6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 27 / 9.8.2019 / 4,80 € Olavi PaavOlainen näki tOtuuden rusentuvan suvi Mäkeläinen luOPuu PuheenjOhtajuudesta Ajassa Kirjat Vieraskolumni keskustalaisten On aika katsOa Peiliin Lisää tehoa! keskustan On Puristettava kaikki hevOsvOiMat käyttöön, hilkka keMPPi sanOO
2 9.8.2019 sisältö 9.8. 2019 Lasten kotihoito oli arvovalinta Varhaiskasvatusta suosivat asenteet harmittavat Roberta Fabritiusta s. 14
24 Pentti Myllys tippui tähystystornista s. 9.8.2019 3 Menestyäksemme tarvitsemme itsetuntomme takaisin. Hannakaisa Heikkinen s. 37 Tietoa pinnan alta Kaivaukset paljastavat jäänteitä vuosisatojen takaisesta elämästä s. 30 Ilmiöt Elämä Keskustan nousu vaatii kovaa työtä, keskustelua ja uudistuksia s. 10 Politiikka. Niin kollektiivisesti puolueena kuin yksilötasolla. 34 Kesätapahtumat pyörivät talkoovoimin s
Vanhat rasitteet ja ongelmat on putsattava pöydältä ennen kuin puolue voi ottaa askeleen eteenpäin. On jopa kysytty, onko poliittisten vastustajien vuosikymmeniä sitten tekemä ennustus auringonlaskun puolueesta sittenkin toteutumassa. Uusi puheenjohtaja tarvitsee koko kentän täyden tuen. Puolueväen on soudettava samaan suuntaan. Ei siis ihme, että keskustan tulevaisuus kaihertaa kannattajien mieliä. Mikään ei takaa, että vanha kaava toistuu automaattisesti. Samoja rakennuspuita tarvitaan myös tällä kertaa. Huoli keskustan tulevaisuudesta ei ole turha. Kansanliikkeen olemukseen kuuluu vireä ja avoin keskustelu. Olotilaa evät ole helpottaneet yhtään kesän aikana julkaistut puoluegallupit. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 9.8.2019 K eskusta on – jälleen kerran – tiukan paikan edessä. Erilaisille mielipiteille ja näkemyksille on annettava tilaa, ja niitä on kyettävä myös sietämään. Jokaisen nousun takana on ollut erilainen tarina. Ilman syvempää ja itsekriittistä poliittista ruodintaa uutta alkua on vaikea rakentaa. Ilman yhteistä tahtotilaa puolueen itseluottamuksen palauttaminen on äärimmäisen hankalaa. Kokemukset entisistä kriiseistä ja nousuista helpottavat puolueväen tuskaa. Tällä kertaa tilanne on toinen. Niiden perusteella keskustan kannatus on hiipunut entisestään kevään vaaleista. Sitä tarvitaan myös tällä kertaa. Teemat, joihin äänestäjät ovat voineet samaistua. Viimeksi keskusta on ollut vastaavassa tilanteessa vuonna 1987. Tätä perinnettä ei saa hukata. Lähihistorian aikana keskusta on pystynyt nousemaan kanveesista useampaan otteeseen takaisin maan suurimmaksi puolueeksi. Neljässä vuodessa kannatuksesta on kadonnut noin 10 prosenttiyksikköä. Puolue tarvitsee uuden alun, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin. Vanhojen kokemusten varaan uutta nousua ei kuitenkaan voi rakentaa. Puoluevaikuttajat varoittavat tämän lehden laajassa keskustaa käsittelevässä artikkelissa odottamasta, että puoluejohtajan vaihtuminen ratkaisee automaattisesti kaikki ongelmat. Puolueen pitää löytää uusi suunta hallituksesta käsin. Keskusta tarvitsee uuden alun Pääkirjoitus Jokaisen nousun takana on ollut erilainen tarina. Keskustassa on perinteisesti ollut kannattajien suhteen katto korkealla ja seinät leveällä. M ari a Se pp älä. Asioista pitää pystyttävä keskustelemaan puolueen sisällä avoimesti. Varoituksen sana on paikallaan. Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valitaan Kouvolassa joko Antti Kaikkonen tai Katri Kulmuni. Tarina, jonka avulla keskusta on löytänyt omat juurensa ja poliittisen agendan. Keskusta valitsee syyskuun alussa uuden puheenjohtajan Juha Sipilän tilalle. Keskustaväen odotukset uutta puheenjohtajaa kohtaan ovat erittäin suuret. Keskusta on rakentanut uutta alkua yleensä oppositiosta käsin. Eduskuntavaalien vaatimaton tulos sekä hämmentää että surettaa puolueen kannattajia
JokainEn haluaa kokea itsensä merkitykselliseksi osaksi yhteiskuntaa. Meri Alaranta-Saukko. Asennemuutosta kaivataan ennen muuta työmarkkinoille. Harva nuori halua ajatella itseään eläkeläisenä. olohuonEEn sohvalla istuva poikani kuunteli hiljaa puhetulvaani, nousi ylös, tassutteli aamupalalle ja sanoi: – Taijan alakaa polliisiksi. Yleensä ensin maksetaan määräaikaista kuntoutustukea. Kuvittelepa, että olisit opintojasi päättävä nuori ja sinua kehotettaisiin hakemaan eläkettä. 9.8.2019 5 Toimittajalta On typerää heittää osatyökykyisten potentiaali hukkaan Eräänä aamuna 7-vuotiaamme venytteli tuvan sohvalla unia jäsenistään ja huokaisi: – Mietin taas koko illan, miksi oikein oon olemassa. Kymmenessä vuodessa heidän määränsä on kasvanut viidenneksellä, eikä trendi osoita hiipumisen merkkejä. Vajaatyökykyisten sysääminen eläkkeelle tulee kalliiksi yhteiskunnalle. Se olisi yksi keino saada työmarkkinoille edes osa potentiaalista, joka nyt heitetään hukkaan, ja päästä lähemmäksi 75 prosentin työllisyystavoitetta. Ajattelua pitäisi ohjata siihen suuntaan, että lähes jokainen pystyy tekemään jotakin työtä ja yhdessä etsimme paikan tästä maailmasta. Voiko olla, että eläkepäätöksillä pohjustetaan itsensä toteuttavia ”Ei minusta kuitenkaan oo mihinkään” -profetioita. Sanottaisiin, että se on helpoin tapa, kun työllistyminen on epävarmaa. Taustalla on oikea ajatus siitä, että tavalla tai toisella työkyvytön nuori saa perusturvan eikä tipahda tyhjän päälle. Iso kysymys, jota miljoonat ovat miettineet halki maailmanhistorian. Minulla oli heti monta vastausta, joista tärkeimpänä se, että hän tuottaa valtavasti iloa vanhemmilleen ja suurelle joukolle muita ihmisiä. työElämään tarvitaan joustoja muillekin kuin pienten lasten vanhemmille; lyhennettyä työpäivää, vajaata työviikkoa, yksilöllisiä urapolkuja, toimivaa palkkatukijärjestelmää. Siellä pitäisi nähdä osatyökykyinen mahdollisuutena, ei uhkana. Vajaatyökykyisten palkkaamisesta aiheutuvaa ylimääräistä vaivaa pelkäävien rekrytoijien turvallisuudentunnetta on paras vahvistaa rahalla. Surullisinta on, että yksilötasolla se tarkoittaa pahimmillaan elämänikäistä osattomuutta ja syrjäytymistä. Se on ainaki tärkiää työtä. Siksi Harakan ehdotus on hyvä. Elämä sinänsä on itseisarvo, mutta monelle työ luo vahvan tunteen omasta tarpeellisuudesta. Työ merkitsee rahan lisäksi monia muita asioita: työkavereita, elämänsisältöä, sitä merkityksellisyyden tunnetta. Siitä huolimatta yhä useampi 20–34-vuotias ”nauttii” Suomessa täyttä kansaneläkettä. Erään laskelman mukaan nuori eläkeläinen rokottaa valtion kukkaroa 1,5 miljoonaa euroa menetettynä työpanoksena. Se on myös YK:n ihmisoikeussopimuksen jokaiselle takaama perusoikeus. Myös alle 20-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten määrä on moninkertaistunut. Riemuitsisitko mahdollisuudesta ottaa rennosti. ilahduinkin kovasti työministeri Timo Harakan (sd.) esityksestä suosia julkisissa hankinnoissa osaja vajaatyökykyisiä palkkaavia yrityksiä. Hälyttävän harva tosin palaa sen jälkeen työelämään, vaikka moni haluaisi. Vakuutin, että hänen elämällään on varma syy ja tarkoituksia, joita emme vielä edes osaa kuvitella. Vai lamaantuisitko. Samaan aikaan palkkatuen käyttö erityisesti nuorten osalta on romahtanut. Varsin usein hän nimittäin paljastuu ahkeraksi ja motivoituneeksi uurastajaksi rajoitteestaan huolimatta
Nyt ilmassa vain heittoja sieltä ja täältä sekä kuvia vihaisista taksisedistä. Vastakkainasettelulla voi saada pikavoittoja, mutta kestävää kannatusta tai hyvää Suomea sillä ei rakennetta, Kaikkonen toteaa. – Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, Kaikkonen toteaa. Kyllä katsoisin myös valiokuntaprosessia. Sekä Antti Kaikkonen että Katri Kulmuni tarttuivat haasteeseen. Arvoliberaali–arvokonservatiivi-jakoa koskevaan teemaan molemmat toteavat, että keskustaan pitää mahtua erilaisia näkemyksiä, vakaumuksia ja arvoja. Keskusta voi olla iso kansaliike vain moniarvoisena. – Linjan pitää olla tiukka mutta oikeudenmukainen, ja sen pitää myös näyttää siltä, Kaikkonen sanoo. Asiantuntijakuuleminen on laajaa. Miten se näin meni. PakolaisPoliittisEsta linjasta ehdokkaat antavat myös yhdensuuntaisia lausuntoja. Kaikki vastaukset voi lukea Suomenmaan verkkosivuilta www.suomenmaa.fi. – Emme halua kaupunginosien eriarvoistuvan. – Sen pitää olla suomalaista elämäntapaa kunnioittava, hätää kärsiviä auttava, mutta järjestelmää väärinkäyttäviin tiukasti suhtautuva, Kulmuni kirjoittaa. Ajassa Sanottua 6 9.8.2019 Epäonnistunut taksilaki osoittaa, kuinka sopivaa sääntelyä tarvitaan auttamaan ja tukemaan tavallisia ihmisiä, ja erityisesti heikompia. Liisa Hyssälä Twitterissä Minuakin kiinnostaisi kiihkoton analysointi, mikä ja miksi meni pieleen. – Keskustaa yhdistävät asiat yritteliäisyys, sivistys, vähävaraisista huolehtiminen ja sopusointu luonnon kanssa ovat kaikkia kiinnostavia teemoja. Kulmuni huomauttaa, että keskusta voi olla iso kansaliike vain moniarvoisena. kEskustan tulevaisuuden kannalta merkittävä on kysymys, miten puolue saadaan menestymään myös kaupungeissa. – Ajatuksemme ihmisyydestä, työnteon, yrittämisen ja itsensä kehittämisen arvostamisesta toimivat niin maalla kuin kaupungeissa, hän toteaa. Keskustalaista aluepolitiikkaa tarvitaan Kulmunin mukaan myös kaupunkien sisällä. Ehdokkaat eivät tekisi keskustasta leimallisesti ainoaa pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen edunvalvojaa. – Keskusta on koko Suomen puolue. Vastausten perusteella kandidaattien välille ei saa revityksi suuria linjaeroja. Kulmuninkin mukaan keskustalla on paljon annettavaa kaupunkilaisille. Kaikkosen mielestä keskustan on puskettava eteenpäin omaa linjaansa. Eeva Vesterinen Twitterissä Kulmuni ja Kaikkonen vastasivat Vanhasen vaalikoneeseen Kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Pekka Puska Twitterissä Meri AlArAntA-SAukko Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) julkaisi Suomenmaan blogissa vaalikoneensa keskustan puheenjohtajuutta havitteleville. Jaakko Martikainen Maria Seppälä. Mitä pitää korjata. – Meidän tulee olla ylpeitä koko Suomesta, myös hienosta pääkaupungistamme, Kulmuni sanoo
Päätös ei ollut helppo, mutta tuntui lopulta oikealta. Ylipainoisia maassamme on peräti 2,5 miljoonaa. – Tästä on esimerkkinä aterioiden lautasmallin iskostaminen suomalaisten ruokapöytiin ja tupakoinnin merkittävä vähentyminen. Päätavoitteena Mäkeläisellä on ollut kasvattaa keskustanuorten poliittista vaikutusvaltaa ja viedä sen agendaa eteenpäin. Tässä hän kokee myös onnistuneensa, vaikka isossa järjestössä suunnanmuutokset tapahtuvatkin hitaasti. – Ylipainoa voi ehkäistä hillitsemällä alkoholin ja sokeristen juomien sekä makeisten käyttöä. Toinen vähintään yhtä tärkeä lääke oululaisedustajan mukaan on liikunta. Siihen mahtuivat kolmet vaalit, ja keskusta ehtii pitää toisen puoluekokouksenkin. – Nuorilla pitää olla rohkeutta kirittää puoluetta eteenpäin ja nostaa asioita esiin räväkälläkin tavalla. – Yleistynyt lihavuus on aihe, josta on puhuttu liian vähän, toteaa keskustan tuore kansanedustaja Pekka Aittakumpu. Alma Onali Helsingin Sanomissa Ongelma ei ole ainoastaan Yhdysvalloissa, vaan panoksia valvontaan pitää laittaa muissakin valtioissa, joissa äärioikeistolaista ideologiaa noudattavia viharikoksia on tehty. Useampi kuin joka neljäs suomalainen aikuinen luokitellaan lihavaksi. – Hallitusohjelmassa on monia hyviä päätöksiä lisätä lähiliikuntapaikkoja ja ulkoilureitistöjä. uuSi puheenjohtaja keskustanuorille valitaan lokakuussa Savonlinnassa pidettävässä liittokokouksessa. Mika Aaltola Yle Uutisille ”Lihavuudesta puhutaan liian vähän” Risto Luodonpää SuomalaiSet ovat tänä päivänä keskimäärin lihavampia kuin koskaan aikaisemmin. Ajassa Sanottua 9.8.2019 7 Yhdysvalloissa kuoli viikon aikana 32 ihmistä terrorismiin. Jokainen päivä on ollut erilainen. Simon Elo Twitterissä Useat joukkoampumistapaukset osoittavat, että muukalaisvihan normalisointi ja äärioikeiston näkökulmien sulautuminen yleisesti hyväksyttyyn puheeseen voi johtaa ääritekoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan lihavuus on enenevässä määrin myös lasten ja nuorten ongelma. – Toivon, että tulee paljon ja monipuolisia ehdokkaita. Uimahallien ja kuntosalien maksujen tulisi olla niin matalia, että jokaisella on mahdollisuus harrastaa. MeRi ALARAntA-sAukko KeSKuStanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen ei aio pyrkiä jatkokaudelle. – Olen monta vuotta antanut nuorisopolitiikalle kaikkeni. laihduttaminen on monesti vaikeaa, minkä takia ennaltaehkäisy on keskeistä ylipainon torjunnassa. Nyt on pakko keskittyä opiskeluihin. Vihaa lietsotaan ja sanat johtavat tekoihin. Tulin siihen tulokseen, että annan tilaa seuraavalle. Vuoteen 2015 mennessä ylipainoisten osuus tytöistä oli yli kolminkertaistunut ja pojista lähes viisinkertaistunut, jos vertailuna käytetään 1970-luvun nuoria. mäKeläiSen kausi puheenjohtajana osui poliittisesti värikkääseen saumaan. Toivon, että viestimme otetaan vakavasti. Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokuntaan kuuluvan Aittakummun mielestä yhteiskunta voi omalta osaltaan vaikuttaa kansalaisten elintapoihin. Lännen on nyt suhtauduttava äärioikeistolaiseen terrorismiin yhtä vakavasti kuin ääri-islamistiseen. Päällimmäinen syy ovat kesken olevat opinnot Tampereen yliopistossa. Suvi Mäkeläinen väistyy keskustanuorten puheenjohtajan paikalta Jaakko Martikainen. Kotien ohella kouluilla ja varusmieskoulutuksella on myös suuri merkitys lasten ja nuorten innostamisessa. Kaksi vuotta on yhdelle ihmiselle sopiva aika, Mäkeläinen sanoo. Ihmisiä olisi myös hyvä kannustaa suosimaan terveellistä ja edullista kotimaista ruokaa, Aittakumpu toteaa. – Tämä on ollut elämäni parasta aikaa. Mäkeläinen halusi ilmoittaa väistymisestään hyvissä ajoin, jotta asiasta kiinnostuneet pääsevät pohtimaan kisaan lähtemistä. Geeniperimä altistaa lihomiselle, mutta tutkimusten mukaan lihomisen syy ei ole perimässä vaan ympäristössä ja elintavoissa. – Olen kesän miettinyt asioita ja harkinnut jatkoa. Olen päässyt seuraamaan ja tekemään mielenkiintoisia asioita
– Kaikkiaan laulu kertoo sisukkaasta eteenpäin menemisestä. Laulussa puhutaan viljavista rannoista, Suomen sydämeen menevistä virroista ja meren myrskyistä. henkilöä. Laulu kertoo työteliäästä maakunnasta Purjehtiminen on verrattain turvallinen tapa veneillä, sillä kuolemaan johtavia onnettomuuksia tapahtuu purjehtijoille vain harvoin. Kälviä on nykyään osa Kokkolaa. Silloin Kokkolassa oli keskustanuorten liittokokous, joka aloitettiin juhlallisesti Keski-Pohjanmaan laululla. – Täällä on totuttu tekemään töitä ja ahkerasti rakentamaan aluetta. Uusi polvi on aina jatkanut edellisten tekemää työtä ja vastannut yhä uusiin haasteisiin. KesKi-POhjanmaan laulu täyttää tänä vuonna yhdeksänkymmentä vuotta. Kas siitä soinnun saa tää Keski-Pohjanmaa. Myöhemmin puoluekokouksen lippumarssilla lauloimme sitä Keski-Pohjanmaan rivistössä kymmeniä kertoja peräjälkeen, niin silloin viimeistään laulu tuli tutuksi. – Ei sitä laulettu koulussa, juhlissa eikä missään. Ulkomaanvientikin tulee mieleen, samoin kuin se, että pieni Keski-Pohjanmaa on tarvinnut aina myös muuta Suomea. Pietilän mielestä laulun sanat kuvaavat hyvin sekä keskipohjalaista luonnetta että maakunnan maisemia. Toisaalta ihmiset kokevat olevansa ensisijaisesti omasta kylästä tai kunnasta ennemmin kuin maakunnasta. Ajassa maakuntalaulu | Keski-Pohjanmaa Näät, kuinka rannat viljavat on virtain kahta puolta ja kylät suuret kansoineen, mi maasta pitää huolta, mi tuttu meren myrskyisen ja hallan hyisen, katehen. Keskustalaiset varmaan harrastavat maakuntalauluja muita hanakammin. 8 9.8.2019 Lauri HeikkiLä Oliver Pietilä kuuli kotimaakuntansa maakuntalaulun ensimmäistä kertaa vasta 16-vuotiaana. Suomenmaan juttusarjassa esitellään Suomen maakuntalaulut. Viime vuonna Suomessa veneilyonnettomuuksissa kuoli Viime viikolla kaksi purjeveneessä ollutta henkilöä kuoli moottoriveneen ja purjeveneen kolaroidessa Airistolla. Itsekin koen olevani ensisijaisesti Käläviältä, niin kuin se meilläpäin lausutaan, kälviäläinen Pietilä sanoo. – Maakunta on sopivan kompakti ja siksi yhtenäinen. Työtä ei tehdä siksi, että sillä voi pröystäillä kaverille, vaan sen tähden, että saadaan asioita aikaan. Sen sävelsi ja sanoitti maakuntajuhlia varten naapurimaakuntalainen Oskari Metsola Kalajoelta vuonna 1929. – Joet ja meri ovat olleet tärkeitä kaupankäynnin ja maatalouden kannalta. Yhteistyötä on kyetty tekemään. Oliver Pietilä Lä hd e: Tr afi co m. laulun tuntemattomuus johtuu Pietilän mukaan siitä, että keskipohjalainen identiteetti toisaalta näkyy heikosti, toisaalta on vaatimattomuutta korostava
– Kyllä voi. Kuluttujana jokainen voi suosia kotimaista ruokaa, mikä on kestävin ja laadukkain valinta. Sopimuksesta on kirjoitettu sävyyn, jonka mukaan se olisi tulossa pian voimaan. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Mihin kaikkeen tunnistautumiseen henkilökorttia yleisimmin käytetään. Näin ei ole, sillä edessä on vuosia kestävä lainopillinen tarkistus. Henkilökorttien määrä ylitti miljoonan Suoraan kysyen Risto Luodonpää vuodenvaihteessa voimaan tuli lakimuutos, jonka mukaan pelkkä ajokortti ei käy enää henkilötodistuksena vahvaa sähköistä tunnistamisvälinettä vaadittaessa. Toisaalta uusia markkinoita avautuu suomalaisellekin maito-, juusto ja makeisteollisuudelle. Kun sen pitää mukanaan lompakossa tai puhelimen kannessa, niin henkilöllisyystodistus on aina mukana. Se vastaa noin neljännestä maailman bruttokansantuotteesta. Kyse on EU:n historian suurimmasta kauppasopimuksesta, jolla on mittavat vaikutukset myös Suomen vientiteollisuuteen ja maatalouteen. Mitä lakimuutos käytännössä tarkoittaa ja minkälaisia vaikutuksia sillä on ollut alkuvuoden aikana, ylitarkastaja Mika Hansson Poliisihallituksesta. Vasta sitten sopimus siirtyy EU-maiden hyväksyttäväksi, ja lopuksi Euroopan parlamentin äänestykseen. Sopimuksen myötä on syntymässä 780 miljoonan asukkaan vapaakauppa-alue. Määrät alkoivat nousta viime vuoden marraskuussa ja ne ovat jatkuneet korkeina aivan näihin päiviin asti. Vahinkoa kärsineille tuottajille on maksettava asianmukainen korvaus ja ruuan alkuperämerkintöjä sekä jäljitettävyyttä on kiristettävä. Pohjoismaissa ei tarvitse olla virallista matkustusasiakirjaa, mutta henkilöllisyys ja kansalaisuus on pystyttävä näyttämään. Viranomaisille ja päättäjille jää tässä valtava vastuu. Sen myötä eteläamerikkalaisen naudanlihan tuontikiintiötä ollaan kasvattamassa jopa 99 miljoonaan kiloon. Sen seurauksena kolmella neljästä Suomen kansalaisesta (4,2 miljoonaa) on jo poliisin myöntämä passi tai henkilökortti. Henkilökortti on kätevä nimenomaan siinä mielessä, että se käy aina joka paikkaan. Mikä ihmeen Mercosur. Olen itselläni pitänyt voimassa henkilökorttia vuodesta 1999 ja siitä lähtien olen matkustanut EU:n sisällä henkilökortilla. Esimerkiksi ajokortissa kansalaisuustietoa ei ole, joten Pohjoismaissa liikkuessakin on passi tai henkilökortti helpoin tapa varmistaa ongelmaton matkan teko.. 9.8.2019 9 Täällä Bryssel 20 vuotta kestäneet EU:n ja Etelä-Amerikan Mercosur-maiden (Brasilia, Argentiina, Uruguay, Paraguay) väliset kauppaneuvottelut saatiin päätökseen kesäkuun lopussa. Teen päätökseni vasta, kun kattava vaikutusarvio on tehty. sopimus on herättänyt runsaasti epäilyjä varsinkin maataloustuottajien keskuudessa, eikä syyttä. Voimassa olevien henkilökorttien määrässä ylitettiin juuri miljoonan raja. Kasvu on ruuhkauttanut poliisin lupapisteitä, ja asiaan on reagoitu resursseja lisäämällä. Myös passeja on haettu jonkin verran aiempaa enemmän, mutta vaikutus on kohdistunut ehdottomasti henkilökortteihin. Minulta on kysytty, miten aion asiassa äänestää. Voiko henkilökortilla korvata matkustaessa myös passin. Viime vuonna EU vei Mercosur-maihin 43 miljardin euron edestä tuotteita. – Tästä ei ole mitään tilastotietoa saatavilla. Tarkkaan ottaen henkilökortti käy matkustusasiakirjana 32 maassa. Sopimuksen osalta toivoa antaa se, että tuontituotteiden on noudatettava eurooppalaisia tuotantosääntöjä ja elintarviketurvallisuusstandardeja. Sopimuksen avulla EU luo syvemmät suhteet suuriin kehittyviin maihin ja talouksiin, joihin kauppasotaa käyvät USA ja Kiina pyrkivät vaikuttamaan. – Poliisille lakimuutos on näkynyt ennen kaikkea erittäin voimakkaana henkilökorttien myöntämisen kasvuna. Olen huolissani erityisesti elintarviketurvallisuuden tasosta Mercosur-maissa. Mikäli sopimus saatetaan voimaan, on pidettävä huolta, että tuontivalvonta on äärimmäisen tiukkaa ja etteivät kasvavat lihatonnit päädy Eurooppaan kertarysäyksellä markkinoita vääristäen
10 9.8.2019 Keskusta Murensiko keskustan kannatuksen hallituspolitiikka, puolueen linjan hämärtyminen, järjestötoiminnan hiipuminen vai yleiseurooppalainen ilmapiiri. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko. Auringonlasku vai uusi sarastus. Niin tai näin, tappiomielialaa ei kannata keskustaajattelijoiden mielestä lietsoa, vaan puolueelle on etsittävä uusi reitti kohti auringonnousua
Monessa mukana ollut keskusta-aktiivi Ossi Martikainenkin lyö kylmää vettä haaveilijoiden niskaan. KaiKKi eivät ole yhtä luottavaisia. – Miksi ei tehty korjausliikkeitä heti, kun touhu alkoi mennä pieleen. – Nyt aika moni kokee tulleensa syrjäytetyksi. Tästä todistaa Hietaniemen mukaan jo sekin, ettei vaalivoittaja rohjennut lähteä yrittämään hallitusta ilman keskustaa. Keskustalle peukuttavien määrä on tipahtanut reilussa neljässä vuodessa liki kymmenellä prosenttiyksiköllä. – Maalaisliitto-keskusta ja demarit ovat aina olleet yhdessä asialla, kun Suomessa on tehty kauaskantoisia ratkaisuja. Se ei ole hyvä dynamiikalle, Hyssälä sanoo. KesKustelun puutteen lisäksi puoluetta on moitittu linjan heikkoudesta. Tämä pitää käydä läpi, hän sanoo painokkaasti. – Ajatus siitä, että tästä vain aletaan purjehtia kohti myönteisempää kannatusta, ei ole realistinen. 9.8.2019 11 KesKustalla ei mene lujaa. Hyssälän mielestä suurin selitys on siinä, että viime vaalikaudella keskustan eturivin poliitikot unohtivat hoitavansa palvelutehtävää. Niitä olivat aluepolitiikan unohtaminen, sote-uudistuksen ajautuminen umpikujaan sekä jääminen alakynteen ilmastokeskustelussa. Muuten näkökulma jää kapeaksi. – Niissä puidaan vaikeita poliittisia kysymyksiä asioista perillä olevien, omien ihmisten kanssa. Pitkään eri tehtävissä keskustassa toimineen Jussi Yli-Lahden mielestä syöksy johtui kuitenkin pikemmin ulkoisista tekijöistä. – Keskusta nousee taas suurimmaksi puolueeksi, mutta työtä se vaatii, vakuuttaa puoluehallituksen ja työvaliokunnan pitkäaikainen jäsen Antti Hietaniemi. Onko nyt mennyt liian akateemiseksi, Hyssälä kysyy. Keskusta tulee vielä suurimmaksi puolueeksi. Gallup-luvut pysyvät matalalla viikosta toiseen. Voittajat saavat paistatella menestyksen valokeilassa, häviäjät nuolla haavojaan sen varjoissa. Meidän viestimme ei ole aikaan sidottu. Tällaisiksi hän mainitsee kansaa jakaneen poliittisen aseman syntymisen, vaalikauden loppupuolella yltyneen ulkomaalaiskeskustelun ja ilmastopolitiikan ylilyönnit. Lääkärinä Hyssälä määrää puolueelle syvällistä terapiaa. Mutta ei automaattisesti. Yli-Lahti luettelee liudan omatekoisiakin virheitä. Tyypillisesti vaaleissa toteutunut kannatus heijastuu mittauksissa jonkin aikaa vaalien jälkeenkin. ennen Kuin mietitään, millaista remonttia keskusta kaipaa, on syytä pohtia syitä puolueen alennustilaan. Myös ex-ministeri ja kansanedustaja Eeva Kuuskoski huomauttaa, että keskustan kannatus ei parane automaattisesti mystisten syklien kautta. Hyssälän mukaan jäsenistö ei hyväksy ongelmien lakaisemista maton alle. Tilastojen valossa tilanne ei ole niin lohduton kuin äkkiseltään voisi päätellä. Monen keskustalaisen lomanviettoa on kuitenkin varjostanut huoli puolueen tulevaisuudesta: onko vuosikymmeniä ennustettu auringonlasku viimein alkanut. Aikaisemmin maakuntien kepulaisia sitoutettiin myös erilaisiin puolueen työryhmiin. – Tämä on välivaihe. Hän peräänkuuluttaa myös kansanomaisuutta. Pitää katsoa suoraan silmiin kipeitä asioita ja käsitellä ne, vaikka niitä olisi vaikea kohdata. He paneutuivat sitä kautta muuhunkin tekemiseen. samanlaista optimismia edustaa pitkäaikainen kansanedustaja, ministeri ja Kelan eläköitynyt pääjohtaja Liisa Hyssälä. – Keskustan perusarvot ja aatteelliset lähtökohdat ovat sellaiset, että puoluetta on tarvittu koko Suomen historian ajan ja tarvitaan eteenpäinkin. ei, miKäli keskustassa pitkään toimineita aktiiveja on uskominen. Antti Hietaniemi Liisa Hyssälä Eero Lankia Eeva Kuuskoski. – On vastattava puhelimeen ja sähköposteihin. – Aika isoja remontteja pitää tehdä, että tästä selvitään, molemmat sanovat. – On analysoitava tarkkaan, miten tähän on tultu. Hänen mielestään tilannetta dramatisoidaan turhaan. – Sellaisesta keskustalaisuus on aiemmin ponnistanut. Se unohtui monelta ministeriltä viime kaudella, hän napauttaa. Expuoluesihteeri ja kansanedustaja Eero Lankia pelkää, että pudotus keskustan suosiossa voi olla pysyvämpääkin. Hyssälä puhuu ventilointiryhmistä. Tarvitaan laajoja verkostoja, joiden kautta kuullaan erilaisten ihmisten näkemyksiä
– Pitäisi olla kokemusta muustakin kuin politiikan tekemisestä, hän sanoo. Keskustan nilkkaan kolahti Yli-Lahden mielestä myös asetelma, jossa vastakkain olivat porvarihallitus sekä vihervasemmiston oppositio ja ay-liike. – Vastausta on turha etsiä puolueen ulkopuolelta. – Sisäinen keskustelu on poliittisen liikkeen voima. Se luo luottamusta niissä ihmisissä, joiden mielestä koko maasta on pidettävä huolta, Lankia huomauttaa. – On kirkastettava linjaamme. Gallupit kyllä paranevat onnistuneen politiikan ja brändäyksen seurauksena. Mäkeläinen toivoo myös, ettei keskityttäisi liikaa tuijottamaan gallupeita, vellomaan virheissä ja nokittelemaan toinen toisiaan. Yksi selitYs keskustan suosion laskuun on monen mielestä laiskistunut järjestötoiminta. Keskustan pitää tarjota sellainen. Haastateltavat korostavat, että on mentävä syvemmälle ja päättynyttä hallituskautta kauemmaksi. Luotetaan liikaa sähköiseen tiedonvälitykseen ja väen mukanaoloon sitä kautta, Lankia sanoo. Vaikka hallituksen politiikka paransi monien alueiden työllisyyttä, useilla väestöä menettävillä alueilla toivottiin keskustalta vahvempaa aluepoliittista otetta. He inä 20 15 Sy ys 20 15 Ma rra s 20 15 Ta mm i 20 16 Ma ali s 20 16 To uk o 20 16 He inä 20 16 Sy ys 20 16 Ma rra s 20 16 Ta mm i 20 17 Ma ali s 20 17 To uk o 20 17 To uk o 20 17 He inä 20 17 Sy ys 20 17 Lo ka 20 17 Jo ulu 20 17 He lm i 20 18 Hu ht i 20 18 Ke sä 20 18 Elo 20 18 Lo ka 20 18 Jo ulu 20 18 He lm i 20 19 Ma ali s 20 19 % 05 % 10 % 15 % 20 % 25 % Eduskuntavaalit 2015 Kuntavaalit 2017 Keskustan kannatus Taloustutkimuksen mukaan. Julistetaan köyhän asiaa, hajautusta ja sivistystä. – Keskustan olisi ollut helppo asettua Jan Vapaavuoren ajaman suurkaupunkipolitiikan vastavoimaksi. – Nyt olemme hallituksessa vastoin vaalituloksen osviittaa kritisoimassa edellisen kauden päätöksiä, joita itse olimme tekemässä. – Keskusta jäi opposition ja median jyrän alle, hän toteaa. 12 9.8.2019 Suurimpana toiminnallisena epäonnistumisena Yli-Lahti pitää viestinnän heikkoutta. Viime vaalikauden suurimpana ongelmana hänkin pitää keskustelun puutetta. Raskas hallituskausi selittää paljon, mutta se ei ole ainoa syy. Hänen mielestään aatteen keskiössä ovat köyhän asia, alueellinen tasa-arvo ja lähidemokratia. – Keskustalla on tuhannen taalan paikka asemoida itsensä uudelleen ja selittää olemassaolonsa tarkoitus kansalaisille. Pidemmän aikaa on ollut vaikea löytää keskustan ydinasioita. Keskustalaisten on pystyttävä määrittelemään se itse. Kuuskoski pitää huolestuttavan myös sitä, jos poliitikoilta katoaa yhteys moninaiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. keskustanuoRten Suvi Mäkeläinen komppaa konkaria. Kohtalokkaana konkarit pitävät aatteellisen identiteetin hämärtymistä yhdistettynä toiminnalliseen vajeeseen. – Saamme Helsingistä ja etelän keskuksista sitä vahvemman kannatuksen, mitä uskottavammin hoidamme maakuntien asioita. – Ihmiset eivät enää kokoonnu asioiden ääreen. Hänen mielestään tärkeintä on nyt pohtia, mikä on keskustan tehtävä. Politiikassa ei ole totuutta vaan vaihtoehtoja. Mutta sitä ei haluttu tehdä, Yli-Lahti harmittelee. Sellaisia, jotka kaikki aikaansa seuraavat osaisivat liittää keskustaan. – Sloganit ovat tarpeen, mutta samalla on tiedettävä, mitä ne tarkoittavat keskustalaisille. Ilmastokeskustelussa keskustan järkivihreys litistyi ääripäiden, perussuomalaisten ja vihreiden väliin. Puolueen imago on Mäkeläisen mielestä hukassa eikä ole ihme, että ihmisillä on sekava käsitys siitä, mitä puolue tekee ja haluaa. Myös Kuuskoski on pettynyt siihen, että keskustan politiikasta on tullut slogan-politiikkaa. Käytännön teoilla ja tavoitteilla pitäisi kyetä todistamaan, millainen puolue keskusta on, Lankia sanoo. – Aatteellinen olemus ei ole enää tunnistettavissa entiseen malliin. Pakkolait, aktiivimalli ja irtisanomisten helpottaminen pk-yrityksissä syvensivät kahtiajakoa
– Se kannattaisi jättää sivummalle ja ryhtyä puhumaan pragmaattisesti asioista, jotka ovat ihmisille tärkeitä. – Pannaan se käytäntöön. Puolue pitää ottaa välineeksi maan asioiden hoitamiseen, Martikainen filosofoi. – Tuhansia talkootunteja menee pelkästään organisaation ylläpitämiseen. Kuuskoski varoittaa, ettei keskusta voi menestyä pelkkänä vaalityön organisaationa. Kuntavaaleissa keskustan pitää palata ryminällä isojen puolueiden sarjaan. Erityisen tärkeää olisi saada nuoret innostumaan keskustan toiminnasta. Uusi periaateohjelma on Hietaniemen mukaan erinomainen yhteenveto siitä, mitä keskusta on. Yksittäisiä toimijoita on turha osoitella sormella eikä keskustan arvojakaan tarvitse ruveta uudistamaan. Myös Suvi Mäkeläinen maalaa toivon näköaloja. Näin ei ole. Viestin pitäisi lisäksi kulkea puolueessa luontevasti ylösja alaspäin, hän sanoo. Maailmanlopun meininkiin ei ole syytä. Tässä tilanteessa keskustan pitäisi kyetä olemaan riittävän kiinnostava ja tarjota aitoja mahdollisuuksia keskustella ajankohtaisista politiikan kysymyksistä ja vaihtoehdoista. Kuuskoski kertoo olevansa suorastaan hämmästynyt siitä, miten heiveröiseksi järjestötoiminta on käynyt eri puolilla Suomea. – Keskustalla on valtava potentiaali. Hänen mukaansa keskustaväki kallistuu vasemmisto-oikeistoakselilla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suuntaan. JärJestötyötä läheltä pitkään seurannut Martikainen toteaa, että paikallistasolla on kyllä paljon ahkeria toimijoita, mutta he ovat jääneet ajastaan jälkeen. Olennaista on, että ihmiset paikallistasolla tuntisivat voivansa vaikuttaa keskustan kautta. Jo ehdokkaat voivat toimia paikallistasolla kouriintuntuvana aistittavissa olevan palautteen kanavina, Martikainen sanoo. Olivatpa syyt mitkä hyvänsä, keskustan heikosta tilasta on otettava yhteinen vastuu, Hietaniemi korostaa. – Monet ovat turhautuneet. Se on nähty 2000-luvun vaaleissa. – Tämä areena kannattaa käyttää hyväksi ja keskustelu virvoittaa keskustaa katsomaan uuteen suuntaan. puheenJOhtaJavaalilta ja sitä edeltävältä kampanjakierrokselta odotetaan paljon, vaikka tilanne ei pelkästään sillä paranekaan. – Ihmisten on päästävä osallisiksi, siihen keskusta nojaa. Jopa jäsenet jättivät äänestämättä kokiessaan, ettei heidän viestinsä mene läpi. – Neljä vuotta on keskitytty maan asioiden hoitamiseen ja luotu itse sellaista kuvaa, että maan ja puolueen asioista huolehtiminen ovat kaksi eri asiaa. Kansanliikkeen sisällä on eri tavalla ajattelevia ryhmiä, mutta ne kaikki voivat keskustan kautta toteuttaa itselleen tärkeitä asioita. Edellisestä sellaisesta on hänen mukaansa jo 20 vuotta aikaa. Huomiota on kiinnitettävä myös politiikan sisältöihin ja yleiseen asenteeseen. Jos se meistä on kiinni, keskustan loppu ei ole lähelläkään, Ossi Martikainen painottaa. Pitäisi saada toiminta palvelemaan keskustan perimmäistä tarkoitusta, hän lataa. – Ihmisten pitäisi edelleen kokoontua asioiden ääreen nokakkain, muodostaa kantoja ja ryhtyä toimenpiteisiin. Jopa jäsenet jättivät äänestämättä kokiessaan, ettei heidän viestinsä mene läpi, hän sanoo. – Elintason nousun myötä ihmisillä on mahdollisuus harrastaa monenlaisia asioita ja kilpailu vapaa-ajasta on kovaa. Liberaali-konservatiivijako alkaa olla aikansa elänyt. Oli se sitten aatteellista keskustelua, uuden hengen puhaltamista järjestötoimintaan, vaikuttamismahdollisuuksien lisäämistä perustasolle tai identiteetin kirkastamista, töihin on ryhdyttävä heti. – Peruslinjaukset ovat hyvät ja ihmisarvoa kunnioittavat. Jussi Yli-Lahti Ossi Martikainen Suvi Mäkeläinen. Jotta tilanne kohentuisi, tarvitaan Martikaisen mielestä koko keskustakentän läpäisevää koulutusta. Meiltä ei ajeta pois ketään ”väärän” mielipiteen vuoksi. Mäkeläinen toivoo, että keskustelu vähitellen voimistuu ja erot ehdokkaiden välillä selkiytyvät. – Odottelu ei auta. – Puolue saa sitä kautta kasvot ja äänen. Mäkeläinen kysyy. 9.8.2019 13 Kohtalonkysymys Lankian mukaan on, miten keskustaan saadaan palautettua kansanliikemuotoinen toiminta. – Voisiko keskusta olla edistyksen puolue myös järjestötoiminnan uudistamisessa. Nuorilla on intoa ja tulevaisuuden uskoa
14 9.8.2019 Ilmiöt Kotiäiti Kotiäiti – ja ylpeä siitä TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jari laukkanen
Esimerkiksi hän nostaa viime kaudella julkaistussa keskustan perhepaketissa esitetyn kotihoidontuen porrastuksen lapsen kahden ikävuoden kohdalla. Lasten kotihoitoa aliarvioidaan Suomessa, kahdeksan lapsen äiti Roberta Fabritius kokee. Nuori äiti seurasi sivusta, kuinka kotiäidit antoivat näkyvän lakkovaroituksen protestoidakseen alhaisia äitiyspäivärahoja ja kotihoidontukea. – Vanhemmuutta pitäisi voida toteuttaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Hän toivoo keskustalta avausta kotihoidontuen kehittämiseen nykyistä paremmaksi. Hän luultavasti eroaisi puolueesta, jos se haluaisi heikentää mahdollisuuksia hoitaa lapsia kotona. – Iso juttu siinä oli se viesti, että vanhempien pitäisi mennä aikaisemmin palkkatyöhön, Fabritius tulkitsee. JoKa toinen suomalainen lapsi syntyy Väestöliiton perhebarometrin mukaan perheeseen, jossa on tai tulee olemaan vähintään kolme lasta. 9.8.2019 15 KesKustalle yksi hallitukseen menon kynnyskysymyksistä oli se, että kotihoidontukea ei saa heikentää. Mäntsälän kunnanvaltuustossa vaikuttava Fabritius katsoo, että keskusta-aatteessa ihmisiin luotetaan, eikä lasten ohjaaminen päivähoitoon olisi aatteen mukaista. Roberta Fabritius on nyt järjestön puheenjohtaja. Hänen mielestään on tärkeää, että poliittisissa päätöksissä huomioidaan erikokoiset perheet. Samoihin aikoihin vuonna 2001 syntyi puoluepoliittisesti sitoutumaton Lapsiperheiden Etujärjestö, jonka yhtenä päätavoitteena on ”auttaa vanhempia täyttämään tehtävänsä lastensa ensisijaisina kasvattajina”. Monilapsisten perheiden vanhemmat vastaavat siis isosta osasta koko maan syntyvyydestä. Fabritius ja hänen miehensä Jarno Fabritius saivat esikoisensa 17-vuotiaina. Sitä on aika monesta suunnasta yritetty rajoittaa. Hän on luonnollisestikin tyytyväinen siihen, ettei kotihoidontukea keskustan ansiosta heikennetä tässä hallituksessa. Fabritiuksen mielestä keskustan linja perhepolitiikassa on kuitenkin ollut ”yllättävän horjuva”. Kahdeksan lapsen äidille Roberta Fabritiukselle, 34, asia on oikeastaan kynnyskysymys hänen jäsenyydelleen keskustassa. – Jos keskusta leikkaisi kotihoidontukea, se ei olisi enää sama puolue, johon liityin, Fabritius sanoo perheen omakotitalon keittiössä. Valinnanvapaus lastenhoidossa on hänelle keskustalaista perhepolitiikkaa parhaimmillaan
Sitä Fabritius sanoo miettineensä usein. – Totta kai, siellä on ihana ilma. FAbritiUS sanoo arvostavansa kotihoidon tuomaa rauhaa. Ansiosidonnaisen isyysvapaan pidentäminenkään ei ole Fabritiuksen mielestä oikea suunta perheiden erilaisten tilanteiden vuoksi. Ansiosidonnaisen kauden pidentäminen palvelee niitä, jotka ovat olleet töissä. Suunnittelijana Reworks Oy:ssä nykyisin toimivalla Jarnolla oli jo tuolloin oma yritys mobiilipelien ja sovellusten parissa. joissa hoitajamitoitusta kierretään. Perhe ehti asua muutaman vuoden Rovaniemellä, missä syntyi kaksi ”korkeakoululasta”. Mäntsälä ui juuri vastavirtaan ja tuki lasten kotihoitoa korottamalla kotihoidontuen kuntalisää. Iltapäivällä alkaa oma tohinansa, kun koululaiset palaavat kotiin. Lapsiperheiden Etujärjestön sivuilla hän kertoo työskentelevänsä esiopetukseen valmentavan moni-ikäisryhmän opettajana, toisin sanoen kotiäitinä. Jos tasaraha olisi esimerkiksi 600 euroa, perhe voisi laittaa summan joko lapsen varhaiskasvatukseen tai kotihoitoon. Vanhemmat maksavat siitä vain pienen osan, kunta loput. – Minimiäitiyspäiväraha on tosi pieni. Katraan vanhempi puolisko eli Matilda, 11, Oliver, 13, Josefina, 16 ja Aurora, 17 ovat omissa menoissaan. Oulussa lapsia syntyi kolme lisää. Fabritius pitäisi parhaana ratkaisuna Lapsiperheiden Etujärjestön tasarahamallia, jossa yhteiskunnan tuki kaikille lastenhoitomuodoille olisi yhtä suuri. Fabritiukselle myönnettävät kotihoidontuet ja kuntalisät kolmesta pienimmästä lapsesta tekevät hänelle yhteensä 758,52 euron kuukausitulot. Perheen isä suoritti toisen asteen tutkinnon oppisopimuksella ja teki töitä. Yhden päiväkotipaikan todellinen kustannus on hieman alle tai reilusti yli tuhat euroa kuukaudessa, lapsen iästä ja kunnasta riippuen. Hän halusi jatkaa opintojaan ja saikin paikan Lapin yliopistosta, missä politiikkatieteiden opinnot ovat yhä kesken. Ei missään nimessä sellaisia ihmisiä, joilla on vaihtelevia elämäntilanteita. – Voidaanko me mennä pihalle, Melissa kysyy. – Pystyn antamaan jokaiselle lapselle aikaa päivän mittaan. Pienet käyvät seurakunnan kerhossa askartelemassa ja leikkimässä pari kertaa viikossa, muuten äiti ja lapset ulkoilevat tai touhuilevat sisällä fiiliksen mukaan. Lapset ovat niin pienen hetken pieniä. USA:SSA syntyneen ja 6-vuotiaaksi saakka kasvaneen Fabritiuksen tie ylioppilaaksi ei mennyt ihan perinteistä reittiä. On tosi hyviä päiväkoteja, mutta on myös niitä,. – He ovat kasvaneet nopeasti. Sitä maksetaan nyt alle 3-vuotiaasta lapsesta 150 euroa ja alle kouluikäisistä sisaruksista 70 euroa kuukaudessa. KUUden lapsen vanhemmat päättivät yksissä tuumin, että Roberta laittaa opintonsa tauolle ja keskittyy lasten hoitoon. – Vaihdoimme lastenhoitovuoroja lennosta, Roberta Fabritius muistelee. PAlKKAtyöStä saatavan korvauksen pitäisi olla aika iso, jotta yhteiskunnalle olisi taloudellisesti kannattavaa viedä suurperheen kaikki lapset päiväkotiin. Esikoisen synnyttyä Helsingissä perhe päätti muuttaa sukulaisten lähelle Ouluun, missä Fabritius suoritti iltalukion lastenhoidon ohella. – Kunhan lasten hoitaja olisi joku muu kuin oma äiti. – Meille oli arvovalinta, että halusimme hoitaa lapsemme kotona, Roberta Fabritius kertoo. Aamupäivisin hän keskittyy pienempiin lapsiin. Isabella, 2, Adalmina, 4, Melissa, 6 ja Amanda, 9, leikkivät kesäisenä aamupäivänä kotona. lyhyen ansiotyöhistoriansa vuoksi Fabritius ei ole päässyt nauttimaan ansiosidonnaisista vanhempainrahakausista. Jos kävisin töissä, aikaa jäisi vain muutama tunti illassa. Roberta Fabritius on hoitanut lapsensa pääosin kotona esikouluikään saakka. Hän sanoo näkevänsä valinnan arvon entistä selvemmin isompia lapsiaan katsoessaan, ”yhteiskunnan erilaisista viesteistä ja sävyistä huolimatta”. – Siinä ajatellaan ehkä työssäkäyviä vanhempia, joilla on kaksi lasta. Roberta Fabritius on hoitanut lapsensa pääosin kotona esikouluikään saakka. – Kaikki lastenhoidon tukiin käytettävät rahat jaettaisiin tasa-arvoisesti perheiden kesken. 16 9.8.2019 Fabritiukset ovat yksi näistä suurperheistä. Perhe muutti Jarnon töiden perässä Mäntsälään, missä syntyi vielä kaksi kuopusta. Kolmen lapsen perhepäivähoitajana tienaisi huomattavasti enemmän, hän naurahtaa. Hän kokee, ettei heidän kaltaisiaan perheitä juurikaan ajatella perhevapaita uudistettaessa. Onhan teillä aurinkorasvaa ja vettä, siellä on tosi kuuma, äiti vastaa
Olen tosi huolissani, että ollaan menty tähän suuntaan. – Hyvä, että sekin peruuntui. Fabritius muistuttaa, että kotihoidossa olevat lapset osallistuvat usein kunnan tai seurakunnan kerhoihin, missä tarjotaan niin ikään varhaiskasvatusta. – Sitten katsomme tarkkaan, millaiseen päiväkotiin lapset menevät ja otetaanko heidät siellä yksilöllisesti huomioon. Syksyllä 2013 hän osoitti mieltä Senaatintorilla, kun Jyrki Kataisen (kok.) hallitus uhkasi kiintiöidä kotihoidontuen puoliksi äidille ja isälle. Fabritius ihmettelee yhteiskunnallista ilmapiiriä, jossa varhaiskasvatukseen halutaan yhä vain lisää lapsia. FabriTius myöntää, ettei hänellä ole täyttä luottoa päiväkoteja kohtaan, vaikka muutama heidän lapsistaan onkin viettänyt niissä muutaman hyvin menneen vuoden hänen opiskeluaikanaan. Hän on vakuuttunut siitä, että yhä useammat isät innostuvat isyysvapaista, jos kotona tehtävän työn arvostus nousee yhteiskunnassa. PienTen lasten kotihoidontuen puolesta taistelu on Fabritiukselle jo tuttua. Hänen mielestään päiväkotiin ohjaamisen ei pitäisi olla ainoa oikea vastaus myöskään silloin, jos kotihoidossa olevalla lapsella on kehityspulmia. OECD:n raportin mukaan suomalaiset isät viettävät kouluikäisten lasten kanssa jo enemmän aikaa kuin äidit. – Ennemminkin pitäisi panostaa laatuun, jotta päiväkodeissa jo olevat lapset voisi jättää sinne turvallisin mielin. – Tiedän monia nuoria vanhempia, joille on jo iskostunut ajatus, että oma vanhemmuus ei riitä. Tutkimustulos ei herätä ihmetystä Fabritiuksen perheessä. Fabritius kavahtaa tuoreen hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan neuvolapalveluista aiotaan kehittää väylä varhaiskasvatukseen. – Isän rooli kasvaa lasten mukana, Roberta Fabritius sanoo. Fabritiuksen perheessä isä ei ole yrittäjänä voinut pitää pitkiä isyysvapaita. Fabritius haluaa itsekin saada lähitulevaisuudessa opintonsa loppuun ja astua palkkatyöelämään. – Lapsella ja vanhemmalla pitäisi silloin olla oikeus saada ohjausta ammattilaisilta, Fabritius ehdottaa. Roberta Fabritius sanoo miehensä osallistuneen silti aina aktiivisesti lastenhoitoon. – Kotihoitoa ajetaan nyt voimakkaasti nurkkaan, joten miksi isätkään haluaisivat jäädä kotiin. Hän katsoo huolissaan etenkin päiväkotien ryhmäkokoja. Torjuntavoittoja on tullut muutamia, tämä on pitkää taistelua. 9.8.2019 17 Tärkeää Fabritiukselle olisi ennen muuta se, ettei yhteiskunta arvottaisi varhaiskasvatusta kotihoitoa paremmaksi. Hän kokee, että Suomessa lasten kotihoitoa aliarvoidaan eikä sen merkitystä nähdä. Joka toinen suomalainen lapsi syntyy perheeseen, jossa on tai tulee olemaan vähintään kolme lasta.. – Tiedän, että on tosi hyviä päiväkoteja, mutta on myös niitä, joissa hoitajamitoitusta kierretään
Koonnut: samuli vänttilä. 18 9.8.2019 Maailman kuvat Rähinä päällä. Väkivaltaisiksi äityneet mielenosoitukset ovat jumiuttaneet pahoin kaupunkia. Nyt poistettu asetus on estänyt maanomistuksen muilta kuin muslimienemmistöisen Kashmirin asukkailta. Johaugin aika on Norjan mestaruuskisojen ennätys, ja hän olisi voittanut sillä kirkkaasti myös Kalevan kisoissa. Aseman menettämisen on pelätty heikentävän muslimien asemaa alueella. joukkoampumistEn saRja. Verisin ammuskelu tapahtui Texasin El Pasossa ostoskeskuksessa. Nainen sytytti kynttilän ammuskelun uhrien muistolle Daytonissa Ohiossa Yhdysvalloissa. Tulos käynnisti spekulaatiot, että voisiko Johaug kilpailla ensi kesänä yleisurheilun EM-kisoissa. Poliisit ja mielenosoittajat ottivat useita kertoja yhteen Hongkongissa Kiinassa. Intian hallitus on presidentin asetuksella poistanut Kashmirin erityisalueen aseman. Norjan hiihdon supernimi Therese Johaug voitti sunnuntaina Norjan yleisurheilun mestaruuskilpailussa Hamarissa 10 000 metrin juoksun ajalla 32.20,87. Toimillaan Intia pyrkii saamaan tiukemman otteen rauhattomasta alueesta. hiihtäjästä juoksijaksi. Maassa tehtiin viikonlopun aikana yhteensä kolme tuhoisaa joukkoampumista, joissa kuoli yhteensä 30 ihmistä. ERityisasEma pois. Laki olisi mahdollistanut rikoksista epäiltyjen ihmisten siirron Manner-Kiinaan. Mielenosoitukset alkoivat muutama kuukausi sitten luovutuslain vastustamisesta
15 miljoonan asukkaan Pohjois-Englanti, mukaan lukien suuret entiset teollisuuskaupungit, on viime vuosikymmeninä sekä jäänyt jälkeen yleisestä talouskehityksestä että kärsinyt investointien puutteesta ja muuttoliikkeestä Lontooseen ja Kaakkois-Englantiin. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Pohjoinen voimanpesä Englannille Kohti brexitiä. Pääministeri Johnsonin yhtenä uutena ehdotuksena on parantaa liikenneyhteyksiä Manchesterin ja Leedsin välillä, jotka sijaitsevat 70 kilometrin päässä toisistaan, mutta junamatka ylikuormittuneissa ja vanhan kaluston junissa kestää lähes tunnin. VIItEEn pohjoisen kaupunkiin on jo perustettu pormestarin virat, joille siirrettiin keskushallinnolta valtuuksia muun muassa eräiden menojen painopisteiden asettamiseen. M25:n lisäksi toinen kuuluisa jakoraja kulkee Eteläja Pohjois-Englannin kesken. Pohjoisen voimanpesän alueen kaupungit ovat pitkälti perinteisesti työväenpuolueen vahvoja alueita, mutta konservatiivipuoluekin niitä tavoittelee, joten kyynikot saattavatkin pitää hankkeen uudelleen lämmittelyä vaaleihin valmistautumisena. Laajemmassa mittakaavassa tavoitteena on tarjota nopea junayhteys, niin kutsuttu HS3, pohjoisen tärkeimpien solmupisteiden välille. Monissa Euroopan maissa pääkaupungin ulkopuoliset isot kaupungit menestyvät hyvin ja pystyvät kilpailemaan pääkaupungin kanssa. Pohjoisen kaupunkeja, kuten Liverpool, Manchester, Leeds, Sheffield ja Hull, erottavat lyhyet maantieteelliset etäisyydet, mutta huonojen liikenneyhteyksien vuoksi ne ovat toisistaan eristyneitä. Täällä sen sijaan Lontoon ja muun maan välinen kuilu on suurempi – Englannissa esimerkiksi seitsemällä kahdeksasta Lontoon ulkopuolisella kaupungilla on maan keskiarvoa pienempi BKT. Pohjoiseen perustettiin myös kaupunkien yhteinen liikennevirasto kehittämään liikenneinfrastuktuuria. Missä sen raja tarkkaan ottaen menee, riippuu hieman kysymyksestä, mutta tunnetuimmat Pohjois-Englannin kaupungit ovat Manchester, Liverpool, Leeds, Sheffield ja Newcastle nämä lienevät tuttuja ainakin jalkapallon ystäville. Alun perin hanke käynnistettiin viisi vuotta sitten silloisen valtiovarainministeri George Osbornen johdolla. 9.8.2019 19 EtElän ja pohjoisen erot puhuttavat täällä Englannissakin. Pohjoinen voimanpesä -aloitteen tarkoituksena olikin edistää paitsi taloudellista kasvua, myös muodostaa yhteinen strategia kaupunkien välille, sen sijaan että ne kilpailisivat keskenään. Ison-BrItannIan uuden pääministerin Boris Johnsonin yksi ensimmäisistä politiikkalinjauksista, Brexitin lisäksi, olikin aluepolitiikan saralta, niin kutsutun ”pohjoisen voimanpesän” aloitteen uudelleen käyntiin laittaminen. Kehäkolmosen sijaan täällä on M25moottoritie, joka sopivasti kiertää Lontoon ympäri
20 9.8.2019 H en ki lö TeksTi: Lauri HeikkiLä kuvaT: Jari Laukkanen ei olisi uskonut päätyvänsä politiikkaan