Sydän-Hämeen Lehti 06.08.2014

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

alv. . ? ? ? ?Ð Ä ? oo?Ù ? Ä Ð ?o??j Ä ? ? Ä ? ? j Ä Ð ? ?ç ? ç Ä ??? ? ? ? j ? ç ø þ °? Î j Þ ¶ j ? j Ð j ? ? Lukijalta: Suomi antaa liikaa tasoitusta s. 36?37 Siikasaaren aarteenetsijä löysi Eino Leinon s. Sebastien Ogier ei työkiireiltään ehtinyt vilkuttelemaan kameralle. Ralli tuli lähelle Kuhmalahdella laskettiin, että kova kuski ajaa Päijälän erikoiskokeen alussa vajaan puolitoista kilometriä hieman yli 40 sekunnissa; hitaammat ehtivät samaan kohtaan vasta sekunteja myöhemmin. Liehuntien varren asukkaat ja mökkiläiset seurasivat Suomen MM-rallia aitiopaikoilta. sis. 35. 16 Valot, kamera, seuraava potilas! s. 24?25 Kiitos valinnastani Vuoden rautajärveläiseksi. tellervo kotamäki s. 19 Sydän-Hämeen Lehti Pälkäne & Kangasala | 86. s. s. vuosikerta | Numero 32 | Irtonumero 3 . 10 ? Kyliltä: Anteeksi, onko järvessäni iilimato. | www.shl.fi Keskiviikko 6.8.2014 Missä päin Pälkäne kasvaa? s. 7?9 Kiinnostuneita riitti Päijälän erikoiskokeella reitin varrelle myös virallisten katselualueiden ulkopuolella
Onneksi ilma oli tyyntynyt. Mutta maanantaiaamuna pelotti, kun piti polkupyörällä kirkolle töihin, ja ukkonen riehui ihan päällä. Siihen alkoi tottua niin, Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaukset ja osoitteen muutokset: 03 539 9800 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. Kunta on kaavoittanut Harhalaa, Epaalaa ja Kuulialaa, mutta tontteja onkin myyty taajaman toiselta puolelta Uusi-Mälkilästä. Kasvusuunta on ymmärrettävä. Kangasalan rajan tuntumassa ollaan lähellä Tamperetta. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Kestotilaus 12 kk......82,50 ? Kestotilaus 6 kk........44,50 ? Kestotilaus 3 kk........24,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 5 292 kpl (LT 2013) Lukijamäärä: 21 000 (TNS Atlas 12/2010) Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2014. Sellaisille löytyy kysyntää, koska muut kunnat eivät niitä tarjoa. T oisaalta Harhalan kaava on osoittanut, että yksityismaiden kaavoittamisessa on riskinsä. Ei olisi mummo tässä murisemassa, jos olisi kohdalle osunut. Mikä on Sappeessa ollut ukkostiheys tänä kesänä. Saatille sankari ei pyrkinyt, joten yksin sai pyöräillä viimeisen valssin jälkeen kotiin. mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittajat: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Krista Kaitasuo 044 7557 214 krista.kaitasuo@shl.fi Ukkosen uhkaa Tänä kesänä on taas alkanut pelottaa nuo ukonilmat, joita on riittänyt. Tontteja on myyty vain sitä tahtia kuin maanomistajien lapset ja sukulaiset ovat halunneet Harhalaan rakentaa. Epaalassa kunta ei jäänyt odottamaan, tuoko kaava muuttajia. No olihan tietysti vähän heinäseivästä matalampi, polkupyörällä ajaessaankin. Samaisella mummon kotikylällä oli kolmekymmentäluvulla kolme nuorta miestä kuollut salamaniskuun. Eikö pitäisi paneutua markkinointiin ja myydä ensin vanhat tontit? Taloustilanne ja välittäjien viestit kertovat siitä, että vajaan 7000 asukkaan kunnalla ei ole keinoja pistää seisahtunutta asunto- ja tonttikauppaa liikkeelle. Kukkia triathlon-kisassa alkoi jyristä vasta loppuvaiheessa, jolloin ainakin uintiosuudet oli suoritettu. Tällä hetkellä entistä harvemmat luottavat tulevaisuuteen niin, että uskaltavat lähteä asunnon ostoon tai rakentamaan. tommi.liljedahl@shl.fi Tonttikauppa seisoo T oista miljoonaa niellyt Rajalanniemen laajennusalue makaa Kukkian rannalla suurelta osin rakentamattomana. Pälkäneen keskustaan suurin toivein kaavoitetulta Lomakodin alueelta kävi kaupaksi vain yksi tontti. Kunnan paraatipaikatkaan eivät käy kaupaksi, mutta luottamushenkilöt keskittyvät kaavoittamaan uutta asuinaluetta Roholaan ja hankkimaan lisää maata, jotta myyntiin saataisiin myös yritystontteja. Tai kun pantiin heiniä seipäälle ja yritettiin saada luoko pelastetuksi, ennen kuin rankkasade alkaa. Nykyään tuskin lehmiä lypsetään ulkona, eikä kukaan kohta muista, mikä se sellainen heinäseiväs on. Valkoisia paalirivejä on pelloilla nähty. Monesti myös kotieläimet ovat joutuneet kärsimään ukkosista. Kaavoitetulle alueelle vedettiin valmiiksi vesijohdot ja Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. viemärit, ja seuraavaksi meinattiin alkaa laajentaa koulua, että kaikkien muuttajien lapset mahtuvat opiskelemaan. Kohta koulu alkaa olla uhattuna, sillä uusia muuttajia on tullut odotettua vähemmän. Yhtäkkiä viereisellä pellolla iski salama heinäseipääseen, joka syttyi palamaan. Ympärille levittäytyvät upeat kulttuurimaisemat. Uusi-Mälkilän vilkkaimmat rakennusvuodet ovat kuitenkin takana, sillä uusille taloille lupia ei enää irtoa, vaan alueelle on laadittava kaava. Uudisasukkaat todistavat, että haja-asutusalueille kannattaa kaavoittaa riittävän väljästi riittävän suuria tontteja. Kohta paloi jo toinen ja kolmaskin. Läheltä piti. Kyläkoulu lakkautettiin, ja oppilaat ajetaan maanantaista alkaen Kostialle. K eskustaa ympäröivien kylien tulevaisuudesta ei tarvitse olla huolissaan. Niin että jos lopettaisi turhan suremisen. Runsaspuustoisessa taajamassa. Ja tällä ikää! Mymmeli Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Ne, jotka uskaltavat, voivat tehdä hyviä kauppoja, sillä tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. Pälkäneellä 6.8.2014 Sivukylien tyhjenemiseen ei ole keksitty lääkettä. Siksi hinnat ovat laskussa ja tinkimisen varaa riittää. Kun talous on tiukalla, niin parin tonnin tontit Aitoon Pukkivuoresta käyvät paremmin kaupaksi kuin 70 000 euron arvopaikka Lomakodin alueelta tai 135 000 euron rantatontti Rajalanniemestä. V iime vuosina Pälkäneen kasvu on keskittynyt keskustojen ympäristön haja-asu- tusalueille. Sydän-Hämeen Lehti Ei olisi mummo tässä murisemassa, jos olisi kohdalle osunut. ettei juuri pelännyt, vaikka kerrankin oltiin lauantaitansseissa lavalla ja ukkosrytinä päällä. Sähkötkin temppuilivat. Silloin salama surmasi kolme laitumella olevaa lehmää. Tämä tapahtui Rautajärven suunnalla, Äikkäänselän tienoilla. Joskus viisikymmenluvun lopulla oli rankka ukkoskesä. Välillä jo melkein luuli, ettei nykyisen tekniikan aikana tarvitse paljon välittää, jytisi tai ei. Kun eivät tule sähköjohdot tolpasta seinään, eikä pistorasioista suihki tulta niin kuin meidän nuoruudessa. Ei esiinny edes isommin sähkökatkoja näillä main. Tänä kesänä ovat olleet vaarassa erityisesti golfinpelaajat. Vaan siitä viis, tärkeintä oli päästä unelmien sankarin käsivarsille tangon pyörteisiin. Sivukylien vanhenemiseen ja tyhjenemiseen Pälkäneelläkään ei ole keksitty lääkettä. Muistuu mieleen tapaus noin neljänkymmenen vuoden takaa. Muutakin väkeä oli heinänteossa, mutta he eivät ehtineet suojaan, ja pelastuivat. Olivat heinäpellolla, kun ukkonen ja rankkasade alkoivat. Menivät suojaan latoon, ja latoon iski salama. Ne vetävät asukkaita sitä tahtia kun maata vain on tarjolla. Ehkä on vaikka mitä ukkosenjohdattimia asennettu katsomoitten suojaksi. Vaan näyttelijöitä käy sääliksi. Mummo haeskeli tietoa ukkosen vaarallisuudesta ja jotakin löysi: ?Salama iskee aukealla paikalla olevaan taloon keskimäärin kerran viidessäsadassa vuodessa.? Ehkä todennäköisyys kuolla salamaniskuun on pienempi kuin autokolarin uhriksi joutuminen. Kirkastusjuhlat taisivat sujua ihan ukkositta. Ei ole aina helppoa kesäteattereissakaan, kun ukkonen osuu kohdalle. 2 Keskiviikko 6.8.2014 Pääkirjoitus Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Aikaansaavien ja omatoimisten kylien oma markkinointi ja kehitystyö kehitystä ei ole pystynyt pysäyttämään. tulipalo. Kun me olimme nuoria, niin silloin pelkäsi kovasti, jos oli ukkosta ilmassa ja piti mennä lypsylle aukealle laitumelle. Kun ovat isoja aukeita ne kentät. Kymmenet vuodet golfia harrastanut lankomies kertoi, että kentällä soi heti hälytys ukkosen uhatessa, jotta tiedetään lähteä turvaan. Vaan entä, jos iskeekin ?kuin salama kirkkaalta taivaalta?, kuten nyt kävi? Tyhmää mummoa mietityttää se, kuinka suuressa vaarassa on pelastusmiehistö rientäessään paikalle, kun salamanisku on tehnyt tuhoa, ja riehuu vaikkapa . Asiasta puhuttiin vielä seuraavillakin vuosikymmenillä, vaikka siinä välissä oli monta muuta nuorta miestä menehtynyt sodassa. Tuskin kaikki kesätapahtumat ovat nykyäänkään aivan vaarattomia, jos raju ukkonen osuu kohdalle
010 2372120 Mukana on lisäksi tienpitoon liittyvien materiaalien sekä suunnittelu- ja hallinnointipalvelujen tarjoajia. Keskusaukio 2, Kangasala Puh. Puutarhapaviljonki TERVETULOA! www.kangasalankadentaitajat.fi T:mi Annikki Westman www.fiina.fi SILMÄLÄÄKÄRIT Yksityistien osakas? Kuulutko tienhoitokuntaan? Katso ZZZ WLHQKRLWR ¿ HELENA BRAGGE LÄÄKET.TRI JA SILMÄTAUTIEN ERIK.LÄÄKÄRI Tienhoito.. Kahvikammari . Kana- ja makkarakorit AVOINNA PÄIVITTÄIN KELLO 10-19 Tervetuloa! Sydän-Hämeen Lehden Näköislehden löydät osoitteesta shl.fi/nakoislehdet Kahvila-Ravintola Sammonkulma toivottaa sinut tervetulleeksi! ¤????????Ö????ÖÖ?????ÖÖ?ÖÖ???Ö? ?Ö?????Ö?ÖÖ?? RUOKAA Lasten pomppulinna LÄHI Tarjouksessa Supernalle Penttilän Tilan Tuotemaistiaisia tuotekassi sis. EN Arvontaa ST T TI LÄN KEITTIÖ chorizomakkaraa, Puffet pöytä katettuna tortillaa, perunasalaattia, klo 11-16, sis. on Suomen metsäkeskuksen hallinnoima urakoitsijahakemisto. 18:-) * Mies ja kitara -musisointia klo 12 alkaen $,722 _???????????Ö??????????? ??????????_??????ß?ß?????????????ß??ß? ?? % Ð Ù ç Ä ??j ? ?? Ù Ä ? ? ??? Ä Ä Ù ? Ä ? ?ooÞ ??Ä Ä ? ?j Ä Þ j ?ð ?þ ¥þ ?? ð ´? ç ? ç Ä ??? ? ? ? j ?? ? ? þ ç ø þ °? Î j Þ ¶ j ? j Ð j ? ??? $ Ä ø ø ç Ã Î Ä ? ç Í ? Þ ?? j ? Í j ??Í j ?Ð j Í Ä ? ? ?? Q ? ?ê? ? ±Ã ?? Ã ?? Ã ?¥Ã ?Í j ?ã Ã ? ? ç ?Ä j j ?? ´? ?Ù ?? ?ø Ä ?? ? ? Á ? ø ø ? ? ?? ð ? Ã ?ð ð Ã ? ? ç ?Ä j j ?? ? ? ?Ù ?? ?ø Ä ?? ? ? Á ? ø ø ? ? ?? F ç Í j ? ? ±Ã ?? Ã ?? Ã ?¥Ã ?Í j ?ã Ã ? ? ç ?Ä j j ?? ´? ?Ù ?? ?ø j Ð Ð ç Þ Á ? Ä ??ç ? ? ð ? Ã ?ð ð Ã ? ? ç ?Ä j j ?? ? ? ?Ù ?? ?Î ? ? Ð j Þ ?? êÞ ?ê?ú ? ? Î o?ã Ã ? ? ç ?Ä j j ??Ù ? ê? ?Î ? ? Ð j Þ ?? êÞ ?êû ? Ä PENTTILÄ P * * * * * Kulman päivät la 9.8. ?????????????????Ö????? Tarjoamme: * Porsaan kassler BBQ-kastikkeessa * Kinkku-pekonipasta * Kananuudelikeitto * Pariiisinperunat * Lapsille nakkeja ja lihapullia * Kakkubufee 10:- 50 ensimmäiselle asiakkaalle maistuva Mallasleipämme veloituksetta! Kaikkien kävijöiden kesken arvomme 300 euron arvoisen paljun käyttöösi viikonlopuksi sekä 80 euron arvoisen Fantasiakakkulahjakortin! 7-hengen Metsämarjakääre (laktoositon) 10:- 5:- www.orivedenleipomo.fi www.facebook.com/OrivedenLeipomo Kahvila-Ravintola Sammonkulma Palvelemme: MA-PE 8-19 . Hot wings . 0400 202 229. 041-575 6804 Kangasalan Lepokoti, Ruutanantie 26 ELOKUUN OSTOSLISTA: - Mansikoita ja vadelmia MaissiMustikoita ja lakkaa labyrintti Vihanneksia ja leivonnaisia avoinna! Kahvia ja jäätelöä SUTTISEN TILA Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne puh. SU U 11-18 . j Ä Î Ä Ð Ð ? ?ç ? j Ð Ð Ä ? ?? Í Ä Ð Ð ? ?Í j ? ?j j Þ ?ç ? j Ð Ð Ä ? ?? Í j ø j Ð Î Ä Þ ?ç ?Í j ?Í ç Î j Ä ? ? Þ ? ? j ? Í j Þ ?Î ç Ð Ù ? Ð Ð ? ?ø j ? Á j j Ð Ð ? ?Î Ä ? j Ä Ð Ä Í j Ð Ð ? ?Í j ? ?j j Þ ?Ù ? ê? ? $ Ä ø ø ç Ã Ù Ä ?j Ð Ä ?? ? Q ç Ä Ù Ä ?? Ä Í j Þ ?? Á ?o? o??Á ç Ä ?j ? j ??. UÃ ? ¥?Í j ?. j Þ ¶ j ? j Ð j Þ ?. Ä ? j þ ? ? ? ?. Pizza slice . Jatkuvasti vaihtuva näyttely . Sivustolta löydät Pirkanmaan alueen ammattilaiset yksityisteiden hoitoon: - kaivutöihin - murskeenajoon - lanaukseen - vesakon niittoon jne. MATTI PARTANEN lääket. Kahvion herkut mm. lusikkamunkit ja valkosuklaakakut odottavat Sinua! . Vinttipuoti . kakkubufeen perunarieskaa (norm. tri ja silmätautien erik.lääkäri LIISA PAAKKALA silmätautien erik.lääkäri Ajanvaraukset p. Maissilabyrintti . 010 2372120 Ma-pe 9-17 Kesälauantaisin sulj. l 010-alkuiset puhelut kiinteän verkon liittymästä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min. Matkaviestinverkonliittymästä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min Löydä tiekuntasi kartalta: www.tienhoito.? P. Perjantaisin motoristikahvio klo 23 asti. 0XWNDW VXRULNVL KDQNH ZZZ PHWVDNHVNXV ¿ Sydän-Hämeen Lehti myös verkossa! PIKKUSUOLAISIA ANNOKSIA Muun muassa: . 11.8.-31.8. ma-to 10-17, pe 10-19 la 10-16, su 11-19 Mukavuutta, jota ilman on mahdoton elää: EMMA-ihmehousut, paljon värejä ja useita pituuksia. Uusia MAC farkkuja ruskeana! Marjabaari . LA 9-19 . Keskiviikko 6.8.2014 . (03) 538 1019, www.suttinen.fi Avoinna tämän viikon: ma?pe 9-19, la 9-16, su 11-19 Av. ma-to 10-17, pe 10-18.30, la 9-14 VAPAA PÄÄSY! . Tiistain jatkoaukioloaika klo 21 asti . Jäätelökioski Keppihevosrata . Sydän-Hämeen Lehti KESÄPUOTI AVOINNA JOKA PÄIVÄ KLO 12-18 31.8.2014 asti p. Takojantie 2, Pälkäne, Av
Puhelimitse (03) 539 9800 Koulutielle: Maanantaina palataan pulpettien äärelle Kirkonkylän koulun salaojitus uusiksi Luopioinen Kirkonkylän koulun pihapiiri on ehostunut kesän aikana. Kirjasto on saanut seiniinsä uuden maalipinnan, ja samalla uusittiin pehmenneitä hirsiä. Myös koulun piha on myllätty uusiksi samalla, kun salaojitus uusittiin. 4 Keskiviikko 6.8.2014 uutiset . On osoittautunut, että ilmastointijärjestelmä on uusittava kokonaan. Nyt pyritään järjestämään yöksi läpiveto, jotta kivitalo viilenisi aamuksi, Halonen suunnittelee. Helteet pitää ottaa huomioon erityisesti liikuntatunneilla. . Aika harva kylä pystyy tarjoamaan saman. Luopioisten Kirkonkylän koulun pihassa on kesän aikana tehty remonttia kosteusvaurioiden estämiseksi. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . rehtorina toimii talon sisältä valittuna lehtori Mirva Hirmukallio, jolla on pätevyys rehtorinvirkaan. lin tyytyväisiä. Luokat ovat helteiden jäljiltä kuumia Pitkä hellejakso on kuumentanut koulurakennukset, ja tiedossa on hikisiä päiviä, kun luokkiin pyrähtää reilut 20 oppilasta. . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Sokkelin ympärille vaihdettiin uudet maamassat ja pihan vanha kellari purettiin pois. . Onneksi helteisiin on jo totuttu. Nykyinen ilmanvaihdon kapasiteetti ei riitä 75-minuuttisten oppituntien aikana. Koululla toimii esikoulu, jonka ansiosta esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on saumatonta. Sen räystäslipat olivat sopivasti oppilaiden otsan korkeudella. Apulaisrehtorina jatkaa Tarja Mikkola. Puolitoista vuotta sitten rehtoriksi valittu Jouni Piippo valittiin keväällä Loviisan seudun ruotsinkielisen yläasteen rehtoriksi. Sivistystoimenjohtaja Mauri Nest kertoo, että rehtorinvirka pannaan hakuun ensi vuoden puolella. Juotavaa on oltava tarjolla, kun lähdetään esimerkiksi paahteiselle urheilukentälle. Koulujen lukuvuosi 2014?2015 Pälkäneen ja Kangasalan koulujen työajat: Lukuvuosi alkaa 11.8. Kevätlukukausi alkaa 7.1. Syysloma 13.?19.10. Talviloma 23.2.?1.3. Syyslukukausi päättyy 20.12. Lukuvuosi päättyy 30.5.2015. Ongelma on erityisen suuri syksyn ja kevään lämpiminä aikoina, Mauri Nest kertoo. Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion tiloja käyttää koulupäivien aikana maksimissaan lähes 300 ihmistä. Toistaiseksi koulussa käytetään pahimmissa paikoissa Rehtori Jouni Piippo ehti jakaa ylioppilastodistukset Pälkäneen lukiossa kahtena keväänä. erillisiä ilmanpuhdistimia. Tavoitteena on, että uusi viranhaltija pääsee tarttumaan työhön syyslukukauden 2015 alussa. . Keväällä koulun tiloissa tehtiin vielä tutkimuksia, joten tilanne oli silloin joiltakin osin epäselvä. Keittiökin jatkaa toistaiseksi koululla, kun ruokaselvityksessä otettiin aikalisä. Laitikkalasta Kirkonkylän koululle siirtynyt Anttila on hehkuttanut monessa yhteydessä Luopioisten koulupuitteita. . Yleensä ikkunat avataan päivällä ja suljetaan yöllä. Puretun kellarin paikalle aseteltujen kivien lomaan on tarkoitus tehdä kukkaistutuksia. Yhteiskoulu ja lukio: Rehtorin virka pannaan hakuun ensi vuonna Uusi rehtori remmiin vasta ensi syksynä pälkäne Pälkäneen yhteiskouluun ja lukioon ei etsitä vielä vakituista rehtoria, vaan lukuvuosi 2014? 2015 hoidetaan sijaisvoimin. Vs. Se olisi ollut paljon hankalampi tilanne, jos helteet olisivat alkaneet vasta silloin, kun lähdetään kouluun, Kostian koulun rehtori Sari Halonen sanoo. Koulurakennus tuuletetaan ja jäähdytetään öisin, kun ilma viilenee. . 0-kerroksen tilat on suljettu, ja myös ilmastointi niistä on suljettu, niin että mahdollisia haitallisia aineksia ei pääse kulkeutumaan ilmastointikanavien kautta muualle sisäilmaan. Pohjakerroksen remontista ja uuden ilmastointijärjestel- män rakentamisesta tehdään uudet tarjouspyynnöt, joten kuluu aikaa, ennen kuin varsinainen remontti päästään toteuttamaan. . Ympäristö on rauhallinen, ja kävelymatkan päästä löytyy kaikki mitä voi toivoa: kirjasto, liikuntahalli, koris-, sählyja tenniskentät, nurmikenttä, frisbeegolfrata, urheilukenttä ja uimaranta. Jouni Piippo irtisanoutui vasta kesäkuussa, joten uuden rehtorin hakuprosessi olisi joka tapauksessa siirtynyt pitkälle tähän lukuvuoteen, Nest perustelee. Ilmastointiremontti siirtyy Koulurakennuksen pohjakerros pysyy edelleen poissa käytöstä. Onneksi kukaan ei ehtinyt juosta siihen päätään auki, rehtori Antti Anttila sanoo. Hän odottaa, että edessä on seesteinen lukuvuosi ilman suurempia muutoksia. . Sul- väliaikainen kaksiluokkainen Nestin mukaan käyttäjät ovat jetun kerroksen luokat korvaa rakennus, joka on iltaisin myös olleet väistötilaan kaikin puoväistötila eli pihaan pystytetty Valkeakoski-opiston käytössä. Talvella pihassa on kaukalo ja ladut lähtevät ovelta
Laitikkalan koululaiset siirtyvät Harhalan ja Kostian kouluille. Kyläkouluilta tulevat oppilaat mahtuvat hyvin Kostialle ja Harhalaan. Myös koulukyydit on suunniteltu ja sovittu. . Sen toinen ehdotus oli elämyslukio, joka pyrkisi houkuttelemaan uusia opiskelijoita erikoistumalla ja tarjoamalla lukion ohessa erilaisia osatutkintoja. Lukiokeskustelun yhteydessä on havaittu, että yläaste ja lukio ovat vahvasti riippuvaisia toisistaan. Esimerkiksi tietotekniikkaluokka voidaan ottaa tavalliseksi opetustilaksi, sillä nykykouluilla koneet ovat siirtyneet luokkiin, rehtori Sari Halonen sanoo. Kostian koululla jatkuu joustava alkuopetus. Aiemmin osa alaluokista oli yhdysluokkia. Uuden luokan käyttöön otetaan entinen musiikkiluokka. . Nykyisin kaikki lukion opettajat opettavat myös ylä- Reaaliaineisiin pienryhmät siirtymäkaudeksi pälkäne Kostian koulun yläluokille järjestetään alkavaksi lukuvuodeksi pienryhmiä reaaliaineisiin. Poikkeusjärjestelyä tarvitaan, koska Laitikkalan ja Harhalan kouluilta tulevat viitos- ja kuutosluokkalaiset ovat jo edellisvuosina lukeneet alkavan vuoden sisällöt. Yhdysluokilla käytetään vuorovuosin ylemmän luokan kirjoja, jotta kaikil- Väistötiojen luokat kuljetetiin paikoilleen valmiina elementteinä viime syksynä. Verkostoitumista ehdotti myös kesäkuussa esityksensä jättänyt lukion kehittämistyöryhmä. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Ykkös- ja kakkosluokan välillä tehdään edelleen tiivistä yhteistyötä, Halonen sanoo. joka tapauksessa, jatkoi lukio Pälkäneellä tai ei. . Oppilasmäärä on kasvussa, vaikka koululta keväällä lähteneiden ikäluokkakin oli iso. . Meillä on vieläkin pelivaraa. Pääosin luokissa on alle 20 oppilasta, joissain Kostian ryhmissä vähän yli 20, sivistystoimenjohtaja Mauri Nest kertoo. Kostian koululla on edellisvuosinakin ollut kolme rinnakkaisluokkaa viitosella. Viitosluokalle tulee enemmän oppilaita, kos- Uusia oppilaita ei synny tarpeeksi Kuluva vuosi on jäämässä notkahdukseksi vauvatilastoissa. Vanhan Pälkäneen puolella syntyy tämän vuoden aikana 33 vauvaa. Viime vuonna opiskelijoita oli 74, nyt 78. Kirkonkylän koululle Luopioisiin tulee kymmenen uutta koululaista ja Harhalan koululle yhdeksän. Kuntakeskuksessa muuttoliike voi kuitenkin korjata ennusteita nopeastikin: kun muutama lapsiperhe muuttaa paikkakunnalle, oppilaita kertyykin enemmän kuin on laskettu. pälkäne Pälkäneen alakouluverkosto harveni keväällä kahdella, kun Epaalan ja Laitikkalan koulut lakkautettiin. Epaalan oppilaat aloittavat maanantaina Kostian koululla. Tilanne saattaa vielä elää, sillä syksyllä voi vielä tulla uusia opiskelijoita. Toisaalta myös Pälkäneen lukiolle valittuja voi vielä siirtyä muualle, sivistystoimenjohtaja Mauri Nest kertoo. Epävarmuus lukion kohtalosta ei näy opiskelijamäärissä. Pälkäneen lukiota suuremmatkin koulut ovat vaakalaudalla, sillä suunnitelmien mukaan jatkossa lukion ylläpitäjältä vaadittaisiin vähintään 500 opiskelijan yksikkökokoa. Lukiokysymystä pohditaan Kangasalan ja Kuhmoisten kanssa tehtävän kuntaliitosselvityksen yhteydessä. Jos lukio lakkauttaisiin, pätevien opettajien saaminen yläasteelle olisi vaikeampaa. Sivistystoimenjohtaja Mauri Nestin mukaan Pälkäneen yhteiskoulun ja lukion ilmanvaihto ja alakerta on remontoitava ka kyläkoulujen oppilaat siirtyvät silloin keskustan koululle. Epaalasta tulevien uusien oppilaiden vuoksi myös kakkoselle tulee tänä syksynä kolme rinnakkaisluokkaa. Väistötila on edelleen käytössä. Ryhmäkoot pysyvät kohtuullisina. Pälkäneen keskustasta saatiin myyntiin kauan kaivattuja tontteja, mutta vain yksi Lomakodin tonteista on mennyt kaupaksi. Kesän aikana tonttikauppa on käynyt paremmin Aitoossa: Pukkivuoresta on myyty lyhyellä aikaa kaksi omakotitonttia. Niiden valttina on edullinen hinta: tontit kaupataan euron neliöhinnalla. Muuttoliikkeen pitäisi korjata myös Luopioisten ja Rautajärven syntyvyyslukuja, jotta kouluilla riittäisi muutaman vuoden päästä oppilaita. Ennen kouluja vauvakato heijastuu päivähoitoon. Lukion tulevaisuus esillä kuntaliitosneuvotteluissa Pälkäneen lukiolla aloittaa elokuun alun tietojen mukaan maanantaina 29 uutta opiskelijaa. Kostialla ekaluokkalaisia aloittaa kaksi luokallista eli 36 oppilasta. Uusia aitoolaisia syntyy kolme. Luopioisten ja Rautajärven alueelle vauvoja on syntynyt yhteensä vain kaksi. Ja se voi myös jäädä paikalleen, sillä kunnalla on mahdollisuus lunastaa rakennus omakseen. le luokille ei tarvitse opettaa reaaliaineita erikseen: joka toinen vuosi viitosluokkalaiset lukevat ympäristötiedossa ja historiassa ensin kuutosen kirjat, ja suorittavat viitosen osuuden vasta kuudennella yhdessä seuraavan vuoden viitosten kanssa. Epaalasta siirtyville oppilaille erityisjärjestelyitä ei tarvita, sillä he ovat opiskelleet reaaliaineita eri rytmillä kuin Harhalan ja Laitikkalan koululaiset. Sää Torstaina +25 Sahalahti +26 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +25 +26 Pälkäne Luopioinen +25 Sahalahti +25 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +26 +25 Pälkäne Luopioinen +25 Sahalahti +25 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +24 +24 Pälkäne Luopioinen +27 Sahalahti +27 Kangasala +27 +26 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Tänä syksynä ei muodosteta yhdysluokkia, vaan koululle tulee kaksi ykköstä ja kolme kakkosluokkaa. . Jos lukiot halutaan säilyttää, niiden taakse on muodostettava ylläpitäjäryhmä. Aitoon ja Rautajärven kouluilla ekaluok- kalaisia aloittaa kuusi. Tulevien vuosien oppilasennusteiden mukaan Aitoon ja Kirkonkylän koulujen alaluokat pysyvät vajaan 20 oppilaan kokoisina, sillä seuraavina vuosina ekaluokkalaisia aloittaa hieman alle kymmenen. Rautajärven ja Harhalan kouluilla uusien koululaisten määrä pienenee tulevina vuosi- na pienimmillään muutamaan oppilaaseen. Myös Kostian koulun oppilasennusteissa on melko suuria vuotuisia eroja. Ilman muuttoliikettä ekaluokkalaisia kertyisi koko kunnassa vuonna 2021 vain 40. Neuvolan tietojen mukaan tulevan vuoden näkymät ovat hieman valoisammat, sillä sekä Aitooseen että Luopioisten ja Rautajärven alueelle syntyy alkuvuonna kaksi vauvaa. Taloudellisesti takkuiset ajat ovat vähentäneet muuttoliikettä ja tonttikauppaa. Ne ovat palvelleet koulua hyvin. asteella. Keskiviikko 6.8.2014 . Sydän-Hämeen Lehti 5 Oppilasmäärä: Kyläkoulut uhkaavat pienentyä Lakkautettujen koulujen oppilaille riittää tilaa Kostialla 67 ekaluokkalaista lähtee koulutielle pälkäne Pälkäneellä lähtee maanantaina koulutielle 67 uutta ekaluokkalaista
Vanha himaniittiputki petti Myllärintiellä, jonka tuntumassa uusitaan parhaillaan putkia. . Tuli ei päässyt nousemaan puiden latvoihin, vaan eteni maata pitkin polttaen pintakasvillisuuden perusteellisesti. . Vesi tekee omat reittinsä ja tulee ylös mistä tulee. Meidän kannalta on hyvä, että haku on jo keväällä, jotta oppilaat pääsevät etukäteen tutustumaan kouluun, Elisa Torvinen sanoo. Jälkisammutus oli Ansavuoren maastossa vielä käynnissä maanantaina aamupäivällä. Maastopalo: Syttyikö tuli salamasta vai savukkeesta? Pari hehtaaria metsää kärähti Laitikkala Ansavuoren metsäautotien varrella paloi sunnuntai-iltana noin kaksi hehtaaria metsää. Kulolentokoneesta havaittuun paloon hälytettiin iltakahdeksan maissa useita pelastusyksiköitä Onkkaalasta, Aitoosta, Salmentakaa ja Valkeakoskelta. Palomiehet saivat hikoilla sammutustöissä aamuyön puolelle asti, sillä rutikuiva metsän- pohja vaati suuret määrät vettä sammuakseen lopullisesti. Maanantaiaamuna palopaikalle vaihdettiin Rautajärven VPK huolehtimaan jälkisammutuksesta. Paloalueella kasvaa vankkaa kuusi-mäntysekametsää. 6 Keskiviikko 6.8.2014 uutiset . Putkistossa saattaa olla ilmaa, mutta se ei ole vaarallista. Parhaillaan kaivettavia uusia putkia ei ole vielä kytketty vesijohtoverkostoon. Sahantien ja Myllärintien vanhat himaniittiputket uusitaan, koska ne ovat pettäneet monena talvena kireimmillä pakkasilla. Vuoto havaittiin, kun paineet katosivat ja keskustassa jäätiin maanantaina aamulla ilman vettä. Vuotokohdan löytäminen ja etenkin putkien sulkeminen sen ympärillä vei kuitenkin aikansa. . Pettänyt putki kuuluu parhaillaan uusittavaan osuuteen. Muutamaa viikkoa myöhemmin se olisi korvattu uudella, Vierikka harmittelee huonoa tuuria. Sulut eivät pitäneet Kaivurit tekivät maanantaina töitä Sahantiellä vajaa sata metriä vuotopaikan alapuolella. Salamaa tai jonkun metsässä liikkuneen tupakointia epäiltiin syyksi. Puissa ei kuitenkaan näkynyt merkkejä salaman iskusta, eikä paloalueen ympäristössä näkynyt mustikoitakaan marjastajia houkuttamassa, joten vahingon aiheuttaja saattaa jäädä mysteeriksi. shl Jarmo Salonen Vesikatko: Vedenottamo ja vesitorni suljettiin Myllärintien putkirikon korjaustöiden ajaksi Uusittava putki petti hieman liian aikaisin pälkäne Koko vanhan Pälkäneen alueella jäätiin maanantaina ilman vettä putkirikon vuoksi. Eikä tällaisella helteellä voi määräänsä enempää laskea vettä virtaan, sillä pohjavettä muodostuu vain rajallinen määrä, Vierikka sanoo. Kun Kinnalan vedenottamo hiljeni, reilut kolme tuhatta vesijohtoon liittynyttä pälkäneläistä jäi ilman vettä. Paikalla on palokunnan säiliöauto. shl Tommi Liljedahl. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Vakuutus on kunnossa, mutta vahingon määrää on vaikea arvioida, kun ei tiedä, kuinka paljon kuumuus on puita vaurioittanut, isäntä mietiskeli. Palon aiheuttajasta ei vielä maanantaiaamuna ollut varmuutta. Luopioisten verkoston alueella vesi juoksi normaalisti, sillä Aitoon ja Luopioisten vedenottamot toimivat normaalisti. Putket saatiin korjattua illalla, ja kahdeksan aikoihin paineet palasivat koko verkostoon. . Harri Vierikka pitää mahdollisena, että toisen ääripään sääilmiö eli pitkä hellejakso aiheutti tämänkertaisen rikon. Putki on saattanut vuotaa jo sunnuntaista alkaen. Laajensimme sulkualuetta vähitellen, kunnes lopulta päätimme, että vesitorni ja vedenottamo laitetaan kokonaan kiinni. Meillä olisi mennyt kaikki aika toimivan sulun etsimiseen. Putkirikko ei johtunut kaivutöistä. Myös vesinäytteen bakteriologiset tulokset ovat hyvät. Suositus Liutussa uimisen välttämisestä on voimassa toistaiseksi. Vesikatkoista kyllä tiedotetaan etukäteen, kun työt etenevät siihen vaiheeseen, Vierikka lupaa. Kunta järjesti maanantaisen vesikatkon ajaksi vedenjakelupisteen S-Marketille. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Puusto harvennettiin vii- tisen vuotta sitten, eikä kasvamaan jätettyjen runkojen alaosissa ollut onneksi juurikaan oksia. Kymppiluokan tarvetta vähentää se, että peruskoulunsa päättävät saavat lähtöpisteitä, joiden turvin on helpompi päästä suoraan jatko-opintoihin. Siksi ilman jatko-opiskelupaikkaa jäävien yhdeksäsluokkalaisten määrä on pienentynyt, Anna Tapion koulun rehtori Elisa Torvinen sanoo. Ajatusta ammattikympistä ei kuitenkaan haudattu Anna Tapion koululla. . Kun vuotokohta oli löydetty, lähimmät sulut eivät pitäneetkään. Meillä on ainutlaatuiset mahdollisuudet opetuksen järjestämiseen, sillä olemme maan ainoa koulu, jolla on lupa sekä perus- että ammattiopetuksen antamiseen, Torvinen sanoo. Hän uskoo, että hakijoita kertyy enemmän, kun ammattikymppiä ehditään markkinoida paremmin. . Epidemian syyn selvittely jatkuu, sillä Liutun uimarannan vedestä otetuista näytteis- tä ei ole pystytty todentamaan noro- ja adenovirusta. Veden laadussa ei kuitenkaan ole vikaa, mutta vettä kannattaa laskea hetken aikaa, jotta se kirkastuu, Vierikka sanoo. Vanhat ja pitämättömät sulut hankaloittavat myös Sahantien ja Myllärintien putkien uusimista. Maanrakentajalla ei ollut tapahtuneeseen osaa eikä arpaa, vaan putki vain sattui pettämään pahimmalla hetkellä, vesihuoltolaitoksen käyttöpäällikkö Harri Vierikka sanoo. Maanantaina oli kesän kuu- mimpia päiviä, ja siksi veden kulutuskin oli kovaa. . Liitostöiden ajaksi vesi on katkaistava aiemmin suunniteltua laajemmalta alueelta. . Muuten palo olisi voinut levitä moninkertaiseksi, huokaili metsän omistaja Juhani Hiissa jälkisammutusta seuraillessaan. . Lisäksi vedessä voi havaita kosmeettista haittaa eli samentumista. Muille uimarannoille ei ole annettu vastaavanlaisia suosituksia. Ilmoitukset Kangasalan uimarannoilla sairastumisista voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen terveystarkastajat@kangasala.fi. Ammatti kympille liian vähän hakijoita aitoo Anna Tapion koululle suunniteltu kymppiluokka ei kerännyt riittävästi oppilaita. Ammattikymppi peruttiin alkavan lukuvuoden osalta, koska hakijoita oli vain viisi. . Puhelimitse (03) 539 9800 Liutussa uimista ei suositella Kangasala Liutun uimarannassa uimista ei edelleenkään suositella. Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan terveysvalvonta ovat saaneet ilmoituksia uimareiden sairastumisista Kaukajärvessä uimisen jälkeen, ja uimaveden laadun epäillään heikentyneen
Epaalankin väkiluku on kasvanut neljänneksellä (199:stä 249:ään). Vuodesta 2008 alkaen Pälkäneen nopeimmin rakentuva kolkka on ollut Uusi-Mälkilä, joka kasvaa keskimäärin viisi prosenttia vuodessa. Lukuvuoden aikana on viisi lauantaityöpäivää. Väki vähenee kylissä, mutta taajamat Onkkaala, Aitoo ja Luopioisten kirkonkylä vetävät uusia asukkaita. Luopioisten kirkonkylällä kasvukäyrä on tosin taittunut kuntaliitoksen ja Regon konkurssin jälkeen. Lisäksi ne tuovat ruotsin alakoululle. Esi- ja perusopetuksen uudet opetussuunnitel- mat vähentävät taitoaineiden opetusta, mutta lisäävät valinnaisaineita. Sitä ennen tavallista viikonloppua pidempiä lepotaukoja tarjoavat kuitenkin syysloma 13.?17. Kauempaa saapuvien koulukyydit maksavat huoltajat. Anna Tapion koulu on yksityiskoulu, jossa suoritetaan peruskoulun 7.?9. Pirkanmaan kouluissa koulunkäynnin aloittaa lähes 5730 oppilasta, mikä on noin 200 oppilasta viime syksyä enemmän. Niiden lisäksi lauantaina järjestetään myyjäispäivä ja pari vanhempaintilaisuutta. Uudistukset työllistävät kouluilla Nopealla aikataululla voimaan tullut oppilashuoltolain uudistus on teettänyt töitä kouluilla. toukokuuta. Sydän-Hämeen Lehti 7 450 uutta koululaista opintielle Kangasalla Kangasalla koulumaailmaan totuttelun aloittaa ensi viikolla 450 ensimmäisen luokan oppilasta ja noin 430 esikoululaista. Tilastot todistavat, että Pälkäneellä on kolme kehittyvää taajamaa: Onkkaala, Aitoo ja Luopioisten kirkonkylä. Talouden matokuurin vuoksi uusia opettajanvirkoja on alkavalle syksylle perustettu nihkeästi, mutta ryhmäkokoja on pystytty pienentämään valtion tukemien resurssiopettajien avulla. Iltapäiväkerhotoiminnan tarvitsijoiden määrän kasvun vuoksi kaikille ensimmäisen ja toisen vuoden oppilaille ei ole tänä syksynä pystytty tarjoamaan kerhopaikkaa. . luokkien lisäksi ammatillisia opintoja. Pääosa oppilaista asustaa sisäoppilaitoksessa ja käy kotipaikkakunnillaan vain viikonloppuisin. Yhtenäiskouluun siirtyneistä kunnista hakeudutaan entistä harvemmin Anna Tapion koululle. Sen sijaan etenkin kunnan itäosan vanhusvoittoiset kylät menettävät väkeä. . helmikuuta. Ensimmäisen luokan aloittavia koululaisia on Pirkanmaalla ensi viikolla enemmän kuin viime vuonna. Ykkösluokkalaisia on tänä syksynä enemmän kuin Kangasalla ainoastaan Tampereella, Nokialla ja Ylöjärvellä. Alakoulujen oppilailla koulu alkaa maanantaina 11.8. Myttäälä, Epaala, Iltasmäki ja UusiMälkilä kasvavat keskustan mukana. Silloin alue kasvoi keskimäärin 2,3 prosentilla vuodessa. Kun peruspalvelut pidetään kunnossa, taajamiin alkaa väestöhyöky heti kun ajat vain kohenevat. Laesterä on varma, että kolmeen taajamaan riittää edelleen tulijoita . Talot jäävät usein kesäasunnoiksi tai tyhjilleen, kun iäkkäät asukkaat muuttavat keskustan palveluiden äärelle. Kolme taajamaa vetää väkeä . Moni muuttaa viehättävään täyden palvelun kylään eläkepäivien viettoon, vaikka Luopioisissa kaivattaisiin lapsiperheitä: tänä vuonna kirkonkylän ja Rautajärven alueelle on syntynyt yhteensä vain kaksi vauvaa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen nopeimmin on kasvanut Kenraalinkiven alue. Pälkäneelle vakanssit on perustettu jo ennen lainmuutosta, ja tukipalvelut ovat myös osoittautuneet tarpeellisiksi. Alkavan lukuvuoden aikana kouluilla valmistaudutaan opetussuunnitelmien uudistukseen. Ekaluokkalaisten määrä on hieman suurempi kuin edellisvuosina, jolloin opintielle on astellut noin 430?440 uutta koululaista. Myös tietotekniikan opetusta ja jopa ohjelmointia pyritään lisäämään alakoulusta alkaen. Yksityiset maanomistajat ovat myyneet Kangasalan rajan tuntumasta väljiä tontteja, jotka ovat kiinnostaneet muun muassa hevos- ja koiraihmisiä. Myös Luopioisten kirkonkylää ympäröivällä maaseudulla ja Salmentakana kasvu- vauhti on viime vuosina ollut suhteellisesti kovempi kuin taajamissa. Itsenäisen Luopioisen aikaan kylän väkiluku lisääntyi keskimäärin prosentin vuodessa. ja Onkkaalan tontit viedään käsistä. tasan yhdeksältä. Vuosituhannen alussa kirkonkylä kasvoi keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa. Tilanne on tiukentunut, mutta vaihtelee koulukohtaisesti, kertoo opetuskoordinaattori Marja Mattila. Kangasalla koululaisten 188 koulupäivän mittainen lukuvuosi päättyy ensi keväänä lauantaina 30. Vuodesta 2008 alkoi pula-aika. Ykkösluokkia aloittaa tänä syksynä jokaisessa kangasalalaiskoulussa, joista suurimmat ovat noin 500-oppilaiset Suoraman ja vammaisopetuksestakin huolehtiva Vatialan koulu. ja kevätjuhlaa lauantaina 30.5.. Taksikuljetukset on järjestetty maanantaista lähtien. Lähes sata uutta seiskaluokkalaista aloittaa Anna Tapion koululla Anna Tapion koululla aloittaa maanantaina neljä 22?23 oppilaan uutta seiskaluokkaa. Uusista annatapiolaisista noin neljännes on Luopioisten suunnalta. Se on hyydyttänyt rakentamisen sekä tontti- ja asuntokaupan kaikissa taajamissa. Joulujuhlaa vietetään lauantaina 20.12. Salmentaan alueelle elinvoimaa tuo ympärivuotiseksi matkailualueeksi muuttunut Sappee. Aitoon kasvu on jatkunut tasaisena. Yhtenäiskoulussa ei ole harppausta alakoulusta yläkouluun, vaan koulussa noudatetaan samaa opetussuunnitelmaa kolmannesta yhdeksänteen luokkaan saakka. Anna Tapiokin aloittaa maanantaina Aiemmin Anna Tapion koulu alkoi ennen muita peruskouluja, sillä sisäoppilaitoksen lukuvuosi kestää 210 päivää. Tavallisissa peruskouluissa ja Anna Tapion koulun lähioppi- lailla kouluvuosi on 190 päivän mittainen. Nykyisin Anna Tapion koululaisetkin opiskelevat koululla 190 päivää, sillä työelämään tutustumisjaksot hoidetaan loma-ajalla. Anna Tapion koulu alkaa Pälkäneen muiden koulujen tapaan maanantaina 11.8.. Syyslomaviikkoa vietetään 13. lokakuuta alkaen. Esimerkiksi Laitikkalassa ja Rautajärvellä tonttimarkkinoinnin eteen tehty työ ei valitettavasti näy asukasluvussa. Myös kunnan pitää miettiä, mitä markkinoidaan, Laesterä sanoo. Jatkuu seuraavalla aukeamalla. Viimeisinä vuosina nousu on taittunut, kun tontit on myyty ja rakennettu. Prosentuaalisesti vielä vauhdikkaampaa kasvu on keskustaa ympäröivällä maaseudulla. Sivukylillä ikärakenne on vanhusvoittoinen. Lukion oppilailla kouluvuosi alkaa kello 10. Sairaustapauksissa on syytä olla yhteydessä koulun rehtoriin koulupäivän aikana. Kangasalla bussilla kouluun tulevat oppilaat pääsevät kouluun ensimmäisenä päivänä ilman lippua, mutta paluumatkalla lippu on leimattava kaksi kertaa. Kunnan pienimmät koulut ovat parinkymmenen oppilaan Vilpeilän ohella muut kyläkoulut Raikku, Kautiala, Lahdenkulma ja Pohja. Koululaisia varten kunnassa työskentelee kolme koulupsykologia ja kolme koulukuraattoria. Kouluilla on kaksi vuotta aikaa valmistautua muutokseen, sillä uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön syksyllä 2016. Väkiluvun muutokset Pälkäneellä (asukasta) Eniten kasvaneet Eniten kuihtuneet Vuodet 2001?2012 Kenraalinkivi 203 Epaala 50 Aitoon taajama 48 Kirkonmäki 33 Kirkonkylän taajama 31 Myttäälä 30 Vuodet 2001-2012 Rautajärvi; haja-as. -69 Kyynärö-Ämmätsä -39 Padankoski -29 Sappee -26 Aitoo; haja-asutus -24 Kukkola -22 Kuohijoki -22 Salmentaka -19 Laitikkala -15 Puutikkala-Matinoja -13 Vuodet 2008-2012 Kenraalinkivi 23 Uusi-Mälkilä 22 Aitoon Taajama 11 Kirkonkylä; haja-as. 11 Iltasmäki 8 Salmentaka 7 Vuodet 2008-2012 Kirkonkylän taajama -77 Rautajärvi; haja-as -40 Kirkonmäki -35 Kukkola -16 Puutikkala-Matinoja -13 Padankoski -11 Myttäälä -10 Epaala -10 Selänsivu -9 Sappee -7 Lähde: Tilastokeskus Asukasluku: Pälkäne kasvaa tällä hetkellä taajamia ympäröiville haja-asutusalueille Kylät kuihtuvat, taajamat odottavat parempia aikoja pälkäne Pälkäneen väkiluku on laskenut viidessä vuodessa lähes 250 asukkaalla. lokakuuta, joululoma 21.12.?4.1. ja talviloma 23.?27. Uusi laki rajaa tarkasti, ketkä saavat olla mukana, kun oppilaan tilannetta pohditaan. Aiemmin oppilashuoltotyöryhmä on saattanut käsitellä samalla kokoonpanolla useiden oppilaiden asioita. Uuden lain mukaan joka kunnasta pitää löytyä kuraattori ja koulupsykologi. Poikkeuksen tähän tekevät Kautialan, Lahdenkulman, Raikun, Sariolan ja Vilpeilän koulut, joissa koulutyötä käynnistellään jo kello 8.30. Pohjan koululla lukuvuosi alkaa kello 8.50 ja Havisevan koululla kello 9.30. Yläkouluilla Sariolan koulun 8.- ja 9.-luokkien oppilaita odotetaan kouluun kello 9.20 ja 7.-luokan oppilaita kello 8.30. Pikkolan 8.?9.-luokkien oppilaat aloittavat koulunsa kello 8.50 ja 7.-luokkien oppilaat kello 11. Rakentaminen keskittyi vuosituhannen alkuun. Yhteensä lähikouluoppilaita on 60. Koulu kustantaa lähikouluoppilaiden koulumatkat. Vuodesta 2008 väki on vähentynyt samaa tahtia. Rajalanniemi ei ole tuonut toivottua piristystä, vaan Kukkian rantamaisemiin nousevan asuinalueen tonteista suuri osa on edelleen myymättä. Ne vetävät väkeä, vaikka koko kunnan asukasluku on viime vuodet ollut laskussa, alueelliset asukaslukutiedot Tilastokeskukselta hankkinut kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä sanoo. Viime vuosien notkahdus asukaslukutilastoissa johtuu enemmänkin Euroopan ja maailman taloustaantumasta kuin tonttipulasta tai markkinoinnin puutteesta. . Padankosken asukasluku on pienentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen yli kolmanneksella ja Kuohijoen yli neljänneksellä. Rautajärven haja-asutusalueiden ja Sappeen väkiluku on pienentynyt yli viidenneksellä. Keskiviikko 6.8.2014 . Paa- volanharjun asuinalueen ansiosta se on saanut reilut 200 uutta asukasta. Pitkäjärven koululla 8.- ja 9.-luokkien oppilaiden koulu alkaa kello 10 ja 7.-luokan oppilailla jo kello 9. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Kankahaisten asukasluku on puolitoistakertaistanut (40 asukasta vuonna 2001 ja 60 vuonna 2012). Viime vuosina Aitoo on menettänyt muutaman asukkaan vuodessa. Pukkivuoren tonttikauppa on kuitenkin taas viriämässä: kesällä alueelta myytiin lyhyessä ajassa pari tonttia. Väki vähenee vauhdikkaimmin Kukkiaa ympäröivissä pikkukylissä
Meillä oli jo silloin viisi tai kuusi koiraa. Sen väkiluku nousi 109:stä 131:een . Sopivia kohteita oli vähän tarjolla. Reilun kahden hehtaarin tontilla riittää tilaa myös hevosille ja koirille.. Puhelimitse (03) 539 9800 AsukAsluvun muutos 2001?2006 (% vuodessa) asukasluVun muutos 2008?2012 (% vuodessa) Rautajärvi; haja-asutus ?1,7 % Rautajärvi; haja-asutus ?3,8 % Kyynärö-Ämmätsä ?2,3 % Salmentaka ?1,6 % Kyynärö-Ämmätsä ?0,9 % Salmentaka 0,8 % Rautajärven taajama 0,6 % Sappee ?1,3 % Uusi-Mälkilä 0,2 % Myttäälä 1,3 % Sappee ?1,6 % Uusi-Mälkilä 5,0 % Epaala 3,8 % Pälkäne 1,2 % Kirkonmäki 0,3 % Kukkola ?1,2 % Myttäälä ?1,2 % Kirkonkylän taajama 2,7 % Selänsivu 3,1 % Kirkonkylä; haja-asutus 1,1 % Aitoon taajama 1,0 % Kenraalinkivi 2,3 % luoPioinen 0,2 % Epaala ?1,0 % Vanha Pälkäne ?0,2 % Kirkonmäki ?0,8 % Padankoski ?4,1 % Kukkola ?2,5 % Kirkonkylän taajama ?2,7 % Selänsivu ?2,0 % Aitoon taajama 0,6 % Kenraalinkivi 0,4 % Aitoo; haja-asutus ?0,5 % Kirkonkylä; haja-asutus 1,5 % Vanha luoPioinen ?1,5 % Padankoski ?4,5 % Aitoo; haja-asutus ?0,9 % Kankahainen ?2,6 % Kankahainen 10,5 % Iltasmäki 2,9 % Äimälä 0,0 % Rautajärven taajama ?0,9 % Kuohijoki ?3,9 % Äimälä ?0,2 % Iltasmäki 0,6 % Kuohijoki ?1,6 % Puutikkala-Matinoja ?2,4 % Puutikkala-Matinoja ?0,1 % Vuolijoki 0,0 % Vuolijoki 0,9 % Laitikkala 0,6 % Laitikkala ?0,9 % Pälkäneen ja Luopioisten väkiluku kasvoi vuosituhannen alussa sivukyliä lukuun ottamatta (kuva ylhäällä vasemmalla). Kasvu on keskittynyt taajamia ympäröiville haja-asutusalueille (kuva ylhäällä oikealla). Rakentaminen: Uusi-Mälkilä on Pälkäneen nopeimmin kasvavaa seutua Asukasluvun muutos 2001 2006 2009 2012 erotus Salmentaka Sappee Kirkonmäki Kenraalinkivi Kankahainen Iltasmäki Äimälä Uusi-Mälkilä Myttäälä Laitikkala Vuolijoki Kukkola Epaala Selänsivu Aitoo taajama Aitoo; haja-as. Kirkonkylä taaj. Kirkonk; haja-as. Rautajärvi taaj. Rautaj.; haja-as. Kyynärö-Ämmät. Padankoski Kuohijoki Puutikkala Tuntematon Vanha Pälkäne Vanha Luop. Uusi Pälkäne Koko Pälkäne muutos %/v 248 126 1094 1248 40 319 116 108 174 278 23 166 199 98 228 118 1110 1394 61 366 116 109 185 266 24 156 237 113 226 110 1153 1443 58 352 129 110 206 256 22 162 257 112 229 100 1127 1451 60 344 123 131 204 263 22 144 249 104 -19 -26 33 203 20 25 7 23 30 -15 -1 -22 50 6 -0,7 -1,9 0,3 1,5 4,5 0,7 0,5 1,9 1,6 -0,5 -0,4 -1,2 2,3 0,6 398 193 602 188 172 294 208 79 82 136 36 417 188 684 198 177 269 184 63 66 135 31 455 174 689 193 172 251 185 59 62 134 42 446 169 633 198 162 225 169 50 60 123 52 48 -24 31 10 -10 -69 -39 -29 -22 -13 16 1,1 -1,1 0,5 0,5 -0,5 -2,1 -1,7 -3,3 -2,4 -0,9 4,0 4237 2352 6589 6625 4483 2381 6864 6895 4596 2374 6970 7012 4551 2235 6786 6838 314 -117 197 213 0,7 -0,5 0,3 0,3 Asukasluvun suhteellinen muutos (%) Eniten kasvaneet 2008?2012 Uusi-Mälkilä 20,2 Kirkonkylä; haja-as. 5,9 Salmentaka 3,2 Aitoon Taajama 2,5 Iltasmäki 2,4 Laitikkala 2,3 Kenraalinkivi 1,6 2001?2012 Kankahainen 50,0 Epaala 25,1 Uusi-Mälkilä 21,3 Myttäälä 17,2 Kenraalinkivi 16,3 Aitoon taajama 12,1 Iltasmäki 7,8 Lähde: tilastokeskus Eniten kuihtuneet 2008?2012 Padankoski -18,0 Rautajärvi; haja-asutus -15,1 Kirkonkylän taajama -10,8 Kankahainen -10,4 Kukkola -10,0 Puutikkala-Matinoja -9,6 Selänsivu -8,0 Sappee -6,5 Kuohijoki -6,3 Myttäälä -4,7 2001?2012 Padankoski -36,7 Kuohijoki -26,8 Rautajärvi; haja-asutus -23,5 Sappee -20,6 Kyynärö-Ämmätsä -18,8 Kukkola -13,3 Aitoo; Haja-asutus -12,4 Puutikkala-Matinoja -9,6 Salmentaka -7,7 Rautajärven taajama -5,8 Väljyys ja rauha houkuttavat Maalla halutaan ympärille tilaa ja rauhaa. Oikeastaan muuta ei tarvinnut muuttaa, Mika Korppi sanoo. Vaikka tontti on haja-asutusalueella, kunnan vesi saatiin läheltä. Esimerkiksi lapsiperheet haluavat kuitenkin lähelle palveluita ja harrastuksia. Tämä näkyy viime vuosien kasvuluvuissa: Pälkäneen nopeimmin kasvavia seutuja ovat Onkkaalan keskustaa ympäröivät haja-asutusalueet. Suhteellisesti eniten vuosina 2008?2012 kasvoi Uusi-Mälkilä. Huomasin, että tontin päälle suunniteltiin oikorataa. Kaupat peruuntuivat, ja talo sovitettiin pienin muutoksin uudelle tontille Pälkäneen Uusi-Mälkilään. . eli kasvuprosentti oli 20,2 ja vuotuinen kasvutahti yli viisi prosenttia. Tulijoita olisi enemmänkin. Lupia ei tahdo enää irrota, sillä kunta edellyttää alueelle yleiskaavaa, joka varmistaisi maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Pälkäneen keskustan ympä- ristön muille kasvusuunnille kaavat on jo laadittu. 1100 neliön tontti oli lähellä Tampereen rajaa. Putket kulkevat vierestä, sillä Kinnalan vedenottamo on tien toisella puolella. Myös lumitöissä pääsee kohtuullisella vaivalla, sillä vierestä kulkee hyvällä hoidolla oleva maantie. Kulkuyhteydet hyvät . 8 Keskiviikko 6.8.2014 uutiset . Vuoden 2008 jälkeen taantuma on tehnyt asunnonostajat ja rakentajat varovaiseksi. Talon suunnitelmat ja piirrokset olivat jo valmiit, kun nettiä selaillut Kristiina Korppi sattui ELYkeskuksen sivuille. . Saatiin vuokratallissa Ruutanassa ollut polle omalle pihalle. Harrastusten keskittäminen Sara ja Mila Ahonen sekä Mika ja Kristiina Korppi viihtyvät Uusi-Mälkilässä. Mutta tarjontaa on vähän, sillä maalaiskunnat myyvät samanlaisia tuhannen neliön perustontteja kuin kaupungit ja kehyskunnatkin. Väljiä haja-asutusalueen tontteja voi löytää syrjäkulmilta. Tässä oli alun perin kaavailtu kahta tonttia, mutta luvat järjestyivät vain yhdelle talolle, Kristiina Korppi esittelee reilun kahden hehtaarin tonttia. Jatkotontti sopi hyvin perheelle. . Mika ja Kristiina Korpin takapihalla on toistakymmentä koiraa ja laitumella käyskentelee pari hevosta. . Harhalan kaava ei tuonut odotettua piristysruisketta, koska maanomistajat ovat myyneet tontteja maltillisesti. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Vessa ja pääovi vaihtoivat paikkaa. Vielä vaikeampi on löytää tilavaa haja-asutusalueen tonttia, sillä kunnat kauppaavat vain pieniä taajamatontteja. Sopiva paikka löytyi lopulta Lempäälästä. Vaikkei niiden kanssa ollut erityisempiä ongelmia, niin kyllä eläinten kanssa joutuu kuitenkin olemaan taajamassa varpaillaan. Siksi lähdimme hakemaan väljempiä vesiä. Kolmilapsinen perhe alkoi etsiä Tampereen seudulta vanhaa maatilaa. Myös Epaalan ja Kuulialan kaava tuli tilastojen mukaan tarpeeseen, sillä tulijoita riittää: vuosituhannen jälkeen Epaalan väkiluku on kasvanut 50 asukkaalla eli 25 prosentilla. Tilaa lemmikeille Uusi-Mälkilän uudisasutus on noussut pääosin Uusi-Mälkiläntien ja Niittytien varsille. Uusista taloista vain harvat näkyvät vanhan Lahdentien ohikulkijoille. Onkkaalantien ja UusiMälkiläntien risteyksessä on nähtävissä yksi syy, joka saa hakeutumaan maalaismaisemaan. Asuimme Kangasalla pari vuotta pienessä ja vanhassa omakotitalossa
Tästä on yllättävänkin hyvät julkiset yhteydet. Muuttokynnystä madalsi se, että monet palvelut pysyivät Kangasalla: esimerkiksi lääkärit ja oikomishoidot hoituvat edelleen Kangasalla, Kristiina Korppi sanoo, Mika Korppi kävi Helsingissä töissä, kun perhe haeskeli uutta asuinpaikkaa. Tästä on viisi kilometriä kiekolle. Heitä kannattaa Kuuttisen mielestä tavoitella, sillä etelästä tulevalle Pälkäneen hintataso on edullinen. . Ajattelimme, että miksi emme voisi ottaa eläimiä myös hoitoon, kun olemme omien lemmikkien vuoksi aina paikalla. Tällä kertaa edessä on vilkas kesäviikonloppu, ja tarha täynnä tuttavien koiria. Sydän-Hämeen Lehti 9 Maarit ja Petri Myllyniemi pitävät siitä, että ympärillä on tilaa, eikä naapurin seinä. omalle tontille säästää sekä talleille kulkemiseen kuluvaa aikaa että tallipaikkaan uppoavaa rahaa. Talo saatiin syksyllä 2012 siihen jamaan, että perhe saattoi muuttaa Pälkäneelle. . Tuossa pellon laidalla käy iltaisin kauriita ja aamuisin töihin lähtiessä näkyy monesti kettuja. Toisinaan tehdään niinkin, että ilmoitetaan jo etukäteen, että kohde on myynnissä vain kuukauden. Jos sinä aikana ei tärppää, niin sitten se laitetaan vuokralle, Kuuttinen kertoo. Asunnon vuokralle laittaminen edellyttää rahoituslaitoksen suostumusta. Asuntokaupan seisova tilanne näkyy muun muassa lapsiperheiden käyttäytymisessä. Kun perhe kasvaa, isompaan asuntoon ei vaihdeta yhtä helposti. Halukkuutta asunnon myyn- talosta ja muuttaa palveluiden pariin. Tytöt nousevat aamuisin tien päästä koulutaksiin, Maarit Myllyniemi esittelee. Vaikkei Uusi-Mälkilässä olla kaukana keskustasta, ympärillä on aivan eri lailla tilaa olla ja elää. Tällaisen maalaismaiseman keskellä eivät tule työasiat mieleen; ne jäävät pikitielle, Petri Myllyniemi sanoo. Maarit Myllyniemen vaalimalla puolen hehtaarin ton- tilla on hoidetut istutukset ja nurmikko. Myynti pois ja vuokralle. Asunnosta ei välttämättä saa samaa mitä siitä on muutama vuosi sitten maksanut. Kauppaa syntyy. Mutta eihän omakotitalon ole edes tarkoitus koskaan tulla täysin valmiiksi, Petri Myllyniemi nauraa. Vain pyörätie puuttuu Myllyniemet kuulivat reilu neljä vuotta sitten kautta rantain, että yksityisellä maanomistajalla olisi myynnissä maata Uusi-Mälkikässä. Jos ei ole esimerkiksi paikkakunnalta muuton tai elämäntilanteen muutoksen vuoksi pakko myydä, niin ehkä kannattaa odottaa, Kuuttinen sanoo. Kiinteistönvälittäjä elää siitä, että asuntoja tulee myyntiin. Mutta nyt Kodit On Oy:n yrittäjä on antanut monille poikkeuksellisen neuvon. . eli nyt on ostajan markkinat, Kuuttinen sanoo. menien tuhansien eurojen voiton, kun pistivät pirtin muutaman vuoden päästä myyntiin. Toisestakin hartiapankkitalosta saattoi vielä tehdä hyvän tilin, mutta nyt onkin tullut raja vastaan, Päivi Kuuttinen sanoo. Hän on myynyt monta Pälkäneen kohdetta pääkaupunkiseudulta ja Hämeenlinnan ympäristöstä tulleelle ostajalle. Kiinteistön arvo putoaa nopeasti, jos talo jää ränsistymään ja pihat rehottamaan, Päivi Kuuttinen sanoo. Pälkäneen keskustassakin on Hartiapankkilaiset ollut hetken aikaa ylitarjontaa toivat ylitarjontaa omakotitaloista. Pälkäneen sivukylien väki . Loppukesän aikana valmistuu puro, joka lorisee istutusten lomassa. . Aina muuttokuorma ei pysähdy Luopioisiin tai Pälkäneelle, vaan jatkaa isompaan taajamaan. Kaikki nuoret maallemuuttajatkaan eivät viihdy kauaa kylissä kovin kauaa. . Kunta myi edullisia tontvanhenee. Ikääntyvät haluavat teja Paavolanharjusta. Täällä ei tarvitse katsella naapuria, mies esittelee terassilta aukeavaa maalaismaisemaa. . Muutama ostaja oli paikalla vielä aiemmin, mutta Myllyniemet pääsivät ensimmäisten joukossa valitsemaan tontin. . Joutsenia käveli pihassa ja hanhia voi tiirailla pellolla. Koska tarjontaa on niin paljon, ei kaikille taloille riitä kysyntää . Perhe ihastui maalaismaisemaan ja rauhaan. Kaupat tehtiin hehtaarin tontista. Myllyniemet hakivat poikkeusluvat ja myivät toisen puoliskon. Juuri viikko sitten myin Laitikkalasta pienen talon vapaa-ajan viettopaikaksi. 13- ja 8-vuotiaat tytöt Ira ja Vilma voivat harjoitella omalla tontilla puutarhatraktorin ja mönkijän kanssa. . Olisimme jo silloin halunneet rakentaa sivummalle, mutta sivukulmilta ei löytynyt tonttia, Maarit Myllyniemi sanoo. Petri Myllyniemen mielestä Paavolanharju pilattiin, kun tonteista kaavoitettiin liian pieniä. . Kotinurkissa toimii myös eläinhoitola. . Talo valmistui vuonna 2011. . Kyliin jää autioituvia tupia. Eikö nekin kannattaisi laittaa vaikka vuokralle. Pälkäneellä on normaalisti myynnissä yhteensä 20?30 asuntoa. Nyt on turha lähteä kokei- lemaan kepillä jäätä ja hakemaan huippuhintaa. Ainoa miinus on, ettei maantien laitaan ole saatu pyörätietä. Esimerkiksi Tampereelle pääsee joustavasti bussilla etenkin kouluaikaan, kun vuoroja on enemmän, Mika Korppi kehuu. Asettuminen on muutenkin sujunut mutkattomasti. Nykyisin Kristiina Korppi pyörittää Uusi-Mälkilästä käsin eläintarvikkeiden nettikauppaa. Täällä voi tehdä sellaisen aidan kuin haluaa, eikä tarvitse hakea kaikkeen lupia ja naapurin suostumusta. Mutta jos myyntiaika tahtoo venyä, vuokra-asunnoille löytyy aina kysyntää. Uudisasukkaat haluavat, että maisema pysyy väljänä. . Talot ovat seinä seinässä kiinni. Etukäteen ei voi tietää, mikä menee kaupaksi ja mikä ei. Siksi hyvät kulkuyhteydet olivat tärkeä kriteeri. . Keskiviikko 6.8.2014 . Jos ei halua tinkiä hinnasta, kannattaa odottaa, että ajat normalisoituvat. . Pälkäne on valovoimainen paikka, ja sijainti on aivan mahtava. shl Tommi Liljedahl. Kangasalla tilanne on ihan samanlainen: normaalikierron mukaan kohteita on 170?180, mutta nyt myynnissä on 650 asuntoa. Jotkut kiinteistönvälittäjät ovat jo ilmoittaneet, etteivät he ota kaikkia kohteita myyntiin. . Tielle ei uskalla päästää lapsia pyörän kanssa, sillä siinä ajetaan älyttömän kovaa, Petri Myllyniemi sanoo. Häntä ei yhtään haittaa, vaikkei Uusi-Mälkilään enää myönnettäisi uusia lupia. Se olisi ehkä kolmen päivän homma, kun tekisi kaiken valmiiksi. Sinne luopua työllistävästä omakoti- talon rakentaneet tekivät kymtiin vähentää se, että harva on valmis myymään tappiolla ? vaikka asunnonvaihtaja voisi selvitä pienemmällä välirahalla, kun hinnat ovat laskussa. . Nyt on pitkään ollut kaupan nelisenkymmentä kohdetta, ja tällä hetkellä niitä on 65. Ja kun palaa töistä kotiin väsyneenä ja stressaantuneena, niin terassilla saa kulkea vapaasti kalsareisillaan, pitkin Suomea suuria pihattonavettoja rakentava Petri Myllyniemi sanoo. Päivi Kuuttinen: Asuntoja myynnissä kolme kertaa normaalitilannetta enemmän ?Myynti pois ja vuokralle? Toistaky mmentä v uotta asuntoja ja mökkejä SydänHämeessä myyny t Päivi Kuuttinen tietää, etteivät viime vuodet ole olleet alalla normaalit. . Koirien lisäksi Korpit hoitavat kissoja ja jyrsijöitä. Työasiat jäävät pikitielle Maarit Myllyniemi oli kahdeksan vuotta sitten aamulla varhain jonottamassa, kun Paavolanharjun tontit tulivat myyntiin
Huippu-urheilunkin pohjatyö tehdään seuratasolta ja koulujen liikuntatunneilta, jos näille vain annettaisiin mahdollisuudet lahjakkuuksien löytämiseen ja jos vain kaikki liikunnanopettajat olisivat asiassa mukana. Sitä kautta löydetään lahjakkuudet ja heidät voidaan saattaa määrätietoisen harjoittelun pariin. Vaikka vaikeatahan se on edelleenkin. Sininen taivaan kansi valkoisine pilvineen kuvastaa jumalallista puhtautta. Tuulen havina puiden oksissa lintujen viserryksen kanssa kertoo korviimme elämän tarkoituksen. Jäi perunankeittovedet laskematta maanantaiaamuna, kun raanasta ei tullut vettä. Pälkäneen vesilaitoksen nettisivuilla kerrottiin, että Aitoon vedenottamon huoltotyöt aiheuttivat 18.6. 10 Keskiviikko 6.8.2014 lukijalta . kaikeksi onneksi . aina löytyi joku poikkeusyksilö, joka kykeni hyvin saavutuksiin kansainvälisissäkin kisoissa. Ja mikä onkaan sen terveellisempää ja hauskempaa kuin kilpaileminen! Sehän alkaa ja sujuu jo pikkupojilta ihan luonnostaan, jos sen vain sallitaan kehittyä ja leikkimieliseen kisaamiseen annetaan monipuoliset mahdollisuudet. kello 12?16 vesikatkoksen Aitoon, Yksi elämän tarkoitus on, että olisimme äärettömän kiitollisia Jumalan kätten töistä. Emme ole sattumalta maailmassa, vaan maailma on hienosti suunniteltu. Juhani Vuorinen Sappeen, Salmentaan seudulla. Niiden tuloksille ei olisi hurrattu edes 70?80 vuotta sitten. Taisto Mäki juoksi 1939 5000 metriä aikaan 14.08,8 ja olisi tuolla ajalla voittanut mestaruuden 2014! Kulttuuri nappaa veikkausvoittovaroista urheilua suuremman osuuden, vaikka koko veikkaaminen on saanut alkunsa urheilun puolelta. Nyt paras syntyperältään suomalainen sai ajan 14.24,02. Eikä paljon hurraamista ole 1500 metrin tuloksissakaan, vaikka juoksu olikin taktikointia, sillä vuoden 1924 Paavo Nurmi olisi voittanut kisan kevyesti ajallaan 3.52,6. Erityisesti yleisurheilu on saatava uudelleen kansainvälisessä vertailussa samalla tasolle, jolla olimme urheilumme mahtivuosina 1920?76. Paul Tiililä seniorikansalainen. Nyt mestaruus voitettiin erittäin keskinkertaisella tuloksella 3.55,27. Parhaat naisjuoksijatkin olisivat pysyneet suomalaisten nykymiesten matkassa hyvin. Suomessa oli vielä sodan jälkeisinä ensimmäisinä vuosikymmeninä jäljellä tervettä kilpailuhenkeä ja näyttämisen halua, mutta sitten jo 70-luvun loppupuolella mielialoihin ja käytäntöihin alkoi vaikuttaa vasemmiston paasaama tasaarvoisuus ja yhdenvertaisuus. Kaikenlainen kilpailu ja kilpailuhenkisyys oli pannassa, kouluissa ei saanut enää liikunnassa kilpailla ja vaadittiin jopa numeroarvostelunkin poistamista, etteivät huonompia numeroita saavat masentuisi, loukkaantuisi tai syrjäytyisi. Näin mentiin vailla kunnon kilpailua pitkälle 2000-luvulle. Suomalainen yleisurheilu koki täydellisen laman, vaikka . peleillä. Mutta mitä nyt olisi tehtävä. Nyt on vasemmistossa muotia huutaa kulttuuriin puolesta, koska siellä ei ole tervettä kilpailua vaan monimutkaisia suosikkijärjestelmiä ja taiteen ?vapautta?, mikä vapaus on tosin johtanut jopa vastenmielisiin ilmiöihin. Siihen on kuitenkin menty, että kulttuuri nappaa veikkausvoittovaroista urheilua suuremman osuuden, vaikka Kirjoittaja on huolissaan suomalaisen huippuurheilun tilasta. koko veikkaaminen on saanut alkunsa urheilun puolelta, tulosten veikkaamisesta, ja vasta myöhemmin täydentynyt lotolla yms. Informatiivista. Kotikokki Urheilun hukatut vuosikymmenet Mitä suomalaiselle kestävyysjuoksulle on tapahtunut 1970-luvun jälkeen. ?Työmaalla olevassa infotaulussa lisätietoja vesikatkojen ajoista?, kunta lupasi lehti-ilmoituksessaan. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kumma vesikatkos Kummallista, kun vesikat- Ilman autoa on mummekos järjestetään pahimman leitten vaikea hakea vettä helteen aikana, jolloin van- jonkin marketin pihalta. huksien olisi juotava päivän Janoinen mittaan litrakaupalla vettä. Sinulle Mymmeli On mahtavaa lukea SydänKuka sinä oletkin, jatka Hämeen Lehdestä kirjoitta- kirjoittamista, sillä sen sinä miasi kolumneja. Tämä kysymys tulee väistämättä esille, kun katsoo SM-kilpailujen eli Kalevan kisojen 1500 ja 5000 metrin tuloksia. Pystyn sa- osaat. mastumaan tekstiisi oman Sirpa Salminen entisen ja hieman nykyisenOnkkaalasta kin elämäni kautta. Nimimerkki Kotikokki ehti hermostua Pälkäneen kunnan tiedottamiseen arveltuaan vesikatkon syynä olleen aiemmin ilmoitetun vesijohtoremontin. Sydän-Hämeen Lehti sähköposti: toimitus@shl.fi . Myöhemmin paljastui, että kyseessä ei ollutkaan sama vesikatko. Kauneutta etsimässä Vesikatko Jumala päätti luoda maan kauniiksi. Ja mukana myös kotikuntansa urheiluseurojen toiminnassa aktiivisina neuvojina ja valmentajina. Valitettavasti opettajienkin toiminnassa ammattiyhdistystyö on ohittanut kutsumushenkisyyden ja monet liikunnanopettajatkin tekevät vain tuntinsa ja se on sitten siinä. Onneksi ajan henki on vähitellen muuttumassa ja lahjakkaat nuoret urheilijat pääsevät nykyisin melko helposti systemaattiseen valmennukseen, jos oma tahto ja kyvyt vain riittävät. Urheiluun on kuitenkin edelleen satsattava lisää niin varoja kuin ennen kaikkea henkistä tukea, myötämielisyyttä menestymistä ja huipulle pyrkimistä kohti. osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne . Pälkäneen keskustan puolitoista kuukautta myöhemmin kuivanneesta katkoksesta ei kerrottu mitään. Jos sattui vielä olemaan parin viikon takainen lehti tallella, niin siitä löytyi kuulutus, jossa kerrottiin Sahantien ja Myllärintien vesijohtoremontista. Sen mukaan työt aiheuttavat vesikatkoja Onkkaalantien ja Koulutien välillä. ?Työmaalla olevassa infotaulussa lisätietoja vesikatkojen ajoista?, ilmoituksessa luvattiin. Piti siis lähteä työmaalle tarkistamaan, kauanko veden paluuta pitää odottaa. ?Vesikatko?, luki tien laitaan ruuvatussa taulussa
Kalkatus, kikatus kuuluu kauas kartanolta. Kuluu kuukausia kaksi. Kantarellit kasvaneet kivikkoiselle kumpareelle, kallionkiven koloihin. Vanha sananlasku sanoo, ettei kannettu vesi tahdo kaivossa pysyä. Vai olisiko mahdotonta kotona vielä kerran Kirjoittaja ei pitänyt näkemästään koulun pelikentällä ja sen läheisyydessä. käydä läpi, mihin roskat tulisi tin lopulta maksaa? Oppi ojassa laittaa ja kuka sotkemisen lys- Kolumni Talkoilla Talkoohengen uskottiin jääneen lähes kokonaan 1900-luvulle. Kiitoskyynel kulmiltani kierähtää, Hyvätapaisten nuorten myytti romuttuu kertoo korkeimmalle kuninkaalle kiitokseni kotimaasta, kalliista kotikonnuista kylämme. Käpysillä koristelen kukkapenkin kivikot. Viikonloppuisin linja-autot kuljettivat tanssijoita pitkien matkojen takaa. Sunnuntaina ja joskus arkenakin pelattiin bingoa, katseltiin elokuvia, urheiltiin, harrastettiin jotakin jne. Järjestysmiehet, lipunmyynti, kanttiinitoiminta ja muu asiaan liittyvä hoidettiin talkoilla. Tämän lehden yleisönosastossa valiteltiin taannoin talkoohengen katoamista Pälkäneellä ja pohdiskeltiin syytä, miksi yhteisöllisyyttä löytyy Luopioisista. Tähän olen jäävi mitään lausumaan. Kiiruhtaen kuljemme keskelle korpea. Ketterästi keltaisen kultaviljan keräämme koreihin kuusikulmaisiin. Vapaapalokunnan vuosijuhlaa vietettiin ensimmäisen kerran vuonna 1882. Heinät tehtiin yhdellä pellolla ensin ja toisella sen jälkeen, jos poudat sallivat. Sotien jälkeen puuttui monesta pirtistä isäntä tai hän palasi rintamalta vammautuneena. Koko Suomi nousi yhteisin voimin olosuhteisiin nähden tavattoman nopeasti. Sotakorvaukset maksettiin ajallaan. Sama tapa ajatella ja toimia valtasi vapaapalokunnat, urheiluseurat ja lukuisat järjestöt sekä yhdistykset. Raskaiden aikojen jälkeen kansa tarvitsi myös viihdettä sekä mahdollisuuksia harrastaa. Ylimääräistä rahaa ei ollut. Rakennustarpeet saatiin suurimmaksi osaksi lahjoituksina. Tai sitten muistelee, miten tuonkin huoltokopin tilalla sijaitsi mittava seurantalo. Elämä sykki. Kunnei kontio komea korvesta kimppuuni kävisi. Kaksinkerroin kiiruummin kulkuni käy kohti kotikultaa. Kovin kauniina kohoaa, keltaisena koti komeilee. Kuuset kätki kuitenkin kaikki kauniit kukat. Kohta kiiruhdan kohti kotia. Kokoamme kaikki kaikkivaltiaan kasvattamat karmiininpunaiset karpalot. Keräämme koppaan katajaiseen, kylmin, kohmeisin käsin. Kankein koivin kuljemme kotiin kultaiseen, kalliiseen. Kupsahdetaan kivelle, kunnes kunto kohenee. Palokunnan-, seuranja työväentaloja sekä tanssilavoja nostettiin entisten lisäksi uusia. Keitän kahvit kavereille. Kannan kukkia kahvipöydän koristeeksi. Karjalasta tulleille evakoille piti saada kattoa pään päälle. Kaiku kertaa kukunnat. Kumarrun, kerään kuivat kukat kasveistani, kompostiin kannan. Keskiviikko 6.8.2014 . En uskalla tähän nimetä toimeliaita ihmisiä, sillä varmuudella joku tärkeä unohtuisi. Yksi kantavimmista voimista siirtyi Yläkerran talkoomieheksi kirkastusjuhlasunnuntaina 6.7.2014. Palkka otetaan keikoilta. Ulkomaan eläviä voidaan saada asevelihintaan, mikäli heille osuu esiintyminen muualle Eurooppaan säällisen välimatkan päähän. Omia juomia ja ruokia ei saa viedä huvialueelle. Korkeintaan ovat oppineet kyselyissä valehtelemaan juovansa, polttavansa ja riehuvansa vähemmän kui aiemmin. Aluehallintoviranomaisten suopea tulkinta päättyi näiltä osin lopullisesti viimeisenä tänä kesänä myös Järvenpään puistobluesissa. Nykyajan ihminen ei enää lähde moneksi yöksi telttaan hyttysten syötäväksi palele- Kirjoittaja on Aitoon pitkäaikainen vapaa-ajanasukas ja Helsingin poliisilaitoksen operaatiopäällikkö. maan tai hikoilemaan. Kattoon naputeltiin uudet päreet yhdessä tietäen vuoron joskus koittavan omassa talossa. Kettu, kiero kaveri, katsoo kallella kypärin kulkuani kevyttä. Käsi kädessä kuljemme keittiöön kotoiseen, kahvikullan keitäntään. Kuuma kahvi karkottaa kehoistamme kylmyyden, koivistamme kankeuden. E.L. Olipa Suoraman koulun pihamaan uudella monitoimikentällä siivo sunnuntaiaamuna. Roskat eivät olleet löytäneet tietään puolitäysiin roskiksiin, vaan kamaa oli hujan hajan ympäri pihaa rikkinäisistä cd-levyistä ja olutpulloista lähtien. Positiivisesti ajatteleva voi olla sitä mieltä, että ehkä paikalla olleet eivät vaan olleet vielä ehtineet aamusta siivoamaan jälkiään. Ihailla silti pitää toimeliaisuutta, millä erilaisia tapahtumia ja yhteistä hyvää syntyy kirkonkylällä sekä muualla asuintaajamissa. Kirkkaimpana juhlitaan vuosittain Aitoossa. Sydän-Hämeen Lehti 11 Kertomus keväästä Kuljen kauniissa keväisessä koivikossa. Palkaksi riitti hyvä ruoka ja jossakin loppukaronkan sahti. Syitä löytyi monia. Uutta viljelys- maata raivattiin onnettomilla koneilla. Halkoja tekivät kaikki, joilla saha ja kirves pysyivät kädessä. Me ihmiset olemme erkaantuneet vaarallisella tavalla toisistamme. Rahaa tuntui piisaavan ostopalveluihin. Yhdessä tekeminen ruokapalkalla ei kiinnostanut. Omia lapsia ja vanhempia, työkavereita sekä ystäviä toki auteltiin ja autetaan edelleen. Monesti jää ainoaksi mahdollisuudeksi turvata vanhuksen arvokas ja turvallinen loppusuora hoitamalla häntä omin voimin sekä varoin. Muutto- ja remonttiapuja kaivataan. VPK tekee kovalla riskillä vuoden toimintarahat haalimalla maamme vetovoimaisimmat artistit aina paikalle. Eikä ole unohdettu perinteitä marsseineen ja palkitsemisineen. Kukkuroilleen kokoamme kaksi, kolme korillista, kaksin käsin kahmien kaikki komeat kantarellit. Kiiruhtaen kannamme kotiin komeat kopat keltaiset. Kai kuukausia kaksi, kolme, kun karpalot kasvaa keskelle kanervien, karhunsammalten. Kerkeästi kuljemme korpeen kylmään. Mielelläänhän sitä toimeen ryhtyy. Hienoista kirjoista, vaikkapa Täällä pohjantähden alla, saamme lukea mainioita kuvauksia yhteisistä urakoista. Torpat nousivat peltotilkkujen reunoille. Kastelen kertaalleen kaikki kauniit kukkani, kuivuuden karkotan. Kutsun kaverit kylästä katsomaan kukkiani kauniita. Kyläkuolema estetään vain yrittämällä yhdessä. Sopii hyvin tähän asiakokonaisuuteen. Jotenkin luonnollisesti pitäisi yhdessä tekeminen tapahtua. Täytyy päästä nukkumaan kunnolliseen sänkyyn, aamiainen kerätään hotellin noutopöydästä tai aamuvirkuin nousee sen laittamaan lomamökin tai kodin keittiöön. Keinuun käyn kiikkumaan, katsellen, kuunnellen kesäkukkien kasvantaa. Kaukana kukkuu käki kymmeniä kertoja. Ja hyvähän se oli, että kentän puolella roskia ei kamalasti ollut, mitä nyt vähän lasia. Alan kumminkin uskoa, että joka puolella toitotettu totuus hyvätapaisista nykynuorista ei pidä paikkaansa. Vuosituhannen vaihduttua elimme valmiissa maailmassa. Hyvin varustettu asuntoauto vielä jotenkin kelpaa majapaikaksi. Aitoon Kirkastusjuhlat on erinomainen esimerkki virkeänä elävästä talkoohengestä. Minä katselen laiskuuttani ja töissä kyllästymiseen asti varsinaista riekkumista nähneenä ihaillen sivusta. Kirkkaripaidan saan nykyään "postiennakolla" välillä jopa mökille perille toimitettuna. Toivottavasti jaksatte painaa myös tulevaisuudessa! Vuodet vaihtuvat ja sukupolvet. Omaa napaamme jaksamme tuijotella miettimättä miten muilla menee. Pakon edessä nöyrrymme mekin. Kakut, kerman, kääretortun kannan kera kahvipannun. Kahvi kielenkannat kirvoittaa. Järjestelmä mahdollisti näin nimekkäiden artistien tulon esiintymään. Viime vuosina aate on alkanut vähitellen nousta uudelleen. Samoin näivettyminen. Joitakin poikkeuksia esiintyy. Vanhoja laajennettiin ja kunnostettiin. Hän tekee siellä timpurin hommia. Jussi-Pekka Lämsä. Äänitteet eivät enää harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta juuri myy. Netin kautta ostettu musiikki ei senttejä artistille juuri kartuta. Ihmiset tunsivat ja tiesivät toisensa. Nyt maaseudulla ajellessa mieli muuttuu alakuloiseksi raunioita tai ränsistyneitä isoja taloja katsellessa. Monet sukunimet eivät luopioislaisten talkoolaisten joukosta häviä mihinkään, vaikka henkilöt muuttuvat nuoremmiksi. Tai sitten on siirrytty muihin aineisiin. Kalliiksi tulee tämäkin kenttä, jos siivoamista varten kunta joutuu varta vasten palkkaamaan jonkun. Kuulen käen kukunnan kaukaa; kertoo kesän kauniin koittaneen. Käyskentelen kankahalla, keskellä kanervien kauniiden. Katson kuinka kiuru kohoaa korkeuteen; kirkkaalla kutsunnalla kaverinsa kokoaa. Kuoron komean kehittelevät, kiitokseksi, kunniaksi kaitsijalle korkeimmalle. Kuljen keskelle korpehen, kuusikkoon komeaan, kerätäkseni käpyjä keltaiseen korihin, kannettavaksi kotihin, kukkamaan kivikkojen keventäjäksi. Kukkiakin kaipailen. Konsepti toimii, kun eletään ajassa mukana. Hiljattain kuuntelin radioohjelmaa, jossa pohdiskeltiin festareiden kuihtumista. Katan kupit kultareunat, kauniisti koristelen kahviliinoilla kauniilla
534 2771, 050-339 2582 P. 03 537 0095 Palvelemme ma-pe 8.30-17, la 10-13 Tervetuloa! Palvelemme ma-pe 9-16 http://www.sahalahdenapteekki.fi/ Valviran rekisteröimä naprapaatti (amk) KATJA LIND KANGASALAN APTEEKKI Keskusaukio 2, 36200 Kangasala, puh. ????. katja.lind@napraka.fi www.matinterveyspalvelu.com . Hermoratahieronta . ?????. Miten sitten olisi mahdollista jäähdyttää asunto miellyttävään lämpötilaan käyttämättä sähköä? Räystäitä ja lippoja Tehokkain keino pitää asunto viileänä kesäisin on ennakointi jo rakennusvaiheessa. Talon passiivinen jäähdytys voidaan toteuttaa esimerkiksi erilaisin räystäin tai lipoin, jotka estävät auringonpaisteen pääsyn sisälle eikä sisälämpötila nouse liian korkeaksi. Valmiin talon ikkunoihin on mahdollista asentaa jälkikäteen säädettävät markiisit tai kaihtimet, joita on saatavana eri muotoisina erilaisiin ikkunoihin. Aurinkosuojayhdistyksen Vesa Anttila suosittelee harkitsemaan liikkuvia aurinkosuojaimia myös uutta taloa rakennettaessa. Nämä ratkaisut ovat lähes sähköttömiä ja säätyvät automaattisesti sopivaan asentoon sisätiloissa olevan lämpötilaanturin antamien tietojen mukaisesti, jolloin auringon valoa voidaan hyödyntää tarvittaessa osana valaistusta ja lämmitystä. Anttilan mukaan aurinkosuojaus on tehokkainta ikkunan ulkopuolelle asennettuna. Liikkuvia aurinkosuojaimia käytettäessä ikkunoihin ei tarvitse asentaa selektiivipintaa. Hyvää Oloa! Vielä on kesää jäljellä! Kaikki loput aurinkosuojatuotteet -20% norm. ???????????????????????? ma-pe 9-19, la 9-16, su 11-15 ???????????????????????? Kesäaukioloajat 9.6. Klassinen hieronta . ?. Kalvojen ja kaihtimien yhteisvaikutus nimittäin kerää lämpöä ja ikkunasta tulee käytännöllisesti katsoen patteri. Myös viihtyisyyttä lisäävät tontilla kasvavat lehtipuut auttavat kesäajan varjostuksessa, kun lehtipeite muodostaa luonnollisen aurinkosuojan. Tuulettaminen kannattaa tehdä varjon puolelta ja mahdollisuuksien mukaan viileään yöaikaan, jolloin se tarjoaa Energianeuvontapalvelu Rane pyörii pääasiassa kolmen hengen enemmän helpotusta kuumil- voimin, vaikka toiminta-alueena on koko Pirkanmaa. Mikä Rane? le jaksoille. YKSITYISLÄÄKÄRI KIR. Miellyttävä sisälämpötila on kesälläkin alle 23 astetta, mutta sähkökäyttöiset ilmastointilaitteet kuluttavat melko paljon energiaa. 010 322 2811 D???. 010 235 2350 MEDITALO Artturintie 2, Kangasala arkisin 8.30-18.30 lauantaisin 10-14.00 sunnuntaisin suljettu Avaamme arkisin aiemmin! Meiltä nyt tehokas suoja voimakasta hikoilua vastaan: STOP 24 STRONG! Isoniementie 1, 36420 Sahalahti Puh. hinnoista. Tuotteita rajoitettu erä. Myös ikkunoiden väliin asennettuna kaihtimet päästävät tarvittaessa valoa ja lämpöä sisälle, mutta ovat suojassa sääolosuhteilta. Sisätiloissa suljetut kaihtimet pystyvät torjumaan sisätilojen lämpötilojen nousua kesällä. ma-pe 9-19, la 9-16, su 11-15 Kaularangan tai niskan Olkapäiden alueen Ylä- tai alaraajoen Rintarangan tai lapojen alueen Alaselän tai lannerangan ongelmat Torikatu 1 (Kangasalan lääkintävoimistelu) Kangasala www.napraka.fi Ajanvaraus p. alk. Puh. 0400 635263 . 12 Keskiviikko 6.8.2014 . 03 376 3222 Rautajärventie 14, 36840 Pohja Puh. 044 555 8224. Kannattaa kuitenkin huomioida, että osan sähkökäyttöisestä valaistuksesta voi korvata luonnonvalolla, eikä siihen tarvitse kuluttaa sähköä. Huomioi materiaalit Huonetilan puolelle asennettujen kaihtimien kanssa Aurinkosuojayhdistys suosittelee kiinnittämään huomiota erityisesti materiaalien ja värien valintaan. Vaaleilla pinnoilla on mahdollista heijastaa auringonsäteily takaisin ulos, jolloin sisätila ei lämpiä yhtä paljon. Pystysuorat screenkaihtimet ovat perinteisiä sälekaihtimia tehokkaampi ratkaisu, sillä niiden muodostama heijastuspinta on yhtenäisempi. Ikkunoihin voi asentaa myös aurinkosuojakalvot, mutta tällöin ei pidä käyttää sisäpuolisia kaihtimia. Sydän-Hämeen Lehti 12 tekijät Energianeuvontapalvelu Rane neuvoo: Miten voin jäähdyttää kesällä asuntoa ilman sähköä? Liikkuvat aurinkosuojaimet ovat hyvä vaihtoehto Kesäisin on hyvä aika nauttia auringosta, mutta ikkunoista sisään pääsevä auringon valo ja lämpö saattavat nostaa asunnon sisälämpötilan tukalan kuumaksi. Personal Trainer Mustapellonpolku 3, Pälkäne matti.kettunen@kotiportti.fi . ?. ????. JA THX-VERISUONIKIR.EL LT RAINER ZEITLIN P
(03) 377 3447 Maanrakennus/ muut konetyöt Markus Huttunen Kiinteistönvälittäjä, LKV Julkinen kaupanvahvistaja Roineenkatu 12, Valkeakoski Shl.f ? S y ehti ? dän -H Kankaita ja ompelutarvikkeita P. 010-239 0880, FAX. www.tv-hugg.com Traktorin varaosat PURETTUJA VARAOSIA Yli 200:aan eri traktorimalliin, myös nuorempia 4-vetotraktoreita PURKUPOJAT OY 36600 Pälkäne. 0400 737 546 Hä m VUODEN PAIKALLINEN VERKKOPALVELU l.f ? S y d änHä Rautajärven Rakennustarvike Shl.f . Teräväpiirtotekniikat . Keskiviikko 6.8.2014 . 0400 556 638 Heikki Pekkarinen Kuhmalahti Pohja nL ee * Lokakaivojen tyhjennykset * Vaihtolavapalvelut RISTO RIKKONEN m Hippeläinen Erikoishammasteknikko Tv- ja digilaiteelektroniikkaa, huoltoa AA Timo Portaanpää 0400 - 499752 p. Sydän-Hämeen Lehti Parhaat paikallispalvelut - valtakunnallisesti! AINA SIELLÄ MISSÄ SINÄKIN PUUTTUUKO PALAPELISTÄSI PALA. viemärijärjestelmät - PITOPALVELU www.aleksinlkv.net ma-pe 10-17, la 10-14 Kaivinkone- ja traktorityöt TV-DIGIHUOLTO Hannele Haataja, p. 03-377 1068 www.kirjanpitomattila.com . Asiakaslähtöisesti jo 30 v. . Sydän- i . (03) 379 2940 . 8-18, la 9-14, p. 040-5876139 Kuohunharjuntie 31, Kangasala P. P. 8-17, p. P. (03) 379 0333 Antenniasennuksia. 0400-404 425 www.kangas-riitta.fi 040 5013240 Pitopalvelut Ellintie 6, Kangasala P. Taloushallinnon palvelut ? Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen Kiinteistönvälitystä p. Sh eht www.rrt.fi n ? hti Le nL ee Puutavaraa ja rakennustarvikkeita Missä sinä, siellä Sydis! äm MEILTÄ! a st a r a P ! a st i ll a k i pa 2013 hannele.haataja@morilea.fi . SydänLehti Hä me e Puutavarat www.kangasalankirjakauppa.fi Jari Ahola plasmat, lcd:t, tv:t audio- ja digilaitteet antenniasennukset tarvikemyynti käytetyt laitteet e en Kirjakaupat PALVELEMME: esim. Alueen hyvä tuntemus . Myös viikonloppuisin Toimitan myös taulutelevisiot edullisesti asennettuna, kotiin tuotuna ja käyttöopastettuna Avoinna: ark. 03-377 3530, ma-pe 9-17, kesälauantait sulj. Tampereentie 1, p. (03) 377 1140 Avoinna: ark. Uusin tekniikka . 045-1331 221, 045-1331 222 www.morilea.fi l Morilea Oy Pohjantie 295. 040 184 8317 PARHAAT ANTENNIRATKAISUT 0400 833822 RENGASMYYNTI Viemäripalvelu Hammasteknikot . TILAA Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Asianajotoimistot Autoilu Merkillisen reilu. - AKUT VT Juho Juusela 040-4517899 OTM Henri Portaanpää 040 -7766639 Jätehuoltoa Kirjanpitotoimistot Rautajärven KIRJANPITOTOIMISTO MATTILA KY Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. Pienet tehoantennit
Perinteisen kyläpajan rakentaminen on ollut pitkään haaveenani. Vaikka Sydän-Häme on pullollaan kesätapahtumia, niin pajojen avajaistilaisuuksia järjestetään harvakseltaan. Haltian kylän monitoiminen perinteiden vaalija Tapio Körhämö tarjosi sellaisenkin harvinaisuuden sankalle vierasjoukolle elokuun ensimmäisenä sunnuntaina. Körhämö tunnetaan laajalti kotikylänsä ulkopuolellakin Haltian Wanhojen Moottoriwehkeiden, moottorisahamuseon ja monen muun asian parissa puuhailevana aktiivina. Nyt mies toteutti jälleen yhden haaveensa rakentamalla pihapiiriinsä pajan. Kalustoa Ämmätsän kylältä . Tuli ilmi, että Marjatta Aakkulan tilalla Ämmätsässä on vanhoja pajan työkaluja. Pääsimme sopimukseen ja pajassani on Aakkulalta peräisin olevia välineitä muun muassa alasin ja käsin veivattava pylväsporakone. Itse pajarakennuksen Körhämö rakensi alusta loppuun itse, mitä nyt poikansa Jani Körhämö silloin tällöin autteli kahta miestä vaativissa vaiheissa. Oven saranatkin on tehty omassa verstaassa, mutta oven lukko on vanha kyläsepän takoma. Marjatta Aakkula oli luonnollisesti itseoikeutettuna kunniavieraana avajaisissa. . Niinpä avajaisiin oli kutsuttu myös kaksi taontaammattilaista testaamaan uutta pajaa ja näyttämään yleisölle, miten rauta osaavissa käsissä muotoutuu. Luopioisissa Taontapaja Tulikoiraa vaimonsa kanssa pyörittävä Leo Ratinen ja taiteilijanimellä Elmo esiintyvä seppämestari opettivat myös halukkaille aloittelijoille sepän työn alkeita. Innokkaita takojia olikin ajoittain jonoksi asti ja itse taottuja rautanauloja syntyi. Laajempaa kaupallista tuotantoa Körhämö ei pajassaan aio käynnistää, vaan taontatöitä syntyy lähinnä omaksi ja tuttavien iloksi. jarmo salonen Eeva Hänninen pääsi kokeilemaan taontaa seppämesteri Leo Ratisen valvonnassa. Isäntä itse . 14 Keskiviikko 6.8.2014 kyliltä . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Perinne: Tapio Körhämön uusi aluevaltaus Haltialle valmistui kyläsepän paja haltia Uusia perinteisen kyläsepän pajoja ei kovin usein rakenneta. Paja on ollut vuosikymmeniä käyttämättömänä ja olen mielissäni, kun sepän välineille löytyi uusi, hyvä koti. Metallityöt verissä Körhämölle metallityöt ovat tuttuja vanhastaan, sillä hänellä on ollut jo pitkään verstas, jossa on modernimmilla vehkeillä syntynyt alihankintaa muun muassa Soukkio Oy:n työkoneisiin. Perinnepajassa hän pääsee nyt työstämään ahjossa hehkuvaksi kuumennettua rautaa alasimen päällä takoen. Ihan mestarisluokkaan mies ei itseään vielä seppänä nosta. Hän teki aikoinaan sepän töitä ja muistan, kun olin pikkutyttönä hänen apulaisenaan puhaltamassa palkeilla ilmaa ahjoon, jossa työstettäviä rautoja kuumitettiin, Aakkula nostalgisoi. . Oikealla karkaisuastia, jonka vedellä valmis esine jäähdytetään.. Taustalla vasemmalla hehkuu ahjo, jonka kuumuudessa rauta lämmitetään työstettäväksi. Paja on meillä isäni jäljiltä. Tapio Körhämö naulaa tekemässä. Parisen vuotta sitten aloin häneltä kyselemään, olisivatko tavarat ostettavissa, Körhämö muistelee hankkeen alkuvaiheita.
koko perheelle! a p p Pbaetalar! M a tt i I sä kestotilaajan lapsi Äiti kestotilaaja L i l li kestotilaajan lapsi kestotilaajan puoliso K a l le kestotilaajan lapsi Sydän-Hämeen Lehden paperilehden kestotilaajana saat maksutta lisätä 4 perheenjäsentä käyttämään lehden verkkopalveluita: näköislehteä arkistoineen + shl-sivustoa. » shl.fi/perhe Etkö ole vielä kestotilaaja? i sesi kestoks Muuta tilauk eluun a tilaajapalv it o s , ti h le a ?15). tai tila (arkisin klo 9 03 539 980 0 Sydän-Hämeen Lehti. Keskiviikko 6.8.2014 . Sydän-Hämeen Lehti Kestotilauksen hintaan kuuluvat verkkopalvelut
Yhdistyksen mukaan suunnitelmissa on mahdollisesti viikoittaisen saunavuoron aloittaminen ja avantopumpun hankinta. Aiemmin kehitysajatuksina on väläytelty myös muun muassa frisbeegolf-rataa. Syksyn ja talven aikana rantaa ja laituria kunnostavat sekä kunta että AiKa ry. Vanha, käytöstä poistuva vanerinen pukuhuone siirretään ja kunnostetaan Kouvalanjärven rantaan. 020 720 9240 \ORMDUYL#NHLWWLRNDOXVWHWXNXW ¿ Lankap. 14.6.-16.8. Urjala Peltorinteentie 10, p. Myös beach-volley-kenttä laitetaan Lähes sukupuuttoon Kolme kangasalalaista poi- satunnaisesti Ahvenanmaalta kuitenkin uusi havainto Tukaa lähestyi Sydän-Hämeen ja yhdestä lammesta Tammi- run seudulta. 03 546 0660 ma-ke, pe 9.30-17, to ja la sulj. Remontti- IKKUNAT Ikkunasto Oy p. 8,35 snt/min+7,02 snt/min (alv24%), Matkap. 8,35 snt/min+17,17 snt/min (alv24%) ZZZ NHLWWLRNDOXVWHWXNXW À ZZZ YLVLRQOLXNXRYHW À Muista myös Forssa Sortohaanraitti, p. Sydän-Hämeen Lehti kyliltä .27,,1 -$ 0g.,//( Vuodesta 1996 lähtien olemme valmistaneet kalusteita asiakkaiden toiveiden ja mittojen mukaan omilla tehtaillamme Pirkanmaalla. V I S I ON KEITTIÖT Meiltä löydät kaikki kalusteet kotiin ja mökille! KEITTIÖT KOMEROT WC-KALUSTEET KODINHOITOHUONEKALUSTEET VAIHTO-OVET myös erikoismitoilla Valittavanasi monta hienoa ovimallia maalattuna tai kalvopinnalla. Tilauksesta myös puu- ja viiluovet sekä laminaattiovet. Runkoväreinä monta uutta kuosia tai tutut värit. Valmistamme myös LIUKUOVET TILANJAKO-OVET V I S I ON LIUKUOVET * ilmainen suunnittelupalvelu myymälässä * nopeat toimitukset Liukuovissa rajattomat mahdollisuudet. Omat tehtaamme takaavat nopeat toimitusajat. Meiltä myös erilaisia VETIMIÄ, ALTAITA, MEKANISMEJA, valo- ja koristeLISTOJA. Paljon upeita LAMINAATTITASOJA, sahaamme ne puolestasi. * monipuolinen mallisto * tukkuhinnat * valmistus omilla tehtailla * ei ostorajoituksia * myös jälleenmyyjille Ota mitat mukaan ja tule luoksemme palveltavaksi! Löydät meidät Ylöjärveltä, Teollisuustie 4:stä. Pirkanmaan DUN OD Olemme avoinna myös heinäkuun! KEITTIÖKALUSTETUKKU Oy Teollisuustie 4, 33470 YLÖJÄRVI, p. 9.30-17, la sulj. Grillikatos maalataan samaan väriin kuin uusi sauna ja tulisija uusitaan. Lisäksi rannan puustoa aiotaan harventaa hiekkarannasta, ja kunta järjestää uimarannalle ensi talven aikana uuden suodatinkankaan, jonka päälle ajetaan uutta hiekkaa. Viime vuonna tuli vainnosta Turun seudulla on lehti tehdä juttua iilimadoista ja siitä, voiko niihin törmätä Verijuotikas Sydän-Hämeen järvissä. Lehdestä tiedettiin kertoa, että iilimato eli verijuotikas Verijuotikas eli kansanomaiselta nimeltään iilimato on lähes hävinnyt Suomesta. (Hirudo medicinalis) on verta imevä juotikaslaji. 0400 332 333, Urjalantie 101, 31760 Urjala Muutoksia: Siirrettyjen Kankahuvien jälkeen Kanka Kyläyhdistys ja kun sopimukseen ???uusi Aitoo Kankahuven rantaan valmistuneen rakennuksen käytöstä, hoidosta ja vuokrauksesta on tehty huoltosopimus Pälkäneen kunnan ja Aitoon ja Kaukkalan kyläyhdistyksen eli AiKa ry:n välillä. Pälkäneen kunta huolehtii kiinteistössä rakennuksen ja rannan ylläpitokuluista, kuten sähkö-, lämpö- ja vakuutusmaksuista, pihan tasauksesta ja nurmikoiden leikkauksesta. Kunta vastaa myös kohteen korjauksista, veden laadusta sekä vene- ja laituripaikkojen vuokraamisesta. Kyläyhdistys AiKa ry puolestaan vastaa rakennuskiinteistön ylläpidos- ta, siivouksesta, valvonnasta ja puuceen sekä grillikodan hoidosta. Se on Tarkemmat tiedot selviväriltään harmaa ja pitkittäisjuovainen. tettiin ottamalla yhteyttä Antiikin ajoista lähtien verijuotikasta on käytetty Pirkanmaan Ely-keskuksen Vesa-Pekka Heikkilään. Vesa-Pekka Heikkilä, törmääkö iilimatoon vielä Suomessa? . 16 Keskiviikko 6.8.2014 .DOXVWHHW RPLOWD WHKWDLOWD . Edellisestä haLehteä kysyäkseen, voisiko saaressa. Verijuotikkaiden avulla elimistöstä on poistettu verta, jonka on ajateltu muuttuneen haitalliseksi sairauden seurauksena. Antiikin aikana verijuotikkaiden avulla ihmiskehosta pyrittiin imemään pois ?mustaa melankolista verta?. juotikkailla ei ole suvutonta lisääntymistä eikä uusiutumiskykyä.. 03 433 4280 ark. Kyläyhdistyksen kontolla on myös kohteen vuokraaminen. AiKa ry:n toiveissa on saada saunasta uusi kokous-, juhla- ja ajanviettopaikka etenkin alle 30 hengen pienryhmille. Hyvää hoitoa ja monikäyttöisyyttä haluavan kunnan tavoitteena on, että se saisi kaikki kohteen käyttökulut peitetyiksi vuokrauksesta saatavilla tuloilla. Kyläyhdistyksen tavoitteena on, että rakennus palvelisi mahdollisimman laajaa käyttäjäkuntaa. 24.5.-26.7. Hämeenlinna Eino Leinon katu 17, p. 9.30-17, la sulj. 03 616 4004 ark. Iilimadoksi kutsuttua, verta imevää verijuotikasta on tavattu viime vuosina vain lääkinnällisiin tarkoituksiin
Ystäväni Orivedeltä kertoi kasvia kasvaneen Siitamassa ojan pohjalla kymmenisen vuotta sitten, mutta nyt hänellä ei ole ainuttakaan kasvupaikkaa tiedossa. Epäselvissä tapauksissa kannattaa lähettää valokuva sähköpostilla tai pyytää katsomaan. Kysymys: Mikä on Suomen yleisin orkidea? Tuomo vastaa : Tämä kysymys tuli mieleeni muutaman vuoden takaa, kun keskustelimme kasvien yleisyydestä ja vastaus sopinee tähän lehtoneidonvaipan Valkoinen kukka on kuin valon väläys hämärässä metsässä. Kukkimattomat yövilkat tunnistaa vahamaisista lehti ruusukkeista sammalen päällä. Lehtoneidonvaipan kukat ovat lyhytikäisiä ja usein sen näkeekin siemenvaiheessa. jatkoksi. Suomesta tavataan yli kolmekymmentä Orchidaceaeheimon lajia, joista suuri osa on hyvin harvinaisia. Kyse on siis melko harvinaisesta kasvista. Mielenkiinnon ja tiedonkin vuoksi olisi hyvä, jos lukijat ilmoittaisivat vaikka minulle löydöistään, tästä kasvista kun ei voi erehtyä. On siis erittäin epätodennäköistä, että mainitulla alueella olisi verijuotikkaita. kea, hieman kellertävä ja selästä kirjavakuvioinen. Meille ovat tulleet tutuiksi perhosorkideat sukulaisineen markettien ja kukkakauppojen hyllyiltä. Ne on jalostettu luonnonkasveista, mutta tehty samalla hedelmättömiksi. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@luopioistenkasvisto.fi. Nimikisan voittaja valitaan Kankahuveilla järjestettävässä yleisöäänestyksessä. Rannan kokoontumis- ja kerhotilat ovat kokonaiskooltaan yli 140-neliöiset. Keskiviikko 6.8.2014 . -messujen yhteyteen. Messuyleisölle järjestetään tuolloin mahdollisuus tutustua uuteen rakennukseen, ja illalla laitetaan myös sauna lämpiämään. AiKa ry on päättänyt julistaa nimikilpailun uudesta saunarakennuksesta. Meillä yleisimmät, kuten maariankämmekkä, eivät vielä ole saaneet pysyvää suojaa, mutta harvapa niitä menee noukkimaan. Viime vuosikymmenien aikana omasta mielestäni useat Hämeessä kasvavat kämmekät ovat vähentyneet tai niiden kasvupaikat ovat tuhoutuneet. Kankahuvit oli tarkoitus järjestää tulevana viikonloppuna 8.8., mutta juhlat on siirretty elokuun loppuun, 30.8. Nämä kaksi iilimatoa sekoitetaan hyvin usein keskenään. Iilimadon häviämisen syynä on ollut muun muassa vesien saastuminen, niiden erittäin runsas keräily aikanaan kuppaustarkoituksiin ja karjan rantalaiduntamisen merkittävä väheneminen. Honkalassa pidettävien ?Vapaalla Pälkäneellä. Jutun kasvikuvat: Tuomo Kuitunen Rantametsän kaunis kukka Kysymys: Mikä kaunis kukka kukkii meidän rantametsässä? Tuomo vastaa: Kysyjän lähettämässä kuvassa komeilee lehtoneidonvaippa. Jostain syystä täällä Luopioisissa näin onkin. Kasvi on löytänyt kasvupaikkansa saarista ja rannoilta usein savipitoiselta entiseltä pellolta, joka on istutettu koivulle vuosia sitten. Olen löytänyt sitä runsaasti Puutikkalan ja Holjan väliltä, Kukkian saarista, Koivulahdelta ja myös Käenniemen ja Rautajärven alueelta. Paikalla sijainnut entinen huoltorakennus, josta oli kunnostettu kylätupa terasseineen, tuhoutui huhtikuussa 2010 tulipalossa. Uuden rakennuksen vuokrataksan arvioidaan asettuvan samalle tasolle kuin Vohlisaaressa. kuollut iilimato kulunut noin 80 vuotta. Tämä kasvi vaatii kuitenkin aivan oman ympäristönsä ja sitä onkin sen vuoksi löydetty vain muutamalta paikkakunnalta Pohjois-Karjalasta ja Kuusamosta. Kysyjät ovat lähes poikkeuksetta törmänneet kasviin rannan läheisyydessä. Nimiehdotukset palautetaan AiKa ry:lle Vapaalla Pälkäneellä -messujen yhteydessä. Nimensä se lienee saanut valkoisesta kukkatähkästä, joka on kuin valon välähdys muuten pimeässä metsässä näin keskikesällä. Kartoituksessa se on tullut Luopioisista vastaan liki kaikista tekemistäni ruuduista eikä vain yhdestä kohtaa vaan joskus jopa neliömetrin laajuisena kasvustona. Sitäkin uhkaavat metsätyöt, sillä auringonpaahteessa se ei menesty. Yövilkka jää usein huomaamatta, koska se on pieni alle kaksikymmentä senttiä korkea eikä se aina kuki. Muistuttaisin vielä, että verijuotikkaita ei täällä sisämaassa enää olekaan. Mihin verijuotikkaat ovat kadonneet? Pidätkö iilimatoa inhottavana eläimenä? Paljonko verijuotikas kykenee imemään verta? Yksi verijuotikas imee verta noin15 grammaa.15 grammallaverta verijuotikas kykenee elämään vuoden. shl krista kaitasuo Kysy Tuomolta kasveista Kysy Tuomolta kasveista -palstalla kasviharrastaja ja Luopioisten kasviston ylläpitäjä Tuomo Kuitunen vastaa lukijoiden kasveja koskeviin kysymyksiin. Kukan väri saattaa vaihdella lähes vihreästä purppuranpunaiseen. Eräs kysyjä pohti, onko hän löytänyt huippuharvinaisen tummaneidonvaipan, kun kukka oli niin värikäs. Näin ne saattavat kukkia kuukausitolkulla saamatta mitään aikaan, kun taas luonnonorkideat kasvattavat siemenensä valmiiksi muutamassa viikossa. Kun lehtoneidonvaipan kukkaa katsoo läheltä, huomaa siinä samanlaisia muotoja kuin monella kaupan orkideallakin. Verijuotikas on rus- Ehkä hieman inhottavana, mutta en vaarallisena. Koska suot ovat muuttuneet pelloiksi ja metsiksi, ei maariankämmekkä ehkä olekaan enää meidän yleisin orkideamme, vaikka niin tekisi mieli sanoa, kun katsoo koko maan vuosikymmenien tilastoja. Ainakin Hämeessä sitä yleisempi on pieni yövilkka, joka kasvaa varjoisissa kuusimetsissä paksun sammalkerroksen päällä. Pari tietoa tuli myös Jouttenselän rannalta Aitoosta. Vanhan Pälkäneen puolelta löytöjä on lähinnä Hausalon suunnalta ja Tykölänjärveltä. Kangasalalta ei minulla eikä käyttämässäni rekisterissä ole Lehtoneidonvaipan kukan väri voi vaihdella vihreästä purppuranpunaiseen. yhtään löytöä tiedossa. Sekin kukkii paraikaa. EU:n alueella kaikki orkideat ovat rauhoitettuja. Sydän-Hämeen Lehti 17 Pian käyttökunnossa. Kankahuven rannan uusi sauna- ja kokoontumis tila aukeaa yleisölle elokuun lopun vapaa-ajan messuilla. ahuven rannassa alkaa uusi aika nta ista ?tiloista kuntoon nurmialueiden kunnostamisen yhteydessä. Elokuun aikana kyläyhdistys aikoo talkoilla vielä ainakin laituria ja grillikotaa kuntoon. Nimikilpailu ja tutustuminen Juuri valmistuneen tilan varustaminen ja kalustaminen ovat parhaillaan käynnissä. Silloin kannattaakin etsiä mustikoita poimiessaan sen vihreitä vahamaisia lehtiruusukkeita.. Tästä kasvista on tullut useampiakin kysymyksiä ehkä sen vuoksi, että se on juuri nyt lopettelemassa kukintaansa ja kookkaana näyttävänä kasvina tulee helposti huomatuksi. Lehtoneidonvaippa on näitä kotoisia orkideoitamme, vaikka kasvikirjoissa lukeekin proosallisesti kämmekkä. Tämä nimi tulee joidenkin heimon kasvien kämmentä muistuttavasta juurakosta. Orchidaceae-heimo on yksi suurimmista kasviheimoista maapallolla. Verijuotikashan tarvitsee verta lisääntyäkseen. Verijuotikkaan lähisukulainen ja sitä yleisempi hevosjuotikas on verijuotikasta tummempi, pienempi eikä ime verta
Delfiineitä ei ole tarkoi- tettu elämään pienissä betonialtaissa. Facebookin kautta olen myös löytänyt samanhenkisiä kavereita. . Eläinsuojeluaihesella sivullani minulla on tällä hetkellä 2440kaveria. Ihmiset vs. eläimet Virta-Vesanen tietää, että eläinten oikeuksista puhuminen ärsyttää joitakin ihmisiä. Suuri asia sen sijaan oli, ettemme mummin kanssa saaneet vaskitsaa enää pelastetuksi. nissä on värikkäitä mekkoja ja tunikoita, sekä eläinaiheisia toppeja. . Siksi on tehtävä valintoja. Virta-Vesanen korostaa, ettei hän kannata minkäänlaista aggressiivista toimintaa tai julkista parjaamista. . Itse kannatan delfinaarion hidasta alasajoa. Pääasiassa myynlinnut eläimet ihmisten sijaan. . Delfinaariossa niillä ei luonnollisesti ole tähän mahdollisuutta. Virta-Vesanen on myös nähnyt kuvia delfiinien altaista, joissa niitä pidetään muina kuin esiintymisaikoina. Häneltä on elämänsä aikana kyselty lukuisia kertoja, miksi hän on va- minä?. ? Silloin tajusin, että minun on kehitettävä jokin muukin auttamisen muoto. Syntyi vaatteita ja koruja myyvä Nettikirppis, jonka tuotot lahjoitetaan lyhentämättömänä eläinsuojeluyhdistyksille. . Ajattelin, että minulle sillä ei olisi mitään tarjottavaa, Virta-Vesanen sanoo. Nykyään Virta-Vesasella on kolme Facebook-tiliä. Se säikkyy, jos kättä kohottaa liian nopeasti. Viski on edelleen kovin arka. Apuaan ei voi antaa kaikille. Ullakon seinien raoista sisiliskot pääsivät halutessaan takaisin vapauteen. Olen huono kerjäämään. Siksi ajattelin, että olisi mukava, jos auttavat ihmiset saisivat itselleenkin vastineeksi jotakin. Vaatteita saa myös sopimuksen Laukussa verinen mukaan käydä sovittamass koVaatelahjoituksia vaskitsa tikirppikselläni. Monilla eläinsuojelun pariin kaivataan Nettikirppiksen vaatteet tuajautuneilla ihmisillä tuntuu ?Jonkun pitäisi tehdä jotakin levat lahjoituksena ulkomaisilolevan samankaltainen lap- ja ymmärsin, että se joku olen ta ystäviltä. Aika nopeasti ne ullakolta katosivatkin, Virta-Vesanen muistelee. Erittäin hyvin Virta-Vesanen muistaa erään lapsuuden mummolareissun. Hän oli juuri saanut lahjaksi kauniin, vitivalkoisen käsilaukun. Laukun pilaantuminen oli pieni asia. Olin varma, että Facebookiin en ainakaan liity. Minä pesen ja silitän vaatteet, eli lahjoittajan ei tarvitse sitä tehdä. Lahjoitukset kohteineen julkistetaan sivustolla kuukausittain. Erään kerran hän salakuljetti kotinsa ullakolle kymmenen sisiliskoa. . Järjestö toimii ruohonjuuritasolla, ja sen pääasiallisia toimintakohteita ovat turkistarhaus, tehotuotanto, eläinkokeet sekä eläinten käyttö viihteen välineinä, kuten sirkuksissa ja delfinaarioissa. Tällä hetkellä Virta-Vesanen on jäsenenä järjestössä, ja tukee sen toimintaa Facebookiiin perustamansa Nettikirppis Animal -nimisen hyväntekeväisyysyhteisön kautta. . Se olallaan tyttö odotti bussia, joka veisi hänen mummin luo. Ennen bussin saapumista hän huomasi maassa verisen vaskitsan, joka oli todennäköisesti jäänyt polkupyörän alle. Lisäksi eläimet ovat täysin puolustuskyvyttömiä ihmisiä vastaan. Puolitoista vuotta sitten huomasin, etten saa laskujani maksettua, kun kaikki varani hupenevat eläinsuojeluun, Virta-Vesanen naurahtaa. Kuvissa altaiden vesi oli likaista, ja sosiaalisina eläiminä tunnetut delfiinit on eristetty toistaan. . Perillä hän huomasi, että vaskitsan veri oli värjännyt laukun punaiseksi. . Hetkeäkään epäröimättä Virta-Vesanen poimi vaskitsan käteensä ja laittoi sen käsilaukkuun. Käydessäni keskusteluja eläinten kohtelusta ja eläinsuojelusta haluan olla rauhallinen ja diplomaattinen. Nelisen vuotta sitten aloin ymmärtää, että sosiaalisilla medioilla on parhaillaan ihmisen tietoisuutta ja tietoa lisäävä rooli. Se on motto, jota VirtaVesanen on seurannut 20-vuotiaasta lähtien. 1990-luvulla Virta-Vesanen oli mukana vastikään perustetun Oikeutta eläimille -järjestön toiminnassa. Muutaman kymmenen kilometrin säteellä pääsen hakemaan vaatteet. Sen sijaan VirtaVesanen toivoisi saavansa vaatelahjoituksia. . Avustettavia yhdistyksiä ja järjestöjä ovat muun muassa Animalia, WWF, SEY, Ric O´Barry Dolphin Project, katukoirat (Romania, Espanja yms.) ja Kissojen Suojelu Valaat ja delfiinit lähel Tuija Virta-Vesanen ei kategorisoi eläimiä tärkeisiin tai ei tärkeisiin, vaan kaikki eläimet muurahaisista norsuihin ovat huolenpidon arvoisia. Silti hänenkin on ollut pakko valita eläimet, joiden suojeluun hän voimavaransa keskittää. . Yksi ihminen ei voi auttaa kaikkia eläimiä, joten minä olen valinnut autettavakseni katukoirat, sudet, hylätyt kissat, valaat ja delfiinit. Virta-Vesanen esittelee kuvia Pacific Whale Foundationin kautta adoptoimastaan Splashnimisestä valaasta ja Pa ´ anidelfiinistä. Delfiineistä Virta-Vesaselle tuli sydämen asia 1980-luvulla, kun hän vieraili Särkänniemen delfinaariossa. . Ihmisillä on kuitenkin enemmän puolustajia kuin eläimillä. Häntä muun muassa puistattaa Färsaare-. Vihamielisyydestä ei näissä asioissa ole mitään hyötyä. Kansalaistottelemattomuutta Virta-Vesanen ymmärtää, ja hyväksyy sen silloin, kun se ei vahingoita eläimiä eikä ihmisiä. Itse hän ei kuitenkaan osallistuisi edes pieniin laittomuuksiin. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Some tekee hyvää Kangasalalainen Tuija Virta-Vesanen ymmärsi muutama vuosi sitten, ettei sosiaalinen media ole pelkästään pahasta. Tätä nykyä hän ylläpitää Facebook-kirpputoria, jonka tuotto lahjoitetaan eläinsuojelujärjestöille. Tuija Virta-Vesasen Viski-koira on Romaniasta. Luonnossa delfiinit uivat keskimäärin 8 kilometrintuntivauhdilla useita kymmeniä kilometrejä vuorokaudessa. Sitä, ettei delfiineitä enää pistetä lisääntymään. Valaiden tilanteesta VirtaVesasella olisi monta tarinaa kerrottavanaan. Viski löytyi pentujensa kanssa Ukrain todennäköisesti hylätty, kun sen on huomattu olevan tiineenä. Kangasala Sosiaalisia medioita parjataan paljon näinä päivinä: pelätään, että ihmiset kadottavat arkiset viestintätaitonsa ja lopulta koko otteensa ?todellisuuteen?. Suurin piirtein samoilla linjoilla oli aikoinaan kangasalalainen Tuija Virta-Vesanen. . Kesävaatteet ovat käyneet hyvin kaupaksi. Talvella on mennyt huonommin. Lahjoituksia nettikirppis ei ota vastaan, sillä ne vaativat keräysluvan. Olen aina ollut lainkuuliainen ihminen. 18 Keskiviikko 6.8.2014 kyliltä . Minä välitän yhtä lailla myös ihmisistä. Varsinkin vanhusten asiat ovat minulle tärkeitä. Yksi on henkilökohtainen tili, toista hän pitää eläinsuojeluaiheisia keskusteluja varten ja kolmas sivusto on hyväntekeväisyysyhteisö, jonka kautta VirtaVesanen kerää rahaa eläinsuojeluun. . Ymmärrän kuitenkin, miksi esimerkiksi tehotuotantolaitosten oloista on tärkeää jakaa videoita ja kuvamateriaalia. suus: kotiin raahataan kaikki lähimaaston raajarikot eläimet ja eläinten kärsimykset tunkeutuvat alati ajatuksiin ja uniin. Virta-Vesanen tunnistaa itsensä kuvauksesta
Se on KISU ry. Virta-Vesanen ei tahdo Nettikirppis Animalin henkilöityvän itseensä. . Joskus kun joku potilas on tullut koko perheensä kanssa tänne, on ollut vähän mahduttamista, Ketopaikka nauraa. Kangasalan kandia ei kuitenkaan kamera ole häirinnyt. . Väkivallan aikana valas kuolee hitaasti verenhukkaan. Kanadassa puolestaan lahdataan hakkaamalla kuutteja, minkä jälkeen niiden turkeista tehdään vaatteita. . Päivien rytmit vaihtelevat paljon, eikä päivät ole samanlaisia. Kesään on mahtunut monenlaisia tilanteita, mutta vaikeimman tilanteen Heikki Kansanaho kohtasi jo ensimmäisenä päivänään. Potilaalle piti antaa polveen injektio, minkä Kansanaho koki tulikasteena. Kandien kuvaaminen aloitettiin huhtikuussa, mutta Sarja kasvaa uuteen suuntaan Kansanaho ei ollut seurannut sarjan ensimmäistä tuotantokautta. Kohtauksia potilaiden kanssa ei näytellä. . Hänen ensimmäiset työkokemuksensa terveyskeskuslääkärinä nimittäin kuvattiin televisioon. Tampereen yliopistossa lääkäriksi opiskeleva Kansanaho on yksi Ylen Kandit ?sarjan toisen tuotantokauden päähenkilöistä. Tänä kesänä Kangasalan terveyskeskuksen huoneessa 13 on ollut välillä hiukan ahdasta. Kun sarjan kuvauksia on tehty, on huoneessa ollut potilaan ja lääkärin lisäksi myös kaksihenkinen kuvausryhmä. Ylen asiaohjelmien toimittaja Piia Ketopaikka sekä kuvaaja Kari Alentola ovat kuitenkin pyrkineet olemaan niin näkymättömiä ja huomaamattomia kuin mahdollista. . Jos potilaan kanssa tilanne menee ohi, niin se menee. Emme pyydä uusimaan vaikkapa paidan riisumista. Keskiviikko 6.8.2014 . Mitä varmempi tilanteessa itse on, sitä vähemmän kameraa ajattelee. Sarjassa sukelletaan töiden lisäksi myös kandidaattien persooniin ja Kansanahoa seurattiin esimerkiksi juhannuksen vietossa. työpaikkasarjat, joissa ollaan vuoroin seurattu tullin henkilökuntaa, välillä puolestaan poliiseja ja palomiehiä. Ohjelmien avulla voidaan purkaa tai jopa ruokkia ammattikohtaisia stereotypioita ja myyttejä. Nyt on lääkäreiden vuoro, sillä Kandit -sarja on oiva tilaisuus päästä kurkkaamaan lääkärin vakavan ammattiminän taakse. . En kaipaa kehuja toiminnastani enkä ole sädekehä pään päällä kulkeva pyhimys. Eläinten auttaminen on yksinkertaisesti aina ollut minulle luontainen elämäntapa. SHL Krista Kaitasuo llä sydäntä lainen tapa järjestää valaiden lahtaamisesta yhteisöllistä viihdettä, johon tullaan perheen voimin. . Valaat ajetaan veneillä pyynnille varattuun lahteen, minkä jälkeen niitä aletaan hakata20 senttimetriäpitkillä puukoilla. Toisaalta taas kun on tullut kiinnostavia juttuja vastaan, olisin toivonut kameran olevankin kuvaamassa, kertoo Kansanaho. sillä ovesta voi tulla sisään mitä vain, Ketopaikka tuumaa. Terveyskeskuksissa lääkärillä nimittäin on edessään eri ikäisiä ja erilaisista vaivoista kärsiviä potilaita. Hakkaamalla pyritään katkaisemaan valaan selkäydin ja aivoihin menevät verisuonet. Hän ei lähtenyt sarjaan suin päin, vaan kiinnostui osallistumaan parin viikon hauduttelun jälkeen. . Kandidaatteja seuraamalla päästään näkemään se, että lääkärikin epäröi, sanoo Kansanaho. SHL Senni Luttinen. Tässä on luonhetket. nolliset ainekset draamaan, kävelykohtaukset ja se symbolinen takin heitto pesukoriin, juttelee Piia Ketopaikka. Vaikka tämän kaltaisia pieniä suunniteltuja kohtauksia kuvataankin, niin sarja on sävyltään dokumentaarinen. Niiden kuuleminen on aina yhtä hirveää, Virta-Vesanen huokaa. Harva meistä joutuu samanlaiseen tilanteeseen kuin Heikki Kansanaho . Mietin, että jos jonkun pitää osallistua niin miksen minä sitten, hän kertoo. Kuvaukset mahdollistuivat, kun myös Kangasalan terveyskeskus oli myöntyväinen. Kangasalan lisäksi sarjaa on tänä kesänä kuvattu myös KauHeikki hajoella ja Tampereella. KansanaTällä tuotantokaudella on hon kesä haluttu kasvattaa sarjaa uuteen suuntaan ja uutuutena olikin Kangasalan terveyskesmyös vanhainkodissa kuvaakuksessa minen Tampereen Koukkuon päättyniemessä. mäisillään. Draamaa sarjaan tuo se tosi asia, että kandidaatit ovat en- Samalla kusimmäistä kesäänsä terveys- vataan Kandit-sarjan keskuksissa töissä. toisen tuo? Terveyskeskusmaailma on varmasti jännittävä paikka tantokauden viimeiset kesäkandille. Heikkiä voimme pyytää toistamaan Todellisuutta kävelyitä tai puheitaan, jos selparhaimmillaan laiseen on aikaa, kertoo Keto? Mitä sulla on perjantaina, paikka. tiedätkö onko kakkukahveja? Nykyisin suomalaisten suoOtetaan silloin vielä viimeiset situimpia realitysarjoja ovat sarjaa on kuvattu eniten kesäheinäkuussa. Kansanaho on huomannut suhtautuvansa kameraan toisina päivinä eri tavoin. Kiireessä on voinut olla sellainen olo, että voi harmi kun tuo kamera edelleen kuvaa. Sydän-Hämeen Lehti 19 Kandit: Ylen Kandit -sarjan toista tuotantokautta kuvattiin Kangasalla Ensimmäinen kesä terveyskeskuksessa Kangasala nan ja Romanian rajalta. Heikkihän tässä tekee työtään. Näitä tarinoita eri puolilla maailmaa tapahtuvista eläinten kaltoin kohteluista on ääretön määrä
kesäkuuta 1944. Pahinta oli kylmyys. Juhannuksen aika vuonna 1944 oli poikkeuksellisen kolea ja sateinen. Eero Ekman oli silloin 16-vuotias nuorukainen, kotoisin Muolaan pitäjän Soittolan kylästä, Väärämäen kulmalta. Kaksi päivää myöhemmin hän oli koditon pakolainen tien päällä matkalla tuntemattomaan. Vasta heinäkuun alussa Ekmanille selvisi matkan pää: sillä kertaa se oli Pälkäne. Hän oli yksi niistä noin 450 000 suomalaisesta, jotka menettivät kotinsa ja kotiseutunsa Suomen alueluovutuksissa Neuvostoliitolle talvi- ja jatkosodan jälkeen. Ei silloin tiedetty, mitä tulee tapahtumaan, Ekman kertoo. Saman tien oli kuitenkin ruvettava pakkaamaan. Ei meil sellast paniikkii ol ensinkää silloin lähties. Mutta ennen pitkään tultiin sieltä käskemään eteenpäin. Alun perin soittolaisten piti ylittää Vuoksi Antreassa Kuukaupin siltaa pitkin, mutta siitä ei päästetty läpi siviilejä. Sieltä tyneetkään. Aamulehden uutisen mukaan Tampereen korkeudella juhannusyönä oli vain puolitoista astetta lämmintä. . Satoi lunta, Eero Ekman kertoo. Sade kasteli vaatteet ja tuuli puhalsi niiden läpi. Ei auttanut muu kuin valita eteläisempi reitti ja suunnata kohti Lappeenrantaa. Paperipussi suojasi yökylmältä Neljä hevosta veti tavarakuormia, ja niissä saivat kyytiä myös väsyneimmät matkalaiset, mutta useimpien matka taittui jalan tai polkupyörällä. Karjan kuljettaminen vaikeutti ja hidasti muutenkin raskasta matkantekoa. Isälle oman kylän väki ja kyläläisten yhteenkuuluvuus oli aina tärkeintä, ei niinkään se, mitä sukua kukin oli kenellekin, Leena Korppoo kertoo. Vanhimmat Soittolasta lähtijät olivat yli kuudenkymmenen, nuorin kaksivuotias. Jalkamatka Selänpään rautatieasemalle kesti lähes kolme viikkoa, sillä päätiet oli varattu sotilasliikenteelle, ja sivuteitä pitkin kierrellen matkaa kertyi moninkertainen määrä. Ensin suunnattiin pohjoiseen päin ja jäätiin Moiniemen vankileiriin venäläisvangeilta tyhjiksi jääneisiin parakkeihin odottamaan, jos vihollinen sittenkin saataisiin työnnettyä takaisin päin ja päästäisiin palaamaan kotikylään. Eero Ekman, hänen isänsä, äitinsä, isosiskonsa Salme ja pikkusiskonsa Aino olivat myös niiden karjalaisten joukossa, jotka joutuivat pakenemaan kodeistaan ja äskettäin kylvettyjen peltojensa äärestä jatkosodan ankarinta tulimyrskyä. Soittola sijaitsi pitäjän eteläosassa Vuotjärven pohjoisrannalla lähellä Kivennavan rajaa. Nykyinen Kannaksen kartta ei tunne autioksi jäänyttä Soittolan kylää, mutta entisen kantatie 63:n varrella sijaitseva Väärämäki, Podgorje, löytyy yhä kartasta. Kesäpälkäneläisen Leena Korppoon isä Lauri Kantee oli samaa sukua kuin Ekman ja kotoisin samasta kylästä. Hän on kirjoittanut omista ja muiden Soittolan kyläläisten sotakokemuksista kolme kirjaa, joista uusin, vuonna 1991 ilmestynyt Suomen surut soittelee, kuvaa viimeistä loppujen lopuksi Pälkäneen Iltasmäkeen johtavaa evakkomatkaa. Kirjoittaja itse esiintyy teoksessaan Juslais Heikkinä, nuorena rintamasotilaana, mutta hänen pikkuserkkupoikansa on kirjassakin Eero. Aktiivinen eläkeläinen, rakennusurakoitsijana työuransa tehnyt Eero Ekman asuu nykyään Helena-vaimonsa kanssa Loimaalla. Siinä mökissä ol kamari ja tupa. Meitä ol toista kymmentä, mutta ihan rinnakkain ko lattial maattii niin kyl mahuttii, Ekman kertoo. . Kiitollisuus heitä kohtaan on säilynyt 70 vuotta laimentumatta. Kerran eräs Elias-niminen mies pyysi koko kylän väen mökkiinsä nukkumaan ja lämmitti heille saunankin. 20 Keskiviikko 6.8.2014 kyliltä . Sotilasliikenne vilkastui äkkiä tuntuvasti, ja osa teistä suljettiin kokonaan siviililiikenteeltä. Idästä saapui Kivennavalta lähteneitä pakolaisia lehmineen ja tavarakuormineen. Soittolassa ymmärrettiin, että lähtö oli edessä, mutta tilanne ei alkuun kovin pahasti säikäyttänyt. ?Yhes männää jos männää. Toisaalta oli niitä, jotka auttoivat enemmän kuin olisivat oikein pys- Soittolan kyläläisten evakkoreitti kulki kotipitäjästä ensin Antreaaan, jalkaisin Selänpään asemalle asti, mistä junakyyti toi Parolaan. Se oli melkoinen yllätyslahja: päästiin peseytymään lämpimällä vedellä ja oikeaan ihmisasuntoon yöksi. . Oli löydettävä sopivat levähdys- ja lypsypaikat, ja keksittävä, miten ylimääräinen maito saatiin parhaiten käyttöön. Soittolaiset yöpyivät matkan varrella milloin missäkin: ladoissa, navettojen parvilla tai tien varressa metsän suojassa. Joku keksi, että paperiset säkit, joissa säilytettiin karjan lisärehuksi tarkoitettua selluloosaa, olivat lämpimiä makuupusseja. Niissä nukuttiin maassa suuren kuusen suojassa silloin, kun muuta paikkaa ei ollut. Kylän viljelyspäällikkö, Leena Korppoon isoisä, organisoi yhteislähdön. Heinäkuun alussa hän vieraili Pälkäneellä sukulaisten luona herättelemässä 70 vuoden takaisia muistoja. Koko kylä yhtä matkaa Koska Soittola sijaitsi päätien varrella, kasvava liikehdintä alkukesällä 1944 tuntui heti kyläläisten elämässä. oli ajatus, josta ei tingitty. . Silloin oli samanlainen juhannus kuin tänä vuonna. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Eero Ekman ja Leena Korppoo tutkivat sota-aikaisia lehtileikkeitä Nuijantalon Lotta-huoneessa. Yrjö Ekman ja lapset Eero ja Salme 16.6.1929. Pakolaiset: Sotakesänä 1944 16-vuotias Eero Ekman vaelsi pakolaisvirran mukana Karjalasta kohti länttä Tien varteen jäi usko paluuse pälkäne Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9. Erityisesti pitkän ja hitaasti etenevän lehmäkaravaanin pelättiin kiinnittävän liikaa vihollisen huomiota. Evakkoja oli liikkeellä jatkuvana virtana, eikä tienvarsien taloissa aina riittänyt halua auttaa. Siitä asti, kun takaisinvallattuun Karjalaan oli palattu, oli ollut samanlaista: lentokoneet pörräsivät, Kronstadtin tukikohta jyrisi yötä päivää, ammuntaa ja räjäytyksiä kuului kotinurkille.