16–17 Keskiviikko 13.6.2018 s. SAUNAHATTUKISA s. vuosikerta | Numero 24 | Irtonumero 3 € sis. 6 Kylien väki toi terveisiä päättäjille Koululaiset ja heidän vanhempansa olivat torstaina vastassa kunnanhallitusta, joka pohtii säästöpakettia juhannuksen alla. <DDD> <D>.<M>.<YYYY> • Sydän-Hämeen Lehti PÄLKÄNE & KANGASALA | 90. Ne luovutettiin päättäjille torstaisessa mielenilmauksessa. 9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. 5 Tulossa: Lahtisten taideaarteet esillä s.26 Puh. Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min PÄLKÄNEEN APTEEKKI Meiltä asiantuntevat ja ystävälliset lääkepalvelut! Avoinna arkisin klo 9-18. Automuseoiden tapahtuma veti väkeä Kangasalle Hyvä hattu toimii löylyssä, avannossa ja paljussa. s. | www.shl.fi KHO jalkautui Tavasekatselmukseen s. 020 757 9191 Avoinna ark. alv. 11 Vesien pinnat laskevat vauhdilla s. 18 Lukijalta: Kukkian kylä ja aapiskukkovaakuna s. 4 Pälkäneen kyläkouluja puolustava adressi keräsi reilut 2000 allekirjoitusta ja Rautajärven ryhmisadressi reilut 500
Että olen huippuluokan kodinhoitaja tai että olin viisikymmentä vuotta sitten vuoden kaunein morsian. Molemmista ideoista innostuttiin. • Postin päiväjakelualueella soita 010 5844 470 klo 9–15. Digitalisaatio kiihdyttää kaupungistumiskehitystä. Sydän-Hämeen Lehdellä on täydet oikeudet kaikkeen julkaistavaksi lähetettyyn aineistoon. Paras tarkkailla asioita rauhassa oikein ajan kanssa. Ilmestyy keskiviikkoisin. On varmaan ihan paikallaan, että kaikenkarvaisiin uusiin ilmiöihin suhtautuu varauksella. Pikemminkin liian vähän. Julkaistu aineisto tulee osaksi sähköisiä tietokantoja ilman erilliskorvausta ja Pirkanmaan Lehtitalo -konserniin kuuluvat yhtiöt saavat oikeuden aineiston vapaaseen julkaisuun, ellei toisin sovita. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Täystilaus 12 kk ........92,00 € Täystilaus 6 kk ..........49,00 € Täystilaus 3 kk ..........26,00 € Hinnat sisältävät 10 % alv. Mutta maassa valmiina oleva kuitu takaa Pälkäneen kilpailukyvyn asuinja yritysympäristönä pitkälle tulevaisuuteen. Ei huono! SITTEN VIELÄ yksi sektori, josta täytyy ihan muistuttaa omien kokemusten jälkeen. Kuntaliitoksen jälkeen aapiskukkoa ei luovutettu kotiseutuyhdistykselle, joka anoi sen oikeuksia. Kostia ei ole pelkästään virran, vaan myös pohjoismaisittain merkittävän taistelun nimi. Että mihin tuo tuollaisella nuoleskelulla pyrkii. Entistä nopeammat tietoliikenneyhteydet kulkevat vempaimiin ilmateitse, mutta linkkimaston juurelle bitit virtaavat valokuitua pitkin. He työllistyivät palveluihin, jotka digitalisaatio nyt mullistaa. Eikö ole hölmöä riehaantua ja lähteä peliin mukaan, jos joku jotakin ihmeellistä esittää. Vai miten se menisi. Minkähän laisia. Tosin hyvänä puolena oli se, ettei moitteitakaan lauottu suureen ääneen. Jos jotakin aivan outoa toimialaa, tuotantosuuntaa tai elämäntyyliä tänne ujutetaan, niin tervettä epäluuloa ja harkintaa harjoitetaan paikallisten toimesta. Noin puolen metrin syvyydessä. Hommahan voi olla täyttä humpuukia tai älytöntä puuhaa. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi etunimi.sukunimi@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 010 5844 470 Tilaajapalvelu shl.fi/asiakaspalvelu tilaukset@shl.fi 010 5844 470 (ark. Jokainen voi vaalia kotiseuturakkautta aapiskukkotai lummeviirillä tai vaikka sukuvaakunalla. ”Puuaapisen” 300-vuotisjuhlaa vietetään ensi vuonna, ja sen ansiosta aapiskukon palauttaminen vaakunaksi poikisi kunnalle runsaasti myönteistä huomiota. Sydän-Hämeen Lehdessä valmistettujen ilmoitusaineistojen tekijänoikeudet ovat lehdellä. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 Kristiina Helminen 044 7557 252 Yritysasiakkaat: Ulla Tikka 044 3477 402 Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 ILMOITUSHINNAT etusivu ..............1,54 €/pmm takasivu ............1,18 €/pmm ennen tekstiä ..1,07 €/pmm tekstissä ............1,07 €/pmm tekstin jälk........1,07 €/pmm kuolinilm. Jotenkin on vanhasta kirjallisuudesta jäänyt mielikuva, että siellä lapset olivat nöyriä ja kurinpito usein aika kovaa. K unnan vaakuna ei ole pelkästään muille esiteltävä tunnus, vaan paikkakunnan historiasta kumpuava symboli. Suomesta on tullut pohjoismainen hyvinvointivaltio sivistyksen ansiosta. MYMMELI Mummon murinat Liiat luulot ja innot pois?. PÄLKÄNEELLÄ 13.6.2018 Julkaisija Pirkanmaan Lehtitalo Sydän-Hämeen Kustannus Oy Levikki: 4 950 kpl (LT 2014) shl.fi: 12 500 kävijää viikossa Toimitusjohtaja: Olli Sirén Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. No ihan syystä. Ja kasvatetaan näinä päivinä. Toisinaan kyllä niitä sai, esimerkiksi töissä. Nimenvaihdoksen jälkeen se löytyisi kartoilta samaan tapaan kuin Pultava tai Narva, joista opiskellaan pitkin Eurooppaa samoilla historiantunneilla kuin Kostian taistelusta. Siksi vanhan vaakunan palauttaminen onnistuu nyt sujuvasti. Ei rehellinen ihminen noin makeasti puhu. Ajatus luopioislaisen identiteetin vaalimisesta lumpeenkukkavaakunalla oli kaunis. Miika Utoslahden ajatuksena on, että Kukkia herättää myönteisempiä mielikuvia kuin Luopioinen. Kun mummo on aina ollut melkoinen hölösuu, niin on kokenut, että myönteinen palaute jopa ilahduttaa ihmisiä. Olikohan se peräisin jo pakanuudenaikaisesta tyylistä, vai tuliko muotiin vasta, kun kristillistä kuuliaisuutta opetettiin. Että tottelivat eivätkä luulleet itsestään liikoja. Kun pitkän yhteisen taipaleen jälkeen toinen poistuu elämästä, voi kaduttaa, että tuli pidetyksi kiittämistä turhanaikaisena. Suomalaista epäilyttää, että moinen kehuskelu voisi tehdä jälkeläisestä itseriittoisen ja koppavan. SITTEN ON vielä yksi suhtautumistapa, johon on täällä Luopioisissa tottunut. Etenkin lapsista on huomannut, että kun antaa aiheellista tunnustusta suoritetusta hommasta, niin nuo ovat innokkaita seuraavaankin työvaiheeseen. TÄÄLLÄ Sydän-Hämeessä tottui siihen, ettei itsensä esille tuominen ja hyvien puoltensa esittely ole normaalia. Kun vuosikymmenet eletään yhdessä avioparina, niin aika harvoin tulee toista kehuneeksi. Medelplanin ansiosta lukutaito levisi Pälkäneellä historian mustimmalla hetkelläkin. Ja sitten me saatiin oppia ja vaikutteita Venäjältä. Jos jollekulle, vaikka ihan asiasta ja kohtuullisesti, antaa tunnustusta, niin epäluulot heräävät. K ylännimien ja vaakunan avulla voidaan herättää mielikuvia, mutta elinvoiman kannalta tärkeämmät asiat ovat syvemmällä maaperässä. Papit tilasivat paikkakunnalle saapuneelta kirjanpainajalta laatat, joilla voitiin painaa paikkakuntalaisille kristillistä oppikirjaa. Opetettaisiinkohan jossakin Yhdysvalloissa perheen pienelle, että sinä olet näillä main älykkäin, kaunein ja urheilullisin. Seurauksena on kiitosta ja entistä ennakkoluulottomampia ehdotuksia. Pari vuotta sitten olisi noussut kapina, jos olisi ehdotettu uutta nimeä Luopioiselle tai vanhan aapiskukkovaakunan palauttamista kunnalle. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanomalehtiin niiden omilla ilmoitus hinnoilla. Lähivuosikymmeninä useimpien meidän tänään tekemä työ loppuu tai muuttuu täysin toiseksi, koska koneet ja tekoäly hoitavat hommat edullisemmin ja nopeammin. Kriisitietoisuudesta kertoo se, että rohkeitakaan ideoita ei ammuta suoralta kädeltä alas, vaan tarkastellaan avoimin mielin. Jopa lähimmäisen kehuminen vaikuttaa omituiselta. 2 KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti PÄÄKIRJOITUS Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl • tommi.liljedahl@shl.fi Elämme villejä aikoja V almisteilla oleva rankka säästöpaketti on pistänyt pälkäneläiset liikkeelle. Jakeluhäiriötapaukset Jätä jakelupalaute osoitteessa shl.fi/ jakelupalaute TAI • Alma Manun varhais jakelu alueella soita 0800 9 6675 (klo 6–11). Kenties silloin pikku taaperon itsetunto asettuisi kohdalleen. 9–15) Soitto 010-alkuisiin puhelinnumeroihin maksaa kotimaassa matkapuhelimista 8,35 senttiä/puhelu + 17,17 senttiä/min. Vaan olisiko se niin paha asia, jos sanoisi jotakin kiittävää, kun aihetta ilmenee. Kun muutti näille main, niin piti oikein tottua pidättyväiseen käytökseen. Lukutaitopitäjän asukkaat kuuluivat maan parhaisiin lukijoihin. ENNEN VANHAAN suomalaiseen perinteeseen kuului se, että lapsista yritettiin tehdä nöyriä. Aapiskukon isä on Daniel Medelplan, jonka veistämillä puulaatoilla ryhdyttiin painamaan katekismusta isovihan aikaan. Ei auta enää, vaikka muistovärssyssä olisi paljonkin kauniita sanoja. Tyhjenevälle maaseudulle ei rakenneta uusia yhteyksiä samaan tahtiin kuin kasvaviin kaupunkeihin. Viime viikon lehdessä oltiin valmiita laittamaan uusiksi myös kylien nimet. No meillä suomalaisilla ei ole tavallista luulla itsestämme liikoja. Mutta kymmenen vuoden päästä asia näyttäytyy jo kovin erilaisena. Kehittyvät alueet elävät entistä paremmista nettiyhteyksistä, joiden varassa tulevaisuuden autotkin kulkevat. Pälkäne toimi konkreettisena esimerkkinä siitä, miten sivistystä pystyttiin levittämään vaatimattomissakin oloissa. Teollistuminen muutti tehdastyön ja jätti valtavat joukot liukuhihnaväkeä työttömiksi. Tätäkään ajatusta ei tyrmätty, vaan päinvastoin ryhdyttiin maistelemaan, voisiko myös Onkkaalan nimetä uusiksi. .........1,12 €/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Lukutaitoa ryhdyttiin opettamaan uskonpuhdistaja Lutherin opit Suomeen tuoneen Agricolan ansiosta. Parhaillaan koko kuntaan vedettävä valokuitu varmistaa, että Pälkäne pysyy jatkossakin ajan hermoilla. Se ettei innostuta liikaa. Lankapuhelimesta soiton hinta on 8,35 senttiä/puhelu + 6,00 senttiä/min. Tai, mitenkäs naispuoliset kehuisivat itseään. Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma–ke klo 9–16 (to–pe sop. Nyt molemmat nostettiin esille samassa lehdessä (SHL 6.6.). Alma Manu Oy, 2018 Tietosuojaselosteemme löytyy osoitteesta lehti.fi/tietosuoja Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Kyliensä palveluiden puolesta huolestuneet asukkaat ideoivat ratkaisua perusongelmaan: miten saataisiin uusia asukkaita, jotka kustantavat ja käyttävät palveluita. Aiheelliset moitteet yleensä muistaa tuoda julki. Kuinkahan on Ruotsissa, jonka kanssa Suomi on satoja vuosia ollut kimpassa. Kunnan tunnuksena kuuluisi oikeastaan olla seudun ja Suomen historian kannalta merkittävä aapiskukko. Ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten muissa maissa ja kulttuureissa lapsia on kasvatettu. Samassa lehdessä ehdotettiin Luopioisten uudeksi nimeksi Kukkiaa ja aapiskukon palauttamista Pälkäneen vaakunaksi. Kuntaliitoksen yhteydessä piti tehdä kompromisseja. Ehkä joskus pikku huppelissa saattaa vahingossa sanoa, että minä olen kyllä tämän kylän vahvin mies tai tämän kunnan etevin kunnanvaltuutettu
TERVETULOA! Osallistujia saatetaan kuvata markkinointitarkoitukseen. 040 776 3835 Onkkaalantie 70, Pälkäne Kristiina Vesterinen, LH, jalkojenhoidon AT Tervetuloa! Aurinkoenergialla valmistetut Suomen liput keskikesän juhlaan puhtaasti paikalliselta. (03) 538 1019, www.suttinen.fi Avoinna: ma–pe 9–19, la 9–18, su 11-19 Tarkista tilapuodin tapahtumat netistä Savonlinnan oopperamatka 25.-26.7. Palkintona jokaiselle osallistuvalle lapselle mitali. 0400 202 229 Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Sen suven suloisuutta... www.aitoonlipputehdas.fi Urheilukentäntie 6, 36720 AITOO Suomalaisella Yepzon Oy:llä on vahva pohja kuluttajille suunnatuissa paikannuspalveluissa. Carmen, A-katsomo, Tertin kartano, Vuorilinna, Taidekeskus Salmela 369,Ruskamatkat 4.-10.9. Arto Satonen Tavattavissa Ensi lauantaina 16.6 klo 10-11 Pälkäneen torilla. Valamo ja Lintula 85,1.9. Lappiin ja Norjaan sama reitti kun edellisessä 698,Varaukset ma-pe 9-17 Kysy myös muita matkojamme! MINIMATKAT OY (03) 536 4020 Luopioisten Linja Oy Savonlinnan oopperamatka 25.-26.7. Marja Virtanen Hoitolan kesän avajaistarjous: Perusjalkahoito 45e (elokuun loppuun). Linna, ruukki ja puutarha 94,27.-28.7. Lappiin ja Norjaan Kuusamo, Utsjoki, Norjassa Berlevåg, Saariselkä, Nellim, puolihoito. Fiina T:mi Annikki Westman Parhaat asut kesään! Koot 34-54 Bikineitä -30% B-D kuppi Ma-pe 10-18, la 9-14. Suomalaisella Yepzon Oy:llä on vahva pohja kuluttajille suunnatuissa paikannuspalveluissa. Kimppakisa on joukkuekilpailu, jossa on kaksi sarjaa • perhejoukkueet • työja kaveriporukkajoukkueet Kokoa oma joukkueesi ja tule kokemaan mukava iltapäivä Luopioisiin. Ruskamatka Lappiin, Norjaan ja Nordkappiin 895,6.10. Lappiin ja Norjaan Kuusamo, Utsjoki, Norjassa Berlevåg, Saariselkä, Nellim, puolihoito. Tervetuloa!. Tutustu Yepzonin menestykseen ja kasvupotentiaaliin ja sijoita itsesi osaksi suomalaista menestystarinaa osoitteessa invesdor.com/YEPZON Heidi Rantala CMO, Partner Yepzon Oy Tule omistajaksi paikannusmaailman huippuyhtiöön. Ilmoittautuminen ja lähtö liukuvasti klo 14-15. Kisapaikka on helppokulkuinen Luopioisten urheilukenttä ja kuntorata. MLL ja seurakunnan kioskilta saa edullisesti kahvia, pullaa ja muuta maistuvaa. Ähtäri ja Tuuri 65,20.7. KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti OP Luopioinen Paikallinen – Palveleva KIMPPAKISA LUOPIOISISSA Sunnuntaina 17.6.2018 klo 14-16 Luopioisten urheilukentällä Tervetuloa leikkimieliseen ja liikunnalliseen kimppakisaan. SUTTISEN TILAPUODIN OVET AVOINNA Marjabaari – Vinttipuoti – Kahvikammari – Kesäkioski Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne puh. Kaustinen-Kokkola-Pietarsaari 236,18.8. Lappiin ja Norjaan sama reitti kun edellisessä 698,Varaukset ma-pe 9-17 Kysy myös muita matkojamme! MINIMATKAT OY (03) 536 4020 Luopioisten Linja Oy MINIMATKAT OY, Luopioisten Linja Oy (03) 536 4020 Pyydä esite, varaukset ma-pe 9-16 Kesämatkoja 17.7. Hartolan markkinat 28,8.-14.9. Nyt sinulla on mahdollisuus liittyä osaksi kunnianhimoista omistajatiimiä. Kisassa on 10 erilaista rastia, jossa joukkueet pääsevät testaamaan liikunnallista, taidollista ja tiedollista osaamistaan hauskoilla rastitehtävillä. Osallistumismaksua ei ole. Nyt sinulla on mahdollisuus liittyä osaksi kunnianhimoista omistajatiimiä. Tilaisuuden järjestäjät: OP Luopioinen, Pälkäneen Luja-Lukko, Luopioisten kappeliseurakunta, MLL, LC-Luopioinen, KäkiGolf, Tupenpurijat ry, Ravintola Liekki, K-Market Järvikansa, Hilma ja Olga, Ruljanssi Oy. Uusikaupunki 83,19.7. Oopperamatka Savonlinnaan 379,24.7. Lisäksi parhaiten pärjänneet joukkueet palkintaan erilaisilla lahjakorteilla. Jalkahoitola Omat Jalat Puh. Ruskaretki Sysmän Kammiovuorelle 55,Kiitos kaikille asiakkailleni kuluneista vuosista jalkahoidon parissa ja toivotan Kristiina Vesterisen uusien haasteiden pariin. P. Tuotto menee hyväntekeväisyyteen. Tutustu Yepzonin menestykseen ja kasvupotentiaaliin ja sijoita itsesi osaksi suomalaista menestystarinaa osoitteessa invesdor.com/YEPZON Heidi Rantala CMO, Partner Yepzon Oy Tule omistajaksi paikannusmaailman huippuyhtiöön. Isosaari 98,18.7. Menossa mukana Henri Hippo. Carmen, A-katsomo, Tertin kartano, Vuorilinna, Taidekeskus Salmela 369,Ruskamatkat 4.-10.9. Nyt yhtiö kasvaa vahvasti yritysjärjestelyin sekä teollisuuden palveluliiketoiminnassa. 698,13.-19.9. Nyt yhtiö kasvaa vahvasti yritysjärjestelyin sekä teollisuuden palveluliiketoiminnassa. Jokaiselta rastilta joukkue saa suorituskorttiinsa 1-10 pistettä. 698,13.-19.9. Saariston rengastie 89,2.-3.8
Osa yskänlääkkeistä voi olla nuorten käsissä vaarallisia”, löytäjä huomauttaa. Kangasalan viime vuosi jäi plussalle poistojen ja arvonalennusten jälkeen 11,5 miljoonaa euroa. Luonnontilalle aiheutuvia muutoksia tulisi välttää, mutta siltä ei voi välttyä, jos maastoon upotetaan järvivettä lähes tuhatkertainen määrä tavalliseen sadekertymään verrattuna. Hänen mukaansa harjun viljavuus ennustaa ongelmia veden imeytymistä ajatellen ja tukkeutumisten vuoksi uusien imeytysalueiden käyttöönotto olisi ennen pitkää todennäköistä. Koskaan ei voi olla täysin varma suurten vesimassojen liikkeistä – ihmisen vaikutusmahdollisuudet ovat niihin aikaa pienet etenkin näin kompleksisella harjualueella. SHL JANI OKSANEN Pälkänevedentiellä maanantai-iltana puoli kahdentoista aikaan illalla päästellyt miesautoilija kuittasi sakot liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Alueella on kahdeksankympin rajoitus. Tekopohjavesilaitoksen suunnitelmissa on virheellisyyksiä, eikä uudelle suunnitelmalle ole tehty ympäristövaikutusten arviointia, hän arvioi. Tavasen leirissä katsottiin, että tehdyt tutkimukset ovat riittäviä, ympäristövahingot minimoitavissa ja hankkeen yhteiskunnallinen merkitys suuri. Valtakunnallinen sinileväseuranta on käynnistynyt: Pirkanmaalla viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta viikoittain 39 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Lisäksi mukaan lähtivät kesän aikana myytyjen kalastuslupien myynnistä saadut tuotot. Palveluita ja investointeja – Onko tuloksesta maksettu liian kova hinta. Kaupungin viime vuoden tilinpäätöstä käsitellyt valtuusto tuntui laajemminkin suhtautuvan varautuneesti talouslukuihin, jotka päällepäin vaikuttivat mairittelevilta. Helmisaari arvosteli kysyttäessä myös suunnitelmien pohjaksi tehtyjä selvityksiä. Osapuolilla oli edelleen poikkeavat näkemykset hankkeen toteutuskelpoisuudesta ja -tarpeesta. Löytäjä näki pihassa nuoria illanviettäjiä lauantaina. – Toivottavasti jatkossa teemme kaikki töitä sen eteen. Varkaat veivät rahat kukkakaupan kassasta. – Mikään laitos Suomessa ei ole näin lähellä asutusta. Ei suunnitelmaa voi perustaa asiaan, jota ei ole tutkimustuloksin todennettu. Tämä jättäisi viivan alle vielä yli 3,5 miljoonaa euroa. Pälkäneellä seurantapaikat ovat Pakanranta Mallasvedellä, Aitoon Uusikylän uimaranta Pälkänevedellä, Luopioisten uimaranta Kukkialla sekä Puutikkala Vihajärvellä. Viiden viime vuoden aikana Kangasala on tehnyt ylijäämää 31 miljoonaa euroa. Suuren riskin hanke toisi myös lähellä sijaitsevalle asutukselle. Maatalousja metsätieteiden tohtori Helmisaarella oli vahva näkemys tekopohjavesilaitoksen sijoittamisesta harjumaastoon Pälkäneen ja Kangasalan rajalle. ”Vanhempien kannattaisi katsoa, onko omalla lääkekaapilla käyty. Osa pulloista oli kolmiolääkkeitä ja osa hajalla. Helmisaaren lisäksi ääneen pääsivät myös asianosaiset eli Tavase Oy ja yhtiön kanssa vastakkain olleet Pälkäneen kunta, Kangasalan luonto ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri sekä Juha Sipilä ja Heikki Mäljä asiakumppaneineen. Pitkäaikainen tulva tappaa tervalepän, kuivemmassa taas koivu ja kuusi korvaavat sen, Helmisaari listasi oletettuja luontovaikutuksia. Tavase Oy:n tekopohjavesihankkeen ja sen jo kertaalleen hylätyn ympäristöluvan ympärille kietoutunut KHO:n vierailu alkoi suullisella käsittelyllä, jossa asiantuntijana kuultiin professori Heljä-Sisko Helmisaarta. Kangasalla havaintoja tehdään Roineella, Vesijärvellä, Ukki-järvellä ja Kirkkojärvellä. Sitä taustaa vasten vara-alueet ovat esitetyissä suunnitelmissa huomattavan pieniä. Irrottamalla ovesta lasin he pääsivät käsiksi sisäpuolen ovenkahvaan. Jälkimmäiset ovat valittaneet päätöksestä, jolla hallinto-oikeus palautti Aluehallintoviraston kielteisen lupapäätöksen takaisin virastolle. – Tämä on väärä kohde tekopohjavesilaitokselle. Palvelujen ostot nousivat kolmella miljoonalla eurolla edellisvuodesta – suurin yksittäinen tekijä oli lasten sijoitusten määrän kasvu. Hänkin kuitenkin toivoi talousarvioprosessin kehittämistä edelleen. Lämpötilavaihtelu voi olla joillekin lajeille haitallinen, ja lätäköityminen voi tuoda paikalle vesikasveja. Demareiden Pekka Lahti piti investointivarauskohteita – Ruutanan päiväkoti, Lamminrahkan koulu, Sahalahden kevyenliikenteen väylä ja keskusta-alueen kadut – hyvin valittuina. Keskustelujen jälkeen valtuusto hyväksyi kaavailtua muhkeammaksi ylijäämältään muodostuneen tilinpäätöksen. Yleensä sinilevät alkavat lisääntyä juhannuksen jälkeen vesien lämmetessä. Viime vuonna kunnan toimintatuotot ylittyivät ja toimintakulut vastaavasti alittuivat; verotulojen määrä kasvoi 3,7 miljoonalla eurolla ja henkilöstökulut alittivat talousarvion 3,2 miljoonalla eurolla. – Sahalahden kevyen liikenteen väylä pitää jo saada valmiiksi, seuraavat hankkeet odottavat vuoroaan, hän tuumasi. Useissa tekopohjavesihankkeissa mukana olleen Helmisaaren mukaan erään aiemman hankkeen havaintona oli ollut, ettei suojelualueita tulisi valita imeytysalueiksi. Siinä missä muut nostivat palveluiden kohentamisen tikunnokkaan, muistutteli kokoomuksen Ollila ryhmänsä aiemmin väläyttämästä mahdollisuudesta laskea Kangasalan tuloveroprosenttia. Palvelujen saatavuuden ja henkilökunnan jaksamisen heikkeneminen kuitenkin huolestutti myös Lahtea. Viime vuosi oli alun perin talousarviossa vain 240 000 euroa ylijäämäinen, kertasi Stiina Lahikainen (vihr). Minne ne rahat ovat menneet. Hän vaatikin palvelujen saattamista tuoreimman tilinpäätöksen ylijäämän edellyttämälle tasolle maltillisin ratkaisuin – nykyisellään palveluista ei enää riitä leikattavaksi. Muut kyseenalaistivat toistuvasti muuttuneet suunnitelmat, puutteellisiksi arvioidut tutkimukset ja puntaroivat myös vaikutuksia alueen metsätalouteen sekä KANGASALA Harva olisi takavuosien alijäämäpaineissa uskonut, miten palvelujen kurjistumista koskevat murheet ovat yhä läsnä miljoonien ylijäämätuloksesta huolimatta, mietti kokoomuksen Mika Ollila Kangasalan valtuustossa. – Kestämätön ajatus on, että näemme palveluissa puutteita mutta samalla investoimme runsaasti, myötäili Timo Keskinen (kd). – Näin ei voi enää jatkaa. – On sisällöltään puutteellisia asiakirjoja, puuttuvia selvityksiä ja väitteitä, jotka eivät perustu tieteelliseen tietoon. Aluehallintoviraston päätös oli mielestäni nykyisen tutkimustiedon valossa perusteltu. Vastaan ajaneen poliisin tutka mittasi uudella sileällä asvaltilla 113 kilometrin tuntinopeuden. – Jos alue muuttuu, tietyt lajit häipyvät ja tilalle tulee niitä, jotka siellä menestyvät. 4 KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti UUTISET Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi • sähköpostilla: toimitus@shl.fi • Puhelimitse 010 5844 470 Tilinpäätös: Mittavasta investointivarauksesta huolimatta Kangasala jäi plussalle viime vuonna, valtuustossa kaivattiin satsauksia kaupungin palveluihin Miljoonien ylijäämästä löytyi moitittavaa Leviä seurataan taas Liikaa vauhtia sileällä asvaltilla Pussi yskänlääkkeitä koulun pihassa Ryöstö kukkakaupassa ”Väärä paikka tekopohjavesilaitokselle” Tavase: Asiantuntijaa ja asianosaisia kuulemaan saapunut korkein hallinto-oikeus jalkautui Kangasalle ja Pälkäneelle KANGASALA,PÄLKÄNE Ollako haitallisia vaikutuksia merkittävissä määrin vai eikö. Luopioisten Minnan KukKamaahan murtauduttiin keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Kuntalaisille palauttamisen sijaan Mäntylä näki rahojen päätyvän lainojen lyhentämiseen aikana, jolloin hänen mielestään historiallisen alhaista korkotasoa tulisi hyödyntää investoinneissa. Yhteensä vorojen saalis oli yli 3500 euroa. Kas siinä pulma, joka toi koko joukon korkeimman hallintooikeuden väkeä Pälkäneelle ja Kangasalle tiistaina. Heinät ja ruohot yleistyvät runsaasti, herkimmät jäkälät ja sammaleet tuhoutuvat. Kolme– neljä vuotta sitten tavallinen kuntalainen näki, miten palveluja leikattiin ja maksuja korotettiin. Tilikauden tuloksesta esitettiin muodostettavaksi peräti kahdeksan miljoonan euron suuruinen investointivaraus tulevien rakennushankkeiden rahoittamiseen. Perussuomalaisten Jari Leino muistutti investointien kääntöpuolesta: niiden aiheuttamista poistoista leikkaaminen ei tule olemaan mahdollista, jos ja kun taloustilanne heikentyy jossain vaiheessa. Varkaat murtautuivat kauppaan lastauslaiturin puolelta. Jos veden seassa näkyy pieniä määriä sinilevähippuja, siinä voi vielä uida.. Kostian koulun poikki pyhäaamuna kulkenut lenkkeilijä teki erikoisen löydöksen: koulun pihassa oli pussillinen yskänlääkepulloja. kyseli Jorma Mäntylä (vas). Toistaiseksi varkaat ovat vielä karkuteillä. Sydän-Hämeessä levätilannetta seurataan kahdeksassa kohteessa
Längelmävesi ei noussut keväällä ennätyskorkeuksiin. 0600 1 0600 Sahalahti Kangasala Pälkäne Sahalahti Kangasala Pälkäne Sahalahti Kangasala Pälkäne Sahalahti Kangasala Pälkäne Kuhmalahti Kuhmalahti Kuhmalahti Kuhmalahti Luopioinen Luopioinen Luopioinen Luopioinen Selkeää Puolipilvistä Pilvistä Vesikuuroja Lumisadetta Ukkosta Torstaina Perjantaina Lauantaina Sunnuntaina +19 +19 +19 +18 +21 +19 +18 +19 +23 +22 +22 +22 +25 +24 +24 +25. Puutikkalassa Vuollekeskisen rannalla paloi lauantaina puoli hehtaaria maastoa. SHL TOMMI LILJEDAHL virkistysarvoihin. Jos et saa tilaamaasi lehteä keskiviikkona 13. Professori Heljä-Sisko Helmisaari käytti suullisen käsittelyn odotetuimman puheenvuoron, kun korkein hallinto-oikeus onki lisätietoja tekopohjavesihankkeesta. Sydän-Hämeessä saatiin viimeiset sateet toukokuun alussa. kesäkuuta tai sen jälkeen, ota yhteyttä tilaajapalveluumme puhelimitse 010 5844 470, sähköpostitse tilaukset@shl.fi tai nettilomakkeella shl.fi/jakelupalaute. – Maanantain sateet eivät metsäpaloindeksiä paljon laskeneet. be/f_UCAF5DTv8. Tämä tarkoittaa sitä, että pieni osa Sydän-Hämeen Lehden tilaajista ei ehkä saa lehteä siirron jälkeen. toukokuuta. Tilaajien asiakasja tilaustiedot on siirretty koneellisesti vanhasta järjestelmästä uuteen, ja 13.6. ilmestyvä lehti toimitetaan tilaajille ensimmäistä kertaa uudesta tilaajajärjestelmästä. Vaikka maastopaloja on ollut runsaasti, ne on saatu taltutettua ennen kuin liekit ovat levinneet suurpaloiksi. Kuiva ja lämmin toukokuu käänsi kuitenkin vesien pinnat laskuun 10. Vastaavaa ei ole koettu pariinkymmeneen vuoteen. Kukkiavirrasta karkaa liikaa vettä matalan veden aikaan, koska virran keskellä oleva veneväylä on liian syvä. Kuivan ja kuuman jakson jäljiltä maa on niin kuiva, että aivan pienet sateet eivät hidasta vesien pintojen laskua. KHO selvittelee Tavase Oy:n tekopohjavesihanketta ja sen lupahakemusta erityisesti siitä näkökulmasta, mitkä olisivat hankkeen vaikutukset Keisarinharjun, Vehoniemenharjun ja Keiniänrannan Natura-alueisiin. Tekniikasta huolimatta isoissa maastoja metsäpaloissa tarvitaan runsaasti tekeviä käsiä. Sen jälkeen Mallasveden pinta on laskenut parikymmentä senttiä ja Kukkian pinta vielä enemmän. Mallasja Längelmävedellä myös pinnan laskuvauhti on selvästi rauhallisempi kuin Kukkialla. Kukkian ongelmana on virheellisesti korjattu lasku-uoma. – Avotulen teko on nyt oikeasti kielletty. SHL JANI OKSANEN Sydän-Hämeen Lehden tilaajajärjestelmä vaihdettiin viime viikolla uudeksi. Ei se ole herkkua lähteä hyttysten syötäväksi vetämään letkuja pitkin kuumaa metsää. – Taktiikka ja tekniikka ovat kehittyneet takavuosista. – Homma toimii VPK-hengen varassa. – Niillä saadaan hyvää tilannekuvaa maastosta. Katso Turkka Uotilan kuvaama video: https://youtu. (3,98 e/min + pvm) Palveleva meteorologi puh. Lisäksi toimitamme puuttuvat lehdet jälkikäteen. Pahoittelemme mahdollisia jakeluvirheitä ja korjaamme tilanteen heti kun saamme virheistä tiedon. Tietojen siirto on tehty mahdollisimman tarkasti, mutta järjestelmävaihdoksessa pieni osa tilaajien tiedoista on saattanut jäädä siirtymättä uuteen järjestelmään. Puutikkalassa Vuollekeskisen rannalla palanutta maastoa sammutettiin myös helikopterilla. Sitä ei moni kovin pitkään jaksa. toukokuuta järven pinta oli ennätyskorkealla, nykyvauhdilla se laskee ennätysmatalalle kesäkuun loppuun mennessä Kukkia tyhjenee silmissä Sydän-Hämeen Lehti sai uuden tilaajajärjestelmän Mallasveden ja Kukkian vedenpinnat käväisivät toukokuun alussa ajankohdan kaikkien aikojen ennätyslukemissa. Uusi järjestelmä on aiempaa toimivampi, joustavampi ja suojatumpi. Kukkialla pinta on laskenut toukokuun viimeiseltä viikolta alkaen noin sentin vuorokaudessa. Nykyisin liikkeelle lähdetään voimalla ja yksiköitä peruutellaan sitten, jos niitä ei tarvitakaan, palomestari Sami Hiltunen sanoo. Erittäin kuivassa maastossa levinnyttä tulipaloa sammutettiin paloautojen lisäksi myös helikopterilla. Vallitseva kuivuus alkaa olla täysin poikkeuksellista. KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti 5 Sää Puutikkalan paloa sammutettiin myös kopterilla Äärestä toiseen: Vielä 10. Jos kohtaa pienenkin palon, siitä kannattaa ilmoittaa kiireesti, sillä kuivassa maastossa tuli leviää nopeasti. Mikäli tahti jatkuu samanlaisena, järven pinta laskee jo kesäkuun lopulla ennätyksellisen alas. Epätarkkuus johtuu vanhan ja uuden järjestelmän välisistä eroista. Kuva: Turkka Uotila. Pelastuslaitos käyttää apunaan myös kauko-ohjattavia koptereita ja lämpökameroita. Tavallista vankemmalla kokoonpanolla varsin poikkeukselliselle jalkautumiselle lähtenyt korkein hallinto-oikeus aloitti aamun suullisella käsittelyllä ja jatkoi päivää maastokatselmuksella. Sateisen syksyn ja runsaslumisen talven jälkeen pinnat nousivat keväällä kymmeniä senttejä korkeammalle kuin normaalisti. Siksi Kukkia uhkaa tyhjentyä runsasvetisen talven ja kevään jälkeenkin. Parissa päivässä mennessä se on jo entisissä lukemissa, Sami Hiltunen sanoo. Tilaajajärjestelmässä pidetään yllä esimerkiksi tilaajien osoitetietoja ja tilaustietoja
Isoimpia kunnostuskohteita ovat Pälkäneen kunnantalo ja seurakuntatalo. Luopioisten kappelin alueella on ainoastaan 50 alle kuusivuotiasta seurakunnan jäsentä. Kunnan ja seurakunnan jäsenet ovat samoja, samoin myös osa päättäjistä. Elina Mäkinen luovutti päättäjille kyläkouluja puolustavan adressin, jossa on yli 2000 allekirjoitusta. Seurakunnan kaikista jäsenistä 30 prosenttia asuu Luopioisissa ja 70 prosenttia Pälkäneellä. – Tulevat tarpeet on tärkeä tietää syksyllä säästöpakettia laadittaessa, kun mietimme mistä rakennuksista voitaisiin luopua, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Juhani Järvinen sanoo. Pälkäneellä kunnan ja seurakunnan yhteistyö on ollut luontevaa monella osa-alueella, mutta tähän saakka se ei ole ulottunut kiinteistöjen yhteiskäyttöön. Adressit vastaanottanut kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä korosti, että mielipiteet ja mielenilmaus koskivat säästöpaketin pohjaehdotusta. Väki vähenee nopeasti Luopioisten puolelta Kun Pälkäne ja Luopioinen vuonna 2007 yhdistyivät, Pälkäneen seurakunnassa oli hieman yli 4000 jäsentä ja Luopioisten seurakunnassa puolet tästä. Osa kiinteistöistä on vajaalla käytöllä, osa vaatisi mittavia remontteja. Pahimmassa tapauksessa käytettävissä voisi olla myös terveysasema, jonka sote-uudistus uhkaa hiljentää. Seurakunnan peruskouluikäisistä jäsenistä Luopioisissa asuu vain 25 prosenttia ja alle kouluikäisistä 18 prosenttia. Pudotus on prosentuaalisesti raju Luopioisissa, sillä kappeliseurakuntalaisista on huvennut lähes neljäsosa. 6 KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti UUTISET Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi • sähköpostilla: toimitus@shl.fi • Puhelimitse 010 5844 470 Mielenilmaus : Huoli kyläkouluista ja ryhmiksistä yhdistää Kukkian kyliä Kouluadressi keräsi yli 2000 allekirjoitusta Yhteistyö: Yhteisiä tiloja kartoitetaan sekä Onkkaalassa että Luopioisissa Kunta ja seurakunta sovittautuvat saman katon alle PÄLKÄNE Lipuin, banderollein, paidoin ja liivein varustautunut väkijoukko odotti torstaina kunnanhallitusta Pälkäneen kunnantalon ovella. Perheen perustamisikäisten, alle 45-vuotiaiden ikäluokat ovat Luopioisissa entistä pienempiä. Kunnantalolla on edessä ulkokuoriremontti, jolla pyritään pääsemään sisäilmaongelmista. Tilojen yhteiskäyttö hyödyttäisi molempia Kunta ja seurakunta ryhtyvät kartoittamaan kiinteistöjen yhteiskäyttömahdollisuuksia. Vielä seurakuntaliitoksen aikaan suhde oli 33–67. Yhteiskäyttö ehkäisisi kylänraitin autioitumista – Kunnan ja seurakunnan tilanne on pitkälti samankaltainen: väki ja verotulot vähenevät suhteessa kustannuksiin. Uusin ja ehkä toimivin kiinteistö on seurakuntakeskus, joka odottaa ainakin vesikattoremonttia. Luopioisissa kunnalla on kolme yhteiskäyttöön sopivaa kiinteistöä: entinen kunnantalo Pytinki, sen vieressä toimiva Mikkolan Navetta sekä seuratalo. Lippujen ja paitojen painoja ompelutalkoot kokosivat väkeä jo mielenilmauksen alla. Molemmat pyrkivät pysäyttämään negatiivisen kierteen. Uutta yhteistyötä olivat pohtimassa kirkkoherra Jari Kemppainen (vasemmalla), kirkkovaltuuston puheenjohtaja Juhani Järvinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä, seurakunnan talouspäällikkö Kristel Muru-Tanila ja kunnanjohtajan sijainen Petri Härkönen.. Kunnan ja seurakunnan edustajat ryhtyvät saman tien selvittämään yhteiskäyttöön soveltuvia kiinteistöjä sekä niiden käyttöja remonttitarpeita. Siinä Rautajärven ja Luopioisten kouluja ei lakkautettaisi, vaan yhdistettäisiin hallinnollisesti yhdessä Aitoon koulun kanssa. – Mietimme yhdessä, miten voisimme kehittää tilojen yhteiskäyttöä ja ehkäistä kylänraittien autioitumista, Härkönen sanoo. Kouluhuoli yhdistää etenkin Kukkian kyliä. Rautajärven koulu voisi jatkaa, jos oppilaita olisi syksyllä 2020 vähintään 25. Sanna Kankaanpään alulle panemaan ryhmisadressiin kertyi reilut 500 nimeä. Jos toiminta saataisiin sovitettua saman katon alle, joistain vajaakäyttöisistä tai isoa remonttia vaativista kiinteistöistä voitaisiin luopua.Yhteiskäyttöä selvitetään sekä Onkkaalassa että Luopioisissa. Siksi molemmat valmistelevat parhaillaan mittavaa säästöpakettia. 11 vuoden aikana sekä emäseurakunta että Luopioisten kappeli ovat menettäneet lähes 500 jäsentä. Sekä kunnalla että seurakunnalla on liikaa kiinteistöjä nykyiseen asukasja jäsenmäärään sekä toimintaan nähden. Katseet kohdistuivat kiinteistöihin, kun seurakuntaa talousselvityksessä auttanut kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä kävi tilannetta läpi kirkkoherra Jari Kemppaisen kanssa. – Ja seurakunnalla on toimintatilat myös Aitoon Pysäkillä, kirkkoherra Jari Kemppainen muistuttaa. Säästöjä etsitään sekä henkilöstöstä että kiinteistöistä. Pälkäneelläkin jäsenmäärä on vähentynyt 12 prosentilla. Maasta löytyy ennakkoluulottomia yhteiskiinteistöjä. Hän vakuutti, että kuntalaisia kuullaan aidosti, ja siksi alkuperäisen ehdotuksen rinnalle on jo kuulemisaikana tehty vaihtoehtoesitys. Yli 66-vuotiaat ovat Pälkäneen seurakunnan suurin ikäluokka. Pälkäneellä ensisijaisena tarkoituksena on kehittää nykyisten tilojen yhteiskäyttöä, mutta mikään ei estä myöskään yhteisten toimitilojen rakentamista, jos se on remontointia järkevämpää. Kuhmalahden Pentosali on pienempi esimerkki samanlaisesta yhteistyöstä. SHL TOMMI LILJEDAHL PÄLKÄNE Pälkäneen kunta ja seurakunta painiskelevat samankaltaisten ongelmien kanssa. Heistä yli kolmasosa asuu Luopioisissa. Tulevaisuus ei näytä Luopioistenkaan suunnalla valoisalta, sillä kappeliseurakunnan väki on varsin iäkästä. Väki ja verotulot vähenevät, mutta kustannukset nousevat. SHL TOMMI LILJEDAHL Seurakunta ja kunta ryhtyvät selvittämään yhteistiloja sekä Onkkaalassa että Luopioisissa. Isoissa tilaisuuksissa ovia voidaan aukoa tarpeen mukaan molempiin suuntiin. Säästöpakettiin sisältyy myös Harhalan koulun ja Laitikkalan ryhmiksen lakkauttaminen, mutta Harhalan ja Laitikkalan väki ei ollut innostunut mukaan mielenilmaukseen. Esimerkiksi Sysmässä seurakuntatalo on liikuntahallin yhteydessä. Myös kyläkoulunsa kymmeniä vuosia sitten menettäneiden Padasjoen ja Kuohijoen liput liehuivat koulujaan puolustavien Luopioisten ja Rautajärven rinnalla. Myös seurakuntatalo kärsii sisäilmaongelmista, joista on valmistumassa perusteellinen selvitys kesäkuun aikana. Siksi ryhdyimme selvittämään, missä kannattaisi edetä yhdessä, kunnanjohtajan sijaisena heinäkuun loppuun saakka toimiva Petri Härkönen sanoo
040 838 8816 autoasi.fi Motormaster JP Tehdastie 2, 36600 Pälkäne Puh. 045 129 6171 / Eero posti@tiihalantalohuolto.fi Tiihalan Talkkari ylläpitopalvelut omakotija vapaa-ajankiinteistöille Tampereen ja Hämeenlinnan seutukunnissa Tiihalan Talohuolto Oy -muutakin kuin mökkitalkkariHämeen LähiAutoPalvelu Liikkuva Auto/Konekorjaamo www.hameenlahiautopalvelu.fi • 050 326 6556 Autot, pienkoneet, maatalouskoneet, perävaunut, yms.. 8-17, la 9-14, p. Hei! Sinun mainospaikkasi. 0400 487 410 Onnikkatie 1, 36200 Kangasala Sanna Suvela LKV P. (03) 379 2940 • www.tv-hugg.com ERIKOISHAMMASTEKNIKKO MK Ingalsuo Ay p. Autoasi Pälkäne Avoinna ma-pe klo 8-17 la klo 10-15 ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Raija Savolainen Kangasalantie 1067, Kangasala Hämeenkatu 5 A, Tampere p. 03 377 1140 KANGASALAN (03) 377 1140 PALVELEMME arkisin 8-18 lauantaina 9-14 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 (03) 379 0333 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 lauantaina 9-14 (03) 377 3177 Rengasasennus ja myynti Merkillisen reilu. Käytössä alusterä Autohuollot Raskaskonehuollot Renkaat ja rengastyöt, myös isot renkaat Ilmastointihuollot ja pakokaasutestit Bosch vikadiagnoosi Meiltä Webasto ja Eberspächer lämmittimet/ huolto Pesupalvelut! s s s s s s s Kultapellonkuja 120, Kuhmalahti Korjaamo 0440 684 521 korjaamokultapelto@gmail.com Hydrauliikkaletkut ja liittimet 0500 846 709 / 24/7 h Merkillisen hyvät osatja huollot! fixuskangasala.fi avoinna ark. KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ • www.fixus.fi Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää rengaspalvelua Merkillisen hyvää huoltoja korjaamopalvelua avoinna ark. (03) 358 6911 Silmälääkärit Irene Niemeläinen ja Erja Oksman Optikko Hanna Saikku-Salo Kopinkulman Optiikka Pitopalvelut HEIKKILÄ LAURILA Itse valmistetut ruoat ja leivonnaiset kaikkiin tilaisuuksiin Pälkäneen pitopalvelu Leena: 040 833 5064 heila.catering@gmail.com Eerika: 040 704 7049 C A T E R I N G Metsäja puupalvelut Teräshuollot Mökkitalkkarit • Polttopuut, polttopuiden teko • Hakkuut, tontit ja pihapuut • Metsänhoitopalvelut Ilomäen Puukauppa Ky 0400 413 331 METSÄASIOISSA OTA YHTEYTTÄ MHY ROINE Ellintie 2, Kangasala P. 0400-566 937 Av. 8-17, p. 03 22 33 323, 040 777 6606 Eläinpalvelut ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI VASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ, os. 044 304 0414 Kuohunharjuntie 31, 36200 Kangasala mingalsuo@yahoo.com, www.mkingalsuo.fi kokoproteesit • pohjaukset • korjaukset www.puujapihapalvelutikka.fi Soita ja varaa ilmainen katselmus! 044-300 61 99 • Vaativat puunkaadot, myös kiipeillen tai nostokoneilla • Puiden ja pensaiden hoitoleikkaukset • Risujen poisvienti • Klapitus ja kantojyrsintä • Pihojen hoito Ulla Tikka 044 347 7402 ulla.tikka@shl.fi Olemalla mukana Sydän-Hämeen Lehden Alan ammattilaisissa takaat yrityksesi jatkuvan näkyvyyden paikallisten asiakkaiden silmissä. nurmikon leikkaus ja trimmaus lukkosepän palvelut apuvälineet ja lvis-tuotteet asennukset, ym, kysy rohkeasti! p. Kiinteistövälitys Optikot www.aleksinlkv.net Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaj a p. Puh. 24/7 Riittää kun soitat, me teemme loput Jutta Rihu LKV, Kaupanvahvistaja P. 03 379 0333 KANGASALAN (03) 377 1140 PALVELEMME arkisin 8-18 lauantaina 9-14 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 (03) 379 0333 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 lauantaina 9-14 (03) 377 3177 Rengasasennus ja myynti Merkillisen reilu. Kankaanmaantie 1 A. Kangasala, Tampereentie 1 P. KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ • www.fixus.fi Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää rengaspalvelua Merkillisen hyvää huoltoja korjaamopalvelua KANGASALAN (03) 377 1140 PALVELEMME arkisin 8-18 lauantaina 9-14 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 (03) 379 0333 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 lauantaina 9-14 (03) 377 3177 Rengasasennus ja myynti Merkillisen reilu. PÄLLI tarjolla mm. KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti Sydän-Hämeen Lehti Haluatko ilmoittaa Palvelun paikoissa. KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ • www.fixus.fi Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää rengaspalvelua Merkillisen hyvää huoltoja korjaamopalvelua avoinna ark. 040 838 8816 autoasi.fi Motormaster JP Tehdastie 2, 36600 Pälkäne Puh. KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ • www.fixus.fi Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää rengaspalvelua Merkillisen hyvää huoltoja korjaamopalvelua KANGASALAN (03) 377 1140 PALVELEMME arkisin 8-18 lauantaina 9-14 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 (03) 379 0333 KANGASALAN PALVELEMME arkisin 8-17 lauantaina 9-14 (03) 377 3177 Rengasasennus ja myynti Merkillisen reilu. 03 3773 177 • määräaikaishuollot • katsastuskorjaukset • ilmastointihuollot • jakohihnan vaihdot • nelipyöräsuuntaukset • varaosat • moottoreiden ja vaihteistojen korjaukset Korjaamme henkilöja pakettiautot! • vikadiagnostiikka ja autosähkötyöt (03) 5356 100 | www.kolari-special.fi Puutikkalantie 40, 36760 Luopioinen autoasi.fi Motormaster JP Tehdastie 2, 36600 Pälkäne Puh. 050 4422 843. Ota yhteyttä 044 347 7402 | ilmoitukset@shl.fi Alan ammattilaiset LAKIASIAINTOIMISTO Liisa Juutinen 040 570 6022 varatuomari, julkinen kaupanvahvistaja Töykänäntie 265, Sahalahti • myös kotikäynnit Asianajotoimistot Autotarvikkeet Autotarvikkeet Metsäja puupalvelut Hammasteknikot Kiviainekset Elektroniikkahuollot Joonas Paloranta 040-567 1611 KIVIAINEKSET EDULLISESTI toimitus kasetti tai nuppikuormina. ma-pe 8-20, muuten sopimuksen mukaan. 040 838 8816 Palvelemme a-pe klo 8-17 Autoasi-korjaamoyrittäjä on sanojensa mittainen. tarvikkeet • IKH -tuotteet • Teboil -voiteluaineet TERÄSHUOLTO T. 8-18, la 9-14, p. 0400-404 425 TV-DIGIHUOL TO • TV:t + digiboxit • Audio + videolaitteet • Antenniasennukset + tarvikkeet Ellintie 6, Kangasala P. 040 838 8816 autoasi.fi Motormaster JP Tehdastie 2, 36600 Pälkäne Puh. 03 377 2952 www.mhyroine.fi 0400 636 648 Ponsantie 580, Kangasala • Hydrauliletkut + osat • Teräsrakenteet • Traktoriyms
Tämä ei ole kuitenkaan meille olennainen kysymys, sillä olemme työskennelleet alkuperäisten tavoitteiden ja aikataulujen mukaisesti, Päivi Nurminen korostaa. Maakuntavaltuusto paneutuu rivakasti talouseli budjettiasioihin. Jos maakuntavaltuusto aloittaa toimintansa 1. – Itsehallinnollisten maakuntien maakuntavaltuustot eivät ole kumileimaisimia, hän jyrisee. Kiinnostavaa on seurata, millaisen poliittisen johdon uusi maakunta aikoinaan saa. – Maakunnan talousarvio onkin erittäin kiinnostava siitä näkökulmasta, minkälaista politiikkaa Pirkanmaalla aletaan toteuttaa. Hallintosääntö ja strategia Jahka maan eduskunta saa maakuntaja sote-uudistuksen siunaavat lait käsiteltyä, maakunnissa laitetaan uusi vaihde päälle ja tartutaan sisällökkäästi tulevaisuutta linjaaviin suuriin asiakokonaisuuksiin. Valmisteluun on käytetty nyt noin kaksi ja puoli miljoonaa euroa. MATTI PULKKINEN PIRKANMAAN muutosjohtajat ja -valmistelijat ovat kuumilla hiilillä. – Politiikka on tärkeässä osassa, kun maakuntia aletaan luoda ja rakentaa, Päivi Nurminen korostaa. Maakuntalaiset eli äänestäjät ovat isoissa linjauksissa paljon vartijoina, muutosjohtaja herättelee. Nykyisen valmisteluorganisaation työ päättyy tulevien maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen aloittaessa toimintansa. – Jos meneteltäisiin näin, niin koko idealta häviää pohja, muutosjohtaja perustelee. Muutosjohtajat Jaakko Herrala (vas.), Päivi Nurminen ja Jukka Alasentie ovat joutuneet viime päivinä valamaan valmistelijoihin tulevaisuuden uskoa ja pitämään myönteistä henkeä yllä. Valtio rahoittaa itsehallinnollisten maakuntien valmistelun rahoituksen. Valmistelua jo liki kaksi vuotta Pirkanmaan itsehallinnollisen maakunnan valmisteleminen alkoi virallisesti heinäkuussa vuonna 2016. Valmistelun tämän vuoden budjetti Pirkanmaalla on noin neljä miljoonaa euroa. Muutosjohtaja Päivi Nurminen kuvailee pirkanmaalaista muutosvalmistelussa olevan henkilöstön henkeä vahvaksi ja tulevaisuuteen luotaavaksi. hän pohtii. Tuleva maakunta käynnistää välittömästi myös maakuntastrategian laatimisen. 60-päinen organisaatio odottaa kuitenkin toiveikkaana, jotta Helsingistä kantautuisi myönteisiä ratkaisuja maakuntaja sote-uudistuksen varmistumiseksi. – Mutta kyllä tehtävänäni yhdessä sote-muutosjohtaja Jaakko Herralan maku-muutosjohtaja Jukka Alasentien kanssa on myös hengen ja luottamuksen ylläpitäminen, hän tunnustaa. Muutosorganisaatio työllistää kesäaikana myös korkeakouluharjoittelijoita – Myönteistä on, että saamme lisäaikaa valmistelullemme, jos maakuntaja sote-uudistuksen aloitus siirtyy. Päivi Nurmisen mukaan Itsehallinnolisen Pirkanmaan maakunnan 60-jäseninen valmisteluorganisaatio on paahtanut ahkerasti töitä. Moni pirkanmaalainen on kysynyt, paljonko tulevan maakunnan valmistelutyö on jo niellyt rahaa. Hallintosääntö linjaa koko organisaation toiminnan rakenteet ja toimivallan luottamushenkilöistä virkamiehiin. – Vaalien pitäminen on avainkysymys itsehallinnollisten maakuntien toiminnan käynnistämisen kannalta, muutosjohtaja teroittaa. Maakuntavaltuusto tekee linjaukset Maakuntaja sote-uudistuksen toimeenpanon ehdottomassa keskiössä ovat itsePirkanmaan muutosjohtaja Päivi Nurmisen mukaan päätösten odottelu vaatii hengen ylläpitämistä hallinnollisten maakuntien demokraattisissa vaaleissa valitut maakuntavaltuustot. – Siinä asetetaan muun muassa tarkat tavoitteet maakunnalle, kuvataan maakunnan tekemisen painopisteet ja kirjoitetaan asiakaslupaus pirkanmaalaisille, Nurminen avaa. – Tärkeintä on, että saisimme selvyyden eli pitäviä ratkaisuja. Muutosjohtaja Päivi Nurminen myöntää, että viime aikoina muutosjohtajat ovat keskittyneet muiden töidensä ohessa myös koko muutosorganisaation hengen ylläpitämiseen. – Kun maakunnan väliaikaishallinto ja sen päätösvaltaa käyttävä väliaikainen toimielin aloittaa lakien hyväksymisen jälkeen, valtio maksaa kokonaan valmisteluvaiheen, Päivi Nurminen kertoo. tammikuuta 2019 ja pääsee valitsemaan maakuntahallituksen, maakuntahallitus ottaa vastuun valmistelun jatkamisesta. Tällä hetkellä olennainen kysymys on: miten pitkälle ensimmäiset maakuntavaalit siirtyvät. Hänen mukaansa sen enempää virkamiehet kuin väliaikaiset hallinnon pyörittäjät eivät voi käynnistää maakuntien toimintaa. Hänen mukaansa kaikki työntekijät ovat paiskineet töitä tunteja ja voimia säästämättä, jotta Pirkanmaalla olisi kaikki valmiina, kun ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään ja itsehallinnollinen Pirkanmaan maakunta aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. Tähän puolestaan vaikuttaa se, ketkä ovat päätöksenteon ytimessä. – Monen muutostyöntekijän muistissa on vielä vuodentakainen tilanne, jolloin maakuntaja sote-uudistuksen aikataulu siirtyi eteenpäin. Töitä on tehty urakalla Muutosorganisaation johtajat, projektipäälliköt, suunnittelijat ja assistentit ovat tehneet viime vuodet kovasti ja itseään säästämättä töitä, jotta Pirkanmaalla olisi kaikki valmiudet pitää ensimmäiset maakuntavaalit ja käynnistää itsehallinnollisen maakunnan toiminta suunnitellun aikataulun mukaisesti tammikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2020. 8 KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti Maakuntauudistuksen valmistelijat paiskivat töitä tunteja ja voimia säästämättä M Pirkanmaan maakuntauudistuksen 60-jäseninen valmistelujoukko elää parhaillaan poikkeuksellisen jännittävää aikaa odotellessaan maan hallitukselta ja eduskunnalta lopullisia ratkaisuja historiallisesta maakuntaja sote-uudistuksesta. Maakunnan kymmenen prosentin suuruinen omarahoitusosuus tulee Pirkanmaan liiton työpanoksen kautta. Voidaanko ne pitää tämän vuoden joulukuussa tai ensi vuoden tammikuussa. (Kuva: Heli Kaarre) maakuntavaltuuston ensimmäinen asia on hallintosäännön hyväksyminen. Nurminen huomauttaa, ettei tulevan itsehallinnollisen maakunnan asioita voida nuijia noin vain pöytään. Myös julkisuudessa esiintyvä kritiikki uudistusta kohtaan ei voi olla vaikuttamatta valmisteluorganisaation tunnelmiin, Nurminen kuvailee. Tosin tämä aikataulu näyttää olevan jo historiaa, sillä vaalien siirtyminen lokakuulta eteenpäin näyttää ilmiselvältä.
Toivon niin, hän toteaa. – Olemme linjanneet, että malli rakennetaan maakuntahallinnon varaan. Olemme osallistaneet eri toimijat uuden luomiseen ja tarjonneet heille oikeaa tietoa. Sote-palvelut leveille harteille – Perusviesti on se, että tarvitsemme sote-uudistuksen; se on tehtävä tavalla tai toisella, Sofia Vikman jaksaa muistuttaa. Valuuko 18 maakunnassa tehty valmistelutyö hukkaan. On oikein, että kansalaiset pääsevät sanomaan kantansa siitä, miten palvelut toteutetaan. KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti M Suomi tarvitsee nimenomaan palvelu-uudistuksen, jolla laadukkaat palvelut turvataan jokaiselle suomalaiselle. – Muutos ja uudistus jatkuvat joka tapauksessa. – Työ ei ole ollut turhaa, kokoomuskansanedustaja luottaa. Hän pitää tärkeänä sitä, että eri tahojen vastuut erotetaan toisistaan. Hyvinvointiyhteiskuntamme rakenteet on saatava vastaamaan 2000-luvun tarpeita. – Toistan vielä painokkaasti: maamme tarvitsee palvelu-uudistuksen! Hoitojonoista on päästävä eroon ja laadukkaat sosiaalija terveyspalvelut on turvattava jokaiselle myös tulevina vuosikymmeninä Kolme isoa vahvuutta Pirkanmaa on maan kärkeä itsehallinnollisten maakuntien toimintaedellytysten rakentamisessa. Asiakas etusijalla Sofia Vikman kiittää Pirkanmaalla tehtävää itsehallinnollisen maakunnan rakentamistyötä siitä, että kaiken tekemisen keskiössä on pirkanmaalainen. Kokoomuspoliitikko luottaa siihen, että valinnanvapaus toimii jämeränä konsulttina niin palveluiden laadun kuin hinnoittelunkin mittaamisessa. – Palvelut on tuotettava taloudellisesti kestävällä tavalla. Muutoksen valmistelijat vastaavat siitä, että maakunnassa on kaikki valmiudet pyöräyttää homma käyntiin, heti kun lakipaketti saa vihreän valon. Kunnat löytävät roolinsa Jos maakuntaja sote-uudistus toteutuu, kuntien tehtäväkenttä menee uusiksi. Siinä roolissa tehtävänä on tukea uudistuksen valmistelua. Molemmat ovat keskeisiä työllisyyden turvaajia, hän muistuttaa. – Eduskunta on jo tehnyt erittäin paljon työtä maakuntaja sote-uudistuksen eteen ja sillä on toki vielä paljon työtä edessä. Valiokunnille on nyt annettava työrauha. Jossittelu on pahaista. Jos pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihanke karahtaisi tuhoisasti karille, Vikmanin mielestä esimerkiksi Pirkanmaalla viime vuosina tehty sosiaalija terveyspalvelujen uudistamisen valmistelutyö ei valu hukkaan. Vikmanin mielestä on tärkeää puhua myös rahasta eli kustannuksista. Maakuntaja sote-uudistuksen pohjatyö ei mene hukkaan, vaikka hanke viivästyisi tai kaatuisi eduskunnassa Sofia Vikmanin mukaan Suomi tarvitsee palvelu-uudistuksen Kansanedustaja Sofia Vikman korostaa, että maakuntaja sote-uudistus on ennen kaikkea palvelu-uudistus.. Kansanedustajan mukaan maassamme vallitsee konsensus myös siitä, että sosiaalija terveydenhuoltopalvelut on saatava nykyistä laajemmille harteille. – Päämääränä on toteuttaa ihmisten tarvitsemat palvelut parhaalla mahdollisella tavalla, hän kiteyttää. Siksi en ryhdy ennustajaksi siinä, että löydetäänkö korjausta vaativiin kohtiin ratkaisut. Kolmas tuoli on Tampereen kaupunginvaltuustossa, jossa puolestaan muotoillaan lähipäivinä varsin kriittistä lausuntoa historiallisesta hankkeesta. Toiseksi Vikman johtaa Pirkanmaan liiton maakuntavaltuustoa. Tämä kaikki yhdessä johtaa tulokselliseen toimintaan, kansanedustaja luonnehtii. Jos malli toteutuu, tulevaisuudessa voimme tarkastella maakuntien määrää. Sofia Vikmanin mukaan kunnat ovat ottaneet jo askeleita tulevaan rooliinsa elinvoimakuntina. – Työllisyyden vahvistaminen on kansallinen etumme. Oikea-aikaisen tekemisen pontimena on se, että pirkanmaalaiset saavat kaikki tarvitsemansa palvelut laadukkaina, Vikman teroittaa. – Vaikuttavuus syntyy siitä, että palveluiden tuottajat joutuvat valinnanvapauden myötä huomioimaan asiakkaan tarpeet uudella tavalla. – Kunnat satsaavat muun muassa koulutukseen ja muihin elinvoimatekijöihin. Tamperelainen kansanedustaja kuuluu kokoomukseen, joka on puolueena sitoutunut hallituksen kärkihankkeeseen. – Lainsäätäjät luovat pohjan sote-palveluiden kehittämiselle. Eduskunta päättää lakien kohtalosta. Käytännön toimeenpano ja toteutus maakunnissa kuitenkin ratkaisee. Ne saavat vain uudet muodot, hän lisää. – Pirkanmaalla uudistusta on johdettu onnistuneesti. Vikman korostaa kansalaisten demokraattista vaikuttamismahdollisuutta eri palveluiden järjestämisessä. Entäpä, jos maakuntaja sote-uudistus ei mene läpi eduskunnassa. Vikmanin mukaan hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee palveluidensa tarjoajiksi niin julkisen, yksityisen kuin kolmannenkin sektorin. Sofia Vikmanin mukaan poliitikon on lähestyttävä maakuntaja sote-uudistusta kulloinkin jokaisen tehtävän edellyttämästä näkökulmasta käsin. Pirkanmaan liiton maakuntavaltuustoa luotsaava Sofia Vikman uskoo hyvien tuloksien kumpuavan valmisteluja muutostyössä mukana olevien poliitikkojen ja virkamiesten hyvästä yhteistyökyvystä, osaavasta valmistelusta ja innovatiivisesta ratkaisuhakuisuudesta. – Erityisesti sosiaalija terveydenhuollon asiat ovat taloudellisesti hyvin mittavia ja ihmisten arjen kannalta tärkeitä. Hyvän työllisyyden vallitessa niin kuntakuin valtiontalous on kestävällä pohjalla. Näin kiteyttää kansanedustaja, maakuntavaltuuston puheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu Sofia Vikman historiallisen maakuntaja sote-uudistuksen haasteen. – Pirkanmaan muutosorganisaatio työskentelee ahkerasti, jotta itsehallinnollinen maakunta olisi valmis aloittamaan työnsä suunnitellun aikataulun mukaisesti. Kansanedustaja uskoo, että itsehallinnolliset maakunnat saavat palveluorganisaatiot toimimaan. Saamme huolehdittua laadukkaista palveluista ja samalla taitettua valtion velkaantumisen. Yhteiskunnan intressissä on, että mahdollisimman moni on työssä. MATTI PULKKINEN SOFIA Vikman tarkastelee maakuntaja sote-uudistusta jännittävällä tavalla kolmesta eri vinkkelistä
Paavo Mustonen Netistä. Paluumatkalla Jukan sahtirunolle hymyilee Jussi, täpötäynnä on Luopioisten Linjan bussi. Näinhän se toimii. Mielestäni kirkonkylä saa kyllä pitää nimensä Luopioisina. Ennen vanhaan oli yleisenä tapana, että kun jokin virkamiesperhe muutti uudelle paikkakunnalle, jokin vastaavassa asemassa oleva perhe kutsui nämä muuttajat kylään, ja kutsujat antoivat yleiskatsauksen paikkakunnasta samalla kun saivat tietää uusista asukkaistakin jotakin. Matkan takaa vierailulle tullutta pidettiin hyvänä, hänelle valmistettiin yöpymismahdollisuus ja tarjottiin niin aamiaiset kuin muutkin ateriat. Kumma kyllä, se on unohtunut Suomessa, mutta on edelleen ilman muuta asiaan kuuluvaa muualla maailmassa. Kun yksillä tuttavillamme oli pieni asunto niin etteivät he voineet tarjota yösijaa, he varasivat ja maksoivat meille hotellihuoneen. Se on ollut ”vanhoina hyvinä aikoina” jonkinlainen itsestään selvyys. Vieraanvaraisuus siihen liittyvine tutustumiskäynteineen yms. Oopperassa vain lauletaan, näin huhutaan, Mannerheim oopperassa myös puhutaan. Maisema vaihtunut on Pohjanmaan lakeudeksi, toukokuun helteet kesäkuun illan koleudeksi. Orkesteri soittaa seinän takana, hevospatsaan edessä viikataan lakana. Mutta ei koskaan ole liian myöhäistä opetella kansainvälistä kanssakäymistä. Se on ollut sitä jo satoja vuosia. Sotilaat Venäläisiltä naisilta pyytää ruokaa, sitä nälkäisille miehille tuokaa. Muutos on upseerioppilaan pestissä, viikko vietetään arestissa. Kun nyt kansainvälistymme, olemme mukana joissakin kansainvälisissä järjestöissä, joilla on sisartai veljesklubeja, monet nykysuomalaiset ovat varsin hämmentyneitä. Ja sama toimi tietysti toisinkin päin: kun lähdettiin sukuloimaan, saatiin vastavuoroisesti samat palvelut. Kohta paukkuu monta vihollisen kivääriä, aavistukset eivät olleet vääriä. Valokuva: Liisa Suoranta Nuutti Pallaskorpi (oikealla) ja Oliver Leander saivat komean hauen. Vieraille suositellaan hotellimajoitusta, korkeintaan mökkikaudella voi löytyä yösijakin. Kun äitini oli Pälkäneen yhteiskoulun vararehtorina, hänellä oli tapana kutsua uudet opettajat vuorollaan tutustumiskäynnille, kahville tai teelle, ja antaa jonkinlainen perehdyttäminen koulun ja paikkakunnan asioihin. säätyläispiireissä. Sveitsissä ystäväperheessä ollessamme ei tullut kuuloonkaan, että olisimme joutuneet maksamaan mistään mitään, päinvastoin yritykset osallistua ravintolalaskun maksamiseen torjuttiin jyrkästi: ”ei ei, tehän olette nyt meidän vieraitamme”. Tästä pääsemme sellaiseen asiaan kuin vieraanvaraisuus. Mannerheim Kotšubein daamin tanssiparketilla hurmaa, kaksintaistelussa Kotšubei Mannerheimin melkein surmaa. Anastasia vaimo kertoo, että rakastajattarien tähden lasten kanssa Pariisiin lähden. Tämä olikin aivan ymmärrettävää siihen aikaan kun ei vielä ollut omia autoja vaan matkat tehtiin junalla, linja-autolla tai aikaisemmin hevoskyydilläkin. Kouluttaja Kotšubei Mannerheimin kanssa painia ottelee, painijat kapteenin lopettamiskäskyä tottelee. Kuva: Ingrid Tiitre. Harmi, jos lehden päätoimittaja näin kirjoittaa ja näkee. Miten tähän on oikein jouduttu, minne perinteinen vieraanvaraisuus on unohtunut. Kovin surullista. Ihan sama Italiassa. Seuraavaksi tämä uusi perhe kutsui kylään ne, jotka olivat heidät toivottaneet tervetulleiksi, ja niin sitten alkoi tutustuminen paikkakunnan ihmisiin ja perheisiin. Teemu Nurmi Kukkia on kylännimenä on aivan loistava, ja sen soisin menevän läpi, vaikka se voi olla yhtä kipeä asia kuin tämä vaakuna. Oliver Leander (vasemmalla) oli haavipoikana. Sukkahousut on seniorimuorilla, paljaat nilkat tytöillä nuorilla. On vähän kummallista, siis täällä Suomessa, että mitä parempi hyvinvointi meillä on, sitä hanakammin unohdamme vanhat hyvät tavat, ja itsekkyys, oma mukavuus nousee pinnalle. En tiedä, oliko tällainen tapana muissa kuin ns. Kaikki saavat maistaa Rautajärven sahtia, yksi mukillinen ei horjuta kävelyn tahtia. Onhan se, kun ystävien kesken ollaan, paljon mukavampaa tutustua perheeseen heidän kotioloissaan. Orkesteri äänekkäästi pauhaa, ilta on tuulista ja koleaa, ei lauhaa. PAUL TIILILÄ Eläkeliitto Mannerheim oopperassa Ilmajoella Kalaonnea Kukkolanselällä Vieraanvaraisuus Lukijan kuva Lukijan runo Rusakko nautti päivästä Tiihalassa kesäkuun alkupuolella. Järven nimihän on jo muutettu Kukkiaksi. Istua yhdessä aamukahvilla ja rupatella pitkään, käydä porukalla katsomassa paikkakunnan nähtävyyksiä, ehkä tavata kollegoitakin tai käydä teatterissa. Mannerheim oopperan pääroolia laulaa Waltteri Torikka, hieman reitistä länteen jää Kurikka. Oopperan jälkeen poistumisessa ei ole hoppua, aplodeista ei tule mitään loppua! Oopperamatka on vailla vertaa, Jukalle onnittelulaulu lauletaan kaksi eri kertaa. 10 KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti LUKIJALTA sähköposti: toimitus@shl.fi • osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne • puhelin: 010 5844 470 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. En koe Luopioisten nimeä mitenkään pölyttyneeksi tai nuukahtaneeksi. Sanomattakin on selvää, että tarjosimme ystävillemme samanlaiset vastavuoroiset palvelut sitten Suomessa. JUKKA OLLIKKALA Pojat kävivät Kukkolanselällä kokeilemassa uutta virveliä Toimihan se, hauki: painoltaan noin 9 kiloa oli saajansa Nuutti Pallaskorven (oikealla) ensimmäinen virvelikala. Ja sanottakoon suoraan, siinä määrin itsekeskeisiä, välinpitämättömiä tai vastavuoroisuudesta viis veisaavia, että vaikka he ovat itse nauttineet vieraanvaraisuutta muualla Euroopassa, tuntuu olevan kiven takana kutsuminen vastavuoroisesti Suomeen. Mannerheim varoittaa, että kyseessä on ehkä väijy, sotajuoni petollinen ja häijy. Eläkeliiton matkoilla päivänsankari tarjoaa alkoholipaukut, täynnä matkatavaroita on reissaajien laukut. Vaarit käyttää kalsareita pitkiä, väliajalla saadaan lämmintä kahvia litkiä. Sitä sellaista, mikä Suomessakin ennen oli itsestään selvää. Minulla on ollut ilo ja tilaisuus nauttia vieraanvaraisuudesta monissa perheissä Italiassa ja Sveitsissä. Mannerheim käy Kiinassa, keisarillisen hovin piinassa. oli aina ilmaista. Näyttämön alueella on Jaakko Ilkan muistomerkki, mukana matkalla on Erkki. Mutta nykyään, 2018
Häpeän tapahtunutta, suuren kulttuuriteon symbolin, Medelplanin aapisen kukonkuvan syrjäyttämistä lumpeen takia. Tämän asian toivon SydänHämeen Lehden päätoimittajan Tommi Liljedahlinkin sisäistävän. Samalla voitaisiin muuttaa myös kuntakeskuksen nimi. Ihan pääkirjoitussivullako on ollut tarve varoittaa järven rantatonttien ostajia, mökkien vuokraajia tai kokoustilojen varaajia. Pieni pyyntö: Asennettakoon automuseon kivikkoiseen rantaan kapea, pitkä, myrskyjen myllerryksetkin kestävä, Roineen aalloilla kelluva uimalaituri. Mikä tässä on lehden näkemys. Vielä lopuksi, myös asiaa vastustaville: kuvitelkaapa, jos 12-tien risteyksissä Pälkäneellä, Hauholla ja Tuuloksessa tienviitoissa lukisi nimen ”Luopioinen” sijasta ”Kukkiankylä”. Ja kanavan pohja on kohta ruopattava, syvennettävä. Muutama jo viime vuonna. On todella hienoa, että uudisasukas Utoslahti ja Sydän-Hämeen Lehti nostivat vuosikymmeniä pohtimani nimiasian näkyvästi esille. Päätoimittajan laatima järven kuvaus on sekin tavallaan ainutlaatuinen: Pintele on tylsän pitkä "matala lutakko" peltoja pusikkorantoineen. Tapahtunut valinta ei ole kunniaksi päättäjille. Aina kun asioin Pälkäneen keskustassa ja ajan isolta tieltä sisäänmenoportin kautta ja katseeni osuu patsaan nokassa heristelevään aapiskukkoon, tunnen itseni tosi noloksi. Ehdotustani tehostaakseni jatkoin hiukan provosoivasti, että toissijaisesti liitetään kunta Pälkäneeseen, niin päästään karmeasta Luopioinen-nimestä eroon. Uskallan väittää, että sen nimi kuuluu pitäjämme vanhimpiin, vesistönimi kun on. Paikallisesta yrittäjäyhdistyksen nimestä ”Luopioisten Yrittäjät” tulee taas mieleen helposti ”Luopioisten Luovuttajat”. KARI MATTILA Kas kuusenlatvassa korkealla on pesä pienoinen oravalla. Mihin lehti tällä hyökkäävällä ja halventavalla jutulla pyrkii. Varmaankin moni vastustaisi kylän nimen muuttamista, mutta todennäköisesti useimmat asiaa pohdittuaan myöntäisivät, että nykyinen nimi on negatiivinen, ja tuo mieleen lähinnä luopion. On tapahtunut todella kulttuuripoliittinen virhe, että kuntaliitoksen yhteydessä Pälkäneen vaakunassa ollut Medelplanin aapisen kukko on korvattu Luopioisten vaakunan lumpeella. Paikallislehti on oiva tietolähde asuinalueen uutisista ja tapahtumista. Viksut ihmiset niitä yleensä jaloina lehtipuina arvostavat. Joku lähitienoon tai kaukaisempikin laitureiden rakentaja vois sen mainosmielin lahjoittaa ja paikoilleen pystyttää. Juttunsa lopussa Liljedahl tuo esiin Pintele-järven. Voihan se olla siitä huolimatta entisen Luopioisten kunnan kukkakin, ellei parempaa olisi keksitty, mutta vaakunassa Medeplanin aapiskukko on kulttuuriarvoltaan ylivertainen vaakunaan. Mielikuva ja markkina-arvo olisivat aivan toista luokkaa ( ja vähintään joka toinen valtatietä ohiajavan auton takapenkillä matkustava pikkukoululainen ilmoittaisi ehdottomasti haluavansa Kukkiankylän kouluun.) Aikanaan Suomen luovimmaksi kunnaksi valittu Luopioinen voisi olla kylänäkin luova ja luoda uudelleen nimensä. Jokaiselle olisi heti aivan selvää, että Kukkiankylä sijaitsee tunnetun Kukkian rannalla. Tämän lisäksi sillä on vielä tärkeä tehtävä asukkaiden yhteisyyden ylläpitäjänä ja ennen kaikkea paikkakunnan puolestapuhujana. Jos taas helsinkiläinen sanoisi menevänsä KukkiaAN , hän ilmeisesti olisi aikeissa päättää päivänsä järven syvyyksiin... Mannerlaatatkin liikkuvat, joten eiköhän yksi kylännimikin saada muutettua. Kyse oli silloin koko kunnan nimestä, koska kuohijokelaisena kirkonkylän nimi ei ollut niin oleellinen kuin oman kunnan nimi. Lehden päätoimittaja on siis paljon vartijana. Tekstissään hän viittaa myös mahdollisuuteen käyttää paikannimeä markkinoinnissa. Onkkaala on vain yksi keskustan kylistä, eikä se ole koskaan kunnolla juurtunut tarkoittamaan koko keskustaa. Iso osa puista on ollut tervaleppiä. MIKKO KIIO Kangasalan Mäntyveräjältä Kiitos Paavo Virkkunen hienosta puheestasi Daniel Medelplanin museon avajaisissa (SHL 6.6.18). Myös täältä Kukkian etelärannalta, Kuohijoelta, lähdetään usein Kukkialle (tai Kuohijärvelle), mutta se tarkoittaa järveä. Sitten kylä ottaa uudesta nimestä kaiken irti! Kyläterveisin TERO JOKINEN alkuasukas, Kuohijoki Päätoimittaja Tommi Liljedahl kirjoittaa Sydän-Hämeen Lehdessä (SHL 6.6.) paikannimistä. Aloitteeni ei tuolloin selvästikään ottanut kunnassa tuulta alleen, sillä en kuullut tai lukenut asiasta messujen jälkeen mitään. Ja olisihan se myös paljon sympaattisempaa, jos Pälkäneellä asuttaisiin Kostialla ja Kukkialla eikä Onkkaalassa ja Luopioisissa. Siitä tuli mieleeni, että joko nyt vihdoinkin! 1990-luvun alussa oli silloisen Luopioisten kunnan alueen yleismessut Aitoon Honkalassa. Kostia olisi paljon parempi nimi. ÄÄNI KOSTIALTA Ajattele: Kukkiankylä! Hyökkäävä ja halventava Pintele-kirjoitus Kaivannon kanavalta poistettu suojapuita Kangasalan ykköskyläpaikka Kannatusta aapiskukkovaakunalle Lietteen kuljetuksesta Orava poikineen Pälkäneen kylät Kukkia ja Kostia Etsi oravat, joita kuvaajan mukaan oli ainakin kolme.. Olen jo kauan sitten tullut siihen tulokseen, että kylän nimi todellakin pitäisi olla Kukkiankylä. oli Miika Utoslahden oivallinen ja realistinen kirjoitus kylän nimen vaikutuksesta. KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti LUKIJALTA 11 Sydän-Hämeen Lehdessä 6.6. Sen selvittämätön etymologia kiinnostaa. Aapiskukko-vaakunan palautus olisi lukutaitopitäjältä kulttuuriteko Medelplanin 300-vuotisjuhlien kunniaksi. Pirkanmaan Jätehuollon järjestämänä samainen tyhjennys maksaa 215 euroa. Erityisen ankealta on kuulostanut, kun useamman kerran vieraspaikkakuntalainen pahaa tarkoittamatta on käyttänyt työpaikkani henkilökunnasta sanaa ”luopiolaiset” (ei siis ”luopioislaiset”). Esimerkiksi moni helsinkiläinen lähtee nykyisinkin viikonloppuna KukkiaLLE, mutta se tarkoittaa joko veneilyä, jäällä liikkumista tai mökkeilyä missä tahansa laajalla Kukkia-järvellä. Kanavan reunamaata kauan sitoneet puiden juuret kun lahoavat, rupeaa rantatöyräs vähitellen kanavaan sortumaan. Runsaat kiitokset talon väelle tästä kelpo matkailukohteesta! Toivottavasti terveinä, virkeinä ja hyväntuulisina pysyen vielä lukuisia vuosia tätä arvokasta palveluanne jatkatte, jaksatte, Karjalaisen Kivennavankin arvostettuja perinteitä vaalien. Kaadettujen puiden tilalle pian istutettakoon uudet puut! Poppelien taimet ovat nopeita, tehokkaita rannan rapistumisen torjujia. Kunnan nimi muuttui sitten Pälkäneeksi kuntaliitoksen myötä yli vuosikymmen myöhemmin, mutta syynä ei ollut nimiasia. URHO MÄKIRINTA Talossamme on 12 kuutiometrin umpisäiliö. Lisäksi ongelmana olisi sanan taivuttaminen. Jos on mahdollista ottaa Virkkusen ehdotuksen mukaisesti Medelplanin kukko karttakeppeineen takaisin Pälkäneen vaakunaan, kannatan hänen ehdotustaan varauksettomasti. Nimi on varmaankin koettu negatiiviseksi myös paikallisen kotiseutuyhdistyksen nimestä päätettäessä, koska nimi on ”Kukkia-Seura”, eikä ”Luopio-Seura”. Nimi on ainutlaatuinen; toista Pintelettä ei Suomessa ole. Toivottavasti suunnitellut kunnostusja uudistustyötkin mallikkaasti sujuvat. Täytin kunnan osastolla aloitelomakkeen, jossa ehdotin, että muutetaan kunnan nimeksi Kukkianmaa. Lummehan on jo Etelä-Savon maakuntakukka. Aiemmin täyden säiliön tyhjennys maksoi pälkäneläisen yrittäjän tekemänä 250 euroa kerralta. Mielestäni tyhjennys on nyt oleellisesti halvempi ja homma hoituu hyvin. Pelkkä nimi Kukkiakin olisi muuten hyvä, mutta se aiheuttaisi sekaannuksia. JARKKO Miika Utoslahti teki erinomaisen avauksen Luopioisten uudeksi nimeksi (SHL 6.6.). KIRSTI UOTILA Millähän oikeudella ja mimmoisin valtuuksin Kangasalan Kaivannon kanavan luoteisrannalta on yli viisikymmentä eri paksuista puuta kaadettu. Kävin aikoinani kahdeksan vuotta Pälkäneen yhteiskoulua, jossa ainakin silloin ymmärrettiin Medelplanin aapisen arvo. Paikannimet luovat jo äänneasullaan erilaisia mielikuvia kohteestaan, ja Liljedahl sovitteleekin "nuukahtaneelta" tuntuvan Luopioisten nimen tilalle Kukkiaa. Olin itsekseni miettinyt kunnan nimiasiaa jo pitkään ennen sitä. Olen kuitenkin useasti palannut ajatuksissani tuohon nimikysymykseen, viime vuosina siis Luopioinennimisen kylän osalta, mutta puhunut siitä vain joillekin tutuille. Talkooapuakin tarvittaessa tarjolla on. Vahvistaako se kunnan imagoa suosittuna kesämökkikuntana, vai saako se ken ties tänne muuttoa haikailevan epäilemään tulevan kotikunnan luonnonkauneutta. On siis mentävä joko ”Kukkiankylälle” tai Kukkiankylään”. Ainakin melkoinen kuhina kävi viikonloppuna pihakuusessa, kun parhaimmillaan kolme oravaa kipitti ylös ja alas. Tuntuu uskomattomalta, että paikallislehden päätoimittaja kuvatessaan pääkirjoitussivulla kotikunnan luontokohdetta kirjoittaa tällaista tekstiä! Pääkirjoitussivultahan olemme tottuneet lukemaan lehden kannan ja näkemyksen. MIKKO KIIO Vuosien varrella on tullunna vahva tuntuma, että Kangasalan suosituin käyntikohde ja tuhansien turistienkin mieluisin huokaisupaikka on Vehoniemen harjun maksuton automuseo näkötorneineen, suomalaisine mahtimaisemineen, kymmenine vanhoine, veikeine ajopeleineen sekä levähdysja ravitsemusmahdollisuuksineen, kaukaakin kutsuvine munkkeineen, juustokakkuineen, ystävällisine henkilökuntineen. Siinä "ei ole mitään nähtävää"
12 KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti Voita aurinkotuoli kesäksi! KLASSIKKOTUOLI. Kesällä 1903 Lee toimitti metsästyskaverilleen tuolin piirrokset ja pyysi taitavaa puuseppää tekemään perheelle muutaman tuolin. Oppilaista tehdään kuudessa koulussa liikennemestareita, jotka kuvaavat koulumatkojaan sekä pyörällä että kävellen. Ratkaisuja oli haettu muun muassa saattoliikenteen kehittämisestä, turvallisuuskartoituksista ja talvikunnossapidosta. Valinnassa painotettiin myös hiilijalanjäljen pienentämistä ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. – Olemme tehneet 20 vuotta työtä sen eteen, että kouluun tultaisiin omin jaloin. mennessä osoitteeseen toimitus@shl.fi tai Sydän-Hämeen Lehden Facebook-sivujen kautta. Kuopiossa päätavoitteena on autoilla tehtävän saattoliikenteen vähentäminen kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja kimppakyytejä edistämällä. Klassikkotuoli on maalattu kestävällä ja helposti uusittavalla Tikkurilan ulkomaalilla. Somppi on myös innokas tenniksen, golfin, hiihdon sekä laskettelun harrastaja ja hiihdonopettaja. Pälkäneveden rannalta kansainvälistä kauppaa pyörittävä Olli Pöllänen oli asustanut Kanadassa 16 vuotta ja ihastunut siellä mukavaan lepotuoliin. Kouluille hankitaan pyörien huoltovälineitä, ja opetuksen yhteydessä huolletaan sekä oppilaiden omia että yhteiskäyttöpyöriä. Vuoden Yrityskummiksi valittu Somppi on osoittanut aktiivisuutensa myös muilla alueilla. Myös uusi opetussuunnitelma kannustaa siihen, että lähdetään koulun ulkopuolelle. Lepotuoli tunnetaan leveistä kädensijoistaan, joilla pysyvät kesäjuomat ja -lukemiset. Pyörien huollosta tehdään myös Kangasalan kouluissa valinnainen oppiaine. Kuvia julkaistaan Sydän-Hämeen Lehdessä kesä–heinäkuun aikana. Hän on toiminut useiden yritysten ja järjestöjen hallitusten jäsenenä, erityisaktiivina valtakunnan tasolla Suomen Nuorkauppakamarit ry:ssä ja nuorten yrittäjien tukena kotipaikkakunnallaan. Adirondack -aurinkotuoli on ajaton klassikko. Malli jäi elämään Adirondack-tuolina. Harri Mellerin mukaan yrityskummien toiminta on kasvanut Pirkanmaalla räjähdysmäisesti. – Vuoden Yrityskummin valinta oli meille helppoa, sillä Sompin Tapsan aktiivisuus on joukossamme aivan ainutlaatuista. Fiksusti kouluun: Kangasala ja Kuopio voittivat haastekilpailun, jolla lisätään arkiliikuntaa Kangasalan kouluihin hankitaan yhteispyöriä. Hienoin ”menopelikuva” palkitaan noin 300 euron arvoisella Adirondack -aurinkotuolilla. Puisen ja kokoontaitettavan tuolin suunnitteli Thomas Lee, joka vietti reilut 110 vuotta sitten kesiään Yhdysvaltojen Adirondack -vuorilla. Kuntien hakemuksissa toistuivat samat esteet kuten puutteelliset väylät ja kunnossapito, vanhempien ja oppilaiden asenteet, pitkät etäisyydet sekä koulumatkojen turvattomuus. -VALOKUVA KILPAILU Kesä”menopeli t” Lähetä kuvasi & yhteystietosi 27.6. Lähetä meille kuva ”menopelistäsi”, joka kuljettaa sinua Sydän-Hämeessä. Haastekisan voitto toi 25 000 euroa Fiksusti kouluun -haastekilpailun yhdessä Kuopion kanssa voittanut Kangasala saa pyörähankkeeseensa 25 000 euroa Sitran rahoittamasta Liikkuva koulu -ohjelmasta. Piirrokset jäivät ystävälle, joka haki patentin ja tehtaili tuoleja parinkymmenen vuoden ajan. Asenteet ja väylät estävät liikkumista Fiksusti kouluun on LIKEStutkimuskeskuksen hallinnoima haastekilpailu, jota toteutetaan yhteistyössä Liikkuva koulu -ohjelman kanssa. Oksattomasta männystä tai jättiläistuijasta käsityönä valmistettua tuolia myydään tavallisesti valkoisena. – Kummiklinikan jälkeen käynnistyy yleensä sitten aktiivinen kummin ja yrittäjän välinen sparrauskumppanuus, Meller toteaa. Koulupyörät mahdollistavat osallistumisen kaikille oppilaille, toteaa Kangasalan kaavoitusarkkitehti ja pyöräilyasiamies Markku Lahtinen . – Juuri nyt tarvitsemme kipeästi uusia, aktiivisia ja vankkaa työelämäkokemusta omaavia ihmisiä kummeiksi. Kummiyrityksiäkin Tapio Sompilla on lukuisia, kertoo Pirkanmaan Yrityskummien toiminnanjohtaja Harri Meller . Kuva: Mari Helenius Tapio Somppi on Vuoden Yrityskummi Kummikilinikat: 50 vuodessa KANGASALA Kangasalan kouluille hankitaan yhteiskäyttöpyöriä, joilla taajamakoulujen oppilaat voivat polkea esimerkiksi liikuntapaikoille ja luontokohteisiin sekä kulkea koulun eri toimipaikkojen välillä. Ratkaisuja oppilaiden havaitsemiin haasteisiin haetaan yhdessä opettajien, vanhempien ja liikennesuunnittelijoiden kanssa. Hän on nimittäin osallistunut muun muassa viime vuonna peräti 50 kummiklinikkaan. Vuosittaisesta valinnasta vastaa noin 200 jäsenen Pirkanmaan Yrityskummit ry, jonka jäsenistö tarjoaa kokemuksensa yrittäjien ja yritysjohdon käyttöön. Klinikalla kummia etsivä yrittäjä tapaa tarjolla olevia kummiehdokkaita. Lisätietoa Adirondack-tuolista löytyy Can Am Trade Oy :n nettisivuilta osoitteesta www.canamtrade.fi. Voittajakaupunkien ideoita kiitellään helposti monistettavaksi. Nyt tavoitteena on, että pyöräily lisääntyisi myös koulupäivän aikana. – Toivomme, että haastekilpailuun osallistuneita hyviä kehitysideoita pystytään hyödyntämään myös muissa kunnissa, sanoo asiantuntija Lotta Toivonen Sitrasta. Hän alkoi markkinoida tuolia Suomessa, ja nykyisin sitä myydään myös Ruotsissa ja Norjassa. Vajaat sata vuotta myöhemmin tuoli rantautui Pälkäneen kautta Suomeen. Vuoden Yrityskummin Tapio Sompin (toinen vas.) kukittivat Pirkanmaan Yrityskummien toiminnanjohtaja Harri Meller (vas.), kummien hallituksen puheenjohtaja Seppo Holkko sekä kummi Lelle Niemelä. Vuoden kummilla Tapio Sompilla on takanaan yli 45 vuoden työkokemus OPPohjola -ryhmässä ja Pohjola Vakuutus Oy:ssä, joissa hän on palvellut useissa johtotehtävissä. Tuolin leveys on 70 cm, pituus 90 cm ja korkeus 70 cm. Lisäksi kaupunki rakentaa kouluille lisää pyörätelineitä ja -katoksia. Millä liikut kesäisin. Rahapalkkaa siitä ei saa, kertoo Harri Meller. TEKIJÄT KANGASALA Tapio Somppi on valittu Pirkanmaan Vuoden Yrityskummiksi. Kilpailun avulla etsittiin keinoja, jotka lisäävät oppilaiden liikuntaa koulumatkoilla ja koulupäivien aikana. Työ on antoisaa ja monella tavalla palkitsevaa. Haastekilpailuun tuli useita hyviä ideoita fiksun koulumatkaliikkumisen kehittämiseen. Voittaja julkistetaan mökkilehdessä ke 4.7
KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti
Kirkastuksen kirkkovenesoutu 22.7. Juhannusjuhlille kannattaa ottaa mukaan myös oman maun mukaiset juhlajuomiset ja grillattavat, sillä grillitulet ovat kaikkien käytettävissä, oli säätila sitten kuiva tai kostea. Yöttömän yön juhlinta käynnistyy aattona kello 18 lipunnostolla ja tervehdyssanoilla, jonka jälkeen vaihdetaan vapaammalle vaihteelle. Puutikkalan kirkkovene AhtiII:een mahtuu 36 soutajaa, mutta viime kesänä airoihin tarttui vain noin puolet tästä. Juhannusaaton tanssit Esko Lehtosen orkesterin tahdittamana VPK:n talolla 30.6. PUUTIKKALA Puutikkalan VPK:n talo puhdistettiin talven pölyistä ja pihamaa siistittiin reilun kymmenen hengen talkooporukan voimin. Kioskin pidosta vastaavat Anna Tapion koululla yläastetta käyvät pälkäneläistytöt Hanna Haikkonen , Siiri Ahlqvist , Emma Alenius ja Miri Heinonen . 22.6. Kirkkareiden aikaan auki ollaan joka päivä 10-19 ja uimakouluviikolla 16.20.7. Aikaisemien vuosien tapaan juhannusaattona tanssitaan VPK:n talolla Esko Lehtosen orkesterin tahdissa. kello 14-16. Sittemmin se oli ilmeisesti unohtunut säilytyspaikkaansa. – Meillä on tosi kiva, 20– 25:n hengen porukka innostuneita ihmisiä järjestämässä, Riitta Kannel sanoo. Jatkossa se on sijoitettuna VPK:n talolle ja se on mahdollista myös vuokrata, jos on suuria juhlia tiedossa. Idean tapahtumaan saivat VPK:n miehet astiaston myötä. 22.7. Marja Laaksonen, Milja Kannel ja Anna-Liisa Salonen urakoivat tiskaamalla Puutikkalan maatalousnaisten sadan hengen astiastoa, joka saatiin nyt kyläyhdistyksen käyttöön.. kaivataankin runsaasti soutajia, jotta päästään hyvään tunnelmaan. Kyläyhdistys kutsuu kaikki kynnelle kykenevät mukaan keskikesän juhlaan Pälkäneveden rantaan. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Pientä vihiä on myös elävän musiikin saamisesta paikalle ja lava on vapaa kaikille halukkaille musikanteille. Tämä lupailee tapahtumalle menestystä ja siitä toivotaankin jokakesäistä. Alkuilta painottuu perheen pienimmille suunnattuun ohjelmaan. Veneelläkin pääsee kätevästi paikalle ja laituripaikkoja riittää kaikille. JARMO SALONEN Aitoon Laivarannan kesäkioskin tämän kesän myyjät Hanna Haikkonen, Siiri Ahlqvist, Emma Alenius ja Miri Heinonen tulevat kesän mittaan monille tutuiksi. Tilausta tapahtumalle selvästi on. Aikanaan vilkkaassa kylässä pidettiin suuria pitoja, joten isolle astiastolle oli käyttöä. 15.7. Tuotevalikoima muotoutuu kesän mittaan, mutta ainakin kahvia, virvokkeita ja makkaraa grillattavaksi on luvassa juhannusjuhlijoille ja muille kesän mittaan kioskilla poikkeaville. Viime kesänä Puutikkalan raittikirppis jäi väliin, mutta tänä vuonna pöydät pystytetään taas 8.7. Sen sijaan kokkoa päästään polttamaan vain, mikäli ennen juhannusta saadaan runsaita sateita. Ohjelmallinen kesäbuffet-tapahtuma 8.7. järjestetään vielä kyläkirkko, joka keräsi mukavasti väkeä viime vuonnakin. Raittikirppis levittäytyy Puutikkalan puodilta VPK:n talon pihaan ja pihoihin tai raitin varrelle voi laittaa myyntipöydän pystyyn. Ensimmäisen kerran se otetaan kyläyhdistyksen käyttöön 30.6. Illan varttuessa kajautellaan yhdessä tuttuja lauluja ja tanssivarpaan kutitusta voi hillitä pyörähtelemällä valssit kesäillassa ainakin levymusiikin tahtiin. Menukortteja on mennyt kaupaksi sen verran hyvin, että VPK:n väki on iloisesti yllättynyt menekistä. MARIA ILONEN AITOO Aitoon Laivarannassa juhlitaan tänä vuonna yhteistä juhannusta monen vuoden tauon jälkeen. Vanhat, tutut kesätapahtumat ovat ohjelmassa myös. Suuri työ oli sadan hengen astiaston tiskaamisessa, joka saatiin nyt kyläyhdistyksen käyttöön. Tapahtumassa on tarjolla pitopalvelun valmistama buffee-ruokailu kakkukahveineen. – Astiasto löytyi Ranttin aitasta, jossa se oli ilmeisesti säilytyksessä. VPK:n miehet keksivät idean ruokailutapahtuman järjestämisestä kesällä, kun säilöön unohtunut astiasto löytyi. 14 KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti Puutikkalassa valmistellaan kesäbuffettia ja muita tapahtumia Laivarannassa kesäkioski ja juhannusjuhlat KYLILTÄ Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse 010 5844 470. Laivarannan tykätty kesäkioski palvelee myös tänä kesänä ja on avoinna luonnollisesti myös juhannusjuhlan aikaan. Astiasto on kuulunut jo lakkautetulle Puutikkalan maatalousnaisille. Säilytyspaikkaansa unohtunut astiasto pääsee nyt kyläyhdistyksen käyttöön kesän buffetruokailutapahtumassa. Perinteinen kirkastuksen kirkkovenesoutu Puutikkalasta kirkonkylän rantaan soudettiin viime vuonna reilusti vajaalla soutajamäärällä. Puutikkalan VPK:n eli Vapaaehtoiset Puutikkala-Karviala kyläaktiivit ry järjestävät tänä kesänä ensimmäistä kertaa palokunnantalolla ohjelmallisen kesäbuffee-tapahtuman. Kioskin avajaiset pidettiin viime lauantaina ja jatkossa palvelu pelaa lauantaisin ja sunnuntaisin kello kolmestatoista iltaseitsemään heinäkuun loppuun saakka. Jo lakkautetulla Puutikkalan maatalousnaisilla oli sadan hengen astiasto, jolle oli aikanaan käyttöä suurissa pidoissa. Raittikirppis herää taas eloon, kirkastukseksi kaivataan soutajia Innolla kyläyhdistyksen väki järjestää myös kesällä kesäasukkaiden myötä eloon heräävän kylän muita kesätapahtumia, jotka lyötiin lukkoon yhdistyksen kevätkokouksessa. Niiden, joille paikka ei ole ennestään tuttu, kannattaa näppäillä navigaattoriin osoitteeksi Kankahuventie 79. järjestettävässä kesäbuffee-tapahtumassa, kertoo VPK:n hallituksen jäsen Riitta Kannel . Lapsille on valmisteltu toiminnallinen juhannuspolku ja perinteisiä kesäleikkejä. Trubaduuri Aimo Kokkola on musisoimassa ja lisäksi järjestetään arpajaiset. Menukortteja on painettu sata kappaletta ja myös ruokailupaikkoja varataan sadalle hengelle. Raittikirppis 15.7. Kyläkirkko VPK:n talolla Puutikkalan kesätapahtumat Eero Koivulahti ja Jaakko Anttila ottavat astioita esiin VPK:n talolla talkoissa
Uusia vaatteita oli laitettu talven varalle. Tarkoin oli kuitenkin varjeltu nahkaisessa säkissä olevia jyviä. tanut tulosta. Kovin harvaan se on pöntön suuaukolla vieraillut. Sade ei tauonnut vaan jatkui monta auringon nousua. Taas oli leiriydytty yösydämen ajaksi pienen metsäjärven niemeen. Useita oli saatu kaadettua ja ne oli käytetty tarkasti hyväksi. Kuitenkin tällä hetkellä yleisesti puhutaan kuudennesta massasukupuutosta maapallon historiassa. Itse vedän kukkaretken Padankoskella sunnuntaina 17. Rauh. Osa viljasta hierrettiin jauhoiksi. Mene ja tiedä tapahtuiko kaikki edellinen, mutta Pitkäjärven Romunkärjestä löytyy edellä mainitun mukainen reikäkivi. Kuinkahan tuossa käy, jos ei ole ruokaa poikasille. Eräs kysyjä ihmetteli hyönteisten vähyyttä. Asentopaikalla oli jo pari nahoilla katettua kotaa. Minulle esitetyissä kysymyksissä esiintyy usein sanat ääri-ilmiö tai suurin, pisin, pahin. Muutokset eivät ole suuria, mutta joka tapauksessa muutosta tapahtuu koko ajan. Kaikki arvokas ja tarpeellinen oli otettu mukaan. Tuuli oli kääntynyt ja vahva savun tuoksu laantui. Kesä oli ollut suopea ja viljahalme kasvoi sankasti. Läheltä löytyi sopiva paikka viljahalmeelle. Varttitunnin jälkeen tarkastin haavin ja löysin roskan seasta muutaman kärpäsen, yhden muurahaisen ja jonkin pistiäisen. Retkipaikka Kysy Tuomolta luonnosta Peippo: Peippo on viimeisen tutkimuksen mukaan maamme runsaslukuisin lintu. Pitkäjärven Romunkärjen mahdollinen muinainen patonkiuuni. Myös se, onko tällä pysyviä vaikutuksia, vaatisi kunnollista seurantaa. Keskipiste (TM35FIN) E: 362360 N: 6796845 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 04/2014 aineistoa. Puun juurakosta valmistettiin sahra maan möyhentämiseksi. Syksymmällä leikattu vilja kuivattiin lämmitetyn kiven päällä ja säilöttiin jälleen nahkaisiin säkkeihin. Retkillä kuljetaan eri puolilla maatamme tutustumassa kukkivaan luontoon. Tämän sukupuuttoaallon aiheuttaja olisi ihminen, edelliset johtuivat luonnonolosuhteista. Joku kysyjä huomautti maamme lintujen yksilömäärissä tapahtuneen muutoksen. Toivoa sopii, että luonto pystyy itse korjaamaan tasapainossa tapahtuvat heilahdukset. http://pikakartta.fi/ 1000 2000 3000 m Lah den tie Vuolijo entie A ra jä rv en tie Nis ka vu ore ntie Pitkäjärvi Ilvesn ieme ntie Romunkärki Suuret metsäpalot olivat saaneet alkunsa kaukaa idästä. Uhrikivi Uhrilähde kalmisto P i n t e l e Ansajärvi Karttaslampi Kissalammi Särkijärvi Ilmoilanselkä Lehre oja Kivio ja Kyllönjoki Ruo kose noja Hanga soja Siu vo no ja Sä rkis illa no ja My llyo ja O hra no ja Haapalahti Köyrinlahti Kuisemanlahti Hepolahti 1.2 1.2 1.2 1.2 139 59 13959 13958 139 57 32 21 57 12 12 57 Kynttiläkivi Varsankivi Pirjolanvainio Haastanperkiö Mustisuo Vehka-alho Ilkonmaa Kuikku Paarninkainen Rekolainen Siuvo Karttanen Kuplikas Rasvanen Karkelus Etuperkiö Takaperkiö Siiponkangas Ruokonen Juhanojankangas Marketta Sammalisto Helle Halkokorpi Jopinpelto Isorapakko Ansajärvenkorpi Kurjenlukko Konkkiskorpi Vasarakorpi Viirikorpi Tavattansuo Virkkukorpi Haapassuo Harvakorpi Keltakallio K u l o a u k i o Ilkonvuori Hemilänvuori Kirkkokallio A n s a v u o r i Korkeamäki Marivuori Tuulia Honkainmäki Mustamäki Unnaanmäki Koiperkiönmäki Mäkelänvuori Muurahaismäki Vasaranmäki Siuvonvuori Pärepuukallio Viskarinkallio Märinkallio Ristinkangas Tinnonmäki Kolunrinta Saunamäki Salminkärki Talaankärki Savisaari Saksankärki Hekinkärki Kokkostenkärki Katajankärki Niemenkärki Pärnäniemi Paskosaari Pihlajasaari Kalliosaari Saksankari Särkisaari Pauni Raatosaari Neitsytsaari Laajo Naimapaja Hantti Sonni Harakkala Kaitamo Kärväntälä Kuisema Laitikkala Lautsia Ruokola Soini Lassila Lassila Aho Himmilä Pälvimäki Lähteenmäki Emmola Ruokola Katajisto Lepistö Petäjämäki Sipilä Talola Sipilä Hemilä Tanila Uotila Haapamäki Viitala Kukko Mikkola Laurila Niemi Mäkelä Helmikkala Pourusmäki Joensuu Pahkoo Kuisema Tanila Kataja Suttinen Ahtila Kokkola Puntila Heikkilä Heikkilä Rönni Rekola Saviniemi Uninkainen Pyhkälä Särkisilta Rajala Kylänloinen Sarjala Kallio Vaunukivi Pikkumäki Röding Pyymäki Rainio Nakkilanmäki Tinno Kärki Uimaranta Urh. Leivät täytyi muotoilla pitkulaisiksi, sillä kiven reikä oli halkaisijaltaan vaaksan ja syvyydeltään miltein käsivarren mentävä. Tervetuloa mukaan! TUOMO KUITUNEN 135 100 100 140 120 12 100 90 140 120 120 100 100 120 10 100 130 110 120 12 120 84.2 110.3 90.5 90.4 97.6 84.2 84.2 Ls.alue Ls.alue Kiviröykkiö Muin. Toisaalta muutosta tapahtuu koko ajan. Oli syntynyt leipä jolle annettiin nimeksi patonki. Merkkejä lähestyvästä tuhosta oli savun muodossa saapunut jo muutamia päiviä. Ampumarata S.talo H.as. Siinä oli reikä kyljessä. Tuo savu oli saanut Hannan johtaman vähäisen heimon lähtemään taivallukselle kohti länttä. Muistin mukaan lapsena vastaavasti haavin pohjalla oli kerros erilaisia hyönteisiä: koppakuoriaisia, kaksisiipisiä, pistiäisiä, pikkuperhosia. päivä klo 12.00 alkaen. Luonnolla on taipumuksena mukautua ja korjata vääristymiä. valeuutinen. Arvokkaat siemenet kylvettiin. Nyt otetaan takaisin. Kiveä varovasti lämmittämällä saatiin aikaiseksi uuni. Kun näin alkukesästä aamulla kuuden aikaan menee ulos, pitäisi lintujen laulun täyttää korvat, mutta toisin on. Johtuuko se kuivuudesta, helteistä vai ihmisen toiminnasta. Muin. Tein pienen kokeen, jonka muistin lapsuudesta. Uimaranta Rats. Elämä alkoi maistua. Luonto ei ole tasapainossa samalla tavalla kuin ennen. Hyttysiä on varjopaikoissa ollut jonkin verran, mutta eipä juuri muuta pörräävää. Sinitiainen: Lintujen pesissä on tänä vuonna ennätysmäärä poikasia.. Pihasurri: Kukkakärpäsiä on tällä hetkellä kovin vähän. Jotain on tapahtunut. Peurojen metsästys oli tuotRomunkärki sijaitsee Vuolijoella Pitkäjärven rannassa. Jos se pitää paikkansa, niin ei ihme, että hyönteisiä syöviä lintujakin on vähän. Selityksenä säiden ääri-ilmiöille annetaan milloin ilmastonmuutosta milloin saasteita tai luonnon olosuhteiden vaihtelua. Puhdistamo Lava Koulu Koulu Vedenottamo 1:20 000 1 cm kartalla vastaa 200 metriä maastossa. Leivän paistamiseen oli lähistöltä löytynyt oiva kivi. Toivottavasti uutinen oli ns. kalmisto Muin. Pitkäjärvi Räppänä Kuohujärvi Kouvalanjärvi Vähäjärvi Pyhäjärvi Maisenjärvi Tuoresjärvi Arajärvi Urkanjärvi Ko lun oja Mylly oja Hä ylä oja Ur ka no ja Tu ore sjä rve no ja O hra no ja Koskenlahti Pitkonlahti Sammallahti Kylänlahti 139 61 13 97 2 139 71 139 61 32 21 32 21 32 21 322 Kaski Paarninkainen Perkoo Matara Korpi Kopua Uusihaka Pitko Vakkola Etuvainio Takavainio Maise Hinko Suppaanpelto Uikinsuo Peräniitty Potinranta Alho Siuvonniitty Niittymaa Korpela Näheri Karjahaka Lonnikko Hinkonkangas Harakanajos Iso-Kettu Niinimetsä Karjalaukku Pehkukorpi Luokinojankorpi Halisevanjärvi Vakkolankorpi Kajannesuo Häyläsuo Loukkukorpi Kurjensuo Rouvankorpi Ohralampi Harvakorpi Hirsikorpi Kylähuhdansuo Vehkosuo Isokorpi Matinkorpi Pitkänkorvensuo Kallioisjärvenkorpi Kärjenkaivonkorpi Leppästensuo Pikkukorpi Mäkelänvuori Karjakalliot Korkeisvuori Mustikkavuori Piippukallio Kukonporras Antinkallio Ruokopäänmäki Pukkivuori Kiperisvuori Järventaustanvuori Piiankallio Syrjänharju Suppaanvuori Sikovuori Porkkallio Karvasloukas Puntilanvuori Kolunrinta O h r a v u o r i Ketunpesänvuori Takkulanmäki Pöytäkivenmäki Pikku Syrjänmäki Iso Syrjänmäki Näherinvuori Viukarinvuori Urkka Kaakkokorpi Pökköpäänmäki Näherinkallio Lintuvuori Kolu Lukot Kylmäkaivo Sallaanniemi Ilvasniemi Romunkärki Suoniemi Riutankärki Levonkärki Kaijakkasaari Isosaari Kanttu Romu Lammikko Nuijaportti Noukkalintunen Uusikylä Kankaansyrjä Aitoo Lemmittylä Vimmunkulma Arajärvi Kaukkala Puntinen Koivumäki Niemelä Vähä Valkjärvi Kalliola Inkilä Reinola Laurila Vähä-Nissi Kotiranta Toukola Ali-Laurila Hyöki Tenho Lepistö Vähä-Simola Hakala Jäppi Viukari Koivula Taipale Knaapi Iso-Knaapi Rantama Janka Simola Peltola Rajala Eskola Kärpälä Sipilä Kylä-Halppari Halppari Hoppula Aspila Vähä-Hoppula Iso-Lemmittylä Moisio Harjunrinne Yli-Syrjä Mäkienväli Peltola Ali-Syrjä Penttilä Maisniemi Lehtelä Tuorela Ahola Perälä Rajala Lehtorinne Uikki Ojala Tupala Uusitalo Vimmu Takamaa Tuoresjärvi Sammallahti Arajärvi Sarkanen Hoppula Naulapää Arajärvi Kärki Mattila Tikkala Ahola Koivula Maunula Vuorilaakso Haaniemi Mikkola Pentinaho Suomaa Rajala Haliseva Syväpää Uimaranta Urh. Aamuyöllä alkanut tihkusade yltyi päivän mittaan rankkasateeksi. Todellakin, mihin hyönteiset ovat kadonneet. Siinä olisi tutkijoille hyvä kohde selvittää. KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti KYLILTÄ 15 Luonnon tasapaino Patonki Pitkän kuivuusjakson ja kovien helteiden johdosta on viime aikoina paljon puhuttu luonnon kestämisestä ja eliöiden selviämisestä. Ne oli annettu luottomies Topiaksen kannettavaksi. Kokoonnumme kylän keskustaan ja retkeilemme Kuohijoen kalkkialueella. Koulu B Kpa S.talo Kpa Ls.alue Kurssikeskus 120 120 120 100 100 100 120 12 100 110 11 110 12 12 100 120 10 100 110 12 100 10 120 110 11 5 120 100 115.4 95.2 94.5 91.7 106.1 95.8 92.1 84.4 91.3 88.0 94.5 97.3 84.2 98.5 Ls.alue Linnavuori Pitkäjärvi Räppänä Lähdejärvi Sorvajärvi Valkjärvi Katumajärvi Käkistenjärvi Myllyjärvi Konaanjärvi Hiiramenjärvi Ruokolampi Vuolijärvi Hangasjärvi Levälampi Vähäjärvi Ropakko Koiv usen niem eno ja Ko lun oja Hanga soja Siu vo no ja Sä rkis illa no ja O hra no ja Loka joki Harakkalahti Hyrttylänlahti Kotaudenlahti Lokajoenlahti 139 61 13 96 3 13 97 1 139 63 139 61 139 67 32 21 Kaski Himo Valkkakorpi Taipale Paarninkainen Rekolainen Poikkipuolinen Mikonkorpi Huhdanpohja Koivuporras Kuplikas Rasvanen Murronpelto Linnuskorpi Siuvonniitty Korpela Hakapelto Mäyrämahankorpi Ropakko Marketta Sammalisto Roukku Suovanniitty Savikonsuo Paavonropakko Pehkukorpi Luokinojankorpi Katumakorpi Helaakorpi Vasarakorpi Hangaskorpi Loukunkorpi Satulakorpi Ellilänsuo P i i r i l ä Pokkarinkorpi Huhdankorpi Harvakorpi Vähäkorpi Mäkelänvuori Jyrkänkallio Isokallio Rajakallio Kuoppamäki Rantavuori Lehtiladonmäki Oravamäki Jylhänkallio M y l l y m ä k i Linnuskorvenmäki Tulikallio K o t i v u o r i Muurahaismäki Vasaranmäki Siuvonvuori Talkinmäki Kuppikallio Karhunmäki Kössinmäki Huhdanpohjanvuori V u o l i v u o r i Kuoppamäki Loukunkorvenkallio Varkaanvuori Hongistonvuori Paljaskallio Teponlinna Muntsila Savikonvuori Kotaudenniemi Luikustenmäki Lokajoenmäki Perkiönvuori Puntilanvuori Kolunrinta Pökköpäänmäki Näherinkallio Hasselinmäki Kivisyrjänmäki Kolu Simonsaari Romunkärki Suoniemi Konaanniemi Kaijakkasaari Isosaari Pauni Raatosaari Neitsytsaari Konaanjärvensaari Suttissuoni Hantti Takalanmutka Romu Vuolijoki Lautsia Puntinen Koivumäki Niemelä Vähä Valkjärvi Kalliola Valkjärvi Pitkäjärvi Rajala Koivisto Niittymäki Riihikorpi Murtosenmäki Raivio Koivumäki Mäkelä Inkilä Pekkola Savikko Ranta Tolpoo Kivikko Mustalahti Uusisilta Vuorela Koivulahti Kuusela Lahdenperä Juurakko Rekola Reinola Laurila Lehtola Talviala Kannisto Penttilä Toivola Vuolijoki Huhdanpohja Huhtala Uninkainen Pyhkälä Särkisilta Kylänloinen Myllymäki Hongisto Takala Kauranen Vuorela Kivennapa Metsola Vähä-Puuppo Keskitalo Arajärvi Kärki Mattila Tikkala Rajala Käkinen Ali-Simola Uimaranta Urh Uimaranta S.talo Ls.alue Kurssikeskus Lomakeskus 100 120 120 90 120 100 100 11 14 12 120 14 140 140 100 140 14 12 10 120 130 130 120 120 120 100 120 14 85.5 133.2 134.1 117.4 117.4 115.8 84.2 96.6 Ls.alue Rauh. Otin vanhan hyönteishaavini ja kuljin kylätien laitaa hosuen haavilla ruohoja ja varistaen pensaiden oksistoa. Kuinka paljon tähän on vaikuttanut toukokuun kuivuus ja kuumuus. Talvella luin saksalaisesta tutkimuksesta, jossa kerrottiin, että liki 80 % hyönteisistä on kadonnut. Ehkä näissä hyönteisja lintumäärissäkin kyse on vain normaalista muutoksesta ja sitten luonnon tasapaino asettuu taas ennalleen tai jollekin uudelle tasolle. Olen seurannut sinitiaisen käyntejä pihapöntössä, jossa sillä on kymmenen poikasta. Lehdessä oli viikolla juttu, kuinka linnut ovat tämän kevään suotuisissa olosuhteissa munineet useampia munia kuin aikaisemmin. Toivottavasti ruokaa riittää, mutta pahaa pelkään. Muuten luonnon tasapaino on pahasti vinossa eikä jatkossakaan ole odotettavissa railakasta lintukonserttia näin alkukesästä. Ainakin täällä Pälkäneen kaakkoiskulmalla äänessä ovat kurkipari, joka tepastelee kuivuuden kovettamala oraspellolla, yli kaartavat joutsenet ja muutama peippo. Tavaroita ei monta ollut ja vuohiakin vain kolme. Tarkoitus oli kerätä siellä olevia hyönteisiä. Rauh. Selitys tähän oli havainnoitsijan mukaan huono viime kesä, jolloin pesiä tuhoutui sateen vuoksi runsaasti ja lintumäärät romahtivat. Miehet olivat muutaman tunnin jäljittämisen tuloksena saaneet keihästettyä peuran. Paloas. Loppu suunnistus oli laskettu vaiston varaan. Lihat paistuivat nuotion lämmössä. Kaikista uhkakuvista huolimatta ensi sunnuntaina vietetään luonnonkukanpäivää. He olivat seurailleet helpommin kuljettavia harjujen lakia. kalmisto Vähäjärvi Vennalammi Sydänmaanjärvi Aivujärvi Kytöjärvi Kalajärvi Iltaslammi Arajärvi Hol isev ano ja Myll yoja Tu ore sjä rve no ja O hra no ja Mieliänlahti Lammaslahti Mustalahti Lahdenpohjanlahti 1.2 322 Pirjolanvainio Kalliopää Pisimpi Siperia Paarninkainen Kuokkamaa Vyrrinpelto Suppaanpelto Uikinsuo Peräniitty Varppeenpelto Kivilinna Lähdeniittu Heminki Kaltit Vesitanhua Etuperkiö Palomäki Kilju Röytsi Koliseva Eskonen Niittymaa Takaperkiö Rista Viialanperä Sysimiilu Äyräshaka Sikainkorpi Harakanajos Läpikäytävänkorpi Loukkukorpi Tupalankorpi Isokorpi Haisevasuo Pehkusuo Ruokosuo Korhonsuo Lamppissuo Rapinankorpi Aittosuo Aukeasuo Haapassuo Kurjensuo Ohralampi Harvakorpi Pikku Lautakallio Siltastenvuori Lautakallio Kollolanharju Kaijakkamäki Mäkelänvuori Järventaustanvuori Piiankallio Roholanvuori Kuuselanvuori Patakalliot Karvasloukas Mustikkavuori Murumaankallio Mettäsmäki Myyränmäki Ihanaisenmäki Lustinmäki Pakovuori Pakovuori Korho Ruohosenvuori Rajakallio Kärmemäki Kuusitarhanmäki Kuivankallionmäki Käpylämäki Tinnonmäki Kolunrinta O h r a v u o r i Saunamäki Oriniemi Kiviniemi Solianteri Suolasaari Satulakivi Varppeenranta Koliseva Harakkala Vimmunkulma Selänsivu Iltasmäki Kollola Ruokola Niitty-Seppälä Kulma Mänty-Järvelä Pelto-Savola Päivärinta Kalliola Kölli Pälvimäki Lähteenmäki Emmola Petäjämäki Hoppula Aspila Vähä-Hoppula Heikkilä Rinnepelto Mieliä Pietilä Mieliö Järvenranta Perälä Kuusela Vennalampi Rajala Lehtorinne Uikki Ojala Tupala Uusitalo Vimmu Portimo Rantalahti Paavolainen Ahola Rantalahti Myyrä Heltee Louhivaara Reväsmäki Satulakivi Lahdenpohja Ojala Huhti Metsola Kollola Haapanen Paavolainen Mäkelä Pietilä Myllymäki Höytiö Mahlio Laitikka Röding Vehka-aho Pyymäki Rainio Nakkilanmäki Tinno Takamaa Arajärvi Kärki Ahola Koivula Maunula Vuorilaakso S.talo Pumppuamo Kpa Koulu 120 90 120 100 12 90 100 100 105 90 100 90 120 140 12 100 11 120 120 100 120 110 14 115 12 11 5 120 110 120 120 115.4 95.2 85.5 101.3 105.6 99.6 98.5 96.6 103.0 99.4 Tepulinna Rauh. Missä ovat kaikki ne kymmenet laululinnut, jotka muistan lapsuuden aamuretkiltä. Peippo on nyt ylivoimainen, pajulintu toinen, sitten seuraavat punarinta, metsäkirvinen, talitiainen jne
Tämä siitä huolimatta, että ensimmäiset 10 vuotta olivat hänelle todella rankkoja yöllisine painajaisineen. Juhan ollessa pieni hän usein tapasi Pekan Korpiniemessä. Rajalansaaressa vietetään saunomisen ohessa aikaa ja suomalaisen vaatimattomasti raapaistaan yhteislaulut tai herkkukestit pystyyn sen kummempia asiasta metelöimättä. Lukija kirjoittaa KYLILTÄ Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse 010 5844 470. Hänellä oli myös paljon huumoria, joka ei ilmennyt vitseinä, vaan positiivisena elämänasenteena ja kykynä nähdä arkipäivän puurtamisessakin aina jotakin keventävää. Aivan pienenä hän jo muutti äitinsä kanssa Sahalahteen, koska äidin avioliitto oli kariutunut ja isä oli häipynyt kuvioista. Häntä tietenkin hoidettiin senaikaisten hoito-oppien mukaisesti, mutta 9-vuotiaalle pojalle se oli kokemus, jonka muistot jättivät jälkensä loppuelämään. Sen on vihdoin ja viimein myös matkailu huomannut, itsekin seudun matkailua edistävän Tavastia Lakeland ry:n Seppo Kääriäinen huomautti. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla.. Timo Ailio oli leireillyt saaressa jo junnuna ja näki saaren suuren virkistysarvon. Hyvät, mukavat miehet ovat jo kauan olleet muistojen varassa. Näin meillä oli paljon yhteistä ja luulen että Pekka tunsi olonsa meillä kotoisaksi. Hän oli kaiketi arvostettu työntekijä. Vakava sairaus alkoi sitten nakertaa Pekan elämänlankaa ja eteni niin ettei hän ehtinyt edes eläkeikään. – Tuumasin, että saunaa on sitten alettava käyttää enemmän. Saimme kumpikin ikään kuin veljen, koska meillä ei kummallakaan sellaista ollut. Luopioisten savusauna on nähtävyys, joka vetää saunojia lähiseutujen lisäksi kauempaakin ja joka kesä vieraita saapuu ulkomaita myöten. – Muuten tämä saunominen on ollut matalan profiilin juttu. Kohtalo oli kuitenkin järjestänyt niin, että Pekka ja poikani Juha saatettiin matkalleen samana päivänä, samaan kellonaikaan eri paikkakunnilla, joten valintani ratkesi. En tiedä muistiko hän lainkaan isäänsä, mutta koskaan hän ei hänestä puhunut. Kovatasoinen kisa Saunahattukisaan saatiin 25 toinen toistaan upeampaa luomusta, jotka ovat näytillä Mikkolan navetalla kuukauden eteenpäin kunnan kesäpäivästä 30.6. On meillä kuitenkin ollut joku ilta runonlausuntaa, joku on tuonut lettupannun ja on paistettu muurinpohjalettuja. Rajalansaareen saapui tuulesta ja kylmästä ilmasta huolimatta runsaasti saunomisen ystäviä. Varhaislapsuus kului Moltsiassa, lapsuus ja nuoruus Korpinniemessä ja aikuisuus työn ja perheen parissa kirkonkylässä. Ainoa vaihtoehto tuntui olevan lastenkoti, kunnes äitini ilmoitti sisarelleen että hän hoitaa Pekan. Aino-täti pääsi siihen vahtimestariksi. Pari vuotta sitten saareen saatiin luontopolku, jolla voi ihastella niin metsälehmuksia kuin mäyrän pesääkin. Lutgart Schuybroeck (oikealla) osallistui saunahattu-kilpailuun viidellä upealla hatulla. Pitkä ura tuli myös Sahalahden kunnalliselämässä. Pekka oli hyvin lapsirakas ja Juhakin viihtyi hänen seurassaan ja muisteli usein vielä, mitä Pekan kanssa tehtiin ja mitä hän sanoi. Minullekin se oli vaihtelua. Olo siellä oli pienestä tiloista huolimatta kotoisaa ja elämä sujui. Vuoden Saunatonttu sai Perttu Pohjanperän veistämän miehekkään löylykauhan ja pohti, pitääkö nyt alkaa rakentaa omaan pihapiiriin savusaunaa kauhan käyttöä varten vai riittääkö nykyinen puulämmitteinen sauna. Pekka kasvoi mummolan pienessä mökissä äitinsä ja isovanhempiensa kanssa. Vaikka hänkin sitten oli perustanut oman perheen, ei hän koskaan unohtanut Anna-muoria, vaan piti hänestä huolta ihan loppuun asti. Yhteistyöllä onnistuu Rajalansaaren savusauna lämpesi ensimmäistä kertaa talkoovoimin viisi vuotta sitten. Hän oli pitkään valtuuston jäsenenä ja luullakseni eri lautakunnissa. Lauteilla muistetaan istuneen niin saksalaisten, englantilaisten kuin karibialaistenkin. Hyvät, mukavat miehet ovat jo kauan olleet muistojen varassa. Hän kulki myös edellä suunnitellessamme luontopolkua ja opasti saaren nähtävyyksissä, Mirjami Valli kiitteli. Hän syntyi Loimaan kauppalassa 1941. Aino-äiti oli sanonut aikansa lopulla ”Nyt voin lähteä rauhassa kun Anna hoitaa Pekan.” Pekka siis muutti meille. – Saunahattujen tuomaroinVuoden Saunatonttu Timo Ailio lahjoitti belgialaisille saunavieraille Karlien Missinnelle ja Lutgart Schuybroeckille kuksat. Ei sitä onnea kauan kestänyt. Saunomisen ohessa hoituu myös pienet hommat, sillä nuotiopaikkaa on ohimennen korjattu. KOSTI TUOMINEN PÄLKÄNE – Nyt meni tämä poika ihan sanattomaksi, kun tällaisen tittelin sain, sanaili Vuoden Saunatonttu Timo Ailio . Upea titteli myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa Rajalansaaren savusaunan kauden avajaisissa. Äidin terveys alkoi horjua yhä useammin, voimat loppuivat ja hänen oli luovuttava tehtävästään. Saunan lämmittäjiä on ringissä nyt kolmetoista ja uusia on jälleen ilmoittautunut mukaan. Olisin niin mielelläni ollut mukana saattamassa Pekkaa, joka oli minun parhaita kavereita ensimmäiset parikymmentä vuotta. Ystävykset Timo ja Perttu järjestivät saaren arvokkaan metsälehmusmetsikön suojelualueeksi. Toivotamme myös tamperelaiset tervetulleiksi saunomaan, Seppo Kääriäinen ja Timo Ailio leukailivat. Pekka oli 10-vuotias. Keskiviikon avajaisissakin heilui jo vasara ja Raimo Järvinen toi uuden ritilän grillipaikalle. Työura urkeni Saarioisten elintarviketehtaalla. pappa oli kuollut jo aiemmin, eikä mummu enää jaksanut huolehtia pojasta kun omakin terveys oli jo mennyt. Noihin aikoihin Lahdenkulmalle rakennettiin uusi kansakoulu. Edellistalvena hän oli kaatunut, loukannut jalkansa ja joutunut viikkokausia makaamaan Hämeenlinnan sairaalassa jalkapainojen alaisessa vedossa. Yleisösauna alkoi lämmetä kesäkeskiviikkoisin ja saunaa voi vuokrata nykyään kunnalta myös lämmitettynä. Rajalansaaren nähtävyys – Suomihan on saunojen luvattu maa. Pekka palasi kotiin, mutta ei aikaakaan kun äiti joutui sairaalaan, eikä hänen sydänsairauttaan helpottanut pelko Pekan kohtalosta. Pekka asui Sahalahdella, syntymäänsä lukuun ottamatta koko ikänsä. Hyvä tasapainoinen avioliitto, rauhallinen kotielämä ja viihtyisä kyläyhteisö tekivät hänestä miehen, jota kaikki mielellään tervehtivät. Sitten on ollut yhteislaulua, Seppo Kääriäinen luettelee. Viisi vuotta sitten Pälkäneen kunta aikoi myydä Rajalansaaren vähäisen käytön vuoksi. Matalan profiilin juttu Kesän savusaunakausi polkaistiin näyttävästi käyntiin Mikko Tuonosen ideoimalla saunahattukisalla. – Kuten porukasta näkyy, saunomisinto kasvaa vaan, Mirjami Valli mainitsi. Sellaistahan suomalainen sauna on. Siellähän Pekka sitten asuikin aikuisikään asti, kun me muut olimme jo lähteneet maailmalle. Tällä kertaa paikalla oli kaksi belgialaista. Sodanjälkeisiin oloihin nähden se oli moderni rakennus, kivirakennus sekä keskuslämmitys ja kaikkea. – Kun muut ovat vielä heräilleet keväällä koloistaan, saunatonttumme on jo lämmittänyt kevään ensimmäisen saunan. Olimme molemmat myös isättömiä, koska minä olin sotaorpo. 16 KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti Pekka Rajalansaaren savusaunaan ovat tervetulleita myös tamperelaiset Pekka Johannesta ei synnyttyään ruokittu kultalusikalla. Pekka oli käynyt alakoulun saman pihan puurakennuksessa. – Ja vaikka Tampere julistautuikin Suomen saunapääkaupungiksi, sieltä puuttuu kokonaan savusauna. He saivat uuden tilavan työsuhdeasunnon missä jakoivat elämäänsä tyytyväisinä
Saareen saa tarvittaessa kuljetuksen rannasta. 17. Saunahattukisan kakkonen (vasemmalla) ja kolmonen. – Mietimme, mikä hatuista sopii kaikkiin käyttötarkoituksiin; saunaan, avantoon sekä paljuun. Tuomaristo kiitteli Katri Viitasen parivaljakkoa ihastuttavaksi valinnaksi pariskunnan paljuhetkiin. Erikoismaininnan saivat myös Marianne Haatajan hattu, jossa ainoana mallina oli tasku sekä Helene Haatajan lakki, joka valittiin myös lehdistön suosikkihatuksi. Se istuu hyvin päähän, Irmeli Lahtua-Oesch kertoi. Kolmanneksi nousi Tirppa Ventoniemen vaaleanpunainen unelma, jossa oli nerokkaasti kierrätetty vanhaa tekstiiliä. Erikoismaininnan taiteellisimmasta hatusta sai belgialainen Lutgart Schuybroeck , joka saapui nauttimaan Suomen suvesta varta vasten kisan aikaan. Sari Päätalo esittelee Helerin Jaanholdin upeaa voittohattua, joka päässä voi lähteä saunan lisäksi myös torille. Saunassa ne saattavat palaa ja paljussa paleltua, vaan ei tämän kanssa, Irmeli Lahtua-Oesch mainitsi. – Tykkään suomalaisesta kulttuurista ja designista. – Tässä hatussa ovat kalju ja korvat suojassa. Lutgart Schuybroeck (oikealla) osallistui saunahattu-kilpailuun viidellä upealla hatulla. – Tämä olisi ihastuttava valinta pariskunnalle paljuhetkiin, tuomaristo kiitteli. Vuoden Saunatonttu Timo Ailio lahjoitti belgialaisille saunavieraille Karlien Missinnelle ja Lutgart Schuybroeckille kuksat. Kauneimmaksi saunahatuksi valittiin Maire Seppälän suunnittelema ja toteuttama hattu. Luovimmaksi hatuksi valittiin Helka Kortteenpohjan vanhaa käsityöperinnettä kunnioittava hattu, joka oli toteutettu kengänkorkotekniikalla. Toiseksi kisassa sijoittui Maire Seppälän ihastuttava ja kevyt pellavalankainen hattu, joka sopii moneen käyttötarkoitukseen. Rakastan Suomea! Lutgart Schuybroeck riemuitsi. KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti Rajalansaaren savusaunaan ovat tervetulleita myös tamperelaiset titilaisuus oli oikein hauska, Irmeli Lahtua-Oesch nauraa. Kauneimmaksi saunahatuksi valittiin Maire Seppälän toinen taidonnäyte, suomalaisromanttinen pellavahattu. Tuomaristo kiitteli myös Ventoniemen hatun hyvää päätuntumaa. Hattuja Belgiasta saakka Kolmen kärjen lisäksi hattuja palkittiin lukuisista eri asioista. – Minulla oli sattumoisin jo kolme hattua valmiina, kun kuulin kisasta. Taso oli kova ja tuomaristo kuivakoekäytti, eli kokeili saunahatut, jotta pystyi todentamaan niiden soveltuvuuden käyttötarkoitukseen. Rajalansaaren savusauna on auki yleisölle joka keskiviikko 18–21.30 viiden euron maksua vastaan. Erikoismaininnan sai Suvi Simolan ”Marge Simpsoniksi” luonnehdittu hattu, joka suojaa suurempiakin hiuksia saunan kuumuudessa. Kaukaisin osallistuja innostui tekemään saunahattuja Suomeen tutustuttuaan, vaikkei Belgiassa moisista tiedetäkään. Myös Katri Viitasen vanhasta huovasta valmistettu parivaljakko sai erityismaininnan. – Hatussa yhdistyi kaikki! Se on kaunista käsityötä, herkkä ja käytännöllinen. Ylivoimaisesti parhaaksi nousi Helerin Jaanholdin kaunis järvenneito -hattu. Tein vielä kaksi lisää tätä varten, belgialainen kertoi iloisesti. Hulvattomimmaksi valittiin Eve Isotaluksen Leningrad Cowboys -henkinen lakki, jonka materiaalivalintaa kehuttiin. – Design minä, Maire iloitsi palkintoa hakiessaan. NINA-CARITA SÄPYSKÄ Luovimmaksi valittua Helka Kortteenpohjan hattua esittelee saunanraikas Elina Mäenpää. Kolmen kärjessä kaikki natsasi. Seppo Kääriäisen päässä olevan lehdistön ihannehatun valintakriteereinä olivat käytännöllisyys sekä hauskuus
Täällä on hyvä tunnelma. Simo Nieminen esitteli yleisölle vuoden 1914 moottoripyöräänsä, jonka hän yhä päräytti käyntiin, antaen taidokkaan ajonäytteen. Mika Lehto Hauholta kurvasi ajoneuvoharrastajien tapahtumaan Buick -amerikanraudallaan. Buick uinui poissa liikenteestä 20 vuoden ajan, kunnes se heräteltiin viime vuonna henkiin pajan nurkasta. Tapio Järvinen (vas), Ari Kellberg ja Erkki Kaarikoski pitivät ajoneuvoharrastajien päivää rentona ja mukavana tapahtumana, johon he kukin kurvasivat omilla upeilla amerikanraudoillaan. Samanlaisia moottoripyöriä löytyy rekisteröitynä kymmenkunta kappaletta. – Näitä autoihin liittyviä tapahtumia ei voi sivuuttaa. Hänellä on ollut elämänsä aikana 50 autoa ja tällä hetkellä hän omistaa viisi autoa, mukaan lukien Chryslerin, jolla hän kurvaili Kangasalan tapahtumaan. Tampereelta Erkki kurvasi Kangasalle vuosimallin 1963 Cadillacillaan. Tamperelainen Ari Kellberg oli lähtenyt ajoneuvoharrastajien tapahtumaan vuoden 1975 Fleetwood -limusiinillaan. Asenne kannattaa olla kohdillaan. Kuhmalahtelainen Tapio Järvinen kertoo olevansa innokas autoharrastaja. Mobilian pihalla oli raskaamman kaluston raudasta esittelyssä muun muassa Crane -merkkinen vuoden 1949 kuljetuslavetti, jonka omapaino on 29 tonnia ja kantavuus 90 tonnia. Jari Marttila lähti Mobiliaan Juupajoelta. Jari Marttila suuntasi Kangasalle Juupajoelta. 18 KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti Kangasalle kurvailtiin monin eri menopelein KYLILTÄ Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse 010 5844 470. Kaksivuotias Simo Hirvonen katseli innostuneesti vuoden 1964 David Brown -traktoria äitinsä Airan ja isänsä Antin kanssa. Tekniikan museo lahjoitti esineen Vehoniemen Automuseosäätiölle vuonna 1985. Lavetin kyydissä on Imatran Voiman 1980 -luvun alussa käytöstä poistetun muuntajan kuoret. Kurvaa Kangasalle -tapahtumassa esiteltiin limusiinien ja muiden autojen lisäksi mopoja, moottoripyöriä, traktoreita ja raskaampaakin rautaa. – Olisikohan minulla ollut autoja kaikkiaan viitisenkymmentä kappaletta elämäni aikana. Antti Hirvonen omistaa pari jokamiesluokan autoa ja hän on ajanut jokkista nuorten luokassa 15 -vuotiaana. Nyt niitä on jokunen. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kangasalla asuva sukulainen Usko Lehto hyppäsi mielellään serkkunsa kyytiin. KANGASALA Ajoneuvoharrastajia ja upeita autoja vilisi Mobilian ja Vehoniemen automuseon alueilla sekä lähiseudun teillä lauantaina. Hänellä on ollut yli sata jenkkiautoa. Kangasalalla asuva perhe on poikennut automuseoissa silloin tällöin. Pitäähän pojalla leluja olla, miettii Tapio autokokoelmastaan. Auto on palvellut jatkosodassakin ja 1950 -luvulla Jarin isä ajoi sillä taksia. – Mukavaa tanssia musiikin tahdissa, kertoo orivesiläinen Niko Paavola , joka innostui joraamaan Mobilian nurmikolla ulkoilmalavan edessä. Hän yrittää laskea autojensa lukumäärää, mutta intohimoisen autoharrastajan laskut menevät väkisinkin sekaisin. Karismaattinen esiintyjä kurvasi Mobilian pihaan hienolla vaaleanpunaisella Cadillacillaan. Simo Nieminen esitteli yleisölle vuoden 1914 moottoripyöräänsä, jonka hän yhä päräytti käyntiin antaen taidokkaan ajonäytteen. MIRKKA TUOMINEN Ylöjärveläinen Juha Leppänen, taiteilijanimeltään Aron, tulkitsi Elviksen lauluja upealla äänellään ja kurvasi Mobilian pihaan hienolla vaaleanpunaisella Cadillacillaan. Hänen autonsa on Chevrolet Super De Luxe, vuosimallia 1939. Ylöjärveläinen Juha Leppänen , taiteilijanimeltään Aron, tulkitsi Elviksen lauluja upealla äänellään. – Mikäs tässä reissatessa, kauniina kesäpäivänä, Mika toteaa. Aron piti ensin Mobiliassa ulkoilmakonsertin, jonka jälkeen artisti esiintyi Vehoniemen automuseon terassilla. Säästän autoharrastukseeni rahaa esimerkiksi siten, etten juo enkä tupakoi, Ari kertoo. Erkki Kaarikoski on harrastanut vanhoja autoja 35 vuoden ajan. Auto on palvellut jatkosodassakin ja 1950 -luvulla Jarin isä ajoi sillä taksia. Hänen autonsa on Chevrolet Super De Luxe, vuosimallia 1939. Samanlaisia moottoripyöriä löytyy rekisteröitynä kymmenkunta kappaletta.
Eniten nykyisten asukkaiden kulmakarvoja ehdotuksessa kohottanee kohta tuhat vuotta käytetyn Luopioisten nimen muuttaminen houkuttelevammaksi Kukkiaksi. Saattaa kulua tovi, ennen kuin Tampereen pikaraitiotie ulottuu Kyynäröön. KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti KYLILTÄ 19 Hauenpoikaset laskettiin Kirkkojärveen Rantatontit Teimme pojanpoikiemme ja heidän isoisänsä kanssa ikimuistoisen kevättalvireissun maaliskuussa 2017. Kalabiologi Ari Westermark tarkastelee happipakkausta, jossa hauenpoikaset on matkustaneet kasvattamolta Kirkkojärvelle. Periksi ei kuitenkaan kannata antaa. – Poikaset laskettiin mahdollisimman lähelle rantojen kasvillisuusvyöhykkeitä, Westermark kertoo. Paikannan vapaa-ajan asuntomme piirtämällä kuvitellun akselin Lahden ja Tampereen välille. – Haukien toivotaan harventavan järven särkikalakantaa, kalabiologi Ari Westermark KVVY Tutkimus Oy:stä kertoo. Siellä niitä piisaa pieniä ja isoja puhtaita vesiä. Erityisesti näyttää kato käyneen Luopioisten kirkonkylässä. Vuosi sitten kesä ei meinannut tulla millään ja vielä toukokuun alkupuolella laskeutuivat mittarit pakkaselle monena yönä. Reilun vuorokauden kestoinen matka suuntautui Kotkasta Aitoon Riukusiltaan ja seuraavana päivänä takaisin. Siitä jo jotakin tiedetään. Nopeammin minä kirkolle ajan kuin Helsingissä ruuhkassa kilometrin.” Ja niin edelleen… Puheistani ei tähän ongelmaan apua heru, sillä tuntemani lapsiperheet ovat ankkuroituneet nykyisille asuintiloilleen ruuhkaisimpaan osaan Suomea. KANGASALA Kangasalan Kirkkojärven kunnostus jatkui tänä kesänä 120 000 hauenpoikasen istutuksella. Kasvillisuuden on tarkoitus tarjota poikasille suojapaikkoja. Käytämme mökkiä ympärivuotisesti. Rautajärveltä lähtevä joutuu lisäämään päivittäiseen edestakaiseen työmatkaan jo tunteroisen. Tänä vuonna säät suosivat ja ilmeisesti viesti näistä loistavista majoittumismahdollisuuksista näytti kiirineen, sillä kaikissa asutaan nyt. Vakituiset asuntomme sijaitsevat edellä kerrotuista syistä kaukana Pälkäneeltä paikkakunnilla, missä veroja kannetaan Sydän-Hämettä kevyemmällä laukulla. Me iltapäivän ihmiset omistamme mökkejä eri puolilla valtakuntaa. – Tänä vuonna istutukset päästiin toteuttamaan vasta kesäkuun alussa, sillä kylmä kevät viivästytti poikasten saatavuutta. ”Onko Kukkian rannalla?” Siitä pääsen mainospuheisiin. Tampere huutaa jo työvoimapulaansa. Kyliltä löytyy kaikki, mitä ihminen elääkseen tarvitsee. Lienevätkö tiaispoloiset maksaneet jo käsirahan. Sovimme pojanpoikiemme isoisän kanssa aikanaan, että teemme täsmämarkkinoinnin varman päälle kohderyhmänä kirjosiepot ja tiaiset. Mutta emme me näitä kuntia elätä, ei sinne päinkään. Siksikin kannattaa säilyttää kirjojaan entisillä tiloillaan. Myös määrä jäi samasta syystä alle puoleen tilatusta. – Vaikuttaa siltä, että toukokuun helteet ovat suosineet ainakin särjen lisääntymistä, Westermark toteaa. Kolmas istutus on suunnitteilla vuodelle 2019. Olemme olleet Riukusillan tyytyväisiä vapaaajan asukkaita neljännesvuosisadan ajan. Vesiruttokasvuston ulkoreunalla havaittiin istutuksen yhteydessä poikkeuksellisen suuria määriä särjen poikasia. Ottamatta esitykseen sen kummemmin kantaa kerron omista subjektiivista kokemuksistani. Kun kerron sen tönöttävän Luopioisissa, harva pystyy paikan kartalle sijoittamaan. Jännittyneenä kiipesin talvella 2018 katsastamaan lintujen asumukset. Kolme niistä sijoitettiin melko lähelle rantaa ja lopuistakin avautuu näkymä pienelle metsäjärvelle – ainakin kurkkimalla. Röhistelemme ylpeinä, kun käytämme lajin verran paikallisia palveluita. Nyt pääsee remontin jälkeen sisävessaan ja suihkuunkin, porakaivossa riittää puhdasta vettä. Kirkonkylään tulee matkaa teitä myöten seitsemän kilometriä ja sama etäisyys mitataan Aitooseen sekä Sappeen rinteille. ”Eipä ole. Uusia asukkaita ei saada erinomaisista ideoista ja toteutetuista teoista huolimatta. Muitakin kuin kiinteistöveronmaksajia siihen tarvitaan. Perusmukavuuksilla varustetut vaatimattomat, mutta mukavat pienet erillistalot rakennettiin täsmälleen samanlaisina. Tässä lehdessä aihepiiriä käsitellään jokaisessa numerossa välillä hyvin värikkäin sanakääntein. Yksi pojistamme osti kolmisen vuotta sitten Espoon Tapiolasta uudesta kerrostalosta kaksion, neliöitä 49,5 ja velaton hinta 340 000 euroa. Asuntoesittelijöinä toimineet ja jopa hetkeksi majoittuneet tiaiset joutuivat parista kämpästä lähtemään vauhdilla, kun frakkipukuiset kirjosiepot niille antoivat kyytiä. Jos kouluja laitetaan kiinni ja nykyisistä toimivista peruspalveluista joudutaan tinkimään, ei sellaista voltinheittäjää tule mistään, joka suunnan muuttaa. Mökkiläisen ei pitäisi sorkkia kuntapäättäjien raskaisiin säästösuunnitelmiin. ”Aapiskukossa juotiin kahvit 2010.” Pääsemme tarinoinnissa Aitooseen. Jatkan selvitystä höpöttämällä nyt jo vanhasta kuntaliitoksesta Pälkäneeseen. Pituudeltaan 14–15 mm poikaset istutettiin Kirkkojärveen yhdellä istutuskerralla. Mehän tulemme kiiltävillä autoillamme noukkimaan rusinat pullasta silloin, kun meille parhaiten sopii. ”Siellähän järjestettiin joskus aikanaan niitä uskonnollisia kirkastusjuhlia?” Oikaisen väitteen toteamalla, että tosin edelleenkin Honkalan lähistöllä nähdään polvilleen langenneita juhlijoita heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Haukia istutettiin Kirkkojärveen ensimmäisen kerran vuosi sitten. Kolumni. Istutusta olivat tekemässä Lauri Sillantie ja Hannu Majuri (oranssi vene) sekä Ari Westermark ja Reijo Oravainen (ruskea vene). Kirkkojärven kasvillisuus on paikoin kuitenkin niin läpitunkematonta, että Westermark epäilee suojaako se kalanpoikasia parhaalla mahdollisella tavalla. Happipakkauksissa kasvattamolta tulleet poikaset levitettiin veneistä hitaasti ohutta letkua pitkin järviveteen. Edelleen saan vastata jatkuvasti kysymykseen, missä mökkimme sijaitsee. Työt sitovat heidät niille paikoille. Aina voi myös tarjota muuttotappiokuntien paljon käytettyä laskentakaavaa. Miika Utoslahti, Toivarit , Aitoon näkyvät puuhamiehet ja monet muut aktiivit pyrkivät kiitettävästi nostattamaan Luopioisten näkyvyyttä, tunnettavuutta sekä kiinnostusta kyliä kohtaan. Kahdeksasta löytyi pesät ja kahdessa oli käyty pelkästään lämmittelemässä. Se sijaitsee Pälkäneveden ja Kukkian välissä. JUSSI-PEKKA LÄMSÄ Kirjoittaja on Aitoon pitkäaikainen vapaaajanasukas. Toimenpide on osa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen kolmivuotista Hauki-hanketta, jolla pyritään parantamaan arvokkaan lintujärven tilaa tasapainottamalla kalaston rakennetta. Käsistään taitava isoisä rakensi sopimuksemme mukaan poikien ”avustamana” kymmenen linnunpönttöä, mitkä ripustimme miehissä mökkimme pihakenttään. Sijoitan pirtin vähän puolen välin jälkeen Mansen puoleiseen päähän. Kaupunkilaista lohduttaa tässä yhtälössä se, että Tapiolan kaksion arvo ei laske. Jos tuon rahan käyttäisi hyvään omakotitaloon likellä Kukkiaa Luopioisten kirkonkylässä, jäisi varoja vielä esimerkiksi uuteen autoon tai kahteen, matkailuun ja sen semmoiseen. Tapamme aikaa pienen Jouttijärven kupeessa kalliolla. Mummonmökit, sadan tonnin talot, potkukelkkakaistat ja kymmenet muut valmiit ideat kannattanee elvyttää ainakin ajatuksen tasolle nykyresursseihin sovellettavaksi. Luopioislainen Miika Utoslahti ideoi ja teetti mielestäni mainion konkreettisen esimerkin, miten kyliä voisi markkinoida. Hauenpoikasten istutus tapahtuu laskemalla niitä hitaasti veden mukana järveen ohutta letkua pitkin. Lintumaailmaan syötettiin paikkakuntatietona Aitoota, kun koimme sen houkuttelevammaksi kuin Pälkäne taikka Luopioinen. Pälkäneen keskustasta Manseen livauttaa suotuisalla kelillä reilussa puolessa tunnissa. Sitten lamppu monesti syttyy
Rampen, Eilan ja sulhasen esityksistä on jäljellä vielä seitsemän. Mika Eerola onnistuu onnellisuustutkijan roolissaan. Äiti ja tytär osoittautuvat olevan siinä asiassa samanlaisia. Tämän ihanuuden näkeminen ja julkistaminen ulkopuolisen silmin saa Eilankin arvostamaan mökkeilyä entistä enemmän. – Haluan istua täällä järven rannalla, likka tunnustaa. Tarvitaan jälleen ulkomaalainen, joka sanoo meille suomalaisille, miten ainutlaatuisia järvimaisemat ja sininen taivas ovat. Huvilan oikeat omistajat Monica (Riina Suikkonen) ja Thomas (Eero Pekkonen) joutuvat hekin esiintymään eri henkilöinä kuin mitä he oikeasti ovat. Eila ja Rampe eivät tule korjanneeksi erehdystä tyttären onnen takia, mikä taas sotkee heidät yhä kiristävämpään valheiden verkkoon. Eila on suhtautunut Hikaruun aiemmin arvostelevasti kuten muihinkin tyttärensä ystäviin. Jopa Marjaana siirtää haaveilemansa Berliinin matkan sivuun ajatuksistaan. Tarinassa Eilan (Marja-Liisa Niittynen) ja Rampen (Jussi Saari) kolmikymppiseksi ehtinyt Marjaana-tytär, likka (Laura Parviainen), seurustelee onnellisuustutkija Pirkan (Mika Eerola) kanssa. – Suomen suvi on niin lyhyt. Outi Korpisaari säihkyy anoppikokelaana. 20 KESKIVIIKKO 13.6.2018 • Sydän-Hämeen Lehti Salaseuran teatteri : Eila, Rampe ja sulhanen Lepokodin kesäteatterissa Totuuden kertominen vapauttaa KANGASALA Salaseuran teatteri on tälle kesälle työstänyt Lepokodin kesäteatterin lavalle näytelmän Eila, Rampe ja sulhanen. Ylistystä mökkeilylle Pirkka tutkii onnellisuutta, Kaarina ajattelee aineellisen omaisuuden tuovan mukanaan onnea. Kenenkään maailma ei kaadu totuuksien paljastuessa, vaan jokainen riittää omana itsenään. – Naiset eivät tykkää siitä, että miehet puhuvat liikaa. Naamiot putoavat Hienon huvilan omistajiksi tekeytyneet Eila ja Rampe kytkevät valheisiinsa myös mökille vieraisille tulevat Eilan äidin (Elina Mäkinen) ja Sirkkasisaren (Tino Leinonen). Vai pystyisikö hän tekemään tietoisen ratkaisun ja katkaisemaan sukupolvelta toiselle periytyneiden käytösmallien noudattamisen. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Hikaruun tutustuminen muuttaa ennakkokäsityksiä ja Eila intoutuu jopa kehumaan japanilaisnaista tyttärelleen. Eila ja Rampe esiintyvät naapurihuvilan asukkaina, kun likan mahdollinen anoppi tulee kylään. Salaseuran esitys viihdyttää ja herättää samalla ajatuksia. Odottaisi edes vähän aikaa, Rampe tuskailee. Valheiden kanssa eläminen osoittautuu lopulta niin pakahduttavaksi, ettei jäljelle jää muita vaihtoehtoja kuin kertoa vapauttava totuus kaikesta ja kaikista. Sirkka taas vastaa, ettei Eila osaa tehdä mitään ilman miestään. Jussi Saari ja Marja-Liisa Niittynen esittävät hyvin luontevasti mökkeilevää eläkeläispariskuntaa. – Mutta pitääkö sen Eilan aina mennä huussiin heti, kun pönttö on taas paikallaan. Hienostuneesti käyttäytyvä tyttären mahdollinen Kaarinaanoppi (Outi Korpisaari) tekee vaikutuksen tuikitavallisiin Eilaan ja Rampeen jo ensimmäisellä tapaamiskerralla. Siihen viitaten Eilan kumaraselkäinen, kepin kanssa kulkeva äiti tarkistaa tyttärensä pukeutumista ja moitti vyötärölle kertyneistä makkaroista. Kaarina erehtyy luulemaan huvilaa Eilan ja Rampen paikaksi. Kaarina saa pian kutsun Häijääseen Eilan ja Rampen mökille, jonka naapurissa seisoo komea, ruotsia puhuvan pariskunnan omistama huvila. Kun tytär kysyy isältään, milloin tämä on onnellinen, niin Rampe vastaa olevansa tyytyväinen silloin, kun huussin pönttö on tyhjennetty ja puhtaat purut vaihdettu tilalle. MAIJA NIEMINEN-PESSI KYLILTÄ Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse 010 5844 470. Omalla tahollaan Rampe ajaa Pirkkaa sisälle sukuun ja ohjeistaa omilla, toimiviksi havaituilla käytöstavoillaan. Riina Suikkosen esittämä Monica taitaa ruotsin ja suomen.. Seuraava on huomenna 14.6 klo 19. Eero Pekkosen roolihahmo puhuu vain ruotsia. Tämä kohtaus valaisee, miksi Eila sanoo likalle T-paitojen istuvan huonosti pienirintaisilla naisilla. Sukupolvelta toiselle Tytär on tietyllä tavalla aina tytär, jos oma äiti on elossa ja vaikka tytär itse olisi jo eläkkeellä. Vasemmalta Mika Eerola, Outi Korpisaari, Eero Pekkonen, Jenni Leinonen, Riina Suikkonen, Tino Leinonen, Jussi Saari, Elina Mäkinen, Marja-Liisa Niittynen ja Laura Parviainen. Vanhemmat toivovat pariskunnan jo purjehtivan avioliiton satamaan tietämättä siitä, että nuorilla on itse asiassa meneillään paha kriisi suhteessaan. Pirkka ottaa opiksi, toimii vähäpuheisesti ja pääsee uudelleen tyttöystävänsä suosioon. Vanhempien vaalima tyttären onni ei katoa, vaan se päinvastoin tulee esille, kun Marjaana katsoo silmät loistaen poikaystävänsä ulkokuoren alta esille tullutta uhoavaa macho-miestä. Marjaanan japanilainen ystävätär Hikaru (Jenni Leinonen) maalailee puheenvuoroissaan runollista ylistystä Suomen luonnolle ja mökkielämälle. Rampe nauttii mökillä puuhailusta ja kesästä, mutta ei kuitenkaan uskalla täydesti ottaa onnea vastaan. Jopa Kaarina tuo luurangon esille omasta kaapistaan. Suvun naiset lyövät välillä toisiaan kipeästi sanan säilällä. Äitikin taitaa olla aina äiti, vaikka tytär olisi jo kuusissakymmenissä. Eila rehvastelee tyttärellään ja miehellään Sirkka-sisarelle, joka on lapseton ja vailla puolisoa. Mitenkähän likka arvioisi mahdollisen oman tyttärensä vartaloa. Koko ajan saa pelätä, että se loppuu. – Olet allerginen minun puheelleni, Pirkka valittaa tyttöystävälleen paljastaen samalla pariskunnan välille revenneen kuilun syvyyden