Sydän-Hämeen Lehti 09.10.2013

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

lauantaina 14.12. KYSY S U O J R STAANKISTA U T E L TAL ÄÄSTÖP AITO S www.aitosp.? EtA@tC:! ej]# %( )*-) %''% . Bändi-ilta La 14.12. juhlimme Liekin omaa pikkujoulua: klo 18-20 on katettu Liekin joulubuffet hintaan 17,50/ hlö (vain pöytävarauksella), loppuilta tonttuillaan bändin tahtiin. (tarkista esiintyjä nettisivuilta!) La 21.12. joululaatikoita yms. 6-7 lopu ? Tekijä: Sari Hile Vuoden yrittäjä s. Karaoke Ke 25.12. Karaoke Pe 01.11. AJDE>D>C:C! ej]# %( )*-) %'*% ? Uutiset: Epaalan koulu kuohutti Juha Itkoselta eivät aiheet s. Joulubileet nyt on syysistutuste n aika! isot kanervat 4 kpl 10,00 Puutarhamulta 4 säkkiä 13,95 Myymälässä paljon uusia lyhtyjä, kynttilöitä! joululounas on katettuna to 12.12. pikkujoulut Pe 29.11. vuosikerta | Numero 44 | Irtonumero 3 . myös mukaan . 10 s. | www.shl.fi Keskiviikko 9.10.2013 tulevaa ohjel mistoa la 12.10. Kuutamokeikka Esimerkiksi: La 26.10. 23 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 85. alv. Ilkka Esselström La 16.11. Karaoke aika var ata pikkujoulut! . Karaoke La 09.11. sis. Bändi-ilta Keskitie 14, LUOPIOINEN, 03 536 5400 AVOINNA: Ma-To 9-18, Pe-la 9-23 Su 10-18 TapahtumaTapahtumailtoina -02:nasti! asti! iltoina -02:n. Karaoke To 05.12. kysy joulubuffet -tarjousta . ja pe 20.12. Lounas - Kahvila - Sisustus - A-oikeudet La 07.12
Kilpailu sen sijaan on aivan eri tasolla, ja siksi opiskelijat paiskivat hommia ja porskuttavat eteenpäin. Teknologiassa nouseva itä on hypännyt turhien välivaiheiden yli ja tullut suoraan nykyaikaan. Taitavalle lukijalle ja laskijalle saattaa olla hyödyksi viettää vielä vuosi kotona tai kerhossa, jotta sosiaaliset taidot kehittyvät sille tasolle, että hän pärjää koulussa. Myös lukioiässä on terveellistä pohtia, ovatko nuoret jo valmiita maailmalle. Kotikylän tuttu ja turvallinen lukio tarjoaa kolmen vuoden lisäajan herkässä elämänvaiheessa. Vaatimustasoa lasketaan vuosi vuodelta, jotta rahat mukanaan tuovat opiskelijat vaivautui- Pälkäneellä 9.10.2013 Yökoulu on hyvä esimerkki Pälkäneen lukion suurimmasta vahvuudesta. Pälkäneen lukio on kuin kyläkoulu. sivat paikalle seuraavanakin päivänä. Yleisesti voidaankin sanoa, että kaikki liikunta täyttää koulukiusaamisen tunnusmerkistön. Yläluokilla kaikki pelit muodostuvat helposti vaarallisiksi taklauksineen ja harhautuksineen. Käsitöissä, jos sellaisia vielä jossain tehdään, neula voi pistää valtimoon ja aiheuttaa verenvuodon. Valvonnan ulkopuolelle ei voi jättää myöskään estejuoksun vesihautaa. Siihen kuten pesuvatiinkin voi hukkua. Rehtorin pitää ohjeistaa liikunnan opettajat myös siltä varalta, että joku oppilaista voi väsyä kilometrin kävelyssä. Kun juniorit tuupitaan kaiken muun ohessa ylioppilaaksi, sen jälkeen he tekevät itsekin viisaampia valintoja ja löytävät helpommin paikkansa maailmassa. Osa kaupunkien isoihin kouluihin lähteneistäkin saattaisi valita opiskelupaikkansa toisin, jos he päättäisivät asiasta muutama vuosi myöhemmin. Kun takaa ajettu kuolee, poliisin ylimmästä johdosta ketään ei tuomita ohjeistuksen puutteellisuudesta. Heistä lahjakkaimmat ja motivoituneimmat pääsevät kouluihin, joissa opetus on samanveroista kuin Suomessakin. Ne molemmat ovat Rikollinen rehtori Tukistamisesta vankeustuomio, työstä erottaminen rähinöivän oppilaan työntämisestä ruokasalista käytävään ja onnettomuus Nurmijärvellä pulkkamäessä ovat tehneet rehtoreista tai opettajista rikollisia. Tuo tuorein tuomio tuli Hyvinkään käräjäoikeudessa rehtorille, joka antoi opettajan valita kahdeksannen luokan oppilaille liikuntatunnilla joko luistelun tai pulkkamäen. Pulkkamäen valinnut tyttö laski polvillaan läheiseen ojaan hetkellä, jolloin opettaja merkitsi kiellettyä aluetta. Tyttö sai selkäydinvamman. Käräjäoikeus vapautti opettajan, mutta mätkäytti rehtorille 20 päiväsakkoa siitä, ettei tämä ollut valvonut tapahtumaa riittävällä huolellisuudella etukäteen. Opettajien ammattijärjestö reagoi tuomioon huomaut- . sitten kun ne alkavat kiinnostaa. Lukiovuosina elämässä tapahtuu paljon derivointia kiinnostavampiakin asioita, sillä maailman kaikki mahdollisuudet avautuvat muutamassa vuodessa. Kodikkaassa kyläkoululukiossa oppilaat tunnetaan niin hyvin, että opettajat uskaltavat luottaa heihin. He tietävät, että jossain vaiheessa opiskelijat alkavat ottaa vastuuta. Jos haluaa kunnon koulutuspaikan, lukiokurssien sisältö pitää täsmäopetella jossain vaiheessa ennen kirjoituksia. Pälkäneen säästökeskustelussa lukiota yritetään laittaa eri vaakakuppiin kyläkoulujen kanssa. Tenniksessä pallo voi osua silmään, samoin squashissa. Riman laskeminen tapahtuu Suomen lisäksi koko laiskistuvassa Euroopassa. O nko myös lukiossa lähdetty leikin ja laulun tielle? Eikö esimerkiksi yökoulu kuulu alakouluun? Yökoulu on hyvä esimerkki Pälkäneen lukion suurimmasta vahvuudesta. He oppivat maailman parhaassa koulussa kielet ja ottivat tietotekniikan käyttöön ensimmäisten joukossa. Nykylukiolaisten kanssa samalla viivalla on miljardi intialaista ja kiinalaista. Oikeasti molemmat ovat vaa´assa samalla puolella. tommi.liljedahl@shl.fi Lukiokin on kyläkoulu N ykyiset lukiolaiset valmistuvat aivan erilaiseen maailmaan kuin heidän vanhempansa. Vanhemmat olivat kansainvälisesti vertaillen eliittijoukkoa. Ja onko hän varoittanut etukäteen? Vakavasti sanottuna vakavia onnettomuuksia ja vahinkoja sattuu Suomenkin Ainoat turvalliset pelit ovat hyperpelit ja parapelit. kyläkouluja. Lentopalloilussa pienipäinen oppilas voi hirttäytyä verkon alaosaan. Sydän-Hämeen Lehti tamalla, että esimerkiksi hiihto ja erityisesti pujottelu ovat lajeja, joissa jokahetkinen valvonta on mahdotonta. Ainoat tur- valliset pelit ovat hyperpelit ja parapelit, sillä niitä on helppo valvoa ja niitä pelataan pulpetissa istualtaan. Rehtoreiden leimaaminen rikollisiksi voi kuitenkin tapahtua myös muutamilla muilla tunneilla. Pienet koulut eivät ole edullisin tapa opettaa lapsia, mutta yhteisöllisyys ja läheisyys tuovat niihin etuja, joita ei isommissa yksiköissä pystytä saavuttamaan. E nnen alakoulua pohditaan sitä, ovatko lapset jo koulukypsiä. Esimerkiksi kotitaloudessa ohjeistamaton oppilas voi polttaa hellan levyssä kätensä. Sen nähdessään joku heikkohermoinen voi pyörtyä ja kajauttaa päänsä laattalattiaan ja esimerkiksi kuolla. Jonkun pitkätukkaisen tytön tai pojan tukka voi syttyä välitunnilla tuleen tupakkaa sytytettäessä. Siksi Kiina-ilmiö tapahtuu muillakin aloilla kuin halpaa työvoimaa tarvitsevassa tuotannossa. Suomessa monet ammattikoulut tuntuvat muuttuneen päivähoitopaikoiksi. Pälkäneen lukio on kuin kyläkoulu. Oppilaat tuntevat toisensa ja pienissä opetusryhmissä sekä eliitille että tukea tarvitseville pystytään tarjoamaan sopivia haasteita . mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. 2 Keskiviikko 9.10.2013 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Tai voihan olla, ettei sellaista tapahtumaa ole vielä käsitelty Hyvinkään käräjäoikeudessa. shl Martti Huhtamäki kokoisen kansakunnan keskuudessa päivittäin. Niitä ei pysty estämään edes poliisi ajaessaan takaa pakenevaa autoilijaa yön sydämessä. Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Ne siis pitää poistaa opetusohjelmasta. Asian käsittely ei kuitenkaan voi jäädä tähän. Ja missä silloin on rehtori. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......78,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........23,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Kirjoittaja on lehti mies, Aitoo ? Helsinki. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 405 kpl (LT 2012) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2013
9-18, la 9-13 www.palkaneenapteekki.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min. 010 254 1501* Lämpimästi tervetuloa! Yhdessä hyvä tulee. *Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 ?/puhelu + 0,07 ?/min. Fax. 020 757 9191 . Viestin hinta 0,25 e. Tilaa sähköpostilla tilaukset@shl.fi. Tilaa puhelimella klo 9-18 kun tavallinen ruoka ei maistu . alv).. TILAA SHL 24H Matti Meikäläinen Lehtikatu 1 36600 Pälkäne. 38,00 e) Toimi pian! Tarjous voimassa 24 h Tilaa tekstiviestillä Lähetä tekstiviesti numeroon 17191: TILAA (väli) SHL (väli) 24H nimi ja osoite. Esim. Tilaajapalvelu: puh. klo 9-15. Tarjous on voimassa 10.10.2013 klo 24.00 saakka ja koskee vain Suomeen tulevia tilauksia sekä talouksia, joihin lehti ei vielä tule tilattuna. 350,Hinnat sisältävät kierrätysmaksun, vannetyön, tasapainotuksen, tubeless-venttiilien vaihdon. Tarjous voimassa alleasennettuna tai noudettuna 20.10.2013 saakka. loa! Tervetu Eläintarvikeliike Tampereen Lihajaloste Sahalahden Yrittäjätalo, Sahalahdentie 1273 puh. Toipilasaikana Kosmetiikkaa, tuok tuoksuja, uok koruja, meikkilauk meikkilaukkuja, auk sukkatuotteita, uimapukuja, su uimap ap suihkugeelejä, vartalov suih vartalovoiteita, v ym.ym. Tilaa Sydän-Hämeen Lehti nyt. Avoinna arkisin Nutridrink Protein ERIÄ 20 ((SUUNTAUS SUUNTAU SSUUNTA UUNTAU UUNT UUNTA UNTA UN T S VELOITETAAN VELOI VELOIT VELOITE ELOITE OITE TETA TAAN TTAA A AAN AN ERIKSEEN ERIKS ERIK ERIKSEE EERIKSE R RIKSEE RIKS RIK IKSEE KSEE K SEEN JOSS SIIHEN JO SIIHEN IIHE IIIH IH HEE ON H ON TARVETTA) TARVET TAR TARVE TARVETT TTARV TA ARVETT A VETTTA) JOS Kangasala, Artturintie 4, p. ja kotimaisista matkapuhelinliittymistä 0,0835 ?/puhelu+0,17 ?/min. Pääkonttori klo 18.00 Kuohunharjuntie 26, 36200 Kangasala Tilaisuuden alussa kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen Ilmoittautumiset pe 18.10. Mitä on perintöverosuunnittelu? . Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Tervetuloa perintö- ja lahjaveroiltaamme! . Pohjan konttori klo 18.00 Rautajärventie 17, 36840 Pohja Ke 23.10. 20555R16 merkkirenkaat alk. 03 5399 800 tai www.shl.fi, Tilaajapalvelu. Lue Sydän-Hämeen Lehti ja tiedät mistä kylillä puhutaan! Ti 22.10. 0400 882 786 Palvelemme ma-pe klo 8-17, la 10-14 Tämä lehti tarjoaa runsaasti hyviä lukuhetkiä. 3 kk e PELIITTA 8 4 kpl kcal Proteiini 300 20 g Gluteeniton Kuitu 0g Tervetuloa maistamaan Pälkäneen Apteekkiin 10.10. Tällä kupongilla lokakuussa Nutridrink Protein ?näyte (200 ml) veloituksetta Pälkäneen Apteekista. (raj. Miten hyödynnän sijoitusvakuutuksen edut tulevaisuuden suunnittelussa? Näihin ja muihin perheen laki- ja sijoitusasioita koskeviin kysymyksiin vastaavat pankkimme asiantuntijat pankkilakimies Annina Kallio ja sijoituspäällikkö Terhi Vierola. 03 5399 800 ark. Flunssan aikana . klo 10-14. VALMISBETONIA LAMMILTA Auto-/kuljetuspumpuilla sekä ränni-autoilla Myös sokkelipalkit sekä anturaelementit Paljon maistuvia avajaistarjouksia kaikenkokoisille nelijalkaisille ja kakkukahvit kaksijalkaisille. Mukana menossa myös Kissojensuojelu Kisu Ry, joka loihtii lapsille KASVOMAALAUKSIA ja paistelee Tampereen lihajalosteen MAISTUVAA MAKKARAA. Kangasalan alueella ostokset kotiovelle EUROLLA! Häkyläntie 5, 1600 LAMMI, myynti puh. Avoinna ark. 03-6336 575 TuoreiTa eväiTä TyömaTkalle KANGASALAN EUROMASTERILTA Erä testivoittaja renkaita superedullisesti: 175/65R14 420,- NOKIAN HAKKA- Soita ja varmista! Koskisen Betoni Oy Eläintarvikeliike Turskatti avaa ovensa Sahalahden Yrittäjätalossa 185/65R15 450,195/65R15 500,205/55R16 635,- Myös muut talvirenkaat ennakkoon edullisemmin. Loput kesärenkaat todelliseen poistohintaan.. Esim. Pälkäneen konttori klo 18.00 Onkkaalantie 70, 36600 Pälkäne To 24.10. mennessä osoitteessa op.?/kangasala tai puh. Ravitsemushoitona . Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. (hinnat sis. Keskiviikko 9.10.2013 . Sydän-Hämeen Lehti NYT MYÖS PÄLKÄNEELLÄ! Onkkaalantie 43. PANOSTA NYKYISEEN KOTIISI Antero Liitiä 040 576 8380 Avoinna sopimuksen mukaan. vietetään lauantaina 12.10. Leikkausten ja murtumien jälkeen . Kannaattaako omaisuutta lahjoittaa? . Tilausehdot: www.shl.fi, Info. 040-5729943 . www.turskatti.com PÄLKÄNEEN APTEEKKI ISO LUUT LUUTA LAKAISEE! LA LAKAISEE LAKA AKA KAISEE! -50% HUOM! Avoinna jälleen myös lauantaisin! m (norm. erä) PÄLKÄNEEN APTEEKKI Annukka A kk Lintulahti, Li l h i p. 020 757 9199, Keskustie 5, Pälkäne. (03) 03) 377 0940 094 Keskusaukio 2, Kangasala Aukioloajat: ma?pe 10?17, la 10-13 ZZZ NDQJDVDODQNHPLNDOLR ¿ Puh. Lehden tilaushinnat sisältävät arvonlisäveroa 10 % ja digituotteet 24 %. Tarvitsemmeko testamentin?
Hanke mielletään sanana usein suun- nitteluksi, joka ei johda käytännössä mihinkään, mutta nyt oli toisin. Hänen tulisi olla mahdollisimman dynaaminen henkilö, joka jaksaa ja osaa. Minä olen odottanut sinua kauan, aloittaa laulaja Juha Tapio samaan aikaan kappalettaan radiossa. Tapio ei tiedä, mistä puhuu, sillä itse asiassa odotus on ollut viime aikoina tuntuvasti lyhyempi kuin alkukesästä. Tuolloin kolmas kiireetön aika oli antaa pahimmillaan yli 30 vuorokauden päähän. Mustalahti myöntää tilanteen olleen ikävä niin potilaille kuin henkilökunnallekin. Tilannetta lähdettiin kohentamaan Hyvä vastaanotto -nimisen hankkeen avulla. Pitkät jonot eivät palvele ketään. Suunta oikea, projekti kesken Mustalahti muistuttaa, että vaikka tulokset näyttävät jo nyt oikeansuuntaisilta, on hanke vielä kesken. Kehitysjohtaja Jarmo Kivineva (vasemmalla) valittiin Kuhmalahden kunnanjohtajaksi vuonna 1985. Myös keskustan valtuutettu Arja Marttala pitää yhteistyökykyä tärkeänä kunnanjohtajan ominaisuutena . Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Tavoitteena meillä on, että tuo T3-aika olisi tammikuun lopulla seitsemän päivää ja se pystyttäisiin myös pitämään siinä. Silloin maailma oli muutenkin sellainen, että luotettiin valinnassa itseemme. Keväällä tehtyjen mittausten perusteella tämä näyttää mahdolliselta, sillä tuolloin näytti siltä, että tarjontaa on kysynnän verran . 4 Keskiviikko 9.10.2013 uutiset . Nyt on ollut ilahduttavaa se, että ammattijohtajaa yhdessä hakiessamme politiikka on jäänyt taka-alalle. 23 vuotta sitten juuri politiikka oli yksi voimakkaista ja määräävistä tekijöistä valinnoista, muuallakin kuin Kangasalla. Kouhian mukaan valinta on haluttu pitää vahvasti valtuuston käsissä, ja esitykset uudesta kunnanjohtajasta tulevat suoraan valtuustosta. Tällä viikolla vaihtoehtoja vielä puntaroidaan tarkasti, ja esitykset saatetaan tuoda esiin näkee valittavan kunnanjohta- ossa ja valmistelussa, talouden mushenkilöiden kesken. jo torstaihin mennessä. jan tärkeimpinä ominaisuuksi- hallinnan ja yhteistyökyvyn Valtuuston puheenjohtaja na avoimuuden päätöksente- alaisten, kuntalaisten ja luotta- Merkittävä valinta Raimo Kouhia (keskellä) istui valtuustossa, kun nykyinen kunnanjohtaja Jukka Mäkelä (oikealla) valittiin tehtäväänsä 1990-luvun alussa. Yleensä aikojen kysyntä maanantain jälkeen laskee. Kiireettömien aikojen lisäksi Kunnanjohtaja: Uusi valitaan ensi maanantaina Valitsijakonkarit korostavat yhteistyökykyä kangasala Kangasalan valtuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia (sd) katselee ensi viikolla tehtävää kunnanjohtajavalintaa samassa salissa mutta tyystin eri näkövinkkelistä kuin 23 vuotta sitten. Henkilökunta pääsi itse soveltamaan esimerkkioppeja omaan työympäristöönsä sekä Pälkäneellä että Kangasalla. Parhaimmillaan kolmannen kiireettömän ajan sai loppukesästä seitsemän päivän päähän. . Onhan se työntekijänkin kannalta paljon mukavampi, kun ei koko ajan ole niskassa se tuska, että jonot ovat liian pitkiä. Osasyynä puheluongelmille on ollut puhelinkeskuksen laitetoimittajan kyvyttömyys ratkaista eteen tulleita ongelmia riittävän nopeasti. Puhelimitse (03) 539 9800 Hyvä vastaanotto: Kiireettömän ajan saaminen lääkärille kesti Pälkäneellä keväällä kolme kertaa kauemmin kuin nyt ??Pitkät jonot eivät palvele ketään?? pälkäne Vastuulääkäri Marja Mustalahti tarkastelee Pälkäneen terveysaseman ilmoitustaululla olevaa tulostetta, jossa kerrotaan niin sanotun T3ajan olevan 12 päivää. Olisi hyvä, että hän loisi uusia avauksia, vaikka ne eivät lopulta tulisikaan hyväksytyiksi, hän linjaa. Marttala näkisi kunnanjohtajan mielellään osaavan myös katsoa kuntaa sekä kokonaisuutena että alueittain niin, että kaikki kolkat tulisivat mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Vastaanotto-, puhelin- ja kiireaikojen suurin kysyntä kohdistuu Pälkäneellä maanantaille ja moniin muihin kuntiin verrattuna yllättäen keskiviikolle. Säädösten mukaan soittajista 80 prosentin pitäisi saada terveyskeskukseen yhteys viidessä minuutissa. Soiton rekisteröityminen takaisinsoittoa varten lasketaan onnistuneeksi yhteydensaanniksi. Ennen oli ennen, nyt on nyt Pyrkimyksenä on hoitaa mahdollisimman pian ne asiat, jotka vaativat huomiota juuri nyt eikä siirtää asioita neljän viikon päähän; ?tämän päivän työt tehdään tänään?. Hoitajien osuus korostunee joka tapauksessa jo siksi, että niin sanottu monisairastavuus lisääntyy ja potilaiden kokonaistilanteen hallinta vaatii nykyistä enemmän moniammatillista yhteistyötä. Puheluiden vastaanottoa on tehostettu erilaisilla takaisinsoittojärjestelmillä. Toimet ovat olleet pakon sa- nelemia, sillä terveyskeskuksen heikkoon tavoitettavuuteen kyllästyi asiakkaiden ja henkilökunnan lisäksi myös Aluehallintovirasto. Myös puheluiden läpipääsyaste halutaan nostaa 93 prosenttiin tammikuun loppuun mennessä, Mustalahti listaa. Koko terveyskeskuksen alueella haetaan yhdessä ja erikseen konsteja tavoitteiden saavuttamiseen. Tänä päivänä käytetään myös esimer- kiksi soveltuvuusarviointia, Kouhia muistuttaa. Vuosien varrella moni muukin asia on muuttunut. Mietittävänä ovat olleet niin diabeetikoiden hoitopolkujen suunnittelu, lääkäreiden palaveriaikojen vähentäminen kuin hoitajien osaamisen aiempaa parempi hyödyntäminenkin. Kun loppuvuodesta eläkkeelle jäävä Jukka Mäkelä tuli valituksi, Kouhia oli ?nuori rivivaltuutettu?. . Nyt olen tässä tavallaan mukana niin syvällä kuin olla voi, haastatteluryhmässä istunut Kouhia hymähtää. Vuosien varrella kertynyt pitkä kokemus kunnallispolitiikasta näkyy toki siinä, että asioita saattaa katsoa hieman eri kantilta kuin aikanaan. . Keskeisinä tavoitteina on mainittu palvelujen aiempaa parempi saatavuus ja jatkuvuus tilanteessa, jossa lisäresursseja terveydenhuoltoon tuskin on luvassa. . Se tarkoittaa, että kolmas kiireetön lääkäriaika terveysasemalla on saatavilla 12 päivän päässä. . ne eivät vain kohtaa. . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Viime viikolla tehtiin uusintamittauksia, koska kevään mittausviikkojen epäiltiin olleen tavallista hiljaisempia, Marja Mustalahti kertoo. Mittaustulokset ovat joka tapauksessa antaneet eväi- tä lääkäreiden aikataulujen muokkaamiseen. Hän pitää kunnanjohtajavalinnan tekoa yhtenä merkittävimmistä valinnoista, joita luottamushenkilöille tu-. Mäkelää valittaessa valtuustosaliin eivät meinanneet mahtua kaikki uteliaat kuntalaiset, ja vaikka Kouhia toivoo ja uskoo valinnan nytkin kiinnostavan, tupa tuskin täyttyy. . myös muihin kuntiin ja valtion suuntaan.
Myös palveluiden säilyminen hyväl- tilas kuljettajan paikalla -hanketta, jonka tarkoituksena on herätellä potilaita omahoidon tärkeyteen ja laatia yhdessä hänen kanssaan yksilöllinen hoitosuunnitelma tavoitteineen. . Keskiviikko 9.10.2013 . Kunta myönsi suunnittelutarveratkaisun tammikuussa 2008. Naapurissa asustavat Timo Jalava ja Anneli Pekkala-Jalava valittivat päätöksestä hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallintooikeuteen. Naapurin valitukset hylättiin, ja vajaa kolme vuotta sitten tila pääsi hakemaan rakennuslupaa ja vanhan hallin purkulupaa. Katosten rakentaminen edellyttäisi suunnittelutarveratkaisua. Timo Jalavan ja Anneli Pekkala-Jalavan mielestä Kangasalan rakennus- ja ympäristölautakunta myönsi luvan väärin perustein. . Katoksien rakentaminen edellyttää uutta suunnittelutarveratkaisua. lä tolalla oli tuolloin tärkeää, Marttala muistelee. Nyt tilanne on toinen. Se lähtikin kääntymään hyvin, kun omakotitalotontteja myytiin tietty määrä puolessa siitä ajasta, mitä suunnittelimme. Pakkalassa broilereita kasvattava Mäkijärvi haki kuusi vuotta sitten lupaa uudelle 226 neliömetrin konehallille. On todella iso asia, kun tavallaan tähän meidän kuntalaivaamme tulee uusi luotsi. Kouhian tavoin myös Marttalalla on jo kokemusta kunnanjohtajavalinnan tekemisestä; hän istui valtuustossa Jarmo Kivinevan tullessa valituksi Kuhmalahden kunnanjohtajaksi. . Alkuvuonna 2011 kunta myönsi luvan 226-neliöiselle hallille ja sen yhteyteen rakennettaville 226- ja 36-neliöisille katoksille. Silloin kamppailtiin sen kanssa, miten saada asukkaat pysymään kunnassa ja lisää asukkaista. Uusi lämmitettävä koneiden säilytystila aiotaan rakentaa sen tieltä purettavan vanhan vastaavankokoisen hallin paikalle. Hankkeelle tarvittiin suunnittelutarveratkaisu, koska Pakkalassa ei ole kaavaa. Kangasalle virtaa uusia asukkaita ja kunnassa on vahvasti myös yrityksiä ja sitä kautta työpaikkoja. . Katoksia ei lasketa rakennuksen kerrosalaan, koska seinistä yli 30 prosenttia on aukkoa. Naapuri vei asian hallinto-oikeuteen ja tila korkeimpaan hallinto-oi- Lääkäri Marja Mustalahti ja sairaanhoitaja Anna Teronen pyrkivät terveysaseman muun väen kanssa pudottamaan 12 odotuspäivästä vielä viisi päivää pois tammikuun loppuun mennessä. myös niin sanottuja kiireaikoja pyritään saamaan tarjolle riittävästi. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Kokonaispaletti ei esimerkiksi sairauspoissaoloihin varautumisen osalta ole helposti hallittavissa, mutta sen on jo arveltu vähentäneen painetta päivystyksessä. Hyvän vastaanoton ohessa terveysasemilla on viritelty Po- lee eteen. . Epävarmmustekijöiden suuri määrä on yksi iso ero silloiseen tilanteeseen verrattuna. shl Jani Oksanen Arja Marttala oli mukana tekemässä kunnanjohtajapäätöstä jo Kuhmalahdella vuonna 1985. Sää Torstaina +10 Sahalahti +10 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +10 +11 Pälkäne +8 Sahalahti +8 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +8 Luopioinen Pälkäne +9 Luopioinen +11 Sahalahti +11 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +11 +11 Pälkäne Luopioinen +10 Sahalahti +10 Kangasala +10 +10 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. On tilanne tällä hetkellä toki muutenkin mielenkiintoinen, kun auki on valtakunnallisesti paljon asioita. Potilas on kuitenkin vain pienen osan ajastaan kosketuksissa terveydenhuoltohenkilökunnan kanssa, Mustalahti huomauttaa. Terveydenhuollon muutoksista riittänee puhetta lähitulevaisuudessa muutenkin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkisti viime viikolla seitsemän kohdan Jonottamatta hoitoon -aloitteen, jolla halutaan vahvistaa perusterveydenhuoltoa niin, että kiireetön hoito voidaan turvata kaikille suomalaisille. THL:n tavoitteena on, että kiireettömään hoitoon pääsisi jonottamatta ja potilaalla olisi aidosti mahdollisuus valita hoitopaikkansa. shl Jani Oksanen keuteen. Molemmat oikeusasteet olivat sitä mieltä, ettei katoksille voitu myöntää rakennuslupaa, koska niiden rakentamiseen ei ole haettu suunnittelutarveratkaisua. Nyt tila voi hakea rakennuslupaa 226-neliöiselle konehallille, jolle on voimassaoleva suunnittelutarveratkaisu. Rakennuslupa oli hämäävästi 226 neliömetrin hallille, mutta rakennusluvan liitteenä oleva rakennuspiirustus oli yli kaksinkertainen eli siihen oli piirretty myös katokset. Näin yritettiin kävellä sekä suunnittelutarveratkaisun että vasta tekeillä olevan kaavan yli. Suunnittelutarveratkaisulla varmistetaan, etteivät hankkeet haittaa tulevaa maankäyttöä. Pakkalaan tekeillä olevassa kaavassa pyritään varaamaan maataloustuotannolle omat alueet, jotta tiloja voitaisiin kehittää pitkäjänteisesti. shl Tommi Liljedahl Konehallin rakennusluvan vaiheet tammikuussa 2008 Kangasalan rakennuslautakunta myönsi tilalle suunnittelutarveratkaisun toukokuussa 2009 Hämeenlinnan hallinto-oikeus hylkäsi naapurin valituksen (ja hyväksyi tilan suunnittelutarveratkaisun) huhtikuussa 2010 korkein hallinto-oikeus hylkäsi naapurin valituksen (ja hyväksyi tilan suunnittelutarveratkaisun) helmikuussa 2011 Kangasalan tarkastusinsinööri myönsi tilalle rakennusluvan huhtikuussa 2011 Kangasalan rakennuslautakunta hylkäsi naapurin oikaisuvaatimuksen (ja hyväksyi tilan rakennusluvan) maaliskuussa 2012 hallinto-oikeus hyväksyi naapurin valituksen (ja kumosi rakennusluvan) lokakuussa 2013 korkein hallinto-oikeus hylkäsi tilan valituksen (ja kumosi rakennusluvan) tilanne lokakuussa 2013: tila voi hakea rakennuslupaa 226 neliömetrin konehallille, jolle on myönnetty suunnittelutarveratkaisu. Sydän-Hämeen Lehti 5 Kuuden vuoden rakennusluparumba Sahalahtelainen Juhani Mäkijärvi ei pääse vielä- kään rakentamaan uutta konehallia
Mitähän jos asiaa ajateltaisiin vaihteeksi lasten kannalta sen sijaan että heille annetaan vain euroarvo, sinkautti laitikkalalainen vanhempi Pekka Linnainmaa. . Laitikkalan kokonaissäästö on 179 600 euroa. Rautajärven koulun nykyisestä kolmesta opettajasta yksi on irtisanoutunut ja hänen virkaansa hoitaa kevääseen asti määräaikainen sijainen. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Nämä ovat olleet vaikeita päätöksiä. Olisimme halunneet oman emännän, mutta se ei käynyt kunnalle, vaan meille alettiin tuoda ruoka yhteiskeittiöstä. Pälkäne ei ole yksin, sillä samanlainen taakka painaa kaikkia Suomen kuntia. Paine talouden tasapainottamiseen on ennen näkemättömän kova. . Siellä on ennenkin ollut oppilaita yli 300 mutta tiloja vähemmän kuin nyt, vastasi koko illan viileän rauhallisena pysytellyt Mauri Nest. Yksi peruste Epaalan koulun lakkauttamiselle on sen sijainti vain 2 kilometrin päässä Kostian koulusta. Pohjalahden ja Salmentaan lapset kuuluvat Kostian eivätkä Epaalan koulupiiriin, mikä tuntuu vanhemmista käsittämättömältä. Neljä vuotta sitten mietimme samanlaisia supistuksia, mutta silloin päädyimme siihen, että annamme vielä kylille tilaisuuden emmekä lopettaneet kouluja. Muun muassa ruokailun järjestämisestä on väännetty kättä kunnan kanssa. . 6 Keskiviikko 9.10.2013 uutiset . Rautajärven koulussa on jatkossakin 1?6 luokat, mutta koulu muuttuu 2-opettajaiseksi. Olen itsekin kuulunut kyläkoulujen puolustajiin, mutta kun joutuu päättäjän paikalle, tilanne ei ole niin mustavalkoinen kuin ulkopuolelta katsoen näyttää, Mirva Kittilä selitti. Epaalan koulun säästämiseksi vedottiin sekä sen poikkeukselliseen lämpimäksi ja turvalliseksi koettuun ilmapiiriin että vanhempien yhteistyöhalukkuuteen. . Puhelimitse (03) 539 9800 Kyläkoulut: Kuulemistilaisuudessa tunteet kuumenivat Epaalan koulun puolesta melkein kyyneliin asti Säästöpakko puree kovaa ja kipeästi pälkäne Pälkäneen sivistyslautakunta ehdottaa säästötoimina Epaalan ja Laitikkalan koulujen lakkauttamista sekä Rautajärven koulun muuttamista kaksiopettajaiseksi ensi vuoden elokuun alusta alkaen. Me emme halua tehdä pahaa kenellekään emmekä säästä ilkeyttämme. Koulun kanssa olemme sopineet että ei käytetä käsipaperia vaan joka lapsi tuo oman pyyheliinan, luetteli pienen Epaalan koululaisen äiti Elina Virta. Hänen mukaansa vanhemmat olisivat valmiita jopa järjestämään rahankeräyksen koulun säilyttämiseksi. Ahtaus ihmetytti Yleisöä kummastutti täynnä olevan Kostian koulun tilanne: käytetään Palokunnantalolla sijaitsevia luokkatiloja, joista on kuljettava varsinaiselle koululle vilkkaan Onkkaalantien yli. Pienimmät oppilaat joutuvat ruokailemaan jo heti kello 10 jälkeen aamulla, jotta kaikki ehtivät ruokailla. Monissa puheenvuoroissa tivattiin vastausta, miksi ennestään ylitäyteen kouluun halutaan tunkea väkisin lisää oppilaita. . Siten Harhalan kouluun Epaalan koulun puolustajat haluaisivat säilyttää opettajien, Sirpa-Liisa Suova-Huuhkan ja Hanna Heinon (oikealla) kouluun luoman ainutlaatuisen hengen. Leena-Lotta Salminen (vasemmalla) puolusti pohjalahtelaisena Pohjois-Pälkäneen palveluja. jäävät 1?4 luokat ja noin 40 oppilasta. Laitikkalan koulun nykyisistä opettajista toinen hoitaa virkaa väliaikaisesti eläkkeeltä ja toisella on vakituinen virka Kostian koulussa. Silloin suurimmat säästöt kohdistettiin perusturvapuolella vanhusten palveluihin, joten sieltä ei voi nyt ottaa, Laesterä totesi. Silloin ajateltiin toiveikkaasti, että pahimmat kuntatalouden ongelmat saattavat väistyä. Säästöä syntyy yhden opettajan vuosipalkkakulujen verran eli 53 000 euroa. ?Keräisimme vaikka Elina Virta ihmetteli, miksi hyvin toimiva pikkukoulun oppilaat halutaan siirtää ennestään täyteen Kostian kouluun. Kuulemiskeskustelu oli käytännössä hätähuuto tai raivon purkaus Epaalan koulun puolesta. Hän perusteli tilaisuuden aluksi uusien säästöjen välttämättömyyttä ja sitä, miksi paine kohdistuu nyt sivistyslautakuntaan. . Noin puolet säästöistä on otettava palveluista, puolet veroista. Tilanne on kuitenkin kääntynyt päinvastaiseksi: ongelmia on kertynyt paljon lisää. Laitikkalan ja Rautajärven koulujen puolesta ei käytetty yhtään varsinaista puheenvuoroa. Sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen edustajat saivat kuulla suoria syytöksiä taitamattomuudestaan, eivätkä suuttuneet koulun puolustajat hyväksyneet lakkauttamispäätöstä tukevia argumentteja. Paine kohdistui erityisesti Mirva Kittilään, joka vastasi kysymyksiin sivistyslautakunnan puolesta, sekä sivistystoimenjohtaja Mauri Nestiin. . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . luokilla ja valinnaisaineita on lisättävä. Lähes viiden prosentin nostopaine Opettajia ei irtisanota Kuntien talous heikkenee nyt kovaa vauhtia, sillä niiden valtionosuuksia leikataan lähes kolmea veroprosenttiyksikköä vastaava määrä vuoteen 2017 mennessä. Samaan aikaan kunnallisveroista kertyy aikaisempaa vähemmän varoja, niin että Pälkäneen kunnassa kokonaispaine veroprosentin nostamiseen vuoteen 2017 mennessä on 4,8 prosenttia, jos edellytetään, että palvelutaso säilyy nykyisellään. Sivistyslautakunnan säästötavoitteita ja koulujen tulevaisuutta koskeviin kysymyksiin vastasivat sivistystoimenjohtaja Mauri Nest ja sivistyslautakunnan puheenjohtaja Mirva Kittilä (kesk.) Sivistyslautakunnan ehdotuksen mukaan Laitikkalan ja Epaalan koulut lakkautettaisiin 1.8.2014 alkaen. Koulusäästöt muodostavat pääosan sivistyslautakunnan lähes 500 000 euron säästötavoitteesta. Nuijantalolla pidettiin maanantaina kunnanhallituksen järjestämä lakisääteinen tiedotus- ja kuulemistilaisuus, joka on järjestettävä ennen perusopetusverkostoon kajoamista. Kyläkoulukeskustelu ei ollut ensimmäinen laatuaan Pälkäneellä eikä ollut myöskään ensimmäinen kerta, kun koulujen menettämisuhka herättää kiivaita ja katkeria tunteita. Nyt sanotaan, että ruuan kuljettaminen tulee kalliiksi, Sirpa-Liisa Suova-Huuhka ihmetteli. Mauri Nest totesi että oma emäntä olisi paljon kalliimpi ratkaisu kuin nykyinen ruuan kuljettaminen koululle. Silti pikkukoulujen ruokahuolto maksaa edelleen liikaa. Epaalan hengen puolesta. Kostian kouluun mahtuu 330? 340 oppilasta. Sivistyslautakunta haluaa olla kunnassa mallioppilas kuin Suomi EU:ssa. 1?4 luokkien oppilaat siirtyvät Harhalan kouluun ja sekä Laitikkalan että Harhalan 5-6 luokkien oppilaat Kostian kouluun. Me vanhemmat osallistumme nyt jo vapaaehtoisesti säästötalkoisiin. Hoidamme koulun nurmikon leikkausta kesällä, luistelukopin ja nuorten soittokämpän siivousta ja valvontaa, hankimme askartelutarvikkeita. Samalla pakollinen ruotsin kielen opetus aloitetaan 6. He ihmettelivät, miksi lähin koulu ei saa olla oma koulu. Epaalan koulun opettajat Hanna Heino ja Sirpa-Liisa Suova-Huuhka kyseenalaistivat kunnan aikaisempia toimia. Samat koulut kuin nyt olivat lakkautuslistalla neljä vuotta sitten, mutta silloin ne saivat jatkoaikaa. Kunnanhallituksen edustajana paikalla oli puheenjohtaja Eero Laesterä. Tilanne on niin vaikea, että todennäköisesti on tarpeen käyttää molempia keinoja porrastetusti yhtä aikaa, Eero Laesterä linjasi. Alakoulujen menot ovat lisäsi lähivuosina kasvamassa. Tuntijako muuttuu vuonna 2016 niin että perusopetukseen tulee 3 vuosiviikkotuntia lisää
Myös Rautajärven koulun lakkauttamista mietittiin sivistyslautakunnassa, mutta siihen ei löytynyt järkevää ratkaisua, Mirva Kittilä kertoi. Oppilaiden siirtäminen Kirkonkylän kouluun olisi edellyttänyt saneeraustöitä, joita nykyisessä taloustilanteessa ei haluta ryhtyä tekemään. Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu paljon siitä, miksi Pälkäneen lukiota ei olla lopettamassa, vaikka sen oppilasmäärä on viime vuosina laskenut jatkuvasti. Kuntalaisten järkeen ei käy se, että pieniltä oppilailta otetaan koulut ennemmin kuin lähes täysi-ikäisiltä, joilla on taitoa ja kestävyyttä kulkea pitkiä koulumatkoja. Käsitys lukion kalleudesta on sinänsä harhaa. Kokonaissäästöt, jotka toteutuvat täysimääräisinä vuonna 2015 ovat ehdotuksen mukaan noin 447 000 euroa. Entä lukio? . vain rahan takia Pekka Linnainmaa (vanhempi, Laitikkala) Seuraavia säästökohteita on haettava tarkastelemalla kuntakenttää. Esko Arasalo (kunnanjohtaja) Me emme tee tätä siksi, että haluaisimme aiheuttaa vahinkoa lapsille, opettajille tai kouluille. Mirva Kittilä (sivistyslautakunnan pj) Jos koulut lopetetaan, syrjäkylille ei muuta enää kukaan. Martti Soininen (isoisä, Onkkaala) Sellaista tulovirtaa kunnalle ei tule mistään, millä 5 prosentin verovaje voitaisiin korvata Eero Laesterä (kunnanhallituksen pj) Epaalan koulun on PohjoisPälkäneen viimeinen palvelu. Sen jälkeen voimme alkaa odottaa kuntaliitosta Leena-Lotta Salminen (vanhempi, Pohjalahti) Me vanhemmat olemme valmiit järjestämään vaikka rahankeräyksen säilyttääksemme koulun. Elina Virta (vanhempi, Epaala). Epaalan koulun lakkauttamisen tuottamiin säästöihin on laskettu vain yhden opettajan palkkakulut, koska Kostian koululle täytyy perustaa yksi luokka lisää, kun sivukoulujen oppilaat siirtyvät sinne. Epaalan koulu on Pohjois-Pälkäuusi kaava, ja monet tontinostajat neen viimeinen palvelu. Lukion vuoden 2013 budjetti on 862 425 euroa ja laskennallinen valtionosuus 867 355 euroa. Valtionosuus tarkentuu suhteessa kunnan muuhun valtionapuun, joten luku ei tarkoita, että lukio tuottaisi enemmän kuin kuluttaa. Lukiolla ei ole esimerkiksi erillisiä kiinteistönhuoltokuluja, koska se toimii samoissa tiloissa yläkoulun kanssa, eikä lukiossa ole yhtään opettajaa, joka opettaisi pelkästään lukiolaisia. . Jos oppilasmäärä alkaa laskea, Rautajärven tilannetta mietitään uudelleen ja Rautajärven, Kirkonkylän ja Aitoon kouluja tarkastellaan tulevaisuudessa yhtenä kokonaisuutena, Nest muistutti. Epaalan kaksiopettajaisen koulun oppilaat siirretään esityksen mukaan Kostian koululle. Hänelle vastattiin, että kuuleminen on parhaillaan menossa, ja että kunnan hallinnossa asiat käsitellään tässä järjestyksessä. Viimeisenä vetoomuksena vanhemmat pyysivät vielä Elina Virran suulla, että jos Epaalan koulu lakkautetaan, se saisi siirtyä Palokunnan talon tiloihin ja säilyttää siellä ?Epaalan hengen?. Lukion avulla yläkoulun opetuksen taso pysyy korkeampana kuin se pystyttäisiin pitämään ilman sitä. Käytettävissä on riittävän paljon päteviä opettajia, eikä yhden opettajan opetettavaksi tule liian monia aineita, Mauri Nest perusteli. Pälkäneen lukion pahimmat uhat ovat oppilasmäärän lasku ja alle 200 oppilaan lukioiden erityistuen mahdolliset leikkaukset tulevaisuudessa. Lukion osalta on sovittu, että kehittämistyöryhmä miettii omia ehdotuksiaan kevääseen asti, ja tilanne arvioidaan uudelleen sen jälkeen. Rautajärven oppilaiden kuljettaminen Aitoon kouluun taas tuottaisi huomattavat kuljetuskustannukset. Lisäksi Rautajärvellä riittää toistaiseksi oppilaita. . Sydän-Hämeen Lehti 7 ehdotukseen ei siis sisälly yhdenkään opettajan irtisanomista. Epaalan säästö on 143 000 euroa. Koulujen lakkautus- ja supistamis- Koulun puolustajien mielestä pitäisi tekevät valinnan sen perusteella, että kiinnittää huomiota myös imagoseik- lähellä on pieni ja turvallinen koulu. koihin. Sen jälkeen ollaan valmiit vaikka kuntaliitokseen, sillä Kangasalla on kolme koulua lähempänä meitä kuin Kostian koulu, Leena-Lotta Salminen totesi. Liisa Suova puolestaan halusi tietää, mistä seuraavaksi säästetään, sitten kun koulutkin on lakkautettu. . Epaalaan on vastikään saatu . Samaten molemmat opettajat siirtyvät Kostialle virkoihin, joita hoitavat nyt määräaikaiset opet- tajat. Seuraava säästökohde löytyy kuntakentän tarkastelusta, varoitti kunnanjohtaja Esko Arasalo. Eero Laesterä vahvisti, että kuntaliitos on sitä lähempänä, mitä vähemmän onnistutaan säästämään. Martti Soininen tivasi moneen kertaan, onko koulun henkilökuntaa, jolla on paras asiantuntemus asiassa, kuultu säästöpäätöksiä suunniteltaessa. Keskiviikko 9.10.2013 . Toivomus lienee tulkittava niin, että koulun nykyisten opettaji- käytäntöjä. en haluttaisiin jatkossakin työskenteEhdotukseen ei pyydetty kunnan levän yhdessä ja jatkavan sitä kautta edustajilta vastausta. shl ulla sirén Epaalan koulun parhaita perinteitä ja shl ulla sirén rahaa? Mirva Kittilä ja Mauri Nest viettivät illan kysymysten ja vaatimusten tulituksessa. Sanottua Puhutaan kuin lapsia voitaisiin viedä kuin lohia perattavaksi Kiinaan
Puhelimitse (03) 539 9800 Esa Lappalainen (vasemmalla) oli selvittänyt kunnan kanssa, millaisen mallilla Kuhmalahden talviuinti saataisiin pyörimään niin, ettei sen hinta nousisi kohtuuttomaksi. Kunnansaunan vuokra: Kuhmalahden talviuimarit esittävät edullisempaa hintaa ja lupautuvat lämmitys talkoisiin Talviuinti alkoi taksaneuvotteluilla Kuhmalahti Kuhmalahden talviuimarit ehdottavat, että kunnansaunan vuokra kohtuullistettaisiin heidän osaltaan 40 euroon. Kunnan uusien taksojen mukaan vuokra olisi noussut tänä vuonna 105,40 euroon. Talviuimareiden pitäisi kerätä yli sadan euron kausimaksua, jotta näin kova hinta saataisiin maksettua. Jos kunta suostuu talviuimareiden ehdotukseen, hinta pysyy ennallaan: uimarit maksavat sekä syyskaudesta että kevätkaudesta 20 euroa. Siihen saakka kunta oli vastannut lämmityksestä. edellisvuosien tapaan 30?40. Ensimmäisellä kerralla viilenevään Siuronsalmeen sukelsi vain toista kymmentä uimaria. Väki lisääntyy kuitenkin sitä mukaa kun säät viilenevät. Vesaniemestä maksetaan 55 euron päivävuokraa. Esa Lappalainen toimitti sopimuksen hallintojohtajalle, joka vie asiaa eteenpäin kunnassa. shl Tommi Liljedahl. Lisäksi he hoitavat saunan lämmityksen talkoilla. Talviuimarit tekivät kunnalle ehdotuksensa Vesaniemen talviuintisopimuksen pohjalta. Kuntaan toimitetun sopimuksen mu- kaan he avaisivat ja sulkisivat ovet itse, kolaisivat saunapäivisin kulkureitit ovelta avannolle, huuhtelisivat saunan ja pesutilat käytön jälkeen ja varmistaisivat avannon avoimena pysymisen. Kunta tarjoaisi tilat, hankkisi lämmityspuut ja avannon auki pitävän pumpun. Hinnan ja palvelutason ei tarvitse olla sama kunnan joka kolkassa, Kanga- salan hallintojohtajan kanssa asiasta neuvotellut Lappalainen sanoi. . Vuokra voidaan tarkistaa vuosittain, kuten Vesaniemessäkin. Silloin myös kausimaksu jäisi 40 euroon. Vesaniemen hinnat ovat edullisemmat, koska siellä on enemmän uimareita. Lappalainen oli samaa mieltä siitä, ettei Kuhmalahden hinta voi olla kohtuuttomasti kalliimpi kuin Vesaniemen taksa. Pienen pureskelun jälkeen talviuimarit pitivät ehdotettua 40 euron päivävuokraa kohtuullisena. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Pahin vaihtoehto on se, että kunnansauna menee myyntiin, hän huomautti. Kuhmalahden talviuimarit ovat valmiita lämmitystalkoiden lisäksi myös lumitöihin ja pieneen siivoukseen. Viime vuoteen verrattuna lisää tulisi lämmitystalkoiden osuus. Kuhmalahden talviuimarit ehtivät hoitaa lämmityksen itse jo kevään ajan. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Kuhmalahtelaisia ihmetytti, kun Vesaniemessä talviuimarit pääsevät 15 euron kausimaksulla jopa viidesti viikossa saunomaan ja uimaan. Kuhmalahdella maksu olisi lähes kolminkertainen, ja sauna lämpenee vain torstaisin. . Siuronsalmen rantasaunan edullisempaa 40 euron vuokraa perustellaan talkootyön osuudella: Kuhmalahdella talviuimarit lämmittävät puusaunan itse. Välitysmiehen roolin ottanut Esa Lappalainen sai perustella ehdotustaan talviuimareille. Talvitorstaisin saunalla ei ole juuri muuta käyttöä kuin avantouinti. Jos taas emme saa vuokraa vastaavaa summaa kokoon, keräämme uimareilta kolehdin, Esa Lappalainen sanoo. Lumitöitä tehdään talkoilla 40 euron kausimaksu on laskettu sillä perusteella, että kunta suostuu 40 euron vuokraan. Jos hinta on kovempi, uimarit joutuvat pohtimaan asiaa uudestaan. Talviuimarit ihmettelivät, miksi kunta nostaa saunan vuokran kerralla lähes kolmin- kertaiseksi. . Kunnansaunan käyttöaste on kova, sillä toimintaa on toista sataa päivää vuodessa. 8 Keskiviikko 9.10.2013 uutiset . Myös kunnansaunan perusteellisempi siivous olisi kunnan kontolla. Ehdotettu sopimus turvaisi talviuinnin jatkon neljän vuoden ajan. Eikö riittäisi, että korvaisimme sähköt ja puut? Esa Lappalainen muistutti, että kunnansaunan vuokran lisäksi kaikkia muitakin taksoja ollaan nostamassa, kun kunnan taloustilanne käy tukalaksi. . Viimeisetkin lähtevät liikkeelle, kun rantaan saadaan varsinainen avanto. Kuhmalahden talviuimarit ovat kunnan vaatimusten mukaisesti järjestäneet talviuinnille vastuutahon. Erillistä avantouintiseuraa ei lähdetty perustamaan, vaan Kuhmalahden Kisa on luvannut kerätä uimareilta maksut ja maksaa vuokrat kunnalle. Kisa toimittaa kunnansaunalle pankkisiirtolomakkeet tai lähettää uimareille laskut. Kisa hoitaa rahaliikenteen 40 euron kausimaksu perustuu siihen olettamukseen, että Kuhmalahden kunnansaunalle kertyy talviuimareita Talviuinti on harrastajilleen tärkeä. Se pitää sekä kehon että mielen kunnossa, sillä lauteilla tapaa mukavaa porukkaa. Talviuinti Sydän-Hämeessä Kangasala, Vesaniemi Luopioinen, Vohlisaari Pälkäne, Kostianvirta Kuhmalahti, kunnansauna ma ja ke klo 17?21 4 ?/kerta tai to?pe klo 16?20 15 ?/talvi ma klo 16?20 50 ?/talvi ma ja to klo 16?21 45 ?/talvi to klo 17?20 40 ?/talvi Kuhmalahden talviuinnin hinta asettuu suurin piirtein Pälkäneen tasolle, jos kunta suostuu alentamaan kunnansaunan vuokraa. Syyskauden ja kevätkauden 20 euroa maksetaan erikseen. . Avantouinti ei ole kunnan peruspalvelu. Jos rahaa jää yli, Kisa voi käyttää sen sopivaan kohteeseen
siitä kannattaa nauttia, oikein varastoon. Jarkko LOPDLQHQ VXXQQLWWHOXSDOYHOX P\\PlOlVVl QRSHDW WRLPLWXNVHW PRQLSXROLQHQ PDOOLVWR WXNNXKLQQDW YDOPLVWXV RPLOOD WHKWDLOOD HL RVWRUDMRLWXNVLD P\|V MlOOHHQP\\MLOOH V I S I ON V I S I ON KEITTIÖT LIUKUOVET Myös liukuovet ja tilanjako-ovet! Vaikka heti mukaan! Kuvan mukaiset komerot YDONRLVHW PDDODWXW +2/9,.$$5, 7$/2132,.$ WDL 6,/(b RYHW 325? sis. Lukijalta-palstalla Jussi Järvisen kirjoitus, jossa ruodittiin onnistuneen harvennushakkuun mahdollisuuksia paljolti metsäkoneen kuljettajan näkövinkkelistä. Talon yhtiösopimusta tehtäessä pohdittiin nimeä. Pankin konttoritoimikunnan puheenjohtajana toimi tuolloin haltialainen Vilho Virtanen. Hänen mielestään nimeen olisi kiva saada mainintaa Kukkiajärvestä. Villen vaimon nimi oli Helmi ja esitin nimeksi Kukkianhelmi Oy. Jaakko Tuokko. Samalla kirjoituksessa kommentoitiin hiljakkoin harvennushakkuuteemalla ilmestyneen Mhy Roineen jäsenlehden näkökulmia. On oikein hyvä, että metsien harvennushakkuiden eri vaihtoehdoista käydään keskustelua ja harvennuksen käytännön toteutukseen kiinnitetään huomiota- erityisesti siksi, että metsissä on eri syistä harvennusrästejä. 8,28 snt/p + 14,76 snt/min (alv 24%) Metsänhoitoyhdistys kommentoi harvennushakkuita Sydän-Hämeen Lehdessä oli 2.10. Nimellä ei ole siis yhteyttä matkaan Holjasta tai Luopioisten kirkonkylästä Rautajärvelle. Samalla kerron tarinan, miksi Osuuspankin kirkonkylän taloyhtiön nimi on Kukkianhelmi. Nyt konekautena osaavan ja tunnollisen hakkuukonekuljettajan jälki voi olla yhtä laadukasta. Edellytyksenä on tarpeellisen ennakkoraivauksen teko ennen hakkuuta.? Pekka Jaatinen toiminnanjohtaja mhy Roine Hämeenlinnan KEITTIÖKALUSTETUKKU S , Eino Leinon katu 17, 13110 Hämeenlinna, PD WL SH OD Urjalan KEITTIÖKALUSTETUKKU S , Peltorinteentie 10, 31760 Urjala, PD NH SH WR MD OD VXOM Remontti- IKKUNAT kotiin ja mökille edullisesti! Ikkunasto Oy S , Urjalantie 101, 31760 Urjala Rautajärven Kympinpesän nimestä Sydän-Hämeen Lehdessä olleessa jutussa (SHL 2.10.) Rautajärven uusista asukkaista ihmeteltiin, mistä Kympinpesä-niminen kiinteistö on saanut nimensä. Taloon tuli aikoinaan toimimaan kaksi pankkia: Osuuspankki ja Postipankki. Talon yhtiösopimusta tehtäessä pohdittiin sen nimeä, jolloin nimeksi tuli Markanpesä. Nimeä ei kaupparekisterissä kuitenkaan hyväksytty, ko. niminen yhtiö oli jo olemassa. Nimi muutettiin Kympinpesäksi, joka myös rekisterissä hyväksyttiin. . 8,28 snt/p + 14,76 snt/min (alv 24%), Matkap. Tavallaan konekuski saattaa olla tilanteessa ?puun ja kuoren välissä?. En kuitenkaan tunnista sitä, että Mhy Roineen jäsenlehdes- sä olisi yleisemmin arvosteltu minkään yksittäisen tahon tekemiä harvennushakkuita tai väitetty pienempien hakkuukoneiden tuovan suurempiin metsäkoneisiin verrattuna ylivertaista etua kaikissa kohteissa, tai aina parempaa tuottoa metsänomistajalle. Metsäasioissa ollaan tekemisissä luonnon ja ihmisten kanssa, eikä useinkaan ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua, joka sopisi kaikille. Metsurikauteen ei laajassa mitassa liene paluuta ja myös harvennushakkuut toteutetaan jatkossa pääosin konehakkuuna. Selvää kuitenkin on, että metsänomistajille on hyvä olla tarjolla eri vaihtoehtoja harvennuksen toteutukseen ja Mhy Roineen puunkorjuupalvelu palvelee juuri tätä tarkoitusta. Mhy Roineen korjuupalvelun pääasiallista työsarkaa ovat usein pieniläpimittaiset, ensihar vennusvaiheen ja energiapuukorjuun puustot. Ne eivät usein ole muiden toimijoiden kannalta kovin houkuttelevia työmaita . varsinkin, jos on kyse pienistä kohteista. Mhy Roineen koneyrittäjillä on käytössään vaihtelevan kokoista konekalustoa ja varsin monet metsänomistajat ovat olleet tyytyväisiä pienemmän kokoluokan koneiden hakkuujälkeen. Metsänhoitoyhdistyksen puunkorjuupalvelu tukee toimialueen metsien hoitoa ja on tärkeässä roolissa metsänomistajien metsätalouden kannattavuuden kannalta. Yhteenvetona voitaneen todeta, että jokaiseen harvennusta kaipaavaan metsään sopivaa tai yhtä ainoaa oikeaa yleiskonetta ei ole olemassa. Lienee sopivaa lopettaa tämä vastine suoraan lainaukseen Mhy Roineen 2/2013-jäsenlehdestä: ?Vielä 1990-luvun alussa merkittävä määrä harvennushakkuista tehtiin metsurityönä, jolloin hakkuu oli puukohtaista ja ajourat olivat noin 30 metrin välein. Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 9.10.2013 keittiöt, komerot, kodinhoitohuoneet, wc-kalusteet, ovet, liukuovet, tilanjako-ovet 9 lukijalta Lukijan kuva Kaunis lokakuu Meiltä myös ihan tavalliset KEITTIÖT! Syksy näyttää meille luonnon viimeisen komean värinäytelmän ennen ankeaa loppusyksyä . Metsäkoneen kuljettajan rooli tässä kokonaisuudessa on ratkaisevan tärkeä, eikä tämän roolin täyttäminen ole aina helppoa: välttämätön ennakkoraivaus saattaa olla jäänyt tekemättä, kelirikko on päällä tai puitteet muutoin metsässä eivät ole suosiollisia pyrittäessä hyvään harvennusjälkeen. tangon ja hyllyn (1000), 4 hyllyä (500), ryhmän korkeus 2350, leveys 1500 osina ZZZ NHLWWLRNDOXVWHWXNXW ¿ ZZZ YLVLRQOLXNXRYHW ¿ Pirkanmaan KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy S , Teollisuustie 4, 33470 Ylöjärvi, DUN OD Lankap
Nopea reagointi on aina ollut yrittäjälle luonteenomaista. Kasvua Hile ei ole koskaan erityisemmin yritykselleen tavoitellut. En olisi voinut kuvitellakaan. jopa niin suurena, että perinteistä monen minuutin maailmaasyleilevää juhlapuhetta odotellut juhlayleisökin yllättyi, kun palkinnonsaaja ei häkellyttävässä tilanteessa pystynyt sanomaan kuin kiitoksen. Tunne välittyi kuitenkin kaikille ilman sanojakin. Luottamus tärkeintä Jenkka Jazz tahditti iltaa ?palkintojenjaon? jälkeen. Hile perusti yrityksensä Siivouspalvelu Sari Hile Oy:n vuonna 2002. . Vaikka se vaati pientä rohkaistumista, syntyi päätös lopulta nopeasti. 10 Keskiviikko 9.10.2013 . Sydän-Hämeen Lehti tekijät Sari Hile myöntää yllättyneensä täysin saamastaan kunnianosoituksesta. Arki on jatkunut ihan niin kuin ennenkin, eivät maanantaiaamut miksikään muutu. Mitään en ole juuri suunnitellut, vaan menen virran mukana, Hile hymähtää.. Ja niin sen kuuluu ollakin, arvioi kangasalalainen yrittäjä Sari Hile. Hän pokkasi viikonloppuna Vuoden yrittäjän palkinnon Mobiliassa järjestetyssä Kangasalan Yrittäjien vuosijuhlassa. Tunnustus tuli täytenä yllätyksenä . Aiemmin valittujen listalla on ollut suuria ja pitkään toimineita yrityksiä, hän miettii. Tunnustus: Vuoden yrittäjä Kangasalla on Sari Hile Iloinen ilta yrittäjäjuhlassa huipentui melkoiseen yllätykseen kangasala Yrittäjäristein palkittujen puheenvuoron käytti Kangasalan Lääkintävoimistelun Simo Uusi-Mikkola. . Siitä huolimatta työntekijämäärä on kuin huomaamatta kasvanut viiden vuoden takaisesta kolminkertaiseksi nykyiseen runsaaseen 15:een.
niin asiakkaan ja yrityksen kuin yrityksen ja sen työntekijöidenkin välillä. . Se on se ykkösasia. Saarinen päätti kuitenkin laittaa saman tien pystyyn oman liikkeen. . vaikka ryhmä sai täydennystä vaihto-oppilasvuoden jälkeen takaisin palanneista. Monella kampaajan ammatista unelmoivalla on turhan ruusuinen kuva työstä. Ohjelma näyttää asiakkaalle, millainen väristä tulee. Toisaalta jo ihminen on tyytyväinen vihreään päähän, niin sitten tehdään vihreä väri, Saarinen sanoo. shl Tommi Liljedahl. Melkein samalla rahalla avasin oman liikkeen. Ei se niin vaikeaa olekaan. Ja sekin auttoi, että koulussa opeteltiin yrityksen perustamista, Nea Saarinen sanoo. Yrittäjyys ei ollut hyppy tuntemattomaan, sillä myös Saarisen vanhemmat ovat yrittäjiä. . Silloin pitää osata kysellä, millaisia kampauksia asiakkaalla on ollut, ja mistä hän tykännyt tai mitä ei ainakaan tahdo. Lehtien kuvissa on oma vaaransa, sillä niistä katsellaan helposti vain hiusmallia, eikä mietitä, miten se sopii omiin kasvonpiirteisiin. . Toiset taas miettivät mielellään kampaajan kanssa, millaisen leikkaus tai väri sopisi. . Monesti huomaan, että bussissakin tulee katseltua, miten joku leikkaus tehty tai mitä värejä on käytetty. Uusi tekniikka hyötykäyttöön Parturi-kampaamo Auroran ikkunaan ei ole vielä merkitty vakituisia aukioloaikoja. Toisilla taas tuli allergiaoireita. Minä pyrin hankkimaan harjoittelupaikan mahdollisimman erilaisista liikkeistä, jotta saisin arjesta monipuolisen ja totuudenmukaisen käsityksen. Tuore yrittäjä tietää, että asiakaspalvelu vaatii oikeaa asennetta. Yrittäjäksi ei ole vaikea ryhtyä 19-vuotias parturi-kampaaja on Pälkäneen nuorin yrittäjä. Hän saa yrittäjäksi ryhtymisen kuulostamaan helpolta. . Maksuautomaattia joutuu odottamaan vielä viikon, joten kortilla ei pysty vielä maksamaan. Olen varautunut siihen, että teen töitä kuusi päivää viikossa. Joku koki alan muuten vain liian raskaaksi joko fyysisesti tai henkisesti. . Kortistosta näkee helposti, mitä olemme viimeksi tehneet ja oliko lopputulos hyvä. Määrätietoiset asiakkaat eivät kaipaa tablettiohjelmia tai lehtikuvia, vaan tietävät itse, miten haluavat hiuksensa laitettavan. Meillä oli paljon harjoittelua. Naapurissa palvelee parturi Mervi, ja Saarisen liiketilassa toimi kesään saakka Jaana Hokkasen parturi-kampaamo. Koulu karsii ruusuiset unelmat Nea Saarinen lähti suoraan yläasteelta Hämeenlinnaan koulutuskuntayhtymä Tavastiaan. shl jani oksanen Paristakymmenestä koulussa Nea Saarinen aikoo palvella parina iltana myöhempään, jotta kaupungissa töissä käyvät ehtisivät parturin tuoliin. . Parturi-kampaamo Aurorassa alkaa olla kaikki valmista. Sydän-Hämeen Lehti 11 Parturi-kampaamo Aurora: Nea Saarinen pisti 19-vuotiaana pystyyn oman liikkeen Pälkäneen nuorin yrittäjä pälkäne Hänen mukaansa tärkeintä toiminnassa on luottamus . Virallisesti liike avaa tällä viikolla, mutta ensimmäiset asiakkaat istuivat tuoliin jo viime viikolla. . Timanttiristin 30-vuotisesta urasta pokkasi Kangasalan Lääkintävoimistelun Simo Uusi-Mikkola, ja 20-vuotisen uran kunniaksi myönnetyn kultaisen yrittäjäristin sai Sähkö-Iskelän Heikki Mustila. 10-vuotisen yrittäjätaipaleen johdosta myönnetyn hopeisen yrittäjäristin sai noutaa Kangasalan Kopal Oy:n Timo Korhonen ja viisivuotisesta yrittäjäurasta Anna-Reetta Muranen Studio Reetta Muranen Oy:stä. Kuten Vuoden yrittäjäkin, yllättyi yrittäjäristit saanut nelikkokin täysin. Tämä tuli puun takaa. Nämä eivät ole kuitenkaan mitään henkilökohtaisia, vaan kaikkien yhteisiä saavutuksia, tiivisti Simo Uusi-Mikkola. Juhlavassa illanvietossa oli mukana lähes 250 henkeä. Lähetti astuu sisälle, ja Nea Saarinen kuittaa paketillisen hiustenhoitotarvikkeita vastaanotetuksi. Hän tietää, että jatkossa ajan hermoilla pysytteleminen vaatii kouluttautumista ja omaa aktiivisuutta. . Nea Saarinen aikoo säätää niitä tarpeen mukaan. . Kampaaja puolestaan näkee, mitä väri- ja hapetusaineita värjäykseen pitää käyttää ja miten kauan. Laitteelle voi tallentaa myös asiakaskortiston. . He kannustivat oman liikkeen perustamisessa ja auttoivat monissa käytännön järjestelyissä ja pikkuasioissa, Nea Saarinen kiittelee. Tampereella tai Hämeenlinnassa parturi-kampaamoa perustavalle ei ole tarjolla starttirahaa. Tuttuja voi hienovaraisesti johdatella, jos haluavat sellaista, mikä ei heille sovi. Silloin asiakkaat voisivat varata itselleen sopivan ajan vaikka iltamyöhällä, kun ei enää kehtaa soittaa. Uutta tekniikkaa hyödynnetään myös asiakaspalvelussa. Olen miettinyt, että ainakin parina iltana jatkaisin päivää iltaseitsemään saakka, jotta kaupungissa työssä käyvät ehtisivät paremmin kampaajalle tai parturiin. Nea Saarinen aikoo hyödyntää nettiä markkinoinnissa, ajanvarauksessa ja asiakaspalvelussa. . Moni huomasi nopeasti, etteivät selkä tai jalat kestäneet seisomista. Nea Saarinen sanoo, että käytännönläheinen koulu teki tutuksi sekä ammatin hyvät että huonot puolet. Nea Saarinen esittelee Schwarzkopfin toimittama tablettitietokonetta, jonka kanssa voidaan valita sopiva hiusväri. Kenties näkyvimmin yllättyi Muranen, joka toimi tilaisuudessa kuvaajana ja keskittyi työhönsä sen verran tiiviisti ettei huomannut lähestyvää tunnustusta edes esittelypuheen perusteella. . Sen jälkeen sitten katsotaan, hoituvatko hommat kuten pitää. Erityisen tyytyväinen yrittäjä on siihen, että hän on pystynyt avittamaan nuoria työelämään yrityksensä kautta. Kun yrityksen toimitilat ovat pihassa ja asiakkaat maailmalla, liikenevä vapaa-aika kuluu mieluiten oman perheen parissa. Yhteisiä saavutuksia Yrittäjäjuhlassa palkittiin yrittäjäristein neljä paikallista yrittäjää. Maksan vuokran sen mitä vuokratuoliyrittäjänä menisi liikkeen pitäjälle. aloittaneesta vain 16 suoritti hiusalan perustutkinnon ja valmistui parturi-kampaajaksi . Muuten kaikki alkaa olla kunnossa, Saarinen sanoo. Asiat ovat edenneet ripeästi sen jälkeen kun hän heinäkuussa päätti ryhtyä yrittäjäksi. Vastavalmistuneelle parturikampaajalle oli tarjolla hyviltä paikoilta vuokratuoleja, joissa voi hankkia omaa asiakaskuntaa ennen kuin lähtee yrittäjäksi. Loin heti ryhmän Facebookiin, ja haaveena on, että saisin ajanvarauksen myös nettiin. Jos asiakkaalle sopii, voin ottaa myös kuvan. Pälkäneelle rahoitus järjestyi, koska alalla ei ole ylitarjontaa. Parturi-kampaamo Aurora avaa Fiinan talossa Onkkaalantien ja Takojantien risteyksessä, jossa ihmiset ovat tottuneet käymään parturissa ja kampaamossa. Keskiviikko 9.10.2013 . Kaikki vuokratuolipaikat olisivat olleet kauempana ja edellyttäneet auton hankkimista. Jos itsellä on huono päivä, sitä ei saa näyttää asiakkaalle. Ja perustyö eli hiusten leikkaaminen ja värjääminen sekä kampauksien tekeminen on kuitenkin kivaa ja luovaa työtä. Vastavalmistuneena parturi-kampaajana Nea Saarinen tuntee ajan trendit
Mutta sydän tässäkin hommassa pitää olla paikallaan. Helposti lähestyttävyys juontaa varmasti osin juurensa Koiviston työhistoriasta. 1990-luvun alusta aina vuoteen 2004 Koivisto työskenteli Snellmanin lihajalosteen tuoteesittelijänä. . Siitä tavasta en aio luopua! shl Krista Kaitasuo Jouko Poukkanen on ensimmäinen Luopioinen -mitalilla palkittu yrittäjä.. Ja vihdoin sain kavereiden kanssa aikaiseksi ryhtyä käymään Kuohussa uimassa. Laatikoita ja kaappeja on tullut auottua toimiston puolella ja pohdittua, millä tavalla sitä saisi oman kädenjälkensä näkymään myymälässä. Jatkossa hänen on tarkoitus työskennellä niin paljon kuin mahdollista myös myymälänpuolella, mutta toimistotoitäkin on välillä tehtävä. Luovuutta ja S-ketjun ohjeita pain vapaan sijaisuutta. Kun Pälkäneen S-marketin entinen marketpäällikkö Ville Inkilä siirtyi Tampereen Sokoksen vt. Kahdesti vuoden hiihtokeskuksena palkittu Sappee on noussut maan kymmenen suurimman hiihtokeskuksen joukkoon. Viime vuonna hiihtokeskus sai vielä laajemman tunnustuksen: hiihtokeskuksesta ympärivuotiseksi matkailualueeksi kasvanut Sappee palkittiin Vuoden kotimaisena matkailuyrityksenä. Valtuusto päätti Luopioinen-mitalista viime vuoden lopussa. Miehen ilme oli aikalailla tiukka. mahdollistaja 2006 Jarkko Pihkala, kuntapäättäjä ja Aitoon koulutuskeskuksen vetäjä 2011 Rauno Haapanen, pitkäaikainen kunnanjohtaja 2012 Jouko Poukkanen, Sappeen toimitusjohtaja, matkailuelinkeinon kehittäjä Tunnustus: Hiihtokeskuksen johtaja vastaanotti 6. Pidän työnteosta niin paljon, että se on minulle kuin harrastus. Silloin kun Koivisto ei satu olemaan töissä, viettää hän aikaansa kissojensa Akun ja Roopen ja lastenlasten kanssa. Kangasalan Lihasulassa sijaitsevan talo pihoineen tarjoaa myös paljon puuhaa. . Koivistolla on jo mielessä. Henkilökuntakin täällä on kaikin tavoin aivan huippua, asiansa osaavaa. Joitakin uudistuksiakin ? eritoten käyttötavarapuolelle . 12 Keskiviikko 9.10.2013 . Tosin uskallan myös antaa palautetta ja olla tarvittaessa jämäkkä. Sydän-Hämeen Lehti tekijät Luopioinen-mitalit 1993 Aarre Kailanpää, kouluneuvos, kansalaiskoulun kehittäjä ja kotiseutumies 1996 Urho Mäkirinta, Kukkian ormiotutkija 2004 Asko Valkama, kunnan rakennusmestari, kelkkakaistojen ja ?sadan tonnin talojen. On hyvä tulla työpaikkaan, jossa perusasiat ovat kunnossa, eikä suuriin toimenpiteisiin tarvitse ryhtyä. Mitali ojennettiin sunnuntaina Kostia-juhlan yhteydessä. . Luovuus on sallittua ja jopa toivottavaa, vaikka tiettyjä ohjeita pitääkin noudattaa. Tuoteryhmien valikoimaluokkia voi halutessaan pienentää tai kasvattaa kysynnän mukaan ja tilojen puitteissa. Snellmanin Sinänsä uusi työ ei ole valtava tuote-esittelijänä loikka Koivistolle, sillä hän on ollut aiemmin vastaavassa työssä Kangasalan S-marketissa. Siellä Koivisto teki vanhem- Suullisen palautteen ja työtyytyväisyystutkimusten tulosten mukaan Koivistoa pidetään helposti lähestyttävänä esi- Pidän työnteosta niin paljon, että se on minulle kuin harrastus. miehenä. . Osa puolestaan tokaisi, että maistaa mutta ei osta, mutta lähtikin sitten pöytäni luota lihapaketti kainalossa. Kun palvelutiskit kaupoista 1990-luvulla vähenivät, luopuivat firmat myös konsulenteistaan. Koivisto vietti vaivaisen vuorokauden työttömänä, kun uudet tuulet jo veivät hänet Kangasalan Prismaan ja Orituvan marketpuolen päälliköksi. Aina töissä . Hänen johtamansa Sappee tuo kuntaan matkailutuloa, työpaikkoja ja myönteistä mainetta. Kunnanvaltuuston puheen- johtaja Petri Urkko sanoi, että Sappeen periaatteena on ollut alusta alkaen, että se mikä tehdään, tehdään kunnolla. Laatuun panostaminen on kannattanut. En ole mikään pelottava esimies, joka leijuu tuolla muun henkilöstön yläpuolella. Minulla on vähän se vika, että olen aina töissä. Luopioinen-mitalin Luopioinen-mitali Jouko Poukkaselle Sappeen toimitusjohtaja Jouko Poukkaselle luovutettiin Pirjo Koivistolla on jo mielessään joitakin uudistusideoita S-marketin käyttötavarapuolelle. Pälkäneen S-market: Uudella marketpäälliköllä Pirjo Koivistolla on se vika, että hän haluaa aina olla töissä ?En ole pelottava esimies? . Siinä kaikki turha jännittäminen katosi, kun joka päivä kulki eri kauppojen väliä ja jutteli kaikenlaisille ihmisille. Koivisto tietää, ettei tuoteesittelijän tule vain pönöttää pöytänsä takana, vaan asiakas on saatava tutustumaan tuotteeseen. sunnuntaina Kostianvirran taistelun 300-vuotisjuhlien pääjuhlassa Luopioinen-mitali. Pälkäneen kunnanvaltuusto voi myöntää mitalin yksimielisellä päätöksellä henkilölle, yhteisölle tai yritykselle, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti kunnan hyväksi esimerkiksi kunnallisella, taloudellisella, kulttuurin tai liikunnan saralla. Jouko Poukkanen on ensimmäinen Luopioinen-mitalilla palkittu yrittäjä. Kun sitten kerroin olevani Pälkäneen naapuripitäjästä Kangasalta, ja vieläpä maalta, tunsin heti kuinka jää väliltämme suli, Koivisto hymyilee. Koivisto on työskennellyt Pälkäneellä viikon verran. Ensimmäiset päivät hän on tutustunut uuteen työnsarkaan ja -paikkaan. Vaikka S-ketjulla on tietyt säädökset, joita pitää noudattaa, ei Koivisto koe käsiensä olevan sidotut. . kehityspäälliköksi, päätti Koivisto hakea vapautuvaan toimeen. . Et kai sinä tänne Tampereelta ole tullut? Näin uteli eräs vanhempi herrasmies Pirjo Koivistolta tämän ensimmäisenä työpäivänä Pälkäneen S-marketilla. . Oli niitä sellaisiakin ihmisiä, jotka kävivät vain maistamassa
03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com RISTO RIKKONEN . (03) 379 2940 . Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Autoilu Hammasteknikot Kiinteistönvälitystä -17 MA-PE 9 Markus Huttunen Erikoishammasteknikko Hammasteknikkomestari Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja KALERVO INGALSUO p. Kauppakirjat . 03-377 1818, 0500 - 621 294 Kangasala, myös iltaisin Kotimainen, yksityinen ja edullinen katsastusasema Kangasalan Lentolassa. Määräaikaiskatsastukset AIKAA VARAAMATTA henkilö- ja pakettiautoille. Laskimme jo ennestään edullisia hintojamme! KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Lentolan teollisuusalueella, Lentolantie 12, 36220 Kangasala Puh. 0400-566 937 Myös ilta- ja viikonloppuaikoja. - plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet Rautajärven Viemäripalvelu p. (03) 379 0333 ASIOINTIPALVELU Keskusaukio 2, p. 8-18, la 9-14, p. 040-588 0642 tai 03-543 3159 Tervetuloa! TETEKA Eläinlääkärit ELÄINLÄÄKÄRI VILLE SUUTARI KOTIVASTAANOTTO PÄLKÄNEELLÄ Puh. 040 184 8317 Hippeläinen * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut Ellintie 6, Kangasala P. Keskiviikko 9.10.2013 . (03) 379 0008 www.aleksinlkv.net Kirjanpitotoimistot Hammasteknikot Erikoishammasteknikko KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. 0400-404 425 Vastaanotto sopimuksen mukaan. P. (03) 377 1140 PEKKA VALTONEN P. 010-239 0880, FAX. 3753 218, 0400-335 443 Kohtuuhintaista palvelua! PALVELEMME: ma-pe 10-18, la 10-14 vasti Jousta luona. aan k k ia s a taisin Myös il ppuisin. nlo o k ii v ja nen Ilmaielinpuh onta! neuv www.kangasalankirjakauppa.fi RENGASMYYNTI Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa Kirpputorit KIRPPUTORI PARKKI VIIALASSA p. www.tv-hugg.com Optikot Kopinkulman Optiikka Kangasala, Tampereentie 1 P. Taloushallinnon palvelut ? P. (03) 377 3447 Avoinna: ark. 8-17, p. Testamentit ym. - AKUT Avoinna: ark. 040-5876139 hannele.haataja@morilea.fi Perunkirjoitukset Merkillisen reilu. PERUNKIRJOITUKSET T . 0400 556 638 Roineenkatu 12, Valkeakoski Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen www.kangasalanautokatsastus.? Kirjakaupat Pitopalvelut www.morilea.fi Morilea Oy PITOPALVELU Hannele Haataja, p. (03) 358 6911 Hinauspalvelut TV-DIGIHUOLTO Viemäripalvelut Silmälääkäri Tarja Maaranen Optikko Hanna Saikku-Salo Löydät meidät myös Facebookista! Av.: ma-pe 10-17, la 10-13 Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto 0400 78 68 00 Hinaus 24h Siiki & Karhu www.hinaus24h.fi Pa ! a st i ll a k i a p a rast
Kaikkein ihmeellisin muisto on se, kun kerran näin yhden nunnan konttaavan ojassa tien vieressä. Maa on muutenkin Muokkaus loppusyksystä tai vasta multavaa, Hiltunen iloitsee. Silmämääräinenkin tulos keväällä tietää sitä, että aluskasvin vil- Aluskasvin siementä kuluu jely vähentää hehtaarikohtais- kohtuullisen vähän. Jos halutaan reippaasti lisätä kerätä typpeä, niin raiheinän ja timotein seos on kaikkein tehokkain, jos maa muokataan vasta keväällä, hän lisää. Aiemmissa tutkimuksissa esille tullut hyvä uutinen viljelijän kannalta on se, että satoMaa tehtailee tasot pysyivät samoina, vaikka itse typpeä väkilannoitusta vähennettiin. Hankevetäjä Sari Hiltusen Aluskasvia viljelevälle myös peltoon kaivamasta kuopasta EU-tukiosuus on hiukan suuerottuu valkoapilan juuria ja rempi. juurinystyröitä. . Mustapukuisten joukko listujaa. Heistä neljä menehtyi sota- Raitio mainitsi. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Lintulan luostari: Nunnat ja yksi pappismunkki asustivat sota-aikaan kuusi vuotta Kuhmalahdella Evakkonunnien muisto elää Kuhmalahti Ainoa näkyvä merkki evakossa olleista nunnista on uuden Kuhmalahdella sotien aikana hautausmaan muistoristi. evakossa olleiden nunnien muistoa halutaan yhä vaalia. Sen osoitti runsas osallistumi- Mustapukuisten nen sunnuntain ekumeeniseen joukkoa ihmeteltiin jumalanpalvelukseen ja sitä Kesällä 1940 Kuhmalahdelle seuranneeseen muistopalve- asettuneet nunnat, joukossa lukseen, panihidaan, Kuhma- yksi pappismunkki, viipyivät lahdella menehtyneiden nun- pitäjässä yhteensä kuusi vuotta. He kaikki asuivat suurimman nien haudalla. Juhlapäivän sanajumalanpal- osan ajasta Ala-Hinkkalan tavelus keräsi lähemmäs sata osal- lossa Vehkapuntarin kylässä. . Täällä on typpitehdas toiminnassa. Biomassa, josta puolet on maan alapuolella, voi kasvaa jopa 3000 kilolla hehtaaria kohden. Ympäristön kannalta iso merkitys on myös sillä, mihin aikaan pelto syksyllä muokataan tai kynnetään. Meistä lapsista tuntui ihmeellisestä, kun nunnat tulivat perunamaalle pitkät helmat maata viistäen. Keskinen kylvi keväällä vehnälohkolleen samanaikai- Tutkija Hannu Känkänen ihastelee hyvää aluskasvikasvustoa. Samalla Keskinen kylvi apilaa koelalalmyös vesistöt kuormittuvat vä- leen 2 kiloa hehtaaria kohden hemmän, kun aluskasvillisuus ja italianraiheinää 6 kiloa hehtaarille. sitoo maamassaa. . Tärkeintä on, että se peittää peltolohkoa, Hannu Känkänen vahvistaa. Typen valmistamisen ohella raiheinä lisää maan multavuutta. PirkkoLiisa Vappula muistaa olleensa isovanhempiensa mukana kiitosjuhlassa. . Meiltä annettiin jauhoja ja perunoita. . Keskellä tilan isäntä Tarmo Keskinen vierellään Ritva Tolppa ProAgria Etelä-Suomesta. sesti sekä tuotantokasvin että italianraiheinän ja valkoapilan siementä. Kun vehnä puitiin pellolta pois, sen alta koealueilta paljastui tasaisen vihreä matto aluskasvin kasvustoa. . Aluskasvuston ei tarvitse olla kovin rehevää. Heillä oli harmaat työvaatteet, vähän he niitä kuorivat, kun tulivat sisälle syömään. Pitkiä hameita ihmetteli myös nuorena poikana Tuomo Rauhalahti. . Tarmo ta väkilannoitemäärää. Työväestä kun oli huutava pula miesten sotiessa rintamalla. Vaatimatonta elämää viettäneet nunnat saivat töistä vastineeksi pientä rahapalkkaa. He hankkivat myös elantoa marjastamalla, kalastamalla ja sienestämällä Ala-Hinkkalan isäntäväen kanssa. Perunan nostossa ja tietä rakentamassa nunnat auttoivat myös Vappulan tilan väkeä. . Samat meiningit siellä oli kuin nyt hautausmaalla. Syksyllä muokkausajankohdalla on tosi iso merkitys, Känkänen korostaa. Keskisen tilalla ainakin osa koealasta kynnetään vasta keväällä hankevetäjän pyynnöstä. Viljelijöiden ja YmpäristöKompassihankkeen vetäjien yhdessä tekemien viljelykokeiden avulla kerätään hyviä toimintatapoja ja arvokkaita viljelykokemuksia alus- ja kerääjäkasvien vaikutuksesta. Yksi tärkeä projektin tavoite on välittää tietoa ja kokemusta kaikkien pirkanmaalaisten viljelijöiden käyttöön. MAIJA NIEMINEN-PESSI. Juhlapäivän tilaisuudet Pitäjäläiset oppivat tuntemaan järjestettiin heidän ja kaikkien nunnat ahkerina ja ystävällisinä pitäjässä asuneiden nunnien ihmisinä. Pääosin umpivenäläisten luosmuistoksi. Viimeisin Kuhmalahdella tarin asukkaiden ja kyläläisten olleista Lintulan luostarin asu- tottumista toisiinsa helpotti se, keista menehtyi vuonna 1998. Vähitellen heihin totuttiin. vuosina, kaikki syksyllä 70 vuotta sitten. Mukana oli edustusto Lintulan luostarista saarnan pi- aiheutti alkuun ihmetystä umtäneen isä Hermannin johdolla, piluterilaisessa Hämeessä. Heinäaluskasvien on todettu vähentävän typen huuhtoutumista 5-40 kiloa hehtaarilta. . Hyvännäköistä kasvustoa, MTT:n vanhempi tutkija Hannu Känkänen kehui viime perjantaina pidetyssä katselmuksessa. . Naaoman seurakunnan väkeä ja mo- pureille heidän jokapäiväinen nia osallistujia myös naapuriseu- elämänsä oli uusi ja outo kokemus, nunnien evakkovuosista rakunnista. Kuhmalahdelle tuli evakkoon Pentosalin kahvitilaisuudessa alkujaan nelisenkymmentä nun- kertonut historioitsija Raine naa. Maan muokkaamista viivyttämällä vähennetään huuhtoutumisen riskejä. . Koko maassa puhutaan jopa tuhansista tonneista, tutkija Hannu Känkänen tietää. . Ajattelin, että aluskasvit olisivat roihahtaneet vielä voimakkaampaan kasvuun sen jälkeen, kun olin puinut vehnän päältä pois, isäntä itse luonnehti näkymiä. Tutkimusten mukaan apila aluskasvina korvaa seuraavan vuoden typpilannoitustarvetta yleensä 10-30 kiloa hehtaaria kohden ja jopa 60 kiloa, jos kasvusto on rehevää. Kulkivat helmojensa kanssa kellarista hakemassa siemenperunaa ja syksyllä taas noston aikaan veivät sinne perunoita. Tien tekijöinäkin nunnat kunnostautuivat Rauhalahden kotona, kun he rakensivat tiepohjaa vieri viereen asetettujen risukimppujen avulla. Oli tarkoitus viedä sinne ruokatarvikkeita. Mahtoiko siinä jotenkin rangaista itseään, juhlapäivän tilaisuuksiin osallistunut Tuomo Rauhalahti mietti. Nunnat yrittivät järjestää evakkoluostarinsa elämän samanlaiseksi kuin se oli ollut Lintulassa. Kyläläisetkin osallistuivat joskus hartaushetkiin. 14 Keskiviikko 9.10.2013 kyliltä . että nunnat kävivät töissä lähi- tienoon taloissa. Teetä ja limppua tarjottiin, Vappula muisteli ortodoksien tapoja. Maataloustöihin tottuneet shl Maija Nieminen-Pessi Kuhmalahdella menehtyneiden nunnien haudalla pidettiin ortodoksisen perinteen mukainen muistopalvelus, panihida. Aluskasvit viljapelloissa keventävät ympäristön rav Viljelykokeilu: Tarmo Keskisen tila mukana paitsi hehtaarisatoihin niin myös lähialueen ympäristöön. Etenkin sateisina vuosina puiduilta, paljaiksi jääneiltä sänkipelloilta huuhtoutuu ravinteita vesistöihin valumavesien mukana. Sahalahti Helpotusta vesistöjen kuormittumiseen ja samalla maan Se, miten viljelijä muokkaa ja typpilannoitustarpeen vähenlannoittaa peltojaan, vaikuttaa tämiseen on etsitty tänä kas- vukautena seitsemällä pirkanmaalaisella tilalla yhteistyössä ProAgria Etelä-Suomen neuvojien kanssa. Keväällä tuotantokasvien sekaan kylvettävät aluskasvit mahdollisina valumien suitsijoina olivat kokeilussa sahalahtelaisen Tarmo Keskisen tilalla. Sama kulkuväylä, vuosien mittaan paranneltuna tosin, on käytössä edelleen.
Pienet, nuppineulanpään kokoiset reiät kuoressa ja ruskea puru reikien ympärillä ja puun juurella juoruavat kirjanpainajan läsnäolosta. Kun havaintoja löytyy, on syytä toimia. Sydän-Hämeen Lehti 15 kyliltä Puutuholainen: Kuusikoita on syytä tarkkailla, mutta paniikkiin ei ole aihetta Kirjanpainajat yleistyneet Sydän-Hämeessäkin 0Tumma, vain puolen sentin mittainen kuoriainen on saanut metsänomistajien ja metsäammattilaisten niskakarvat pörhölleen. Yksi pyydyksistä sijaitsi Pälkäneen Vuolijoella. Kirjanpainajan normaali parveiluaika on toukokuun loppupuolelta kesäkuun puoliväliin, kun päivälämpötilat ovat nousseet yli 18 plusasteen. Muutamia ilmoituksia on tullut kirjanpainajien takia tehtävistä uudistushakkuista, kertoo metsäkeskuksen metsätaloustarkastaja näytä yltyneen kovinkaan pahaksi . Puita nakerteleva kirjanpainaja (Ips typographus) on lämpimien kesien ja myrskytuhojen ansiosta runsastunut paikoitellen siihen malliin, että kuusikoita kuolee pystyyn. Kyseinen ötökkä iskee normaalisti jo valmiiksi heikentyneisiin runkoihin, mutta riittävän suuri määrä tuholaisia kykenee tappamaan täysin terveitäkin puita. Epidemian tasolla kirjanpainajien määrä on vasta eteläisimmässä Suomessa, mutta tänä vuonna laajoja tuhoja on havaittu jo Salpausselän pohjoispuolellakin. Takana Ritva Tolppa ProAgria Etelä-Suomesta ja tilan isäntä Tarmo Keskinen. Keväällä tuhoja voi hillitä Kirjanpainajat irrottautuvat syksyyn mennessä tappamistaan puista kaivautuakseen maahan talvehtimaan. Kun puun kuori irtoilee rungosta, ovat tuholaiset jo muualla. Kuolleiden runkojen vieminen pois metsästä syys- ja talviaikaan on siis hyödytöntä, jopa haitallista, koska niissä saattaa asustaa kirjanpainajien luontaisia vihollisia. Toukokuussa vanhojen kuusikoiden omistajien on syytä valpastua, kun tuholaiset taas parveilevat ja iskeytyvät kuusten runkojen tyviosiin. Käytännössä tuhokohdan ympäriltä yleensä hakataan kaikki kuuset pois, ettei tuho leviä laajemmalle. Isojen alojen paniikkihakkuisiin on kirjanpainajan vuoksi turha ryhtyä, koska usein puolenkin hehtaarin hakkaaminen riittää estämään lisätuhot. Tuhoalueen hakkuusta pitää tehdä metsäkeskukseen metsänkäyttöilmoitus kahta viikkoa ennen hakkuun aloittamista tai hakea maksullinen poikkeuslupa työn välittömään aloittamiseen. Pohjoisimmat tuhot löytyvät Etelä-Savosta ja Etelä-Karjalasta. Pirkanmaalla pahimmat esiintymät ovat lounaiskolkassa, jota toissajouluinen Tapani-myrsky runteli pahoin. Kuva: Asko Laaksi Lassi Hakulinen. . Sen jälkeen määrät romahtivat, joten toista parveilua ei Pälkäneellä ilmeisestikään tapahtunut, selvittää Hakulinen. Näin ollen sydänhämäläiset metsänomistajat saavat nukkua yönsä kohtalaisen rauhassa, sillä juuri toinen parveilukerta saman kesän aikana nostaisi kuoriaismäärän seuraavana vuonna huippulukemiin. Lounaisella Pirkanmaalla ilmeet ovat totisempia, sillä siellä tuholaisia syntyi pyydyshavaintojen mukaan kaksi sukupolvea. Kuusen kaarnassa kirjanpainajan iskeytymisjälki näkyy pienenä, pyöreänä reikänä, jonka ympärillä on usein ruskeaa purua. Pälkäneen pyydystä kokemassa käynyt Hakulinen sai alkukesästä hyvin saalista. . Hyökkäyksen kohteeksi joutuneita puita löytyy varmimmin aurinkoisista aukkojen reunoista, Sydän-Hämeessä tuhot aisoissa vinnekuormaa lismäärät olivat huipussaan, ja kesäkuun puolivälin tietämillä vielä melko korkealla. Kuva: Asko Laaksi ennestään kuolleiden puiden lähiympäristöstä tai kuivien maiden kuusikoista. Puut, joihin kirjanpainaja on iskenyt, tulisi poistaa seitsemän viikkoa kestävän toukkavaiheen aikana. Kaikkia myrskyn kaatamia puita ei saatu ajoissa korjattua pois ja kuoriaiset iskivät katettuun ruokapöytään. Pälkäneellä ja Kangasalla tuhot ovat olleen tähän asti pienialaisia ja niitä on ollut harvakseltaan. . Keskiviikko 9.10.2013 . Metsäkeskus toivoo ilmoituksessa mainittavan, että kyse on kirjanpainajan aiheuttamasta tuhosta. Luonnontuhoihin tarkoitettua Kemera-avustusta ei kirjanpainajakohteisiin myönnetä. Jarmo Salonen. Täällä ilmiö ei onneksi Hankevetäjä Sari Hiltunen näyttää maapaakusta valkoapilan juuria ja juurinystyröitä, jotka kertovat typpitehtaan toiminnasta. Toukokuun lopulla saa- Yhden suuren, terveen kuusen tappamiseen tarvitaan 4000 kirjanpainajaa. ainakaan vielä. Metsäkeskus viritti Metsäntutkimuslaitoksen toimeksiannosta maakuntaan kesän ajaksi muutaman pyydyksen, jotka houkuttelivat parveilevia kirjanpainajia satimeen houkutinaineen eli feromonin avulla
Suomi tasapainoilee tässä välissä. . Eikä sitä kuultu ennen sotiakaan suojeluskuntatalona toimineella Nuijalla. Suomi tasapainoilee idän ja lännen välissä Valtiovallan tervehdyksen juhlaan tuonut kenraalimajuri Pertti Salminen pohti, mitä hävitystä taistelusta opittiin. . Siitä alkoi kehitys, joka reilut 200 vuotta myöhemmin johti itsenäisyyteen. Kostianvirran taistelun juhlavuonna 300 vuoden takaisia tapahtumia on lähestytty Pälkäneellä monella tavalla ja monesta kuvakulmasta. Molemmilla puolilla pelätään toista puolta ja pyritään laajentamaan omaa vaikutuspiiriä. J. Pietari Suuri näki, että Suomi on astinlauta Venäjälle. Hän vahvisti pohjoista sivustaa turvatakseen eteläisen reitin. Ruotsin joukot vetäytyivät vähäisin taisteluin pohjoiseen. Sotilaat olivat suurelta osin Suomesta, mutta johto tuli Ruotsista. Valloittajat varastivat kaiken sirppejä ja viikatteita myöten ja polttivat kylät. Verenhimosta saivat kärsiä myös aseettomat miehet ja naiset. Pertti Salminen (kuva vasemmalla) toi juhlaan valtiovallan tervehdyksen. Kostia 300: Kustaa H. Ihmisiä seivästettiin ja poltettiin eläviltä ja piinattiin kaikin mahdollisin keinoin. Eläimet tapettiin, poikalapset ryöstettiin Venäjälle ja elintarSatakunnan sotilassoittokunta esiintyi juhlassa. vikkeet vietiin. Jaakko Simola ja Leena Paukkunen toivat otteita Vihan kaunis maa -tanssiteoksesta Kostia 300-pääjuhlaan. juhlavuoden tilaisuuksiin, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Urkko iloitsi. Historialliseen tapahtumaan on tarjottu uusia kuvakulmia seminaarissa, luennoilla ja julkaisuissa. Päähyökkäys tuli yllättävästä suunnasta, kun he ylittivät Mallasveden hirsilautoilla pimeyden ja sumun turvin. Länsi-Suomen sotilasläänin komentajana toimiva Salminen sanoo, että Kostianvirran taistelu kertoo Suomen asemasta idän ja lännen välissä. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kustaa H. Vilkuna kuvasi, miten käsitys tapahtumista on muotoutunut vähitellen ja vuosisatojen varrella. Taistelutaitoa on hankittava ennen tärkeitä taisteluita. Pääjuhlassa puhunut Kustaa H. Kostianvirran vesieste ja linnoitukset tarjosivat mahdollisuuden pärjätä ylivoimaiselle viholliselle. Johto tarvitsee aikaa luottamuksen hankkimiseen. Vilkuna sanoi Kostia 300 -pääjuhlassa Nuijantalolla sunnuntaina. Isovihan aika 1713?1721 on muista aikakausista erottuva epookki. He osasivat käyttää hyödykseen olosuhteita. Maata oli helpompi luovuttaa viholliselle, kun se ei ollut isänmaata, Salminen sanoi. shl Tommi Liljedahl Jussi Saari, Mika Eerola ja PyryVaismaa esiintyivät Marketta Vaismaan kirjoittamassa Kuulanäytelmässä.. Vihan aika alkoi Kostianvirralta ja Napuelta ja kesti kahdeksan vuotta, professori Kustaa H. Varovaisuus on pahasta, Salminen luetteli. Kostianvirralla kohdattiin ylivoimainen vihollinen. Vilkuna puhui Nuijan pääjuhlassa Raakuuksia ei juhlita, vaan muistellaan Pälkäne Pelolla ja väkivallalla hallinnut valloittaja kykeni hämmästyttäviin julmuuksiin. Kostia-juhlan juontaja Kalle Vaismaa korosti jo avaussanoissaan, ettei Pälkäneellä juhlita, vaan muistellaan raakuuksia. Ennen pääjuhlaa lähes 8000 ihmistä on osallistunut Kostianvirran taistelu ei ole jäänyt historiaan hävityn taistelun vuoksi, vaan siitä alkaneen aikakauden vuoksi. . Venäläiset olivat kuitenkin säilyttäneet innovaa- tiokykynsä. Toinen maailmansota tarjosi vastaavasta asetelmasta monta lisäoppia. Hän muistutti, että Kostianvirran taistelu ja sitä seurannut venäläismiehitys oli käännekohta Suomen historiassa. Rikkonaisuudesta huolimatta Suomea ei puolusteta vähäisin voimin. Venäläisvalloittajat rosvosivat Pälkäneen lisäksi Hauhon, Hattulan ja Längelmäen seudun. J. Niiden perusteella on luotu suomalainen hajautettu ja joustava taistelutapa, jossa vihollinen pyritään kohtaamaan mahdollisimman edullisessa paikassa. Kostianvirralla puolustajat luottivat linjaan, mutta vihollinen osoitti luovuutta. . 16 Keskiviikko 9.10.2013 kyliltä . Aihetta on käsitelty muun muassa keppihevosten ja nykytanssin keinoin. . Kuvaan on vaikuttanut myös se, miten Suomessa on suhtauduttu venäläisiin. Satakunnan sotilassoittokunta käynnisti juhlan Vapaa Venäjä -kappaleella, joka oli viimeisten sotien aikaan kielletty kappale. Vilkuna (kuva oikealla) puhui Kostia 300 -pääjuhlassa. J. Huollon ja tiedustelun on toimittava. J
Ja sitten syötiin pettuNäyttely avoinna tämän kuun leipää, jota tehtiin puun kaarloppuun saakka. nasta, Sini tietää. shl Krista Kaitasuo Kansanparannuksessa lää-. Esimerkiksi metsäkanalinnut, hirvet ja riista ovat aina olleet tärkeä ravinnonlähde maakunnassaSini Virta kuvaa työssään nauriita, herneitä, perunaa ja omenaa, joita syötiin paljon, jos niitä vain saatavilla oli. . Lasten ja naisten arkijalkineet puolestaan valmistettiin tuohesta, puusta tai naudan koipinahasta. Tuon ajan asumuksia näyttelyyn ovat piirtäneet niin ikään 3.-5.-luokkalaiset. Mattila-Tolvaselta näyttelyssä on esillä erilaisia taivasvalokuvia. Mattila-Tolvasen ja Epaalan koulun väen yhdessä toteuttamassa näyttelyssä nähdään muun muassa kakkosluokkalaisten käsitöitä, joissa he kuvaavat 1700-luvun kansanperinteistä ravintoa. Töitä tehdessään he muun muassa oppivat, että lasten vaatetuksessa tyypillistä oli säästäväisyys: että lapset juoksivat ?paitaressuina. Viime keväänä ryhdyin pohtimaan asiaa oikein kunnolla. Sydän-Hämeen Lehti 17 kyliltä Kirkas ilta söi tulen tehoa Pälkäne Yli 500 katsojaa kokoontui sunnuntai-iltana ihastelemaan Pälkäneen rauniokirkkoa tulen loimussa ja kipinäsuihkussa. Aurinkoinen syysilta vei osan lumosta, sillä tuliteatteria seurattiin kirkkaassa valossa. Reilu puoli tuntia myöhemmin ilta olisi ehtinyt hämärtyä niin, että Flamman show olisi ollut vielä näyttävämpi. Jos minulle nyt sanottai siin, etteivät lapset ja nuoret ole kiinnostuneita kotiseutu- Lapset juoksivat paitaressuina kinnällisiin tarkoituksiin sen sijaan käytettiin pikeä, tervaa, paloviinaa ja eläinkunnasta saatavaa talia sekä muita rasvoja. 3.-5.-luokkalaiset ovat taiteilleet näyttelyyn vaatteita 1700-luvun Suomesta. Siihen, kuinka hämäläinen maisema revitään auki ja kuinka sieltä paetaan Mallasvettä pitkin, Heino sanoo. . Näyttely valottaa lasten näkökulmasta Kostianvirran taistelun tapahtumia, aikakauden asumista, ravintoa ja vaatetusta. Hämäläinen maisema revitään auki Epaalan koulun opettajat Hanna Heino ja Sirpa-Liisa SuovaHuuhka kertovat, että koululla todella panostettiin näyttelyn tekoon. Lasivitriinissä on esillä oppilaiden näkemys Äimälän kylän talojen purkuoperaatiosta ja venäläisten lauttamatkasta. . Kysyn itseltäni, onko asia todella niin, Mattila-Tolvanen kertoo. Siitä sai alkunsa Pälkäneen pääkirjastolla viime viikolla Anja Mattila-Tolvaselta avajaisiaan viettänyt Kostian- Kostian-kajo-näyttelyssä on kajo-näyttely, jossa on esillä esillä valokuvia taivaasta. Epaalan koululaisten tekemiä töitä. Mattila-Tolvanen toteaa. . Tulishowlla on kuitenkin hieman samanlainen haaste kuin ilotulituksellakin: pitkässä esityksessä jännite lässähtää, koska aina vain näyttävämpiä temppuja on mahdotonta esittää loputtomiin. Flamma-tuliteatteriesityksen järjesti Vanhankirkon suojeluyhdistys. shl Tommi Liljedahl Rauniokirkko tulessa -show keräsi väkeä niin, että takarivissä piti kurkotella. Näyttely: Anja Mattila-Tolvanen ja Epaalan koulun väki toivat pääkirjastolle kuvia Kostianvirran taistelusta Kostian taistelu lasten silmin Pälkäne ?Eivät nuoret ole kiinnostuneita kotiseutuhistoriasta.? Tämän lauseen pälkäneläinen Anja Mattila-Tolvanen kertoo kuulleensa enemmän kuin yhden kerran. . Keskiviikko 9.10.2013 . Kostia 300 -juhlapäivän vieraat olivat silloin kuitenkin jo matkalla kirkkokonserttiin. Useimmat katsojat olisivat ihastelleet näyttävää esitystä kauemminkin. pitkät hihalliset pellavapaidat liehuen. Koska kyse on taistelusta, jouduimme paneutumaan karuihinkin asioihin. Muiden töissä on esimerkiksi kaloja, koska niitäkin syötiin. Toisaalta askartelimme myös sinirippilippujen alla olevia turvallisia, ehjiä koteja. Mietimme, kuinka oma lippu on ollut puolustamisen arvoinen. Eräs näyttelykävijä kertoo, että hänen näyttelyyn osallistunut lapsenlapsensa istutti mumminsa sohvalle, ja ryhtyi 2-luokkalainen Sini Virta tietää, mitä Suomessa syötiin 1700-luvulla. kertomaan tälle yksityiskoh- historiasta sanoisin, etten usko, taisesti tuon ajan tapahtumista
Mälkilässä käytiin rajua taistelua Mallasveden ylittäneiden venäläisten ja Kaarle Kustaa Armfeltin vajaalukuisten joukkojen kesken samaan aikaan, kun osa ruotsalaisista vielä ampui raivokasta tulta Kostianvirran yli ja uskoi pystyvänsä torjumaan venäläiset. Muutamassa tunnissa taistelu päättyi peräänty- Debra Gomez-Tapio on vanhan musiikin asiantuntija ja sytyttävä kuoronjohtaja. Milto Marko (vasemmalla) ja Aimo Kokkola huolehtivat seppeleenlaskutilaisuuden musiikkipuolesta. Tamperelaisen Händel-kuoron konsertti oli vaikuttava päätös Kostianvirran taistelun muistopäivälle. Kanttori Ritva huomon johtama Pälkäneen seurakunnan lapsikuoro esiintyi juhlamessussa sekä yksin että yhdessä kirkkokuoron kanssa. Lisäksi Matti Huomo soitti urkuja ja Ulla Terva ja Arja Nuuttila viulua.. Kuoroa säesti barokin tyylin mukaisesti continuo-ryhmä, jossa urkuja ja cembaloa soitti Ilpo Laspas ja teorbia Eero Pal- viainen. Bachin raskas ja dramaattinen motetti edustaa luterilaista, Charpentierin kuulaasti soiva sielunmessu taas katolista kirkkomusiikkiperinnettä. Vaikka molemmat ovat barokkimusiikkia, niiden sävyt poikkeavat voimakkaasti toisistaan. Kirkon enimmille puolilleen täyttänyttä yleisöä ravisteltiin konsertin alkupuolen ajan jylhän kohtalonomaisilla sävelillä ja lopussa sen annettiin herkistyä kirkkaan lohdullisista sävelistä. Sielunmessut sop ivat huipentamaan Kostianvirran taistelun muistojuhlan, koska sen yhtenä tarkoituksena oli kunnioittaa satojen julman ja ennenaikaisen kuoleman kokeneiden ja unohduksiin jääneen pälkäneläisen muistoa. 18 Keskiviikko 9.10.2013 kyliltä . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Händel-kuoron konsertti huipensi Kostianvirran taistelun muistopäivän ?Että tämä Anna heille rauha Kostia 300: Uudenmaan Pälkäne Pie Jesu, Domine, dona eis requiem . armollinen Jeesus, anna heille rauha, lauletaan ranskalaisen Marc-Antoine Charpentierin 1690-luvulla säveltämässä sielunmessussa Messe des Morts. Charpentierin sielunmessu oli jälkimmäinen osa tamperelaisen Händel-kuoron konsertista, joka huipensi Kostianv irran taistelun 300-vuotisjuhlan sunnuntaiiltana Pälkäneen kirkossa. Juhlakonsertti koostui kahden barokin mestarin teoksista; sen alkuosana oli Johann Sebastian Bachin hautajaismotetti Jesu, meine freude, joka on esitetyin ja arvostetuin Bachin moteteista. Ta m p e r e e n v a n h i n t a oratoriokuoroa johti newyorkilaissyntyinen mutta 1990-luvulla suomalaistunut vanhan musiikin asiantuntija, musiikkipedagogi Debra Gomez-Tapio. Taistelun jälkeisessä kaaoksessa osa heistä jäi siunaamattomina makaamaan metsien kätköön tai heidän tunnistamattomiksi ruhjoutuneet ruumiinsa hukkuivat tuntemattomuuteen. Heidän oman aikansa sä- veltäjämestarien musiikki, toivotti heille rauhaa. jota he eivät elinpäivinään shl ulla siren olisi voineet missään kuulla, Karoliinit avustivat Kostianvirran taistelun muistopäivän juhlallisuuksissa Pälkäne Lokakuun 6. päivän aamuna karoliinisotilaat marssivat Kostianvirran rantaa pitkin. Taistelun muistojuhlassa avustaneet Uudenmaan Karoliinit ry:n jäsenet muistuttivat sotilaspukuineen ja musketteineen ajasta, jolloin oikeat Kaarle XII:n armeijan sotilaat hallitsivat joen pohjoisrantaa. Tasan 300 vuotta aikaisemmin Pälkäneellä vallitsi hillitön sekasorto, pahempi kuin koskaan ennen ja koskaan sen jälkeen
Sydän-Hämeen Lehti 19 kyliltä sota mahtaisi pian loppua miseen, pakoon, Armfeltin joukon hajoamiseen ja verilöylyyn Kuulialan pellolla. Kolmessa vuosisadassa luonto ja ihmisten toiminta ovat peittäneet ruhjotut joenrannat niin että vain taisteluhautojen jäljet muistuttavat Pälkäneen kauhun ajoista. Kostianvirran taistelusta on juhlavuonna ilmestynyt uutta tutkimusta ja tutkittavaa on jäänyt tulevaisuuttakin varten. Aikalaisdokumenteista selviää mitä selviää, mutta kukaan ei voi katsoa tapahtumien yksityiskohtiin vuosisatojen taakse. Kostianvirran taistelulla oli oma merkityksensä Suomen ja koko Euroopan historian kannalta, mutta kotipitäjän näkökulmasta sen suurin seuraus oli inhimillinen kärsimysnäytelmä. He joutuivat kohtaamaan seurakuntalaistensa kärsimykset, venäläisten miehittäjien julmat vaatimukset ja pyhäkkönsä hävityksen. . Keskiviikko 9.10.2013 . Kirkko Juhlamessussa saarnasi kent- menettää jäseniään ja tietyn- Kenttäpiispa Pekka Särkiö (oikealta) ja kenraalimajuri Pertti Salminen tapasivat sotilashenkilöitä toiselta aikakaudelta, kun Uudenmaan Karoliinit avustivat juhlamessussa. lainen henkinen välinpitämättömyys kasvaa. Ihmisiltä oli viety kaikki välineetkin auttaa itseään. Pälkäneellä ei annettu silti periksi, vaan jo kuusi vuotta taistelun jälkeen paikkakunnalla painettiin Daniel Medelplanin toimesta oma aapinen. Nykyajassa elää kenttäpiispan mukaan hieman samanlainen henki, vaikka henkisen lamautumisen syyt ovat Sota koetteli kokonaan toisenlaiset kuin seurakuntaa isonvihan aikana. Kirkon sanoma ei ole kuitenkaan muuttunut. . Niin me rukoilemme sinua ettäs meidän vihollistemme sydämmet tahtoisit taivuttaa rauhaan, ett?ei niin paljon kristittyin verta tulisi vuodatetuksi, siinä sanotaan. Pälkäneellä kaatui vähintään 118 venäläistä ja 400? 600 ruotsalaista. Seppeleenlasku päättyi Milto Markon esittämään klarinettimusiikkiin. Ei Pälkäne ollut ennen sotaa köyhä seurakunta, vaan kirkolla oli varoja ja tavaroita. Uskon ja toivon tie on edelleen auki, Pekka Särkiö muistutti. Messun toimittivat kirkkoherra Jari Kemppainen ja seurakuntapastori Heikki Repo. Luultavasti koko Pälkäneen seurakunnan historiasta ei löydy pappeja, joilla olisi ollut vaikeampaa kuin heidän paikallaan 300 vuotta sitten työskennelleillä Matias Ithalinilla ja Olaus Castreniuksella. Miehittäjä ryösti ja tuhosi kaiken mahdollisen, ja apua oli vaikea saada. Hän totesi, että se hengellinen henkinen lamaannus, joka uhkasi miehitettyä Suomea taistelujen jälkeen, oli erittäin vaikea voittaa. Jopa kaikissa Ruotsin kirkossa kerättiin sittemmin kolehti Pälkäneen kirkon korjaamiseksi, Jari Kemppainen kertoi. Messun päätyttyä laskettiin seppele sankarihaudalle. Kunnan ja seurakunnan yhteisen seppeleen laskivat Varpu Uotila ja Eero Laesterä. shl ulla siren Musketinlaukaukset kajahtivat Kostianvirran rannalla edellisen kerran 300 vuotta sitten. Uudenmaan Karoliinien yhteislaukaukset julistivat seppeleenlaskun.. Sota koetteli seurakuntaa ankarasti. Loppuvirttä johti Aimo Kokkola. Sen jälkeen Karoliinit johdattivat yleisön kulkueena kylän halki uuteen kirkkoon. Karoliinit seisoivat seppeleenlaskutilaisuudessa vartiossa muistomerkin molemmin puolin. täpiispa Pekka Särkiö. Eleetön muistotilaisuus ei kaivannutkaan suuria sanoja. Hiljainen tummiin pukeutunut joukko seurasi, kun kunnanjohtaja Esko Arasalo ja kirkkoherra Jari Kemppainen laskivat seppeleen Kostianvirran taistelun muistokivelle, minkä jälkeen karoliinit ampuivat musketeillaan kunnialaukaukset. Sen jälkeen yksi karoliineista luki Sotamiehen rukouksen jumalanpalvelus- ja rukouskirjasta vuodelta 1694.
Toisaalta molemmissa maissa ollaan myös kovia tekemään töitä, ja sekä Suomessa että Japanissa syntyy laatutuotteita. Koh Ohno näyttelee härkätaistelua ja muut yrittävät arvata oikean sanan. Japanilainen vaihto-oppilas pistää itseään täysillä likoon yökoulun tehtävissä. Miten me voidaan olla niin, että vain kolme kättä ja kaksi jalkaa koskettaa maata? vittämään saliin patjoja, joiden päällä voi pelata lautapelejä ennen kuin illan ohjelma jatkuu uusilla rasteilla ja tehtävillä. Hauska yö tiivistää yhteishenkeä Pälkäneen lukion yökoulun ohjelma on tarkoin varjeltu salaisuus. Molemmat ovat samalla tavalla ujoja ja hieman jöröjä. Pieneen lukioon pääsee nopeasti sisälle, koska kaikki tuntevat toisensa. Koh Ohno on huomannut, että suomalaisissa ja japanilaisissa on paljon samaa. He jututtivat tehtävien lomassa kaikki uudet opiskelijat. Yökoulun tunnelmassa on helppo puhua luottamuksellisistakin asioista. Perjantaiaamuna kotiin palaili väsynyttä väkeä. Tehtäviä ei paljasteta etukäteen, sillä tarkoituksena on, että oppilaat joutuvat erilaisilla kokoonpanoilla yllättäviin tilanteisiin. Yökouluidean koululle tuonut äidinkielen opettaja Satu Kokko on suunnitellut ja valmistellut yön ohjelman yhdessä tutoreiden kanssa. Yökoulu järjestetään lokakuun alussa, kun uudet opiskelijat ovat päässeet kouluun sisälle. Kaikki on lähtenyt toimimaan luontevasti alusta alkaen, Satu Kokko sanoo. Yökoulu järjestettiin torstain ja perjantain välisenä yönä neljättä kertaa. Heidän eteensä on levitetty kaikkea mielenkiintoista, jota tarvitaan illanviettoon valmistauduttaessa. Poikien tehtävänä on viedä keskustelua eteenpäin niin että heidän toimissaan olisi jotakin tolkkua. Tällä kertaa yövuoroon Kokon kanssa lähtivät opinto-ohjaaja Lotta Seppänen ja liikunnan opettaja Virpi Moisander. Myös kuraattori AnneMaria Niskanen ja psykologi Hanna Keskinen olivat mukana illan ajan. Vähitellen naksi. Tässä vaiheessa opettajat tuntevat opiskelijat niin, että osaavat jakaa heidät ryhmiin, jotka toimivat erilaisissa tehtävissä. Syksyn aikana syntyneitä kuppikuntia rikotaan tietoisesti, jotta opiskelijat joutuvat toimimaan uusien kavereiden kanssa. Vanhempani pitävät Suomesta. He arvostavat suomalaista osaamista ja tuotteita, muun muassa Marimekkoa. Kiinnostuin maasta itsekin, kun aloin opiskella aiheesta netin avulla. Pälkäneen lukio on osoittautunut onnistuneeksi valin- naksi. . En minä kauheasti ymmärrä, mitä suomenkielisillä tunneilla puhutaan, Koh Ohno nauraa. Japanilainen vaihto-oppilas viettää Pälkäneellä vuoden. . Mietimme, miten tukisimme ryhmäytymistä lukioon siirtymisen nivelvaiheessa, Kokko kertoo. Yökoulussa on mukana kolme opettajaa ja kymmenkunta kakkosluokan tutoria. Illan ja yön aikana ei kuitenkaan naureta toisille vaan toisten kanssa. Tänä syksynä oppilaiden välillä raja-aitoja on kaadettavana poikkeuksellisen vähän. . Huulipunaa pitkin poskia levittävät ja uutta rusinapussia avaavat kädet eivät nimittäin ole heidän omansa, vaan heidän takana piilossa olevien tyttöjen. hervottomammiksi. Puolentoista kuukauden aikana he ovat ehtineet tulla tutuksi toistensa ja ylempien vuosikurssien opiskelijoiden kanssa. Erilaisilla kokoonpanoilla on pakko keskustella, koskettaa, tulla fyysisesti ja henkisesti lähemmäs. Monella rastilla laitetaan yksi ryhmän jäsen erityisesti likoon. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Tilanteet olivat koomisia, kun pieni pallo kiersi ringissä ilman että siihen sai koskea käsillä. Suu ei meinannut pysyä perässä, kun vieraat kädet valmistelivat illanviettoa varten. Pälkäneen lukion yökoulu: Hauskoissa tehtävissä ei naureta toisille vaan toisten kanssa Huutonaurua jumppasalissa pälkäne Kello lähentelee iltakymmentä ja parikymmentä Pälkäneen lukiolaista ulvoo naurusta liikuntasalissa. Kaiken tarkoituksena on tiivistää koulu- ja luokkahenkeä. Edellisvuosina on vienyt hetken aikaa ennen kuin pälkäneläis- ja kangasalalaisopiskelijat ovat huomanneet, että he ovat pohjimmiltaan ihan samanlaisia. Meillä on hyvähenkinen ykkösluokka. Myös monilla oppi- ja välitunneilla toimitaan nykyisin kahdella kielellä. . Kaksi ekaluokkalaista poikaa on istutettu pöydän äärelle. Koululle ei mennä yöksi nukkumaan, vaan opiskelijat käyvät sen verran ylikierroksilla, että suuri osa valvoo läpi yön. shl Tommi Liljedahl . 20 Keskiviikko 9.10.2013 kyliltä . Edelliskerroilla mukana on ollut myös ruotsin opettaja Annemari Kallioranta, joka oli kehittämässä yökoulua yhdessä Satu Kokon kanssa. . Kun kasvoissa alkaa olla lin poikki. Kakkosluokkalaiset tutorit Kaksikko lämpenee vähi- huutonauru alkaa kuitenkin montaa väriä, eikä tilanne enää tellen, ja jutut muuttuvat yhä muuttua tavalliseksi tirskun- etene, Satu Kokko viheltää pe- ryhtyvät siivoamaan jälkiä ja le- Koh Ohno: Japanilainen vaihto-oppilas viettää vuoden Pälkäneellä Pieneen lukioon pääsee pian sisälle Pälkäneen lukion yökoulussa ohjeet annetaan sekä suomeksi että englanniksi