Sydän-Hämeen Lehti 03.08.2016

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

s. 26 Sydän-Hämeen Lehti Keskiviikko 3.8.2016 PÄLKÄNE & KANGASALA | 88. vuosikerta | Numero 31 | Irtonumero 3 . 9-17, la 9-13. Huom! elokuun la suljettu. alv. sis. <DDD> <D>.<M>.<YYYY> . 34 Ulkovuori-, pelti-, tiili- ja varttikattojen pesut ja maalaukset. Myös punamultamaalaukset. Myös homepesut. Kot.väh.kelp. Puh. | www.shl.fi PUOLITIMME HINTOJA! 2 / 1 : ä t s i m h y r e t o u t Ä T I E N I S i r e E a A j J o t H s A i L o stai , r p 8. . o A t 4 J i n n O o ne sta i j r L ä l o t L m E m va Pa i a s K a n r A, Seu en e J U KO R d 9! u 1 a k 9 kuu olo klo a k Jo ki u a y t nnet pide Tervetuloa tekemään löytöjä! KELLOSEPÄNLIIKE KORPOLA 80 v www.korpola.fi Liikkeessämme kelloseppä Liisantie 2, KANGASALA P. 10 Ilmainen arviointi. ? Urheilu: Haltia oli Aki Niemen mieleen.... 046-930 4323 Mylly jauhoi rokkia moneen makuun s. (03) 377 1172 Avoinna ark. s. Sydän-Hämeen Lehti ULKOMAALAUKSET ? Kyliltä: Laulu houkutteli Japanista asti...
sama tilanne kuin naapurissa Kangasalla keskusta-alueen PÄLKÄNEELLÄ 3.8.2016 Parasta mahdollista markkinointia kunnalle taitavat kuitenkin olla toimintaympäristöönsä tyytyväiset asukkaat ja yritykset. kehittämisen kanssa. Kunnallinen päätöksenteko on kuitenkin jouhevoitumassa, eikä jo mietittyjen arkisten vetovoimatekijöiden lisäksi mikään estä ottamasta mukaan uusia eksoottisia elementtejä ja jo näpeissä olevia vahvuuksia. Lisäksi Lentolan karting-rata ja muutamankin suomalaisen F1-kuskin linkittyminen Kangasalle antavat vahvasti leimansa. Joutuisikohan sitten paljon lääkäreitäkin työttömyyskortistoon. Tuotantokustannukset laskevat, ja pystytään kilpailemaan hinnoilla. Eikö siihenkin pysäyttämiseen voitaisi kehittää jonkinlaista etätoimintapysäytyspoliisia? MYMMELI Tuottaja: Päivi Martikainen 044 7557 215 paivi.martikainen@shl.fi ILMOITUSHINNAT etusivu...............1,54 ?/pmm takasivu.............1,18 ?/pmm ennen tekstiä..1,07 ?/pmm tekstissä............1,07 ?/pmm tekstin jälk........1,07 ?/pmm kuolinilm..........1,12 ?/pmm värilisä................0,29 ?/pmm Pienin ilmoituskoko 1 x 30 mm Hintoihin lisätään alv. Kuulemma sellainen tulee marraskuussa koekäyttöön Tampereellekin, Hervantaan. Kun eliniänodote koko ajan kasvaa, niin kuinkahan pitkään tässä itse kukin joutuu robottihoidossa loppuvuosiaan elämään. Onkohan kohta niin, ettei koneilla hoidu vain vanhuksen ruokkiminen ja siisteyden ylläpito, vaan tulee myös sellaisia vempaimia, jotka osaavat aika kivasti jutella ajankohtaisista kuulumisista? Ehkäpä lähiaikoina tehdään robottivoimin sairaaloissa pikku leikkauksiakin. Jospa kohta umpisuolet, sappikivet ja muut sellaiset hoituisivat konekirurgien toimesta. Ehkä myöhemmin on valmiita tieverkostoja, joilla robotit risteilevät nokkelasti. melko samantasoisia nisäkkäitä. Hiljattain lehdissä kerrottiin, että esimerkiksi siat viedään pikkuisina halvempiin maihin kasvamaan. 2 KESKIVIIKKO 3.8.2016 PÄÄKIRJOITUS Perustettu 14.9.1929 Päätoimittaja Tommi Liljedahl . Viime aikoina on puhuttu näistä robottibusseista, joissa ei ole kuljettajaa. Miten pitkällä kehitystyössä ja etumatkalla muihin Pälkäne voisikaan olla, jos projektia olisi lähdetty toteuttamaan jo vuosia sitten . mukaan) Päätoimittaja: Tommi Liljedahl 050 3010 291 tommi.liljedahl@shl.fi Toimittaja: Jani Oksanen 044 7557 213 jani.oksanen@shl.fi Yritysasiakkaat: Anssi Kukkonen 044 3477 402 anssi.kukkonen@shl.fi Koneet ihmisten tilalle Vanha ihminen väliin hätääntyy siitä, miten tämä maailma muuttuu. Nykyään lemmikkieläimet on korotettu ihmisen tasolle, mutta siat ja lehmät eivät ehkä paljon yksilökohtaista taputtelua saa. Silloinhan me tyttöset kohtelimme Mansikkeja ja Helunoita yhtä lempeästi kuin Mustia tai Mirriä. Siinä pyssyhommassa kun tuppaa tulemaan ruumiita, eikä kuulustelussa saada sitten enää paljon selville teon taustoja. Yksinkertainen mummo on unettomina öinään miettinyt myös sitä, että onko kuinkakin vaarallista, kun poliisi ajaa takaa jotakin ajokortitonta tai humalaista hurjastelijaa. Kahtasataa mennään yleisillä väylillä. tommi.liljedahl@shl.fi Erilaisia vahvuuksia M Kunnat ovat . alkaneet viime vuosina kilpailla yhä innokkaammin uusista asukkaista ja yrityksistä. Huomiota arvellaan saatavan erottumalla muista, ja ainakin joissakin kunnissa on jo päästy pisteeseen, jossa yrittää pitää, vaikka erottautumisen keinot jäisivätkin kyseenalaisiksi ja joudutaan turvaamaan voimasanoihin. P älkäneellä on haluttu profiloitua vapaa-ajan kunnaksi, mikä jo pelkän epäselvän sote-uudistuksen vaikutusten vuoksi on järkevää. Saavatkohan ?sisarukset. Ovat siis yhtä palvelukykyisiä kuin Luopioisten Linjan elävät bussikuskit. . Ehkä ne osaavat lukea matkustajien ajatuksiakin. Kunnassa on haluttu huomioida vapaa-ajan asukkaat esimerkiksi uutta rakennusjärjestystä myöten. Esimerkiksi Pälkäneellä alkaa muun hyvän ohella olla vahvasti kokemusta televisiosarjojen ja nykyisin myös elokuvien kuvauspaikkana ja sitä kautta yhteyksiä alan ihmisiin. K angasala puolestaan voisi ottaa erikoistumisessaan mallia vajaan 7000 asukkaan Iitin kunnasta, jonne MotoGP-moottoripyöräsarjan ? mahdollisesti jopa F1-sarjan . Ei tarvitsisi entiseen tapaan ampuma-aseitten kanssa hillua. sentään matkustaa ulkomaille yhdessä? Kun tämä teknisen älykkyyden konetoiminta kehittyy kehittymistään, niin mummoa on ihmetyttänyt yksi asia, joka on viime aikoina aiheuttanut vaaroja, vammoja ja kuolemaa. Jossakin kerrottiin, että yhdeksän hengen bussissa olisi kuitenkin yksi ihminen ?talon puolesta? tarkkailemassa, että homma hoituu. Kumma juttu! Ei vanha ymmärrä, mitä järkeä touhussa on, mutta ehkä se on vain jonkin uuden kehityksen alkuaskel. Sydän-Hämeen Lehti tämään sellaisia kaukoohjattavia laitteita, joilla saataisiin hirmutekojen tekijä poliisin toimesta tietokoneohjelmoiduiksi ja etäämmältä rauhoitetuiksi. ei vain hienojen mielikuvien tai ison näkyvyyden kautta. Sen sijaan, että paikallislehti täyttyy negatiivisista uutisista tai valittavista yleisönosastokirjoituksesta, parasta mahdollista markkinointia kunnalle taitavat olla toimintaympäristöönsä tyytyväiset asukkaat ja yritykset. Mummon murinat Siitähän on jo pitkään puhuttu, että vanhuksia hoitamaan kehitellään kaikenlaisia laitteita, jotka korvaavat ihmisen. Kuitenkin nuo kaikki lienevät ?ajatusmaailmaltaan. Oikein pelottaa oma tulevaisuus. Tai jospa heitä tarvittaisiin yhä uusien menetelmien kehitte- Eikö ole onnistettu kehittämään sellaisia kaukoohjattavia laitteita, joilla poliisi saisi hirmutekojen tekijän tietokoneohjelmoiduiksi ja etäämmältä rauhoitetuiksi? lyyn. osakilpailun myötä kääntyy lähivuosina satojen miljoonien tv-katsojien ja monikymmentuhatpäisenä paikalle saapuvan yleisön huomio. Eväitä moottoriurheilukunnaksi kesäpäivän pitäjällä on, sijaitseehan Sydän-Hämeen Lehti Pälkäneen ja Kangasalan paikallislehti. Ilmestyy keskiviikkoisin. kunnassa valtakunnallinen auto- ja tieliikennemuseo Mobilia ralligallerioineen, jota tukevat kunnan alueella tänäkin vuonna ajettavat useat rallikilpailut. Kun on tapahtunut näitä kaikenlaisia hyökkäyksiä, niin eikö ole onnistettu kehit- Sähköpostiosoitteet: toimitus@shl.fi ilmoitukset@shl.fi tilaukset@shl.fi Kotisivu: www.shl.fi Puhelin: 03 539 9800 Tilaajapalvelu (ark. klo 9?15) 03 539 9800 Alma Manu Jakelupäivystys (ark. klo 6?11) 0800 96675 Postiosoite: PL 16, 36601 PÄLKÄNE Käyntiosoite: Onkkaalantie 58 Avoinna: ma?ke klo 9?16 (to?pe sop. 24 % TILAUSHINNAT (kotimaa) Täystilaus 12 kk........87,50 ? Täystilaus 6 kk...........46,75 ? Täystilaus 3 kk...........25,00 ? Hinnat sisältävät 10 % alv. Lehden vastuu ilmoituksen virheestä, väärästä julkaisu päivästä tai poisjäännistä on kaikissa tapauksissa enintään ilmoituksen hinta. Välitämme ilmoituksia maamme kaikkiin sanoma lehtiin niiden omilla ilmoitushinnoilla. Levikki: 4 950 kpl (LT 2014) shl.fi: 8500 kävijää viikossa Toimitusjohtaja: Olli Sirén, 050 5169 145 olli.siren@shl.fi Alma Manu Oy, 2016. olosuhteiden pakostakin . Siinä moni teräväpäinen alan taitaja saisi lopputyönsä tai väitöskirjansa tehdyksi, kenties. Tuotantoeläinten hoitami- nen on nykyään aivan erilaista kuin meidän nuoruudessa. Helsingin vaiheilla ovat jo vähän hankkineet tämän sortin kokemusta. Jos linjaus moottoriurheilukunnasta olisi tehty jo aiemmin, kunta olisi kenties halunnut pitää tiukemmin kiinni esimerkiksi ammattikoululta karanneesta autolinjasta. J ärkevimmin kunta kuitenkin hoitaa markkinointinsa tekemällä asiat fiksusti lähellä
lusikkamunkit ja valkosuklaakakut odottavat Sinua! Kekesähui la vit -40 % PLATINUM- paketit alk. 03-376 7795 . Tarjoukset Niko Lindholm LVI-asentaja . ma-pe 10-18, la 9-14 . ma-pe 9-17, la 9-14 Tule ja näe tilaihmeet, modulisohvat, monikäyttöruoka- ja kahviryhmät, aurinkotuolit sekä RST keinut. Saneeraukset Tmi LVI-Lindholm www.lvi-lindholm.fi . otot DESIGN Teollisuustie 1, REGOhalli Fin 36760 Luopioinen 040-5847155 MAHLIANKATU 2, 37600 VALKEAKOSKI | WWW.ST-AUTOKESKUS.FI | 020 769 1340. Pöytiä ja tuoleja myös erikseen. sis. Kesäkioski Pälkäneen Urheilu ja Kalastus Facebook Rauduskoivunkuja 2, 36600 Pälkäne Onkkaalantie 71, puh. Aliurakointi . Maissilabyrintti - Vinttipuoti . Sydän-Hämeen Lehti VAPAA PÄÄSY! IHANIA UUTUUKSIA ELOKUULLE 19 O 10IN KL sti Ä T T I a IV klo 23 NA PÄ AVOIN erjantaisirnauksella P sääva aan aistam Tule m ehoniemen V uutta jäätelöä! omaa Jatkuvasti vaihtuva näyttely Kahvion herkut mm. Pizza slice . KESKIVIIKKO 3.8.2016 . Nyt vesihyasinttivalaisimet syksyyn! 7 900? AJ: 223TKM -03 mb c 200 CDI AUT. a/C, DIESEL, SUOMI-AUTO voimassa 3.8.-13.8.2016 Kesä jatkuu.... ALE JATKUU 30-60 % - KAIKKI VAIHTOAUTOT VAIN 1,95% KOROLLA! - RAHOITUKSET JOPA ILMAN KÄSIRAHAA! - EI MUITA KULUJA! - EDELLYTTÄÄ MYÖNTEISEN LUOTTOPÄÄTÖKSEN FALCK TIETURVA VUODEKSI VELOITUKSETTA! Kestävät ja huolettomat polyrottinkikalusteet monessa eri värissä, suunniteltu Suomen ankariin olosuhteisiin! OWAS KALUSTEILLA voit kalustaa aivan kaikki. Markkinoiden paras design, kestävyys ja monikäyttöisyys. Kauppa käy - tule heti hakemaan omasi laajasta valikoimasta. Uudiskohteet 040-550 7096 . Mökkiputkitukset Marjabaari . Av. alv Muista myös lemmikkieläimien pedit ja ruokailu Suoraan maahantuojan OUTLET myymälästä, Suomen laajin mallivalikoima! OWAS www.owasdesign.fi Kotiinkuljetus tarvittaessa! Ti-ke-to-pe 10-17 ja la 10-15, su-ma suljettu Muina aikoina yht. Hot wings . 03-5342045. . Kvv - Työnjohto . Mahtava määrä akaasia- ja komposiittilaattoja, hyllyjä ym. Puh: 0207 969480 Ihania Gabs-lau värikkäitä kkuja -3 0% myynti@kotihalytin.. (03) 538 1019, www.suttinen.fi Avoinna: Ma-pe 9-19 La 9-16, Su 11-19 Tarkista tilapuodin tapahtumat netistä T:mi Annikki Westman P. 0400 202 229. Kana- ja makkarakorit . Pienremontit . Hampurilaisateriat Vehoniemenharjuntie 92, Kangasala P. 449,PLATINUM- paketit alk. Takojantie 2, Pälkäne, www.fiina.fi Av. Viemäröinnit niko@lvi-lindholm.fi Paikalla kun sovitaan . www.automuseo.com sa yksi Ota kaksi mak Ota yhteyttä: Ota yhteyttä: myynti@kotihalytin.? . ym. Puh: 0207 969480 Helkama ja Crescent POLKUPYÖRÄTvähintään Ovh. % 0 -2 Lauantaina 6.8. poikkeuksellisesti liike suljettu Fiina www.kotihalytin.fi www.kotihalytin.fi sen Sutti säys ö kesäp .8. 6 Ilmaiseksi kurkkujen ostajalle 3. (niin kauan kuin tavaraa riittää) ÄMPÄRI!!! Kissalammintie 43, Laitikkala, Pälkäne puh. Kahvikammari . 449,- Kesäpoistoja jo alennetuista! Tervetuloa! PIKKUSUOLAISIA ANNOKSIA Muun muassa:
Alueilla, joilla ei liikennettä ole, riittää 40 sentin salko 15 sentin lipulla tai vähintään 15 sentin korkuinen koho. Paikalliset valvojat voivat toimia joko yhden tai useamman osakaskunnan alueella. Valtio tukee rahallisesti kalastuksen valvontaa, mutta ihan mustanaan ei ?kalapoliiseja. Pyydyksissä pitää näkyä myös kalastajan tai ravustajan nimi ja yhteystiedot. Paikallisen luvan lisäksi kaikkien 18?64 -vuotiaiden kalastajien tai ravustajien tarvitsee maksaa myös 39 euron suuruinen vuosittainen kalastonhoitomaksu. Aitoon puolella ei juuri pyydyksiä näy, joten suuntaamme pohjoispuolelle Sappeen alueelle. Syrjänen ajaa Arvelan neuvojen mukaan turvallisia, kivettömiä reittejä pitkin kohti lipuilla merkittyä verkkojataa. Heistä kumpikaan ei ole suorittanut kalastuksenvalvojan tutkintoa, mutta paikallisiakin valvojia alueella on, joten kalavesien valvonta ei ole pelkästään Syrjäsen varassa. Olen Pirkanmaan kalatalouskeskuksen kalastuksenvalvoja ja teen valvontatyötä pääasiassa isoilla järvillä kalastusalueiden tai osakaskuntien tilaamana ostopalveluna. selvittelemään aiempaa riitaa. Poliisin mukaan vangittu ampui yhtä kolmikosta rintaan luvattomalla käsiaseella, Mopokolari Kuhmalahdella Poliisi tutkii Kuhmalahdella maanantai-iltana sattunutta mopokolaria liikenneturvallisuuden vaarantamisena. Poliisi sai ilmoituksen kahden mopoilijan välisestä törmäyksestä Myllyojantiellä hieman ennen iltayhdeksää. Poliisin mukaan 15-vuotias poika oli ajanut mopoa Myllyojantietä Pohjan suunnasta ja ajo-oikeudeton 14-vuotias poika rekisteröimätöntä mopoa vastakkaisesta suunnasta. Mutkassa he olivat törmänneet toisiinsa, jolloin vanhempi mopoilija loukkasi kättään ja nuorempi jalkaansa. Kuljettajien lisäksi myös mopot kärsivät vaurioita rytäkässä. ja luodista saanut kuljetettiin sairaalaan vakavia vammoja saaneena. Poliisi ei ole löytänyt viitteitä siitä, että mieskolmikolla olisi Poliisin mukaan tapauksen ollut mukanaan aseita. Ampujaksi epäilty otettiin tutkinta on loppusuoralla ja kiinni muutama tunti ampu- asia edennee käräjäoikeuteen misen jälkeen, ja hän on siitä syyskuussa. lähtien ollut poliisin huomassa. Murtovaras kolaroi autonsa Tampereen Lakalaivassa sijaitsevaan autoliikkeeseen iskeneiden murtovarkaiden viemä musta Audi A7-henkilöauto ilmestyi Kangasalan Vatialaan tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. Pahoin kolaroitu auto jäi Seunalankujalle, josta vaalea mies lähti puolen yön aikaan Vatialantien suuntaan. Havaintoja ja vihjeitä Audin (rekisteritunnus KNL-665) liikkeistä voi ilmoittaa numeroon 0800 90022. Hän pysäyttää veneen lipun viereen, ja tarkastus voi alkaa. Pälkäneveden kaltaisilla järvillä niillä alueilla, joilla on vesiliikennettä, on pyydykset merkittävä vähintään 1,2 met- riä vedenpinnan yläpuolelle ulottuvilla saloilla, joissa on 20 senttiä kanttiinsa oleva neliön mallinen lippu. Vankka alumiinivene sen sijaan on vesillä kuin kotonaan. Jouttesselän peräosa jakautuu Aitoon ja Sappeen osakaskuntien alueisiin. Puhelimitse (03) 539 9800 Kalastuksen valvoja: Erkki Syrjänen kiertää Pirkanmaan järviä Rikkeet vähenevät vuosi vuodelta PÄLKÄNE Pälkänevesi välkehtii keskikesän auringossa, kun kalastuksenvalvoja Erkki Syrjäsen alumiinivene irtoaa Kankahuvenlahden laiturista ja suunnistaa Jouttesselän laineille. Syrjänen on kierrellyt järven Onkkaalan puoleista päätä jo aamupäivän yhdessä Heikki Arvelan ja Ahti Tuomisen kanssa. Iltapäivän puolella kolmikko on poikennut Aitoon Kankahuven rannan kioskikahvioon kahvitauolle, ja samalla poimitaan myös toimittajan hetkeksi kyytiin. Kolmikko ei ole huvikseen veneilemässä, vaan tarkastamassa kalanpyydysten ja niiden merkintöjen lainmukaisuutta. Syrjänen on porukasta eniten ammattilainen. Niinä päivinä, kun ei ole valvontatöitä, ajelen saunalauttoja Pyhäjärvellä. Nyt on meneillään kolmen päivän valvontajakso Roineen-Mallasveden-Pälkäneveden kalastusalueen tilaamana, kertoo Syrjänen jo ennen järvelle lähtöä kahvion terassilla. Sappeelainen Arvela ja kukkolalainen Tuominen ovat mukana kalastusalueen edustajina ja paikalliset vedet hyvin tuntevina oppaina. sähköpostilla: toimitus@shl.fi . Pelkällä kalastonhoitomaksulla saa myös virvelöidä tai uistella yhdellä vavalla koko maassa lukuun ottamatta vaelluskalavesistöjen virta- ja koskialueita, kalastuskieltoalueita, erityiskohteita ja Ahvenanmaata. Ongintaan ja pilkintään ei tarvita minkäänlaisia lupia eikä maksuja. Vakavat rikkeet vähissä Tässä tapauksessa sekä pyydysten merkintä että luvat ovat kunnossa. Tuominen kiinnittää merkkisalkoon vielä muovisen liuskan, josta kalastaja näkee, että pyydykset on tarkastettu ja hyviksi havaittu. Syrjäsellä on mukanaan tablettitietokone, johon hän naputtelee tiedot valvontakäynnistä. 4 KESKIVIIKKO 3.8.2016 UUTISET . Tietoja kaivataan myös Asentajankadulla ja myöhemmin Seunalankujalla mahdollisesti havaitun tekijän liikkeistä illan ja yön aikana. Tapahtunutta tutkitaan törkeänä varkautena. Uisteluveneiden lupa-asiat ovatkin lähes poikkeuksetta kunnossa, vahvistaa myös Syrjänen. Kunnollinen merkintä tärkeää Vaikka mantereella ja suojaisalla Kankahuvenlahdella on lähes tyyntä, käy selällä sen verran tuuli, ettei siellä kaikkein heppoisimmalla soutupaatilla mielikseen veneilisi. Autoliikemurron yhteydessä oli vahingoitettu myös muita autoja.. Sydän-Hämeen Lehti Lähetä uutisvinkki! Nettisivuilla: www.shl.fi . Rapumerran kohon pitää olla vähintään 5 senttiä korkea. Tässä tapauksessa lippu salkoineen ovat asianmukaiset ja heijastinkin löytyy. Koneella oleva ohjelma ja gps-laite tallentavat ja paikantavat tapahtuman, joka Ampuminen johti pälkäneläismiehen vangitsemiseen PÄLKÄNE neellä. Vangitseminen liittyy kePoliisi on vanginnut 55-vuoti- säkuiseen tapaukseen, jossa aan pälkäneläismiehen epäil- kolmen miehen seurue saapui tynä tapon yrityksestä Pälkä- miehen asunnolle Onkkaalassa lauantaina 18.6. Hän kiertää kesäisin lähes päätoimisesti Pirkanmaan isoilla järvillä. . Näyttää olevan muikkuverkon merkit tälle vuodelle ja kalastajan yhteystiedotkin ovat näkyvillä, toteaa Arvela. Seisovilla pyydyksillä kuten verkoilla tai katiskalla pyytävä tai useammalla vavalla kalastava sekä ravustaja tarvitsee aina vesialueen omistajan luvan, tässä tapauksessa Sappeen osakaskunnan pyydysmerkit, jotka on kiinnitettävä pyydysten yhteyteen. Kesäkausi menee pitkälti näissä merkeissä. Salossa pitää olla lisäksi vähintään 2 sentin levyinen heijastin. Tämän on huomannut myös kahvioon kupilliselle poikennut Aleksi Vaara. . silti järvillä parveile. Olen kolunnut näitä vesiä uisteluveneellä melkoisesti, mutta koskaan ei ole vielä lupia kyselty, myhäilee Vaara, jolla luvat ovat kuulemma silti aina kunnossa. . Arvela ja Tuominen tarkistavat vielä salkoon kiinnitetyn pyydysmerkin. . Kalastonhoitomaksun maksamista ei voida tarkistaa, koska kalastaja ei ole paikalla
Yhtäkään kalastajaa emme kierroksella kohtaa. Miehet ovat yhtä mieltä, että täkäläiset kalastajat ovat tunnollisia lupa- ja merkintäasioissa. . tehdyt taajuusmuutokset; Luopioisissa ruskehtavia, punertavia, oranssinkeltaisia tai kellertäviä. Väri vaihtelee itiöiden kypsyysasteesta, veden väristä sekä vedessä olevista muista hiukkasista riippuen. Veteen joutuessaan itiöiden ympärille muodostuu ohut hyytelömäinen vaippa, johon tarttuu helposti leviä, vesiselkärangattomien ja hyönteisten kuoria tai vesikasvinkappaleita. Jopa satojen metrien pituiset itiölautat hajoavat muutamassa päivässä. 11 havaintopisteellä eri puolilla Pirkanmaata. Kangasalan Kirkkojärven lisäksi runsaasti sinilevää oli Pyhäjärvellä Pirkkalassa. Myös Mallasvedellä Pälkäneen Pakanrannassa ja Kukkialla Luopioisten uimarannassa havaittiin vähän sinilevää. Kaikkiaan sinilevää esiintyi ja hyvin nuori romaninainen. 0600 1 0600 (3,98 e/min + pvm). Oikein hyvä työkalu, joka pitää tiedot varmasti ajan tasalla, eikä tarvitse naputella jälkikäteen iltamyöhään raportteja, kehuu Syrjänen. Matka jatkuu ja saaren rantoja kiikaroiva Syrjänen havaitsee pienen kohon kellumassa. . Kymmenkunta vuotta olen täällä valvontaa tehnyt ja parempaan päin on menty koko ajan. Pahoihin rikkeisiin ei juuri törmää ja huomautettavaakin on vuosi vuodelta vähemmän, Syrjänen kiittelee. kohdellaan paikallisen käytännön mukaan joko huomauttamalla tai takavarikolla. Räikeistä lakirikkomuksista pyydys takavarikoidaan. Paikallisten sääntöjen rikkojaa rikkoon. Tästä pitivät uimareiden lisäksi myös sinilevät. Kangasalan Kirkkojärven sinileväkukinnot olivat viime viikolla runsaita. Ennen tankkausta kolmikko oli haalinut autotallista mukaansa kaksi Dolmar-merkkistä moottorisahaa, kulmahiomakoneen, lenkkiavainsarjaan, paineilmakompressorin ja parkkirahalompakon, jossa oli pieni summa rahaa. Tummansinisen Volvon rekisterinumero on FER282.Rytäkän jälkeen öljyä vuotanut auto jatkoi matkaansa Ponsantietä pitkin Oriveden suuntaan, eikä varkaita tavoitettu. KESKIVIIKKO 3.8.2016 . illan suussa kotiin palannut vanha isäntä yllätti kutsumattomia vieraita Mutikontien varren maatilan polttoainesäiliöltä. Kuuden aikoihin polttoöljyä pumpanneet varkaat yrittivät ajaa karkuun, mutta juuttuivat porrasperäisellä Volvo V80-henkilöautolla kiinni. Isäntä yritti pysäyttää varkaat, mutta nämä kaasuttelivat häntä päin. Sydän-Hämeen Lehti 5 Isäntä roikkui konepellillä tavattuaan varkaat itse teosta Tiistaina 26.7. Matalin työttömyysaste oli Punkalaitumen 10,8 prosenttia. Huoltotyöt pimentävät televisioita lauttoja veden pinnalla. Jos pyydyksestä löytyy puhelinnumero, voidaan ottaa heti yhteys ja tarkistaa, onko esimerkiksi pyydysmerkki tippunut. Parinkymmenen viime vuoden keskiarvoon verrattuna sinilevää oli viikolla 30 tavanomaista enemmän. täytelähetin toimii Lahden päälähetysaseman alaisuudessa. Suoraan Lahteen antenninsa suunnanneiden oli haettava huoltotöiden jälkeen televisiokanavat uudelleen. Sen sijaan Luopioisten täytelähettimen kanavapaikat pysyivät ennallaan, joten kanavia ei kannattanut ryhtyä hakemaan uudelleen, vaikka televisiokuva saattoi muutostöiden aikaan pätkiä maksimissaan seitsemän tuntia. Sää Torstaina +17 Sahalahti +17 Kangasala Perjantaina Kuhmalahti +17 +17 Pälkäne Luopioinen +20 Sahalahti +20 Kangasala Lauantaina Kuhmalahti +21 +21 Pälkäne Luopioinen +19 Sahalahti +19 Kangasala Sunnuntaina Kuhmalahti +19 +19 Pälkäne Luopioinen +21 Sahalahti +20 Kangasala +20 +20 Pälkäne Selkeää Puolipilvistä Vesikuuroja Pilvistä Ukkosta Lumisadetta Kuhmalahti Luopioinen Palveleva meteorologi puh. Tyypillinen mökkiläisen katiskan koho, hän naurahtaa, kun päästään lähemmäksi. Lähempi tarkastelu osoittaa, että pyydysmerkki on asianmukainen, mutta yhteystiedot puuttuvat ja merkkikoho on alimittainen. Tuulilasin pyyhkimestä kiinni pitänyt mies raahautui konepellillä hetken matkaa, kunnes pudottautui irti. Varasseurueeseen kuului kaksi nuorta romanimiestä Heikki Arvela jättää katiskanomistajalle huomautuksen puutteista. Erkki Syrjälä tekee säännöllisesti valvontakäyntejä myös Sydän-Hämeen vesistöissä. välitetään edelleen ely-keskukseen, kalastusalueelle ja riketapauksissa poliisille. . elokuuta. Huoltotyöstä ennakoidaan aiheutuvan enintään yhden tunnin katkos tv-lähetyksiin aamuyhdeksän ja iltapäiväkolmen välisenä aikana. Luopioisissa televisiot pimenivät paikoin myös viime viikolla. Syynä olivat Lahdessa 26.7?28.7. Pirkanmaan Ely-keskuksen mukaan kyse on kuitenkin vaarattomista kuusen suopursuruosteen itiölautoista. Lämpimät ja sateiset jaksot sekä suuri ilmankosteus ovat edesauttaneet kuusen suopursuruostesienen itiöiden kypsymistä. Sateet ja niiden aiheuttamat Suopursuruosteen valunnat voivat kuljettaa pinitiölauttoja nalla kelluvat itiöt kauas lähtöSinilevän lisäksi uimarit ovat paikalta. säikähtäneet ruosteenruskeita Ruostesienen itiölautat ovat Digitan huoltotyöt Luopioisten lähetysasemalla vaikuttavat televisiolähetyksiin Pälkäneen alueella keskiviikkona 3. Näin vältytään turhilta takavarikoinneilta, Syrjänen selvittää. Pieniä puutteita löytyy joistakin muistakin tarkistettavista pyydyksistä, mutta ei mitään, mikä antaisi aihetta takava- Työllisyydessä tasatilanne Sydän-Hämeessä Sekä Pälkäneellä että Kangasalla kirjattiin työttömyysasteeksi kesäkuun lopussa 12,6 prosenttia. Pirkanmaan Ely-keskuksen JARMO SALONEN Sinilevä lisääntyi lämpimissä vesissä PÄLKÄNE, KANGASALA Heinäkuun lopun helteet nostivat pintavesien lämpöä jopa monta astetta päivässä. Katiskan omistaja saa pyydykseensä erilaisia huomautusliuskoja, mutta välttyy kuitenkin pyydyksen takavarikoinnilta. . Havaintoja ja vinkkejä tekijöistä ja auton liikkeistä voi ilmoittaa numeroon 0800 90022. mukaan huolestuttavimmat lukemat olivat Tampereen 19,3 prosenttia
on tällöin jo täysi kesä! Vaan mikä on: näin keväällä myös ihmisen täyttää kaipuu ja kevään taittuessa kesään kuin pakon edessä taipuu. Saa todeta: jälleen on kesä uus ja kevät meni jo ohi, ja se rinnan kipu ja kaipaus sitä muille ei kertoa tohi. Joku vois vain pilkaten naurahtaa; on sullakin kuvitukset! ?Iso ihminen: tee sinä työtäs vaan jätä moiset haihatukset!? Mutta tiedän; on sukulaissieluja moni tuntee samoin kuin minä taas kevät ja kesä kun mennyt on olet tuhlannut vuoden myös sinä! Tämä lauluni ehkä nyt haikeena soi kuin sävy olis surujen summa vaan minkäs sielunsa värille voi alla pinnan, jos on se tumma. Tätä sieluni laulua hyräilen tahdon muuttaa sen iloisemmaksi, kun nään, että joka pesällä taas jälleen on lintuja kaksi. Ota sinäkin lahjana kaikki se, mitä kesä voi sulle antaa ja lintusten lailla laulellen voit kiitoksen Luojalles kantaa. Sillä jälleen todeta voimme sen tämä kesä on ainutkertainen, ja kun mennyt se on, se on ohi sitä unohtaa sinun ei sovi. Viime päivien ukkosrintamat ovat luoneet häkellyttäviä kontrasteja myös iltaruskotaivaalle, kuten tässä Lasse Rajamäen Roineella 30.7. Sydän-Hämeen Lehti LUKIJALTA sähköposti: toimitus@shl.fi . 6 KESKIVIIKKO 3.8.2016 . ottamassa kuvassa. Heinäkuun aurinko laski Kesäinen maalaismaisema Heinäkuu tarjosi kuvaaja Eero Mäki-Mantilalle parastaan perjantaina. Maalaismaisemaan ihastui uimareissullaan Jarkko. AILI VUORINEN Eila Merontausta lausui sisarensa Aili Vuorisen Laulu kesälle -runon Luopioisten kotiseutujuhlassa Mikkelinmäellä.. puhelin: (03) 539 9800 Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Lukutaito Ukkosrintaman maalaamaa taidetta Koska koirat eivät osaa lukea tai ymmärrä liikennemerkkejä, olisi se rannoilla omistajan tehtävä. HAU KIVA PAITSI RANNALLA Laulu kesälle Jos laulun kesälle tekisin taas ja uusille aamuille kevään joka ainoa aamu sen uutena nään kun lintujen lauluhun herään. Tää viserrys niin ylenpalttinen se alkaa jo huhtikuulla ja tullessa viimein toukokuun ne laulaa jo sadalla suulla. Sen jälkeen ne hiukan hengähtää on puoliso saatu ja pesä ja poikaset kohta jo kuoriutuu . osoite: Sydän-Hämeen Lehti/ Lukijalta, PL 16, 36601 Pälkäne
Sydän-Hämeen Lehti ALAN AMMATTILAISET Pitopalvelut Hinauspalvelut Autoilu Paikallista palvelua Lentolassa KANGASALAN AUTOKATSASTUS OY Henkilö- ja pakettiautot Myös raskas kalusto Tallenna puhelimeesi Puh. www.fixus.fi Paikallislehtien VERKKOKISAN VOITTAJA 2015 l.f . moottoreiden ja vaihteistojen korjaukset (03) 5356 100 | www.kolari-special.fi Puutikkalantie 40, 36760 Luopioinen Auktorisoitu Taloushallintoliiton jäsen ERIKOISHAMMASTEKNIKKO Maanrakennustyöt Kuohunharjuntie 31, 36200 Kangasala mingalsuo@yahoo.com, www.mkingalsuo.fi kokoproteesit . Sydä n-H ä PALVELEMME 8-17 Kiinteistönvälitystä Hä m m hyvää rengaspalvelua (03) 377 3177 PALVELEMME shl.f . päästömittaus Määräaikaiskatsastukset henkilö- ja pakettiautoille aikaa varaamatta ma-pe 9-17 www.morilea.fi Morilea Oy PITOPALVELU Hannele Haataja, p. Taloushallinnon palvelut ? Maanrakennus/ muut konetyöt p. www.tv-hugg.com. 03 3773 177 VIERESSÄ KANGASALANTIE 921, . 03 377 ja 1140 KANGASALAN (03) 379 PALVELEMME Merkillisen hyvää huoltoja korjaamopalvelua KANGASALAN (03) 3790333 0333 PALVELEMME HELI RÄMÖ Pekkarinen DigiHeikki Heikki Kuhmalahti Merkillisen hyvät osat- ja huollot! KANGASALAN (03) 3771140 1140 PALVELEMME Merkillisen KANGASALAN hyvää (03) 377 varaosapalvelua PALVELEMME KANGASALAN (03) 377 1140 arkisin 8-18 8-18 KANGASALAN (03) 377 1140 arkisin PALVELEMME lauantaina 9-14 lauantaina arkisin9-14 8-18 lauantaina 9-14 PARHAAT ANTENNIRATKAISUT . 040 723 9571 Pohja ee Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää varaosapalvelua Merkillisen hyvää huoltoMerkillisen huoltojakorjaamopalvelua korjaamopalvelua avoinna ark.hyvää 8-18, la 9-14, p. 8-17, p. www.fixus.fi Rengasasennus ja myynti KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ . 4G/LTE -häiriösuotimet . Audio + videolaitteet . sh eht avoinna ark. korjaukset Yrittäjäntie 8 36600 Pälkäne p. Uusin tekniikka . nelipyöräsuuntaukset . Traktori- ja pienkonehuollot . 044 304 0414 VARAOSIA www.kirjanpitomattila.com Hammasteknikot MK Ingalsuo Ay 040 347 7402 KÄYTETTYJÄ JA UUSIA Kirjanpitotoimistot Myllystenpohjantie 2, Kangasala PUH. Teräväpiirtotekniikat . varaosat . Alueen hyvä tuntemus . 9-14 0400-404 425 fix KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ . Antenniasennukset + tarvikkeet Ellintie 6, Kangasala P. Ilmastointihuollot ja pakokaasutestit . (03) 379 2940 . Pienet tehoantennit . 045 1331 222 YLI 300 ERI TRAKTORIMALLIIN www.purkupojat.com . Sydän- i . määräaikaishuollot . ilmastointihuollot . 040-5876139 hannele.haataja@morilea.fi 0400 78 68 00 Siivoustyöt Hinaus 24h Siiki & Karhu Oy www.hinaus24h.fi Asianajotoimistot Merkillisen reilu. Kultapellonkuja 120, Kuhmalahti Korjaamo 0440 684 521 korjaamokultapelto@gmail.com Merkillisen reilu. Merkillisen reilu. 0400 833822 KANGASALAN Rengasasennus ja myynti (03) 377 3177 PALVELEMME Kiinteistönvälittäjä, LKV arkisin Julkinen 8-17 kaupanvahvistaja i f . lauantaina s u p. 8-17, laKATSASTUSASEMAN 9-14, p. 03-3790 008, www.kangasalanautokatsastus.fi. katsastuskorjaukset . shl.f . 010-239 0880 Varaa ilmoitustilasi alan ammattihakemistosta Traktorin varaosat www.aleksinlkv.fi www.aleksinlkv.net Korjaamme henkilö- ja pakettiautot! Puh. TV:t + digiboxit . pohjaukset . päästömittaus + OBD 69 e MAK + dieselpäästömittaus 69 e MAK + bens. Lentolantie 12, 36220 Kangasala. Määräaikaiskatsastus Jälkitarkastus laaja Jälkitarkastus suppea 40 e 20 e 14 e 57 e MAK + bens. Autohuollot . www.fixus.fi SydänHä me ehti L een Merkillisen hyvää rengaspalvelua Kangasalantie 921, katsastusaseman vieressä Markus Huttunen KANGASALANTIE 921, KATSASTUSASEMAN VIERESSÄ . KESKIVIIKKO 3.8.2016 . Syd ehti änHä arkisin 8-17 n e Merkillisen ja korjaamopalvelua KANGASALANhyvää (03) 379 huolto0333 PALVELEMME nL ee 0400 - 499752 AA Juho Juusela 040-4517899 Parasta ! a st i ll a k i pa nL PALVELEMME arkisin 8-18 AA Timo Portaanpää lauantaina 9-14 arkisin 8-17 arkisin 8-17 . Boch vikadiagnoosi Rakennusten purkutyöt, uusien pohjarakentaminen. Vesi/viemäri- ja sähkökaivuut. Jari Ahola, 040 5013240 tmijariahola@gmail.com www.maanrakennusjariahola.fi Tv- ja digilaite-elektroniikkaa, huoltoa TV-DIGIHUOL TO . jakohihnan vaihdot . Kanavamuutoskorjaukset Toimitan myös taulutelevisiot edullisesti asennettuna, kotiin tuotuna ja käyttöopastettuna Hydrauliikkaletkut ja liittimet Merkillisen reilu. 0500 846 709 / 24/7 h KODINHOITOTYÖT Antenniasennukset m . www.fixus.fi Rengasasennus ja myynti lauantaina 9-14 ? hti Le . Renkaat ja rengastyöt . 03hyvää 379 0333 rengaspalvelua Merkillisen KANGASALAN (03) 379 0333 Merkillisen KANGASALAN arkisin KANGASALAN (03) 377 3177 arkisin Merkillisen hyvää rengaspalvelua PALVELEMME 8-17 lauantaina arkisin9-14 8-17 KANGASALAN (03) 377 3177 PALVELEMME Rengasasennus ja myynti lauantaina 9-14 arkisin 8-17 avoinna ark
8 KESKIVIIKKO 3.8.2016 KYLILTÄ . Liekö Suomi sanonut jotain ihmisoikeuksista, Keskinen arvelee. Sikatilojen harveneminen uhkaa Suomen ruoantuotannon omavaraisuutta, ja siitä Keskinenkin on huolissaan. Ruoantuotannon pitäisi olla Reijo Keskisen sikalassa kasvaa kerrallaan 800 sikaa. mitoitettu kotimaiseen tarpeeseen nähden, ylituotantokaan ei ole hyväksi. Yksi iso riski sikaloille on afrikkalainen sikarutto. Ohran lisäksi siat syövät ST1:n etanolin valmistuksesta ja Koskenkorvan tärkkelystehtailta jääviä liemiä ja ostorehuna hankittavaa kuivatiivistettä. . Maaseudun tulevaisuus on. Sitä ennen hän oli töissä tilalla, sillä isä ei paljoa ehtinyt tilan askareisiin raviharrastukseltaan. Keskisen sikala on valmistunut vuonna 1977 ja sikoja kasvatettiin tilalla jo sitä aiemmin vanhassa navetassa. Ruokinta-automaatti valmistaa ruoan viisi kertaa päivässä ja lisää joukkoon sopivasti vettä, Keskinen selostaa. Pellot tuottavat sioille ruokaa, ja vastaavasti sikojen lanta käytetään pelloilla lannoitteeksi. Tautia ei ole koskaan tavattu Suomessa, mutta lähialueille se on levinnyt viime vuosien aikana. Tautiin ei ole lääkitystä, ja se johtaa yleensä aina eläimen kuolemaan. Jonkin verran lantaa Keskinen ajaa myös muiden pelloille. Jos siinä olisi edes 20 senttiä lisää, se pitäisi tiloja elinkelpoisina, muttei vielä tuntuisi lihatiskillä asioivan kukkarossa, Keskinen sanoo. Myös Kiinan markkinoilta odotetaan kasvua, mutta myynti sinne ei ole lähtenyt vetämään. . Kyllä tässä hyvälle rengille olisi töitä, muttei näillä tuottajahinnoilla pysty palkkaamaan, mies harmittelee. Eläinten olot tarkassa valvonnassa Siat vipeltävät karsinoissaan vilkkaasti, kun Reijo Keskinen heittelee niille sanomalehtiä. Aika pian lehdet ovat silppuna lattialla ja innokkaat kärsät tonkivat niitä kilpaa. . Omaa metsää löytyy 140 hehtaaria. . Peltotöiden ja sikojen lisäksi Keskisen töihin kuuluu metsänhoitoa. Tauti leviää hyvin helposti, joten sen torjunta on tärke- ää, Keskinen kertoo. Työpaikka kotitilalta Reijo Keskinen jäi kotitilalleen isännäksi, kun kaksi veljeä Reijo Keskinen toivoo, että Suomi pysyy omavaraisena ruoantuotannossaan. Meillä on aina ollut sopimus HK Scanin kanssa, tosin firman nimi on muuttunut monta kertaa matkan varrella. Meiltä siat lähtevät Forssan teurastamolle, Keskinen kertoo. Sikojen lähdettyä sikala pestään huolella, ja se kuivuu ennen seuraavan possuerän saapumista. Keskinen kuitenkin pitää tuotantoaan vielä kannattavana. . Pienihän tämä yksikkö on, pohjanmaalaiset kutsuvat tätä 4H-kerhotoiminnaksi, Keskinen naureskelee. Keskisen sikala on kuitenkin sopivan kokoinen hoidettavaksi yksin peltotöiden ohella. Isoimmissa sikaloissa eläimiä on tuhansia. Sydän-Hämeessä tilojen määrä on vähentynyt puoleen aiemmasta, sillä tuottajan sianlihasta saama hinta on pudonnut Venäjän kaupan tyrehtymisen ja Saksan ylituotannon myötä. Alun perin sikala rakennettiin tuhannelle sialle, mutta kymmenen vuotta myöhemmin rakennettu automaattinen ruokintajärjestelmä kaukaloineen on vienyt tilaa sen verran, että kerrallaan kasvatettavien sikojen määrä on vähentynyt parilla sadalla. Possut tulevat tilalle kymmenen viikon ikäisinä ja kasvavat tavoitepainoonsa 120-kiloisiksi 80?110 vuorokaudessa. Nopeimmin kasvaneet lähtevät keräilykuljetukseen vähitellen aiemmin ja loput yhdellä kertaa. . Muut eläimet tai ihmiset eivät tautiin sairastu. . Possut tulevat eri kasvattamoista muun muassa Padasjoelta ja Hankasalmelta. HK Scan hoitaa niiden hankinnan. Keskinen kasvattaa suurimman osan sikojen tarvitsemasta ohrasta tilan omilla pelloilla, joita on 60 hehtaaria. Tuottajahintojen lasku on ajanut monet sikatilat lopettamaan toimintansa kokonaan. ja sisko lähtivät omille teilleen. Maatilateknikon koulutuksen Lepaalla ja Lahdessa suorittanut mies otti vastuun tilasta vuonna 2001. Nyt sianlihasta maksetaan tuottajalle 99 senttiä kilolta. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Possut pulskistuvat Salmentakana SALMENTAKA Vilske käy karsinoissa, kun ruokinta-automaatti jakaa ruoan kaukaloihin ja possut hakevat paikkaansa rivissä. Reijo Keskisen sikalassa eläimet kasvavat kymmenen yksilön karsinoissa, kaikkiaan tilalla on 800 sikaa.
Illan mittaan saunan lämmittäjä soutaa väliä kymmenkunta kertaa, Valli arvioi. Paitsi paikallisia ja kesäasukkaita, saunaan tuodaan myös ulkomaiset vieraat. Se tuo tuotantoon lisää tehoa, sillä silloin sikoja voidaan kasvattaa ahtaammin. . Eihän sellaisen kanssa voi pärjätä hintakilpailussa, mies harmittelee. Viimeisin vaatimus byrokraateilta on ollut lantaritilöiden uusiminen tiheämmiksi. . Saksassa lihanleikkaajalle maksetaan tuntuvasti vähemmän kuin Suomessa, jolloin lihan hintakin on edullisempi. Joka päivä täytyy oppia jotain, muutoin viljelijä putoaa kärryiltä, Keskinen painottaa. Tuottajille nykyisin niin tärkeitä paperitöitä hoitaa Liisa-vaimo, jolla on myös pitkä kokemus sikatilan hoidosta. Oman sikalansa hän tyhjensi tammikuussa. . Näitä tilanteita tulee MARJA-LIISA SUOMALAINEN Rantaelämää Rajalansaaressa. Kuivaava siilo on ihan ehdoton, se toimii kuivurina ja varastona samalla kertaa. Työssä tarvitaan paitsi investointeja myös jatkuvaa uuden oppimista. . Kuva: Seppo Kääriäinen. kalta on opaste rantaan. Tämä vähän teettää isännällä lisätöitä, Keskinen kertoo. Mukana vaikuttamassa eteen vähän turhan usein, Keskinen sanoo. Näkemyksellinen mies on ollut mukana vaikuttamassa. Maaliskuussa hän osallistui tuottajien traktorimarssiin Helsingissä. . Stressaantuessaan sika puree toisen häntää ja bakteerit pääsevät haavojen kautta selkäytimeen. Kävijämäärä on suurimmillaan aina heinäkuussa, viimeksikin paikalla oli nelisenkymmentä saunojaa, Mikkolan Navetan savusaunavastaava Mirjami Valli kertoo. Savusauna on kooltaan pienehkö ja lauteille mahtuu kerrallaan sujuvasti viisi tai kuusi henkilöä. Elokuun hämärtyvät illat tuovat oman tunnelmansa saunomiseen, Valli kertoo. MARJA-LIISA SUOMALAINEN. Olin mukana Italiaan suuntautuneella tutustumismatkalla ja sikäläisissä sikaloissa virikkeitä ei sioille annettu. Suomessa sitä ei sallita. Ilman Liisaa olisin kyllä pulassa, ilman häntä en pärjäisi, Keskinen kehuu vaimoaan. Eläinten olojen lisäksi Reijo Keskinen nostaa lihan hintakeskusteluun myös teurastamojen käytännöt eri maissa. . Nuotion ääressä he pääsevät helposti juttusille muiden kanssa ja kokemus suomalaisesta kesäillasta järven rannalla on ainutlaatuinen. . Olen pienestä asti kasvanut tähän työhön, Keskinen kertoo. Sikalassa hän käy vähintään kaksi kertaa päivässä. Häiriötilanteista tulee ilmoitus kännykkään, mutta näitä sattuu hyvin harvoin. Tuottajan työssä on oma vapautensa, mutta virheitä ei sallita. Näin ne pääsevät toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään eli tonkimista. . Nyt siat tykkäävät makoilla niiden päällä ja tekevät tarpeensa muualle. Silti kaikki halukkaat pääsevät löylyihin ja ruuhkaa syntyy harvoin. Keski-Euroopassa saparoiden typistäminen on tavanomaista. Noutopiste sijaitsee Rajalanniemen kärjessä, Niementien parkkipai- Viime viikolla saunamajurina toiminut Jouko Lindroos ohjaa väkeä veneisiin. Saunamaksu on aikuisilta viisi euroa. . Selityksenä oli, että riittää, kun materiaalit ovat varastossa, Keskinen naureskelee. Toinen sikojen hyvinvointiin liittyvä asia on saparoiden typistäminen. Ensi vuonna hiehoja tulee neljä, koska ELY-keskus määrää niin, Keskinen kertoo. Metsälaidun rajoittuu järveen, mutta aitaukseen jaetaan päivittäin vettä myös vesijohdolla. Aina jotain uutta Reijo Keskisen työpäivät venyvät helposti 12-tuntisiksi, mutta mies ei valita. . Sydän-Hämeen Lehti 9 KYLILTÄ parasta, siinä kun ei ole niittejä, Keskinen kertoo. Hänen äitinsä puhdetöihin kuuluu niittien irrottaminen muista sanomalehdistä. Lehtien lisäksi siat saavat virikkeekseen turvetta, sahanpurua ja heinää. Vihtaa meillä käytetään lähinnä antamaan tuoksua, sillä vihtominen tuottaa melkoisia nokijälkiä saunojiin, Valli naureskelee. Peseytymistä varten saunan sivustalla on alue, jossa peseytyminen tapahtuu vatien ja kuupan avulla järvivedellä. Suurin osa kuitenkin huuhtoo hikensä järvessä käydessään. Kulloinenkin saunanlämmittäjä toimii myös venetaksin soutajana. Perinnebiotooppia hoitaa kaksi Ahlmanilta tullutta hiehoa. . KESKIVIIKKO 3.8.2016 . Kuva: Seppo Kääriäinen. Osa saunojista tulee saareen omalla veneellä tai kajakilla. . Kuva: Seppo Kääriäinen. Rajalansaaren sauna kasvattaa suosiotaan LUOPIOINEN Rajalansaaren savusaunasta alkaa muodostua käsite, osa pälkäneläisyyttä. Tunnelmaa tuomassa saunassa on myös koivuvihta. . Melkein joka kerta on mukana joitain ulkomaalaisia, joita tuodaan kokemaan suomalaista eksotiikkaa, Valli kertoo. Rajalansaaren sauna lämpiää vielä kaikkina elokuun keskiviikkoina. Luopioisten kirkonkyläläisten talkootyönä kesäkeskiviikkoisin lämmittämä sauna kerää viikottain kymmeniä saunojia nauttimaan löylyistä, Kukkiassa uimisesta, hyvästä seurasta ja leppoisasta tunnelmasta. . Taksi lähtee Rajalansaaresta niemen kärkeen aina, kun siellä nähdään ihmisiä heiluttamassa kyytiin pyrkimisen merkiksi. Eväät ovat tärkeitä myös espanjalaisille. Saaressa on nähty tänäkin kesänä kansainvälistä väkeä, saaresta on muodostunut kohde, jota mielellään näytetään ulkomaisille vieraille. On hieno hetki, kun saa hyvälaatuiset siat lähtemään ja on onnistunut kasvatuksessa, Keskinen kertoo. Hyvä sikala on toiminut pian neljä vuosikymmentä, mutta investointeja tarvitaan tilalla säännöllisesti. Uusimpana hankintana Keskisellä on suomalaista tuotantoa oleva Valtra-traktori, joka tuli tilalle yleiskäyttöön peltotöihin. Edellinen suuri investointi oli kuivaava viljasiilo, jonka on ollut käytössä nyt neljä vuotta. . Meiltä vaaditaan enemmän ja samalla markkinoille tuodaan huonommissa oloissa antibioottien avulla kasvatettua lihaa. Hän on Pälkäneen ympäristölautakunnan jäsen, ja meneillään on jo kolmas kausi lautakunnassa. Ympäristöasioita hoidetaan myös omalla tilalla, jossa on viiden hehtaarin metsälaidun. Meillä työntekijöiden asema on niin vahva, että he pystyvät mielenilmauksillaan horjuttamaan koko tuotantoketjun toimintaa, Keskinen kertoo. Jos tehtaalla järjestetään seisokki, eläimet jatkavat kasvamistaan sikalojen tietyn kokoisille eläimille määritellyissä tiloissa, mikä aiheuttaa ongelmia niiden hyvinvoinnille ja kustannuksia tuottajalle. Erillisiä naisten ja miesten vuoroja ei ole, vaan saunassa löylytellään sulassa sovussa uimapuvut päällä. Tällaisessa tapauksessa sika on menetetty, Keskinen selittää. Suomessa häntien pureskelu vältetään tarjoamalla sioille riittävästi tilaa. Keskinen ei halua heikentää suomalaisten sikojen hyvinvointia, vaan hän perustelee näkemyksillään suomalaisen ruoantuotannon laatua. . Vastaavasti emakkosikalat joutuvat pulaan, kun porsaita ei saada kasvatussikaloihin. . Saunomisaika on pitkä, iltakuudesta kymmeneen. Saimme ymmärrystä ja olimme marssilla kuin rocktähtiä, kun väki vilkutti meille Mannerheimintien varrella, Keskinen hymyilee. Keskinen on mukana myös kunnallispolitiikassa. Työn tulos palkitsee.
Hieman myöhemmin Fukuokan vieraat jo ennestään tunteva Heikki Mäenpää toivotti heidät tervetulleeksi Kangasalle. japanilainen toimittajaryhmä päätti Suomen reissullaan löytää laulun tarinaa valottaneen miehen. . Parlamentaarikoilla on paljon valtaa, jos halutaan viritellä muun muassa kauppaa ja turismia, Heikki Mäenpää sanoo. Fukuokan parlamentaarikoiden perjantaista Vehoniemen visiittiä isännöivät Kangasalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Raimo Kouhia ja kunnanjohtaja Oskari Auvinen . Vaikka kuva on kaunis, se ei vedä vertoja todelliselle näkymälle. Mäenpää kertoo, että toisella puolella siintää Längelmävesi ja edessä kimaltelee Roine aivan kuten Pirkanmaan maakuntalaulussa, josta kajautetaan miehen johdolla ensimmäinen säkeistö. Vierailuun osallistui 12 jäsentä Fukuokan prefektuurin 86-jäsenisestä parlamentista. Viiden miljoonan asukkaan Fukuoka on väkiluvultaan Suomen kokoinen. Alueet Suhteita lähentyivät toisiaan, kun Finrakentamassa nair avasi keväällä Suomesta Viime viikolla Fukuokan pre- suoran lentoyhteyden Fufektuurin parlamentaarikot kuokaan. pääsivät paikan päälle ihastele. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Maakuntalaulu avasi kanavia Kesäpäivä Kangasalla: Fukuokan parlamentaarikot pääsivät ihailemaan Roineen armaisia aaltoja KANGASALA . Japanin kansallistaiteilija Kaii Higashiyama sattui matkoillaan kuulemaan laulun, johon hän ihastui kovasti. Kesäpäivä Kangasalla on Japanissa kuuluisa kappale. Suomen maisemat ja luonto kiinnostavat ja puhuttelevat japanilaisia muutenkin, Heikki Mäenpää sanoo. maan järvien selkiä lahtineen. Suomen ja Fukuokan välistä yhteistyötä tiivistävän reissun Tampereen seudun osuus alkoi Vehoniemen näkötornista ja automuseolta. 126 miljoonan asukkaan Japani on maailman kolmanneksi suurin markkinatalous. Se jakautuu prefektuureiksi, joiden johdossa olevien parlamentaarikkojen kautta saadaan suorimmat kanavat muun muassa elinkeinoelämän päättäjiin. Paikalla olivat myös Linkosuon leipomoa johtava Jarmo Talasrinne Tampereen Kauppakamarista ja Visit Vieraat ojensivat Raimo Kouhialle muiston Fukuokasta. Tampereen toimitusjohtajana aloittava Perttu Pesä. Kouhia kehui tervehdyssanoissaan kasvavaa ja kehittyvää Tampereen seutua hyväksi paikaksi asua ja yrittää. . 10 KESKIVIIKKO 3.8.2016 KYLILTÄ . Kangasala tunnetaan luonnonkauneudestaan, harjuistaan ja vesistään. Viime viikolla Suomeen saapuneet parlamentaarikot ovat avainasemassa, jos halutaan vahvistaa elinkeinoelämän, kulttuurin, koulutuksen ja matkailun yhteyksiä. . Japanin päässä halutaan Leila Suutarinen esitteli Vehoniemen Automuseota Fukuokan parlamentaarikoille. aktiivisesti rakentaa suhteita Suomeen, Heikki Mäenpää kertoo. Yhteistyötä viritellään monella tasolla. Laipanmaa tarjoaa luonnonrauhaa ja erämaita aivan suurkaupungin kupeessa. Japanilaisvieraat taputtavat ja hihkuvat bravoota, sillä kappale on heillekin tuttu. Mäenpäästä on tullut tärkeä sillanrakentaja Suomen ja Japanin välillä, ja Kesäpäivä Kangasalla -kappaleella oli aikanaan tärkeä rooli kanavien avaajana. Kulttuurin monitoimimies Mäenpää oli tehnyt kappaleesta vuonna 2003 mittavan monimediateoksen. Kangasalan yli tuhat aktiivista yritystä tarjoavat mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön, valtuuston puheenjohtaja esitteli kuntaa japanilaisvieraille.. Meillä on peili järvenä, kangasalalainen Heikki Mäenpää esittelee Roineen tyyntä pintaa Vehoniemen näkötorniin kiivenneille japanilaisvieraille. Yksi Fukuokan prefektuurin parlamentaarikoista kaivaa esiin Kangasalan kunnan lahjoittaman kirjan, jonka kannessa komeilee sama maisema
Tam- nainen ja erittäin arvostettu pereella tutustuttiin muun keisarillinen suosituskirja, muassa Tammervoimaan, jonka hän sai tuotantojensa anTampereen Teknilliseen yli- siosta seitsemän vuotta sitten. opistoon ja Tampereen taideParhaillaan Mäenpää tuottaa museon Muumilaaksoon. Fukuokassa lokakuussa avautuvaa Suomi-näyttelyä. KESKIVIIKKO 3.8.2016 . Tapahtumassa viihtyi väkeä raoke-nimikkeen mukaisesti vauvasta vaariin. laulu raikasi niin esilaulajien Suomipopin laulajiin lukeutuivat tänä vuonna Jaakko kuin yleisönkin voimin. Kuulijakunta sai nauttia Sorrela, Päivi Kosonen, Minna musiikin lisäksi todellisesta Liljedahl, Oona Tuomioja, Noosuvi-illan kauneudesta. basso, Eetu Järvinen . koskettimet, Pekka Mikkola . Hän yhteyshenkilönä toiminut on viihtynyt huuliharppua Heikki Mäenpää kertoo. soittelevan Nuuskamuikkusen Hän kertoi vieraille, että roolissa 1980-luvulla säveltäVehoniemen Automuseo on mästään Kuka lohduttaisi Nyykävijäluvuiltaan Tampereen tiä -teatterikappaleesta alkaen. seudun suurin yksityinen matkailukohde ja Kangasalla sijaitsee yksi Euroopan mer- Suomi-näyttelyn kittävimmistä vanhojen auto- oheen vastavierailu jen näyttelykokonaisuuksista. rummut) säestä- hyvä istua kuuntelemaan ja tapailemaan tuttuja melodioita. Laajas sa tapahtumakokonaisuudessa Luontosuhdetta ovat mukana muun muassa kunnioitetaan Kansallismuseo, Ateneum, DeSuomalaisten ja japanilaisten signmuseo ja Muumimuseo. sanotaan olevan tietynlaisia Näyttelyn yhteyteen rakensielunkumppaneita. Heikki tuu luontevasti vastavierailu, Mäenpään mielestä väite ei jossa voidaan jatkaa yhteistyösuhteiden solmimista. ole tuulesta temmattu. . Suomalaisilla on paljon Myös Suomeen on saapumassa yhteistä japanilaisten kanssa. Sydän-Hämeen Lehti 11 Japaniin Vieraita kiinnostivat myös Japanilaiset ovat erittäin viehättyneitä luonnosta ja siitä, järvien kalat ja kesämökit. miten suomalaiset elävät lä hellä luontoa. Vehoniemen Vieraat osasivat kertoa, että maisemia Suomessa on 190 000 järveä ja Japanilaisvieraat saapuivat Ve- saman verran pieniä ja suuria honiemeen vanhan tien kaut- saaria. Muumilaakson hovimuutikkalaan saavuttaessa halti- sikko Heikki Mäenpäällä on oissaan, Kangasalan vierailun siinäkin oma osuutensa. lisää delegaatioita Fukuokasta. Minusta yksi taustalla vaikuttava yhdistävä tekijä on SHL TOMMI LILJEDAHL luontoon liittyvä kunnioitus. Pauliina Jaakkola oli yksi Suomipopin laulajista. Kuvat: Tommi Liljedahl. Virran varrella veisattiin Kostianvirta komeili koko kauneudessaan, kun 29.7. järjestetty Suomipoppia suviillassa maalasi äänimaiseman tutuin sävelmin. Heikki Mäenpää ja Jarmo TaMaisteltavakseen japanilaiset lasrinne olivat japanilaisviesaivat Leila Suutarisen klas- raille jo ennestään tuttuja, sillä sikkoja, 1920-luvun reseptillä kaksikko on käynyt Fukuokastehtyjä munkkeja sekä valko- sa virittelemässä yhteistyötä. suklaakakkua, jossa ovat mu. Au- ra Rosberg, Eveliina Virtanen, rinko porotti ja nurmelle oli Vera Suutari, Petri Tuomioja, mänä taittuivat kappaleet Juha Tapion Sitkeästä sydämestä Hectorin Lauraan. Reitin teen opiskelleet, että Tampemaisemat olivat kauneimmil- reen seutu edustaa kauneinta laan, sillä vanhan Lahdentien Suomea. pientareita ei ole niitetty, vaan . He olivat myös etukäta ja Pälkäneen poikki. Vaikka vierailu on lyhyt, ketokukat loistivat värikkäinä. kitara, Arto Karppinen . Laulajien erityyppiset äänet loivat bändin ja yleisön säestämänä omaleimaisen ja virkistävän kokonaisuuden. Tapahtuma oli Pälkäneen näköinen: kaunis ja kompakti, ja sopi Kostianvirran kylkeen täydellisesti. HENRIIKKA HINTIKKA. haluamme tutustua kauniiseen . Me emme välttämättä luontoon. huomaa maisemia ja luontoa Myös Muumi-rakkaus yhympärillämme, mutta kan- distää suomalaisia ja japanilaisainväliset vieraat ovat jo Lai- sia. Kontaktit ovat tärkeitä: kana kaikki tunnetut ja tunte- asiat hoituvat mutkattomasti mattomat kalorit. sen jälkeen kun on päästy vaihVehoniemen jälkeen vieraat tamaan käyntikortteja päättätutustuivat Kangasala-taloon jien kesken, kulttuuriviennin ja sen näyttelyihin. Esillä oli ja brändäämisen asiantuntija sopivasti japanilaisen Kiyomi Heikki Mäenpää sanoo. Sanefujin valokuvia ja kirOvia Japanissa avaa harvijaston Japani-näyttely. kitara, Miika Tuomioja . Kimppaka- Vera Suutari. Petri Tuomioja (vasemmalla). Jaakko Sorrela. Vierailu Vehoniemen näkötornille. Eveliina Virtanen. Elina Järvinen ja Pauliina Jaakkola. Suomipopbändin (Petri Tuomioja
Jokaiseen laitalautaan tarvitaan jatkos, sillä nyt rakenteilla on 4,5-metrinen vene, Vaihe vaiheelta Pasi kertoo. Kaikki alkoi verstaan valmisJatkoksen teossa vanerien reunat höylätään viistoiksi ja liimataan yhteen. Olen ajanut tänne Tampereelta kerran viikossa ja olemme tehneet töitä pikkuhiljaa, Pasi kertoo. Pasi on kuvannut projektia vaihe vaiheelta ja suunnitteilla on tallentaa isän opit monistemuotoiseksi valokuvaoppaaksi. telusta ja työpöydän rakentamisesta. Veneen teossa on paljon juttuja, jotka eivät ole itsestään selviä, Perttu kertoo. Pasi, joka on koulutukseltaan puuseppäartesaani, nyökkää vieressä. Lisäksi hän on rakentanut Länsi-Grönlannin kajakin kansalaisopiston kurssilla. Yksi Elsan edeltäjistä, vuonna 1966 valmistunut käenniemeläinen, on edelleen MARJA-LIISA SUOMALAINEN Haasteellisinta veneen rakentamisessa oli alimpien laitalautojen taivuttaminen paikoilleen. Veneen laidan paikalleen sovittamisessa käytetään apuna puristimia.. Vene rakennettiin Mikkolan Navetan alakerrassa, josta Perttu vuokrasi tilan. Huhtikuussa meneillään oli jo viidennen laitalaudan työstö. Tämä projekti oli kuitenkin erityinen, sillä nyt tarkoituksena oli siirtää suvun veneenrakennusperinnettä seuraavalle sukupolvelle. Myös veneen tappi tehdään puusta, vaikka paljon veneissä käytetään myös kaupallisia tappeja. Yksi vene on ollut tasaperäinen moottorivene. Keula sai ensimatkalle koristeekseen kauniin kukkaseppeleen. Pohjanperä on rakentanut veneitä ennenkin, Elsa on hänen viides veneensä. Puuvene vaatii toki huoltoa, nämä tulee tervata tarvittaessa, Perttu kertoo. Pohjanperän venei ssä kölipuu sekä keula- ja perävannas tehdään massiivimäntylankusta. 12 KESKIVIIKKO 3.8.2016 KYLILTÄ . Laidan materiaalina on venevaneri, joka on valmistettu männystä. . Haastavinta oli ensimmäisten laitojen laitto ja taivutus tarvittavaan muotoon, Perttu kertoo. Hänen mukaansa työvaiheen olisi voinut hyvin tehdä helpomminkin ilman, että sillä olisi vaikutusta lopputulokseen. . Tuhdot eli veneen penkit valmistetaan niin ikään männystä. Lähiseudulla ei ole puuveneen tekijöitä, mutta kysyntää olisi, hän toteaa. Perttu olisi valmis siirtämään osaamistaan nuoremmille, jos innokas oppipoika ja -tyttö löytyisi. . Isä ja poika ovat rakentaneet venettä vaihe vaiheelta vuoden alusta lähtien kerran viikossa ja Pasi on ollut mukana jokaisessa Elsa-veneen ensisoudulla olivat mukana veneen rakentajat Pasi ja Perttu Pohjanperä sekä veneen kaimaksensa kastanut Elsa Pohjanperä. erilaisessa vaiheessa. . Nimesi olkoon Elsa, tyttö sanoi reippaasti ja paljasti pellavapyyhkeellä peitetyt nimitekstit veneen keulasta. Elsa rakentui yhdessä pojan, Pasi Pohjanperän kanssa. Perinteen siirtoa kevään ajan Pertun eno Erkki Käenniemi oli ammatiltaan veneenrakentaja. Lisäksi hän teki muitakin puusepäntöitä. Nimen veneelle antoi 9-vuotias Elsa Pohjanperä, jonka kaima isoisä Perttu Pohjanperän rakentamasta veneestä tuli. . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Elsa laskettiin vesille Katso lisää kuvia Digilästä LUOPIOINEN Aurinkoinen sää siivitti Elsa-veneen kastajaisia ja vesillelaskua perjantaina. Liitokset syntyvät tekijöiden mukaan nopeasti. . Seuraavassa projektissa osaan ottaa näitä huomioon, kun vaiheet ovat nyt tuoreessa muistissa, mies suunnittelee. Ensimmäisen laitapari kiinnitettiin kölilankkuun messinkiruuveilla kun taas seuraavat laudat naputetaan toisiinsa kuparinauloilla. Puuvene kestää Elsa Pohjanperä kastoi veneen kaimaksensa. käytössä ja hyvässä kunnossa Pertun naapurilla. . Vannerautaa on nykyisin vaikea saada mistään, Perttu harmittelee ja kertoo, että ennen sitä myytiin metritavarana kaikissa rautakaupoissa. Pohjaraudoitus puuttui Elsasta vielä ensisoudulla. Jokainen Elsan laitalauta rakennettiin kahdesta venevanerisoirosta, joiden reunat höylättiin ennen yhteen liittämistä. Höyläämässä Pasi Pohjanperä. Tekijälle olisi töitä Perttu Pohjanperän mielestä puuveneen rakentaja saisi hyvinkin leipänsä työllään. . On minua kysytty kansalaisopistoonkin kurssin vetäjäksi, mutta siinä on liian iso työ ja vastuu ja pitäisi olla isot tilat, hän estelee. Perttu Pohjanperän rakentamista veneistä kolme on ollut malliltaan käenniemeläisiä, kuten on myös Elsa. Airot Pohjanperät valmistavat kuusesta. Veneen pohjapuu raudoitetaan galvanoidulla vanneraudalla, jotta vene kestäisi paremmin pohjakosketusta rantautuessa. . Perttu vietti nuoruudessaan pari kesää enonsa verstaalla Käenniemessä Rautajärvellä ja oppi veneenteossa tarvittavat taidot.
KESKIVIIKKO 3.8.2016 . 9-15) X Kyllä kiitos! Tilaan Sydän-Hämeen Lehden ja tiedän, mitä kesässä tapahtuu! 3 kk 20 e LEHDEN TILAAJA/MAKSAJA Nimi Sydän-Hämeen Lehti maksaa tilauksen postimaksun. Osoite Postinumero Postitoimipaikka TÄYSTILAUS: Paperilehti + digilehti Puh. * ) Jatkuva tilaus, laskutus voimassa olevan hinnaston mukaan 3 kk välein, kunnes tilaus perutaan. Tahdon tilauksen alkavan ____ / ____ 2016 Viimeinen mahdollinen alkamispäivä 31.8.2016. Sähköposti, johon digilehden lukuohjeet lähetetään Allekirjoitus Tarjous on voimassa 31.8.2016 mennessä alkaviin, kotimaan tilauksiin. Nimi- ja osoitetietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin. Info: 37500 Tunnus 5008700 00003 VASTAUSLÄHETYS. 03 539 9800/ tilausasiat (ark. Sydän-Hämeen Lehti s u o j r a t ä s e K 3 ! ? 0 2 n i a v k k Saat kaiken tämän: PAPERILEHTI joka keskiviikko DIGILEHTI (ilmestyy jo tiistai-iltaisin klo 20) - Lue tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella - Sisältää myös digilehtien arkiston LEHDEN VERKKOSIVUSTO e Lu missä vaa n! DIGILEHTI ilman paperilehteä paikallisia uutisia ja tapahtumia päivittäin 6 e/kk - Lue tietokoneella, tabletilla tai älypuhelimella Tilaa: shl.fi/tilaa Lue lisää: digilä.fi Tilaa verkossa: shl.fi/tilaa Soita: 03 539 9800 Sähköposti: tilaukset@shl.fi ! Postita kuponki, lähetä sähköpostia: tilaukset@shl.fi, soita puh
Pitää tuntea ihmiset niin Tiililä kertoo. Hän ei hypähtänyt suoraan hyvin, että tietää, miten he Paul Tiililällä oli eläkevuosille kuntavaalien ehdokaslistalle, vaan hoiti ensin muita tehtäviä nuorisolautakunnan ja kulttuurilautakunnan jäsenenä sekä kansalaisopiston johtokunnassa. . Ja se on äärettömän mielenkiintoista työtä, hän pohtii. Rikkaruohot saavat pikaisen lähdön kukkapenkistä, kun Rauni Tiililä panee toimeksi. Minusta ajateltaisiin vain, että nyt se tulee tänne neuvomaan nuorempia, hän nauraa. Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksen varapuheenjohtaja 2002-06, puheenjohtaja 2007-08, sihteeri 2012-16 Mieluiten face to face opettaja Rauni Tiililän nimi on pälkäneläisille tuttu niin monesta eri yhteydestä, että harva enää muistaa hänen tulleen aikanaan paikkakunnalle muukalaisena, työpaikan perässä. Yli puoli elämää Viime sunnuntaina, heinäpälkäneläisenä kuun viimeisenä päivänä, TiiTekstiilityön lehtori, erityis- lilä täytti 70 vuotta. Yhteisten asioiden hoito on kokonaisvaltaista vastuunkantoa, jossa tarvitaan monenlaisia tekijöitä, hän sanoo. Tavasen töykeys kylmäsi Rauni Tiililä valittiin Pälkäneen kunnanvaltuustoon vuoden 1993 vaaleissa. Välissä oli tiukka vuosikymmen . Tavasen puolelta tultiin niin ylimielisellä asenteella että oikein kylmäsi, Rauni Tiililä kertoo. Hänellä on pitkä kokemus neuvotteluista ja hankalista kysymyksistä. Minä tulin kuntapolitiikvieläkään tiedä, mikä on lop- kaan kansallispuvun kautta, putulos. Olin mukana siihen aikaan, kun Tavasea oltiin perustamassa. En tiedä, pelätäänkö ny- lan piirissä. tulivat lamavuodet ja Tavase. . Joka tapauksessa hän nauraa. muutos koskettaa jokaisen Ensimmäisenä keväänään elämää tavalla tai toisella. On oli siihen aikaan aktiivinen vaikea etsiä ehdokkaita, jos ei kunnallispoliitikko, ja hän alkoi kannustaa minua mukaan, tiedä, mitä etsii. . Paikallinen hallinto Kostian koulua. on muuttumassa eikä kukaan . Rikkaruohoja on lennellyt aikanaan myös kuntapolitiikan penkeistä. Hän jätti valtuutetun tehtävät eläkeiän lähestyessä vuonna 2004. Silti Pälkäneellä hän alkoi opettaa se ei tunnu herättävän ihmisiä kudontaa kansalaisopistossa riittävästi. sekä Onkkaalan että Laitikka. Sitä yh- kansallispuvun suunnitelmat teisten asioiden hoito vaatii. Jokaisen sukupolven pitäisi kantaa oma vastuunsa yhteisten asioiden hoidossa. oli juuri saatu tehtyä, ja ensimJos lähtee mukaan, pitää hoi- mäiset hamekankaat kudottiin taa hommansa, Rauni Tiililä ja puvut ommeltiin opiston sanoo. ryhmissä. Hän arvelee syyksi sitäkin, . Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Yhteisten asioiden näkijä 70 vuotta: Rauni Tiililä kuntapoliitikon tiellä on kahlattu läpi lamavuosien, koulukiistojen ja Tavasen PÄLKÄNE Jos Rauni Tiililä saisi toivoa itselleen 70-vuotislahjan, hän ehkä toivoisi ison joukon ihmisiä pyrkimään mukaan Pälkäneen kuntapolitiikkaan. Pitkän linjan paikallinen vaikuttaja on huolissaan siitä, että yhteisissä asioissa ihmisiä näyttäisi kiinnostavan enemmän niiden arvostelu kuin hoitaminen. . Saamme yhteiskunnalta paljon ilmaista pääomaa, josta pitäisi maksaa jotain takaisinkin, hän sanoo. Hän ei silti aio enää itse lähteä mukaan politiikkaan. . Sähköinen ver- kautta tutuiksi. Matti Simola kosto on tiheä mutta ohut. En halua tehdä mitään että Facebook olisi face to face, puolinaisesti. 1990-luvulla. - Äiti jo opetti minulle, että kaikella pitää olla paikkansa ja kaikki paikallaan, hän sanoo. Pälkäneen Kokoomuksen puheenjohtaja1997-2000 hänen elämästään on kulunut tavalla tai toisella Pälkäneen asioita hoidellen. Paikalliseen politiikkaan hän tuli aikoinaan mukaan, koska pyydettiin . 14 KESKIVIIKKO 3.8.2016 KYLILTÄ . Näkyi kyllä heti, ettei siitä tule mitään paikallisten kanssa . sellaisella on loppujen lopuksi aika vähän merkitystä pienessä kunnassa. Silloin Pälkäneen kyään sitoutumista. ilman suurta aatteen paloa mutta yhteiskunnallisista asioista innostuneena. . Nykyään monet puolueet valittavat, että on vaikea löytää ehdokkaita. Enemmän tarvitaan järkeä ja ymmärrystä siitä, miten juuri meidän asiamme pitäisi hoitaa. Siihen aikaan, kun itse olin mukana, listat olivat aina täynnä, hän sanoo. Hän muistuttaa, että kuntalaisen tehtävä on antaa tietämyksensä ja taitonsa kunnan hyväksi. . Siksi meillä täytyy olla myös velvollisuuksia. Ei mukaan tarvitse lähteä puoluepolitiikka edellä . Ei ole tärkeintä pyrkiä heti valtuustoon eikä välttämättä koskaan. Matti ja Tuula Simolalle ja että ihmisten välinen yhtey- heidän pikkupojilleen tehtiin denpito on pintapuolisempaa mallipuvut, ja tulimme sitä kuin ennen. Annan mielelläni tilaa nuoremmille. Jos ottaa jonkin hän sanoo. tehtävän hoitaakseen, se pitää hoitaa kunnolla, hän sanoo Kansallispuvun tiukasti. Tosin kului vain joitakin kautta politiikkaan vuosia, kun hän huomasi joh- Rauni Tiililä muutti Pälkätavansa Pälkäneen Vanhankir- neelle vuonna 1978 silloin kon suojeluyhdistystä, mutta vielä Reinekari-nimisenä. se olikin jo toinen tarina. Hän tuli erityisopettajaksi ja Nykyään kuntapolitiikassa koulunjohtajaksi Onkkaalan ratkottavat kysymykset ovat kouluun, joka on nykyään osa vaikeita. Minusta olisi parempi, paljon muita suunnitelmia. . 2004, luottamustoimia useissa lautakunnissa ja johtokunnissa Pälkäneen seudun soroptimistiklubin presidentti 2008-2010, sihteeri 2015-2017 Soroptimistien Suomen Unionin laajentamistoimikunnan jäsen 2014-2018 Rauni Tiililä korostaa kaikessa velvollisuuden täyttämistä. Häntä itseään ei kiinnostanut politiikassa menestys vaan työ. Hän luopui aikanaan valtuustoehdokkuudesta siksi, että hänellä ja hänen miehellään asioista ajattelevat ja mitkä heidän todelliset vahvuutensa ovat. Yli puolet Rauni Tiililä syntynyt 31.7.1946 Paimiossa ylioppilas Paimion yhteiskoulu 1966 käsityönopettajan tutkinto, Helsinki 1971 Aitoon kotitalouskeskikoulun rehtori 1985-1988 Yläasteen tekstiilityön lehtori (Tammerkosken koulu) 1991 ? 2006 kankaankudonnan tuntiopettajaPälkäneen seudun kansalaisopisto Pälkäneen kunnanvaltuutettu 1993 . Sillä tavoin on hyvä aloittaa, tulla harjoittelemaan ja katselemaan asioita päättäjän näkökulmasta. Minä ajattelen asian niin, että meillä suomalaisilla on valtavan paljon oikeuksia, joita emme aina itsekään huomaa
KESKIVIIKKO 3.8.2016 . Sinisalo on saanut Suomen parhaasta tieteis- tai fantasianovellista myönnettävän Atorox-palkinnon seitsemän kertaa. Ruotsalaisen kansanpuolueen entinen kansanedustaja, Suomen ja koko maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri Elisabeth Rehn on tullut aktii- Uutiset vipoliitikon uran jälkeen tunnetuksi maailmalla liikkuvana ihmisoikeustaistelijana. Nuijantalolla nähdään myös Johanna Sinisalon & Hannu Mänttärin Tiskivuoro - sarjakuva-albumin ruuduista koottu näyttely (28.7.-20.8.). Hän on ollut pitkään mukana vuorotellen varapuheenjohtajana, puheenjohtajana ja sihteerinä ja profiloitunut vahvasti rauniokirkkoon ja sen pelastamiseen. . Eihän sillä tavalla aleta neuvotella, että hei, me nyt tultiin tänne, ettekä te maalaiset mitään mistään tiedä. Heräsi jopa epäily, että esitettiinkö kaikki asiat Tavasen taholta aivan rehellisesti, Tiililä muistelee. Pälkäneestä tuli koti . Suuri yleisö tuntee Johanna Sinisalon kenties parhaiten hänen Finlandiapalkinnon saaneesta esikoisromaanistaan Ennen päivänlaskua ei voi (2000). Edellisen kerran kokoonnuttiin Kangasalla vuonna 1996. Lataa ja asenna Digilä-sovellus maksutta sovelluskaupasta. 2. Sydän-Hämeen Lehti hän toimi koululautakunnan puheenjohtajana juuri silloin, kunnat joutuivat laman takia säästökuurille, ja leikkauksista käytiin pitkiä kiistoja. Myöhemmin Vanhankirkon suojeluyhdistyksen puheenjohtajana asioita piti selvitellä monen eri tahon kanssa vuorotellen ja yhtä aikaa. Neljä vuotta hän johti Pälkäneen Kokoomusta, ja kaiken aikaa hänellä oli luottamustehtäviä kunnan hallintoelimissä. Tavasen suhteen hänen alkuarvionsa osui erityisen oikeaan, niin kuin aika on näyttänyt. . Uudistuminen on paikallaan . Yksi on Tiililän mukaan jo osaksi menetetty, ikävä kyllä. . elokuuta Kangasalla. haluan antaa tehtävät nuorempien hoitoon. Vuonna 2009 julkaistussa teoksessa Hurmio. ASENNA APP KANGASALA Pirkanmaan alueen maa- ja kotitalousnaisten Suvipäivä järjestetään 7. elokuuta. En minä enää lähtisi minnekään, kuulun tänne nyt, vaikka olenkin juuriltani varsinaissuomalainen, hän sanoo. Pälkäneellä etsitään nyt vetovoimatekijöitä, joilla väkeä saadaan kuntaan. Hän on ollut vakiovieraana Timo Harakan juontamassa eri aiheita käsittelevässä kirjallisuusohjelmasarjassa 10 kirjaa. Suvipäivän teema on tänä vuonna "Naisen elämää- Suvipäivä 60 vuotta". Tapahtuma alkaa kello 9 kahvituksella Kirkonkylän seurakuntakodilla. Kello 10 Kangasalan kirkossa pidettävän messun jälkeen Kaarina Maununtytär esittelee kirkkoa, jonka yhteydessä käydään sankarihaudalla. Sankarihaudan jälkeen siirrytään ruokailemaan juhlapaikkaan Suoraman seurakuntakeskuk sel le. Puolitoistatuntinen juhlaohjelma alkaa kello 13.30. Lopuksi on juhlakahvit. Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Kangasalan Maaseutuseura naisosas- toineen ja R audanmaan Maatiaisnaiset yhteistyössä Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten Pirkanmaan piiritoimiston kanssa. Maa-ja kotitalousnaisten Suvipäivää on järjestetty jo vuodesta 1956 alkaen eri puolilla Pirkanmaata. Vuonna 1956 kokoonnuttiin Pälkäneellä Aitoon emäntäkoululla. Tilaisuuden juontaa Eero Laesterä, ja tapahtuman järjestäjänä toimii Pälkäneen Suomalainen Nuija ry. Elisabeth Rehnin näkemyksiä nykynaisen asemasta kuulee Nuijantalolla 19. Tekijät ovat 19. Kuva: Frankie Fouganthin. Suvipäivä juhlistaa naista mat m i s i a ht utiset o k n a j A kallisu ovellus pai mobiilis a » Lata Lataa appi ja lue vaikka mökillä! 1. Oireet, hoito, ennaltaehkäisy. En olisi lopettanut pikkukouluja, jos minulta olisi kysytty. En olisi vastustanut liittymistä Kangasalaan, mutta kun kerran on päätetty mennä itsenäisesti eteenpäin, niin toivon, että sitä työtä tehdään täysillä, Rauni Tiililä sanoo. Hän ei aikanaan tullut Pälkäneelle jäädäkseen, mutta paikkakunnalle kiinnittäviä tekijöitä tuli eteen nipuittain. Rauni ja Paul Tiililän yhteinen elämä on jatkunut pian kolmekymmentä vuotta, ja kun kunnallispolitiikan vuodet jäivät taakse, tulivat Vanhakirkko ja soroptimistit. . -tapahtuma on lähtölaukaus Suomen satavuotisjuhlavuoteen, jota koskevassa keskustelussa on ihmetelty, mihin naiset ovat hävinneet juhlavuoden teemoista. Tilaisuuden alustuspuheenvuoron pitäjäksi on kutsuttu kirjailija, taidehistorioitsija Anna Kortelainen. Kirjojen lisäksi Kortelainen on kirjoittanut esseitä ja artikkeleita taidehistoriallisiin julkaisuihin, kirjoihin ja näyttelyluetteloihin sekä kolumneja aikakaus- ja sanomalehtiin. Nykyajan lapset ovat levottomampia kuin ennen, ja heille pieni ja turvallinen kouluympäristö olisi tarpeen. Ja aika turhaa on ajatella, että kyliin saataisiin merkittävästi uusia asukkaita ilman kouluja, hän pohtii. Ensi vuoden alussa päättyy yksi aikakausi, kun Rauni Tiililä jättää Pälkäneen Vanhankirkon suojeluyhdistyksen hallituksen. elokuuta paikalla kertomassa sarjakuvan vaiheista ja aiheista, joista ensimmäiset ovat ilmestyneet jo 1980-luvulla. Miehiäkään tilaisuudessa ei ole unohdettu, sillä illan päätteeksi esiintyy Dave Lindholm. Keskustelua johdattelee Pälkäneen kulttuurituottaja Marketta Vaismaa. Mutta haukkana aion kyllä seurata, mitä kirkolla tapahtuu, hän lupaa. SHL ULLA SIREN Missä on nykynaisen paikka? PÄLKÄNE Pälkäneen Nuijantalolla 19. elokuuta järjestettävä Naisen paikka. YLLÄTY Paljon uutta sisältöä joka päivä ja uusi digilehti aina tiistai-iltaisin klo 20.. Kortelainen tuo lukijan eteen monenlaisia, eri aikakausilla eläneitä potilaita, jotka ovat sairastuneet hurmioon. Kortelaisen lisäksi teemasta keskustelemaan ovat lupautuneet Elisabeth Rehn sekä kirjailija Johanna Sinisalo. Pälkäne on hyvä paikka asua. Itse olen saanut täällä kaiken, mitä tarvitsen
Joten täällä se ei ole ollut ja toivottavasti ei olekaan mikään suuri riesa. Mitä sitten on järven pinnalla, kun vesi muuttaa väriään. Alkukesästä veden pinnalla oli runsaasti keltaista väriä. Joskus olen Kuusen neulasissa näkyy syyskesällä pieniä rakkomaisia kasvannaisia. kuullut selityksen, että vesi on Keväällä havupuiden kukkiessa vesien pinnalle saattaa kertyä männyn siitepölyä suuriksi ruskeankeltaisiksi lautoiksi. Leväkasvustot voivat olla puuromaisia saostumia rantavedessä. Vastauksena voin sanoa, ettei se aina helppoa olekaan. Olen kerännyt ja lähettänyt näytteitä Helsinkiin piensieninä, mutta saanut takaisin vastauksen, että kyseessä onkin hyönteisten aikaansaama värivirhe tai muu muunnos lehden rakenteessa. Öljymäisyys saattaa johtua veden pieneliötoiminnasta ja vesikasvien lahoamisesta. Tuota aikaa edeltävinä vuosina vesi lensi palopaikoilla käsikäyttöisistä ruiskuista. Yleensä ilmiö näkyy osittain rehevöityneissä vesistöissä. Tänä vuonna sinilevää on kehittynyt etenkin rannikolla meriveteen. Sisämaasta on löydetty myös useita järviä, joissa levää on. Itse en ole sitä löytänyt täältä Sydän-Hämeestä häiritsevästi. Kangasalan Kirkkojärvestä on ilmoitettu levähavaitoja, jotka itsekin totesin ohi ajaessani. Luopioisissa olen nähnyt sinilevää vain pienissä ravinteisissa järvissä, viimeksi muutama vuosi sitten Puutikkalan Kyläjärvessä. Ne aiheuttaa piensieni nimeltään suopursuruoste. 16 KESKIVIIKKO 3.8.2016 KYLILTÄ . Niitä hankittiin eri kylille säilytettäviksi kylien pumppukopeissa eli ruuttahuoneissa. Kuhmalahden VPK:lla on tapana pitää vuotuinen vanhan kaluston esittelytuokio näyttely- ja kalustohallissa. Olavi Toivion vetämässä tämän kesän esittelyssä Matti Niemen huomio kiinnittyi juuri tuohon käsikäyttöiseen paloruiskuun. ?Olin 1950-luvulla mukana palokuntanuorissa Kangasalla. Silloin harjoittelimme tuollaisella vastakkain pumpattavalla ruiskulla Vesijärven rannassa, Niemi viittaa seinätelineelle nostettuun sammutusvälineeseen. ?Siitä tulee mieleen pumppuresiina rautateiltä, hänen vaimonsa Marja-Liisa Niemi lisää. Keskustelu kiertyy siihen, miten paljon nykyään moottorivoima helpottaa tulipalojen sammuttamista. Kaikki ei kuitenkaan ole myrkyllisiä sinileviä. Nimestään huolimatta sinilevä on vihreää ja kehittyäkseen massamaiseksi täytyy ilman olla lämmin, veden ravintopitoinen ja muidenkin olosuhteiden suotuisat. Tällöin itiömassaa kertyy myös vesien pinnalle. Ruoste ei ole vaarallista. Usein vedessä on myös öljymäistä kiiltoa, varsinkin ruosteen joukossa. Ennen esimerkiksi vesi piti kantaa käsikäyttöisen ruiskun säiliöön ämpäreillä käsipelillä. Talviolosuhteet ja kova pakkanen ovat aina tuoneet sammutustehtäviin lisähaasteita. Palokaluston esittelytilaisuu- teen osallistunut sahalahtelainen Erkki Vesanen muistaa, miten hankalaa oli sammuttaa navettapaloa yli 20 asteen pakkasessa. ?Vesi tuppasi jäätymään koko ajan. Suotuisissa olosuhteissa muodostuu sitten veden värin muuttavia puuromaisia kasvustoja. Syyttely on turhaa, sillä sateenkaaren väreissä kimmeltävä vesi ei välttämättä ole saastunutta. Sienen ensimmäinen vaihe elää kuusella ja toinen sekä kolmas vaihe suopursulla. Siitäpä virisikin kysely, miten ne sitten erottaa toisistaan. Levät ovat kasveja ja se lisääntyvät hyvinkin nopeasti. Ruoste on näitä piensieniä ja loppukesästä se värjää paitsi vesiä niin varsinaisesti kuusten neulasia oranssinruskeiksi. Kun pari viikkoa sitten oli kyse hyönteisten kasvien lehdille aikaansaamista äkämistä, kerroin, että näitä äkämiä ei sovi sotkea lehdillä oleviin piensieniin, sienitauteihin. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Kysy Tuomolta kasveista Vesien värimaailma Viime kesänä kirjoitin yhden jutun kasvien sienitaudeista. Asia tuntuu olevan sen verran mielenkiintoinen, että aiheeseen on syytä palata uudelleen. Se taas on peräisin melko varmasti suopursuruosteen itiöistä. Sillehän ei tietenkään voi mitään, ettei tällaisiin värittyneisiin vesiin tee mieli mennä uimaan, vaikka sinileväkasvustoista ei kyse olekaan. TUOMO KUITUNEN Vanha sammutuskalusto veresti muistoja KUHMALAHTI Kuhmalahdelle hankittiin tulipalojen sammuttajien avuksi ensimmäinen moottoripumppu vuonna 1949. Mikroskoopilla asian voi varmentaa, mutta ei se aina ole helppoa sittenkään. Näin loppukesästä kysellään myös sinilevän perään, se kun on myrkyllinen ja usein esillä tiedotusvälineissä. Pakkalanjärveltä oli navetalle matkaa useampi sata metriä, Vesanen kertoo vuosikymmenten takaisesta asiasta. MAIJA NIEMINEN-PESSI Olavi Toivio (toinen oikealla) esitteli Marja-Liisa ja Matti Niemelle sekä Erkki Vesaselle palokalustoa. Kysy Tuomolta -palstalla kasviharrastaja ja Luopioisten kasviston ylläpitäjä Tuomo Kuitunen vastaa lukijoiden kasveja koskeviin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@ luopioistenkasvisto.fi.. Se on pääasiassa havupuiden siitepölyä ja sellaisenaan vaaratonta, joskin epämiellyttävää ja mädäntyessään haisevaa. Tällä hetkellä rantaan ajautuu ruskehtavaa massaa tai kalvomaista saostumaa. Tämä lisääntyy loppukesästä. Ihmettelen, kuka sellaiseen edes miettii menevänsä uimaan. silloin saastunutta. Sieltä itiöt sitten lentävät uudestaan kuusen vuosikasvaimiin seuraavaa vuotta varten. On epäilty, että joku on pessyt rannalla autonsa tai heittänyt jäteöljyt veteen. Kun veden pinnalla kelluu jotain värillistä, niin epäillään sinilevää. Hyönteisen aiheuttama muutos on usein pallomainen kas- vannainen, lehden solukossa kulkeva käytävä tai tosiaankin värivirhe lehdellä tai rullalle kääritty lehti
Niin kävi myös 70-vuotisjuhlassa. Läskisoosia aamukahdeksalta Metsätyömiesten muonittamisesta Rajalassa vastasi kämppäemäntä. Yhtiö kantaa oman vastuunsa kämpästä, jos tämä aktiivisuus säilyy, Brander lupasi. MAIJA NIEMINEN-PESSI Anja Halonen hoitaa Rajalassa kämppäemännyyttä. Rajalan kämpällä pidettävät tilaisuudet vetävät aina runsaasti osallistujia. Katosta keeksi. roikkui miesten vaatteita, kun ne eivät kaikki mahtuneet kuivaushuoneeseen. Sisäilma Antti Toivolalla oli jaettasavusta sakeana vana muisto Toltti-Kallesta, Timo Niemisen ensimmäinen Rajalan ensimmäisestä kämpmuistikuva Rajalan kämpästä päisännästä, jonka vastuulla ajoittuu sen rakentamista seu- oli saunan lämmitys pari kerraavaan vuoteen tai vuoteen taa viikossa. Juhlaan omistajan tervehdyksen tuonut metsäjohtaja Sauli Brander kehui sitä toimintamallia, millä Rajalan kämppä saatiin pelastettua sen tyhjilleen jäämisen jälkeen. ?Paras malli kämpän säilyttämiselle on, kun yhtiö yhdistää voimansa paikallisten ihmisten kanssa. ?Rajalan ympärillä on ehdottomasti aktiivisin porukka. Tuon ajan herkkuja, appelsiineja, saatiin Ylisen kaupasta Sappeesta. Emännän työpäivä alkoi varhaisella ylösnousemisella aamupuolikuudelta, jolloin kahvinkeitto oli saatava vireille. ?Aamulla kahdeksalta täytyi olla valmiina läskisoosit ja puurot. KESKIVIIKKO 3.8.2016 . Toltti oli samalla 1948, jolloin hän kävi katso- eräänlainen Nestori Hanhikosmassa, miltä uusi rakennus ken kasvatti-isä. näyttää. ?Toltti toi heinäseipäällisen ?Iso, vaalea rakennus, ympä- patjan täytteeksi. Hän viestitti juhlaväelle myös kämpän viimeisen asukkaan, Nestori Hanhikosken toivomuksen. ?Pitäkää pojat huolta Rajalasta, Hanhikoski oli elämänsä lopulla sanonut häntä sairaalaan katsomaan tulleelle Risto Keskiselle. Keskinen on omalta osaltaan toivomusta toteuttanut. Hänen erityistä merkitystään kämpän säilyttämisessä korosti puheessaan myös Timo Kivimaa. Rajalalla aktiivisin tukiryhmä Rajalan kämpän rakensivat Sahalahden Tursolan miehet kevään ja kesän 1946 aikana. Sairastumisensa takia juhlasta poissa ollut Keskinen kiitteli terveisten kautta kämpän kunnostustöissä mukana olleita talkoolaisia. Rakennuksen yhteiseen majoitustilaan valmistui yöpymistilat 24 miehelle. Kun metsätyökoneiden yleistymisen seurauksena käsityövoiman tarve väheni, niin myös kämpän elämä hiipui 1960-luvun alkuun tultaessa. ?K ä m p pä j ä i s i l l o i n harjoittelijoiden tilapäisasumukseksi ja Nestori Hankikosken kodiksi, juhlatilaisuutta juontanut Markku Rauhalahti kertasi historiaa. Hanhikoski asui kämpällä Laipan erakkona 2000-luvun alkuun saakka. Illalla vielä kahvit, Rantanen kuvasi tavallista päivän kulkua. Myös Rantasen Maire-tytär asui kämpällä kyseisellä talvikaudella. ?Auttelin äitiä, tiskasin. Opettelin kutomaan, Maire Hartikkala kertoi kuusivuotiaan, sittemmin talven aikana seitsemän täyttäneen tytön toimista. ?Vein isälle kahvia metsälle päiväsaikaan, hiihtelin metsissä, hän lisäsi. Tyyne Rantanen kehuu kämpässä majoittuneita miehiä mukaviksi. Edelleen UPM- Pirkka-Hämeen Jätkäperinne -ryhmä esiintyi juhlassa. Kymmenellä on omistuksessaan noin sata kämppää koko maassa. Toltille tuli sen jälkeen miehet polttivat siellä. Kes- kiire, kämpässä asunut Toivola Äiti ja tytär, Tyyne Rantanen ja Maire Hartikkala, muistelivat kiuunin vieressä oli valjaita kertoi. Rajalassa oloaikaansa.. Yksi heistä jopa toi pikkukissan Mairelle viihdyk- ja länkiä kuivamassa. Hänestä huolehti vuosien ajan luopioislainen Erkki Murto, joka juhlassa kuvasi olleensa Nestorin kanssa kuin paita ja peppu. Rajalan kämppää omistaa metsäyhtiö UPM-Kymmene, jonka edeltäjä Yhtyneet Paperitehtaat rakennutti kämpän. Heinä alristö valkoisenaan lastuja. koikin kahista ja sieltä luikersi ?Sisällä oli valtava savu, kun käärme. Sydän-Hämeen Lehti 17 KYLILTÄ Hyvinvoinnin luojien elävä muistomerkki Rajalan kämppä 70 vuotta: Tapahtumat keräävät ihmisiä yhteen LAIPANMAA Keskellä Laippaa sijaitseva Rajalan kämppä valmistui metsätyömiesten asunnoksi vuonna 1946. Tätä tointa hoiti talvikaudella 1954-55 Tyyne Rantanen, joka muisteli laittaneensa miehille tavallista, sen aikaista ruokaa keitoista ja laatikoista kastikkeisiin. Sen rakentaminen sijoittuu aikaan, jolloin Suomen miehet ja naiset siirtyivät sodan töistä rauhan töihin nostamaan maata puujaloille. ?Rajalan kämppä on Suomen hyvinvoinnin luojien muistomerkki, arvorakennusta vuokraavan SahalahtiSeuran puheenjohtaja Seppo Rinne luonnehti kämpän 70-vuotisjuhlissa viime sunnuntaina. Kämppä on samalla myös hyvin elävä muistomerkki. Kerta toisensa jälkeen siellä pidettävät tilaisuudet, kuten yhteislauluhetket ja jumalanpalvelukset, vetävät runsaasti ihmisiä yhteen. Kymmenisen vuotta sitten loppuun saatettu, talkoilla hoidettu kämpän kunnostustyö ei ole siten mennyt hukkaan. Rajalan kämpästä huolehtii kämppätoimikunta. Kämppäemäntänä toimii Anja Halonen ja ?isäntänä Risto Keskinen. Pimeän tullen, kun miehet palasivat töistä, piti olla taas ruoka valmiina
Kahvipuffetin tuloilla kerättiin varoja parhaillaan käynnissä olevaan Salimäen ulkomuseon päärakennuksen peruskorjaukseen. Uhrimännylle seuraaja Viime talvena myrskyn vahingoittamana kaadetun uhrimännyn kappaleet makaavat vielä maassa, mutta kotiseutuseuran väki on päättänyt tehdä kunniaa päivänsä päättäneelle muinaismuistolle ja nimetä sille seuraajan. Siten esi-isätkin menettelivät, kun vanhasta uhripuusta oli luovuttava . Kuvan omistaa Hely Saarinen. käneläisen urheiluinnon ja harrastuksen ennen näkemättömiin mittoihin. Olympiakesän museopäivän esitelmän piti Sipilän tytär Hely Saarinen, joka kertoi isänsä elämästä sanoin ja kuvin. Museoluokka oli tupaten täynnä väkeä kuulemassa, miten Vimmun Mustalan torpassa syntynyt ja Mälkilän Sipilän talossa varttunut poika alkoi juosta kotipaikkakuntaansa maailmankartalle . Vaikka uhrimännylle ei nykyään ole käytännöllistä tarvetta, uuden puun valitsemisella halutaan korostaa museoalueen erityistä historiallista arvoa ja muistuttaa kaikista sieltä aikojen mittaan kadonneista muinaismuistoista. Tontilla pulpunneet seitsemän uhrilähdettä täytettiin 1920-luvulla, kun tontille ryhdyttiin rakentamaan kansakoulutaloa. Sydän-Hämeen Lehti Juttuvinkit ihmisistä ja ilmiöistä sähköpostiin toimitus@shl.fi tai puhelimitse (03) 539 9800. Päivitä puheenaiheet myös verkossa www.shl.fi ja Sydän-Hämeen Lehden facebook-sivuilla. Museopäivä täynnään kylätarinoita Pälkäne-Seura: Myttäälän museoalueella on ollut heinäkuussa ennätysmäärin kävijöitä PÄLKÄNE Myttäälän entisen koulun pihalta viime talvena kaadetulle uhrimännylle on käynyt kuten monelle todelliselle maailmanhistorian suuruudelle . se on alkanut kiinnostaa suurta yleisöä vasta kuolemansa jälkeen. Museolla on koettu heinäkuun aukiolopäivinä ennätysmäinen yleisöryntäys, ja moni on tullut erityisesti ihmettelemään uhripuun paikkaa. Pälkäne-Seuran museokesä huipentui kotiseutuviikon keskiviikkona Museopäivään, jolloin lehtori Hannu Uotila oli kertomassa männyn tarinaa ja museoluokka oli avoinna yleisölle. aluksi leikin varjolla paljasjaloin tai saappaat jalassa, kunnes harjoittelu muuttui määrätietoiseksi ja urheiluvarusteet asianmukaisiksi. Väinö Sipilä syntyi jouluaattona 1897. Metsikössä kasvaa myös harvinaisen vanha ja kookas metsälehmus, jolle Pälkäne-Seura aikoo hakea rauhoitusmerkinnän. Myös erillisen suojelun hakemista koko alueelle harkitaan, vaikka muinaismuistoalueena se on jo lain mukaan rauhoitettu. . vanhempien lisäksi häntä kasvatti kova työ pelloilla ja metsässä. Oppi ei mennyt hukkaan, sillä urheilu-uran jälkeen Väinö Sipilästä tuli pystyvä ja ahkera maatalon isäntä. Maailmanluokan urheilijaa hänestä luultavasti ei olisi tullut, ellei hänen oma kiinnostuksensa Hely Saarisen kuvakertomus isänsä e museoluokan täyteen kuulijoita.. 18 KESKIVIIKKO 3.8.2016 KYLILTÄ . Sen lisäksi että Sipilä itse oli yleensä suvereeni voittaja, hän toi maailmanluokan urheilijoita kilpailemaan kotiseudulleen ja nostatti päl- Nuori Väinö Sipilä. Hän oli perheen seitsemäs vesa ja vasta pikkulapsi, kun hänen isänsä osti Mälkilän Sipilän ja muutti perheineen sinne. Poika kasvoi kuten muutkin aikansa maalaislapset . Suojelumerkintä korostaisi paikan arvoa ja tekisi nykyistä selvemmäksi, mitä siellä voi tehdä ja mitä ei, pohtii PälkäneSeuran puheenjohtaja AnnaMari Henriksson-Helmikkala. Hannu Uotila (vasemmalla) ja Jaakko Simola arvioivat uutta uhrimäntyehdokasta. Museopäivän kahvipuffettia ho (vasemmalla). Samalla hävitettiin puita ja kiviä, jotka muistuttivat muinaisesta uhrilehdosta ja polttokalmistosta. Uhrilehdosta on edelleen jäljellä ikivanha männikkö. Terttu Kortetjärv Kylätarinat kartalla. Mies, joka sai Paavo Nurmenkin na Lähipäivinä alkavien Rio de Janeiron olympialaisten ympärillä kohistaan parhaillaan, mutta 1920-luvulla Pälkäneellä saatiin ensi kertaa kohista omasta olympiaedustajasta. Silloin Suomen joukkueen riveissä marssi paikallinen juoksijasuuruus Väinö Sipilä, joka muun muassa Pariisin olympialaisissa vuonna 1924 oli 10 000 metrin juoksussa neljäs. Samojen kisojen maastojuoksussa hän olisi ollut Suomen kultamitalijoukkueessa, ellei koko kisa olisi muodostunut urheilijoiden painajaiseksi. Hirmuhelle kaatoi juoksijoita niin, että 39 lähteneestä vain 15 pääsi maaliin. Sipilä taisteli kunnes pyörtyi ja heräsi pariisilaisessa sairaalassa. Kauniista juoksutyylistään tunnetuksi tullut Väinö Sipilä oli yksi Suomen parhaista juoksijoista koko 1920-luvun ajan. Hänen nimiinsä kirjattiin useita pitkien juoksumatkojen maailmanennätyksiä ja arvokisavoittoja, mutta hän ei väheksynyt myöskään paikallisia ja piiritason kisoja. valittiin uusi, mielellään mahdollisimman läheltä ja edellisen kaltainen
Suolakalaa on usein pöydässä lisänä. armeijasta, on kylvämässä viljaa pelloille, jotka ovat kylän ulkopuolella. Pienen tytön maailma on nyt turvallinen, koska isäkin on kotona. tyttö kokee turvallisuutta ja hyväksytyksi tulemista. Hänen pitkä koulu- ja opettajanuransa sai alkunsa Myttäälän kansakoulun pihalta. Päätettyään uransa Sipilä omisti miestä korkeamman kaapillisen pokaaleja ja mitaleja, mutta pohjimmaltaan hän ei ollut koskaan lähtenyt radalle pelkästään niiden toivossa. . Kuka hoitaa tyttöä. Pikkupiika liittyy seuraan, juo kahveeta hänkin ja syö rievää. Kahvin jälkeen hän aloittaa päivän työt. Pikkupiika juoksee toimittamassa asioita naapureihin kuin posteljooni. Tai hän pitää jyväsäkin suuta aitassa, kun miehet laittavat myllykuormaa valmiiksi. Päivän pääruoka syödään pirtin pitkän pöydän ääressä puolilta päivin. Sydän-Hämeen Lehti 19 Pienen tytön kesäpäivä oiti Pirjo-Margit Lehtinen vi osti kahvit ennen esitelmää. auramaan ja lahjakkuutensa olisi ollut väkevää, että se puolivahingossa veti häntä kohti huippua. Saarinen kuvaili, miten Väinön harjoittelu alkoi Toivo Heikki -veljen kanssa ensin leikkimielellä, mutta tiivistyi sitten valmennetuksi harjoitteluksi. Yleisin arkiruoka on joku soppa, liha-, Vanhaa Mälkilää 1930-luvun lopussa. sitten navetta, aitat, sauna. Jos on leipomis-, pyykinpesu- tai mankelointipäivä, menee hän aina niihin töihin avuksi. Kymmenen aikaan juodaan kymmenkahveet ja syödään ehkä myös puuroa. Touhua riittää . On myös puutetta työntekijöistä, sillä kaikilla on itsellään paljon uudisrakentamista. Joulut vietettiin aluksi äidin suvun luona toisessa pitäjässä. Pikkupiian töihin kuuluu lattioiden lakaisu ja jatkuva tiskaaminen. pienessä komerossa . Aika kuluu mukavasti ja turvallisesti aikuisten joukossa äitiä odotellessa. Äidin kulkuväline oli polkupyörä . Ruokajuoma on tavallisesti kotona tehty kalja ja piimä, maitoa ei joka aterialla ole. pikkupiika on 16-vuotias. Hän herää ?kommuutihuoneessaan. Liekit nousevat kohti taivasta, aurinko peittyy? Tyttö katsoo tuota näkyä naapuritalon pihasta, hän on kiivennyt karjaportin päälle. Tyttö muistaa kauhun ja hädän lisäksi oudon juhlavan, suuren tunteen. Tyttö istuu muiden mukana ja tuntee kuuluvansa suureen hyvien ihmisten piiriin. Uusi koti vanhan puretun tilalle rakentuu hitaasti . Tyttö kuulee serkun kauhistuneen, pelokkaan itkun ja näkee ympärillään outoja ihmisiä, jotka tuntuvat juoksevan edestakaisin kantaen kodin tavaroita ja ämpäreitä, joista roiskuu vettä. Hän näkee valtavat oranssinkirjavat liekit, savu kirvelee silmiä. Latorykelmä palaa, kipunoita lentää talon katolle, talo palaa. KESKIVIIKKO 3.8.2016 . Äiti ja isä eivät ole nyt kotona. Isä juoksi omaksi ilokseen ja muiden iloksi, Hely Saarinen tiivisti. Urheilijana, maanviljelijänä, Mälkilän VPK:n päällikkönä, rintamalla vänrikkinä, Pälkäneen Lukon tukipylväänä ja kaikissa mahdollisissa muissa toimissaan Väinö Sipilä tunnettiin erityisesti yhdestä ominaisuudestaan: hän oli aina hyväntuulinen, huumorintajuinen ja ystävällinen. Hänen ystävänsä ja joukkuetoverinsa Paavo Nurmi puolestaan oli tunnetusti totinen mies, mutta Väinö Sipilän seurassa tapahtui sekin ihme, että Nurmi hymyili. SHL ULLA SIREN elämänvaiheista houkutteli On lämmin, kuiva, tuulinen sää. Kuvan omistaa Aili Huhtinen.. Koti palaa, mutta tyttö ei yksin omaan itke ja pelkää, vaan. täti, joka samalla puuhaa jotain saunan luona. Samoin käy ruokailtaessa naapurin pirtin pitkän pöydän ääressä. On kuudes päivä kesäkuuta vuonna 1944. Postipirttiin kaikki kylän posti tuodaan isossa säkissä, ja sieltä saa jokainen käydä määräaikana hakemassa omansa. Paljon leluja tytöllä ei ole, mutta onhan vanhaa sanomalehtipaperia, jota hän innokkaana opettelee repimään. Vällyt ovat edelleen tytön lempipeitteitä. kala- tai hernekeitto, tai perunat ja soosi. on edelleen puute rakennusaineista . Ulkona oli kova pakkanen eikä ainoasta tulisijasta tahtonut riittää lämpöä. tilattua tavaraa saa odottaa. Eletään vuotta 1936 . Sitten veden hakuun: ämpärit kummassakin kädessä ja useamman kerran, sillä vesisaavi keittiössä on suuri ja vettä tarvitaan päivän mittaan paljon. Emäntä herää myös ja keittää talon tyttären kanssa omat kahveet pienellä kuparipannulla. Hän hakee puita liiteristä useamman sylillisen keittiöön ja kamarien uunin eteen. - Tämä koulu ja sen opettajat tekivät minusta opettajan, hän sanoo. olla siinä. Isä joutui lähtemään viikon päästä palosta Kannakselle. Tytöt jäivät äidin kanssa kotiin, joka oli muuttunut tuhkan, lasinsirpaleiden ja vääntyneiden rautojen maastoksi. Vielä lämpimässä tuhkassa oli mukava kävellä paljain jaloin, kunnes astui lasin sir- paleeseen tai naulaan ja tunsi kivun. Aikanaan isä palasi sodasta ja koti rakennettiin uudestaan. tangossa heiluen. Suomessa eletään vielä asemasodan aikaa, mutta Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alku Kannaksella on enää muutaman päivän päässä. On keskipäivä aurinkoa tulvillaan, uusi ruoho kutittaa pienen nelivuotiaan tytön jalkoja, ja tuuli temmeltää hänen hiuksissaan leikin lomassa. Tyttö on kotipihallaan Ainialassa, maalaistalon rakennusten keskellä. Tyttö leikkii vuotta nuoremman serkkutytön kanssa ja heitä ?katsoo perään. Leipänä on varikoinen: perunalimpun kaltainen imelletty ruisleipä, setsuuri eli maustettu limppu tai kova katossa leipävartaassa kuivamassa ollut reikäleipä. Työt jatkuvat ja iltapäiväkahveet juodaan, silloin on yleensä kahvin kanssa nisua tai korppuja kastettavana. Ilta-ateriana on hyvin usein talkkunaa, suolakalaa ja muttia, joka on ohrajauhoista ja vedestä tehty, suolalla maustettu survos. Illan viimeisinä töinään Pikkupiian pitää tarkistaa keittiön yleinen siisteys. Äiti on vahvasti läsnä. Tyttö kasvaa. Hän ihailee isän asepukua, joka on pirtin naulakossa, ja kiiltäviä saappaita lattialla. Sitten. Tyttö muistaa äidin aina olleen menossa jonnekin rivakasti polkien, kassi pyörän- Pikkupiian arkipäivä On talvinen arkipäivä Mälkilän Ainialassa, missä Pikkupiika on työntekoa opettelemassa. Oikealla Ainialan vanha päärakennus, Pikkupiian palveluspaikka. väsy- Naapurin tyttö Vuonna 1946 Ainialan naapurissa Raatikalla pidettiin äsken syntyneen tyttövauvan ristiäiset samassa tilaisuudessa, jossa lapsen äkillisesti kuollut isä siunattiin maan lepoon. Naapurin täti ? lapsi jätetään kotia vastapäätä sijaitsevan Postipirtin lattialle leikkeihinsä aikuisten ?silmän alle?. Kesäisin tyttö nostaa vieläkin äidin vanhan polkupyörän kesäkotina olevan kotitalonsa pihakoivuun nojaamaan. Äiti keksi keinon ? haettiin vanhoja vällyjä alle ja ylle, ja niin tarjettiin. niin kerrotaan . Kahvi ja pulla maistuivat . kahvin tuoksuun ja kuulee miesten puheensorinan pirtistä. Isäntä siellä talon poikien kanssa juo aamukahveeta. Häntä ei saada helposti alas portilta . Tyttö viihtyy aikuisten seurassa työskentelyä seuraten. Oli mukava tavata tätejä ja serkkuja mutta kotijoulua myös kaipasi. Jos Emäntä antaa luvan, hän voi nyt talonväki vetäytyy nukpiipahtaa kotimökissään noin kumaan illalla kahdeksalta, puolen kilometrin päässä äitiä viimeistään yhdeksältä. tervehtimässä. Aili Huhtinen Arkipäivä päättyy . Tapahtuu jotain, joka on hänelle vieläkin täysin käsittämätöntä ja jotenkin kaksitahoista. Suurena tapahtumana lapsen maailmassa on Naapurin Emäntä, joka tuo kahvit työntekijöille pellolle. Kaikki istuvat silloin alas ojan reunalle. Sitten päätettiin viettää joulu kotona. Äiti on kauppa-asioilla kirkonkylässä ja isä, joka on ?toukolomalla. . Syntymä ja kuolema kohtasivat odottamatta. Äiti jäi yksin kasvattamaan lasta ja ylläpitämään maalaistaloa. Äidin pitää ehtiä talon töihin ja asioille kirkonkylään. on kuin hän olisi jähmettynyt tuon näyn edessä ja olisi halunnut Mälkilän tyttöjen tarinoita kirjoitti kasvatustieteen tohtori Aili Huhtinen. Äiti käy myös naapuritalossa töissä ja ottaa tytön mukaan kasvimaalle, heinäpellolle, puintitöihin ja perunan nostoon. Samanikäisiä leikkikavereita ei kovin paljoa ole
Oman seurakunnan nuorisotoiminnalle. Pälkäneen Hautaustoimisto Onkkaalantie 63 . Rukoushetki klo 12 kirkossa, Kemppainen. Su 14.8. Marja Hyssy, Mikko Wennström (saarna), Jussi Tamminen. Sydän-Hämeen Lehti SANA . PÄLKÄNEEN SEURAKUNTA ¤ JUMALANPALVELUKSET Ke 3.8. Torikahvio srk-talossa klo 10 -13 diakonian hyväksi. Ke 10.8. Matti Huomo, urut. Ke 10.8. Lähetyskirppiksellä srk-keskuksen alakerrassa avoimet ovet klo 9-15. Marjo Ihalainen, Auni Kaipia, Matti Huomo. klo 10 messu Kuhmalahden kirkossa. Mukana Marja Hyssy ja Jussi Tamminen. TENNISTURNAUS La 13.8. Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaisten kirkkopyhä. Ilmoittautumiset turnaukseen: 050 3202453/Heikki. LUOPIOISTEN KAPPELISEURAKUNTA¤ JUMALANPALVELUKSET: Su 7.8. Yhteislaulutilaisuus klo 14 Salmentakana, Leena ja Ari Peltosella, Salmentaantie 587, Ritva Huomo ja Jari Kemppainen, diakoniapiiri, sateella Salmentaan lavalla Jumalanpalvelukset Kangasalla Kahvila Seurahuone Itsensä tutkiminen NUORTEN REINOLA-ILTA Pe 5.8. saakka ma, ke 9-14 ja to 10-17. Myllystenpohjantie 2 Ke 10.8. Kirkkonäytelmä klo 19 Pyhän Mikaelin kirkkorauniolla, Pyhä Laurentius, Teatteri Beta ja Lauluyhtye Koko Nainen Su 14.8. Päivystys ma ja to klo 9-10. Tulen tarvittaessa paikalle viidessä minuutissa. Luopioisten Hautaustoimisto Keskitie 15 Erkki Toivari 040-361 4304 . Messu klo10 kirkossa. Jari Kemppainen, Ritva Huomo. Muut tapahtumat Ke 3.8. Peruselintarvikkeita: kahvia, sokeria, makaroonia, aamupuuroa, riisiä yms. Käsidesiä ja mattoja. To 11.8. ei ole jumalanpalvelusta Luopioisissa. Ma 8.8. Pihla Matilda Justiina Kannel, Aitoosta. Avioliittoon kuulutetaan: Niko Antero Lindholm ja Jonna Mari Peltoniemi, Taustialasta. Avioliittoon vihitty: Ville Juhani Puntanen ja Anniina Hannele Salminen, Nokian seurakunnasta. Kuollut: Aune Henriika Heitto 96 v., Kyynäröltä. saakka mape 11-16, su klo 11.30-14. Lomalla: Johanna Lemmetyinen 1.8-1.9, Janne Vesto 1.-18.8. Lahjoitukset voi tuoda torikahvioaikana Pälkäneen seurakuntatalolle, muuna aikana Pälkäneen pappilaan 25.8. klo 18.30 Ranta-Einolassa. KESÄKONSERTTI Seurakunnan olohuone ja kahvila avoinna kesä-elokuussa ma-to klo 10?14. Myllystenpohjantie 2 ?Viululla ja pianolla? PIHASEURAT To 11.8. Jussi Främling, piano. Kastettu: Amélie Eila Yvette Fabre, Jimi Olavi Iisakki Haapsaari, Aatu Juhani Lahti, Sebastian Tapio Juhani Lehtonen (Tampere), Veera Lyydia Loponen, Luna Lahja Inkeri Oittinen (Tampere), Iisa Elviira Romo, Lauri Sisu Antero Sinisalo, Julius Juhani Mikael Tiainen, Peetu Kaspar Tolvila, Viljo Elmeri Vuori Kuulutettu: Sami Petteri Haapanen ja Katri Anniina Kotala Vihitty: Sampsa Sebastian Sallomy ja Rebekka Tyyne Jasmin Vähätörmä Kuollut: Helvi Maria Hannola 91 v., Sirkku Saara Kivikytö 80 v. Kouluun lähtevien siunaaminen Luopioisten kirkossa klo 18, Kemppainen, Huomo. klo 19 Kangasalan kirkossa. Kreeta-Julia Heikkilä, viulu ja Roope Gröndahl, piano. Ke 3.8. Luopioinen: Oman seurakunnan nuorisotoiminnalle: 553,26?. Kirkkomehut srk-talolla. Ke 10.8. Giren, Nissilä. klo 10 alkaen tennisturnaus lähetyksen hyväksi. Turnauspaikkana Hinkka-Iivosen pihan tenniskenttä Liuksialassa (Tähkätie 54). Kirkkomehut ja kahvit eteisessä. Su 14.8. mennessä. KESKIPÄIVÄN MUSIIKKITUOKIO Keskiviikkoisin klo 12-12.30 Kangasalan kirkossa Ke 3.8. Raiskion torppa: Lähetystyölle Viron Tartossa Evankelisen lähetysliiton kautta 320,61?. Kirkkokahvit messun jälkeen. Kolehti: Mwika Mamat, ystävyysseurakuntatyö Mwikassa Tansaniassa. Seurakunnan virastot avoinna kesän ajan 31.8. Seppo Kouhia 050-512 5554 Veli-Matti Kankaanpää, 045-121 4069 . 18.30 Kuohenmaalla Uotilan rantasaunalla (Halkohaavantie 230). (Sahalahti), Anneli Kirsti Sinikka Uotila 75 v. Rukoushetki klo 12 kirkossa, Jari Kemppainen Su 7.8. torikahvio klo 10-13 srk-talolla lähetyksen hyväksi, arpajaiset Pilistveren hyväksi. Lanka- ja palkintolahjoituksia voi tuoda srk-talolle torikah- Su 7.8. Reijo Tapio Kulovuori 68v., Kankahaisista. Kolehdit: 31.7. Seppo Kouhia 050-512 5554 Sahalahden Hautauspalvelu Sahalahden Kukkakauppa 050-3022113 Seppo Kouhia 050-512 5554 Surun kohdatessa HAUTAUSTOIMISTO www.palkaneenseurakunta.fi Murtoniemi Avoinna arkisin 9.00-16.30 Päivystys ympäri vuorokauden Ellintie 2, 36200 Kangasala. Sisäänkäynti parkkialueen puolelta. P. (Sahalahti), Päivi Anne Nurminen 49 v. Ajankohtaista verkossa . Medelplanin muistopäivä klo 17 Kukkolassa, Juhanassa, Konkintie 45, kirjailija Sisko Latvus, Jari Kemppainen 12. Kouluun lähtevien siunaus klo 18 Pälkäneen kirkossa, Jari Kemppainen, Ritva Huomo, Senni Nissilä, Marja Lepistö. Hartaus Kukkiakodossa klo 14, Giren. Tiekirkko: Luopioisten kirkko toimii tiekirkkona 7.8. KIITOS: 7.8. 20 KESKIVIIKKO 3.8.2016 . Tervetuloa ostoksille, talkoilemaan ja kahvittelemaan! Avoinna myös la klo 10-13. 8 L, 10 L, 12 L kattiloita, pannuja, pieniä käsipyyhkeitä, iso vedenkeitin, kahvitermoksia. Hautausmaakierros klo 14 Tommolan hautausmaalla, Jaakko Simola Su 14.8. Onkkaalantie 71, Pälkäne. 18.30 Aaltosilla (Pikonlinnantie 164). To 11.8. Konfirmaatiomessu, 3-rippikoulu klo 10 Pälkäneen kirkossa, Juha Kankaristo, Ritva Huomo, Senni Nissilä, Jari Kemppainen vioon tai soittaa Papulle puh. 0415074134. Ti 9.8. 18.30 Ranta-Einolassa. Mukana Marjo Ihalainen ja Jussi Tamminen. To 4.8. 377 3200 tai 0400 776 606 www.hautaustoimistomurtoniemi.fi toimisto@hautaustoimistomurtoniemi.fi Palvelemme myös PÄLKÄNEEN KUKKAKAUPASSA os. Iltamessu kirkossa klo 18, Kemppainen, Huomo. YHTEISET: Pilistveren ystävyysseurakuntaan kerätään kahvikuppeja, haarukoita, veitsiä, lusikoita, kauhoja, muovisia kylmäsäilytykseen isompia kannella laatikoita, mehukannuja, MUUT TILAISUUDET: Pe 5.8. Sunnuntai helluntaista Sunnuntai 7.8.2016 ?Itsensä tutkiminen? klo 10 messu Kangasalan kirkossa. www.kangasalanseurakunta.fi Kastettu: Jooa Eelis Aaron Helin, Aitoosta. Pälkäne: Pyhän Mikaelin kirkkoraunion kunnostamiseen Pälkäneen vanhan kirkon suojeluyhdistykselle 530,27?