TERVETULOA!. 22-23
Sydän-Hämeen Lehti
Pälkäne & Kangasala | 85. alv. Parhaat
paikallispalvelut
- valtakunnallisesti
AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN
? Lukijalta: Värikkäitä
ruskakuvia
s. sis. | www.shl.fi
Keskiviikko 16.10.2013
TURVALLISESTI TALVEEN
KANGASALAN EUROMASTERIN KAUTTA!
VS
VARAA AIKASI
HELPOITEN NETISTÄ:
www.euromaster.fi!
Palvelemme ma-pe 8-17, la 10-14.
Kausivaihtojen aikaan aukioloaikamme
ovat pidemmät. 8-9
? Tulossa: Renkaiden
vaihto..............s. 29
Koivu
nimeltä
Antero
s. vuosikerta | Numero 45 | Irtonumero 3
Nyt tuntuu uskomattomalta, että ennen
palaveripöydässä pistettiin
tupakaksi.
Tupakan vastaisessa taistelussa on edetty jo hienovirityksiin. tommi.liljedahl@shl.fi
Pitkään odotettu pyörätie
S
ahalahden entinen keskusta
Pakkala jäi vähitellen sivukyläksi, kun rakentaminen keskittyi Saarioisten ympärille. Se oli niin pitkä,
että viini olisi pitänyt myydä
tynnyrissä, jotta tekstin olisi
nähnyt lukea.
Oluen ystävät ovat odottaneet vesi kielellä, että
Rönnvikin panimo saadaan
käyttöön.
Pienpanimotoiminta on
luonnollisesti alkoholiviranomaisen erityisvalvonnassa, sillä jokainen tietää,
miten viina kiroihin joutuneet vaihtaisivat lähikaupan
halpaoluet ja hakumiesten
kantamat katkerot pienpanimotuotteisiin. Mentolisavukkeiden
kielto sataa jälleen varustamoiden laariin: ne saavat
laivoilleen uuden asiakasryhmän.
Myös tupakan tuotemerkit
pyritään häivyttämään ihmisten silmistä ja mielistä. Kysehän on
kotimaisesta viinirypäleestä
käymisteitse valmistetusta
Kirjoittaja on Sydän- miedosta alkoholijuomasta.
Hämeen Lehden
Tämäkin on lyhennetty
päätoimittaja. toisin kuin tupakan
kohdalla.
Tupakkalainsäädännön
tiukennuksia vastaan on aina
purnattu, mutta harva kaipaa
röyhyttelijöitä takaisin baareihin. Laivoja
mainostetaan bilepaikkoina,
mutta todellisuudessa ne
ovat eläkeläisten väsyneitä
karaokekaukaloita, joilla ajetaan hakemaan halpaa viinaa.
Ihmiset reissaavat aluevesirajan taakse, jotta saavat
raahata maihin edullisemmin verotetun juomakuorman. Palvelu
pelaa: hakumiehen ei tarvitse
lähteä nostelemaan juomalaatikoita, vaan ne pakataan
valmiiksi pakettiautoon.
Vaikka suomalaisille maistuu olut, kukaan ei saa juotua
eikä ainakaan varastoitua säi-
Rönnvikin viiniä
ei saa sanoa
viiniksi. Se ei ole kovin johdonmukaista.
shl Tommi Liljedahl
Sydän-Hämeen Lehti
Pälkäneen ja Kangasalan
paikallislehti.
Ilmestyy keskiviikkoisin.
Sähköpostiosoitteet:
toimitus@shl.fi
ilmoitukset@shl.fi
tilaukset@shl.fi
Kotisivu: www.shl.fi
Puhelin: 03 539 9800
Tilaukset ja osoitteen
muutokset: 03 539 9800
Postiosoite:
PL 16, 36601 PÄLKÄNE
Käyntiosoite:
Onkkaalantie 58
Avoinna: ma?ke klo 9?16
(to?pe sop. Tuotemerkkien sijaan askien kylkeen painetaan varoittavia tekstejä ja
kuvia.
Lisäksi tämän päivän tupakat ovat lähes terveystuotteita takavuosikymmeniin
verrattuna. Nyt
haetaan valmiiksi pakattu
pumppukärryllinen. Sydän-Hämeen Lehti
joituksiin ja niiden valvontaan.
Suomen edustalla edestakaisin ajavat Ruotsinlaivat
ovat suomalaisen alkoholilainsäädännön irvokkaimpia monumentteja. Ehdotuksesta älähtivät muun muassa
pienpanimot ja kyläkaupat,
joille koittaisi loppu, kun
alkoholi alettaisiin hakea Alkosta tai Virosta.
Poliitikotkin perääntyivät
aiheessa, ja keskivertolukijalle jäi se käsitys, että kyse
oli taas yhdestä mätäkuun
jutusta. Alkoholin kohdalla on kuitenkin tähän saakka
edetty kohti suurempaa vapautta . 24 %
TILAUSHINNAT (kotimaa)
Kestotilaus 12 kk......78,50 ?
Kestotilaus 6 kk........44,50 ?
Kestotilaus 3 kk........23,00 ?
Hinnat sisältävät 10 % alv.
Lehden vastuu ilmoituksen
virheestä, väärästä julkaisu
päivästä tai poisjäännistä
on kaikissa tapauksissa
enintään ilmoituksen hinta.
Välitämme ilmoituksia
maamme kaikkiin sanoma
lehtiin niiden omilla
ilmoitushinnoilla.
Levikki:
5 405 kpl (LT 2012)
Lukijamäärä:
21 000 (TNS Atlas 12/2010)
Toimitusjohtaja:
Olli Sirén, 050 5169 145
olli.siren@shl.fi
Alma Manu Oy, 2013. Vaikka parin
kilometrin väli tarjoaisi mainion
tilaisuuden hyötyliikuntaan, kulkeminen on siirtynyt moottoroiduille pyörille. Mutta vielä valmistustakin suurempi
ongelma on myynti. Eihän
sellainen sovi, että viinimyymälässä alettaisiin kaupitella
olutta, joka on päivittäistavara.
Niinpä Rönnvikin myymälä jakautuu nykyisin
kahtia. Seuraavana aamuna
päätä särki pelkästä kärystä
ja haisevat vaatteet joutui
melkein polttamaan.
Ravintoiloihin rakennetut
tervaiset lasikopit on vähitellen purettu. Tosiasiassa sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee edelleen juomien
laimennusta osana alkoholilainuudistusta.
Jos alkoholin kulutusta
haluttaisiin oikeasti vähentää, keskityttäisiin tuontira-
. Säännöllisesti väliä polkevan mielestä
mäetkin loiventuivat, kun kevyelle
liikenteelle saatiin oma tie. Juomat
eivät oikeasti ole tarkoitettu
omaan käyttöön, kuten älytöntä touhua läpi sormien
katsovien tullimiesten kuuluu ajatella.
Maissa alkoholin kirojen
kitkemiseen käytetään uskomatonta luovuutta, josta osa
voitaisiin siirtää rajoille.
Pälkäneellä alkoholiviranomaisten oikut tuntee parhaiten Rönnvik, joka valmistaa tilaviinejä Laitikkalassa.
Fiinit viinin ystävät ovat
alusta alkaen haukkuneet tilaviinejä kotiviineiksi, koska
ne valmistetaan marjoista
eikä rypäleistä. Niistä on kitketty valtava määrä myrkkyjä,
jotka aiheuttavat valtaosan
terveyshaitoista.
Enää ei imeskellä syöpäkääryleitä, vaan täsmälääkettä, jossa koukuttava
aine pyritään tarjoilemaan
mahdollisimman puhtaaksi
jalostettuna.
Nikotiini on tuotu tarjolle
monessa muussakin muodossa, ettei keuhkoja tarvitsisi turhaan pilata savulla.
Nikotiinipurkat ovat tarjolla
paraatipaikalla kaupan kassalla, mutta samaa tuotetta
vesihöyryn seassa annostelevan sähkötupakan myynti
ja markkinointi on yritetty
tehdä mahdollisimman vaikeaksi. Kaupoissa tupakat on siirretty
numeronäppäinten taakse ja
kioskeissa niiden eteen vedetään seinämä. 2
Keskiviikko 16.10.2013
Pääkirjoitus
Perustettu 14.9.1929
Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Aiemmin käytössä olivat kokoontaitettavat kärryt,
joilla sai kulkemaan muutaman juomalaatikollisen. Toinen puoli on viinimyymälää, toinen puoli
elintarvikekioskia, joka voi
myydä myös olutta.
Taistelu päihteitä vastaan
ei ole turhaa, sillä niistä aiheutuu paljon harmia ja kustannuksia. Satunnainen kulkija puolestaan huomasi
vasta pyörätien valmistuttua, miten
mutkainen tie onkaan.
Pälkäneellä
16.10.2013
Nyt liikkeelle
pääsee iltaisinkin,
sillä uuden
asvaltin yllä
hohtavat valot.
K
irkonkylän ja Pakkalan välillä ei kulje rinnakkaistietä,
jonka kautta lenkkeilijät,
ulkoilijat, pyöräilijät ja kävelijät
olisivat voineet kulkea taajamien
väliä. Rönnvik on
vastannut huutoon. Siksi vanhat ja nuoret kulkijat ovat yrittäneet selvitä mäkisen
ja mutkaisen tien olemattomalla
pientareella.
Kaikkia vaarallinen tienlaita
ei ole houkutellut. Tänä
syksynä Pakkala siirtyi mielikuvissa
paljon lähemmäs kirkonkylää, kun
pitkään odotettu pyörätie vihdoin
valmistui.
Ensikokemukset valaistusta ja
päällystetystä väylästä ovat olleet
innostuneita ja kiittäviä. versio alkoholiviranomaisen
alkuperäisestä nimiehdotuksesta. Tupakkamie-
hetkään eivät viihtyneet ankeissa tupakkatiloissa, vaan
sätkällä alettiin käydä pihalla.
Ennen ravintoloita tupakoitsijat on häädetty julkisista tiloista, työpaikoilta ja
busseista. Se on
kotimaisesta
viinirypäleestä
käymisteitse
valmistettu mieto
alkoholijuoma.
liöautollista kaljaa. Nyt liikkeelle pääsee
iltaisinkin, sillä uuden asvaltin yllä
hohtavat valot.
Pyörätien käyttöönottojuhlan
alla kannattaa muistaa, että väylä
valmistui vähintään viisi vuotta liian myöhään.
Pyörätie oli Sahalahden kärkikohteita heti kun kuntaliitoksesta ja
sen porkkanarahakohteista alettiin
neuvotella.
Kyläläiset tarjosivat jopa talkooapuaan, jotta vaarallinen Toukolan
mutka olisi samalla saatu oikaistua.
Kangasalan ja viranomaisten suunnalla sahalahtelainen talkoomeininki ei kuitenkaan nopeuttanut ja
edistänyt hanketta, vaan se siirtyi
eri syillä verukkeilla yhä pidemmälle tulevaisuuteen.
Mihin laittaisi pumppukärryllisen olutta?
Omituiset uutiset leviävät
kesällä, kun iltapäivälehtien
kesätoimittajat pyörittävät
päivästä toiseen olemattoman uutistarjonnan puhuttavimpia aiheita.
Viime kesänä kiihkoiltiin
ruokakaupassa myytävien
oluiden ja siidereiden laimentamisesta korkeintaan
3,5-prosenttiseksi. Kun
seudulla alettiin kasvattaa
viinirypäleitä, viiniä alettiin
valmistaa myös alkuperäisraaka-aineesta.
Mutta kyllähän jokainen
ymmärtää, ettei tällaista viiniä voi sanoa viiniksi, koska
Suomi ei ole EU:n viinintuotantoaluetta. Jatkuvat taksiralli kulkisi kohti Laitikkalaa,
kun puoliraittiit punanenät
matkaisivat tutustumaan
uutuuslagereihin ja tummiin
erikoisuuksiin.
Rönnvikissä on kuitenkin
totuttu elämään alkoholiviranomaisten kanssa, ja se
perkasi panimon esteet yksi
toisensa jälkeen. mukaan)
Päätoimittaja:
Tommi Liljedahl
050 3010 291
tommi.liljedahl@shl.fi
Toimittajat:
Jani Oksanen
044 7557 213
jani.oksanen@shl.fi
Krista Kaitasuo
044 7557 214
krista.kaitasuo@shl.fi
Yritysasiakkaat:
Anssi Kukkonen
044 3477 402
anssi.kukkonen@shl.fi
Tuottaja:
Päivi Martikainen
044 7557 215
paivi.martikainen@shl.fi
ILMOITUSHINNAT
etusivu...............1,54 ?/pmm
takasivu.............1,18 ?/pmm
ennen tekstiä..1,07 ?/pmm
tekstissä............1,07 ?/pmm
tekstin jälk........1,07 ?/pmm
kuolinilm..........1,12 ?/pmm
värilisä................0,29 ?/pmm
Pienin ilmoituskoko
1 x 30 mm
Hintoihin lisätään
alv
klo 12-18
ELVIS-tulkki
Aron
Pikkusuolaisia
annoksia
Meiltä uutuutena,
suussasulavan
herkulliset
alias Juha Leppänen
AVOINNA PÄIVITTÄIN
KLO 10-17
Tule pyörittämään
arpajaisrulettia
Las Vegas -tyyliin!
YRITTÄJÄ, mainosta näyttävästi Tässä.fi:ssä!
Anssi Kukkonen Sydän-Hämeen Lehdestä
kertoo lisää, puh. klo 16-18
TO 17.10. klo 10-13
NYT MYÖS PÄLKÄNEELLÄ!
Onkkaalantie 43.
Meiltä tavaraa joka lähtöön, tervetuloa penkomaan!
Avoinna ti-pe 10-18, la-su 11-16
Pöytävar. 050-3834234
VAPAA PÄÄSY!
?
?
VINTAGEVIIKKO
Jatkuvasti vaihtuva
näyttely
Kahvion herkut
mm. Pizza slice
. Renkaiden kausivaihdot
. 0400 202 229, Takojantie 2, Pälkäne . Kana- ja makkarakorit
Sydän-Hämeen Lehti
Soita ja varmista!
RIPEÄÄ PALVELUA
VALMISBETONIA
LAMMILTA
Mitä nettiä?
Avoinna
sopimuksen mukaan.
pe 25.10.8.30
k lo 1 0 - 1
a
i
s
k
u
u
t
u
u
n
o
j
l
JA!
a
H
P
A
L
S
Y
T
le YLLÄ
aj
L i iv i n o st
al
Arpajaiset:
Arvotaan 6 kpl 50 euron
lahjakorttia.
Ostoksista arpa.
Fiina
Tervetuloa!
T:mi Annikki Westman
P. Sahalahden Sinisudet
Varaa meiltä
ytäsi!
kirpputoripö
PANOSTA NYKYISEEN KOTIISI
Antero Liitiä 040 576 8380
. / pöytä
Onkkaalantie 43, Pälkäne
www.poistomyynti.palvelee.fi
Järj. Henkilöautojen huollot, korjaukset
. DUNLVLQ PD±SH ± OD
Synttäriviikko
ma 21.-la 26.10.
Koko viikon
KAIKKI
TUOTTEET
-20%
T
I
V
H
A
K
KAKKU
sääennusteet, ruuhkatilanteet sekä lähimmät palvelut
kännykästäsi missä ja milloin
vain.
Tässä.fi valittiin vuoden 2013 parhaaksi
mobiilisovellukseksi. Kausisäilytykset
. koruja, kelloja, hopeita...
KE 16.10. S
ZZZ HNDQJDVDOD ¿ NRUSROD . Uudet renkaat ym....
Auto-/kuljetuspumpuilla
sekä ränni-autoilla
Osallistu syksyn
älykkäimpään
kilpailuun osoitteessa
shl.fi/kilpailut.
Voit voittaa
31.10.2013
Nokia Lumia 520
-puhelimen
(arvo 130 ?).
Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit
Koskisen Betoni Oy
www.luopioistenautohuolto.fi
LUOPIOISTEN AUTOHUOLTO
Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. 044-3477402
Sydän-Hämeen Lehti
Esillä myös
uutuudet!
19
Fiina
10 v.!
KELLOSEPÄNLIIKE
33-201
80 v
KORPOLA
/LLVDQWLH .DQJDVDOD . lusikkamunkit
ja valkosuklaakakut
odottavat Sinua!
ma-la 14.-19.10.2013
Vintage aarteita ainutlaatuiseen hintaan vuosikymmenten varrelta: esim. Hot wings . www.?ina.?
Avoinna: ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14. 03-6336 575
Alinantie 1, Luopioinen Puh. 0440-861 226,
hinta 5 . . Lataa ilmaiseksi kännykkääsi sovelluskaupastasi!
Paikalla Kalevala Korujen
asiantuntija hopeaseppä
Seija Lindström.
Ota mukaan vanhoja
Kalevala Koruja joista
haluat lisätietoa.
KAHVITARJOILU KE JA TO
ARPAJAISET - TERVETULOA
3
liikkuvalle
alvelut
p
is
ll
a
ik
a
p
t
a
a
h
r
a
p
ti!
- valtakunnallises
Lähdit sitten ostoksille, mökille tai lomamatkalle,
Tässä.fi helpottaa elämääsi
kokoamalla tarvittavat paikalliset tiedot luotettavasti
yhteen paikkaan Pälkäneeltä,
Kangasalta ja koko maasta!
Näet paikalliset tarjoukset,
Vuoden 2013
luova yrittäjä.
MINETTI
jäätelöt!
TÄSSÄsu.omFaIlaiselle
Kalevala Koru
-päivä
paikalla
Muun muassa:
. Sydän-Hämeen Lehti
Keskiviikko 16.10.2013
KIRPPIS
POISTOMYYNTI
Sahalahden srk-talolla
la 26.10
Olisi ollut suotavaa, että
Pyykkö-museota koskeva aloite olisi käsitelty ennen tätä, asioiden kietoutumista toisiinsa
mietti ääneen Timo Keskinen
(kd).
Hän saikin kannatuksen
ponnelleen, jonka mukaan
aloite tulee huomioida kulttuuritaloa koskevassa päätöksenteossa kunnes aloite on saatu
käsiteltyä.
Sen verran varovaisiksi valtuutetut ovat kulttuuritaloon
liittyvien asioiden kanssa jo
tulleet, että Jari Hagqvist
(kd.) kannatti varmuuden
vuoksi Keskisen ponsiesitystä
sen jälkeen, kun puheenjohta-
ja Raimo Kouhia vielä hieman
hioi ponnen sanamuotoa.
Asian palauttamisen kannalla ollut Hannu Karppila
(kesk.) jätti osakeyhtiön perustamispäätöksestä eriävän
mielipiteensä. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Hallintojohtaja Jonna
Sillman-Sola puolestaan huomautti kunnilla olevan nykysäädöksillä lähes olemattomat
mahdollisuudet kulttuuritalon
kaltaisten kokonaisuuksien
pyörittämiseen omana palvelunaan, mistä syystä osakeyhtiön
perustaminen on miltei ainoa
ratkaisu.
Heikki Lyytinen (kok.)
selvitti museon tai gallerian
olevan ennemminkin työnimi
kuin lopullinen muoto. 4
Keskiviikko 16.10.2013
uutiset
. Sydän-Hämeen Lehti
Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Hän lähti Pirkkalaan Kangasalta, jossa hän
toimi sosiaalijohtajana.
Kangasalan nykyinen kunnanjohtaja Jukka Mäkelä on
jäämässä eläkkeelle marraskuun lopussa.
Kulttuuritalo sai nimen ja hallintomuodon,
toiminta vielä avoinna
Linjaus: Kangasala-talo toimii osakeyhtiönä, joka aluksi vastannee myös museotoiminnasta
Kangasala
Kulttuuritalon peruskiven
muuraamiseen on aikaa vajaa
viikko, mutta talon toiminnan
sisältö on edelleen epäselvä.
Projektissa askellettiin tällä
viikolla hieman eteenpäin, kun
kulttuuritalo sai maanantaina
sekä nimen että hallintomuodon. Vaikka toiminnasta vastaa yhtiö, omistaa tilat
kunnan omistama Kangasalan
Torikeskus Oy.
Valtuustossa päästiin lopulta
näkemykseen, jonka mukaan
osakeyhtiö ei sulje valtionapuja pois, vaan määrittävänä
tekijänä on ennemminkin talon työntekijämäärä ja näiden
taustat. Minulla ei ole mitään paikallisen kulttuuritoiminnan kehittämistä vastaan eikä Kimmo
Pyykköä vastaan, eivätkä kustannuksetkaan ole lopulta niin
kauheat. Aika monta virkaa
olisi silläkin rahalla saatu, kristillisdemokraattien Hagqvist
huomautti.
Filippiinien maanjäristys: Rakennukset huojuivat, kirkkoja sortui
Teijo Kuiri selvisi säikähdyksellä maanjäristyksestä
Tiistaiaamuna Filippiineillä
sattunut maanjäristys vaati
ainakin 70 ihmisen hengen.
Lisäksi kymmeniä ihmisiä
loukkaantui.
. Sen
käsissä on myös tulevan toimitusjohtajan valinta.
Kunnan edustajan yhtiökokoukseen nimeää joko kunnanhallitus tai sen valtuuttamana
liiketoimintajaosto.
Kunnanhallitus on edellyttänyt, että kulttuuri- ja
museotoiminta muodostavat
erilliset tulosyksiköt yhtiön
kirjanpidossa. Itselläni
ei mitään hätää ja liikenne pelaa melko hyvin, mutta erittäin
karmaiseva kokemus maanjäristys oli, Teijo Kuiri kirjoittaa
tapahtumapaikalta.. Esityksen mukaan yhtiö kuitenkin vastaisi myös museon toiminnasta, ja osakeyhtiö
sulkee museon valtion apujen
ulkopuolelle, huolestui vasemmistoliiton Jorma Mäntylä.
Häntä ihmetytti, miksi kulttuuritalon toimintaa pohtinut
neuvottelukunta nimenomaan
jätti museon erillisenä suunnitelmiensa ulkopuolelle mutta
osakeyhtiön olisi silti määrä
vastata myös museon toiminnan järjestämisestä.
Kangasala-talon ja museon
yhteisen hallinnon tarkoituksenmukaisuutta on perusteltu
tiiviillä yhteistyöllä. Ihmiset
juoksivat kaduille ja ovat siellä
edelleen, luopioislainen Teijo
Kuiri kirjoittaa Cebun saarelta.
Maanjäristys oli voimakkuudeltaan 7,2 magnitudia. Puhelimitse (03) 539 9800
Oskari Auvinen
kunnanjohtajaksi
yhden äänen turvin
Kangasala
Pirkkalan kansliapäällikkö Oskari Auvinen on valittu Kangasalan uudeksi kunnanjohtajaksi. Valtuuston maanantai-iltana
käydyn äänestyksen lopputuloksena äänet jakautuivat vain
kahdelle ehdokkaalle, Auviselle ja Muuramen hallintojohtajalle Sami Niemelle. Pyytäisin skarppausta
virkamiehille ja meille valtuutetuille, ettei tällaisia tulisi
jatkossa. Jopa teissä on halkea-
mia Boholilla ja täällä. Hallitus olisi kooltaan
suurin Kangasalan eri konserniyhtiöiden hallituksista. Tämän jälkeen kaikki puhaltavat taas yhdessä yhteen
hiileen, totesi kokoomuksen
Harri Syrjäläinen.
Sujuvan yhteiselon jatkumisen takeena voi nähdä valintaprosessin aiemmat vaiheet,
joissa äänestyksiä ei nähty.
Kansliapäällikkönä Oskari
Auvinen on Pirkkalassa muun
muassa toiminut pormestarin
sijaisena ja johtanut kunnan
päivittäistä toimintaa sekä
tiedottamista. Häntä huoletti
mahdollinen tilanne, jossa
kunta joutuisi avustamaan taloa sallittua enemmän ja olisi
altis korvausvaatimuksille
esimerkiksi kilpailutilanteen
vääristämisestä.
Talon rakennussuunnitelmiin kaavaillut muutokset,
joita kulttuuritalon toimintaa
pohtinut neuvottelukunta teki
toiminnallisuuden kohentamiseksi, valtuusto hyväksyi
pienemmin soraäänin. Olin aamulla kahdeksan
jälkeen autokorjaamolla, kun
kaikki rakennukset ja valopylväät alkoivat heilua. Päätös osakeyhtiömuodon valinnasta vie puolestaan
hanketta lisää eteenpäin.
. Paljon vanhoja kirkkoja on
sortunut ja tavarataloissa on
vaurioita. Luulin,
että vieressä olleet korkeat
rakennukset sortuvat, kun ne
heiluivat niin pahasti. Näin päästään liikkeelle
ja valitsemaan toimitusjohtajaa ja hallitusta ja sitä kautta
toimintaa kehitettyä, kun talo
valmistuu ensi vuonna, linjasi
valtuuston kokouksessa kunnanhallituksen puheenjohtaja
Heikki Lyytinen (kok).
Kangasala-talosta keskusteltiin valtuustossa jälleen tiiviisti,
tällä kertaa talon toiminnasta
vastaavan osakeyhtiön perustamisen yhteydessä.
. Sen
keskipiste oli Cebun naapuri-
saarella Boholilla.
Owas Design -puutarhakalusteita maahan tuova Kuiri
kertoo, että isot rakennukset ja
tavaratalot on suljettu romahdusvaaran ja jälkijäristysten
pelossa.
Sähköt ovat osin poikki ja
lentokenttä kiinni.
. Muutospaketille budjetoitiin hinnaksi reilusti yli 300 000 euroa.
. Ideana
ei ole myöskään palkata pyörittämiseen järin paljon henkilöstöä.
Aloite kulkee
mukana
Valtuustoaloite kulttuuritaloon
liittyvän Kimmo Pyykkö -museohankkeen jäädyttämisestä
on lähetetty valmisteluun ja
sen on määrä palata valtuustolle tammikuussa. Kunnan
mukaan mahdollisuutta Kimmo Pyykkö -säätiön perustamiselle deponoituja taideteoksia hallinnoimaan selvitellään
kuitenkin edelleen.
Osakeyhtiömuotoista museota kammoksunut Mäntylä
esitti Seppo Tallin (vas.) kannattamana hallintomuotopää-
töksen palauttamista uudelleen
selviteltäväksi, mutta 43 valtuutettua 51:stä halusi jatkaa
asian käsittelyä saman tien.
Vaihtoehtoja
on ja ei ole
Kunnan kokonaan omistaman
osakeyhtiön seitsemänjäseniseen hallitukseen kaavaillaan
myös ulkopuolisia asiantuntijoita, ja toimitusjohtajan tukena voisi olla yhtiön hallituksen
nimeämä neuvottelukunta.
Tässä voisivat olla edustettuina
esimerkiksi kirjasto, kulttuuritoimi, yrittäjät ja harrastajaryhmät. Sillä välin
projektia viedään eteenpäin
kuten tähänkin asti.
. Valinta
syntyi äänin 26?25 Auvisen
eduksi.
Ääntenlasku meni tiukaksi, sillä
Oskari Auvinen valittiin vain
yhden äänen turvin.
Kaksikko valikoitui soveltuvuustesteihin kaikkiaan paristakymmenestä hakijasta, joita
perkasi haastatteluihin ja testeihin muun muassa valtuuston ja
hallituksen puheenjohtajistosta koottu ryhmä.
Valtuustolle yritettiin ennen
kokousta etsiä yhtä selkeää
nimeä valittavaksi, mutta sosialidemokraatit ilmoittivat liputtavansa Auvisen puolesta ja
kokoomuksen valtuustoryhmä
asettui Niemen taakse.
Esimerkiksi
hevosharrastus tai jokin pienimuotoinen yritystoiminta voi
hyvinkin tulla siellä kysymykseen, Konttila arvioi.
Huonokuntoisia
järviä kaksi
shl Ulla Siren
Pälkäneen ja Kangasalan
vesistöt luokiteltiin pääosin
hyviksi.
Pälkäneellä välttävän ja
huonon välille asettui Pälkäneveden kaakkoisosa, ja
ekologiselta tilaltaan välttäväksi katsottiin myös Sahalahden Kirkkojärvi.
Huonokuntoisiksi luokiteltiin Pakkalanjärvi Sahalahdella ja Kirkkojärvi Kangasalan keskusta-alueella.
Pirkanmaan Ely-keskuksen alueella Pyhäjärven,
Vanajaveden sekä Ikaalisten reitin alueen järvien ja
jokien vedenlaatu on muuta Pirkanmaata huonompi.
Jokivesistä 60 prosenttia ja
järvistä 21 prosenttia on
laadultaan tyydyttävässä,
välttävässä tai jopa huonossa tilassa.
Pirkanmaan suuret jär-
Pälkäneen sosiaalipalvelut
Kangasalan hoidettavaksi
Sosiaalipalvelujen siirtyminen
Kangasalan hoidettavaksi ei
tule merkittävästi näkymään
pälkäneläisille. lisäksi
huomioon veden laatu,
haitalliset aineet, esimerkiksi torjunta-aineet ja raskasmetallit sekä vesistöjen
rakenteelliset muutokset,
kuten perkaukset ja padot.
Sää
Torstaina
+5
Sahalahti
+5
Kangasala
Perjantaina
Kuhmalahti
+5
Pälkäne
+4
+5
Sahalahti
+6
Kangasala
Lauantaina
Kuhmalahti
+6
Luopioinen
Pälkäne
+5
+1
Sahalahti
+2
Kangasala
Sunnuntaina
Kuhmalahti
+2
Luopioinen
Pälkäne
+2
+3
Sahalahti
+2
Kangasala
+2
Luopioinen
Pälkäne
+3
Selkeää
Puolipilvistä
Vesikuuroja
Pilvistä
Ukkosta
Lumisadetta
Kuhmalahti
Luopioinen
Palveleva meteorologi puh. Ekologisessa luokittelussa pyritään ottamaan biologisten
tekijöiden . 0600 1 0600
(3,98 e/min + pvm). Myyntipäällikkö Eero
Konttila kertoo, että kohde
on hyvin poikkeuksellinen ja
merkittävä.
. . Näkyvimmät
muutokset ovat vammaispalvelun sosiaalityöntekijän ja
kotihoidon ohjaajan toimistojen siirtyminen Kangasalle
sekä asiakkaiden laskutuksen
siirtymisen myötä muuttuvat
yhteystiedot.
. kuten kalaston, vesikasvillisuuden ja
pohjaeläimistön . Uskon, että se herättää
kiinnostusta, Konttila sanoo.
Hän olettaa, että ostajaehdokkaat ovat pääasiassa yksityishenkilöitä tai perheitä.
. Säätyläiselämää ja maanviljelystä Pälkäneellä.
Yksityiskodiksi
Myttäälän kartanoon kuuluu
päärakennuksen lisäksi yhteensä parikymmentä asuin- tai
maatilan ulkorakennusta, rantasauna ja 1800-luvun alussa
valmistunut väentupa.
Maapinta-alaa on noin 38
hehtaaria ja rantaviivaa on yli
kilometri.
Kaikki myydään yhtenä kokonaisuutena.
Myttäälää myy Huoneistokeskus. Lasten muutettua kotoa
pois kotoa 14 huonetta ja keittiö kaikkine muine tiloineen
alkoi tuntua liian suurelta.
Lisäksi meitä alkoivat rasittaa
työmatkat Tampereelle ja Turkuun. Välimatka
on kuitenkin niin lyhyt . Joitakin sosiaalipalveluiden asiakasmaksuihin
ja kriteereihin liittyviä ohjeistuksia tullaan yhtenäistämään,
mutta suurista muutoksista ei
Koiviston mukaan ole kyse.
Sopimus on ollut kovan
työn takana, sillä valmistelua
on haluttu tehdä huolella ja
siksi siihen on käytetty paljon
työtunteja.
. Myttäälä on nyt hyvässä
kunnossa ja muodostaa hienon
kokonaisuuden, melkoisen paratiisin, joten siitä on seuraavan
hyvä jatkaa. Asiointi vammaispalvelun sosiaalityöntekijän luona
virastolla on meilläkin melko
vähäistä ja sosiaalityöntekijä
tulee kuitenkin jatkossakin
tekemään asiakkaiden luona
kotikäyntejä, taustoittaa Pälkäneen perusturvajohtaja Janita
Koivisto.
Haaparinne siirtyy vuodenvaihteessa sosiaalipalveluista
hallinnollisesti psykososiaalisten palvelujen alaisuuteen
eli osaksi terveyspalveluja,
mutta senkään muutoksen ei
arvella erityisemmin näkyvän
asiakkaille. Sitä
ennen kartano oli vuodesta
1927 asti ollut Hämeen Koeaseman käytössä. Sydän-Hämeen Lehti
Keskiviikko 16.10.2013
5
Luokittelu: Pälkäneen
ja Kangasalan vesistöjen
ekologinen tila pääosin hyvä
Vesien tilasta
haetaan yhä
tarkempaa tietoa
Kartanon, asuinrakennusten ja rantasaunan lisäksi myyntiin tulee 38 hehtaaria peltoja ja reilu kilometri rantaviivaa.
Luopuminen: Historiallinen kartanomiljöö
Mallasveden rannalla kävi liian väljäksi omistajilleen
Vesien ekologisesta tilasta
tehdyn tuoreen arvion mukaan Pirkanmaan järvien
pinta-alasta vajaa 80 prosenttia ja jokien pituudesta
40 prosenttia on hyvässä tai
erinomaisessa tilassa.
Arvio perustuu juuri
valmistuneeseen vesien tilan valtakunnalliseen luokitteluun, johon on saatu
mukaan huomattavasti
enemmän vesistöjä kuin
edelliseen, vuonna 2006
tehtyyn työhön.
Tällä kerralla luokiteltiin kaikki Pirkanmaan
yli 50 hehtaarin järvet ja
niiden laskujoet, koska
myös näiden pienempien
vesialueiden tila kiinnostaa
erityisesti mökkiasukkaita.
Luokittelussa jokivesistöjä
on mukana 137 ja järviä
262, kun niitä aiemmin
saatiin mukaan 52 ja 154.
Myttäälän kartano myydään
Pälkäne
Myttäälän kartanolle etsitään
jälleen ostajaa. Vesienhoidon tavoitteena niin
Pirkanmaalla kuin muuallakin Suomessa ja koko
EU:ssa on vesien hyvän tai
erinomaisen tilan saavuttaminen ja säilyttäminen pinta- ja pohjavesissä vuoteen
2015 mennessä.
Hyvällä ekologisella
tilalla tarkoitetaan, että
esimerkiksi kalojen, pohjaeläinten, vesikasvien ja
planktonlevien esiintymisessä ja lajistossa on korkeintaan vähäisiä ihmisen
toiminnasta aiheutuvia
muutoksia.
Ihmisen toiminnan
aiheuttamaa vaikutusta
arvioitaessa lähtökohtana ovat kunkin vesistön
luontaiset ominaispiirteet.
Näin esimerkiksi matalia
humusjärviä, ulkosaariston vesiä ja kangasmaiden
jokia ei vertailla toisiinsa,
vaan jokaisella tyypillä on
omat tavoitearvonsa. Seitsemän vuotta kartanoa ja tiluksia hallinneet omistajat ovat päättäneet
luopua suuresta ja paljon työtä
ja aikaa vaativasta kodistaan.
. Päärakennus
ja rantahuvila Oravalinna on
Oksmanien toimesta entisöity
1800- ja 1900-lukujen taitteen
asuun.
. Ihmiset vaihtuvat,
Myttäälän tarina jatkuu, näin
on ollut jo vuosisatoja, Oksman toteaa.
Kartanon päärakennus on
valmistunut vuonna 1888
rakennusmestari Alfred Adrian Sirénin ja toinen kerros
ja nykyinen ulkoasu vuonna
1927 arkkitehti Jussi Paatelan
suunnitelmien mukaan.
Kartanosta ilmestyi viime
kesänä arkkitehti Seija Hirvikallion kirjoittama historiikki
Myttäälän kartano. Vietämme paljon aikaa
toisessa kodissamme Espanjassa, eikä ihminen voi olla kuin
yhdessä paikassa kerrallaan,
niinpä jotain ratkaisuja piti
tehdä vaikka raskas päätös se
oli, kertoo Petri Oksman.
Petri ja Erja Oksman ostivat
Myttäälän vuonna 2006. Etäisyyden vuoksi on mahdollista, että pääkaupunkiseudulta löytyy joku, joka haluaa
maalta kakkoskodin. mutta yhtä todennäköinen ostaja
on pirkanmaalainen ympärivuotinen asukas. Kangasalan
kunta vuokraa tilat Pälkäneen
kunnalta ja hankkii myös yksiköiden ateria-, siivous-, kiinteistöhoito- ja pesulapalvelut
Pälkäneen kunnalta nykyisessä
laajuudessaan toiminnan käynnistyessä.
Tehtyjen selvitysten kustannuksista on vastannut Pälkäne,
joka toivoi alun perin vuodelle 2015 kaavaillun sosiaali- ja
terveystoimen yhdistämisen
tapahtuvan jo vuotta aiemmin.
vet Pyhäjärveä ja Vanajavettä lukuun ottamatta
ovat kuitenkin hyvässä tai
erinomaisessa tilassa.
Uudesta Vesien tila kartalla -palvelusta voi tarkistaa esimerkiksi oman kotikuntansa järvien ja jokien
tilan.
Ei vain laadun
perusteella
Luokittelu perustuu Euroopan vesipolitiikan
puitedirektiiviin. siirtyy
Kangasalan kunnan palvelukseen noin 80 työntekijää.
Pälkäneen kuntalaisia palvelevan henkilöstön työsuhteet
jatkuvat entisillä ehdoillaan, ja
kunnat vastaavat jatkossakin
omien asukkaidensa palvelujen
rahoituksesta ja alueellaan sijaitsevista tiloista. Kartanoita tulee myyntiin
harvoin, ja Myttäälä on lisäksi
hyvin laaja ja eheä kokonaisuus. Tästä huolimatta tulee
varmasti esiin asioita, joita
huomaamme, että jäi sopimatta, ennakoi perusturvajohtaja
Koivisto.
Pälkäneen sosiaalitoimesta ?
vanhus- ja vammaispalveluista
sekä sosiaalityöstä
Liukkaan kelin
vuoksi kevyttä polttoöljyä tuonut auto ei lähtenyt yrittämään
talon pihaan, vaan pumppasi
polttoaineen mäen juurelta
kovemmalla paineella säiliöön.
Täyttöletku kuitenkin irtosi
ja öljyä valui talon seinustalle.
Öljyauton kuski yritti sammuttaa pumppuja kaukosäätimellään. Kirjoittamassani kirjassa puhutaan viinasta
ja taidetaan kerran kirotakin.
Kyllä vahvasti luulen, että tämän kirjan Brander olisi jättänyt omaan arvoonsa.
Yksityiskohtaisuus ja värik-
kyys on otettu huomioon myös
kirjan taitossa. Kun laite ei toiminut,
hän lähti liukastelemaan alas
autolle. Salama oli niin kännissä,
että sitä oli hirveä katsoa. Likaantuneen maan
poistaminen edellyttää perustusten tukemista sitä mukaa kun työt etenevät.
Kangasalan kirjasto 150-vuotta: Olli Helen päätti kera toimituskunnan, ettei historiikista
tehdä rutikuivaa historiapäivitystä. tituleerattu kirjastonhoitaja Irmeli
Holmberg, joka työskenteli Kangasalan kirjastolla 40
vuotta.
Holmberg tuli muun muassa
tuli tunnetuksi palauttamattomien kirjojen hakureissuistaan.
. Paikalla vieraillut
kiinteistönvälittäjä kiinnitti
huomiota öljyn hajuun ja neuvoi soittamaan ympäristönsuojelusihteerille välittömästi.
Kun vahingon laajuutta
alettiin selvittää, paikalla alkoi
juosta vakuutusyhtiön, aluepelastuslaitoksen edustajaa,
konsulttia, näytteenottajaa ja
ELY-keskuksen asiantuntijaa.
Tällä hetkellä talon ulkopuolella on reilun metrin syvyinen
monttu ja sisällä lähes samankokoinen kaivanto. Päätimme kirjan toimituskunnan kanssa, että kirjaan
pannaan väriä, elämää ja tunnetta, Helen sanoo.
Sen verran värikäs teoksesta
tuli, että Helen jopa epäilee, ettei kansankirjaston Kangasalle
vuonna 1862 perustanut pastori Henrik Erland Brander
ottaisi sitä sakastin kirjastoon
lainattavaksi.
. Sivuilta löytyy
muun muassa aikajanoja, listoja, pöytäkirjaotteita ja kirjaston
käyttöohjeita.
Huoli
nykykirjastosta
Olli Helen pelkää, että jos kir-. Ja
eräänä pimeänä talvi-iltana,
kun kirjastoautosta sammuivat valot, nappasi Holmberg
taskulampun käsiinsä ja näytti
sillä kuskille tietä.
Yleisöstä sen sijaan löytyi
rouva, joka oli ollut kuuluisan
kirjallisuusmatinean yleisössä
Pirtillä vuonna 1964. Branderia pidettiin melko
ahdasmielisenä ja ankarana
kirkonmiehenä. Kirjasta kuulee enemmän ensi sunnuntain Kirjakahvilassa.
Historiikki täynnä mehukkaita tarinoita
Kangasala
Kun Kangasalan lainakirjasto
vuonna 1862 perustettiin kirkon sakaristoon, ei tunnettu
sellaisia käsitteitä kuin dekkari, äänikirja tai DVD-elokuva.
Sen sijaan kirjaston ensimmäiset kirjat pyrkivät ajan mukaisesti kansan sivistämiseen ja
siveellistämiseen.
Sakaristosta löytyi muun
muassa Kuinka nuoresta vai-
mosta tulee kelpo ihminen, Autuuden oppia nuorisolle, setä
Tuomon tupa ja Martti Lutheruksen Vuorisaarna.
Persoonallinen
Irmeli Holmberg
Kangasalan kirjaston 150-vuotishistoriikkia lähestyttiin julkistamistilaisuudessa kuvaelman kautta . Sen
seinustalta on kaivettu kymmeniä tonneja saastunutta maata,
eikä vieläkään tiedetä, miten
laaja remontista tulee.
Öljyvahinko sattui vuoden
alkupäivinä. Saastunutta maata
on kuljetettu Tarastenjärven
ongelmajätelaitokselle jo 40
tonnia. Hän
lapioi öljyistä lunta muovisäkkeihin. Hannu
Salama esitteli tilaisuudessa
kirjansa Juhannustanssit, mistä alkoi suuri suomalainen kulttuurisota.
. Hakureissut olivat lähes
aina tuloksellisia, joku yleisöstä tiesi.
Rustasipa Holmberg omin
käsin myös teoksen Kirjasto-
1800-luvulla kirjoitus- ja
lukutaito oli Suomessa melko
rajoittunut, ihmiset asuivat
ahtaasti, eikä kirjahyllyt toden
totta olleet talojen vakiokalusteita.
Henkisesti pitkä matka oli
vielä esimerkiksi Hannu Salaman Juhannustansseihin, jota
tuikituiterissa ollut kirjailija
esitteli Kangasalan nuorisoseuran pirtillä 15. lähestymistapa
pyrki samaan elävyyteen, mitä
myös itse historiikki edustaa.
Kuvaelmassa muun muassa
kuultiin, kuinka puusepän koulutuksen saanut kirjastonhoitaja Juha Koski rakensi kirjastolle lainauspöydän, ja kuinka
hän käsin korjasi rikkimenneet
kirjat.
Omatoiminen oli niin ikään
?Rouva Kirjastoksi. Kun
se rupesi niitä Jumala-juttuja
puhumaan, lähti osa yleisöstä
pois ja tilaisuus keskeytettiin.
Historiikki ei
pääsisi sakastiin
Kuten jo kuvaelmasta voi päätellä, on Olli Helenin kirjoittama teos Sakastin kaapista torin
laidalle. Molempien monttujen pohjalla hiekka
on tummaa ja öljynkatkuista.
Maata kaivetaan vähitellen, etteivät talon perustukset
pettäisi. täynnä yk-
sityiskohtaisia tarinoita.
Värikkyys ja yksityiskohtaisuus tulevat esille myös Marja Muhosen taitossa.
. Tilalle on tuotu sepeliä,
joka tukee kaivantoa niin, ettei
Talon seinustalle valunut öljy on imeytynyt syvälle maaperään. 6
Keskiviikko 16.10.2013
uutiset
. Vei minuutin tai puolitoista, kunnes öljyntulo saatiin
loppumaan.
Kuski ryhtyi siivoamaan pihaan syntynyttä sotkua. Kangasalan kunnankirjasto 150 vuotta. Pelastajat arvelivat, että maahan
on valunut sen verran vähän
polttoöljyä, että se haihtuu itsekseen.
Kun pelastuslaitos ei ryhtynyt torjuntaan, asukkaat
uskoivat selvinneensä säikähdyksellä, kunnes taloa ryhdyttiin myymään reilu puoli
vuotta epäonnisen tankkauksen jälkeen. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . marraskuuta
auton alustan ja korin tekni1964.
set vaatimukset, vaikkei hän
omistanut edes ajokorttia. Puhelimitse (03) 539 9800
Öljyvahinko: Asukkaat sairastuivat öljyn katkusta
Öljyn pilaamaa
maata kaivetaan
asuintalon alta
Pälkäne
Epäonninen öljysäiliön täyttö
poiki pälkäneläistalossa painajaisen, jonka mittasuhteet ovat
hahmottumassa vasta lähes
vuosi tapahtuman jälkeen.
Terveystarkastaja on suositellut, ettei talossa asuttaisi. Sydän-Hämeen Lehti
Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Ne eivät kuitenkaan
kestäneet, ja tilanteen toivottomuuden huomannut kuski
soitti hätänumeroon.
Paikalle saapunut palokunta
ei kuitenkaan ryhtynyt kuorimaan öljyistä lunta routaisen
maan päältä eikä imeyttämään
polttoainetta turpeeseen
Olen erittäin tyytyväinen hallituksemme
kokoonpanoon. toisiamme
täydentävä paketti, Partnos
Oy:ssä henkilöstöjohtamisen valmentajana toimiva
Ahonen sanoo.
Uusi hallitus pyrkii vahvistamaan nuorkauppakamaritoiminnan vaikuttavuutta seutukunnalla sekä
tarjoamaan kehittymisen
ja onnistumisen paikkoja
jäsenistölleen.
Paikallistasolla nuorkauppakamari tekee yhteistyötä muun muassa kuntien
toimijoiden, yhdistysten,
yrittäjäjärjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien
kanssa.
. Se poiki terveysongelmia. Kun miestä
ei kuulunut takaisin, häntä
lähdettiin etsimään vesistöstä pelastuslaitoksen ja
meripelastusseuran veneillä. Isoissa
vahingoissa apuun tulevat ELYkeskuksen asiantuntijat.
. Vielä
ei ole tutkittu, oliko naapurin
kaivoveden pinnassa keväällä
havaittu öljymäinen aines peräisin öljyvuodosta.
Öljyvahingosta kärsinyt talo
sijaitsee ykkösluokan pohjavesialueella.
Kunta vastaa
jälkitorjunnasta
Seinän takaa kellarikerroksesta on poistettu maata myös metrin
syvyydeltä. Maaperästä ja pohjavedestä polttoöljy
ei pääse haihtumaan samalla
tavalla kuin järvi- tai ojaveden
pinnalta.
shl Tommi Liljedahl
Pirkanmaan Nuorkauppakamari:
Uusi puheenjohtaja tulee Kangasalta
Ellimaija Ahonen
johtaa monialaista
osaajaverkostoa
Kangasalalainen Ellimaija
Ahonen johtaa ensi vuo-
den ajan Pirkanmaan Nuorkauppakamaria.
. Sisäelimiin kertyneiden
myrkkyjen vuoksi asukkaita
varjostaa lopun elämää moninkertainen syöpäriski.
Jälkikäteen on arvioitu, että
maahan joutui useita satoja litroja polttoöljyä. Sekä asukkaiden
että koiran silmät kirvelivät
ja kasvoihin kohosi omituisia
pahkuroita.
Oireet helpottivat, kun asukkaat muuttivat talosta terveystarkastajan suosituksen jälkeen. Mielestäni kirjaston tulisi
pidättäytyä sen alkuperäisessä
tarkoituksessa kansansivistämisessä. Haastan myös nuorkauppakamaritoimintaa
tuntemattomat ottamaan
rohkeasti yhteyttä, mikäli
esimerkiksi yhteisprojektit, jäsenyys tai näkyvyys
kiinnostaa, Ahonen sanoo.
Nuorkauppakamari on
kansainvälinen jäsentensä
kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö
sekä kontaktiverkosto,
joka vaikuttaa aktiivisesti
yhteiskunnassa. Jotkut nykykirjastoista
tuntuvat toimivan supermarkettien tapaan. Nuorkauppakamarin
periaatteisiin kuuluu, että
hallitus vaihtuu joka vuosi
ja jokaisen viran voi tehdä
vain kerran.
Kymmenjäsenisessä hallituksessa on vahva edustus
Kangasalta, sillä Kangasalan
kirjakauppias Antti Pyykkönen toimii ensi vuoden
ajan rahastonhoitajana.
Pikkolan kaava
eteenpäin
Kangasala. lokakuuta kello 15.
Kirjaa voi hankkia muun
muassa Kangasalan pääkirjastolta ja Kangasalan kirjakaupasta.
shl Krista Kaitasuo
ilmoitettu 65-vuotias tamperelaismies löytyi kuolleena Kangasalan Vesijärvestä
viikko sitten sunnuntaina.
Menehtynyt mies oli lähtenyt perjantaina moottoriveneellä viereiseen saareen
sienestämään. Öljynkatkua puhalletaan talosta ulos koneen avulla.
Öljyvahingoissa ensivaiheen
torjuntavastuu on aluepelastuslaitoksella. Maasta
otettujen näytteiden avulla on
yritetty selvittää, miten laajalle öljy pääsi leviämään. Pahkurat ovat edelleen
jäljellä, ja pelkona on, ettei niistä pääse eroon kuin leikkauksella. Kahdeksan kuukautta talon asukkaat hengittivät
samaa ilmaa. Energiaa,
vahvoja osaajia ja sopivasti uutta verta eri puolilta
Pirkanmaata . Helsingissä on
kirjasto, johon suunnitellaan
äänitysstudiota bändeille. Vaikka kyseessä olisi rutiinitapaus,
öljyvahingoista informoidaan
aina ELY-keskusta.
Maaperän pilaaminen on
kiellettyä pohjavesien vuoksi.
Pienikin määrä öljyä riittää pilaamaan pohjaveden. Poliisi ei
kuitenkaan epäile, että tapaukseen liittyisi rikosta.. Vesijärveltä löytyi tyhjä
moottorivene.
Järvelle lähtiessään miehellä oli ollut jonkinlaiset
kelluntaliivit yllään. Her-
vannan kirjastossa on ompelukone, ja tänne Kangasallekin
suunnitellaan kirjastoautoon
lääkintähuoltoa. Usein öljy pääsee maaperään täyttämisen yhteydessä,
kun täyttöpistooli lentää irti.
Vahinkoja sattuu myös remonttien yhteydessä, kun säiliön täyttäjä ei tiedä, että putket
ovat poikki, Ari Nygrén kertoo.
Lisäksi vanhat öljysäiliöt
voivat aiheuttaa vahinkoja, jos
niistä pääsee vuotamaan öljyä
maaperään.
Aluepelastuslaitos voi käyttää ensitorjunnassa muun muassa vaahdotusta ja imeytystä
tai kaivaa saastuneet maat pois.
Palokunta pyrkii poistamaan
akuutin ongelman. Keskiviikko 16.10.2013
. Sydän-Hämeen Lehti
7
se sorru.
Kellarissa hurisee kone, joka
pumppaa öljyn saastuttamaa ilmaa ulos. Jälkitorjuntavastuu kuuluu kunnalle. Meidän asiantuntijoita
tarvitaan noin kerran viikossa, ympäristövalvontayksikön
päällikkö Ari Nygrén Pirkanmaan ELY-keskuksesta sanoo.
Pälkäneläistalon vahinko on
varsin tyypillinen öljyvahinko.
. Se on yhteydessä myös kunnan ympäristönsuojeluviranomaiseen, joka
vastaa jälkitorjunnasta.
Jos onnettomuus on suuri,
paikalle voidaan pyytää ELYkeskuksen asiantuntija. Jäsenet edustavat
monipuolisesti Pirkanmaan
elinkeinoelämän ja julkisen
sektorin nuoria avainhenkilöitä.
Pirkanmaan Nuorkauppakamari hallitus ensi
vuodeksi valittiin tiistaina. Kadonneeksi
Olli Helenin kirjoittamasta Kangasalan kirjastohistoriikista voi lukea myös Kuhmalahden ja Sahalahden kirjastojen elämästä.
jastot laajentavat palveluitaan
entisestään, tulee kirjojen lainaamisesta aikojen saatossa
maksullista.
. On se hassua
ajatella, että kohta kirjastoautoissa leikataan umpisuolia.
Helenin mielestä yksinkertainen on kaunista myös kirjastojen kohdalla.
. Kaavoituslautakunta tuo nähtäville
valmisteluaineiston, joka
koskee Pikkolan alueen asemakaavamuutosta. Nuorkauppakamarit vaikuttavat
yhteiskuntaan positiivisesti kehittämällä nuorten
aikuisten johtamistaitoa,
sosiaalista vastuuta, yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä.
Pirkanmaan Nuorkauppakamari toimii Pirkanmaan alueella noin 150
jäsenen, koejäsenen sekä
ainaisjäsenen eli senaattorin
voimin. Kaavassa etsitään Pikkolasta paikkaa aiemmin luonnostellun
liikuntapuiston ja liikuntahallin lisäksi ammattioppilaitoksen uudisrakennukselle ja terveyskeskukselle.
Pirkanmaan toisen asteen koulutuksesta päättävä
Tampereen osaamis- ja elinkeinolautakunta hyväksyi
ammatillisen koulutuksen
palveluverkon kehittämissuunnitelman, jonka
mukaan Pikkolaan tulee
lähivuosina uusi rakennus
ammattioppilaitoksen käyttöön.
Kadonneen ruumis
löytyi Vesijärvestä
Kangasala. Poliisi
ei sulje pois sitä vaihtoehtoa, että mies olisi saanut
sairauskohtauksen ja pudonnut järveen. Sen lisäksi tärkeää,
että varattomatkin ihmiset
voivat lainata kirjoja ilmaiseksi.
Olli Helen esittelee teostaan
Sakastin kaapista torin laidal-
le Kangasalan Kirjakahvilassa
kahvila Novelliassa 20
Retki sujui suunnitelmien
mukaan, ja olimme perillä noin
puoli kolme.
Retki oli mukava, ja oli hauskaa oppia lisää eri alojen töistä.
Sää oli sumuinen kuin Kostianvirran taistelun aikaan,
mistä piirsimme kuvaamataidon tunnilla. emmekä tähän
ole pyrkineetkään, päinvastoin.
Kysymyksessä ei osaltamme
ole missään tapauksessa Epaalan ja Kostian koulun vastakkainasettelu eikä sitä saada sellaiseksi väkisin tekemälläkään.
Pelkistettynä ajatuksemme on,
että emme halua omaa kouluamme lopetettavan. Se
oli mielenkiintoinen ja siinä oli
paljon asiaa, joten katsoimme
sen pariinkin otteeseen.
Päästyämme Onkkaalaan
menimme Osuuspankkiin.
Siellä pankinjohtaja Tero Järvinen kertoi meille pankkityöstä, opiskelusta, työn teosta ja rahan käytöstä. Sieltä lähdimme Karin taksilla Kostianvirran taistelun muistomerkille
katsomaan taistelualuetta.
Sen jälkeen jatkoimme Uotilan leipomoon. Näyt-
ti, että leivät valmistuisivat kuin
itsestään.
Kun kaikki olivat syöneet,
juoneet ja tehneet kierroksen,
lähdimme takaisin Luopioisiin. Keskustelu ja kirjoittelu sosiaalisessa mediassa sekä
keskustelupalstoilla on ajautumassa vinoon. Koulussa
saa ja tulee viihtyä: se on paras
tae oppimiselle ja siten hyville
oppimistuloksille. Matkalla poikkesimme Pälkäneen kunnantalolle,
johon tutustuimme nopeasti.
Jatkoimme matkaa kirjastoon, jossa meidät vastaanotti
kirjastotoimenjohtaja Seija
Heikkilä, joka kertoi, miten
kirjastonhoitajaksi kouluttaudutaan ja mitä kirjastotyöhön
kuuluu. Ja jos pihassa olisi
kunnon mäki, rinteen teitä ei
laskettaisi kiiltävän liukkaiksi.
Sitäkään en ymmärrä, miksi koulujen pihoihin pystytetään kiipeilytelineitä, joissa
on verkko kahden metrin
korkeudessa. Usein nämä liittyvät
puitteisiin tai resursseihin, toki
myös henkilöihin niin hyvässä
kuin pahassakin.
Pienessä kyläkoulussa opettajien on oltava erityisen kiin-
nostuneita työstänsä, koska
siihen liittyy paljon muutakin
kuin perinteinen opettajantyö. Sydän-Hämeen Lehti
sähköposti: toimitus@shl.fi . Saimme myös
tutustua kirjoihin ja Kostian
kajo -näyttelyyn. Se on ainoa tapa tutustua
toisen näkökantaan, tarkistaa
ja ehkä jopa korjata omaansa.
Oman mielipiteen muuttami-
nen ei ole ?takin kääntämistä?.
Mikäli ihminen saa lisätietoa,
on hänellä oikeus muuttaa aikaisempaa, joskus vankkaakin
mielipidettään.
Koulujen lopettamiskeskusteluissa on tuotu esille asioita,
jotka vaativat oikaisua. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Pidämme
elinvoimaisten kyläkoulujen
alasajoa koko valtakunnassa surullisena ja ajattelemattomana
tekona.
Keinotekoinen vertailu eri
koulujen välillä ei ole edes järkevää. Olemme painottaneet sitä, että opettajuus
kyläkoulussa on enemmänkin
elämäntapa kuin paikka, jossa
käymme töissä.
Maailma on kova paikka.
Lapsen ja nuoren hyvinvointi lähtee ensisijaisesti kotoa,
mutta myös siitä, millä mielellä hän käy koulua. luokkalaiset. Tästä ei ole kuin
haittaa kaikille osapuolille.
On hyvä, että asioista keskustellaan ja kirjoitetaan suoraan. Ei ole olemassa parempia tai huonompia kouluja: on
vain erilaisia kouluja, joissa on
erilaisia heikkouksia ja vahvuuksia. Kierroksella
saimme nähdä paljon koneita
sekä robotteja työssään. Suomi
löytyy listan huipulta, kun
vertaillaan oppimistuloksia,
muttei valitettavasti silloin,
kun mitataan lasten ja nuorten
kouluviihtymistä. -keskustelu pitää unohtaa.
Nykykoulu on aivan toisenlainen paikka. 8
Keskiviikko 16.10.2013
lukijalta
Kostian
tutkijoille
arvostusta
. Sieltä kun mätkähtää päälleen, niin niskat
ovat nurin, vaikka alla olisi
millaista turvahiekkaa.
Minun ymmärtääkseni
rehtorille maksetaan siitä,
että hän huolehtii koulun
turvallisuudesta.
Rehtori vastaa
turvallisuudesta
Elinvoimaisen kyläkoulun alasajo
on lyhytnäköistä toimintaa
Kirjoitimme taannoin SydänHämeen Lehteen ajatuksiamme Epaalan koulun lakkauttamissuunnitelmista. puhelin: (03) 539 9800
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Värikäs Pikkola
Pikkolan värikylläiset maisemat kiinnittivät kameran
kanssa liikkuneen Pepen huomion.
Ehdotan, että Pälkäneen kunta huomioisi jollakin tavalla
Kostianvirran taisteluiden
historian ja kulun selvittäneitä Seppo ja Tapio Korppoota.
He tekivät valtavan työn,
jotta me pälkäneläiset saisimme todellisen kuvan taisteluista ja tapahtumista tuolla
historiallisella aikakaudella.
Ehdotan myös, että Aleksei Blandovin kirjasta Kostianvirran taistelu otettaisiin
uusintapainos.
Vilho Nikkanen
Kostian
koululla
lasketaan
tuurilla
Martti Huhtamäki kirjoitti
(SHL 9.10.) rehtorista, joka
sai sakkotuomion, kun yläkoululainen satutti itsensä
vaarallisessa liukumäessä.
Olen pelännyt pitkään,
milloin meillä Pälkäneellä
joku laskee itsensä hengiltä
Kostian koululla.
Torin laidasta on hieno
laskea talvisin pulkalla alas.
Pikkuoppilaat törmäilevät
puihin ja singahtelevat pihalle, jossa käy päivän mittaan
monta taksia, jakeluautoa ja
bussia.
On pelkästään hyvää tuuria, ettei kukaan ole laskenut
auton alle.
Jos koulun pihassa halutaan laskea mäkeä, sinne pitää
tehdä sellainen.
Muotoilua varten näkyy
riittävän ylijäämämaata, jota
on nyt pinottu Nenäpäähän
entiselle leirintäalueelle.
Kun talvella vielä tehtäisiin
kunnon lumivallit, mäen mäkeä ei enää laskettaisi henkensä uhalla. Oppilaat
jaettiin kahteen ryhmään, toiset menivät virkistäytymään
kahvioon, ja toiset kierrokselle
itse leipomoon, jossa meitä ohjasi Ville Klasila. Kiitämme yrityksiä vieraanvaraisuudesta.
Kirkonkylän koulun
5.?6. Kaikilla
ihmisillä on oikeus mielipiteeseen ja mielipiteen ilmaisuun.
Olisi perin erikoista, jos halua
puolustaa omaa yksikköään ei
olisi ilmassa.
Haluamme korjata seikkoja,
jotka ovat viemässä keskustelua pois alkuperäisestä aiheestamme. Viikko
41 oli Pälkäneen kouluissa kasvisviikko, ja saimme Kostiallakin maittavaa kasvisruokaa.
Ruokailun jälkeen tutustuimme välituntitoimintaan.
Koulun piha oli erilainen kuin
oman koulumme piha, ja jäimme kaipaamaan viheriöivää
nurmikenttää ja tuttuja leikkija pelimahdollisuuksia.
Sieltä jatkoimme viereisessä rakennuksessa olevaan
Autodata Oy Nordiciin. Vaatimusten paine
niin opetussuunnitelmien osalta kuin lasten heterogeenisyydestä johtuen antaa haasteen,
käytiin sitten kyläkoulua, maalaiskoulua kuten Kostia tai suurempaa kaupunkilaisyksikköä.
Toivomme keskustelussa
muistettavan pääasian. Olemme molemmat
opettajat nuoruudessamme
työskennelleet Kostialla, joten
meillä on omalta osaltamme
vain hyvää sanottavaa kyseisestä koulusta. Emme
halua Epaalan koulua lopetettavan säästösyistä. Ismo
Auraneva kertoi meille yrittäjyydestä ja hyvän työntekijän
ominaisuuksista, joita hän
vertasi sisäiseen yrittäjyyteen.
Sieltä lähdimme kirjasto
Arkkiin. Meillä on yhteistyötä tälläkin hetkellä sekä oppilaiden että opettajien kanssa.
Pieni koulu ei voi hautautua
omiin oloihinsa ?pakoon pahaa maailmaa. Yksi osa on
hallittavissa olevat ryhmäkoot.
?Silloin kun minä kävin koulua. Henkilökuntaa on vähän,
joten on otettava kokonaisvastuu muustakin kuin omasta
opetustyöstään. Saimme
myös tutustua pankin tiloihin.
Sen jälkeen menimme syömään Kostian koululle. Kaikki tästä
rönsyilevä mielipiteenvaihto
on jatkossa kunkin keskustelijan omalla vastuulla.
Epaalan koulun
henkilökunta
Lukija kirjoittaa
Kirkonkylän koululaiset tutustumassa työelämään
Usvaisena tiistaiaamuna 8.10.
Luopioisten kirkonkylän koulun 5.?6.luokkalaiset lähtivät
Onkkaalaan vierailemaan yrityksissä ja katsomaan Kostianvirran taistelumuistomerkkiä.
Lähdimme Onkkaalaan bussilla K-marketin edestä.
Olimme valmistautuneet
retkeen lukemalla Kostia-lehteä ja katsomalla Internetistä
animaatiovideon taistelusta. Hän kertoi myös kirjojen lajittelusta, ja näimme heidän työtilansa. Ei ole
kysymys siitä, etteikö Kostian
koulu olisi viihtyisä ja laadukas
koulu
Tämän jälkeen Pyykkö voi
päättää, antaako hän teokset
vielä samoilla ehdoilla kunnan
käyttöön vai muuttuuko lainaus maksulliseksi.
Tuolloin kunta on tehnyt
valtavat satsaukset museoon
ja Pyykön omien aineistojen
muuttamiseen digitaaliseen
muotoon, joten neuvotteluasetelma on taiteilijan kannalta Pälkäneläisellä mansikkamaalla norjalainen uutuuslajike Ria
tuottaa runsasta satoa vaikka yöpakkaset ja lyhenevät päivät
mitä mainioin.
Lokakuun satoa
Heini Niklas-Salminen
saattelevat jo luontoa talvilepoon.
Vesijätöt ajan tasalle
Vesijättö on yleisen määritelmän mukaan ranta-alue, joka
on muodostunut maan kohoamisesta, vesistön kuivatuksesta tai kuivumisesta, vedenpinnan alentamisesta tai vesistön
ruoppauksesta. Kysymys voi olla esimerkiksi julkisen toimijan saamasta poikkeuksellisesta tuesta.?
Vaikka perustettavalle yhtiölle ei kilpailuviraston mukaan
saa antaa poikkeuksellista tukea, valtuuston kokouksessa
hyväksytetään yhtiön perustaminen, jolle liiketoimintasuunnitelman mukaan tulisi kunnan
tukea ensimmäisenä vuonna
750 000 euroa ja lisäksi vielä
arvioimaton summa Pyykkömuseolle.
Kilpailulain mukainen vuo-
sittainen tukisumma saisi yhRauniokirkko on nähtävyys, myös eläimet. Sen
täydellisen tasavaalea väri oli
lähellä soramaantien pölyn
ja vaalean, kuivan kuloheinän
väriä.
Jotenkin se oli kuin kokonaan kermalla maalattu, vain
hiukan tummempi.
Onkos joku muukin moista
havainnut?
Oisko rastaan muunnelma,
mutaatio?
Taina Puukari
ja Mikko Kiio
Mäntyveräjä
Kangasalla kuntalaisille varattu vain
hölmöläisen ja maksumiehen osa
Joutsenia pellolla
Siipiveikot levähdyspaikalla.
Kangasalan kunnanhallitus antoi 16.9.2013 valmisteltavaksi
seuraavan aloitteen: ?Vaadimme kunnanhallituksen
aloittavan välittömät toimet
Pyykkö-museon suunnittelun
lopettamiseksi, sopimuksista
irtautumista välittömästi ja
museolle suunniteltujen tilojen antamista Kangasalalaisten
kulttuuriharrastajien käyttöön,
sekä soveltuvin osin liiketiloiksi.?
Pyykön kanssa ei ole tehty
museon perustamissopimusta.
Ainoa sopimus on taideteosten
deponointi- eli lainaussopimus
jossa todetaan, että ?mikäli
Hartela Oy:n ja Kangasalan
Torikeskus Oy:n välinen urakkasopimus Kangasalan kulttuuritalosta ja Kimmo Pyykkö
museosta ei toteudu urakkasopimuksen ehtojen mukaisesti,
taideteosten lainaussopimus
purkautuu.. Tällöin omistajalle
voisi tulla esimerkiksi sadan
metrin rantaviivaa kohden vesialue, joka ulapan puoleisessa
päässä olisi vain 60 metriä. Ei tarvita siis kuin
kunnanhallituksen päätös että
muutetaan rakentamissuunnitelmia niin, että kulttuuritalo
ei sisälläkään museota, vaan
muita tiloja kuten harrastus- ja
liiketiloja.
Jostain syystä valmisteluun
annetaan aikaa kuitenkin
31.1.2014 asti.
Samaan aikaan kun virkamiehet hiovat yhden virkkeen
sanamuotoa 4,5 kuukautta,
päättää kunnanhallitus heti
seuraavassa kokouksessaan
23.9.2013 esittää valtuustolle
että se hyväksyisi perustaa yhtiön, joka vastaisi Kangasalatalon ja ainakin alkuvaiheessa
myös sen yhteydessä toimivan
Kimmo Pyykkö museon toiminnan järjestämisestä.
Kunnan johdolle ja virkamiehille toimitetaan 8.10.2013
Kilpailu- ja kuluttajaviraston,
eli valvovan viranomaisen
lausunto Diaarinumero 460/
KKV14.00.40/2013, jossa todetaan seuraavaa: ?Jos kunta
tarjoaa tavaroita tai palveluja
markkinoilla, sen tulee kilpailulain 4 a luvun perusteella varmistua siitä, ettei sen toiminta
vääristä tai estä kilpailua. Joutsen on tosi
teensä olla 67 000 euroa.
K a i ken k r u u nu na o n jota pysähtyvät tarkastelemaan vaikuttava ja kaunis eläin.
Uljas
OKM:n kulttuuriasiainneuvos monet ohikulkijat, näköjään
Päivi Salosen toteama, ettei
kukaan voi olla niin vastuuton,
että tekisi museon perustamiseen vaadittavaa suurta investointia lyhytkestoisen määräaikaisen deponointisopimuksen
varaan.
Kangasalla tämäkään ei ole
ongelma: Pyykön kanssa on
tehty sopimus viideksi vuodeksi. Järven keskellä jäisi silloin jakamatonta vettä, joka jäisi edelleen jakokunnan omistukseen.
Kaikella tällä olisi vaikutusta myös kalastusta koskeviin
määräyksiin. Joku voi pitää
pitkäaikaista rantatörmää ?perinteisenä rantaviivana?, joku
toinen katsoo sen taas suunnilleen jokavuotisen vesijätön
rajasta.
Jotta tällaisista eturistiriidoista päästäisiin, jakamattomat vedet olisi jaettava niiden
kesken, joilla on osuus jako-
kunnan yhteisiin vesiin. Järvien pinnanmuodostuksesta
johtuen täysimääräinen jako
olisi hyvin vaikeaa, mutta se
voitaisiin tehdä esimerkiksi
niin, että ranta-alueen omistajalle annettaisiin oma vesialue
rajapyykeistä mitaten vaikka
sadan metrin päähän.
Mittaus olisi suoritettava
järven teoreettista keskipistettä kohden. kello 16:n tienoilla
lentoon yks tavallisen näköinen rastas ja toinen, ennen
näkemätön siivekäs.
Rastaan kokoinen ja rastaan tavoin lentänyt lintu. Tästä
koituu usein sanaharkkaa ja riitoja rantaelämään viettävien ja
kalamiesten kesken.
Nykyisellään vesijättöalue
haittaa ranta-alueiden käyttöä, hoitoa tai rakentamista,
kun omistajuus on epäselvä.
Toki rantakiinteistön omistaja
voi lunastaa hänelle kuuluvan
osuuden vesijätöstä, mutta
sen hinnoittelu on vaikeata ja
vaihtelee paikkakunnittain kovastikin.
Niinpä olisikin oikeudenmukaista ja kohtuullista, että
kyseistä asetusta muutettaisiin
niin, että rantaviivan määrittely
tulisi selkeäksi ja vesialueiden
jakaminen helpommaksi tai
jopa lakimääräiseksi.
Paul Tiililä. Sydän-Hämeen Lehti
9
Syksyn loistoa Harvinainen lintu
Risto Ylitie kuvasi syksyn väriloistoa Tiihalassa.
Muuan kilometri Kangasalan
Ruutanan Shelliltä Oriveden
suuntaan, Kaarinan polun ja
9-tien välillä, Persontieltä pyrähti 8.10. Näin syntyvän vesijätön
rantaviivasta vesirajaan ulottuva etäisyys voi olla jopa kymmeniä metrejä matalarantaisissa järvissä.
Jakokunnan omistaessa vesialueet ja vesijättömaan syntyy
helposti riitoja ranta-asukkaitten kesken.
Asialla on myös merkitystä rantarakentamisen osalta,
milloin on metrimääräisesti
määrätty rakennuksen etäisyys
rantaviivasta.
Se, missä rantaviiva kulloinkin kulkee, on usein erittäin
epäselvä asia. Mitään purkautumisesta aiheutuvia sakkoja
sopimus ei sisällä.
Koska Torikeskus Oy on
kokonaan meidän kuntalaisten
omistama, toimii se käytännössä kunnanhallituksen päätösten mukaan. Keskiviikko 16.10.2013
. Nykykäytännössä ei ole selvää, kuinka lähellä
toisen rantaa voi kalastaa. Seurauksena
on rantaviivan siirtyminen,
jolloin rantatilan ja vesirajan
väliin syntyy kooltaan vuosittain vaihteleva maakaistale.
Vesijättöalueen omistaa
tavallisesti vesialueen haltija,
joka on yleensä jakokunta. Jakokunnan muodostavat kylän
yhteisen vesialueen osakastilat.
Monissa järvissä rantaviiva
voi vaihdella huomattavastikin vedenpinnan vaihteluitten
takia
tai johdatuksesta, kummin vain asian haluaa
nähdä.
Aloittaessaan työt Kangasalla hän kierteli ensin tutustumassa meininkiin kylillä ja
nuorten tilaisuuksissa ja vasta sen jälkeen tuli esitellyksi
koulujen kautta niin sanottua
virallista väylää pitkin. Sydän-Hämeen Lehti
tekijät
Jommu kestää isältä pojalle
Kangasala
30-vuotista erityisnuorisotyön
uraansa kakkukahveilla viime
viikolla juhlistanut Jorma
Jussila arvelee solahtaneensa
nuorten maailmaan puoliksi
vahingossa . Jos jääkiekkotermein
puhutaan, niin minulla ei kuitenkaan ollut lisenssiä, ja jouduin sikäli tuottamaan pienen
pettymyksen.?
?Muistan hyvin, kun kesällä
1981 olin töissä Pälkäneellä.
Kuljin vanhalla skootterilla ja
toinen oli kunnostettavana.
Se oli hauskaa aikaa silloin,
Laakson Kalle ja Simolan
Matti olivat sellaisia tukihenkilöitä minulle. Vaikka jätin hänet
jäähallin pihaan, ei hän silti
aina löytänyt kouluun asti. ja
siis Pirkkalassa. Kyllä minulla silloin
itku pääsi kevätjuhlissa.?
Jorma Jussila on tehnyt töitä
Kangasalan nuorten parissa
30 vuoden ajan. Yksi
porukasta kiitti sitten siitä,
että olin kehottanut käymään
koulun loppuun. Opiskelimme,
vaikkei se ehkä aina niin loistokasta ollutkaan. Monta
vuotta rippikoulun jälkeen
hän pyysi minua häihinsä vihkimään. Auton luona
oli väkeä, ja kun kiersin siitä
vähän matkan päästä ohi joku
huusi ?Morjens, Jommu!. Juhlakahvit
juotiin viime viikolla.
Merkillisen reilu.
Merkillisen hyvää varaosapalvelua
KANGASALAN
(03) 377 1140 PALVELEMME
arkisin 8-18
lauantaina 9-14
Merkillisen hyvää huolto- ja korjaamopalvelua
KANGASALAN
(03) 379 0333 PALVELEMME
arkisin 8-17
Merkillisen hyvää rengaspalvelua
KANGASALAN
Rengasasennus ja myynti
(03) 377 3177 PALVELEMME
arkisin 8-17
lauantaina 9-14
+!.'!3!,!.4)% . Taisi olla sitten
eduskuntavaalien aikaan nyt
25 vuotta myöhemmin, kun
olin jakamassa Siwan edessä
propagandaa ja joku aikuinen
mies tuli juttelemaan innoissaan siitä meidän vanhasta
mopokerhosta. 10
Keskiviikko 16.10.2013
. Puhumalla hänet saatiin ammattikouluun, jossa hän innostui ja
sai päättötodistuksensa luokan
parhaana. Ajattelin, että
kyllä siellä joku tuttu on. . Monen vuoden päästä hän kuitenkin soitti,
koska arveli minun tietävän
seurakunnan kerhon, jonne
voisi viedä lapsensa.?
?Kovin juttu on varmaan
ollut sellainen, kun eräs nuorimies oli kokenut kovan menetyksen elämässään yhtenä
keväänä ja oireili siitä usein
kevätaikaan. Ne pari sanaa
olivat kuulemma antaneet sen
tarvittavan tsempin. Ensivaikutelma oli tässäkin tapauksessa tärkein.
Kolmen vuosikymmenen aikana ehtii nähdä yhtä jos toista.
Merkkipaalun kunniaksi Jussila
poimi muutamia mieleenpainuvimpia kokemuksia vuosien
varrelta.
?Olin Pirkkalassa merimieskirkon kesäjuhlassa, kun
huomasin siinä lähellä sellaisen ison amerikanauton liekkimaalauksilla. Kolmisen vuotta
vein häntä aamulla Pikkolaan
aina välillä, kun oli sellaisia vaikeita jaksoja. Pienet sanatkin voivat siis viedä eteenpäin, ja sama toimii varmaan
myös toisin päin.?
?Yksi tapaus, joka tuntui tosi
hyvältä, liittyi yhteen entiseen
rippikoulutyttöön. Häkellyin niin,
etten tainnut huomata edes nimeä kysyä.?
?Kerran opetin matematiikkaa yhdelle kaverille, mutta piti
ensin ajaa hänet kiinni kun se
lähti karkuun
+!43!3453!3%-!.6)%2%33½sWWW lXUS l
Keskiviikko 16.10.2013
. www.tv-hugg.com
Lattiapäällysteasentaja
LATTIAPÄÄLLYSTEASENTAJA
www.kangas-riitta.fi
RISTO
RIKKONEN
Tv- ja digilaiteelektroniikkaa,
huoltoa
Traktorin varaosat
PURETTUJA VARAOSIA
Yli 200:aan eri traktorimalliin,
myös nuorempia 4-vetotraktoreita
PURKUPOJAT OY
36600 Pälkäne. 8-18, la 9-14, p. 0400 737 546
Soita ilmoituksesi Alan Ammattilaisiin! 044 3477 402. (03) 379 0333
- AKUT
Hammasteknikot
RENGASMYYNTI
Erikoishammasteknikko
AA Timo Portaanpää 0400 - 499752
VT Juho Juusela 040-4517899
OTM Henri Portaanpää 040 -7766639
Kankaita ja
ompelutarvikkeita
Kirjakaupat
Kuohunharjuntie 31, Kangasala
P. 0400 556 638
Roineenkatu 12,
Valkeakoski
plasmat, lcd:t, tv:t
audio- ja digilaitteet
antenniasennukset
tarvikemyynti
käytetyt laitteet
Ellintie 6, Kangasala
P. Mattotyöt
PALVELEMME:
kari.lahtinen@ppc.inet.fi
ma-pe 10-18, la 10-14
www.kangasalankirjakauppa.fi
Kirjanpitotoimistot
Kiinteistönvälitystä
KIRJANPITOTOIMISTO
MATTILA KY
Markus Huttunen
Myllystenpohjantie 2, Kangasala
PUH. 8-17, p. TILAA
Sydän-Hämeen Lehti
ALAN AMMATTILAISET
Autoilu
Asianajotoimistot
Hammasteknikot
Erikoishammasteknikko
Hammasteknikkomestari
Merkillisen reilu.
KALERVO INGALSUO
Vastaanotto sopimuksen mukaan.
P. 040 184 8317
Hippeläinen
* Lokakaivojen tyhjennykset
* Vaihtolavapalvelut
Puutavarat
P. 010-239 0880, FAX. 0400-404 425
. Taloushallinnon palvelut ?
Auktorisoitu
Taloushallintoliiton jäsen
www.aleksinlkv.net
Jätehuoltoa
Rautajärven
Viemäripalvelu
p. 0400-497743
Hyödynnä kotitalousvähennys!
TV-DIGIHUOLTO
-
P. 03-377 1818, 0500 - 621 294
Kangasala, myös iltaisin
Avoinna: ark. (03) 377 3447
Kari Lahtinen
Parketti- ja puulattioiden hionta,
lakkaus ja värjäys . 03-377 1068
www.kirjanpitomattila.com
Kiinteistönvälittäjä, LKV
Julkinen kaupanvahvistaja
p. (03) 377 1140
Avoinna: ark. Sydän-Hämeen Lehti
Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti!
AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN
PUUTTUUKO PALAPELISTÄSI PALA. P. 03-377 3530,
ma-pe 9-17, la 10-14
Keskusaukio 2,
p. 045-1331 221, 045-1331 222
a
st
i
ll
a
k
i
!
n
Pa
a
a
ll
i
m
m
i
a
parh
MEILTÄ!
Puutavaraa ja
rakennustarvikkeita
Rautajärven Puu
Pohjantie 295
Puh. (03) 379 2940
Turvallisen väylän hienoutta täydentävät viime perjantaina siellä
ensimmäistä kertaa syttyneet
tievalot.
Mäetkin loivenivat
. Pidempää
matkaa taittaville kuntoilijoille se avasi yhtenäisen radan
Pakkalasta aina Pelisalmelle
saakka.
Kevytväylän valmistuminen
vilkkaasti liikennöidyn ja mutkaisen Pakkalantien varteen on
helpotus kaikille tuota reittiä
ajaville ja kulkeville. 12
. Jos into ei riitä molempien
sivujen kuntoilemiseen, kyydin
tarjoaa samassa kerhossa autolla käyvä puoliso.
. Varoa sai. Pyörätielle vedettiin nyt viimeisen
päälle hyvä päällyste.
Kiitokset Destialle
. En olisi ikinä uskonut, että
tähän tulee näin hieno reitti
kävellä, kehuu Jukka Laurila,
joka muistaa, millaista oli kulkea Pakkalan ja kirkonkylän
väliä hevoskyydillä ja suksilla.
. En tiedä, onko vain mielikuvituksen tuotetta, mutta
minusta tuntuu, että mäetkin
ovat nyt loivempia kuin ennen,
Sinikka Lindholm huomasi
poljettuaan uudella väylällä
ensimmäisen kerran.
Lindholm kulkee Ikinuorten
kerhossa Kontulassa kodistaan
Masonlahdesta joko jalkaisin
tai hyvien kelien aikana pyörällä. Ihan hyvä reitti. Ratsukoitakin on
siellä nähty.
Uusi, runsaan kahden kilometrin mittainen väylä yhdisti
aiemmin Pakkalan suunnasta Kontulaan ja kirkonkylän
suunnasta Helmikkalaan päättyneet pyörätiet. Saa mennä rauhassa, ei tarvitse autoja
pelätä, Töykänästä lähdön ottaneet ja sinne Kirkkojärven
kierroksen jälkeen palanneet
ratsastajat kuvasivat kokemuksiaan.
Tievalot lisäävät Pakkalan kevyenliikenteen väylän turvallisuutta.
shl Maija Nieminen-Pessi. Nyt
on turvallista, kun ei enää tarvitse väistellä autoja, Lindholm
kehuu uutta väylää.
Tuoreessa muistissa ovat
vielä ne ajat, jolloin piti liikkua
muun liikenteen seassa.
. He kiertävät vaihdellen joko pururataa tai käyvät
Kontulan luona kääntymässä.
Hiihtokauden alettua kävely
kevyenliikenteen väylällä jää
ainoaksi vaihtoehdoksi.
. Melkein enemmän odotin
valoja kuin kevyenliikenteen
väylän valmistumista. Olen kiitellyt kulkeissani
Destian poikia. Juoksijoita
kirittää triathlonin moninkertainen Suomen mestari Kaisa
Lehtonen.
Vilpeilän Valpas järjestää
uuden kevytväylän käyttöön-
Vaihtelua lenkkeihin
Riitta Lotilalle ja hänen koirilleen Martalle ja Siirille uusi
kevyenliikenteen väylä tarjoaa
vaihtoehtoisen lenkkireitin.
. Pakkalantie on kapea ja
huonokuntoinen, on pahoja
halkeamia ja töyssyjä. On paljon turvallisempaa, kun ei enää tarvitse
mennä rekkojen ja autojen
seassa.
. Eivät ne
paljon hiljennelleet, heikomman aina täytyi väistää.
Valojen odotusta
Sari Ahonen pääsi maanantai-
na ensimmäisen kerran kokeilemaan, miltä tuntuu kulkea
töihin Saarioisiin kokonaan
valaistua reittiä myöten.
. Koululaisten ja työmatkalaisten lisäksi reittiä suosivat
nyt myös kuntoilijat ja koirien
ulkoiluttajat. Paljon käymme pururadalla ja maastossa, mutta on ihan
mukavaa vaihtelua kävellä välillä päällystetyllä tiellä.
Inka Rajala ja Tiina Mustalahti kopsuttelivat ratsuillaan
Lotilaa vastaan.
. Kävi sellainen
viima, kun iso autot ja linjaautot menivät ohitse. Kun tässä oli pelkkä autotie, en uskaltanut lähteä ollenkaan Pakkalaan päin.
. Kello 13 alkavassa tapahtumassa uudella väylällä
kuljetaan mahdollisimman monilla eri tyyleillä: kävellen, juosten, pyöräillen, rullaluistimilla,
lastenvaunuille... Palkeenmäen seudulla on niin pimeä
väli, kun siellä ei ole yhtään
asutusta.
Ahosella on työmatkakokemusta Pakkalantieltä jo parinkymmenen vuoden ajalta.
Talvisin neljän kilometrin
matka taittuu jalkaisin, muulloin pyörällä.
. On nyt niin
ihana ja turvallinen väylä.
Jukka Laurila ja hänen Tiinavaimonsa pyrkivät joka päivä,
kuntoilun vuoksi tekemään kävelylenkin. Sydän-Hämeen Lehti
Keskiviikko 16.10.2013
kyliltä
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Riitta Lotila lenkkeilee toisinaan Pakkalan suunnassa
koiriensa Martan ja Siirin kanssa.
Hyvän sään aikana Sinikka Lindholm käy
pyörällä Ikinuorten kerhossa Kontulassa.
Tiina Mustalahti
(vasemmalla)
ja Inka Rajala
kiersivät
ratsuillaan
Kirkkojärven
ympäri.
Pakkalan ja
Saarioisten välillä
työmatkaa kulkeva
Sari Ahonen
iloitsee erityisesti
tievalojen
tulosta ennen
niin pimeälle
taipaleelle.
Juhlapäivä: Kauan odotetun väylän valot syttyivät perjantaina
Käyttäjät kehuvat Pakkalan pyörätietä
Sahalahti
Hiljattain valmistunut Pakkalan kevyenliikenteen väylä
palvelee monipuolisesti käyttäjiään. Tykkään tosi paljon. Tosi hieno asia, että saatiin
pyörätie. Piikkikengillä pärjää liukkaillakin keleillä, Jukka Laurila
tietää.
ottotempauksen sunnuntaina
27.10.
Silloin pohditaan Juha
Kuisman johdolla, osaammeko,
saammeko ja uskallammeko
tarttua maaseudun tarjoamiin
asumisen mahdollisuuksiin.
Kuisma on toimittanut aiheesta kirjan Asumisen vapaus.
Jarmo Salonen
Kolme innovatiivista maaseutukohdetta
1. Muuten tim-
tuulia
purien vasarat tuskin olisivat
työmailla paukkuneet.
Luopioisista tuulee taas
asumisrintamalla. Uusi teknologia sallii työntekoa yhä enemmän kotona ja monet palvelut
yltävät vaikkapa verkkokaupan
ansiosta kotiovelle asti.
Moni muistaa vielä Speden
legendaarisen rautakauppasketsin, jossa nauloja ostava kodinrakentaja kohtasi ?hieman?
verkkaisesti palvelevan myyjän. Vapaa-
ajanasutusta kylän ytimeen?
2. Keskiviikko 16.10.2013
. Haemme sellaisia
asumisen muotoja, jotka ovat
toteuttamiskelpoisia nimenomaan maalaiskylissä. Alue on rakentamatonta peltoa, jonka keskiosa
on alavaa ja kosteaa. Komean talovanhuksen uusi elämä
Kostialan peltoalue Rimpuntien rivitalojen ja Niementien
välisellä alueella. Kosteikkoon on alustavissa suunnitelmissa
hahmoteltu vesielementtiä, kuten pientä lampea. Noista ajoista on kuljettu
pitkä matka nykyisten rautakauppojen tarjoamaan ?dream
builder. Suunnittelun
tavoitteena on mahdollisimman vähän ympäristöä rikkova
rakennustapa.
Vohlisaarentiellä vanhainkodin vieressä oleva Pöllölä. Talon runko on täysin terve, pinnat sen sijaan huonokuntoisia.
Hyödynnetään olemassa olevaa rakennuskantaa. -mielikuvaan.
Kolme
esimerkkikohdetta
Maaseudun uudet innovatiiviset asuinalueet -hankkeen
on tarkoitus edetä ideointivaiheesta suunnitteluun ja 3Dvisualisointiin. Yhä nopeutuvalla tahdilla on tultu keräilytalouden ajasta maatalous-,
teollisuus- ja tietoyhteiskunnan kautta unelmia korostavaan maailmaan.
. Mikkolan
Navetalla on ideoitu maaseutuasumiseen uusia muotoja
etsivä projekti, joka on nimetty
Maaseudun uudet innovatiiviset
asuinalueet -hankkeeksi. Tarkoitus on etsiä maaseudulla asumiseen lisää vaihtoehtoja. Kohde
soveltuu uudenajan puutarhakyläksi, jossa erityishuomiota
kiinnitetään vihreän ympäristön rakentamiseen. Peltoalue taajamassa
3. Kovien talous- ja teknologia-arvojen rinnalla kehitystä
ohjaavat pehmeämmät arvot,
kuten ihmiskeskeisyys, yhteisöllisyys, tunteet ja kestävä
kehitys. Metsikkörinne rantamaisemassa
Rajalanniemen uudemmasta kaava-alueesta lähellä Vähäsalmea
ja Rajalannokkaa oleva osa, joka jää Vähäsalmentien
?sisäpuolelle?. Maaseutu tarjoaa asumiselle enemmän
erityyppisiä mahdollisuuksia
kuin kaupunkiympäristö, toteaa Kääriäinen.
Muutos näkyy
asumisessa
Yhteiskunta on jatkuvassa
muutoksen tilassa. Matkan varrella
pidetään aiheeseen liittyviä luentoja ja hankkeen etenemistä
valaisevia yleisötilaisuuksia.
Suunnittelukohteiksi on löydetty Luopioisten kirkonkylän
taajamasta kolme varsin erilaista kohdetta. Tontit ovat toistaiseksi rakentamattomia.
Maasto on luonteeltaan rinteistä ja louhikkoista. Asuminen on keskeisessä osassa ihmisten unelmia
ja maaseutu tarjoaa näille unelmille mainion kasvualustan,
Kääriäinen toteaa.
Vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen välinen raja on
hämärtymässä, samoin kodin
ja työpaikan raja. kello 14 Mikkolan Navetalla. Pälkäneen kunta
on mukana hankkeessa antamalla luvan kohteiden suunnitteluun, kunhan alueilla olevien
rakennuskaavojen muuttamiseen ei tarvitse ryhtyä.
Seuraava hankkeeseen liittyvä yleisötilaisuus on lauantaina
16.11. yhteiset tilat keskiosassa. Yhteisöllistä asumista tiiviissä kyläyhteisössä? . Sydän-Hämeen Lehti
13
kyliltä
Luopioisten uusi hanke: Maaseudun uudet innovatiiviset asuinalueet
Maalla asumiseen
uusia
Luopioinen
Luopioisten taajaman ideapankki on suoltanut yli
kymmenen vuoden ajan ennakkoluulottomia tapoja monipuolistaa asumista ja asumismuotoja maaseudulla.
Mummonmökit, kunnan
rakennuttamat sadantonnin
omakotitalot, Viher-Utopiat
sun muut hankkeet ovat paitsi herättäneet maanlaajuista
kiinnostusta, myös tuottaneet
konkreettisesti kodin monille
ihmisille.
Myös Luopioisten kunta
suhtautui ideoihin kaikin puolin myönteisesti. Seppo Kääriäinen esitteli hanketta
Mikkolan Navetalla järjestetyssä tilaisuudessa.
. Huonejärjestys mahdollistaa yhteisöllisen asumisen, talon päädyt ovat
symmetriset, keittiö, sauna ym
Heijastinliivi on tärkeä liikenteessä, ilman sitä ei lähdetä
tällä joukolla koskaan liikkeelle, kertoo yksi ulkoiluystävistä,
Pirjo Turunen.
Hänen käsipuolessaan astelee iloisesti hymyilevä Paavo
Jokinen.
. Samalla yhdistys
ottaa kantaa sille läheisiin asioihin ja pyrkii osaltaan vaikuttamaan päätöksentekoon.
Yhdistyksen tarkoituksena
on edistää kehitysvammaisten
ihmisten ja heidän perheidensä yhteiskunnallista tasa-arvoa
ja elämänlaatua.
Tukiyhdistys aloitti Kangasalla kehitysvammaisten
päivätoiminnan heti yhdistyksen perustamisen jälkeen
yli 30 vuotta sitten yhdessä
seurakunnan kanssa. Meitä on muutamia, jotka ryntäystä teemapäivä ei aihekäymme viikoittain niin sään- uttanut.
teen ja nyt yksi vuosi päälle.
Vieraita oli paljon ja syötiin
hyvin. En ole käynyt nimenomaan ulkoiluapuna, mutta
muuten käyn usein katsomassa
ystäviä ja entisiä naapureita, ja
silloin kyllä välillä ulkoillaankin yhdessä, Aho kertoo.
shl Ulla Siren
Ylpeästi erilaisia pian 40 vuotta
Kangasala
Kangasalan seudun kehitysvammaisten tukiyhdistys
ry saavuttaa ensi vuonna 40
vuoden rajapyykin. Toivomme jatkuvasti, että
mukaan lähtisi lisää vapaaehtoisia, jotta mahdollisimman
moni vanhus pääsisi säännöllisesti ulkoilemaan, Kittilä sanoo.
Airi Aho on yksi, joka lähti
avustajaksi lehdessä olleen kutsun perusteella.
. Kehitysvammainenhan
kuuluu yhteiskuntaan täysivaltaisena jäsenenä, Suoranta
sanoo.
Yhdistys toimii myös yhteistyössä kuntien virkamiesten
kanssa olemalla äänitorvena ja
sananviejänä. Avustajien kanssa matka
taittuu jokaiselta turvallisesti,
tarvitsi apuvälineitä tai ei.
. Ja sitten juotiin kahvit
ja otettiin konjakitkin! Se vasta oli hauskaa, Jokinen naureskelee.
Matka palvelukeskuksen
pihasta alkaa jyrkän ylämäen
nousulla, mutta Pirjo Turusen
ja kävelytuen avulla se onnistuu Jokiselta vielä hyvin.
. Osa
menee Harjutuuleen, osa tänne Kanervaan, Terttu Kittilä
kertoo.
Hänellä on yksi asukas kummassakin käsipuolessaan, ja
kolmikko kipuaa rauhallisesti
pihasta ylös tielle.
Tavallisesti ulkoilupäivä on
Kanervassa maanantai, mutta
tällä viikolla useimmat halusivat tulla ikäihmisten liikuntapäivän kunniaksi torstaina.
Vapaaehtoisille tilaa Suurta uusien ulkoiluttajien
. Olemme tehneet risteilyjä, matkustaneet välillä
lämpöisiin maihin, käymme
mielellämme teattereissa,
teimme lyhytelokuvan Haaveet, jota esitettiin kouluissa.
Lokakuussa menemme nauttimaan Lauri Tähkän konsertista teemalla ?Tässä, nyt ja aina?.
Ihan niin kuin mekin aiomme
olla. Yhdessä ulkoilu on mukavaa, satoi tai paistoi.
Paavo Jokinen lähtee hyvillä mielin lenkille, kun vapaaehtoinen
ulkoiluavustaja Pirjo Turunen on turvaamassa matkantekoa.
Ystävät: Ikäihmisten ulkoilupäivänä otettiin ilo irti yhdessäolosta
Mikäs olisi mukavampaa?
Pälkäne
Aleksis Kiven päivänä sataa
aamupäivästä niin, että maailma litisee harmautta. Kun
minä olen muuten kaikki päivät yksin, hän sanoo.
Hän on kotoisin Rautajärveltä, joten Pälkäneen keskustassa ei ole paljon tuttuja,
jotka poikkeaisivat. Jo jäsenenä olokin
on sisältörikasta, huomauttaa
yhdistyksen rahastonhoitaja
Jaana Suoranta.
Ennen kaikkea ryhmässä on
voimaa ja ryhmä myös antaa
voimaa.
Yhdistyksen jäsenistö koostuu Kangasalan ja naapurikuntien Pälkäneen ja Oriveden kehitysvammaisista henkilöistä,
heidän omaisistaan, ystävistään ja asiasta kiinnostuneista
ihmisistä. Emme edellytä osallistumista kaikkeen toimintaan tai
toiminnanjärjestelyyn, ja tarjolla on myös kannatusjäsenien paikkoja. Viime vuonna tuli 85 täy-
nöllisesti kuin pystymme. Ai että onko tämä kivaa!
Mikäs olisi mukavampaa. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Kanervan joukko ei pelkää tihkusadetta. Järjestämme jäsenistölle
monenlaista vapaa-ajan toimintaa. Mutta ulkoiluystävät tulevat säännöllisesti maanantaisin, ja yhteinen
lenkki on viikon parhaita hetkiä. Suhtautuminen kehitysvammaisiin on yhdistyksen mukaan
vuosien saatossa muuttunut
huomattavasti: nykyisin yhteiskunta huolehtii monin tavoin niin koulutuksesta kuin
työ- ja virkistystoiminnastakin. Tärkeimpänä tehtävänä
tukiyhdistyksellä onkin nykyään koota kehitysvammaiset
ihmiset, heidän perheensä ja
ystävänsä yhteen.
Vertaistuki ja kokemusten
vaihto ovat korvaamattomia
asioita arkipäivän keskellä.
Jaana Rönö, hallituksen jäsen, Pöltsamaalla Virossa tutustumassa
mahdolliseen tulevaan retkikohteeseen.. Se tuntuu ikävältä, koska päivä osuu
olemaan valtakunnallisen
vanhusten viikon torstai, joka
on nimetty ikäihmisten ulkoilupäiväksi. Jäseniä
perheineen on yli sata, mutta
pitkään toiminut yhdistys etsii
silti aktiivisuutensa säilyttääkseen joukkoonsa uusia jäseniä.
. 14
Keskiviikko 16.10.2013
kyliltä
. Aluksi
pidettiin kerhoja ja viikonloppuleirejä, kerättiin varoja
toimintaan sekä tiedotettiin
kehitysvammaisuudesta. Yhdistyksen hallitustoiminnassa on mukana
lisäksi sosiaali- ja terveysalan
ammattilaisia.
. Tosin äskettäin oli poikkeus: syntymäpäivä, jota Jokinen
vietti kotimaisemissaan.
. Vanhainkoteihin
ja palvelutaloihin on tulossa
vapaaehtoisia ulkoiluavuksi
asukkaille.
Kello yhteen mennessä sade
kuitenkin muuttuu utuiseksi
tihkuksi jota tuskin huomaa,
ja ilma on raikasta ja helppoa
hengittää.
Pälkäneläisestä Palvelutalo
Kanervasta lähdetään päivän
kunniaksi joukolla ulkoilemaan ja ihailemaan ruskan värejä
Jasperilla itsellään kun on
käynyt niin hyvä tuuri, että se
on päässyt Marttisen ikiomaksi kissaksi.
. Meillä kun yleensä menee
pari sekuntia, kun lelut on rikottu, Ilomäki kertoi.
Jatkossa Ilomäki löytää Turskatista koirilleen ainakin ruoat.
Kisu ry
huolehtii hylätyistä
Valkoinen Manu-kissa istuksii
rauhallisen oloisena nukenvaunuissa. Myynnissä oli esimerkiksi upeita kissa-aiheisia käsitöitä, joiden tulot menevät yhdistykselle. Eläintarvikeliikkeen avajaisissa
vieraili ihmisten lisäksi
jos jonkinlaista
karvaista otusta.
Kisu ry:tä edusti
maatiaiskissa Jasper.
Sahalahti
Sahalahden Yrittäjätalo on
saanut uuden yrittäjän. Kesyttämisessä tärkeintä on jättää turha hätäileminen ja pelata kissojen ehdoilla,
Fabritius tietää.
Lue lisää kissoista Kissatieto.
fi-nettisivustolta. Niistä Kisu ry:lle tulee
vuosittain 200?300.
Kisu ry:ssä ensikotina toimiva sahalahtelainen Annika
Fabritius kertoo, että esimerkiksi leikkaamattomat kissapopulaatiot ovat Sahalahdella
varsin yleisiä.
. Kisu ry etsii
jatkuvasti uusia ensikoteja hylätyille kissoille.
pääasiassa ruokaa ja tarvikkeita
kissoille ja koirille. Sieltä löytyy
viimeisintä tietoa kissojen käyttäytymisestä ja hoidosta, kissamyyttejä ja tosiasioita. Kisu ry:n
toiminnasta tietoa löytyy osoitteesta www.kissojensuojelu.fi/.
Turskatin tuotteisiin voi tutustua
sivustolla: turskatti.com.
shl Krista Kaitasuo
Kissa teemaeläimenä
Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto ry:n Eläinten
viikon (4.?10.10) teemana oli tänä vuonna kissa
Kissa on Suomen yleisin seuraeläin, mutta lukuisista
kissoja koskevista harhaluuloista johtuen se ei aina saa
ansaitsemaansa arvostusta ja hyvää kohtelua. Hippi ja Bobo käyvät selälleen makaamaan, ja antavat
pentujen lussuttaa turkkiaan.
Uudet kissat ovat hylättyjä tapauksia, joten kai ne lähinnä
hakevat toiminnallaan turvaa,
eikä niitä haittaa, vaikka imettäjät ovatkin kolleja.
Terhi Marttinen ja Jasper-kissa esittelivät Kisu ry:n toimintaa. Olen enemmänkin kissapuolen asiantuntija, mutta
koiratkin tulevat tietenkin töiden lomassa tutuiksi, Jaatinen
toteaa.
Kotoa Jaatiselta löytyy kuusi kissaa, jotka ovat pääasiassa
huonoista oloista pelastettuja.
Esimerkiksi Hippi-kissa löytyi veljensä kanssa kaatopaikalta silppurista. Lopulta niistä tuli todellisia
sylikissoja. Ainakin minulle kissojen
kesyttäminen on opettanut
pitkäjänteisyyttä. Mistään eläimen
Kerro toiveesi
inhimillistämisestä tässä ei kuiTurskatista löytyy tällä hetkellä tenkaan ole kyse, vaan Manu
Johanna Jaatisen eläintarvikeliike Turskatin seinillä
komeilevat kissat ja koirat.
itse vaatii päästä mukaan, kun
perheen koiraa lähdetään lenkittämään.
. Eniten seinillä
on kissojen kuvia, mutta löytyy
sieltä koiriakin.
. Eläinten
viikon tavoitteena on purkaa yleisiä harhakäsityksiä
kissoista sekä kertoa, miten kissaa hoidetaan hyvin.
Eläinsuojeluyhdistykset ja muut vapaaehtoiset paiskivat
töitä kodittomien kissojen kanssa ympäri vuoden.
Helpoin ratkaisu ongelmaan olisi kissojen leikkauttaminen.. Koko
lauantaipäivän eläintarvikeliike
Turskatin ovi käy, kun ihmiset
piipahtavat kakkukahveilla ja
tutustuvat liikkeen tarjontaan.
Uusi yrittäjä Johanna Jaatinen on koristellut liikkeen
seinän Turskatin Facebook-sivujen fanittajilla. Neliviikkoinen
pieni pentu oli varmaankin
niin säälittävän näköinen, että
Jaatisen muut kissat päättivät
oikopäätä adoptoida pikkuisen.
Tällä hetkellä Hippi antaa takaisin saamaansa huolenpitoa.
Hippi nimittäin ?imettää. Jasper valittiin tehtävään,
koska se on helposti käsiteltävä
ja pitää ihmisistä, Marttinen
selittää.
Jasper kuuntelee tarkkaavaisesti, kun Marttinen kertoo
Kisu ry:n tehtävistä. Manu on sahalahtelaisille
tuttu näky. Mitähän
se esimerkiksi tuumii siitä, että
tällä hetkellä kesäkissat tuottavat paljon työnsarkaa yhdistykselle. Sydän-Hämeen Lehti
15
kyliltä
Kissat keskiössä
Uusi liike: Sahalahden eläintarvikeliike Turskatin yrittäjä
Johanna Jaatinen on
todellinen kissaihminen. Kesäkissojen lisäksi meille
tulee muun muassa kodinvaihtajia, navettakissoja ja eri tavoin
kaltoin kohdeltuja kissoja,
Marttinen kertoo.
Aran kissan kesytys
palkitsee
Suomessa hylätään tai lopetetaan joka vuosi arviolta 20 000
kissaa. Hyvin tämä näyttää sujuvan. Facebookissa tai liikkeen internetsivuilla
voi tehdä tuotetoiveita, ja tietenkin palautetta voi myös antaa suoraan Jaatiselle.
Kolmen dalmatiankoiransa
kanssa liikkeessä piipahtanut
Maiju Ilomäki toivoi liikkeeseen myyntiin kestäviä koiranleluja.
. Kaupan pihassakin
se odottelee kiltisti koiramme
kanssa sillä välin kun me teemme ostoksia, omistajat kertovat.
Yrittäjätalolla on selvästi kissanpäivät.
Pirkanmaalla toimivan Kisu
Ry:n tapahtumavastaava Terhi
Marttinen esittelee yhdistyksen tuotteita musta-valkoisen
Jasper-kissan kanssa.
Marttinen seurailee Jasperin
käytöstä ja pohtii, voisiko Jasperista tulla yhdistyksen edustuskissa.
Vähän Jasperia mau´ututtaa,
mutta muuten se ottaa tilanteen
suhteellisen lunkisti, vaikka ympärillä lappaakin väkeä enemmän kuin kotosalla.
. Onneksi kodin löytävät
yleensä muutkin kissamme.
Lähes puoli vuotta ensikodeissa viettäneet vanhemmat kissat
Surusilmä ja Pilvitassukin saivat hiljan oman kodin.
Aroille ja vanhemmille kissoille kodin löytäminen on
kaikesta huolimatta pentuja
vaikeampaa. Ja kun sitten
lopulta ansaitsee kissan luottamuksen, se on aivan mahtava
tunne, Fabritius sanoo.
Erään kerran Fabritiukselle
tuli kaksi kissaa, jotka eivät pariin viikkoon peseytyneet saati
Manu-kissa rakastaa nukenvaunuajeluita.
poistuneet häkeistään.
. Keskiviikko 16.10.2013
. ystävänsä Bobon kanssa kahta perheeseen tullutta kissanpoikaa.
. Marttinen ja Fabritius ovat kuitenkin molemmat
sitä mieltä, että aran tai aggressiivisen kissan kesyttäminen on
erityisen palkitsevaa.
. Itse päädyin Sahalahdella
tämän kissahomman kautta.
Tulin hakemaan ensikotilaisia,
kun yhtäkkiä huomasinkin asuvani täällä, Fabritius hymyilee.
Fabritius kertoo, että kissojensuojeluyhdistyksiltä kysellään eniten pentuja.
Entä mikä kasvis tuntuu
samalta kuin auringonkukan
keskusta. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Fenkoli on herkullinen ja jännittävä vihannes, esittelee Kirsti
Järvensivu.
Puolukka on kirpeää, tuumivat Julia Piekkari (vasemmalla) ja Jenna Kallioinen.
Aistit: Kostian koulun 3a-luokan neljä etsivätoimistoa jäljitti kasvisaarretta
Porkkanasta tulee elämys
Pälkäne
Mikä on pieni pallo, joka tuntuu keräsalaatilta. Ulkomaiset
tuontihedelmät tunnistetaan joskus paremmin kuin punajuuri,
Kirsti Järvensivu kertoi.
Lasten tietämys kertoo kotien valinnoista. Lapset saattavat sanoa esimerkiksi, että tilli tuoksuu kalalta, koska niitä käytetään paljon
yhdessä, kertoi Kasvisaarteen
etsintää johdatellut ruoka-asiantuntija, keittiömestari Kirsti Jär-
vensivu.
Valkosipulin tunnistivat kaikki neljä ryhmää mutta fenkolia ei
yksikään. Vastaus on parsakaali.
Kostian koulun 3a-luokkalaiset löysivät näppärästi kuvaavia
ilmaisuja piilopussiin kätketyille
hedelmille ja kasvispaloille. leen puoli kiloa!
shl Ulla Siren ja hedelmiä virallisten suositusten verran.
Etsivätunnilla pöytä pursuaa tomaatteja,
käyttöön. Järjestön edustaja vieraili viime viikolla
Pälkäneellä Kirkonkylän ja
Kostian kouluilla.
. Tuntuu aina mukavalta, kun
lapset löytävät jotain uutta kasvisten maailmasta. 16
Keskiviikko 16.10.2013
kyliltä
. He
pääsivät viime viikolla kokeilemaan Sapere-ruokakasvatusmenetelmän periaattein toteutettua aarteenetsintää omassa
koulussaan.
Kasvisaarteen etsinnässä tärkeänä tehtävänä oli miettiä, miltä
kasvikset tuntuvat, tuoksuvat ja
maistuvat.
Maistelutestissä punakaali
oli useimpien mielestä hyvää ja
rouskui mukavasti hampaissa.
Makeuttamaton puolukkasurvos irvistytti joitakuita, mutta
kotitekoinen omenasose sai yksimielisesti kehuja:
. Persiljan ja tillin
nimeksi saatetaan ehdottaa oreganoa, jalapenoa tai timjamia.
Kaikki eivät enää tunnista ruohosipulia tai multaperunaa.
Päivän annokseksi suositellaan puolta kiloa kasviksia.
Etsivätunnilla lapset saivat itse
koettaa vaa?alla, miten iso kasa
juurespaloja, hedelmiä, marjoja ja vihanneksia puoleen
kiloon tarvitaan. Tee kämmenestä kuppi ja
Kasvisten tunnistamisen opetta- katso, paljonko siihen mahtuu.
minen ei ole Saperen päätavoite, Kuusi kourallista on suunnilEveliina Salo tarjoilee annoksen, jossa on vihanneksia, juureksia
mutta sitä opitaan muun ohessa. Sapere on
latinaa ja tarkoittaa rohkaistua tai
oppia tuntemaan.
Menetelmä on kehitetty osaksi varhaiskasvatusta, joten tunteja pidetään eniten peruskoulun
kolmella alimmalla luokalla sekä
esikoulussa, mutta se sopii minkä ikäisille lapsille tahansa.
Sapere-menetelmässä lapset
saavat tutkailla vihanneksia, juureksia, yrttejä, marjoja ja hedelmiä aistiensa ja mielikuvituksensa avulla ja keksiä niistä vapaasti
mielleyhtymiä ja tarinoita.
Silloin tavallisesta porkkanasta, sitruunasta tai persiljanoksasta voi tulla elämys.
. Se rohkaisee
heitä kokeilemaan lisää, Järvensivu totesi.
Itse tutkimalla
rohkaistuu
Sapere-menetelmään perustuvaa ruokakasvatusta tarjoaa
Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset. Silmämääräisesti arvioiminen olisikin
jo paljon vaikeampaa, mutta
Kirsti Järvensivulla oli antaa
hyvä nyrkkisääntö:
Syö kuusi kourallista
. Monille tanakka, monihaarainen, aniksentuoksuinen
vihannes olikin uusi tuttavuus.
. Tietysti ruusukaali. Mmm, tätä vois syödä vaikka kuinka paljon!
Haistelutesti, jossa neljään
etsiväryhmään jaettu luokka jäljitti muovipurkkeihin kätkettyjä
tuoksuja, oli yhtä aikaa helppo ja
vaikea. Olemme monet vuodet
kiertäneet kouluissa ja päiväkodeissa kertomassa kasviksista
ja tutustuttamassa lapsia niiden
kurkkua, kesäkurpitsaa, parsakaalia, luumuja, päärynöitä,
omenoita, paprikoita, erilaisia
sipuleita ja yrttejä.
. Tämä on nyt toinen
vuosi, kun käytämme Saperea,
Kirsti Järvensivu kertoi.
Sapere-menetelmä on Ranskassa kehitetty, nykyään useissa
Euroopan maissa käytetty ruokakasvatusmenetelmä, jossa tutustutaan erilaisiin ruoka-aineisiin aistien välityksellä. Nykyään huomaa, että
varsinkin kaupunkilaislapset
vieraantuvat perinteisistä kotimaisista kasviksista. Hyvin viritetyt nenät sai-
vat nuuskia jonkin aikaa, ennen
kuin tilli ja persilja löytyivät.
Hyviä asioita tapahtuu joka
päivä, ja huonoistakin kertomalla
voi syntyä tulevaisuudessa hyvää.
Olemme mukana tekemässä töitä
sen eteen, että hyvää kerrottavaa
olisi jatkossa entistä enemmän.
Jatka lukemista.
Sydän-Hämeen Lehti
shl.fi
Paperilehden kestotilaaja:
Tilausmaksusi sisältää
sivuston lukuoikeuden.
Nappaa kiinni edustasi!
Klikkaa sisään
uutisvirtaan jo
tänään!
Lea Järvinen
Lehmien rehustus oli
mielenkiinnon kohde, ja
australialaismiehet tenttasivat
Jyrki Aholaa. Retkeläiset
pääsivät keskustelemaan myös
Marjatta Pöllänen
HYVÄN UUTISEN MERKKI
Hyvä uutinen saa hymyilemään.
Se kertoo ilosta ja onnistumisesta.
Myös hyvistä uutisista on tärkeä kertoa, koskivatpa ne sitten yksittäistä
ihmistä, omaa paikkakuntaa tai koko
Suomea. Chileläisryhmä koostui
pelkästään naisista ja oli myös
ensimmäinen naisten maatalousmatka Eurooppaan.
Viking Genetics myy sonnien
spermaa ympäri maailmaa. Kuva: Lea Järvinen.
Sydän-Hämeen Lehti
shl.fi
JOKA
PÄIVÄ. Kuultiinpa sekin, että Barroso on hyvä
keskusteluttaja ja keskustelujen
yhteenvetäjä.
Mepin istuntoviikko on nelipäiväinen, perjantaisin tiloja
täyttävät viranhaltijat ja turistit.
Hallintorakennuksiakin
rakennetaan koko ajan lisää.
Anne-Mari Thomassen kokeili EU:n komission puheenjohtajan José Manuel Barroson paikkaa parlamentissa ison ovaalinmuotoisen
pöydän ääressä.
Strasbourginkaan istunnoista
ei ole luovuttu niin sanotuista
historiallisista syistä, kun yhteisön perustajina olivat saksalaiset ja ranskalaiset.
EU-kehitys sai alkunsa, kun
Ranskan ulkoministeri Robert
Schumann lähetti kirjeen Saksan liittokanslerille Konrad
Adenaurerille, minkä jälkeen
alkoi tapahtua: kenenkään ei
haluttu yksin omistavan tuolloin sotien syntyyn tärkeitä
pidettyjä hiiltä ja terästä.
Kansainvälisiä vierailijoita
pälkäneläisillä karjatiloilla
Pälkäne
Syys-lokakuun vaihteessa pälkäneläiskarjatilat saivat esitellä karjojaan, navettaratkaisuja,
rehustusta ja kaikkea mahdollista, mitä karjatila Suomessa
tänä päivänä on Viking Genetics -yrityksen kansainvälisille
vierailijoille. Maailman mitassa olemme
pieniä. Tästä synnystä saa käsitystä jo alueen pihan kaaresta, jossa on esillä Euroopan historian
dramaattisia hetkiä.
Toisaalta Thomassen on
aprikoimassa suuren koon
ongelmia niin EU:ssa kuin
YK:ssakin. Sydän-Hämeen Lehti
17
kyliltä
Valtuutetun penkiltä Barroson tuolille
Brysselin retki: EU:n historia teki vaikutuksen Anne-Mari Thomasseniin
Kangasala
Miten kangasalalainen kunnanvaltuutettu ajattelee Brysselin vallasta käytyään itse paikan päällä?
Tästä kertoi Pohjois-Kangasalla asuva sairaanhoitaja
Anne-Mari Thomassen, joka
osallistui kesällä Pirkanmaan
demarinaisten tutustumismatkaan parlamenttiin.
. Mahdollisuudet vaikuttaa pelkästään Suomena ovat
pienet, Anne-Mari Thomassen
arvioi.
. Vierailijat olivat
Chilestä, Australiasta, Yhdysvalloista, Kroatiasta ja Ranskasta.
Suurin ryhmä oli chileläisiä maanviljelijöitä, ruokintaneuvojia ja siemenmyyjiä.
He olivat ensimmäistä kertaa
Suomessa ja suurin osa en-
simmäistä kertaa myös Euroopassa. Ajatteluani muutti perehtyminen EU:n perustamiseen,
Thomassen kertoi Suoraman
työväentalolla syyskuun lopussa pidetyssä tilaisuudessa, jossa
oli läsnä myös muita Brysselin
kävijöitä muun muassa Orivedeltä, Ylöjärveltä, Sastamalasta
ja Akaasta.
Erityisesti rauhaan pyrkiminen ja Nobelin rauhanpalkinnon saaminen ovat nousseet
entistä tärkeämmälle sijalle
Thomassenin omassa suhteessa jättiorganisaatioon.
. Toisaalta hän on
vakuuttunut muun muassa
korkotason eduista verrattuna
siihen, että olisimme unionin
ulkopuolella.
Vaikka rauha oli alkuperäinen tavoite, unioni näyttäytyy
meille lähinnä taloussilmin ja
rauhantyö on jäänyt taka-alalle.
Jatkaako Olli Rehn
kolmannen kauden?
Kun 766 edustajasta vain 13
on Suomesta, on selvää, etteivät juuri meidän asiamme ole
niitä puhutuimpia.
. Molemmilla
tiloilla sai talonväki tehdä
tarkkaa selvitystä kaikesta
mahdollisesta; lehmien aperuokinta vaati tarkkaa selvitystä Aholoilla, ja Haapaniemessä kun tutustuttiin myös
tilan lämmityssysteemiin, olivat ihmettelyn aiheena puut.
Kuinka niitä saa metsästä
vaan ottaa?
Myös tilojen korkeaa tuotostasoa ihmeteltiin . Pystymme vaikuttamaan
enemmän olemalla mukana
kuin ulkopuolella.
Pirkanmaalaiset saivat oppaakseen meppi Liisa Jaakonsaaren, jonka kanssa käytiin
läpi parlamenttityötä ja seurusteltiin illallisella. Keskiviikko 16.10.2013
. ja sitä
miten perheviljelmät toimivat.
Vieraat pitivät näkemistään karjoista ja olivat iloisia
ihmisten vieraanvaraisuudesta tiloilla. Myös suomalainen ruoka miellytti heitä.
Rehnin kabinettipäällikön
Timo Pesosen kanssa.
Kangasalta Brysselin reissussa kävi Thomassenin lisäksi
myös Anneli Kiminki.
Nyt yksi tärkeimpiä viranhaltijoita on suomalainen Olli
Rehn, jonka jatkosta keskustellaan paljon: tuleeko poikkeuksellinen kolmas kausi vai
jotain aivan muuta. Suomesta eniten myydään ayrshirerodun spermaa, ja siksi suoma-
lainen ayrshirelehmä on aina
vieraille mielenkiintoista
katsottavaa.
Tällä kertaa vierailut tapahtuivat Virpi ja Antti Haapaniemen sekä Inkeri ja Jyrki
Aholan tiloilla
Myös voittaja Pirjo-Margit Lehtinen kuvaa tekstissään 300 vuoden takaista pakomatkaa.
Auuh. Palkittavista teksteistä
kaksi tekee eläväksi paikallishistoriaa. Isäni on jopa löytänyt kolme vanhaa tykinkuulaa. Tuuli humisee korkealla
honkapuissa. Kukaan ei kulje enää pyhänä kirkkoon, joko
uskokin on jättänyt meidät oman onnemme nojaan?
Vanhat ovat lukeneet ennusmerkkejään talvesta saakka,
supattavat keskenään, milloin osuvat yhteen tienvarsilla ja
virralla. Pälkäneellä koulunsa käynyt Kuitunen asusti koulukortteerissa
lähellä taistelupaikkaa ja kulki
lukemattomat kerrat hämärissä
pitkin juoksuhautojen reunaa.
Oppikirjoja ja runoja kirjoittaneelta Kuituselta ilmestyy
joulun alla Yökoulu -niminen
lastenkirja.
Kirjoituskilpailun voittaja Pirjo-Margit Lehtinen Marketta
Vaismaan onniteltavana. Tarinan mukaan isovihan aikaan metsään paenneet
pälkäneläiset kokoontuivat
lohkareiden juurelle jumalanpalvelukseen.
Pirjo-Margit Lehtisen tapaan myös Kuitunen koki
Kostianvirran taistelun itselleen läheiseksi aiheeksi. Kilpailun voitti
freelancer-toimittaja PirjoMargit Lehtinen. Ihmisiä pakaaseineen vaunuissa ja köyhemmät nyytteineen jalkapatikassa.
Kuormarattaat ovat ratisseet toinen toisensa perään.
Olen katsellut niiden matamista kiveltäni harjun kupeesta.
Sieltä näkee maailman ääriin asti: virran yli metsiä ja peltovainioita ja toisaalla pitkän matkaa tietä, jonka ukko on talvi-iltojen
tarinoissaan kertonut ulottuvan hämäläisten linnaan.
En ole uskaltanut kotona kertoa, miten kauaksi olen retkilläni kulkenut. Sadetta pisaroi paljaille jaloilleni, vaatteeni ovat
olleet jatkuvasti kosteat jo monta päivänkiertoa.
Kierähdän varovasti selälleni ja nousen istumaan. Sydän-Hämeen Lehti
Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800.
Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.
Voittajakirjoitus: Pirjo-Margit Lehtinen
Piilopaikka
Kostia 300 -kirjoituskilpailussa toiseksi sijoittunut Marja-Liisa Kuitusen innoittajana toimi Sappeen viimekesäinen Vuoreen suojaan
-tapahtuma. Ihmisten pakokauhu ja
sodan äänet ylittävät kuitenkin
tytön käsityskyvyn.
Lehtinen sanoo, että Kostianvirran taistelu on hänelle
läheinen aihe.
. Kolmas oli toimittajana
työskennellyt Päivi Heinonen.
Kilpailun raati kiittelee, että
Pirjo-Margit Lehtinen pyrkii
voittajatekstissään mahdollisimman lähelle yksilön kokemusta, melkein kuin ihon alle.
Hänen tarinansa päähenkilö
on nuori tyttö, joka pakenee
Pälkänettä lähestyviä taisteluita. Viimeksi olen osallistunut
kirjoituskilpailuihin joskus
koulussa. Mieleen jäi
esimerkiksi nainen, joka kulki
omissa maailmoissaan, ja pysähtyi välillä tekemään vihtoja.
Kilpailutekstiä kirjoittaessaan Kuitunen palautti mieleensä, miltä Jylhän kirkkoon
kivuttaessa tuntui.
Kahdesta kivenlohkareesta muodostuva Jylhän kirkko
sijaitsee Sappeenvuoren rinteessä. Se on vienyt sukupolvien ajan Pälkäneeltäkin miehiä.
Miesten perässä ovat lähteneet naiset, vaimot ja kokonaiset
perheet. Viimeiset kahdek-
. Kun tuli valmista, herättelin mieheni lukemaan. Huohotan.
Kuulostelen, onko minut huomattu. Kakkoseksi
sijoittui runoja ja lastenkirjoja
julkaissut Marja-Liisa Kuitunen. Aprikoin
viimeiseen iltaan saakka, kirjoittaisinko kilpailuun vai en.
Koneen äärelle istuuduttuaan Lehtinen naputteli nopeasti kesän aikana hauduttelemansa tekstin.
. Ihmiset olivat panostaneet
pukuihinsa. Se oli ehkä jokin
raittiuskilpakirjoitus hilpeällä
70-luvulla.
daksi.
. Se lupaus
on ollut helppo pitää, eihän kulkumiehiä eksy korpeen meidän
torppaamme tiettömän taipaleen taakse.
Aikaihmiset ovat kyllä pysäyttäneet kulkijoita ja nyhtäneet
tietoa. Ymmärtävätkö minua
isommatkaan?
Ukko on puhunut suuren sodan lähestymisestä.
Sota. 18
Keskiviikko 16.10.2013
kyliltä
. Aiheeseen johdatteli
Vuoreen suojaan -tapahtuma,
jota kirjoituskilpailussa kolVuoreen suojaan
manneksi sijoittunut Päivi
oli kesän kohokohta Heinonen oli rakentamassa.
Kostia 300 -kirjoituskilpailun
Kuitunen kiittelee Sappeen
aiheena oli piilopaikka.
tapahtumaa kesänsä kohokoh-
san vuotta hän on toiminut
freelancerina ja tehnyt tekstejä
muun muassa MTV3:n Helmisivustolle.
. Tupia tyhjenee, polkuja unohtuu. Kauempaa kuuluu lentoon pelästyneen variksen
raakuntaa. Kaadun naamalleni märkien kivien, juurien ja varpujen
sekaan. Hieron
kipunoivaa pikkuvarvastani, joka osui johonkin onnettomaan
kiveen. Kirkkomatkoilta tultuaan isä ja äite ovat olleet vakavia
koko kevään ja kesän, nyt mustakaapuinen pappikin on rouvineen lähtenyt. Juoksu pistää kylkeen. Soitin Marketalle ja puolustelin, että vietän kuitenkin
seitsemän kuukautta vuodesta
Padankosken mökillä. Fiktion kirjoittaminen on
kuitenkin vierasta. Päähenkilö on
suomalaismiehen mukana Pälkäneelle päätynyt libyalaisnainen, joka ihmettelee piilopaikastaan käsin Kostian vanhan
ajan markkinoita.
Tekstin innoittajana toimi
Heinosen parikymmentä vuotta sitten tekemä maailmanympärimatka ja ylistämällä alistettujen libyalaisnaisten kohtalo.. Äite on kieltänyt puhumasta vieraille. Marketta sanoi ihanasti, että kisaan voi
osallistua jokainen, joka kokee
itsensä pälkäneläiseksi.
Kuitunen kuvaa palkitussa
tekstissään yhteisöllistä kokemusta metsän piilopirttielämästä. Lehtisen teksti on aukeaman yläosassa.
Ylistämällä
alistetut naiset
Toimittajalle ominaiseen tapaan myös Päivi Heinosen
kilpailuteksti syntyi vasta deadlinen paineessa.
Tarina ei sijoitu Kostianvirran taistelun aikaan, vaan
nykyaikaan. Monet eläytyivät
upeasti rooleihinsa. Jonakin päivänä en
enää löydäkään Miinaa, Annaa tai Mariaa tutulta leikkipaikalta,
Kostia 300 -kirjoituskilpailu: Kärkitekstit johdattavat 300 vuoden takaiseen sekasortoon, jota piiloon rientävien
Paha lähestyi, kansa pakeni
Pälkäne
Ammattikirjoittajat veivät
kärkisijat Kostia 300 -kirjoituskilpailussa. Teksti
piti lähettää aamulla eteenpäin,
joten sen jälkeen siihen ei enää
voinut palata.
Voittaja sanoo yllättyneensä,
kun kulttuurituottaja Marketta Vaismaa soitti ja kutsui palkitsemistilaisuuteen.
. Ne
ovat nyt kansallismuseon kokoelmissa.
Lehtinen on työskennellyt
25 vuotta toimittajana ja tiedottajana. En ymmärrä, mitä tapahtuu. Itku puskee tiensä väkisin ulos.
Koko kesän Pälkäne on ollut liikkeessä. Voittajat edustavat
historiallisessa romaanissa
tyypillistä mikrohistoriallista
lähestymistapaa, professori
Leena Kirstinä kuvaa.
Hänen lisäkseen raatiin kuuluivat dramaturgi Seija Holma
ja filosofian tohtori Arja Liutta.
Toiseksi sijoittunut MarjaLiisa Kuitunen aprikoi etukäteen, voiko hän ollenkaan
osallistua kilpailuun, kun on
kirjoilla Jyväskylässä.
Ei se
minullekaan ollut helppoa, kun vasta kasvatan rautahampaita.
Siinä huomasin hukanneeni toisen äiteni kutomista villasukista. He
ovat haistaneet mahdollisuuden tienata penni jos toinenkin,
kun ihmiset pyrkivät pakoon pohjoisen suuntaan.
Ukko tinkaa halvinta kyytiä virran yli. Nousen seisomaan ja ravistelen neulasia helmoista.
Jalka kestää astua, kokeilen varovasti. Haaveilu keventää
askelia ja vaimentaa vatsassa riipivää nälkää.
Poikkeamme maantieltä ja seuraamme Mallasveden rannassa kulkevaa polkua. Miten he ovat näin pitkälle
jo ehtineet. Ukko
murahtaa ajan käyvän vähiin, pelästyn.
Mitä tapahtuu, jos aika loppuu maailmasta. Ukko tervasi jalkapohjani keväällä, eivätkä neulaset ja pikkukivet ole haitanneet
paimenessa kulkiessani.
Kuljen harjulla kohti mahtavaa virtaa, joka jakaa Pälkäneen.
Kotoa on sinne monta askelta, aikaihmiset puhuvat niin ja niin
monesta virstasta, mutta en minä niistä tiedä.
Minä tunnen suorina seisovat hongat, kuiskuttelevat kuuset
ja vienot koivut. Miten meidän
silloin käy. Turva.
ihmisten oli vaikea ymmärtää
. Se oikaisee hienossa hiedassa leppien
lomitse kohti tuntemattomia saloja.
Kohina on vaimentunut korvissani. Sota.
Hätkähdän ajatuksistani. Pakkaudun pienten kanssa kokkaan, josta minut komennetaan pian keskituhdolle tasoittamaan painoa.
Hitaasti syvällä uiva ruuhi ylittää Kostian. Turhaa kaikki
vaiva.
Nyt juoksen joukkoa kiinni. Pinkaisen hätääntyneenä kohti alempaa polkua, suoraan
puiden välistä ja risukoiden läpi. Yhä syvemmälle metsiin, kauemmas
talojen umpipihoista, vainioista ja maanteistä.
Olemme törmänneet metsäsaunoihin, joihin ihmiset ovat
paenneet kodeistaan. Niistän vielä
nenänikin, sormilla, kuten ukko on opettanut.
Kylmä tunkee rohtimaisen mekkoni läpi iholle, sitä eivät
pidättele ristiin rinnalle sidotut villahuivitkaan. Pakokivi. Uimalla sitä ei voi ylittää kuin kylän vahvimmat miehet, ja joku onneton noukittiin
verkoista viime keväänäkin jäiden lähdettyä.
Lopulta joku säälii vanhusta ja lupaa soutaa meidät vastarannalle. Piilopaikka. Keskiviikko 16.10.2013
. Hiekkaiset harjut suojaavat lintuja ja
kesän kypsyttämiä marjoja.
Nyt ei ole aikaa kuunnella lintusten lauluja, eikä etsiä
ropposeen talvenvaraa. Muut käneen Joulu -lehdessä.
shl Tommi Liljedahl
käneen Kukkolassa, Marketta
Hänen mielestään kirjoit- paikkana hämmentävässä ja
Pirjo-Margit Lehtisen voitta- palkitut tekstit julkaistaan Päl-. Olen kaataa hänet.
Mikä helpotus, jalkani pettävät ja lysähdän pikkuisten keskelle. Olen eksynyt joukosta, jonka ukko on
luvannut viedä turvaan pakokivelle Hirvon metsiin.
En kanna huolta, sillä tunnen reitin ainakin alkumatkasta,
eikä vanhaa miestä ja kakaralaumaa ole vaikea kirmata kiinni.
Viime yön vietimme jo lähellä Kostiaa, harjulla kivenkolossa.
Aamulla ukko jakoi meille kokomme mukaan leivänkyrsät,
meille isommille vähän suurempi ja pienemmille pienempi
pala. Ukko. Leipäpala on vielä aamuista
pienempi.
Me lapset nuokumme aikuisten puhellessa matalalla äänellä.
Ei auta, vielä on käytävä matkaan ennen auringonlaskua
Olemme kulkeneet kulkemistamme, olen jo mennyt sekaisin,
montako päivää ja yötä. Nostan Riinan
syliini ja kätken punaiset kasvoni hänen tukkaansa.
Olemme pian joen suulla, jossa miehiä odottaa ruuhineen. Mikä sen ajan syö loppuun, sotako?
Kapuamme Kostian törmää, joka on syksyn lehdistä liukas.
Ihastelen pihlajien punaisia marjoja ja haapojen kirkkaan
keltaisina väriseviä lehtiä.
Ukko vilkaisee tuimana, ja ymmärrän, ettei nyt sovi hidastella. Olisimmepa jo perillä.
Viimeinkin. Vaatetta oli jo valmiiksi
vähän, eikä yhtäkään ollut varaa hukata.
Toisten jatkaessa matkaansa joelle palasin jälkiämme takaisin. Jouduinkin kulkemaan aika matkan, kunnes näin punaisen
rannun pilkottavan harmaiden lohkareiden välistä. Sukka lie
pudonnut noustessani jälleen yhden kiven päälle katsomaan,
mistä kaukaa kummallinen kohina kuuluu.
Sukka putosi, ja arvoituskin jäi ratkaisematta. En välitä kivistä, jotka iskevät
kipeästi varpaisiini, enkä oksista, jotka räpsivät silmilleni.
Kauhu.
Rymistelen lepikosta valoon. Ukko selvittää kurkkuaan, on aika jatkaa matkaa.
Nolottaa, vähäiset ovat nähneet pelkoni. Huokaan,
en osaa kuvitellakaan sellaista ihanuutta. Kylkeä alkaa taas pistellä.
Pysähdyn kuulostelemaan.
Eilen illalla kuuntelemani kaukainen kohina kuuluu taas, se
nousee ja laskee. Pelko alkaa kipristellä vatsassani, sekö se on,
sota. Riinan oli vaikea saada pienillä helmihampaillaan leivästä
irti, joten mutustin suussani hänelle pieniä nokareita. Veljekset pakenivat metsään aapista . eli kirjaa, jonka Kostia 300-kirjoituskilpailun kärkikolmikko Marja-Liisa Kuitunen (vasemmalla), Päivi Heinonen ja Pirjo-Margit Lehtinen.
puulaatat Daniel Medelplan
kaiversi piilotellessaan menneisyyttään ja isoavihaa Päl- Vaismaa sanoi.
taminenkin voi toimia pako- sekavassa maailmassa.
jakirjoitus löytyy ohesta. Pyyhin silmäni hihaan, josta haistan kodin savuisen turvan ja metsän vapauden. Tekstit nostivat elävällä
tavalle esille sen historian, jonka jälkeläisiä mekin olemme,
Vaismaa sanoi palkintotilaisuudessa.
Palkinnot jaettiin osuvasti
suomalaisen kirjallisuuden päivänä eli Aleksis Kiven päivänä.
Vaismaa huomautti, että myös
Kivi käsittelee Seitsemässä
veljeksessä kirjoituskilpailun
aihetta, piilopaikkaa.
. Korkeat kivet ovat tähystämistä ja kirkkaat
lähteet juomista varten. Menivätkö he sittenkin harjun syrjää, kun minä
valitsin sen päällä kulkevan polun. Pian olemme maantiellä, jota olen katsellut niin monta
kertaa kiveltäni virran toiselta puolelta.
Tie kulkee täälläkin metsien ja peltovainioiden välissä, sitä
pitkin pääsisi ukon kertomusten mukaan kauniiden Kaarinoiden Kangasalle. Sukkaa ei löytynyt nukkumapaikan hakojen välistä, ei
pikkulasten riepujen seasta, ei mistään. Monet ovat kyhänneet riu?uista, havuista
ja tuohista laavuja pesueilleen yöpymispaikoiksi. Onko hän jo perillä muiden vaimojen
kanssa, jotka lähtivät ajamaan karjaa turvaan?
Muistan yhtäkkiä Kiulukan, Leimukan keväisen vasikan. Sellaisen kai
ukkokin meille latoo, kunhan pääsemme perille, minne sitten
menemmekin.
Myttäälän uunikivellä ukko paistoi meille vasussa visusti
kuljettamistaan jauhoista kakkaroita, joiden makua ei pieninkään simasuu hyljeksinyt.
Mietin missä äite mahtaa olla lehmämme Leimukan ja vuohemme Riitun kanssa. Kohauttaa
vain harteitaan ja tallustaa eteenpäin.
Vesi herahtaa kielelleni, kun ajattelen vastalypsettyä, vaahtoavaa maitoa. Ukko pysähtyy, katselee ympärilleen, laskee
vasunsa joskus ammoin kaatuneen kuusen rungolle.
Pian minunkin silmäni erottavat metsän hämäryydessä harmaan kiven kyljen. Mietin, olikohan heillä puvuissaan punaista
kuin pihlajanmarjat ja keltaista kuin haavanlehdet. Ihmiset
ovat vain lähteneet.
Ikävä jää kahisemaan heinikossa ja suhisemaan puissa. Soutaja kääntää
päätään kuullessaan saman kohinan, jota olen pohtinut. Pikkuiset kitisevät nälkää ja väsymistään.
Tapaamme polulta huilaamaan poikenneita ukon tuttuja, ja
mekin saamme vihdoin levähtää. Libya oli yksi maista, joissa halusin ehdottomasti käydä.
Olisin päässyt tapaamaan jopa
Muammar Gaddafia, jos hän
ei olisi sattunut olemaan matkalla.
Leena Kirstinän mielestä
Heinosen teksti on kuin katkelma suuremmasta kokonaisuudesta.
Sivistystoimenjohtaja Mauri
Nest ja kulttuurituottaja Marketta Vaismaa kiittelevät kilpailun kärkeä kovatasoiseksi.
. Se
katosi jo kesän taittuessa syksyyn, eivätkä aikuiset etsineet sitä.
Ukko ei vastaa nytkään, kun kysyn Kiulukasta. Sydän-Hämeen Lehti
19
sammaleet ovat kuivuneet ja käpylehmät kaatuneet