Keskiviikko 14.1.2026 Nro 3 Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. 9-39 Varaa tästä näkyvä mainospaikka! Sydän-Hämeen Lehti Puh. Sydän-Hämeen Lehti www.shl.fi Irtonumero 5 € Jo vuodesta 1929. ke 11.2. Boris Fiykov tietää, että 195 sentin pituudesta on sekä hyötyä että haittaa. sivu 47 Matka Brysseliin oli ikimuistoinen Mette Linnas ja Veera Kaperi pääsivät taloustaitokilpailun voiton myötä reissuun Keski-Eurooppaan. 044-3477 402 • ilmoitukset@shl.fi shl.fi TALVILEHTI TALVILEHTI ilmestyy ilmestyy ke 11.2. Puh. sivu 5 Mitä miettii joukkueen pisin mies. Rauha löytyi Luopioisista Emilia Aarnio kaipasi Helsingissä asuessaan luontoa. 044-3477 402 • ilmoitukset@shl.fi Puh. sivu 8 Pikan lähdön aikataulu tiedossa Pälkäneen nykyisen kunnanjohtajan viimeinen työpäivä on jo kalenterissa. 044-3477 402 • ilmoitukset@shl.fi Mainostaja ole mukana! Mainostaja ole mukana!. Sivu 14 URA JA OPINNOT TEEMA s
Hanneksen veli Taavetti oli nostattanut myrskyn uudelleen ja motittanut lapsiperheen, sillä autolla ei päässyt esteen ohi. Taannoinen syöksyvirtaus osoitti, ettemme mekään ole suojassa. Valtuuston kokouksissakin Lehtelä on ollut mukana, mitä hän on pitänyt mielenkiintoisena. Soitin yhdeksältä Elenian vikapalveluun, jonne pääsin joka kerta sujuvasti ja sain asiallista kohtelua. yönä vailla sähköä runsaat kolmetuhatta asiakasta. Hannes oli vaikutuksiltaan yksi tämän vuosituhannen pahimmista matalapainemyrskyistä Suomessa. Jussi-Pekka Lämsä on Aitoon pitkäaikainen vapaaajanasukas. Pelastustoimen tehtävien määrässä Hanneksen edellä ovat vain joulukuun 2011 Tapani ja marraskuun 2001 Janika. tammikuuta 2026 Sydän-Hämeen Lehti PÄÄTOIMITTAJALTA AJANKOHTAISTA Pälkäneellä etsitään nuorisovaltuutettuja Haku Pälkäneen nuorisovaltuustoon jatkuu 16.1. Vettä oli varattuna, tulisijat lämpiminä ja lamput ladattuina. Verkkoyhtiö Elenian mukaan sen verkkoalueella vaativimmat viimeiset vakituisen asutuksen sähköverkon korjauskohteet olivat Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla, jossa myös metsien kohtaamat tuhot olivat suurimmat. Olisiko realismia jyvittää tapauksemme kaltaiset nopeasti hoidettavat keikat ketterästi liikkuville yksiköille, jotka hoitaisivat väylät auki ja jättäisivät lopun muille, jos sähkö kulkee ja vaaraa ei ole. Vietimme tavan mukaan joulunseutua Aitoossa tällä kerralla lämpöasteissa mustan maan ympäröimänä. Pälkäneellä maakaapeloinnin kattavuus on lisääntynyt nopeammin kuin muualla osin Elenian ja Pälkäneen Valokuidun toimivan yhteistyön ansiosta. Este saatiin raivatuksi turvallisesti, itse työ kesti viitisen minuuttia. Edellinen korotus huoltovarmuuteen perustuen tehtiin runsas vuosi sitten. Hanneksen saapumiseen asti listan kolmospaikalla oli syyskuun 2020 Aila-myrsky. Sitähän se olikin. S ydän-Hämeessä edellytykset välttää sähköjen katkeaminen ilmajohtojen päälle kaatuneiden puiden vuoksi oli silti keskimääräistä parempi. Hakulomakkeen voi täyttää kunnan verkkosivuilla. Pahimmillaan jopa lähes 190 000 osoitteessa eri puolilla maata mietittiin, milloin sähkölamppu jälleen syttyy, lämpöpatteri hohkaa ja jääkaappi säilyttää ruokatarvikkeet sopivassa lämpötilassa. KESKIVIIKKONA palasin aamuseitsemältä asiaan ja turhautuneen oloinen asiakaspalvelija piti ongelmaamme kymmeniin muihin verrattuna vähäisempänä. Tiistaiaamuna poikamme lähetti kuvan tien ja sähkölinjan päälle kaatuneesta suuresta männystä lähellä mökkiämme. Kuluneet neljä vuorokautta osoittivat, kuinka edelleen löytyy pyyteetöntä halua auttaa lähimmäistä – myös muita kuin perhekuntaani. Mukaan voi hakea Pälkäneellä asuva tai koulua käyvä 13–20-vuotias nuori. Ehdit käydä vastaamassa kysymykseen – ja kurkkaamaan muiden vastauksia – lehden kotisivuilla perjantai-iltaan kello 21 asti. Vähän ajan päästä minulle soitettiin. Sähköt olivat pahimmillaan poikki samanaikaisesti yli 180 000 asiakkaalta, ja pelastustoimen vahingontorjuntatehtäviä kertyi koko maassa tuhatmäärin. Ensimmäisen kaatuneen hongan näin heti, onneksi vain latva ulottui pihalle. J oulukuun viimeisenä viikonloppuna Suomessa riehunut talvimyrsky kaatoi puita, katkoi sähköjä ja jätti pinteeseen ison joukon suomalaisia. Soitin Eleniaan, nyt ei aikataulusta enää osattu sanoa mitään. Mökkitielle Hannes näytti kellistäneen yhteensä seitsemän puuta. Tämä on hyvää kokemusta tulevaisuuttakin ajatellen. Vast’ikään tehtyjen aukkohakkuiden reunoille jätettyjen pakollisten säästöpuiden juuret sulassa maassa eivät ehkä kestäisi totutusta poikkeavaa rasitusta. VIIKON KYSYMYS Pidätkö talven paukkupakkasista. Pälkäneen nuorisovaltuusto (nuva) kokoontuu noin kerran kuukaudessa. 2 Keskiviikko 14. Soitin metsän omistajalle, ja ennen puolta päivää tie oli auki. saakka. Pälkäneellä sähköverkosta oli vuoden 2024 alkuun mennessä maakaapeloitu noin 1400 kilometriä eli 76 prosenttia ja Kangasalla noin 71 prosenttia. Viimeisiä – lähinnä vapaa-ajan asuntoihin kohdistuvia – sähkövikoja korjailtiin kuntoon vielä viikko myrskyn jälkeen. Sekä Pälkäneellä että Kangasalla oli lauantain ja sunnuntain vastaisena 27.–28.12. Kunnon pakkasten puolesta liputettiin muun muassa perusteluilla ”mieluummin pakkasta kuin sohjoa” ja ”pakkanen kuuluu talveen”. Ilman näitä satsauksia vahingot olisivat olleet vielä mittavammat. Hän voisi kuvitella itsekin joskus istuvansa kunnanvaltuutettuna. ”Klapeja kuluu”, ”haittaa ulkoharrastuksia” ja ”autot hyytyvät” olivat joitakin perusteluja. Odotellaan uusia. Jani Oksanen päätoimittaja jani.oksanen@shl.fi Moni sai oppia varautumisesta kantapään kautta Kati Pääkkönen HAKU Pälkäneen nuorisovaltuustoon alkoi 7. Turvauduin kallisarvoisiin verkostoihini, joista olen kiitollinen. Hän ei itsekään etukäteen tiennyt asioista syvällisemmin. tuuli yltyi rajuiksi puuskiksi ”väärästä” suunnasta eli luoteesta ja pohjoisesta. SUNNUNTAIAAMUNA totesimme sähkökaton päättyneen, ja lähdin katsomaan, pääseekö Kotkasta mökille tuleva poikamme perheineen ajamaan perille asti. Katsotaan sitten, miten jatko-opinnot aikanaan menevät. – Niin kauan kuin asun Pälkäneellä, haluan olla vaikuttamassa. Pälkäneen lukion abiturientti Lehtelä on ollut mukana valtuustossa sen alkuajoista eli keväästä 2022. – Olemme saaneet hyvin edustajia luottamuselimiin. Lauantaina 27.12. Mökkitien poikki meni siinä rytäkässä vain yksi. – Ehdottomasti kannattaa hakea jäseneksi, jos haluaa vaikuttaa nuorten asemaan Pälkäneellä. Itse olen päässyt näkemään, millaista on vaikuttaa. Palasimme itse Aitooseen neljäksi, ja jätin auton naapurimökin pihalle. saakka. Hän rohkaisee hakemaan mukaan ”nuvan” toimintaan, jos haluaa vaikuttaa nuorten asemaan Pälkäneellä. KOLUMNI Luojan tukistus MÖKKIMME ympäristöineen on säilynyt myrskyissä yli 30 vuotta vaurioitta. Alisa Lehtelä on toiminut Pälkäneen nuorisovaltuuston puheenjohtajana. Ilmoitin verkkoyhtiöön, ja lapsenlapset lähtivät suunnitellusti kotiinsa. Se on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.. Kotkalaiset pääsivät pirtille, ja me lähdimme käymään Helsingissä. Kiittelin kehuen, että väite hämäläisten hitaudesta osoittautui taas vääräksi. Siirtoa ei voi kilpailuttaa samalla tavalla kuin energiaa. Vika luvattiin priorisoida ykkösluokkaan ja hoitaa pikaisesti. Elenia kertoo nostaneensa maakaapeloidun verkon osuuden vuosikymmenessä 25 prosentista 66 prosenttiin 1,6 miljardin euron investoinneillaan. Myrskyn aiheuttamien samanaikaisten sähkökatkojen määrä Suomessa oli 2020-luvun suurin. Kehitys sähkönsaannin turvaamiseksi on tuikitarpeellinen maailmassa, jossa sähkö on yhä useammin elämisen ja toimimisen elinehto ja ihmisten kyky ja mahdollisuudet varautumiseen vaikuttavat heikkenevän. Tarkensin helppopääsyisen osoitteen metrilleen ja kerroin, että käsittääkseni homma hoituu nopeasti. VAIKKA puhutaan vaikuttamisesta, Lehtelä korostaa, ettei jäsenyyttä tarvitse ottaa liian tosissaan. Ei toisaalta ihme. Kuva: Jani Oksanen. – Tässä pääsee oikeasti vaikuttamaan nuorten asioihin ja nuoria kuullaan Pälkäneellä hyvin, sanoo nuorisovaltuuston puheenjohtajana kaudella 2024–2025 toiminut Alisa Lehtelä . Alisa Lehtelä hakee myös tulevalle toimikaudelle. Illalla sähköt napsahtivat poikki. Ennen puheenjohtajuutta hän toimi sihteerinä. Nuorisovaltuuston edustajalla on kokouksissa läsnäoloja puheoikeus. Sadan metrin päässä möyrinyt sääilmiö rouhi isoja kuusia ja mäntyjä kymmenittäin pötkölleen ja konkeloon. tammikuuta ja jatkuu 16.1. MYRSKYT jatkuvat, ja verkkoyhtiöiden tulee varautua entistä paremmin. Nyt sähkökatkoihin liitetty 72 tunnin varautumissääntö tuli monelle tutuksi kantapään kautta – ja osa sai oppia, että kolmen vuorokaudenkaan varannot ja suunnitelmat eivät välttämättä ole riittävät. Tuhojen maksaja löytyy peilistä. Ymmärsin hyvin, että lukuisille talouksille avun saaminen pikaisemmin oli elintärkeää. Kävimme levolle. Tiistaiaamuun mennessä Sydän-Hämeen Lehden Viikon kysymykseen vastanneista valtaosa ei niistä innostu
2 . Varaa radiokampanja samalle viikolle! RAKENTAMINEN JA KOTI T E E M A L E H T I k E 2 8 . 1 . 1 . Teemanumero tarjoaa yrityksille erinomaisen mahdollisuuden kertoa palveluistaan ja ratkaisuistaan juuri silloin, kun asiakkaat suunnittelevat tulevia projektejaan. Tämä numero rakennetaan sinua varten, tee yrityksestäsi kotien ykkösvalinta ja varmista paikkasi rakentamisen ytimessä. Paikallislehti tuo mainoksesi suoraan alueesi kuluttajille tehokas näkyvyys, oikea kohderyhmä ja ajankohta samassa paketissa. 1 . Sydän-Hämeen Lehti Ulla Tikka, 044 347 7402, ulla.tikka@shl.fi Kimmo Heinonen, 044 755 7312, kimmo.heinonen@pirmediat.fi. tammikuuta 2026 Sydän-Hämeen Lehti Ota yhteyttä ja varaa mainospaikkasi! Akaan Seutu ...............................................13 800 Lempäälän-Vesilahden Sanomat ...........22 500 Oriveden Sanomat ....................................15 900 Pirkkalainen ................................................21 200 Sydän-Hämeen Lehti ................................15 100 Ylöjärven Uutiset .......................................20 600 Lukijoita Varaa mainospaikkasi viimeistään ke 20.1. Rakentaminen ja koti -teemanumero 28.1. Pirmedioiden paikallislehdet ja Sun Radio kokoavat yhteen rakentamisesta, remontoinnista ja sisustamisesta kiinnostuneet kuluttajat. 2 2 6 V E R kO S S A M A 2 6 . Näy mukana ja tavoita tehokkaasti alueesi ostajat! Teemassa on lisäjakelu. Miksi mainostaa paikallislehdessä. 3 Keskiviikko 14. Pirmedioiden lehdet ovat paikkakuntiensa ykkösmedioita Myös Radio SUN on mukana yhteisessä teemassa. mennessä
ALAKOULUIKÄISTEN (4.–5. luokkien oppilaat, peruskoulujen 8. – Minua ilahduttaa erityisesti se, että alakoululaiset kokevat voivansa puhua sekä kotona että koulussa aikuisen kanssa. KOULUTERVEYSKYSELYYN vastasivat vuonna 2025 peruskoulujen 4. vuoden opiskelijat sekä ammatillisten oppilaitosten 1. luokkien oppilaat, lukioiden 1. Tällöin hyvinvointialueen tulisi noudattaa laissa säädettyjä velvollisuuksia yhteyden saamisesta perusterveydenhuollon yksikköön. Myönteistä on se, ettei kiusaamista lukiolaisten keskuudessa juurikaan ollut. 4 Keskiviikko 14. Turvalliset aikuiset ovat lapsille ja nuorille elämän peruskallioita, Kivinen sanoo. Koko maan keskiarvo on 50 prosenttia. ja 2. Huomioon on kuitenkin otettava sääntely, jonka mukaan palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti ja väestön tarpeet huomioiden lähellä asiakkaita. ja 5. Neljä vuotta sitten sähkötupakkakokeilujen prosentti oli nolla. Luopioisten terveysasemaa koskevassa epäkohtailmoituksessa valitettiin, että huonojen verkkoyhteyksien vuoksi kaikki asukkaat eivät voi valintansa mukaan soittaa puhelimella tai käyttää digitaalisia yhteydenottotapoja ja kulku Pälkäneen tai Kangasalan terveysasemalle on koettu hankalaksi pitkien etäisyyksien ja julkisen liikenteen puutteiden vuoksi. Kostianvirran yhtenäiskoulun yläkoululaisten vastauksissa näkyy useita myönteisiä kehityssuuntia. – Tätä olemme jo alkaneet työstää: käyttöön on otettu jatkuvan ryhmäytymisen malli, Kivinen kertoo. VIRASTON näkemyksen mukaan lähipalvelupiste vaikuttaa tosiasiallisesti olevan perusterveydenhuollon toimintayksikkö, joka hoitaa lain mukaisia hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevia terveydenhuollon tehtäviä. Kati Pääkkönen Jani Oksanen TAUSTALLA ovat epäkohtailmoitukset Luopioisten terveysaseman liikkuvista palveluista ja Luopioisten ja Kurun potilastoimiston luukun sulkemisesta. Myös alkoholia käytetään vähemmän kuin viime kyselyssä: nyt 57 prosenttia ei käytä, vuonna 23 näin vastasi 25 prosenttia. Pälkäneen tuloksissa ovat mukana myös Anna Tapion Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto pohtii, onko Pirkanmaan hyvinvointialue turvannut järjestämisvastuullaan olevien terveydenhuollon palvelujen esteettömyyden ja saavutettavuuden lain edellyttämällä tavalla. Uupumus ja väsymys ovat vähentyneet, ja terveelliset elämäntavat vahvistuneet, sanoo Pälkäneen kunnan sivistysjohtaja Tiina Kivinen . vuoden opiskelijat. SAMAAN aikaan Pälkäneen lukiossa tyytyväisyys elämään on laskenut kahdessa vuodessa 74 prosentista 57 prosenttiin. Lisäksi alueen asukkaiden valinnanvapautta koetaan rajoitetun, koska asukkaat eivät voi hyvinvointialueen linjauksen mukaan asioida henkilökohtaisesti tai valita liikkuvien palveluiden lähiasiointipisteitä omaksi terveysasemakseen. Virasto toteaa, että lainsäädäntö ei edellytä jokaisessa terveysasemassa, hammashoitolassa tai liikkuvassa palvelupisteessä olevan mahdollisuus henkilökohtaiseen asiointiin välitöntä yhteydensaantia varten. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokee nyt 28 prosenttia lukiolaisista, kun vuonna 2021 luku oli 14 ja vuoden 2023 kyselyssä 23 prosenttia. Aluehallintovirasto katsoo loppuvuodesta tekemässään päätöksessä, että potilaan yhteys terveyskeskukseen voidaan järjestää käyntinä, puhelimitse tai sähköisesti, mutta heille, jotka eivät halua tai osaa käyttää digitaalisia palveluja, on järjestettävä sopiva asiointitapa. UUTISET Lähipalvelupisteet askarruttivat aluehallintovirastoa Yläkoululaisten tyytyväisyys elämään kasvoi Pälkäneellä Ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden kokemukset ovat vähentyneet yläkoulussa, mutta lukiossa tyytyväisyys elämään on laskenut. luokkalaisten) vastauksista nousee esiin monia vahvuuksia. Myös se, että vain 38 prosenttia kokee oman ryhmänsä ilmapiirin hyväksi, on huolestuttavaa. Vuonna 2025 koulukiusattuna olleiden tai kiusaamiseen osallistuneiden osuus oli 39 prosenttia, kun se kaksi vuotta aiemmin oli 31 prosenttia. VIRASTON mukaan hyvinvointialueen tulee huolehtia siitä, että asukkailla on mahdollisuus asioida fyysisessä toimin. Kun vuonna 2025 jo 69 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä, vielä kaksi vuotta sitten osuus oli 59 prosenttia. ja 9. – Korona-ajan ahdistus on selvästi hellittänyt. Myös arjen hyvinvointia tukevat tekijät, kuten aamupalan ja koululounaan säännöllinen syöminen, ovat vähentyneet. Aamupalan söi nyt vain 47 prosenttia vastanneista, kun esimerkiksi neljä vuotta sitten näin teki 67 prosenttia. Myös ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden kokemukset ovat vähentyneet, ja esimerkiksi kahdeksan tunnin yöunet ja koululounaan syöminen ovat yleistyneet. ja 2. Esimerkiksi 80 prosenttia ei ole kokenut kiusaamista lukukauden aikana, ja 91 prosenttia voi keskustella asioistaan vanhempien kanssa usein tai melko usein. Yläkoulussa huolenaiheeksi nousee liikunnan määrän vähyys. tammikuuta 2026 Sydän-Hämeen Lehti KOULUTERVEYSKYSELYN tuloksissa pälkäneläisittäin on niin ilonkuin huolenaiheita. OLENNAISTA aluehallintoviraston mukaan on, että potilas saa yhteyden perusterveydenhuollon yksikköön saman päivän aikana ja hänelle tehdään hoidon tarpeen arvio lain edellyttämällä tavalla. Lisäksi mahdollisuus paikan päällä asiointiin nähdään olennaisena myös varautumisessa erilaisiin häiriötilanteisiin. Aluehallintovirastolle myöhemmin toimitetun täydennyksen mukaan epäkohtailmoitus kattaa myös Pälkäneen, Ruutanan, Sahalahden ja Vatialan lähiasemat, ja samankaltaisia saavutettavuusongelmia esitettiin olevan myös muun muassa Juupajoella, Mouhijärvellä ja Sahalahdella. Hengästyttävää liikuntaa vähintään kerran viikossa harrastaa vain 28 prosenttia ja ohjattua 39 prosenttia. Huolta herättävät alakoululaisten kohdalla sähkötupakan kokeilut (7 prosenttia) sekä jonkin verran lisääntynyt koulukiusaaminen
Myös ahdistuneisuuden ja yksinäisyyden kokemukset ovat vähentyneet, ja esimerkiksi kahdeksan tunnin yöunet ja koululounaan syöminen ovat yleistyneet. ylimääräisessä kaupunginvaltuuston kokouksessa. Hallintojohtaja Mikko Salmelan kanssa käynnistellään hakuprosessia taustalla. – Kunnanhallitus päättää valintaryhmän kokoonpanosta samassa kokouksessa, sanoo kunnanhallituksen puheenjohtaja Rainer Zeitlin . Toukokuun puolivälissä puhelujonossa ei enää raportoitu olevan soittamattomia takaisinsoittoja, ja jonot oli saatu purettua kaikilla sote-asemilla. – Pienempien kuntien osa usein on, että ne toimivat kunnanjohtajien uralla pätevöitymispaikkoina ja kokemuksenantajina. Auto kärsi peltivaurioita. Pikan lähtöpäivä selvillä, uutta johtajahakua käynnistellään Pälkäneellä rakennustarkastajana toimiva Tuomas Tikka on valittu Akaan kaupungin rakennustarkastajan virkaan laajasta hakijajoukosta. tayksikössä tai palvelupisteessä kohtuullisen etäisyyden päässä. Auto ja peräkärry ojaan Aitoossa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hyvinvointialueelta helmikuun loppuun mennessä jatkoselvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin hyvinvointialue on ryhtynyt asiassa. Valitusaika tästä on 30 päivää. Haastatteluihin kutsuttiin kuusi hakijaa, joista soveltuvuusarviointiin etenivät Tuomas Tikan lisäksi Milla Kytölä ja Siiri Mattlar . Pelastuslaitos sai ilmoituksen onnettomuudesta hieman kello 12 jälkeen. Viraston saaman selvityksen mukaan hyvinvointialueen ensimmäisenä toimenpiteenä ruuhkien purkamiseksi keväällä oli vapauttaa henkilöstöä asiakaspalvelupisteiltä puhelintyöhön, ja lähiasiointipisteiden ja lähiasemien aukioloaikaa rajoitettiin. Rainer Zeitlin toki toivoo, että uusi kunnanjohtaja voisi vaikka asua kunnassa, mutta pitää tätä epätodennäköisenä. Hänellä pitää olla erinomaiset vuorovaikutustaidot ja edellytykset toimia hyvänä henkilöstöjohtajana. maaliskuuta. HAASTATTELUJEN ja soveltuvuusarviointien perusteella valintatyöryhmä esitti pälkäneläisen Tikan valitsemista virkaan. Rainer Zeitlinin (kok.) mukaan kunnanjohtajan virka julistetaan tammikuun mittaan haettavaksi, kun asioista on ensin päätetty kunnanhallituksessa. Virasto näkee hyvinvointialueen omavalvonnan toimenpiteiden olleen vaikuttavia, mutta myös muistuttaa siitä, että viranomaiskyselyihin tulee vastata huolellisesti ja totuudenmukaisesti. ALUEHALLINTOVIRASTO selvitteli loppuvuodesta myös hyvinvointialueen takaisinsoittopalvelussa koettuja ongelmia. Kaikki on aina mahdollista. luokkaa käyvät lapset ovat mukana vuodesta 2017 alkaen. Kati Pääkkönen PÄLKÄNEEN kunnanjohtaja Pauliina Pikan viimeinen työpäivä Pälkäneellä on 12. Viraston Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta saamat aiheeseen liittyvät tilastotiedot nähtiin selkeästi puutteellisina. tammikuuta 2026 Sydän-Hämeen Lehti Lähipalvelupisteet askarruttivat aluehallintovirastoa Yläkoululaisten tyytyväisyys elämään kasvoi Pälkäneellä koulun oppilaat. Auto kaatui onnettomuudessa katolleen, kertoo Pirkanmaan pelastuslaitos. maaliskuuta. Pälkäneellä 4.ja 5.-luokkalaisten kyselyyn vastasi yhteensä 109 oppilasta, joka on 93 prosenttia kohderyhmästä. Tietoja on kerätty perusopetuksen 8. Valintapäätöksen teki Akaan kaupunkikehitysjohtaja, urallaan myös Kangasalan elinkeinojohtajana työskennellyt Lasse Silván . Perusopetuksen 4. Tammikuun 19. Hän on koulutukseltaan rakennusmestari (AMK). Poliisin mukaan tie oli onnettomuushetkellä liukas. Tuomas Tikka valittiin Akaaseen Sydän-Hämeen Lehti HENKILÖAUTO ja peräkärry suistuivat tieltä ojaan Aitoossa Aitoontien ja Lemmittyläntien risteyksessä viime viikon maanantaina päivällä. Pauliina Pikka valittiin Nokian kaupunginjohtajaksi 22.12. 5 Keskiviikko 14. Valtuustoryhmissä on yhteneväinen kanta siitä, että uuden kunnanjohtajan pitää olla aidosti kiinnostunut kuntalaisista ja heidän arjestaan. KYSELY toteutetaan joka toinen vuosi. Ensihoito tarkasti hänen vointinsa onnettomuuspaikalla, eikä henkilövahinkoja sattunut. Valtuustoryhmien puheenjohtajat kokoontuivat Pälkäneellä ennen joulua keskustelemaan tulevasta rekrytointiprosessista. Valinta tehtiin 48 hakijan joukosta, joista 13 täytti rakennusvalvonnan viranomaistehtävien työkokemusvaatimuksen. Kun vuonna 2025 jo 69 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä, vielä kaksi vuotta sitten osuus oli 59 prosenttia. 8.ja 9.-luokkalaisten vastauksia kertyi 202 kappaletta, joka on 77 prosenttia kohderyhmästä. Autossa oli yksi henkilö, joka pääsi omin avuin ulos ajoneuvosta. – Saamme varmasti kuntaan sitoutuneen ja innostuneen kuntajohtajan, joka viihtyy Pälkäneellä. Toisaalta Pauliina Pikkakin koki päätöksen hakea synnyinja asuinkaupunkinsa luotsaajaksi lopulta myös vaikeaksi, vaikka selvää olikin hakea. Viran alkamisajankohdasta sovitaan erikseen. VALVONTA-ASIANA takaisinsoittoon liittyviä ongelmia käsitellyt aluehallintovirasto katsoo, että asia ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin. ZEITLIN korostaa kuntalaisille yhä sitä, ettei viranhaltijoiden vaihtuvuus ole mitenkään poikkeuksellista. Mitään poistyöntäviä tekijöitä Pälkäneeltä ei ollut, mutta kotikunta veti kuitenkin pidemmän korren. Virasto oli saanut kaksi epäkohtailmoitusta viime huhtikuussa välittömän yhteydensaannin toteutumisesta, ja näistä toinen koski Kangasalan terveysasemalla esiintynyttä kahden viikon viivettä ja yli 700:n soittamattoman takaisinsoittopuhelun jonoa. päivänä kokoontuva kunnanhallitus esittää eron myöntämistä Pauliina Pikalle. ja 5. luokkaa käyviltä vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Hän totesi, että juuri näiden kuntien johtajana hän halusikin toimia. Zeitlin on toiveikas ja luottavainen, että kuntaan saadaan paljon hyviä hakijoita. Hän on Pälkäneen Luja-Lukon suunnistusjaoston puheenjohtaja. Lukiolaisista kyselyyn vastasi 30 opiskelijaa, jolloin kyselyn kattavuus on 63 prosenttia. Kati Pääkkönen PÄLKÄNEEN kunnan toisena rakennustarkastajana toimiva Tuomas Tikka on valittu Akaaseen rakennustarkastajaksi. Onnettomuus vaikutti liikenteeseen Lemmittyläntiellä vähän aikaa. ja 9. Pauliina Pikka jättää Pälkäneen taakseen 12. Tikka on työskennellyt Pälkäneellä toisena rakennustarkastajana vuoden 2020 alusta lähtien. Perusteluissa valinnalle painoivat muun muassa Tuomas Tikan koulutus, aikaisempi työkokemus, tehtävän menestyksellisen hoitamisen edellyttämät taidot ja kyvyt sekä haastattelussa ja soveltuvuusarvioinnissa ilmenneet henkilökohtaiset ominaisuudet. – Ajat ovat muuttuneet Urpo Oksasen ja Kauko Mäkisen ajoista, mutta koskaan ei voi tietenkään tietää, mitä tapahtuu
NÄISTÄ MAKSOIMME Gold Store Finland Oy • Myymälät osto sekä myynti Harakantie 2, 02650 Espoo • Annankatu 6, 00120 Helsinki • Askaistenpolku 2, 00300 Helsinki • Hollantilaisentie 9, 00330 Helsinki • Uudenmaankatu 29, 05800 Hyvinkää • Viipurintie 32, 13210 Hämeenlinna • Aaltosenkatu 27, 33500 Tampere • Yliopistonkatu 24, 20100 Turku • Topaasikuja 2, 01700 Vantaa • 2300€ 2400€ 1300€ 7300€ 12500€ Varaa aika helposti netissä kultahopea.fi Kotikäynnit ja tiedustelut 0800 150 150 KULTAHOPEA KIERTUE Kiertueaikataulu Olemme parkkipaikalla Palvelemme myös 10 myymälässä ympäri Suomen ” kultahopea kultahopea kultahopeasivu kultahopea kultahopea kultahopeasivu kultahopea kultahopea kultahopeasivu Lauantaina 17.1.2026 Postinro Klo Paikka 33470 09:00-10:00 Ylöjärvi tori 33420 10:30-11:00 Ylöjärvi ABC Teivo 33400 11:30-12:00 Lielahti Löytötex 33100 12:30-13:30 Tampere keskustori 33500 14:00-15:00 Tampere, Tammelantori 33540 15:30-16:00 Hakametsän jäähalli 33200 16:30-17:00 Tampere, Laukontori Sunnuntaina 18.1.2026 Postinro Klo Paikka 37100 09:00-10:00 Nokia Pirkkalaistori 33310 10:30-11:30 Tesoman jäähalli 33960 12:00-12:30 Pirkkala ABC 33960 13:00-14:00 Pirkkala Tokmanni 33500 14:30-15:30 Tammelan tori 37600 16:00-16:30 Valkeakoski tori Maanantaina 19.1.2026 Postinro Klo Paikka 36200 10:00-11:00 Kangasala tori 35300 11:30-12:30 Orivesi tori 35500 13:00-13:30 Juupajoki tori 35800 14:00-15:00 Mänttä tori 35700 15:15-15:45 Vilppula tori 34600 16:15-16:45 Ruovesi linja-auto asema 33710 17:45-18:30 Kaukajärvi kirjasto Tiistaina 20.1.2026 Postinro Klo Paikka 34300 09:00-10:00 Kuru tori 39700 10:30-11:00 Parkano Tokmanni 39500 11:30-12:30 Ikaalinen Komppi 39200 13:00-14:30 Kyröskoski tori 33470 15:00-15:30 Ylöjärvi Juustoportti 33470 16:00-17:00 Ylöjärvi tori Sunnuntaina 11.1.2026 Postinro Klo Paikka 38200 09:00-10:00 Sastamala, Vammalantori 31900 10:45-11:45 Punkalaidun tori 31600 12:15-13:15 Urjala tori 37470 13:45-14:15 Vesilahti tori 37500 14:45-15:45 Lempäälä tori 33880 16:15-17:00 Sääksjärvi tori Keskiviikkona 21.1.2026 Postinro Klo Paikka 34300 09:00-10:00 Kuru tori 39700 10:30-11:00 Parkano Tokmanni 39500 11:30-12:30 Ikaalinen Komppi 39200 13:00-14:30 Kyröskoski tori 33470 15:00-15:30 Ylöjärvi Juustoportti 33470 16:00-17:00 Ylöjärvi tori Torstaina 22.1.2026 Postinro Klo Paikka 33200 09:00-10:00 Tampere, Laukontori 33880 10:30-11:00 Sääksjärvi tori 37570 11:30-12:00 Lempäälä Tokmanni Realpark 37830 12:30-13:30 Viiala tori 37800 14:00-15:00 Toijala tori 14500 15:30-16:00 Iittala rautatieasema 13720 16:30-17:00 Hattula tori Sunnuntaina 25.1.2026 Postinro Klo Paikka 33470 09:00-10:00 Ylöjärvi tori 33420 10:30-11:00 Ylöjärvi ABC Teivo 33400 11:30-12:00 Lielahti Löytötex 33100 12:30-13:30 Tampere keskustori 33500 14:00-15:00 Tampere, Tammelantori 33540 15:30-16:00 Hakametsän jäähalli 33200 16:30-17:00 Tampere, Laukontori Maanantaina 26.1.2026 Postinro Klo Paikka 37100 09:00-10:00 Nokia Pirkkalaistori 33310 10:30-11:30 Tesoman jäähalli 33960 12:00-12:30 Pirkkala ABC 33960 13:00-14:00 Pirkkala Tokmanni 33500 14:30-15:30 Tammelan tori 37600 16:00-16:30 Valkeakoski tori Tiistaina 27.1.2026 Postinro Klo Paikka 33200 09:00-10:00 Tampere, Laukontori 33880 10:30-11:00 Sääksjärvi tori 37570 11:30-12:00 Lempäälä Tokmanni Realpark 37830 12:30-13:30 Viiala tori 37800 14:00-15:00 Toijala tori 14500 15:30-16:00 Iittala rautatieasema 13720 16:30-17:00 Hattula tori Keskiviikkona 28.1.2026 Postinro Klo Paikka 16900 09:00-10:00 Lammi tori 14200 10:30-11:00 Kauppakeskus Tuulonen 14810 11:15-11:45 Tuulos SEO 14700 12:15-13:15 Hauho tori 12750 13:45-14:15 Eteläinen Kota 13720 14:45-15:45 Hattula tori 13130 16:00-17:00 Tiiriö ABC Torstaina 29.1.2026 Postinro Klo Paikka 13100 09:00-10:00 Hämeenlinna tori 13200 10:30-11:30 Hämeensaaren parkkipaikka 13130 12:00-13:00 Tiiriö Tokmanni 12400 13:30-14:00 Tureki tori 12400 14:30-15:00 Tervakoski tori 11100 15:30-16:30 Riihimäki Tokmanni 14500 15:30-16:00 Iittala rautatieasema 13720 16:30-17:00 Hattula tori. tammikuuta 2026 Sydän-Hämeen Lehti OSTAMME KULTAA, HOPEAA, ARVOJA KERÄILYESINEITÄ Pöytähopea • kultaharkot • romukulta • romuhopea • kellot • kolikot • setelit • Moneta • militaria • arvoesineet • keräilytuotteet • vanhoja rahoja • vinyylilevyjä • rihkamaa yms. 6 Keskiviikko 14
Suunnitelmasta piti käydä ilmi käyttötarkoitus ja se, millä resursseilla ja aikataululla suunnitelmat olisivat toteutettavissa. Toisessa vaiheessa kohde myydään ilman lähtöhintaa, mutta kunnan toimivaltainen viranomainen pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä korkein tarjous. Nyt ehtii vielä jättää toimintasuunnitelman, totesi Muhonen viime viikolla. Kuva: Sydän-Hämeen Lehden arkisto. Sydän-Hämeen Lehti järjestää toimituksessaan perjantaina 23.1. Ensimmäinen vaihe toimii samalla osallistumisilmoituksena. Pälkäneen kunnan kiinteistöinsinööri Anu Muhonen on tyytyväinen suureen tarjoustenjättömäärään huutokaupan 1. OTA LASKU MUKAAN! Ensimmäisen vaiheen huutokauppa päättyi KYLILTÄ Fiina Seuraa meitä facebookissa www.fiina.fi Ti-pe 10-17, la 10-14, ma suljettu P. TALVILEHTI ILMESTYY KESKIVIIKKONA 11.2. Kunnassa käydään läpi toimintasuuunnitelmia ja valitaan kakkosvaiheen suljettuun huutokauppaan sopivat ostajaehdokkaat. – Tarjousten summalla ei tässä vaiheessa ole mitään merkitystä eikä se vielä tarkoita lopullista kauppahintaa. klo 13-15 digitukija laskunmaksupäivän. joulukuuta 500 003 euroa. Kati Pääkkönen PÄLKÄNEEN Harhalan koulun huutokauppa päättyi loppiaisena, ja tarjousten tarkastus on meneillään. Kunta kutsuu hyväksymänsä ostajaehdokkaat huutokaupan suljettuun kakkosvaiheeseen, joka on tarkoitus järjestää pikimmiten. tammikuuta 2026 Sydän-Hämeen Lehti Sydän-Hämeen Lehti Tilauslasku reilaan ja opastusta lehden digipalveluiden käyttöönottoon! Onkkaalantie 58, Pälkäne. vaiheessa. Suunnitelman ei tarvinnut olla tekninen, vaan hyvin perusteltu visio riitti. VAPAAMUOTOINEN suunnitelma kohteen jatkokäytöstä piti jättää 9. Varaa mainospaikkasi ajoissa! ilmoitukset@shl.fi Ulla / 044 3477 402 Sydän-Hämeen Lehti. Loppiaisiltaan kello 19 mennessä saatiin Huutokaupat.comissa 14 tarjousta, joista korkein jätetty tarjous on peräti 2 500 001 euroa. Tätä ennen joulukuussa korkein jätetty tarjous oli vielä 27. 7 Keskiviikko 14. 050-551 3777 Takojantie 2, Pälkäne POISTO ALE tammikuun loppuun saakka! ALE tuotteet 2 yhden hinnalla! Huutokaupan ensimmäisessä vaiheessa tarjouksen summalla ei ole merkitystä. Voit samalla vaihtaa kuulumisia lehden tekijöiden kanssa sekä jättää juttuvinkkejä ja -toiveita. Se oli jätetty ennen vuodenvaihdetta 30.12. Huutokauppamenettelyyn kutsuttujen luottotiedot tarkistetaan. Kakkosvaiheeseen päästäkseen on esitettävä toteuttamiskelpoinen suunnitelma, Muhonen lisäsi. – Käymme läpi kunnassa toimintasuunnitelmia. tammikuuta mennessä. Käy maksamassa tilauslaskusi kortilla tai käteisellä, nauttimassa pullakahvit ja virittämässä helposti käyttöösi lehden digipalvelut toimituksen väen avustamana
Käsitöitään hän myy putiikissaan Mikkolan navetassa. Tässä Aarnion luontokuva ”Vapaa”. Aarnion uudelle levylle on tulossa kappale, jossa lauletaan, kuinka samAarnion debyyttialbumi Kehrääjälintu julkaistiin vuonna 2021, ja hän työstää parhaillaan toista albumiaan. Tavarat pakattiin muuttoautoon keväällä. Aarnio on valmistunut musiikkikasvattajaksi Oulun yliopistosta ja opettanut musiikkia Oulussa. Olen todella paljon kävellyt lähimetsässä ja ihmetellyt sammalia. Aarnio osti tarvikkeet ja maalasi abstraktin teoksen, jossa oli erilaisia värejä sekaisin. Kirjan hahmot asuvat pienessä kylässä, jossa on mansikkatila. Aivan niin kuin Aarnio itsekin, hän nauraa. AARNIO kokee, että hänet on otettu hyvin vastaan Luopioisissa. KUULOSTAA siltä, että Aarniolla on monta rautaa tulessa. – Koska se on niin mukavaa. Helsingissä lähikaupassa ihmisiä ei katsota edes silmiin, mutta Luopioisissa ihmiset tervehtivät toisiaan nimeltä. Ei minun tarvitse olla kukaan muu.” Kuva: Anni Aarnio. Pariskunnan kotona on studio, kitaroita, bassoja, sähkörummut, äänityslaitteet ja kolme pianoa. Hän lauloi tiensä semifinaaleihin asti. Aarnio on ollut mukana myös paikallisessa toiminnassa. Aarnio inspiroitui joutsenista Helsingissä, ja joutsenia voikin nähdä hänen taiteessaan. Nyt Aarnion toiveena on päästä esittämään mahdollisimman paljon omaa tuotantoa. Minulle tuli ensin säveliä ja sitten vasta sanoja. Hankkeessa työskentely ja yhteisö sen ympärillä tekivät häneen vaikutuksen. – En kyllä keksi. Taiteilija ja laulaja-lauluntekijä Emilia Aarnio , 40, kaipasi Helsingissä asuessaan luontoa. – Olin silloin 21-vuotias, että nyt se enemmän on lämmin muisto, joka alkaa hymyilyttää. Aarnio on esittänyt oman tuotantonsa lisäksi myös muiden artistien kappaleita eli covereita. Kirpputorikin kylältä löytyy, minun on päästävä kirpputorille vähintään kerran viikossa. Paikkakunnalla ei ollut niin väliä, vaan fiilis oli tärkein. Aarnio paljastaa, että hän on myös työstämässä ensimmäistä satukirjaansa. KUVATAIDE tuli Aarnion elämään pari vuotta sitten, kun hän otti tietoisen tauon esiintymisestä. ”Sitten tajusin, että minähän olen jo joku. Keikkoja oli paljon, hän kertoo. Aarniolla on tunne, että Luopioisissa ihminen kohdataan ja hänestä ollaan kiinnostuneita. tykseen. Ehtiikö hän pitää ollenkaan vapaata. Aarnio piirsi hahmot maalitussilla esiin, ja sen jälkeen hän on tehnyt useita maalauksia, joissa seikkailevat satuhahmot. Hän halusi olla joku. Hän on keikkaillut ammattimaisesti jo 20 vuoden ajan useiden eri kokoonpanojen kanssa niin bileissä, häissä kuin hautajaisissakin. Vaikka hän ajattelee, että luova työ on oikeaa ja arvostettavaa työtä, ei se aina tunnu siltä. Kasvojen saaminen televisioon toi Aarniolle huomiota erityisesti Oulussa. Onko Luopioisissa asuminen tuonut eteen yllättäviä haasteita. Välillä luovassa työssä käsitellään kuitenkin haastaviakin tunteita ja työ voi olla todella kokonaisvaltaista, hän kertoo. – Nyt metsään on 20 askelta eikä meidän kohdallamme ole edes katuvaloja, Aarnio kertoo. Nyt oululaislähtöinen Aarnio asuu puolisonsa, muusikko Heikki Vuorisen , kanssa Luopioisissa talossa, jossa pianoa voi soittaa vaikka kolmelta yöllä, jos inspiraatio iskee. – Se oli vissiin tähtiin kirjoitettu tämä Luopioinen. Talo on ihana ja ihmiset ovat mukavia. Kiireinen nelikaistainen katu ikkunan alla, ihmispaljous ja kerrostalonaapurit saivat haaveilemaan rauhallisesta kodista jossain pohjoisempana. malissa voi nähdä ”minimaailman”. Musiikin lisäksi hän valokuvaa, maalaa, piirtää ja tekee koruja. – Aloin tuijottaa maalausta ja siellä alkoi näkyä hahmoja. Taiteellisuus kulkee suvussa, Aarnio kertoo. – Olen jotenkin lumoutunut Luopioisten luonnosta. tammikuuta 2026 Sydän-Hämeen Lehti KYLILTÄ Silja Pokki RAUHA löytyi järvien ja metsien keskeltä. Hän työskenteli kesällä lasikuituveneiden kierrätyshankkeessa, jossa Kukkiajärven alueelta kerättiin yli 50 huonokuntoista venettä kierräArtisti on esiintynyt myös televisiossa Idols-laulukilpailussa vuonna 2007. AARNION debyyttialbumi Kehrääjälintu julkaistiin vuonna 2021, ja hän työstää parhaillaan toista albumiaan. Keikkoja on ollut satoja. Helsingissä Aarnion oli vaikea löytää omaa paikkaansa. Kuva: Emilia Aarnio. Työn ja vapaa-ajan raja on häilyvä. Hänen isänsä oli muusikko ja äitikin hyvä laulamaan. Hän lauloi tiensä semifinaaleihin asti. Emilia Aarnio löysi rauhan Luopioisista Jo pienenä Aarnio halusi olla kuin kanadalainen laulaja Céline Dion. Hän ammentaa inspiraatiota uuteen albumiinsa erityisesti luonnosta – sen äänistä ja pienistä yksityiskohdista. Kaikki on, mitä ihminen tarvitsee.. Aarnio kokee, että Luopioisissa on Helsinkiä vähemmän ärsykkeitä ja luomiseen keskittyminen on helpompaa. 8 Keskiviikko 14. – Äiti on kertonutkin, että opin laulamaan ennen kuin puhumaan. – Tätä se on, että luonto rentouttaa ja rauhoittaa ja inspiroi. Luovalla alalla tekeminen on kokonaisvaltaista, Aarnio sanoo. Artisti on esiintynyt myös televisiossa Idols-laulukilpailussa vuonna 2007. Inspiraatiota hän löytää Luopioisista
9 Keskiviikko 14. tammikuuta 2026 Sydän-Hämeen Lehti ura Ja opinnot YHDEKSÄSLUOKKALAISTEN MIETTEITÄ S. 16 KIRJALLISUUSTIETEITÄ LAITIKKALASSA S. S. 27 SYDÄN-HÄMEEN LEHDEN TEEMALEHTI. 15 MILLAINEN OLI VÄLIVUOSI
Opiskelu oli monimuoto-opiskelua. Palliatiivisen hoitotyön erikoistumiskoulutus syventää osaamista kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavien potilaiden ja heidän läheistensä hoidossa. Tays keskussairaalassa toimii palliatiivinen poliklinikka. Ota askel kohti menestystä! TreduNavi hakupalvelu 040 170 5649 tredu.haku@tampere.fi sitten korkeakouluun Hae yhteishaussa 17.2.—17.3.2026 tai jatkuvassa haussa! tredu.fi JO heti ovelta sen aistii. Ne on suunniteltu työn Heli Mustonen 49-vuotias Niina Tanskanen sanoo, että hänelle tärkeää työssä on saattohoitopotilaan lempeä, turvallinen ja kivuton lähtö. Hän on aikaisemmalta ammatiltaan kaupanmyyjä ja toimi vihannesja leipäosaston vastaavana. Nyt saavutaan osastolle, jossa turhalle hälylle ja ahdistavalle kiireelle ei anneta jalansijaa. Se on yksi kolmesta Pirkanmaan hyvinvointialueen palliatiivisesta erityistason osastosta. Ollaan Valkeakosken palliatiivisessa yksikössä. Läheiselle voi tulla tarve soittaa myös yöllä, Niina Tanskanen kertoo.. – Tuli tunne, että haluan olla vielä enemmän ihmisten kanssa ja tehdä itselleni merkityksellistä työtä. Olin harjoittelussa myös vanhuspuolella ja kirurgian vuodeosastolla. Kun hain opiskelemaan, en tiennyt, että se löytyisi nimenomaan palliatiiviselta osastolla. Voit myös suorittaa korkeakouluopintoja osana ammatillista tutkintoasi ja hakea jatko-opintoihin erillishaun kautta. Tanskanen on ollut yksikössä sairaanhoitajana kolme vuotta. tammikuuta 2026 TEEMA Sydän-Hämeen Lehti Ensin Treduun, Meiltä saat ammatillisen perustutkinnon sekä hakukelpoisuuden jatko-opintoihin. Kaksi muuta ovat Hatanpäällä ja Sastamalassa. Tämän lisäksi olen suorittanut 30 opintopisteen palliatiivisen hoidon asiantuntijan erikoistumiskoulutuksen niin kuin yksikön muutkin sairaanhoitajat. Kaupanmyyjästä tulikin sairaanhoitaja palliatiiviselle osastolle – Soittelemme läheisten kanssa puolin ja toisin. Sen sijaan vastaan tulevat rauhallinen tunnelma ja sairaanhoitaja Niina Tanskasen hymyilevät kasvot. – Opiskelin korona-aikaan Hämeenlinnassa 2,5 vuotta. – Meillä on aikaa kuunnella ja olla läsnä, hän toteaa. 10 Keskiviikko 14. Pirkanmaan saattohoitohoitokoti on myös keskeinen yhteistyötaho. Koulutukset sisältävät lähija verkko-opiskelua
Lisäksi opitaan puutarhanhoitoa. Sappeeseen pääsee myös ratsastamaan, Tuula Lahti toteaa. Lisäksi yksityisellä koululla on paljon muuta henkilökuntaa ja kanssakasvattajia: vapaa-ajanohjaaja, koulumestari-eläintenhoitaja, asuntolanohjaajat, kiinteistönhoitaja sekä ruokalahenkilöstö. – On tärkeää, että saa elää omannäköistä elämää myös viimeiset elämänvaiheet. Kenenkään ei tarvitse olla lähdön hetkellä vaikeitten oireitten kanssa yksin, vaan oireita hoidetaan, hän sanoo. – Kuolema on yleensä rauhallinen tapahtuma. Meillä on myös hyvä lääkäri, joka on tarvittaessa tukena ja osaa ohjata hyvin, Niina Tanskanen sanoo. Läheinen voi halutessaan yöpyä saattohoidossa olevan luona. Me olemmekin myös kansainvälinen koulu, pari vuotta sitten oppilaillamme oli 11 kotikieltä – ja juuri nyt 66 eri kotikuntaa, Anna Tapion säätiön toimitusjohtaja Tuula Lahti kertoo. – Meistä on tullut ystäviä! Hän on sellainen isovelihahmo, joka auttaa myös läksyjen kanssa, seiskat kehuvat tukioppilaana toimivaa Teemu Juholaa. Läheiselle voi tulla tarve soittaa myös yöllä, ja meillä on täällä 10-paikkaisella osastolla öisin kaksi yöhoitajaa. • Voidaan aloittaa, kun parantumattoman sairauden etenemiseen ei voida enää vaikuttaa merkittävästi ja hoidon tavoite muuttuu oireiden lievittämiseksi. No niinpä vain on. Koulumme joukkue voitti viime toukokuussa valtakunnallisen Taloussankari -finaalin. Aamuvuorossa hoitajia on kolme, samoin iltavuorossa. • Lääkäri tekee päätöksen saattohoitoon siirtymisestä. Myös lemmikit ovat tervetulleita ja viettääpä välillä joku lemmikkikoira yönkin huoneessa. Kivunhoito on kehittynyt koko ajan. Vapaa-ajalla niitä antavat perhe ja ulkoilu koiran kanssa. Se sijaitsee Pälkäneellä, Aitoon vireässä kylässä, niin kuin on sijainnut jo 85 vuotta. HÄN korostaa, että työ palliatiivisessa keskuksessa on potilaslähtöistä työtä, jossa ollaan myös läheisten kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa. Kestää usein vuosia tai kuukausia. Tämä on työtä, jossa täytyy olla kykyä asettua toisen ihmisen asemaan. Haluatko sinäkin yrityksesi esittelyn lehteen. – Parasta Anna Tapiossa ovat elämänpituiset ystävyyssuhteet, hämeenlinnalainen Oliver Salonen sanoo. käynnille tai pakopaikka jättimäisestä lähikoulusta. – Meillä on Sappeen hiihtokeskus ihan vieressä ja kymppitiistaihin mennään koululta bussilla. Täällä sain heti kavereita. Palliatiivinen hoito • Parantumattomasti sairaan potilaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista hoitoa, jonka tavoitteena on ylläpitää mahdollisimman hyvää elämänlaatua. ohessa suoritettaviksi ja niitä järjestävät useat ammattikorkeakoulut. 11 Keskiviikko 14. Saattohoito puolestaan voi kestää tunteja, päiviä tai muutamia viikkoja. – Jos aiemmin ei ole joutunut tekemään itse asioita, täällä oppii paljon elämäntaitoja, itsenäisyyttä ja ajanhallintaa, seiskaluokkalainen Veera Ranta kertoo. Ruokaja juhlapalveluissa valmistetaan arkiruokia ja leivonnaisia. Anna Tapion koulu on Suomen ainut sitoutumaton sisäoppilaitosmuotoinen yläkoulu. Anna Tapion koulun oppimistulokset ovat keskitason yläpuolella. Luontoja ympäristöopinnoissa liikutaan luonnossa niin retkeillen, meloen, pilkkien kuin kalliokiipeillenkin. Saattohoito • Palliatiivisen hoidon loppuvaihe, jolloin potilaan elämän on arvioitu lähestyvän loppuaan (yleensä viimeisten viikkojen tai päivien aikana). Kun hain opiskelemaan, en tiennyt, että se löytyisi nimenomaan palliatiiviselta osastolla.. Koululla on myös tukioppilaita, jotka opastavat ja auttavat sopeutumaan uuteen kouluun. – Ihastuin jo harjoittelussa tähän paikkaan, tämä tuntui heti omalta. – Soittelemme läheisten kanssa puolin ja toisin. Iltaisin pyörii erilaisia harrastuskerhoja käsityökerhosta bändiin ja remontoinnista kuntosaliin. Hoitamisessa korostuvat kohtaaminen ja läsnäolo. NIINA Tanskanen sanoo, että ei ollut ennen työtään palliatiivisessa yksikössä nähnyt kuolevaa tai kuollutta ihmistä. Anna Tapiossa opiskelee tällä hetkellä 210 oppilasta, joista 185 asuu koulun asuntolassa. Yksityisessä Anna Tapion koulussa opetus ja yksi ruokailu ovat normaaliin tapaan maksuttomia. Ota yhteyttä puh. – OSALLISTUMME valtakunnallisiin kokeisiin matematiikassa sekä kielissä. 044 347 7402 / ilmoitukset@shl.fi YKSITYINEN Anna Tapion koulu Pälkäneellä valmistaa itsenäisiä ja elämässä pärjääviä nuoria. Esimerkiksi silloin, kun kuolevalla on samanikäiset lapset kuin itsellä. Anna Tapiossa on pidetyt ja sitoutuneet opettajat. FAKTA Tuli tunne, että haluan olla vielä enemmän ihmisten kanssa ja tehdä itselleni merkityksellistä työtä. tammikuuta 2026 TEEMA Sydän-Hämeen Lehti Hyvän ilmapiirin Anna Tapion koulu MAINOS Artikkeli on tehty yhteistyössä Anna Tapion koulun kanssa. Mikä ero on palliatiivisella hoidolla ja saattohoidolla. Kotityö ja puhtaanapito opettaa arjen taitoja. Tanskanen tähdentää, että empaattisuus ja läsnäolon taito ovat tärkeitä ominaisuuksia hänen työssään. Tänne tulo oli paras päätös, jonka olen tehnyt elämässäni, juupajokelainen Heidi Salminen sanoo. Nyt kuolema on tullut tutuksi, eikä se pelota eikä jännitä. Olemme onnistuneet, kun potilaan kivut ovat hallinnassa, ja hänen olonsa on turvallinen ja myös läheiset kokevat niin. – ÄITI ihmetteli, että jos sinulla ei ole kotona Hämeenlinnassa tekemistä, niin miten sulla voi olla siellä tekemistä. Oppilaat ideoivat yhdessä Anna Tapion säätiön toimitusjohtaja Tuula Lahden kanssa koulun peltoauton käyttöönottoa. Hän sanoo, että hyvä tiimihenki antaa lisää henkisiä voimavaroja. Potilailla on yhden hengen huoneet ja heidän päiväänsä rytmittävät ruokailut ja oireenmukainen hoito. Anna Tapion koululla on valmistuskeittiö, ja ruoka tarjoillaan viidesti päivässä. Tärkeintä ovat kuitenkin hyvät kaverit. Palkinto oli matka edustamaan Suomea Brysseliin, Lahti kertoo ylpeänä. Täysihoito, eli majoitus, ruokailut ja harrastustoiminta maksavat yhteensä 160 euroa kuukaudessa, ensi elokuusta alkaen 175 euroa kuukaudessa. Se on osa ammatillisuutta ja potilaiden kunnioittamista. Pystyn luottamaan työkavereihini ja meillä on hyvät keskustelusuhteet. – Esimerkiksi Britanniasta tai Saksasta muuttaneiden mielessä hyvä koulu on sisäoppilaitos. Tavoitteena on turvata arvokas ja mahdollisimman oireeton kuolema. Anna Tapio voi olla myös uusi startti koulunAnna Tapion koulu on sisäoppilaitos, jossa suurin osa oppilaista majoittuu neljänä yönä viikossa. Minulla on hyvät työkaverit, joiden kanssa viihdyn töissä. Kaupanmyyjästä tulikin sairaanhoitaja palliatiiviselle osastolle – Soittelemme läheisten kanssa puolin ja toisin. Kun Niina Tanskaselta kysyy, voiko hoitorobotti tulevaisuudessa korvata hänet ja muut sairaanhoitajat palliatiivisessa yksikössä, hän pudistaa päätään: – Ehkä lääkehoidossa jossakin kohtaa, mutta tuskin hoitorobotti korvaa läsnäoloa ja empaattisuutta. – Täällä ruoka on hyvää! Heidi Salminen kehuu. – Osa potilaista tulee kotoa tarvittaessa oirehoitoon ja palaa kotiin muutamaksi päiväksi, kuukaudeksi tai jopa vuosiksi. Saamme joka tapauksessa säännöllisesti työnohjausta, ja se on tärkeää. Hän myöntää, että tilanteet menevät joskus tunteisiin. Kun toiset lähtevät Anna Tapion kouluun lähisukulaisten suosituksesta, toiset hakeutuvat sinne ammatillisten opintojen perässä. – Kun täältä sitten valmistuu, on kavereita ympäri Suomea! Salonen mainitsee. KOULUSSA opiskellaan normaalin yläkoulun opetussuunnitelman mukaan. Oliver Salonen nauraa. Teemu Juhola, Heidi Salminen, Oliver Salonen ja Veera Ranta eivät ole kokeneet koti-ikävää. Asuntolassa kaverit ovat oven päässä ja oman koirankin voi ottaa halutessaan mukaan vierailemaan. Yrittäjyydessä rohkaistaan yrittäjän uralle ja mietitään oma liikeidea. Mutta aina voi sanoa kollegalle, että tuletko sinä hetkeksi tähän, menen vähäksi aikaa toisaalle. Keskittyy kuolevan potilaan oireiden hallintaan sekä potilaan ja läheisten tukeen vaikeassa elämäntilanteessa. On tärkeää tulla kaikenlaisten ihmisten kanssa toimeen. – Elämänkokemus tuo varmuutta tähän työhön niin kuin mihin tahansa ammattiin, mutta en usko, etteikö tässä työssä pärjäisi hyvin myös nuorena. – Täällä on todella hyvä ilmapiiri! Minua kiusattiin vanhassa koulussa. Läheiselle voi tulla tarve soittaa myös yöllä, Niina Tanskanen kertoo. Tämän lisäksi oppilaat suorittavat ammatillisesti suuntautuneita opintoja neljältä eri ammattialalta. – Sairaanhoitaja ei voi alkaa itkemään vuolaasti, vaan kannattelee tilannetta
Syksystä 2026 voit valita opiskelupaikaksesi myös uuden InnoT3k-teknologialinjan, joka yhdistää teknologian, innovaation ja käytännön tekemisen. – Olemme yksityinen toimija emmekä minkään suuren ketjun alaisuudessa. – Nyt on jo nuoria, jotka ovat olleet meillä useampana kesänä peräkkäin töissä, Koponen kertoo. tammikuuta 2026 TEEMA Sydän-Hämeen Lehti Jos Sinulla on kysyttävää, ota reippaasti yhteyttä meihin: Jarkko Tuomennoro, rehtori, 050 372 1943 Miia Bergman, apulaisrehtori, 050 554 2848 Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@ylojarvi.fi +358 50 597 9303 matti.pulkkinen@pirmediat.fi Mainoksen toteutti MAAKUNNAN MATTI Valitse #rajatontulevaisuus – valitse Ylöjärven lukio Ylöjärven lukio toimii Ylöjärvellä Koulutuskeskus Valossa, jossa nykyaikaiset ja viihtyisät tilat tarjoavat erinomaiset puitteet monipuoliseen ja tehokkaaseen opiskeluun. Kansainvälisyystoimintamme on vilkasta, ja Yrittäjyyslinjamme tuo ainutlaatuista lisämaustetta opiskeluun. 12 Keskiviikko 14. He seurustelevat asukkaiden kanssa, käyvät heidän kanssaan ulkona sekä auttavat esimerkiksi tiskaamisessa ja pöytien kattamisessa. Myös johtamisella on ollut merkitystä, Koponen myöntää. Myös asukkaat arvostavat nuorten läsnäoloa. Koposen mukaan suosio on pitkälti ”puskaradion” ansiota. – Omien kykyjen mukaan. Mitä paremmin koulussa viihdyt, sitä paremmin jaksat opiskella! Käy katsomassa verkossa ylojarvenlukio.fi, millaista on opiskelu Ylöjärven lukiossa! KIINNOSTU UUDESTA INNOT3K-LINJASTA Ylöjärven lukiossa aloittaa syksyllä 2026 aivan uusi teknologiapainotteinen InnoT3k-linja. Pääosin nuoret ovat toimineet esimerkillisesti. Koponen haastattelee nuoret ennen palkkaamista. Koposen mukaan nuoret ovat osoittautuneet oma-aloitteisiksi ja avoimiksi. Samalla Koulutuskeskus Valo laajenee upouusilla teknologiaan ja matemaattisiin aineisiin suunnatuilla tiloilla. NUORTEN työtehtävät ovat monipuolisia. Koposella on nuorten palkkaamisessa myös ”oma lehmä ojassa”. Erilaisten ihmisten kanssa toimiminen antaa eväitä pitkälle elämään. Suhtautuminen asukkaisiin on ollut lämmintä, empaattista ja arvostavaa. Ensi kesästäkin on tullut jo kyselyitä. Yksi nuorista palkattiin viime kesänä Kesäduuni OP:n piikkiin -kampanjan kautta, loput Kostiakoti palkkasi itse. Kostiakoti on suosittu kesätyöpaikka Vaikka hoivaala kamppailee työntekijäpulan kanssa, on Kostiakoti yläkouluikäisten nuorten silmissä houkutteleva kesätyöpaikka. Jotkut ovat tykänneet laulaa ja soittaa asukkaiden kanssa, Koponen sanoo. Vaikka nuorille annetaan vastuuta, heidän harteilleen ei kaadeta liikaa. Kesätyöntekijöitä on tullut sekä Pälkäneeltä että Kangasalta. Silja Pokki KUN moni hoiva-alan työpaikka kamppailee työntekijäpulan kanssa, hakee Pälkäneellä sijaitsevaan palvelukoti Kostiakotiin kesätyöntekijöitä jonoksi asti. Koponen uskoo, että koronapandemialla oli oma vaikutuksensa tilanteeseen. Johtaja Kirsi Koponen aloitti tehtävässään vuonna 2020. – Ajattelen niin, että jos näkee sen vaivan, että hakee tänne töihin, eikä ihan hulttioksi osoittaudu – eikä kukaan ole osoittautunut – niin kyllä minä kaikki otan. Sen jälkeen hakemuksia alkoi tulla enemmän joka vuosi. KIINNOSTAAKO YRITTÄJYYS. – Toivon, että saisin heidät kiinnostumaan hoitoalasta ja erityisesti ikäihmisten hoidosta.. Meille tärkeää on toisista välittäminen, huolenpito ja yhdessä tekeminen – juuri nämä tekevät oppimisympäristöstämme valoisan ja innostavan. Henkilökuntaa on riittävästi ja ilmapiiri on hyvä. Lukiomme tarjoaa laadukasta opetusta monipuolisin menetelmin, ja olemme edelläkävijöitä tiimioppimisen hyödyntämisessä lukio-opinnoissa. – Heidän puolestaan nuoret saisivat olla täällä ympäri vuoden. Hänen mukaansa on tärkeää, että nuoret kohtaavat esimerkiksi muistisairaita ihmisiä. Ainoastaan sosiaalisen median käyttöön on jouduttu joissakin tilanteissa puuttumaan, mutta Koposen mukaan nuoret ovat ymmärtäneet asian. Kuva: Silja Pokki. Hoitajat ovat suhtautuneet nuoriin myönteisesti, vaikka aluksi huolta herätti se, tuleeko nuorten ohjaamisesta hoitajille kovasti lisätyötä. Tavoitteena on palkata kaikki kesätyöpaikkaa hakevat. Hän kertoo kuuntelevansa työntekijöitään ja pyrkivänsä olemaan joustava. Johtaja Kirsi Koponen uskoo ”puskaradion” voimaan. Viime kesänä Kostiakodissa työskenteli parin viikon jaksoissa yhteensä 15 yläkouluikäistä nuorta. Nuoriin suhtaudutaan Koposen mukaan ymmärtäväisesti, ja luottamus on tärkeä osa työsuhdetta. Hänen ensimmäisenä kesänään Kostiakodissa, vuonna 2021, kesätyöhakemuksia tuli hänen mukaansa ”tasan Kostiakodin johtaja Kirsi Koponen sanoo, että kesätöihin palkatut nuoret ovat olleet oma-aloitteisia ja motivoituneita. – Viime kesänä ei ollut mitään ongelmia, koska meillä oli jo aiemmin täällä olleita nuoria opastamassa uusia. MIKÄ sitten tekee Kostiakodista vetovoimaisen nuorten silmissä. Moni on hakenut paikkaa kaverin tai sisaruksen suosituksesta. Ylöjärven lukio on toinen Suomen kahdesta valtakunnallisen yrittäjyyden erityisen koulutustehtävän saaneesta lukiosta, ja ainoa yrittäjyyslukio pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Hän uskoo vetovoiman perustuvan myös Kostiakodin maineeseen hyvänä työnantajana. yksi”
Natrin ammattisilmä on kehittynyt tuhansissa henkilöhaastatteluissa ja sadoissa henkilöarvioinneissa. Hän paitsi nauttii klassisesta musiikista myös arvostaa tapahtumia, joissa tapaa ihmisiä. Yritysjohtajien tietotaito ei ole enää laajassa ja koko kansakuntaa hyödyntävässä käytössä. Meillä on käytössä takuujärjestelmä suosittelemamme kandidaatin varalta. – Eri koulutuksen tasoilla peruskoulusta lähtien meillä on syytä satsata yleissivistäviin tietoihin ja taitoihin. PASI Natri työskentelee suorahakukonsulttina (Managing Consultant) Momentous Oy:ssä, joka palvelee asiakkaitaan hallitusjäsenten, toimitusjohtajien, liiketoimintajohdon ja johtoryhmän jäsenten suorahaulla sekä keskijohdon ja johtavien asiantuntijoiden rekrytoinneilla. – Parhaiten soveltuvat eivät automaattisesti halua johtotehtäviin ja johtopaikoille. – Maailma on monimutkaistunut. Johtaminen on nykyään organisaation palvelemista ja yksillä hartioilla on tehokkuusvaateen takia lukuisa määrä tehtäviä ja vastuita. – Humanisteille on oma tilauksensa vaikkapa johtamisen laaja-alaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna. – Nousevatko parhaat kyvykkyydet ja osaajat johtopaikoille. – Mutta niin sanottuja yleisjohtajia on koko ajan entistä vähemmän. – Johtajuuden ja johtamisen vinkkelistä maailma on monimutkaistunut. Etsitään piirtyneen profiilin mukaista henkilöä. Natri kysyy, missä on kansakuntamme yhteinen muisti, esimerkiksi sellainen kokemus kuin Ylen puoliyhdeksän televisiouutiset sisältöineen. – Moni laittaa etusijalle elämänpiirin muut asiat, joihin kuuluvat vapaa-aika erilaisine harrastuksineen ja ihmissuhteet perheestä kaverija ystäväpiireihin. Tämä tieto välittyy vain aidoissa kohtaamisissa. – Ihminen pohtii myös sitä, mitä hän voi ja on valmis antamaan työyhteisölle. Henkilö voi ajatella vaikkapa kahden vuoden jälkeen, että hän on antanut kaikkensa. tammikuuta 2026 TEEMA Sydän-Hämeen Lehti SUORAHAKUKONSULTTI Pasi Natri suuntaa Momentousin toimistolta tämän haastattelun jälkeen konserttiin Musiikkitaloon Helsingissä. Natrin mukaan johtamisesta on tullut yleisesti ottaen vaativampaa ja siten myös vaikeampaa. Natri sanoo, että vallitseva ajattelutapa on johtanut työuran pirstaloitumiseen; se koostuu lukuisista pätkistä. Heitä näkyy aikaisempaa harvemmin myös järjestöjen, seurojen ja yhdistysten aktiivisessa toiminnassa. On aika siirtyä eteenpäin. Onnistuminen on tuiki tärkeää. – Tarkoitan muun muassa ymmärrystä muusta yhteiskunnasta, sen toiminnan ymmärtämisestä. Natri korostaa ihmisten johtamisen kokonaisuutta. – Täydellinen etätyö ei ole hyväksi yksilölle eikä työyhteisölle. Hänen mukaansa niissä on tapahtunut valtaisat muutokset varsin lyhyessä ajassa. Perinteistä päätöksentekoa on koko ajan vähemmän. Tämä ilmiö on ongelmallinen. Matti Pulkkinen – Johtajat tekevät äärettömän paljon töitä, yleensä 24/7. Pysyvät ja pitkäkestoiset työurat harvinaistuvat koko ajan. Tekemisen lähtökohtana on tehokkuus. – Eri ikäisten, erityisesti nuorten, mielenterveysongelmat ovat tuntuvasti yleistyneet. – Epävarmuus piinaa; ihmiset miettivät, minkälaisen maailman he jättävät lapsille. Päähuomio on siinä, mitä minä itse saan, ei siinä, mitä työpaikka tarvitsee. Pasi Natri sanoo suoralta kädeltä, että johtajat ovat keskiverrosti parempia kuin kolme vuosikymmentä sitten. Kahvija lounastapaamiset ovat hyvin merkityksellisiä nimenomaan keskustelujen johdosta. Tätä Pasi Natri kuvaa merkittäväksi muutokseksi. Kaikenlainen sparraaminen ja valmentaminen ovat isossa roolissa. Natrin mielestä johtajien kansalaisvelvollisuuksiin kuuluvat sivistys ja laaja-alainen maailmankatsomus. – Johtaja on mahdollistaja. Natrin ja hänen puolisonsa konsertti on aasinsilta pääteemaamme, aikamme johtamiskulttuuriin. Laaja-alaisuudella on aina tilauksensa, vaikka työtodellisuus onkin rajatumpi. Staattinen johtaminen jäykkine ja autoritaarisine tyyleineen on poissa. Siksi loppuun palamiset ovat yleisiä. Jos johtamista lähestyy vain tuotannon vinkkelistä, arki saattaa muodostua kompleksiseksi. Johtajan portfolio eli hänen osaamisensa ja tehtäviensä kirjo on merkittävästi laajentunut. – Jos ihmiset ovat työssä kotona, he eivät käytä palveluja, kuten lounaspaikkoja. 13 Keskiviikko 14. Vaakakupissa painaa lisäksi se, mitä työyhteisö tarjoaa. Siksi johtajien pestit eivät ole aina halituimpia. Yrityksissä kaikki löysät on otettu pois. Pasi Natri näkee, että pandemian vuosina monet työelämään tulleet eivät ole kohdanneet fyysistä Teamsia työpaikkana. Arvomuutosten seurauksena myös monet johtajat asettavat oman elämän, perheen sekä harrastukset kärkisijoille. Natri on ollut näköalapaikalla suomalaiseen johtamiseen ja työelämään 15 viime vuotta. Heitä on suhteessa enemmän kuin muualla maailmassa. – Esimerkiksi työntekijöiden luottamus ei synny eikä syvene ruutumaailmassa, se tarvitsee aidot kohtaamiset. Huono rekrytointi on tylsää paitsi henkilölle itselleen myös toimeksiantajalle talouden ja tuloksen vinkkelistä. Johtaminen onkin nykyään valtavirrassa palvelua. Organisaatioiden tehokkuusajattelu ja -vaatimukset vetävät johtajien ajankäytön ja heidän voimavaransa niin äärirajoille, ettei heillä ole mahdollisuuksia osallistua yleishyödyllisiin eikä yhteiskunnallisiin rientoihin. – Työyhteisössä, työpaikalla oleva hiljainen tieto on tuiki tärkeä. PASI Natri pohtii niin johtamiskuin työkulttuuria oman kokemuksensa, kollegojensa, asiakkaidensa ja laajan tutkimustiedon valossa. Johtajan palvelurooli ja -alttius ovat perusta, jonka varaan koko työyhteisö rakennetaan. Suomalaisen yhteiskunnan oma erityispiirre on insinöörien paljous. Myös vertikaalinen johtaminen ylhäältä alaspäin on vaihtunut horisontaaliseen johtamiseen, jossa yhteisöllisyys ja ihmisten välinen dialogi on keskiössä. Suorahakukonsultti Pasi Natri tunnistaa johtajamaailman merkittävät muutokset, jotka näkyvät ja heijastuvat kaikille elämänosa-alueille. Tässä suhteessa ylpeilyyn ei ole isosti aihetta. – Isossa kuvassa koko johtaminen on kokenut suuren uudistumisen. Kaikkialla löysät on karsittu pois. hän kysyy. – Johtajat tekevät äärettömän paljon töitä, yleensä 24/7. Tavoitteet saavutetaan vahvalla vuorovaikutuksessa synnytetyllä tavoiteasetannalla. PASI Natrin mukaan palvelu on tullut hyvin merkittävään osaan johtamiskulttuurissa. – Haussa määritellään tarkasti tehtävä ja sen vaatimukset. – 2020-luvun johtajuuteen ei liity enää esimerkiksi yhteiskunnallinen asema, status tai palkkakeskeisyys. Viime vuodet laahannut kansantaloutemme ei nouse näillä konsteilla. Vaikutuksilla on myös kielteisiä seurauksia. Natri huomauttaa, että virtuaalinen tiimi ei tee keksimisen, uudenlöytämisen murroksia, jotka ovat niin yrityksille kuin mille tahansa työyhteisöille välttämättömiä kehityksen ja uudistumisen kannalta. Siksi johtajien pestit eivät ole aina halutuimpia, suorahakukonsultti Pasi Natri sanoo. – Työtä ei pidetä vain leivän hankinnan mahdollistajana. Siksi loppuun palamiset ovat yleisiä. Johtajat ovat nyt parempia, mutta halu johtajaksi on hiipunut Johtajuus ei ole tässä ajassa kovassa huudossa. Johtajalla ei ole enää vain yksi asia, vaan hän on kuin jonglööri, jolta edellytetään monien asioiden hallintaa. – Organisaation odotukset johtajaa ja hänen johtamistapaansa konkretisoituvat palvelun erilaisina ilmentyminä ja tarpeina. MINKÄLAISIA meidän aikamme johtajat ovat. Pitkän uran headhunterina tehnyt Natri sanoo, etteivät monet nykyiset johtajat ehdi tai eivät kerta kaikkiaan jaksa osallistua työpäivän päätteeksi tapahtumiin saati yhteiskunnallisiin tehtäviin kuntatai aluepäättäjinä. Natri sanoo, että menettäjä on suomalainen yhteiskunta. – Suhde aikaan on muuttunut. Työ ei ole enää kaikki kaikessa. JOHTAJAN paikat ja työt eivät ole enää läheskään yhtä tavoiteltuja ja haluttuja kuin muutama kymmenen vuotta sitten. Keskustelut muiden ihmisten kanssa kulttuurista, politiikasta, taloudesta, urheilusta – mistä vaan laajentavat ihmisten kokonaiskuvaa. Huomio kiinnittyy johtamiseen, sitoutuneisuuteen ja työelämäntaitoihin. Ne ovat merkityksellisiä sosiaalisia kohtaamisia. KORONA-AIKA toi etätyöt. Kuva: Matti Pulkkinen.. Miten sitten löytää kuhunkin toimeksiantoon halutun johtamisen ammattilaisen. Sama on tapahtunut niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Natrin mukaan ihmiset arvostavat nykyään hyvin paljon muitakin asioita kuin työpaikkaa ja työtä
Anna Tapion koulussa kaikki kasiluokat pelasivat Taloussankari-peliä, josta edustajaksi valittiin silloinen 8D-luokka, jolla on erityisesti rahaja talousasioista kiinnostuneita oppilaita. Kun kerrottiin toinen joukkue, tajusimme, että voitamme! Linnas muistaa. Tosin viimeisen aamun pörssivierailulle juostiin, sillä taksia ei ollut saatavilla. Yhdellä pisteellä testattiin joukkueen yhteistyötaitoja, sillä nuorten piti päättää, ketkä heittävät hernepusseja ja ketkä vastaavat kysymyksiin sijoittamisesta. – Vastaukset julkistettiin kertomalla kolmas ensin. Teemu Juholan , Venla Siivosen , Venla Niinisen , Mette Linnaksen ja Veera Kaperin joukkue selviytyi loppukilpailuun Nordean pääkonttorille Helsinkiin, jonne Nordea, Finanssiala ry, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT ja Pörssisäätiö tukivat kaikkien kymmenen kärjen matkustamisen. KAPERI ja Linnas kuvailevat tapahtumaa kivaksi ja tehtäviä hauskoiksi, soveltaviksi ja käytännönläheisiksi. Lopuksi julkistettiin kymmenen finalistin joukosta kolme jatkoon menijää. Hae mukaan! • koneasentaja • koneistaja • levyseppähitsaaja • automaatioasentaja • sähköasentaja • talonrakentaja • maalari • putkiasentaja • automekaanikko • IT-tukihenkilö • merkonomi • kosmetologi • parturi-kampaaja • kokki • tarjoilija • lähihoitaja • TUVA -Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus Kevään 2026 yhteishaussa VAAOssa ovat haussa seuraavat perustutkinnot: Tutustu koulutuksiin! vaao.fi Valkeakosken ammattiopisto Yhteishaku 17.2. Seuraavana aamuna Italian voittajajoukkue sai kunnian avata Brysselin pörssipäivän soittamalla kelloa. – Huonosti nukuttujen öiden jälkeen se meni ihan sumussa! Olin se, joka painoi hiiren nappia ja muistan, että käsi tärisi ihan kamalasti, Linnas sanoo. Suomen joukkueelle nousevat tärkeimmäksi muut arvot. Arvonlisäveroprosentti-tehtävä sattui sopivasti osumaan bussikertaukseen. – 17.3.26 HOITAA: ota yhtEytt ä! www.Vi llein.fi 0400 951 892 jukka.aikas@villein.fi Isot ja pienet maanrakennustyöt hiekkalaatikon täytöstä hallien pohjiin Jätevesijärjestelmien uusimiset Salaojaremontit Pihapuiden kaadot Hiekan, soran ja murskeen myynti Rantojen ruoppaus ja kunnostus Kaikkien kiinteistöjen ja mökkien huolto ja kunnossapito Auraukset ja hiekoitukset Tien lanaukset Lumenpudotukset katoilta Taloustietämys vei Brysseliin asti limme, että tämä on taas tällainen samanlainen juttu, mihin muutenkin osallistumme, Anna Tapion koulun ysiluokkalainen Mette Linnas muistelee viime kevään tapahtumia. Viimeinen kysymys koski ajankohtaista aihetta, Yhdysvaltain tullisotaa ja sen mahdollisia vaikutuksia Suomen talouteen. Osa joukkeista oli selvästi paikalla voittaakseen talouskisassa. – Reissussa sattui hauskojakin juttuja. – Se käytiin tietokoneilla ja siinä merkitsi nopeus, Kaperi ja Linnas kertovat. Edessä oli tiukkatahtinen kolmipäiväinen. Tätäkin kysymystä bussissa oli ennakoitu. KAHDEN viikon päästä, toukokuun lopussa, voittajajoukkueen edustajat, Mette Linnas ja Veera Kaperi lähtivät kohti Brysseliä European Money Quiz -tapahtumaan parantamaan taloustaitojaan. Toukokuun lopussa Kaperi ja Linnas seisoivat Helsinki-Vantaan lentokentällä valmiina lähtemään kohti Brysseliä. Mitä paremmin hernepussit osuivat, sitä helpompia kysymyksiä vastaajat saivat. Yhdessä pisteessä oli korkoa korolle -tehtävä, toisessa mietittiin, paljonko potti X kasvaisi, jos se laitettaisiin tilille verrattuna sijoitukseen. Anna Tapion koulun ruokasalissa on puolet koulun viireistä. Nina-Carita Säpyskä – MEILLE kerrottiin opon tunneilla, että osallistumme Taloussankari-kilpailuun. Ruoka oli ranskalaisia ja muuta pikaista linjastosta, mutta hyvää se oli, tytöt nauravat. – Oli tosi mielenkiintoista kuulla, miten Brysselissä opetetaan taloutta. Viimeisenä iltana kilpailtiin kaikkien osallistujamaiden kesken talousaiheinen kisa. AINOA kismittämään jäänyt asia reissussa on se, ettei vapaa-aikaa jäänyt juuri lainkaan. tammikuuta 2026 TEEMA Sydän-Hämeen Lehti Paras porukka, hyvä sijainti ja ovet auki tulevaisuuteen – VAAO, lukio ja HAMK samalla Campuksella. Anna Tapion koulun joukkue muistelee pääsyä ensimmäistä kertaa Taloussankarikilpailun finaaliin. Jokainen joukkue kiersi 10 rastia. Niinpä ylipukeuduimme sinne! Muilla oli aika tavalliset vaatteet. Matka oli Veera Kaperin ensimmäinen lentomatka. Aina, kun kouluun tulee oppilas uudesta kunnasta, hän tuo mukanaan kotikuntansa viirin.. Yksi ohjelman kohokohta oli vierailu Euroopan parlamentissa ja EU:n historian museossa. – Ehdimme käydä ostamassa halpoja sukkia Brysselistä meidän mukana olleen lobbarin, eli yhteiskuntasuhteiden asiantuntijan Emilia Peikolan kanssa, tytöt nauravat. Muuten liikuttiin kiireisen aikataulun vuoksi taksilla. TALOUSSANKARI-KILPAILU on kaksivaiheinen. Mieleen jäi myös vierailu interaktiivisessa talouskasvatuksen keskuksessa, Wikifin Labissa. – Jäimme kisan jälkeen spekuloimaan vastauksia Viron, Portugalin ja Ukrainan edustajien kanssa. Ystävystyimme ja olemme yhteydessä heidän kanssaan edelleen, Kaperi ja Linnas kertovat. Anna Tapion joukkue oli mukana! – Oli jännittävä tilanne mennä eteen, mutta kun kisa alkoi, keskityimme vaan omaan tekemiseen, Linnas ja Kaperi kertovat. 14 Keskiviikko 14. Siinä olisi Suomeenkin opittavaa, Veera Kaperi tuumaa. AjatteAnna Tapion koulusta Brysseliin reissasi Veera Kaperin ja Mette Linnaksen lisäksi Anna Tapion säätiön toimitusjohtaja Tuula Lahti (oikealla) ja oppilaanohjaaja Marita Riihiranta. Meillä oli ensimmäisenä iltana ”Social dinner” ja luulimme, että se on vähän hienompi tapahtuma. – Emme voineet kuvitellakaan asian mittakaavaa! Veera Kaperi kertoo. – Yritimme oppilaanohjaaja Marita Riihirannan kanssa vielä matkalla antaa oppilaille knoppeja ja arvailla, mitä kisassa voitaisi kysyä, Anna Tapion säätiön toimitusjohtaja, talousasioista jo kauppatieteilijän koulutuksensa takia kiinnostunut Tuula Lahti nauraa. Heidät oli valittu Suomen edustajiksi European Money Quiz -tapahtumaan. Ensimmäinen osa käydään kouluissa sähköisesti ja finaaliin pääsee 10 parasta joukkuetta
Ahola arvostaa mukavaa työnantajaa ja hyvää työilmapiiriä. Järvinen kertoo, että kun kiinnostuksen kohteita on iän myötä tullut lisää, niin myös ammatit, jotka häntä kiinnostavat, ovat lisääntyneet. Se kaikki kiinnostaa Pusaa. ‒ Ja pitäisi tulla sen verran palkkaa, että voin elättää ainakin kolme lasta. Rauhamäen mielestä hyvä työpaikka olisi sellainen, jossa ihmiset tykkäävät toisistaan ja kunnioittavat toisiaan. Yksi vaihtoehto Pusalle on Pälkäneen lukion urheilulinja. Väinö Pusaa tosin mietityttää, pääseekö hän Sammon keskuslukion urheilulinjalle ja millaista reittiä. Aino Ahola suunnittelee asuvansa opiskeluvuosien aikaiset arkipäivät opistolla Ypäjällä. ‒ Siitä tykkään ja sitä osaan tehdä, hän perustelee. Luokkakaveri Aino Ahola suunnittelee hakevansa Ypäjän Hevosopistoon. Järvinen haluaa käydä ulkomailla töissä tai saada niin paljon rahaa, että voi matkustella vapaa-ajalla. Seuraavaksi hän opiskelisi mieluiten Sammon keskuslukion urheilulinjalla Tampereella. Jos ei pääse opiskelemaan sinne, minne ensisijaisesti haluaa, vaihtoehtoja on aina paljon. Ammatiltaan Ahola olisi mieluiten ratsastuksen valmentaja tai työskentelisi nuorten hevosten parissa ratsuttajana. ‒ Hevosalalla ei voi ikinä olla täydellinen, vaan aina oppii uutta. Hän luottaa siihen, että kaikki menee hyvin itsenäisemmässä elämässä. Minusta täytyy tulla hyvä tieteilijä, jotta pystyn siihen. 15 Keskiviikko 14. Valmentajan työhön kuuluu ryhmäja yksilövalmennusta sekä karttojen tekoa. ‒ Lukiossa ja intissä ehdin keksiä, mitä haluan tehdä. ‒ Työelämää katson tarkemmin sitten lukion puolella, hän toteaa. Vaatimus nopeista päätöksistä, joita kisoissa pitää tehdä, ja hyvän juoksukunnon välttämättömyys, on myös kiehtovaa. Rauhamäki ei tiedä, millä alalla haluaisi työskennellä tulevaisuudessa, mutta hän tietää olevansa kiinnostunut yrittäjyydestä. Hän aloittaisi työelämän mielellään melko pian, joten ammatilliset opinnot vetävät puoleensa. TULEVAISUUS ei juurikaan arveluta haastateltuja yhdeksäsluokkalaisia. ‒ Ja pitää olla hyvät tilat tehdä töitä, esimerkiksi hevosalalla hyvät maneesit ja tallit. Lukas Rauhamäki on sitä mieltä, että tulevaisuudesta ei kannata stressata liikaa. Hän haluaa Pälkäneen lukioon, sillä muuten hän joutuisi tekemään pitkää bussimatkaa tai muuttamaan Pälkäneeltä muualle. Anni Järvinen kertoo suunnitelleensa tulevaisuuden selkeästi ja lähtevänsä itsevarmasti jatko-opintoihin. LUKAS Rauhamäki aikoo hakea Pälkäneen lukioon, koska lukiossa oppii laajasti eri asioista. Rauhamäki on kiinnostunut tietokoneista ja hänen alustava ajatuksensa on, että tuleva työ voisi olla ”sähköisellä alalla”. Hän sanoo, että hevoset ovat rehellisiä eläimiä ja siksi niiden kanssa on mukava työskennellä. ‒ Sitä voi hyödyntää lukiossa. ‒ Haluan tähtitieteilijäksi tai joksikin tieteilijäksi, ja kun aion mennä yliopistoon, niin lukio auttaa, Järvinen perustelee valintansa. SUUNNISTUKSESSA Väinö Pusaa kiinnostaa oikeastaan kaikki, ja siksi hän haluaa olla lajin parissa työelämässäkin. Nyt, 15-vuotiaana, hänellä on edelleen sama ammatillinen unelma. Haluan saada maailman pelastettua, ilmastonmuutos pitää saada loppumaan. Pusa pitää siitä, että suunnistuksessa ympäristöt ovat aina erilaisia. ‒ Ja jos menestyisin hyvin, voisin lukion toisena vuonna ehkä hypätä Sammon keskuslukion urheilulinjalle. Ahola on harrastanut ratsastusta ja hevostenhoitoa koko elämänsä. Rauhamäki opiskelee samalla luokalla Järvisen ja Aholan kanssa. Hänen mielestään ysiluokalla saa tärkeän perustan tulevia opintoja varten. Ahola kokee olevansa enemmän tekijäkuin lukijatyyppi ja haluaa Hevos-opistoon siksikin, että opiskelu siellä on käytännönläheistä. Hyvään työelämään kuuluisi, että työpäivät eivät olisi liian pitkiä, eli olisi myös vapaa-aikaa. Hän ei halua kumpaakaan niistä. Ysillä esimerkiksi etsitään itselle sopivaa rytmiä kokeisiin lukemisessa. Siksi hän aikoo hakea Pälkäneen lukion urheilulinjalle. Kouluaineista kiinnostavimmat Järviselle ovat fysiikka, kemia, biologia ja matematiikka, joita hän aikoo opiskella paljon lukiossa. tammikuuta 2026 TEEMA Sydän-Hämeen Lehti ANNI Järvinen tiesi jo 5-vuotiaana haluavansa tähtitieteilijäksi. Osa tietää jo senkin, millaista työtä haluaa tulevaisuudessa tehdä. Harrastuksena Rauhamäki on kiinnostunut liikunnasta, varsinkin salibandystä ja kuntosalilla käymisestä. Ahola sanoo, että koulunkäynti ysiluokalla menee hyvin, hän pitää esimerkiksi äidinkielestä ja liikunnasta. Joustavuus opiskelussa on hänen mielestään parhaita puolia Kostianvirran yhtenäiskoulussa, jossa hän on Järvisen, Aholan ja Rauhamäen kanssa samalla luokalla. Hänellä on vuosia aikaa miettiä itselleen mielenkiintoisin ala. Ahola myös tykkää uuden oppimisesta. Ysiluokkalaiset suunnittelevat tulisesti tulevaisuutta Pälkäneläisen Kostianvirran yhtenäiskoulun yhdeksäsluokkalaiset suunnittelevat tulevaisuutta. Koska linjalle on vaikea päästä, Pusa harkitsee hakemista peruslinjalle Sammon keskuslukioon ja lisäksi Tampereen Urheiluakatemiaan. Lukiossa hän haluaa valita paljon englannin, matematiikan ja äidinkielen kursseja. Haastatelluista kaikki tietävät, mihin he aikovat seuraavaksi hakea opiskelemaan. ‒ Äiti on kuitenkin tukena. Urheiluakatemiassa avautuisivat hyvät treenimahdollisuudet Tampereella. Hän on sanonut, että tulen pärjäämään elämässä ja kannustanut, että haen, minne tykkään, enkä mieti, että mitä jos. Hän on opiskellut yläkoulun aikana paljon itsenäisesti kotona, koska on harjoitusleireillä välillä koulupäivien aikana. ‒ Kun haluan opiskella tähtitieteitä yliopistossa, minun pitää muuttaa, mutta se on sen ajan murhe. Väinö Pusa on harrastanut suunnistusta 6-vuotiaasta asti. Hyvä yhteishenki työpaikalla on tärkeä. Lisäksi palkan pitäisi olla riittävän hyvä. Kevään yhteishaussa hän hakee samassa rakennuksessa olevaan lukioon. Järvinen opiskelee yhdeksännellä luokalla Kostianvirran yhtenäiskoulussa Pälkäneellä. Kuva: Hanna Hirvonen. Hanna Hirvonen Lukas Rauhamäki (vas.), Anni Järvinen, Väinö Pusa ja Aino Ahola tietävät jo, missä haluavat seuraavaksi opiskella. Pusa haluaa työskennellä suunnistuksen parissa tulevaisuudessa, mieluiten valmentajana. Ahola haluaa työskennellä hevosalalla tulevaisuudessa. Nyt hän kilpailee suunnistuksessa SM-tasolla. Hän haluaisi mielellään olla myös esimerkiksi meteorologi tai geologi. Hänen mielestään vetovoimainen työpaikka on sellainen, jossa saa tutkia uusia asioita
– Se oli sellaista oikeaa perustyötä, jota en ollut hirveästi tehnyt. – Postin paikka ei ollut vielä varma, kun kieltäydyin pysäköinninvalvonnasta. Tunne ei sinänsä ollut uusi, vaan hän oli jo ammattikoulussa ihmetellyt, miten kaikilla muilla voi olla selvät sävelet jatkon suhteen. Pekkala ei lähtenyt tutkailemaan aiempien vuosien pääsyrajoja ja taktikoimaan niiden mukaan vaan arpoi tasavahvat vaihtoehdot parhaalta tuntuneeseen järjestykseen. Se oli liian spesifiä, eli ne samat hommat pystyy käytännössä tekemään myös sähköasentaja, ja hänellä taas on sitten muuten laajempi osaaminen. Seuraavana syksynä hän aloitti sen alan opinnot. Ammattikorkeakoulu ja insinööriala vaikuttivat kiinnostavilta, mutta Pekkala koki matemaattisen puolen osaamisensa tason sen verran heikoksi tuoreisiin lukiolaishakijoihin verrattuna, että hän osti itselleen reilun sadan euron pääsykoevalmennuspaketin. Työttömänä ammattiin valmistuneista on keskimäärin noin 15 prosenttia ja päätoimisena opiskelijana noin seitsemän prosenttia. KUN työt TA-Asumisoikeudelle päättyivät, Pekkala alVälivuotta pitävään Mikael Pekkalaan iski sukulaiskahveilla välillä ikävä tunne, kun hän ei oikein osannut vastata säännöllisesti eteen tulevaan kysymykseen, joka koski opiskeluja ja tulevaisuutta. Niinpä vaikka takana oli sekä hyvä valmistautuminen että edellisvuonna tehty tutustuminen koetilanteeseen, pääsykokeet jännittivät. En tiedä, olisiko välivuotta myöhemmin tullut, jos olisin ollut lukiossa, hän miettii. – En edes muista, mihin ihmeen paikkoihin ja aloille ammattikoulun jälkeen hain. Vuotta väritti myös urheiluvamma salibandyturnauksessa Pukuhuone miehet -joukkueen paidassa. OMASTA välivuodestaan Pekkalalle jäi päällimmäiseksi mieleen hyviä asioita. Sen sijaan, että olisin silloin lähtenyt opiskeluissa väärään suuntaan, pääsi nyt yhden vuoden käyttämällä helpommalla ja tavallaan säästi aikaa myöhemmältä ajalta. Yleiskunto pysyi kuitenkin hyvänä. Samalla jäi silti aikaa miettimiseen ja kokeisiin valmistautumiseen. Ammatillisen koulutuksen saaneista puolestaan töissä on vuosi valmistumisen jälkeen noin 45–58 prosenttia. Mikael Pekkala opiskelee nyt koneinsinööriksi ammattikorkeakoulussa. – Se ei ollut kärkitoive, mutta huojensi oloa. Se olisi ollut kolmivuorotyötä, ja Postin kautta tarjolla olleet paremmat tunnit houkuttelivat. Raportin mukaan lukion käyneistä noin 38 prosenttia on vuosi ylioppilaaksi pääsyn jälkeen päätoimisia opiskelijoita, noin 26 prosenttia on päätoimisesti työssäkäyviä ja noin neljä prosenttia on työttömänä. Koen, että en osaa vieläkään opiskella kunnolla ja hyötysuhde käytettyihin tunteihin nähden on ollut pieni. – Sellaista koulutusta ei enää edes ole, se kertoo koulutuksesta aika paljon. Haussa oli paikka, johon ei tarvitsisi mittavaa kokemusta, eli esimerkiksi pihatai varastotöitä. Missä ollaan vuosi toisen asteen opintojen valmistumisen jälkeen. Kun tieto aukeavasta vakituisen toimistoassistentin paikasta tuli, Pekkala huomasi haluavansa sinne. Oma lähipiiri suhtautui Pekkalan tilanteeseen koko ajan kannustavasti, mutta hän myöntää välivuotta pitävän kokevan helposti itse ajoittain painetta omasta tilanteestaan. Pari kaveria oli aloittanut sopivasti kyseisissä opinnoissa, ja heiltä Pekkala sai hyvin tietoa siitä, millaista alojen opiskelu oikein on. Samalla kuitenkin ajattelin, että jatkaminen toimistoassistenttina ei olisi mikään katastrofi, koska pidin työstäni siellä. – Vähän mietitytti, miten opiskelu sujuu, jos koululla ei ole pakko fyysisesti käydä. Tällä hetkellä tämä tuntuu oikealta. Opiskelupaikan saaminen Tampereelta on tunnetusti vaikeaa, koska hakijoita on niin paljon. tammikuuta 2026 TEEMA Sydän-Hämeen Lehti Erään välivuoden tarina ARMEIJASSA Mikael Pekkala mietti, että hän hakee varusmiespalveluksen jälkeen opiskelemaan. Niinpä pidin korvia auki ja selailin aktiivisesti Duunitoria. UUSI työ alkoi tammikuussa. Siinä sivussa hän paiski töitä postinjakajana. Pääsin kuitenkin hyvin mukaan, kiinnostus on pysynyt eikä ole alkanut mietityttää, mikä valinta tuli lopulta tehtyä. Kesätöitä – ”jotta olisi alkuun ainakin jotakin” – hän etsi aktiivisesti armeijan jälkeiselle ajalle. Jani Oksanen Mikael Pekkala vietti armeijan jälkeen välivuoden, joka sujui töissä ja pääsykokeisiin valmistautuen. Maanantaista perjantaihin, 30 tuntia viikossa. – Se oli sellaista kuin kuvittelinkin, paitsi ehkä vähän rankempaa, koska siinä oltiin aina säiden armoilla. TA-Asumisoikeuden kautta löytyi kausityöntekijän paikka ulkoalueiden työntekijänä. Siitä tuli aika paljon lisämotivaatiota. Pysäköinninvalvontayritykseen hänellä oli jo toinen jalka oven välissä, kun vuokratyöfirman kautta saapui viesti, että Postilla saattaisi olla Pekkalalle töitä loppusyksyn ajaksi. Kokeen jälkeen elämä jatkui, ja alkoi odotus. Sisimmässään hän toivoi, että opiskelupaikka ei aukeaisi mistään niistä paikoista, jotka hän oli hakupapereihin listannut. Ensimmäiset paikkavalinnat tehtiin todistusten perusteella. Hän ei vain yhtään tiennyt, mitä ja minne. Tilille kertyneiden taloudellisten säästöjen lisäksi työssäoloaika kartutti työja asiakaspalvelukokemusta, joista Pekkala uskoo olevan hyötyä myöhemmin omallakin alalla. Postilla Pekkala työskenteli kolmena päivänä viikossa. Määrä oli sopiva sille, että hän pystyi aloittamaan valmistautumisen seuraavan vuoden alkupuolella odottaviin pääsykokeisiin. Pekkalaa hirvitti ajatus, että ottaisi väärän alan vastaan ja hukkaisi samalla arvokkaat ensikertalaisen lisäpisteet. – Se kuitenkin minun kohdallani johti hyvään, niin ei sekään kai niin huono ole.. Hän näkee silloiset toisen asteen opintovalinnat nyt virheliikkeenä. – En ollut aiemmin yhtään tutkiskellut omia fiiliksiä siitä, mitä haluan tehdä ja olin hakenut ihan ihmealoille. – SAIN leikkaushoitoa vaatineen urheiluvamman alkuvuodesta ja jouduin sairauslomalle pariksi kuukaudeksi. Määrä vaihtelee riippuen tarkasteltavasta vuodesta. 16 Keskiviikko 14. Aika nopeasti kävi selväksi, että ”tarpeen mukaan” jatkoa olisi luvassa joulun aikaankin, mutta tiesin tarvitsevani töitä aina seuraavaan syksyyn ja mahdolliseen opintojen alkuun asti. Olin todella iloinen ja ilmoitin töissä, että olen lähdössä kouluun, hän muistelee. – Oli epäselvää, mitä halusin. Fysioterapeutiksi, liikunnanohjaajakoulutukseen… mikään niistä ei tuntunut omalta, mutta ajattelin, että saan samalla ainakin kokemusta pääsykokeisiin osallistumisesta, Pekkala sanoo. Hän myös sai paikan, vaikka toi avoimesti esiin sen, että saattaisi suunnata opiskelemaan heti seuraavana syksynä. Tiesin pääsykokeissa, että nyt pitää menestyä. Pekkala tiesi päämääränsä olevan Tampereen tai Jyväskylän ammattikorkeakoulussa, mutta hän pyöritteli vaihtoehtoina niin sähkö-, rakennuskuin koneinsinööripuoltakin. Nyt hän osaa. Välivuoden huonona puolena Pekkala näkee lähinnä sen, että silloin joutuu tilanteeseen, jossa on pakko katsoa silmästä silmään omia ajatuksiaan ja pohdintojaan tulevaisuudesta. Hyvä valmistautuminen näkyi pääsykoetuloksissa. Opetushallinnon tilastopalvelussa julkaistu Tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen -raportti valottaa sitä, millaisessa tilanteessa nuoret aikuiset keskimäärin ovat vuosi toisen asteen opintojen päättymisen jälkeen. Pekkala läpäisi seulan sekä sähköettä konepuolella, joista jälkimmäinen oli hänen ykköshakutoiveensa. – Tiesin, ettei niin tulisi käymään, että lähtisin sinne yksin. koi katsella muita kuvioita. Opiskelun suunta ei täysin ollut vielä hahmottunut. Hakemukset piti laittaa liikkeelle alkuvuodesta. Kun Pekkalan tyttöystävä sai opiskelupaikan Tampereelta, Jyväskylän vaihtoehto viivattiin käytännössä yli. Työjakso TA-Asumisoikeudella oli ollut Pekkalalle mieluinen, ja hän oli jättänyt yritykseen avoimen hakemuksen. Pekkala oli aiemmin valmistunut ammattioppilaitoksesta ICT-asentajaksi, mutta sen alan töitä ei hänelle nyt ollut. Sitä kautta Pekkalalle avautui heti paikka rakennusinsinööriopintoihin Tampereelle. Siinä oli aikaa miettiä asioita, ja kyllä sitä mietittiinkin. – Oli etu, että pystyin sitoutumaan pidemmäksi aikaa, pääsiäisestä heinäkuuhun, toisin kuin moni muu hakija
tammikuuta 2026 TEEMA Sydän-Hämeen Lehti. 17 Keskiviikko 14
tammikuuta 2026 TEEMA Sydän-Hämeen Lehti. 18 Keskiviikko 14
‒ Meillä on hyödynnettävissä ammatinvalinnan psykologi. tammikuuta 2026 TEEMA Sydän-Hämeen Lehti ASIAKASVASTAAVA Sohvi Hyvärinen kannustaa työnhakijoita tarkastelemaan osaamistaan laajasti. Tiimi etsii yritysasiakkaille soveltuvia työntekijöitä työnhakijoista. Yhdessä pohditaan, millaista muuta työtä asiakas voisi ja haluaisi hakea. Siten hän osaa parhaiten auttaa. Hän näkee, että työkokeilut sopivat työnhakijoille, jotka haluavat testata työkuntoaan. Asiakasvastaavana Rasinmäki-Kaurasen pitää tunnistaa, mitkä palvelut ja etuudet auttaisivat asiakasta työllistymisessä parhaiten, jos asiakas tarvitsee muitakin palveluita kuin tietoa työpaikoista ja tukea niiden hakemiseen. Kuva: Hanna Hirvonen. HYVÄRISEN työhön kuuluu myös työnhaun tukeminen ja työnvälitys hiljattain työnhakijoiksi ilmoittautuneille työnhakijoille. Hyvärinen keskustelee asiakkaan kanssa siitä, millaisista töistä asiakkaalla on kokemusta ja millaista työtä hän hakee. Samalla työnkuvaan voi kuulua paljon sellaista, että aiemmasta kokemuksesta on hyötyä, vaikka työkokemus olisi erilaista. Kohtaantopalvelut on toiminut vuodesta 2023 alkaen. Asiakkaat ovat työnhakijoita, jotka ovat valmiita töihin mahdollisimman nopeasti, heillä ei esimerkiksi ole tarvetta kouluttautua sitä ennen. He voivat olla minkä alan edustajia tahansa, työelämää aloittelevia tai pitkän työuran tehneitä ihmisiä. Sillä tavoin Hyvärinen kannustaa työnhaun monipuolistamiseen. Siitä minun kanssani on kyse. Asiakasvastaavat ovat työnhakijoiden ja työnantajien tukena Sohvi Hyvärinen ja Marika RasinmäkiKauranen auttavat työnhakijoita löytämään itselleen sopivat paikat työelämässä ja työnantajia löytämään avoimiin työpaikkoihin sopivat työntekijät. Asiakas voi olla vaikkapa kokki, jolle on puhjennut ruoka-aineallergia, eikä hän pysty tekemään kokin töitä. Jokaisessa työpaikassa on pitänyt opetella uutta. TÄSMÄTYÖKYKYISTEN tiimissä Marika Rasinmäki-Kaurasen asiakkailla on sairaus tai vamma, joka täytyy ottaa huomioon työnvälityksessä. Hyväriseltä saa neuvoja, millainen hakemus silloin kannattaa tehdä. Hän työskentelee Tampereen kaupungin työllisyysja kasvupalveluissa täsmätyökykyisten tiimissä. Asiakas voi vaikkapa päivittää cv:n ja kartoittaa työnantajat, joita lähestyy pian. Hän tähtää aina siihen, että hänen luotaan lähtiessään asiakkaalla on selkeänä mielessä, mitä hän tekee seuraavaksi työllistymisensä eteen. Kysyn, hakisiko asiakas niitäkin. Valmennuksia on muun muassa cv:n laatimisesta. Hyvärisen mielestä sen hahmottaminen ja ilmaiseminen selkeästi on tärkeää jo työnhakuvaiheessa. Asiakkaalla on silti halu tehdä kokopäivätyötä, ja usein asiakas on valmis menemään töihin nopeasti. Tiimi on uusi, sitä ollaan parhaillaan luomassa. Palvelu on yritysasiakkaillekin maksuton. Siksi Rasinmäki-Kauranen kannustaa kohtaamaansa työnhakijaa pohtimaan, mitä hän haluaisi tehdä sinä aikana, kun etsii unelmatyötä tai itselleen sopivaa paikkaa työelämässä. Työttömiä työnhakijoita on nyt paljon ja avoimia työpaikkoja vähän. Hän pyytää työpaikkaan parhaiten sopivat työnhakijat käymään ja esihaastattelee hakijat paikkaan. Hän näkee, että toimialat, joilla on avoimia paikkoja ja työvoimapulaa, ovat teollisuus, puhtausja kiinteistöpalveluala, it-ala, kaupanala, hotelli-, ravintolaja catering-ala, sote-ala sekä varhaiskasvatus. Hanna Hirvonen Sohvi Hyvärinen on työskennellyt aiemmin rakennustyömailla, henkilöstöhallinnon parissa rakennusliikkeessä ja henkilöstövuokrausta tekevässä yrityksessä. Esimerkiksi jos joku on tehnyt raksahommia, mutta niitä on tällä hetkellä hankala saada, pohdimme yhdessä, millaisiin tehtäviin aiempi kokemus voisi soveltua – voisiko se soveltua esimerkiksi kiinteistöhuollon puolelle. ‒ Sairaus tai vamma ei ole rajoite sille, kunhan oikea työ löytyy. He työskentelevät Tampereen kaupungin työllisyysja kasvupalveluiden uusissa tiimeissä. Rasinmäki-Kauranen on työskennellyt Tampereen kaupungin työllisyysja kasvupalveluissa vuodesta 2017 alkaen. Esimerkiksi valmennuksiin ja koulutuksiin mukaan lähteminen ylläpitää verkostoja sekä tuo uusia kohtaamisia ja vinkkejä. Yksi, tietyin kriteerein avautuva mahdollisuus on opiskella työttömyysetuudella alalle, jossa on pulaa työvoimasta. Ikinä ei tiedä, missä tapaa ja kenet tapaa, ja mikä voi olla linkki haaveeseen, Rasinmäki-Kauranen sanoo. – Sitä tarkastellaan, jotta rekrytointi ei jää kiinni siitä, että jokin yksi asia ei ollut cv:ssä riittävän selkeästi esillä. ‒ Työstä voi aina hakea työhön, hän muistuttaa. ‒ Se, mitä mahtuu työttömyyden ja haaveen väliin, on tärkeää. Rasinmäki-Kauranen kannustaa paitsi kursseille, myös kokeilemaan erilaisia töitä ennakkoluulottomasti mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi valmennuksiin ja koulutuksiin mukaan lähteminen ylläpitää verkostoja sekä tuo uusia kohtaamisia ja vinkkejä. Jos asiakas on soveltuva paikkaan ja kiinnostunut siitä, hän voi hakea paikkaa. Hän vaihtoi alaa terveydellisistä syistä. Jos kurssit esimerkiksi avoimessa yliopistossa kiinnostavat enemmän, tämä kannattaa ottaa puheeksi asiakasvastaavan kanssa. Hän lisää, että työllisyysja kasvupalveluiden tarjoamissa työvoimakoulutuksissa voi esimerkiksi opiskella aloille, joilla on pulaa työvoimasta, tai opiskella voi myös yrittäjyyttä. Uudessa työpaikassa tulee usein vastaan uutta opeteltavaa. Jos asiakas tarvitsee apua esimerkiksi hakemuksen laatimisessa, Hyvärinen voi auttaa. Aina työpaikka ei nimittäin löydy nopeasti. – Pohdin asiakkaiden kanssa keinoja hakea töitä omannäköisesti ja erottua. Läheinen tiimi samassa organisaatiossa selvittää, millaisia rekrytointitarpeita yritysasiakkailla on. 19 Keskiviikko 14. Asiakkaan käydessä hänen luonaan, he tarkastelevat muun muassa asiakkaan ansioluetteloa. Hyvärinen työskentelee Tampereen kaupungin työllisyysja kasvupalveluissa kohtaantopalvelut-tiimissä. – Joskus avoinna on tehtäviä, jotka liippaavat läheltä asiakkaan osaamista ja kokemusta. Hän kokee, että hänen taustansa auttaa häntä nykyisessä työssä. Hänenkin kanssaan voi pohtia, mihin etenisi, jos ei vaikka voi tehdä edellistä ammattia. Samalla siitä, mitä Hyvärinen edellisessä työpaikassa teki, on ollut hyötyä. Kuva: Hanna Hirvonen Marika Rasinmäki-Kauranen on aiemmalta ammatiltaan muotoilija. KUN asiakasvastaava Marika Rasinmäki-Kauranen kohtaa työnhakijan, he keskustelevat esimerkiksi asiakkaan ammatillisista unelmista. Rasinmäki-Kauranen kuulee työpaikoista organisaation muilta työntekijöiltä ja seuraa avoimia työpaikkoja tarkasti itsekin, jotta osaa kertoa niistä asiakkaille. – Kun jossakin yrityksessä on tarve esimerkiksi putkiasentajalle, meidän tiimi rupeaa etsimään putkiasentajaa Tampereen seudun työllisyysalueen työnhakija-asiakkaista, Hyvärinen sanoo. Sen kautta tarjolle tulevat työpaikat eivät välttämättä ole avoimessa haussa. Joskus asiakkaan keino voi olla se, että hän tarjoaa omaa osaamistaan yritykselle, jossa ei ole työpaikkaa auki. Tampereen kaupungilla hän on työskennellyt elokuusta alkaen. Hän tietää senkin, että työnhaku voi olla tuskaista nyt, kun kokeneidenkin tekijöiden on vaikea löytää työpaikkaa. Asiakasvastaava toivoo asiakkaan kertovan tilanteestaan avoimesti ja ilmaisevan mielipiteensä. Hyvärinen muistuttaa, että kaikki hyvin hoidetut työt edistävät työllistymistä jatkossa. Se, mitä mahtuu työttömyyden ja haaveen väliin, on tärkeää
Esimerkiksi Aalto-yliopiston koordinoima tekoälytutkimus, jota rahoittavat Silo AI:n Peter Sarlin ja Ellis Instituutti, toi Tampereellekin alan huippututkijoita. Vuodesta 2030 alkaen korkeakoulutukseen hakevien suomalaisnuorten määrä pienenee vuosittain. − Vaikka työllisyys on nyt heikkoa, jatkossa Suomi tarvitsee kansainvälisiä osaajia. Jonain vuonna hakijoita oli jopa enemmän kuin Helsinkiin. Iso osa kansainvälisistä opiskelijoista tulee meille tutkinto-ohjelman sisällön perusteella, Marja Sutela kertoo. Näin kävi ainakin Uppsalan yliopistossa, jossa hakijamäärät kasvoivat parissa vuodessa jopa aiempaa isommiksi, vaikka lukuvuosimaksut olivat merkittävästi korkeammat. Tampereen yliopistossa voi opiskella informaatioteknologian ja viestinnän, johtamisen ja talouden, kasvatustieteiden ja kulttuurin, lääketieteen ja terveysteknologian, rakennetun ympäristön, tekniikan ja luonnontieteiden sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnissa. Kun yhdeksän prosenttia kaikista perustutkinnon suorittaneista on kansainvälisiä opiskelijoita, tohtoriohjelmien opiskelijoista neljäsosa on kansainvälisiä. Yliopistoissa jännitetään koko ajan, miten valtion perusrahoitus kehittyy. Huippututkijoita tarvitaan tutkimusrahoituksen kasvattamiseksi. Esimerkiksi intialaisen nuoren voi olla jatkossa mahdollista hankkia kaksoistutkinto niin, että maisterikoulutuksen ensimmäinen vuosi suoritetaan intialaisessa korkeakoulussa ja toinen Tampereella. Tiivis yhteistyö eri oppilaitosten ja muiden yliopistojen kanssa on hyvää ongelmien ehkäisyä ja lääkettä koko alaa vaivaaviin taloudellisiin haasteisiin. OSA Tampereen vetovoimaa on koulutuksen monialaisuus. Hän kertoo, että kansainvälisistä opiskelijoista kasvaa huippututkijoita suuremmalla todennäköisyydellä kuin kotimaisista. − Opiskelija maksaisi vain yhden lukuvuosimaksun, ja samalla yliopistojen välinen tutkimusyhteistyö tiivistyy. Keihäänkärkemme ovat tekniikka, terveys ja yhteiskunta, Marja Sutela sanoo. Olemme olleet luovia ja joudumme olemaan sitä vastakin. Monialaisena ja kansainvälisenä tiedeyliopistona Tampereen yliopisto pystyy paitsi kasvattamaan huippututkijoita myös houkuttelemaan heitä muualta. Tavallisin reitti Tampereen yliopistoon kulkee edelleen lukion kautta. Pääkaupunkiseudulla joistain nuorten ikäluokista jo 30−40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Tärkeä osa Tampereen yliopiston strategiaa onkin kansainvälistyminen. Se onnistuu, kun perustekeminen on korkealla tasolla. Tampere on opiskelijoiden keskuudessa erittäin vetovoimainen kaupunki. Jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa on tarkoitus kehittää niin, että entistä useammin osaamista voisi täydentää jollain lyhyellä täsmäkoulutuksella. tammikuuta 2026 TEEMA Sydän-Hämeen Lehti TULEVAISUUDESSA suomalaisia nuoria on aina vain vähemmän. Tampereen yliopistossa opiskelukieli on edelleen valtaosin suomi. − Optimointi kannattaa harvoin, jos aine ei oikeasti kiinnosta. Säätiöyliopisto omistaa myös Tampereen ammattikorkeakoulun. Kun ei ole töitä tarjolla, kannattaa hakeutua opiskelemaan, Tampereen yliopiston koulutuksen vararehtori Marja Sutela toteaa. Toki jos haluaa opiskelemaan vaikkapa lääketiedettä, lukiossa on opiskeltava matematiikkaa ja luonnontieteitä. − Jatkossakin pidämme toki kiinni siitä, että tutkinnon voi suorittaa myös suomeksi. MYÖS kansainvälisille opiskelijoille ja huippututkijoille Tampere on vetovoimainen kaupunki. KOTIMAISTEN ikäluokkien pieneneminen vapauttaa tilaa ulkomaalaisille opiskelijoille. − Teemme paljon markkinointityötä sen eteen, että tällä hetkellä aliedustetut ryhmät kuten maahanmuuttajataustaiset nuoret hakeutuisivat yliopistoon. Vetovoimasta kertoo esimerkiksi se, että ensisijaisia hakijoita Tampereen yliopistoon on yleensä toiseksi eniten Helsingin yliopiston jälkeen. Kansainvälisiä opiskelijoita houkutellaan kumppanuuksilla ulkomaisten yliopistojen kanssa. − Kilpailemme tutkimusrahoituksesta muiden kansainvälisten yliopistojen kanssa. Sutela kertoo, että suomea toisena kielenään puhuvien opinnot sujuvat usein hyvin graduntekovaiheeseen asti, mutta tieteellisen tutkielman kirjoittaminen suomeksi onkin haasteellista. Opiskelijat arvostavat pääkaupunkiseutuun verrattuna matalampia elinkustannuksia. Susanna Viljanen Tampereen yliopiston koulutuksen vararehtori Marja Sutela peräänkuuluttaa kriittistä lukutaitoa. − Valtion rahoitusleikkaukset ja tulosvaatimukset kuitenkin lisääntyvät koko ajan. Tampereen yliopistossa ei pelätä, etteikö opiskelupaikkoja saataisi täyteen. Monella alalla kandidaatin tutkinnon jälkeen tulevat maisteriopinnot voi suorittaa myös englanniksi kansainvälisten opiskelijoiden kanssa. − Ykköseksi meidät nostaa aina näyttelijäntyön koulutus, johon otetaan uusia opiskelijoita joka toinen tai joka kolmas vuosi. 20 Keskiviikko 14. Opiskelija saisi tutkintotodistuksen kummastakin. Perheidensä kanssa muuttaville taas on tärkeää, että lapsille löytyy englanninkielisiä lastentarhoja ja kouluja sekä puolisolle työpaikka. Toisaalta teemme myös yhteistyötä muiden yliopistojen kanssa. Yliopistojen kansallisen valintahankkeen puheenjohtajana toimineen Marja Sutelan viesti nuorille on, että lukiossa kannattaa opiskella juuri niitä aineita, jotka itseä kiinnostavat. YKSI Tampereen yliopiston vahvuuksista on oppilaitosten tiivis yhteistyö. Silloin entinen Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyivät ja uudesta säätiöyliopistosta tuli samalla TAMKin suurin omistaja. Lukuvuosimaksuihin liittyy kuitenkin ongelma. − Tampereen yliopisto on aidosti monialainen ja sellaisena jatketaan. − Etenkin tukipalveluissa ja hallinnossa yhteistyö on jo todella tiivistä, ja muillakin alueilla yhdessä tekemistä kehitetään koko ajan. Lääketieteestä kiinnostunut voisi innostua myös bioteknologiasta tai vaikka lääketieteen teknologiasta. Korkeakoulukonserni muodostui vuonna 2019. − Hakijamäärä epäilemättä tippuu, mutta lähtee sitten taas toivottavasti pian nousuun. Tiedekasvatustapahtumia ja hakuwebinaareja suunnataan suoraan heille. Markkinoinnin ja rohkaisun lisäksi he tarvitsevat usein suomen kielen opetusta ja lisäopetusta pärjätäkseen suomenkielisissä tutkinto-ohjelmissa. Meidän pitää tuottaa yhä enemmän tutkintoja yhä pienemmällä rahoituksella. Järjestelmässä olisi isoja etuja kaikille, Sutela sanoo. On kuitenkin hyvä huomata, että tarjonta on laajaa. Myös alanvaihtajat ja osaamistaan täydentävät paikkaavat tilannetta, kun nuorisoikäluokat alkavat pienentyä. Lakimuutoksen takia ulkomaalaisten opiskelijoiden maksut nousevat ensi vuonna, kun Euroopan Unionin ulkopuolisten maiden kansalaisilta aletaan periä täyskatteelliset lukuvuosimaksut eli kandidaattiopinnoista 10 000 euroa ja maisteriopinnoista 12 000 euroa lukuvuodessa. − Näin ensikertalaiset pääsisivät jatkossa nopeammin opiskelemaan. Puolet uusista opiskelijoista otetaan todistuksen perusteella, 40 prosenttia valintakokeilla ja loput erilaisten näyttöjen tai avoimen yliopiston kautta. Rahaa tärkeämpää on opiskelijoiden korkea laatu eli sisään pääsee osaamisella, ei euroilla. Tampereella yliopisto ja teknillinen yliopisto kuuluneet vuodesta 2019 samaan korkeakoulukonserniin. Ulkomailta tulee myös huippututkijoita. Tampereen yliopistolla on vetovoimaa ulkomaita myöten Kotimaiset ikäluokat pienenevät, ja ulkomaisten opiskelijoiden osuus Tampereen yliopistossa kasvaa. IKÄLUOKKIEN kutistuessa Suomen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että yliopistossa opiskeleminen houkuttelee kaikissa väestöryhmissä. Sen merkitys on korostunut tekoälyn tulon myötä. Kuva: Tampereen yliopisto. − Kansainvälisten opiskelijoiden osuutta on tarkoitus kasvattaa. Kansainvälistymistavoite tarkoittaa myös sitä, että lukuvuosimaksuista ei haeta bisnesluokan tuottoja. Ykköseksi meidät nostaa aina näyttelijäntyön koulutus, johon otetaan uusia opiskelijoita joka toinen tai joka kolmas vuosi. Kokonaisen tutkinnon suorittaminen halutaan varata heille, joilla ei vielä ole tutkintoa. Yhteistyötä yliopistojen kesken pitää edelleen tiivistää. Marja Sutela sanoo, että Tampereen yliopiston talous on tällä hetkellä hyvässä kunnossa ja vakaalla pohjalla. Vain kaksi prosenttia opiskelijoista tulee toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta. Viime keväänä hakijoita oli ylipäätään paljon, koska työllisyystilanne oli huono. Monella muulla yliopistopaikkakunnalla konserniyhteistyötä vasta harjoitellaan