lopetettu.” Marraskuun suurlakon aikaan Tampereen koulut jatkavat toimintaansa, vaikka portteja vartioivat punakaartit pidättävät opettajia. 12.1. 18 KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti KYLILTÄ Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse 010 5844 470. Hän kirjasi tapahtumat tarkkaan päiväkirjaansa. ”Kauhunpäivä Tampereen porvareille” 1.2. ”Kansanlehti levitti sähkösanomaa, että väliaikainen hallitus on vangittu. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Päättäjät pelkäsivät kohtaloaan, kun heitä alettiin siirtää pienissä ryhmissä poliisiasemalle, jota kaartilaiset vartioivat kiväärien kanssa. Poliisimestari varoitti. ”Valtuusto on yhä hulikaanien vankina. Punaisen kaartin joukkoja perustetaan ja aseita sanotaan Venäjältä sille saapuvan.” Kymmenet tuhannet Suomessa olevat venäläissotilaat ilmoittavat, etteivät tottele hallitusta, vaan kannattavat vallankumousta. ”Kansalaissota on oven edessä ja niinikään nälkä. Arvasin heti asian. Miehiä alkaa palata rintamalta arkuissa. Kaarlo Tiililä joutui moneen kertaan piiloutumaan komeroon, kun punakaarti haki ”herroja”. Kaikki tutkittiin. Pelkona oli joutua ”ammuttaviksi katutaisteluissa haavoittuneita korjattaessa”. Aivan hirveätä! Klassillisessa lyseossa makaavat haavoittuneet. ”Yhteiskunnalliset ja valtiolliset asiamme ovat yhä uhkaavalla kannalla. ”Hilja tiesi, että Pälkäne on punakaartin jaloissa: noin 800-1000 miestä riistää kaikki ruokavarat.” 9.2. Työväen lehdet kertovat eri totuutta kuin Aamulehti ja Tampereen Sanomat, joille annetaan laukkautusuhkaus, jos ne puhuvat punakaarteista. Tarkastivat kadunpuoleisia osia löytääkseen joitakin puhelintai telegrammivehkeitä. ”Kaikki meni ensin rauhallisesti ja ulkotyöväen ylöttömät vaatimukset palkoista hylättiin ja harmiksi kuultiiin, kuinka kurittomasti ja laiskasti se työskentelee. Siviilien arki on jonottamista ja nälän kanssa selviytymistä, mutta järjestys säilyy vielä. Suojeluskuntalaisten ja niiden välillä kuuluu parhaillaan taisteltavan Hämeenlinnan ja Harvialan välillä. Myöskin on sisäisen elämän rikkonaisuus kehittynyt huippuunsa ja sosialismin vihankylvöstä hedelmät kirpeliksi kypsyneet.” ”Sydämeni on surusta pakahtua” Historiankirjojen mukaan sisällissota alkoi 27. Senaatti on jättänyt eduskunnalle ehdotuksen järjestysvallan palauttamisesta ja se kai ratkee porvarien mielen mukaan.” 23.1. ”Pää pystyssä, ruumis rempallaan” 5.12. 23.11. Ennen seuraavan päivän vapautusta valtuutetuille esitettiin uhkavaatimus ulkotyöväen palkkojen korottamisesta. Kertoi, että kivityömies Salaman poika oli kirkkoherra Varmavuoren eteen asettunut, kun tämä meni hautuumaalle, ja ärjäissyt: ´Onko sulla aseita, Äijä?´ ´Ei muuta kuin Jumala´, oli vastaus.” Kaarlo Tiililä: Päiväkirja kertoo punaisesta vallasta ja Tampereen piirityksestä Syksy 1917 enteili sotaa Suomalainen Yhteiskoulu. ”Tavattomasti jännittää mieltä sisäinen asemamme, sillä yhteentörmäys punakaartien kanssa näyttää olevan edessä. Turussa vangittuja porvareita uhattiin ampua, jos senaattiin valittaisiin porvariehdokkaita. ”Seppälä (isäntä Pälkäneeltä) Epaalasta ilmestyi kyökkiimme ja toi pari leipää Tiililästä. Ei auttanut.” Kokous jouduttiin keskeyttämään, mutta rappusissa syntyi metakka, jossa yksi valtuutettu sai puukosta. Turhaan. 10.2. Koteihin aletaan tehdä etsintöjä, joissa takavarikoidaan ampumaja elintarvikkeita sekä muun muassa suksia. Joka puolelta kuuluu uhkaavaa.” 27.1. Ja kumminkin näyttää olevan mahdotonta saada miestä talomme katon päälle korjaamaan palokäytäviä.” Epävakaat olot lisäävät rikollisuutta. ”Kauhunpäivä Tampereen porvareille. Kaarti alkaa puhua avoimesti vallankaappauksesta. Kuva: Juho Holmstén-Heiniö.. Varsinkin lehterillä syntyi aika mellakka. Ja Mommilan kartanossa Lammilla on ollut 27 sotilasta hävittämässä. ”Ihmisten mielet ovat yhä levottomampia. Poliittiset levottomuudet levisivät myös Tampereelle, jossa valtuusto vangittiin joulukuun alussa: 8.12. ”Puhutaan työttömyydestä. Lapsia!” 2.2. Ja nyt on maassa oleva sotaväki julistanut Suomen sotatilaan, jotta porvaristolta riistettäisiin aseet! Se on veristä sortoa.” Tiililä puhuu marraskuun päiväkirjamerkinnöissään vallankumouksesta. Läsnä oli nuoria porvaristoon kuuluvia kuuntelijoita. Sama tulos. Kaarlo Tiililä hankki elintarvikkeita kotikunnastaan, mutta niitä tuovia pälkäneläisiä alettiin pysäyttää ja kuormia takavarikoida. -Aminoff Ruovedellä surmattu, Liuksiala ryöstetty ja nälkä ihan edessä.” 7.2. Punakaartilaiset ovat saaneet kaupungin haltuunsa. 8.10. 7.11. ”Punakaarti varustautuu kaikenlaisilla tarpeilla Tänään toi 70 hevosta Kantolan tienoolta Luopioisista viljaa. ”Tämä vuosi tulee merkkivuodeksi Suomen historiaan: maan on julistettu itsenäiseksi. päällikkö ei ole voinut tekoa estää. tuttavia saanut surmansa, kaatuneet ryöstetty. Hilja on kovassa touhussa lähteä Punaiselle Ristille Pälkäneeltä ja Luopioisista ruokaa hakemaan, kun ei ole mitään. – Mieltä kuohuttaa tamperelaisten varomattomuus. Erittäin oli määrä tarkastaa minun paperini.” ”Pälkäneellä ei ole vielä ryöstetty” Helmikuun puolivälistä alkaen venäläissotilaita ja punakaartilaisia sekä aseita virtaa Tampereelle kiihtyvällä tahdilla. PÄLKÄNE Sisällissodan syttymisestä tuli 27.1. Kirotut pitkäkyntiset saattavat ihmisten elämän ihan katkeraksi. tammikuuta, mutta aikalaisten kuvauksissa taistelut alkoivat jo aiemmin. ”Sydämeni on surusta pakahtua ajatellessani, että maani kansalaiset ovat sisällisen sodan kynnyksellä. Viime yönä on Viipurissa taisteltu oikein kuularuiskuin. Joko nyt alkaa?” 9.11. Tiililä pelkää, että sotilaat ryhtyvät punakaartien kanssa väkivaltaisuuksiin. Kiväärit paukkuvat ja konekiväärit papattavat, kun rintamalle lähdössä olevat joukot harjoittelevat kaupungissa. Punaisen kaartin pataljoonat marssivat jo että tömisee harjoitellakseen.” Lehtijutut ja huhut lisäävät levottomuutta. Paikalle saapui punakaartilaisia, jotka sanoivat suojaavansa valtuutettuja kansalaisten kiihkolta. Ahlman ilmoitti, että poliisimestari ei vastaa turvallisuudesta. ”Alkavan vallankumouksen takia pelkäsivät monet kotiin pääsemistään. Tiililä osasi odottaa tilanteen kärjistymistä. Pastori Vartia, joka jo aamulla oli palannut Hämeenlinnaan, soitti että Helsingissä oli suurin ilmoituksin kielletty kaduilla liikkumasta, koska ammunta saattaa alkaa.” Seuraavana päivänä senaatti määrättiin vangittavaksi, mutta päättäjät ehtivät paeta Pohjanmaalle. Huhutaan Vilppulassa olevan kasoittain kaatuneita ja että punaiset ovat vieneet haavoittuneensa tästä ohitse Turkuun. Pian lyötiin ovat auki ja sisään hyökkäsi nuorukaisia lakit päässä ja alkoi häätää ulos kuuntelemassa ollutta yleisöä. Tiililä oli jo syksyllä 1917 ollut tilanteesta huolissaan peläten ”veljen nousen veljeä vastaan”. Ahlman luki lakikirjasta varoituksen ja hakkasi nuijalla pöytään. Hinnat nousevat, eivätkä työttömät suostu töihin tarjotuilla palkoilla. Osa sosialisteistakin vastustaa anarkiaa ja punakaarteja, joiden veriteoista alkaa liikkua huhuja. Noin 60 kaatunutta ja haavoittunutta! Arvo Pelkonen, maisteri Muukkonen y.m. 29.9. 22.2. Toinen puoli ihmisistä puuhaa ja hyörii, toinen laiskottelee ja tekee pahaa!” ”Ihmisten mielet ovat yhä levottomampia” 26.10. ”Sain kuulla, että punakaartin huonoin osa on vallannut johtavan aseman ja että on pelättävissä elintarveryöstöjä.” 31.12. Taistelujen alla ja aikaan perhe piileskeli pimennetyssä kodissa hupenevien ruokavarojen kanssa. Pälkäneellä ei siis vielä ole vallan tyhjäksi ryöstetty. Jonkun ajan kuluttua tulee poliisimestari ja kuiskaa puheenjohtaja Ahlmanin korvaan jotakin. Punakaartit ja suojeluskunta ottavat yhteen muun muassa Sipoossa. Valtuustosaliin väkijoukkoa paenneet päättäjät uhattiin tappaa seuraavana yönä. Kaarlo Tiililän päiväkirjamerkintöjä sadan vuoden takaa kokosi Paul Tiililä . Yritettiin jatkaa. Tiililä ei pääse enää koululleen, kun se otetaan punaisten majoitustilaksi. Kuvernööri varoitti. Sodan ratkaisutaistelut käytiin Tampereella maalis–huhtikuussa 1918. Tampereen Suomalaisen yhteiskoulun rehtori Kaarlo Tiililä seurasi niitä keskeiseltä paikalta asunnostaan Koulukatu 16:ssa. ”Eilinen hirmutapaus (Suinulan verilöyly) antaa yhä puheenaihetta. ”Päivällä tuli tieto, että 8 punakaartilaista on vinnillä. Vasta k:lo 4 pääsi se vapaaksi kuvernöörin välityksellä sekä maltillisemman työväen uhkauksesta – Ja kansamme on nyt julistautunut itsenäiseksi tasavallaksi! Aiotaan asiasta ilmoittaa ulkovalloille! Pää on pystyssä, mutta ruumis rempallaan.” Punakaartit pidättivät päättäjiä ja painostivat valtuustosaleissa. ”Ei mitään ratkaisua. Eilen lähtenyt komppania on mennyt satimeen: tuhottu kokonaan Suinulassa Markkulan talossa. Perhe odotti valkoisia vapauttajia ristiriitaisin tuntein, sillä vieressä ampuneen punaisten tykin tuhoamisyritykset olivat moneen kertaan koitua kotitalon kohtaloksi. 15.10. Myöhemmin hän oli lähettänyt tiedon, että Pälkäneellä on ollut taistelu.” 6.2. Hämmästyksekseni ilmestyi sama sakki meille kotitarkastusta pitämään, ´koska oli tapahtunut ilmianto, että meillä on pidetty luvattomia kokouksia´. 10.12. Yhä uusia vangitsemisia, ruokavarain ryöstöä uhkauksia. Kun tämä asia oli lopussa, poistui pari kiihkoisan näköistä miestä salista. ”Huligaanilevottomuuksia voi puhjeta” Syksyllä 1917 koettiin kiivaita lakkoja kaupungeissa ja Pälkäneelläkin. Villatavarat kootaan tehtaista ja kaupoista.” Tiililä odottaa valkoisten etenemistä, mutta punainen Tampere kertoo punakaartin menestyksestä ja Etelä-Suomeen jääneiden valkoisten saarekkeiden tuhoamisesta. Ruuasta oli pulaa, ja näköpiirissä suoranainen nälänhätä. Tiililä kirjoittaa punakaarteille tuotavista aseista ja huhuista, joiden mukaan porvareille valmistellaan veristä joulua. kuluneeksi sata vuotta. Turkulaiset huligaanit ja ryssät ampuneet heidät aseettomina rivissä maahan annetusta lupauksesta huolimatta! Tampereen punak
”Seppälän isäntä oli taas täällä ja toi vähän perunoita ja voita. Lakkolaiset saivat keskeiset vaatimuksensa lävitse. ”Kansan lehdessä Orjatsalo sanoo itse nähneensä, kuinka osasto porvarikaartia ampui taistelukentällä laupeudensisaria ja sanitääreja. Julmaa, jos totta! Mutta toiselta puolen kerrotaan, että punaisten ´sisarissa´ on tavattu sellaisia, jotka ovat leikanneet kaikessa hiljaisuudessa valtimon poikki haavoittuneilta. Kesällä 1917 kaikki oli ainakin näennäisesti hyvin. Marraskuun alussa Luopioisiin perustettiin punaisten järjestyskaarti. Vuonna 1914 alkoi maailmansota. Tie sotaan Luopioisissakin alettiin varautua voimakeinoihin ja tapahtumat etenivät huimaa vauhtia. Maaseudullakin alettiin olla tietoisia muusta maailmasta. Näyttely on avoinna Mikkolan Navetalla 3.–28. Yhteiset asiat oli hoidettava menneistä tapahtumista huolimatta, vaikka kuinka kipeää teki. Koko kaupunki on suuressa jännityksessä; mobilisoidaan vanhat ja nuoret pakolla.” Tiililä elää jatkuvassa valmiustilassa ja nukkuu vaatteet päällä. Kymmeniä juvavaunullisia punakaarilaisia ja siviilejä pakenee taisteluita nälässä kärvistelevään kaupunkiin. Torpparin poikakin saattoi joskus lukea ylioppilaaksi. ”Taas kuulin, että Pälkäneellä olisi käynyt 70 valkokaartilaista tiedusteluretkellä ja että pälkäneläiset olisivat pyytäneet Forssan punakaartia avuksi vartiopalvelusta tekemään, mutta ei muka ollut saanut. Päivällä oli näet suuri hautajaisjuhla, kun punakaartilaisia haudattiin Pyynikin rinteelle. Elintarvelautakunnalle oli hän tuomassa perunoita. Venäjän sekasorto lisäsi epävarmuutta. Esillä on valokuvia, kopioita asiakirjoista, kirjeitä, otteita ihmisten kertomuksista ja kuvauksia tapahtumista. Vuoden 1919 valtiolliset vaalit pidettiin helmikuussa 1920. KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti 19 LUOPIOINEN Mikkolan Navetalla avautuu helmikuun ensimmäisenä lauantaina mielenkiintoinen näyttely, joka liittyy vuoden 1918 tapahtumiin Luopioisissa. Kansan lehti tietää, että Ruotsista tulee valvojia kummallekin puolelle pitämään silmällä, ettei julmuuksia harjoiteta ja että vangittuja kohdellaan inhimillisesti.” 2.3. Panssarijunat olivat kiväärein varustetuille sotilaille ylivoimaisia vastustajia. Nämä saivatkin yleensä kovimmat tuomiot. Taisteluiden etenemisestä on vaikea päästä selvyyteen, sillä liikkeellä on ristiriitaisisia tietoja. Luopioinen 1918 Maaliskuun alussa Tampereelle ilmaantuu myös lentokoneita, joita punaisilla on viisi. Olivat juuri palanneet Vehkajärveltä kiireesti; arveli ettei siellä kai käynyt hyvin.” 7.3. mikkolannavetta.fi) Avoinna helmikuun ajan ti–la klo 10–14. Tiililän kuvaus Tampereen taisteluista ja valtauksesta tulevassa lehdessä.. Työväen keskeiset vaatimukset olivat hyvää vauhtia menossa läpi: äänioikeus kunnallisvaaleissa, kahdeksantuntinen työpäivä. Näyttely Mikkolan Navetalla (Keskitie 5, Luopioinen, www. Järjestyskaartista tuli punakaarti toinen helmikuuta. Tuomiot langetti kenttäoikeus, sekä muutamassa tapauksessa yksittäiset toimijat. Näyttelyn järjestävät SydänHämeen Sukututkijat ja Kukkia Seura. Venäjän ote Suomesta tiukkeni vuosisadan vaihteessa. Illalla tiedettiin sentään, että v:t olisivat ainoastaan Orihveden luona, sillä p:sten panssarijuna oli palannut sieltä päin. Lokakuun alussa perustettiin Aitooseen Pohjois-Hämeen järjestyskunnan paikallisosasto. ”Joku Sahalahden mies olisi kertonut heidän pitäjänsä jo olevan valkoisilla, mutta Pälkäneen sen sijaan täynnä punaisia.” 9.3. Ilmapiiri alkaa olla ahdistava, sillä porvareita uhataan viedä pakkotyöhön tai rintamalle. Maaliskuun puolivälissä Tiililä alkaa kuitenkin aistia sodan kulussa toivomansa käänteen. Seuraavien vuosien aikana elintarvikkeista alkoi olla puutetta ja hinnat alkoivat vähitellen nousta. Pyrkimys parempaan elämään Tuhatyhdeksänsataaluvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana tapahtui paljon. Kaarlo Tiililä odotti maaliskuun puolivälissä valkoisten rynnäkköä Tampereelle, mutta vei vielä pari päivää, ennen kuin hän alkoi nähdä tykkien leimahduksia talon ikkunoista. Tammikuun lopulla 1918 valta Luopioisissa siirtyi punaisille. Punaiset saivat odottaa omaa muistomerkkiään vielä lähes kolme vuosikymmentä, vuoteen 1949. Sisällissodan muistot Luopioisissa Juho Pietilä Kyynäröltä. Tamperetta lähestyvät taistelut näkyvät myös pakolaisvirtana. Ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneet eduskuntavaalit järjestettiin. Palkat sen sijaan eivät. Työväen vaatimukset 8 tunnin työpäivästä ja palkkojen korotuksista voimistuivat kaupungeissa ja tieto uusista pyrkimyksistä levisi maallekin. Luopioisissa maataloustyöväki meni toukokuun alussa 1917 lakkoon vaatimuksenaan 8 tunnin työpäivä, palkankorotus ja tinkityöstä luopuminen. Luopioisten kirkonkylän työväentalo. Näyttely liittyy Luopioisten historiahankkeeseen ja sen ovat koonneet Sydän-Hämeen Sukututkijat ja Kukkia-Seura. Valkoisen puolen muistomerkki vakaumuksensa puolesta menehtyneille pystytettiin 1921. Rahan arvo aleni, hinnat jatkoivat nousuaan ja alkoi olla puute ruuasta. Ehkä eniten huomiota herättäneet tapaukset olivat kunnan viljamakasiinin seinustalla ja Rankkimäessä tapahtuneet teloitukset. 1.3. Luopioistenkin miehet olivat siten mukana sisällissodassa, jonka vaikutukset heijastuivat pitkälle tulevaisuuteen. Luopioisten punaiset osallistuivat taisteluihin pääosin samoilla paikkakunnilla kuin saman pitäjän valkoisetkin eli muun muassa Tampereella, Kuhmoisissa, Kuhmalahdella, Lempäälässä ja Lahden seudulla. Tiililä kuulee molempien osapuolten harjoittamista julmuuksista. Syksyn aikana perustettiin järjestyskaarteja. Luopioinen 1918 -näyttelyssä esitellään sadan vuoden takaisia tapahtumia ja etsitään vastauksia siihen, miten sisällissota näkyi paikkakunnalla, mitä vuoden aikana tapahtui, ja miten ihmiset kokivat tapahtumat. Kaikki saivat myös pitää työnsä. Lakko kesti 19 päivää. Tulos: porvarit 300 – sosialistit 700. Hän kertoi Kaivannon sillalla kuunnelleensa pohjoisesta kuuluvaa kanuunan jylinää, vieläpä kuularuiskun rätinää ja kiväärin pauketta. Kumminkin näyttää siltä, että Pälkäne joutuu taistelupaikaksi.” ”Huhutaan, että valkoiset olisivat jo Suinulassa” Pohjoiseen matkanneet suuret joukkoosastot nostattivat mielialoja Tampereen punaisten keskuudessa. Niinpä vuonna 1899 vedottiin keisariin Suurella adressilla, johon kerättiin nimiä ympäri suuriruhtinaskuntaa. Näistä asioista on parasta olla uskomatta juuri mitään, sillä puhutaan niin paljon. 18.3. ”Täällä kävi Turvan isäntä (Pälkäneen kirkonkylästä) ja saimme kaiketi viimeiset tuliaiset Pälkäneeltä, jossa surullinen kuulu Suhonen nyt on diktaattorina. Kun huhutaan, että valkoiset olisivat jo Suinulassa, päätteli hän samaa. 20.3. Kulkuetta kesti tunnin ajan.” Tampereen Suomalaisen yhteiskoulun rehtori Kaarlo Tiililä joutui keskelle Tampereen taistelua. Loppuvuosi muutti kuitenkin tilanteen: suuriruhtinaanmaa jäi Venäjän vallankumouksen laineiden huuhdeltavaksi. Luopioisiinkin perustettiin useita työväenyhdistyksiä. Paljon sanoi Pälkäneellä olevan punakaartilaisia: omia ja muita. Kaksi Luopioisten puna kaartilaista. Torpparit ja maatyöläiset alkoivat puolustaa oikeuksiaan parempaan elämään. helmikuuta. Samalla yritetään myös löytää vihanpitoon johtaneita syitä, samoin kuin kertoa siitä, miten tästä kaikesta päästiin taas hoitamaan yhdessä kunnan asioita. Herkemmin kuolemantuomioita annettiin omalta paikkakunnalta tavoitetuille punaisille. Rintaman siirtyessä etelää kohti alettiin maaliskuun lopulta lähtien langettaa kuolemantuomioita. Tiililä päivitteli, että aseissa alkoi olla ja kaartiin kirjautui myös naisia. Voittajien viha ei kohdistunut niinkään varsinaiseen sotapalvelukseen osallistuneisiin, vaan pääasiassa ryöstöjä ja takavarikoita suorittaneisiin henkilöihin. Alkuvaiheessa kaartiin kuului 125 jäsentä. Lukutaito oli yleistynyt, sanomalehtiä tilattiin. Valkoisten etenemisestä kertoo, kun tykkien jyly kantautua Mustanlahden kalliolle. Vankileireille päätyneistä luopioislaisista rintamapäälliköistä ja esikunnan jäsenistä säilyttivät henkensä. Kunnalliselämässä alkoi yhteistyö. ”Talonmies tuli sydän kurkussa ilmoittamaan, että hätätorvet soivat, että ihmiset hajaantuvat kaduilta kauhistuneina, sillä sanotaan herrat yöllä tapettavan – todella oli uskollinen palvelijatar eräässä perheessä ilmoittanut sosialistinaisten päättäneen surmata rouvat ja lapset – että parasta olisi sulkea heti ulko-ovet ja portti
Myytävänä myös upeita tauluja edullisesti. Kristus, Jumalan kirkkauden säteily Kynttilänpäivä JUMALANPALVELUKSET: Su 4.2. To 1.2. 17.00 Rukousklinikka Havisevan rukoushuoneella. Riikka Hämäläinen ja Jukka Heroja. Keskustelun juontajana Auni Kaipia. Järjestäjinä Kangasalan seurakunta ja Sahalahden MLL. Tule kuulemaan vuoden 2018 keräyskohteet sekä saamaan vinkkejä, miten sinä voit auttaa. 11.00 Kirkonkoto Pentosalissa. Janne Vesto 50 v. Kastetut: Hans-Birger Danielsson, Aino Maaria Naskali (Kuhmalahti), Aliina Eleanor Sihvo, Sauli Pekka Vaittinen (Sahalahti) Kuolleet: Toini Annikki Kylä-Laaso 91 v., Väinö Olavi Viitala 84 v., Keijo Toivo Johannes Mäkinen 77 v., Ritva Kaarina Hinkka 66 v. Lipasja listakerääjiä, talkoolaisia tapahtumiin ja arpajaispalkintoja tarvitaan! Lisätietoja Päiviltä 040 7120568 tai Virpiltä 040 7120567. 040 309 8000. Kylänvanhin Maija Järvinen/ Harri Äijäläinen. Kolehti Vehkajärven rukoushuonekunnan tukemiseen. Luemme kastettujen nimet ja annamme kastelehden perheelle. 11.00 Lähetyksen käsityöpuoti ja kirppari Rekolassa. klo 14?16 Suoraman srk-keskuksessa. Klo 13 Vanhustentalojen kerho Vohlisaarentien kerhohuoneella. Neulekirkko klo 10 Pälkäneen srk-talolla. 18.30 Sanan Lähteellä -ilta Suoraman srk-keskuksessa. Laskiaisen messu srk-keskuksessa klo 13, Vesto, Huomo, 2-ripari. klo 11 Ehtoollisjuhla, Atte Weck Lähetystori pe klo 13-17, la klo 10-14 Kuhmalahden Helluntaiseurakunta Rautajärventie 21, p. Maanantaina 5.2. ”Hankala armo”. Keskiviikkona 7.2. Lounaan aikana Yhteisvastuukeräyksen esittelyä. Ke 14.2. Kylänvanhin Heikki Heikkilä. MAJATALO Su 11.2. Aitoon kylien kinkerit Risto Walleniuksella klo 18. Perhekerho srk-keskuksen alakerrassa klo 10-12. Manta Jutila ja Janne Kyrönlahti. Käsky. Minä olen helmi! Lauantaina 10.1. klo 11 EHTOOLLISJUHLA Seppo Virtanen, Jari Ahonen, kuoro laulaa Ti 6.2. Su 11.3. Myllystenpohjantie 2 p. Kello 10 perhekirkko, jonka jälkeen koko perheen ohjelmaa, hernekeittoja pullamyyntiä, arpajaiset, käsityöpuoti ja kirpputori. YK:n uskontojen ja vakaumuksen yhteisymmärryksen viikko. Jumalanpalveluksen jälkeen on kirkkomehu tai -maidot. Hakuaika 4.2.2018 asti. Raamatusta Matteus 5:9 ja 5:21-22. Kristitty, juutalainen ja muslimi kertovat uskostaan –paneelikeskustelu uskonnon merkityksestä eri uskontoihin kuuluvien arjessa. YHTEINEN TOIMINTA Yhteisvastuukeräys alkaa 4.2. 9.00 Rukouspiiri Seurahuoneella. Ti 6.2. Seurakunnan virastot avoinna Ma, ti, ke, pe 9–14, to 10–17. Raamatun Ääressä srk-keskuksella klo 10.30, Maarit Härkönen. YSTÄVYYS-LAPSIPERHETAPAHTUMA La 10.2. Kirkkokahvit. Puhujana arkkipiispaehdokas Ville Auvinen. Mukana Marianne Haataja. 17.00 Parkkimessutiimi Parkissa. 18.30 ”Minä uskon” -ilta Vatialan srk-kodissa. Tehdään ja/tai ollaan yhdessä klo 10-13 srk-talolla Ma 5.2. Paastonaika alkaa. Voit varata pöydän salista Papulta puh. Lisätiedot kangasalanseurakunta.fi/ tyopaikat KOKO PERHEEN LASKIAISTAPAHTUMA SAHALAHDELLA Su 11.2. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Yhteisvastuukeräyksen info Kirkonkylän seurakuntakodissa. Tiistaina 6.2. Perhekerho srk-talossa klo 10. Kolehti: 28.1. Maanantaina 5.2. Pe 2.2. klo 11.30?15 Pentosalissa. Giren ja Vierellä kulkijat. Iltasmäki-Kollola-Kantokylä-Ruokola-Harhala-Kaitamo-Ruotsila-Äimälä klo 16 Juhani ja Virpi Järvisellä, Räätälintie 9. SAHALAHDELLA Perjantaina 2.2. Su 4.3. Syntymäpäiväkonsertti la 24.2. 10.00 Lähetyksen käsityöpuoti ja kirppari Rekolassa. ks. Vietämme laskiaissunnuntaita yhdessä kaikkien kangasalalaisten rippikoululaisten, seurakuntalaisten ja riparien vetäjien kanssa. Messu klo 10 Vehkajärven kirkossa. Keittolounas. klo 12-13 ilmainen soppalounas Su 4.2. Pysäkkikahvio Aitoossa klo 14-16. klo 11.30 Kirkonkylän srk-kodissa. 18.00 Avoin raamattupiiri Rekolassa. Padankosken kinkerit klo 14 Kirsi Saarisella, Auttoistentie 315. MUUT TILAISUUDET: Ma 5.2. Ma 5.2. Kirpputori seurakuntatalolla klo 10-14. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 4.2. Osallistu päivään oman aikataulusi mukaan. Puutikkalan-Karvialan kinkerit klo 18 Kuoppalassa Eero Koivulahdella, Puutikkalanraitti 109. Ke 14.3. Kuollut: Aino Sofia Aho 100 v., Salmentakaa. klo 10 Kangasalan kirkossa. laatikkoilmoitus. Kahvila Seurahuone Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna viikoittain ke–pe klo 10–14. 0400-975 277 To 1.2. 20 KESKIVIIKKO 31.1.2018 • Sydän-Hämeen Lehti SANA Ajankohtaista verkossa – kangasalanseurakunta.fi Jumalanpalvelukset Seurakunnassa tapahtuu Sunnuntai 4.2. Torikahvio. klo 18 Hyvän Sanoman ilta Kuhmoisissa Torikatu 44 www.kuhmalahtihelluntai.omasivu.fi Tervetuloa kotiin! . Asta Vuorisen tekemälle lähetystyölle Japanissa/ Kansanlähetys 200,80€. Ohjelmassa muun muassa hartaus, laululeikkejä, pomppulinna, askarteluja, naposteltavaa ja kasvomaalauksia. Laskiaissunnuntain messu klo 10. Kirkkokahvit. Naisten ja lasten Raamis Aitoon Pysäkillä klo 18.30. Ti 6.2. Tulossa: Ulkoilutapahtuma ja Hippo-hiihdot su 18.2. 18.00 Raamattuluento kirkkovuoden teksteistä Parkissa. Lauantaina 3.2. 14.00 Käsityöpiiri Näppituntuma Seurahuoneella. Kirkkokahvit. Kuohijoen kinkerit klo 18 Timo Palolla, Suksiantie 20. 4.2. Kyynärön-Ämmätsän-Vahdermetsän klo 14 Pertti Salmisella, Pietiläntie 24. Yhteisvastuukeräykselle nälänhädän torjumiseen. Keräyksellä torjutaan nälkää Länsi-Afrikassa, Lähi-Idässä ja kotimaassa. Sururyhmä klo 13 kirkon sakastissa. klo 11 Vauvakirkko, Pälkäneen kirkossa. Giren, Vesto, Lemmetyinen. Su 8.4. KINKERIT Aihe: Rauha. klo 11 Luopioisten urheilukentällä. Keskiviikkona 31.1. Su 25.2. Vuoden 2017 aikana Pälkäneen seurakunnassa kastetuista on kirjailtu nimilehti, joka on kiinnitetty kirkossa olevaan kastepuuhun. Tiistaina 6.2. klo 10?13 Sahalahden srk-talossa. LASKIAISSUNNUNTAIN TALVIRIEHA KUHMALAHDELLA Su 11.2. Yhteisvastuukeräyksen avaus. Klo 14 messu. Pe 2.2. Kiitos. Luopioisten-Haltian-Säynäjärven kinkerit klo 13 seurakuntakeskuksella. 19.00 Miesten raamis Tapulintuvassa. ”Kynttilänpäivä” Messu klo 10 Kangasalan kirkossa. Yhteisvastuukeräys NÄLKÄ. 0415074134. Klo 14 Kukkiakodon hartaus, Vesto, Lemmetyinen. La 17.2. Pöydän vuokra on 5 euroa, joka tulee lähetyksen hyväksi. klo 19 Sanan ja rukouksen ilta To 8.2. Kirkkokuoro. käsityöleiri klo 9-14 srk-talolla, ilmoittautumiset Papulle puh. 17.30 Kummikerho: Puuhakerho Suoraman srk-keskuksessa. Myytävänä yhteisvastuutuotteita. 8.30 Aamurukous Kangasalan kirkossa. Diakoniapäivystys srk-toimistossa klo 10-12. Pe 9.3. 10.00 Kirkonkoto Kirkonkylän srk-kodissa. SUOMEN.EV.LUT.KIRKKO Keskustie 5, 36600 Pälkäne PALKANEENKATUKAPPELI.FI Ke 31.1. PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ Kastettu: Pia Desideria Pehkonen, Aitoosta. Virret 587,588, 590, 918, 919, 955. 8.30 Aamurukous Kangasalan kirkossa. Perhemessu srk-keskuksessa klo 11, ”Sydämen ilo”. KINKERIT: Aihe: Rauha. Yhteisvastuukeräyksen tuotteita myynnissä. Su 11.2. Klo 11.30?13 ohjelmassa mm. Yhteisvastuukeräyksen 2018 avaus. Jumalanpalveluksen jälkeen ruokailu ja yhteistä tekemistä. Tuhkakeskiviikon messu klo 18 kirkossa, Tuhkaristillä merkitseminen. Kolehti Yhteisvastuukeräykselle. KUHMALAHDELLA Keskiviikkona 31.1. YHTEISVASTUUKERÄYS 2018 Su 4.2. 17.00 Avoin raamattupiiri Pentosalissa. Vieraana Kyllikki Koskela. klo 18 Seurahuoneella. klo 18 Sanan ja rukouksen ilta Su 4.2. MUU TOIMINTA Ke 31.1. Su 11.2. Su 18.2. Läksyt: Katekismuksesta 5. Torstaina 1.2. YHTEISKRISTILLINEN ISRAEL-ILTA Ma 5.2. klo 18 Kangasalan kirkossa. 0415074134 ja tulla myymään itsellesi tarpeettomia tai ylimääräisiä astioita, vaatteita tms. Musiikista vastaavat Minna ja Jussi Pyysalo sekä Majatalon oma Staff-kuoro ja Houseband. klo 16 Luopioisten kirkossa. klo 18.30 Vatialan srk-kodissa. Klo 13?14 keittolounas, vapaaehtoinen maksu. RIPARIKIRKKO Su 11.2. Jari Kemppainen, Ritva Huomo, Marja Lepistö, Jaana Mäki-Mantila. Lauluryhmä Doorikset sekä Suomen Punaisen Ristin piirin ja Kuhmalahden osaston toiminnan esittelyä. Marko Sagulin. Su 12.2. Myllystenpohjantie 2. Isko Anna Tapion luolassa klo 16.30. ”MINÄ USKON” -ILTA To 1.2. Eetu Olavi Tor Vierikka, Onkkaalasta. Laitikkala klo 18.30 Antti ja Minna Heikkilällä, Köökinmäentie 45. KEITTIÖN KESÄTYÖNTEKIJÄ Hae kesätöihin keittiöllemme kesäksi 2018