KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 9 / SYYSKUU 2023 / 11,50 € Vieraskolumni Orpon hallitus kaivoi työreformin esiin Vastaväittäjät Kuinka käy saamelaiskäräjälain. Nyt on toiminnan aika, hän sanoo. Kampanja nousi pyörille Olli Rehn keräsi kannattajakortteja polkemalla ympäri Pohjois-Pohjanmaata. Presidentinvaalien kova kattaus Uutisanalyysi
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! MTK:sta eduskuntaan Kansanedustaja Vesa Kallio jatkaa maaseudun asukkaiden asialla s. 16 8.9. 2023
27 Keskustan pitää esittää oma, kolmas vaihtoehto, joka kulkee maltillisesti keskeltä. Petri Honkonen s. Uusia kasvoja puoluejohtoon Esittelemme puoluesihteeriksi ja varapuheenjohtajaksi pyrkivät s. 41. 20 Reportaasi Keskusta paalutti oppositiopolitiikkaansa s. Poliittinen kokemus voi vaikeuttaa työnsaantia, aktiivit sanovat s. 13 Kuka olet. 32 Uutisanalyysi Laura Hämäläinen jakaa aikansa Helsingin ja Mikkelin välillä s
Hänen luopumisensa on sen vuoksi ymmärrettävää, onhan edessä jälleen raskas vaaliputki: presidentinvaalit ja eurovaalit ensi vuonna ja heti sen jälkeen kuntaja aluevaalit 2025. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 8.9.2023 K eskusta kokoontuu kahden viikon päästä Turkuun nimeämään puolueen presidenttiehdokkaan vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Pääkirjoitus Keskusta hakee uutta nousua Turusta Rehnin kampanja tarjoaa myös keskustalle mahdollisuuden uuteen nousuun. Pe tra Pö yliö. Kaikilla kolmella ehdokkaalla on laaja kokemus keskustan toiminnasta. Tähänkin tehtävään voi tulla uusia ehdokkaita vielä kokouspaikallakin. Presidentinvaalista on tullut vahvasti henkilövaali, jossa puoluerajat rikkoutuvat. Henkilövalinnat eivät koskaan ole läpihuutojuttuja keskustan puoluekokouksissa, joten jokaisen kynnelle kykenevän kannattaa suunnata Turun messukeskukseen lauantaina 23. PUOLUESIHTEERIKSI on ehdolla tällä tietoa kolme henkilöä, toiminnanjohtaja Pirjo Ala-Hemmilä, tutkimuspäällikkö Pauliina Maukonen ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Antti Siika-aho. Kulisseissa on pyöritelty kesän mittaan monia muitakin nimiä. syyskuuta. Yhdistyksen kautta muutkin kuin keskustan aktiivijäsenet pääsevät luontevasti tukemaan Rehnin kampanjaa. Piirijärjestöt ovat asettaneet ehdolle vain yhden henkilön, Suomen Pankin pääjohtajan, tohtori Olli Rehnin. Onnistuneella kampanjalla hänellä on hyvät mahdollisuudet selvitä vaalien toiselle kierrokselle ja voittaa se, on siellä vastassa kuka tahansa. Vasta Turussa nähdään, montako ehdokasta puoluesihteerivaaliin lopulta tulee. Rehnin tueksi on perustettu myös erillinen valitsijayhdistys, joka kerää vaalilain vaatimat vähintään 20 000 kannattajakorttia. Varapuheenjohtajan paikalle on ilmoittautunut toistaiseksi vain kansanedustaja Hilkka Kemppi. Siksi keskustaväen on syytä tehdä täysin voimin töitä Rehnin puolesta. Pirkkalainen on toiminut puoluesihteerinä jo viisi ja puoli vuotta ja vetänyt tänä aikana monet vaalit. YLIMÄÄRÄISEN puoluekokouksen asialistalle tuli muitakin valintoja viime kevään tappiollisten eduskuntavaalien seurauksena. Mielipidemittausten perusteella Rehnillä on laajaa kannatusta ja vähän vastustusta. Pakarinen päätti puolestaan luopua politiikasta, kun eduskunnan eivät avautuneet viime keväänä Uudenmaan vaalipiiristä kovasta yrityksestä huolimatta. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen halusivat jättää paikkansa jo ennen ensi kesän sääntömääräistä puoluekokousta. Hänet valitaankin keskustan ehdokkaaksi todennäköisesti suurella yksimielisyydellä. Rehnin kampanja tarjoaa kuitenkin myös keskustalle mahdollisuuden uuteen nousuun
KOHUJA seuratessa minua on häirinnyt sekä median että poliitikkojen kykenemättömyys itsekritiikkiin. Onko käynyt niin, että media on epäonnistunut tiedonvälityksessään palvelemaan koko kansaa. Älä syytä peiliä, jos naamasi on vino Henna Lammi Toimittajalta. Puoluelehdillä on tärkeä paikkansa mediakentässä, mutta puoluelehdet ovat olleet viime vuodet tiukilla. Kun viestinvälittäjä julkaisee tiedon journalististen periaattein, poliitikot olettavat motiivina olevan hallituksen kaataminen. Luulenpa, että heitä on yhä kasvava joukko, eivätkä he ole vain äärioikeistolaisia. 5 MEDIAN ja poliitikkojen välillä kuplii. Valtaosa republikaaneista on yhä sitä mieltä, että Trump voitti vuoden 2020 presidentinvaalit. Suomessa verkossa toimii populistisia vastamedioita, joissa kyseenalaistetaan valtamedian sisältöjä. Toisten syyttely ei auta mitään, vain omaa käytöstään voi muuttaa. Moniääninen media on demokratian kulmakivi. Meno muistuttaa Jenkkilää, jossa Donald Trump sai kannattajansa uskomaan, että riippumaton media valehtelee. Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan mediasta on tehty osapuoli. Kun yhä harvempi ääni pääsee julki, se antaa tilaa valtamediavastaisuudelle. Samalla ihmisten lukutaito heikkenee. Näyttää siltä, että sama toimintatapa on levinnyt laajasti perussuomalaisiin. Tämä opetetaan jo päiväkoti-ikäisille. En tarkoita, että median pitäisi julkaista valheellisia, syrjiviä tai polarisoivia juttuja, mutta esimerkiksi maahanmuutosta julkisuuteen mahtuisi lisää äänensävyjä. Maakuntalehdet ovat kahden konsernin hallussa. Opettaja-kirjailija Tommi Kinnunen sanoi Helsingin Sanomissa (10.8.), että monelle lukiolaiselle kahden sivun lukeminen on liian raskasta. En puhu yksittäisistä uutisista tai näkökulmista, vaan isosta kuvasta. joulukuuta, ja sen jälkeen uutisointi siirtyy kokonaan verkkoon. Vaalien jälkeen Suomenmaan rahoituksesta leikattiin puoluetuen pienenemisen vuoksi yli puolet. Mitään sen suuntaista ei kuultu esimerkiksi perussuomalaisten puoluekokouksessa. Onko joku väestönosa unohtunut. Perussuomalaiset uhriutuvat ja syyttävät mediaa. Samoja juttuja julkaistaan sanasta sanaan. Tuota moniäänisyyttä on kuitenkin nakerrettu vähän joka nurkasta, sekä sisältä että ulkoa. Koko kehitykseen on suhtauduttu välinpitämättömästi, vaikka mielipidevallan keskittyminen uhkaa demokratiaa. Kuka pääsee ääneen. Poliittinen agenda on kallellaan äärioikeistoon, mutta samalla sivustot pyrkivät aktiivisesti horjuttamaan journalismin tekotapoja ja tulkintoja. Lukutaidottomia ihmisiä on helppo ohjata. SUOMALAINEN mediakenttä on viime vuosina yksipuolistunut – ja se on yksi syy poliittisen melun takana. Vastamediat ovat syntyneet julkisuudessa syrjityiksi tulleiden ryhmien tarpeesta saada äänensä kuuluviin. Vaikka sitten uskomaan, että valtamedia valehtelee kaikesta. Useissa maakunnissa johtavalla lehtitalolla on liki täydellinen monopoli. Viime vuosina niissä on otettu kantaa niin maahanmuuttoon, koronaan kuin Ukrainan sotaan. Peilin pitäisi löytyä perussuomalaisten puoluetoimistolta, mutta myös mediataloista. Niinpä viimeinen Suomenmaan aikakauslehti ilmestyy 8. Se ei kuitenkaan ole median tehtävä, vaan epäkohdista – kuten ministereiden aiemmista rasistisista kirjoituksista – kertominen. Todellisuudessa he ovat langenneet itse kaivamiinsa kuoppiin ja toimittajat ovat tehneet työtään
6 8.9.2023 Jos jokin on jo varmaa, niin se, että toinen kierros tarvitaan.
Halla-ahon ehdokkuus tuo vaaleihin väistämättä myös vallitsevan vastakkainasettelun ja arvokeskustelun, joka muuten olisi saattanut jäädä tällä kertaa vähemmälle. Äänestäjien tunteet ja vaistot on saatava heräämään, mikä edellyttää onnistumista sekä ehdokkaalta itseltään että hänen kampanjaltaan. Li Andersson sai 7 prosentin ja Jutta Urpilainen 5 prosentin kannatuksen. Iltalehden elokuun lopulla julkaisemassa ensimmäisessä varsinaisessa presidenttigallupissa Pekka Haavistolle mitattiin kannatusta 32 prosenttia, Alexander Stubbille 19, Mika Aaltolalle 12, Olli Rehnille 10 ja Jussi Halla-aholle 9 prosenttia. Maahan on ehtinyt vuosien varrella jo kasvaa iso joukko uusia äänestäjiä, jotka eivät enää edes tiedä, kuka Urpilainen on. Keskustan heikentymisen vuoksi Rehn tarvitsisi taakseen myös kokoomuslaisia ja yleisporvarillisia liikkuvia äänestäjiä yltääkseen toiselle kierrokselle, ja nyt niiden tavoittelu vaikeutuu. Sinne Haavisto on etumatkansa ja hyvin todennäköiseltä näyttävän taktisen äänestämisen turvin jo vahvoilla. Kampanja-avaus Aaltolalta meni jo aivan pieleen, kun tutkija meni ylentämään itsensä ainoaksi ”Suomen etua” ajavaksi ehdokkaaksi. PRESIDENTTIPELIN jokerikortti on tällä kertaa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Ehdokkaaksi nimeäminen marraskuussa saattaa olla jo myöhäistä. 8.9.2023 7 KURSAILU ja jahkailuvaihe kesti luvattoman pitkään, mutta loppukesästä alkoi tapahtua. Toisen finalistin ennakointi kolmen porvarillisen ehdokkaan joukosta on vaikeampaa. Sauli Niinistöltä vapautuvaa tasavallan presidentin tehtävää tavoittelee kova joukko entisiä ministereitä, komissaareja, pankinjohtajia ja tohtoreita. Näillä luvuilla tällä kertaa kansanliikkeen lipun alla kampanjoiva Haavisto on vahvoilla. Tuoreudellaan vihreä konkaripoliitikko ei enää loista, mutta viime vuosilta on karttunut kovaa kokemusta ulkoministerinä. Aaltolan äänestäjäpotentiaalia saattaa löytyä konservatiivisen oikeiston suunnalta, rautaa rajalle -porukoista ja ylipäätään protestihenkisistä, poliitikkoja hylkivistä kansalaisista. EU-komissaari Jutta Urpilainen on mitat täyttävä ehdokas, potentiaalinen menestyjäkin, mutta jahkailu ja aikataulun venyttäminen loppusyksyyn vei jo uskottavuutta. Entinen demarijohtaja on ollut varsinkin Brysselin-vuosinaan ollut Suomessa näkymätön. Ulkoja turvallisuuspoliittista analyysia tulee tutkijalta kuin pyssyn suusta, mutta seassa loikkii presidentinvaaleissa aina vaarallisia sammakoitakin. Rehnillä on lyödä tiskiin presidenttiehdokkaista ehkä kovimmat meriitit, mutta pelkästään niillä ei ole menestytty ennenkään – esimerkkeinä vaikkapa raskaimman sarjan valtiomiesten Paavo Lipposen ja Matti Vanhasen presidentinvaaleissa kokema kohtalo. Buffetpöytä kaikilla herkuilla Presidentinvaaleista tuli sittenkin kiinnostava vahvojen ehdokkaiden kisa Pekka Pohjolainen Uutisanalyysi. Samoja äänestäjiä puhuttelee perussuomalaisten Jussi Halla-aho, jolla on ehkä syytä pelätä jonkinlaisen Aaltola-ilmiön syntyä. Stubb epäonnistui pääministerinä ja kokoomuksen puheenjohtajana, mutta ulkoja turvallisuuspolitiikan sanavalmiina kansantajuistajana hän on omalla mukavuusalueellaan. Jatkoon riittänee parinkymmenen prosentin äänipotti, ja kansankarnevaalissa käsikirjoituksia on heitetty roskiin ennenkin. Haaviston mahdollisuuksia kohentaa niin ikään se, että SDP:ltä presidentinvaalit näyttävät menevän tälläkin kertaa pieleen. KOKOOMUKSEN ehdokkaasta oli pitkään epäselvyyttä ja hämmennystäkin, kun puolustusministeri Antti Häkkänen lähti loppukesällä sekoittamaan puheenjohtaja Petteri Orpon suunnitelmia ja sai osan puolueesta jo tuekseen. JOS JOKIN on jo varmaa, niin se, että toinen kierros tarvitaan. Amerikan mallin kampanjointi ei välttämättä toimi Suomessa, ja taustajoukot näyttävät ainakin vielä heppoisilta. Vaalien kiinnostavuutta gallupnostetta saaneen politiikan ulkopuolisen ehdokkaan mukaan tulo lisää kuitenkin ilman muuta. Halla-ahon ja Aaltolan hieman arvaamattoman äänestäjäkunnan mielenliikkeet saattavat tuoda turbulenssia gallupeihin vielä jossakin vaiheessa vaalikamppailua. Orpo sai kuitenkin hankittua ehdolle kovimman mahdollisen kokoomusnimen Alexander Stubbin, joka näyttää saaneen kampanjalleen hyvän startin. Stubbin ilmaantuminen ehdokasmarkkinoille oli huono uutinen kansanliikkeen ja keskustan ehdokkaana presidentiksi pyrkivälle Olli Rehnille
Purran elokuussa julkaisema budjetti on 10,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Toivottavasti toripuheet vastaavat tiedonannon sisältöä. SAARIKKO arvostelee Purran budjettia myös lähipalveluiden leikkaamisesta. Saarikko huomauttaa, että säästötoimet osuvat kaikkein kipeimmin heikoimmassa asemassa oleviin, vaikka ennen vaaleja Purra lupasi, ettei pienituloisten elämää hankaloiteta. Saarikon mukaan velanoton mittakaava on hyvin samansuuruinen kuin viime vaalikaudella, vaikka Orpon hallitus ei joudu reagoimaan pandemiaan tai hyökkäyssodan syttymiseen. “Se tulee selväksi, että Purra ajaa sosiaalija terveydenhuollon lähipalveluita alas kipeällä tavalla. Pandemia oli vaikea, Ukrainan sota oli vaikea, tämän yhdenvertaisuustiedonannon ei pitäisi olla näin vaikea. “Ministeripalkalla verotus kevenee ja kaupassa kalja halpenee. SAMULI VÄNTTILÄ KESKUSTAN puheenjohtaja Annika Saarikko hämmästelee valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) julkaisemaa budjettiesitystä voimakkaasta velkaantumisesta. Samaan aikaan Orpon hallitus tekee veronkevennyksiä hyvätuloisille. Lopulta kasaan saatiin lista toimista, jolla vanhaa työtä jatketaan. “Se on politiikkaa, josta puuttuu oikeudenmukaisuus”, Saarikko summaa. Menojen loppusumma on 87,2 miljardia euroa. Keskusta ei aio Saarikon mukaan kuitenkaan sanoa kategorisesti ei kaikille hallituksen säästötoimille. Siinä on kovan oikeiston maku.” Keskustajohtajaa kismittää myös hallituksen säästöpolitiikan eriarvoisuus. “Suuri kuva ei käänny”, Saarikko kiteyttää Suomenmaalle. 8 Ajassa Sanottua 8.9.2023 Velanotto sen kuin jatkuu Annika Saarikko STT:lle Kahden kuukauden väännön, sadan asiantuntijan kuulemisen ja monen kriisikokouksen jälkeen hallitus saa aikaiseksi tiedonannon asiasta, jonka pitäisi olla itsestään selvä. Näin ei ole.” Saarikko hämmästelee myös sitä, että Purran ehdotus pitää sisällään paljon veronkevennyksiä. Ja ri La uk ka ne n. KESKUSTAJOHTAJAN mukaan suuri velkamäärä yllättää, koska perussuomalaiset ja kokoomus rummuttivat velkakehityksen katkaisemista niin voimakkaasti eduskuntavaalien alla. Se on politiikkaa, josta puuttuu oikeudenmukaisuus. Velaksi”, keskustajohtaja kuittaa. Se on oireellinen ja surullinen kuva ajastamme. “Annettiin ymmärtää, että velkaantumisen taittaminen olisi temppu, joka tehdään sormia napsauttamalla. Velkaantumiskehitys huolettaa myös keskustaa. Nasima Razmyar viestipalvelu X:ssä Matias Mäkynen viestipalvelu X:ssä Hallituksen tiedonannon isoin elementti on se, miten vaikeaa sen synnyttäminen oli
Keskustan ylimääräinen puoluekokous Turussa 29.9. Hallituksen vuoden 2024 talousarvioesitys julkaistaan 9.?13.10. PEKKA POHJOLAINEN EDUSKUNTA pääsee syksyn päätyönsä, valtion ensi vuoden talousarvioesityksen ääreen tänä vuonna varsin myöhään. Sillä hallitus pyrkii paitsi puuttumaan suomalaisessa yhteiskunnassa pesivään syrjintään ja rasismiin, myös paikkaamaan omaa ja kesän rasismikeskustelussa kolhiintunutta Suomen kansainvälistä mainetta. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous Strasbourgissa 12.10. Eduskunnan lähetekeskustelu vuoden 2024 talousarvioesityksestä Markku Ulander / Lehtikuva. lokakuuta. Kaikki hallituspuolueet ovat selontekoon sitoutuneet. Hallitus selvittää myös mahdollisuudet natsismin ja kommunismin symbolien käyttämisen kriminalisointiin silloin, kun niitä käytetään aatteiden edistämiseen. Kalenteri 8.9. Puoluejohtajien paneelikeskustelu Kuntamarkkinoilla Helsingissä 18.9. Ennen kaikkea tiedonanto on hallitukselle kasvojenpesuvettä, jonka avulla se voi rämpiä eteenpäin kohti syksyn poliittisia tyrskyjä. Linjaukset sisältyvät hallituksen rasisminvastaiseen tiedonantoon. Asialla ei tosin ole suurta käytännön merkitystä, sillä budjettivalta on täysin hallituspuolueiden käsissä. Budjetin lähetekeskustelu alkaa vasta Aleksis Kiven päivänä 10. Ajankohta ei ole kuitenkaan poikkeuksellinen, sillä vaalivuosina budjettineuvottelut käydään muita vuosia myöhemmin. lokakuuta. Budjetin käsittelevää valtiovarainvaliokuntaa johtaa nyt poikkeuksellisesti opposition edustaja, keskustan Markus Lohi. Prosessin myötä hallitus on osoittanut toimintakykynsä, hän tulkitsi. Minun luottamukseni on kova sille, että nyt halutaan myös näyttää, että näin toimitaan. Eduskunta äänestää hallituksen yhdenvertaisuustiedonannosta 13.9. PUHEENJOHTAJA Anna-Maja Henrikssonin mukaan RKP:n osalta on ollut kyse myös siitä, pystyykö jatkamaan Orpon hallituksessa vai ei. ”Meillä keskimäärin maahanmuuttajaväestö on onnellista ja tyytyväistä elämäänsä”, Purra näki. Hallituksen budjettiriihi 23.9. Eduskunta joutuu siten käsittelemään budjetin normaalivuosia tiiviimmässä aikataulussa, sillä loppupäästä käsittely ei veny. Jyrki Kataisen (kok.) hallituksella ajoitus oli sama kuin nyt. Syysistuntokaudella käsiteltävät hallituksen esitykset eduskunnalle 10.?13.10. Hallitusvastuu voi muuttaa puheet toisenlaisiksi teoiksi, kuin olisi osannut ennakoida. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että kesän aikana käydystä keskustelusta on voinut saada kuvan, että Suomessa olisi suunnattoman suuria ongelmia. Kouvolan turvallisuuskonferenssi 2023: Suomi Natossa 19.?20.9. Samalla vainojen uhrien muistopäivää aletaan viettää kansainvälisen käytännön mukaisesti eli holokaustin uhrien muistopäivänä. Ulkopoliittisen instituutin (UPI) järjestämä Helsinki Security Forum 9.10. Ajassa Sanottua 14.7.2023 Hallitus yllätti holokaustin kieltämisen kriminalisoinnilla PEKKA POHJOLAINEN PÄÄMINISTERI Petteri Orpon (kok.) oikeistohallitus ryhtyy valmistelemaan holokaustin kieltämisen kriminalisointia Suomessa. Orpo sanoi, että neljän hallituspuolueen kesken löydettiin ratkaisut asioihin, joista puhuminenkin oli vaikeaa vielä heinäkuun puolella. Anna-Maja Henriksson Iltalehdessä Myöhäisen budjetin vuosi Sini Ruohonen viestipalvelu X:ssä Vasemmistoliitto vei Suomen Natoon ja perussuomalaiset omalla kaudellaan kitkevät rasismia. Olli Waris Ilta-Sanomissa Nyt on selvät pelisäännöt. Esimerkiksi Antti Rinteen (sd.) ja Juha Sipilän (kesk.) hallituksen talousarvioesitykset tuotiin eduskuntaan 7. Henrikssonin mukaan tiedonanto on selkeä osoitus siitä, että hallitus ei hyväksy minkäänlaista rasismia. Hänen mukaansa viesti on se, että Suomi ei ole muuttumassa huonompaan suuntaan
Ruokavirasto aloittaa syyskuussa kaikkia turkistarhoja koskevan lintuinfluenssaseurannan. MAAKUNTALENNOT LIIPAISIMELLA. Käytimme suuren murroksen vuodet koulunpenkillä hankkien tietoja ja taitoja, joille löytyi runsaasti käyttöä olojen vakiinnuttua”, Aho summaa. Keskustalaiset kummastelivat Ranteen lausuntoa. Seuraamuksena oli maaja metsätaloudessa toimivan väestön lähes puolittuminen 1960-luvulla. Ensimmäisen kauden kansanedustaja, Jungle Juice Bar -ketjun perustajana vaurastunut Noora Fagerström (kok.) joutui kohun silmään todettuaan Iltalehdessä menestymisen olevan asenteesta kiinni. ”Me 50-luvulla syntyneet olimme onnekkaampia. Liikenneja viestintäministeri Lulu Ranteen (ps.) mukaan nykyistä lentoasemaverkkoa saatetaan karsia, vaikka sen säilyttäminen on kirjattu hallitusohjelmaan. 10 8.9.2023 T o m i H i rvi n e n / L eh ti k u va Ve sa M o ila ne n / Le hti k u v a M i kk o S t ig / L e h t ik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN TURKISTARHAT SYYNIIN. Kirjassa Sukupolvemme suuret tarinat – 1950-lukulaiset matkalla avautuneeseen maailmaan (Väyläkirjat) entinen pääministeri Esko Aho kertoo kirjassa päätyneensä joskus Ilkan päätoimittajan K ari Hokkasen kanssa 1950-luvun kannalle onnellisimpana vuosikymmenenä. Väyläkirjat, 285 s. OSITTAIN tunnelmaan vaikutti Ahon mukaan tosin vertailukohta. Hallitus on määrännyt yhteensä noin 120 000 turkiseläintä lopetettavaksi 13 turkistarhalla. Sen sijaan kyselyissä saattaisi menestyä varsin hyvin 1950-luku, jona syntyneen sukupolven avainkokemukset on koottu kansien väliin maaja metsätalouden pitkän linjan vaikuttajan Esa Härmälän toimittamana. Suomessa on arviolta noin 400 aktiivista turkistarhaa, joista valtaosa sijaitsee Pohjanmaalla. ”Kansalaisten tarmo näytti riittävän kaikkeen: kovaan työntekoon, lasten kasvattamiseen, kulttuuriin tai talkoisiin toisten auttamiseksi.” TAUSTALLA kyti Ahon mukaan kuitenkin jo raju rakennemuutos, kun konevoima alkoi korvata lihasvoimaa niin alkutuotannossa, teollisuudessa kuin rakentamisessakin. MEHUMILJONÄÄRIN KOHU. Suurten ikäluokkien Suomi tarvitsi kaikkea lisää: teollisuutta, ruokaa, energiaa, asuntoja ja palveluja.” Aho muistuttaa, että myös syvä maaseutu eli 50-luvulla nousukautta. Kun kansalaisten tarmo riitti kaikkeen PEKKA POHJOLAINEN KULUVAA vuosikymmentä harva taitaisi esittää suomalaisen yhteiskunnan onnellisimmaksi ajaksi. ”Kyllä ministerin tehtävä on nyt huolehtia siitä, että maakunnista pääsee kulkemaan”, totesi liikenneja viestintävaliokuntaa johtava Jouni Ovaska (kesk.). ”Maa oli toki yhä köyhä, mutta elämä muuttui päivä päivältä paremmaksi. Ahon mukaan historiaa lukemalla voi löytää vahvoja perusteita väitteelle, että yleinen ilmapiiri 50-luvun Suomessa oli valoisampi kuin aineellisesti huomattavasti vauraammissa oloissa sen jälkeen. Hän piti menoleikkausten osumista pienempituloisiin ymmärrettävänä. Lintuinfluenssatartuntoja on tähän mennessä varmistunut kaikkiaan 25 turkistarhalta. Kirjat M us eo vira sto , his to ria n ku va ko ko elm a Su om en m aa n ark isto. Kohu syveni, kun Fagerströmin puoliso lähetti törkyviestejä vaimonsa haastattelua kommentoineille. Esa Hämälä (toim.): Sukupolvemme suuret tarinat – 1950-lukulaiset matkalla avautuneeseen maailmaan. Maausko oli vahva, sillä peltoa täytyi raivata lisää ja tuotantoa kasvattaa, jotta tavoite omavaraisuudesta voitaisiin saavuttaa. ”Raskaat sotavuodet sekä niitä seurannut siirtoväen asuttamisen, sotakorvausten ja jälleenrakentamisen taakka tekivät 1940-luvusta kovan koettelemuksen.” Ahon mukaan esimerkiksi menestyksekkäänä vuonna 1952 tunnelmaa kohottivat Helsingin olympialaiset, sotakorvausten saaminen päätökseen, Armi Kuuselan kruunaaminen Miss Universumiksi ja ensimmäinen sodanjälkeinen valtiovierailu Suomeen, kun Ruotsin kuningaspari saapui Helsinkiin. Paine purkautui suurena muuttoaaltona Ruotsiin ja suuret ikäluokat jäivät rakennemuutoksen jalkoihin
Niin ristiriitainen on Orpon hallituksen budjettiesitys vaalilupauksiin verrattuna varsinkin siinä suhteessa, että kaikki tuloluokat ja koko maa pidettäisiin mukana valtavista taloushaasteista huolimatta. Vahdittava tosin on, että parlamentin neuvottelija puolustaa jatkossakin parlamentin melko järkevää äänestyksen lopputulemaa. ITSE seuraan suurella kiinnostuksella myös maaperää säätelevän komission esityksen sisältöä ja vaikutusta ruokaturvaamme. Se on nyt poistunut työpöydältäni ja parlamentin käsistä ja on nyt trilogeissa. ”Seuraavina kahtena vuotena tarvitaan kirkastusta keskustalaiseen poliittiseen visioon ja kasvukautta nuorisojärjestölle.” Keskustanuorten uusi puheenjohtaja kaudelle 2024–2025 valitaan 28.?29. Painetta on, sillä Kiinankin talous sukeltaa, jolla voi itsessään olla merkittäviä globaaleja seurauksia. Monella puolella Eurooppaa maaperää pitää puhdistaa ja suojella, mutta on huolehdittava, ettei se kohtele ruuantuotantoamme kaltoin, kuten hyvää tarkoittava metsäkatoasetus teki. Järjestön täytyy Grönbergin mukaan löytää ratkaisuja myös tulevaisuuden monisyisiin haasteisiin, kuten Suomen väestörakenteen korjaamiseen sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumiseen. “Viimeisen kahden vuoden aikana olen saanut tältä järjestöltä valtavan paljon. Roosa Grönberg. Työtä ja seurattavaa siis riittää, joten on aika upottaa sormet vaihteeksi Brysselin ”multiin”. 8.9.2023 11 KATARIINA LANKINEN KESKUSTANUORET valitsee lokakuun liittokokouksessaan uuden puheenjohtajan. varapuheenjohtaja, oululainen Jere Tapio. ELOKUU antoi hetken hengähdystauon KeskiEuroopan helteistä, elämmehän mittaushistorian kuuminta vuotta. Hän on toiminut piirin varapuheenjohtajana vuosina 2018–2021. GRÖNBERG sanoo asettavansa tavoitteekseen sen, että keskustanuorista tulisi jälleen Suomen poliittisesti houkuttelevin ja uskottavin nuorisojärjestö. Toiveikkuutta nostavat myös uutiset Yhdysvaltojen ja Kiinan varovaisista pyrkimyksistä lieventää jo vuosia jatkunutta kauppasotaa. Odotan myös jättirekkoja koskevaa mittojen ja massojen esitystä, jonka tarkoituksena on harmonisoida EU:ssa rekkojen kokoa ja joka siinä sivussa kohtelisi kaltoin Suomelle tärkeiden ja ilmastollekin edullisten jättirekkojen olemassaolon oikeutta. Häpeilemättä sanon, että uutinen ilmastokomissaari Timmermansin väistymisestä kotimaansa politiikkaan ilahduttaa minua suuresti. Nuorisojärjestön nykyinen puheenjohtaja Aleksi Sandroos on ilmoittanut, ettei hän hae jatkokautta. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Takaisin Brysselin pelipaikoille Täällä Bryssel Kaksi ehdokasta keskustanuorten johtoon Ajassa Jere Tapio. Sa ra Ala su uta ri N iin a-M ari a Aik io. Kisaan on ilmoittautunut kaksi ehdokasta: kauppatieteiden kandidaatti, Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksessa koulutuspolitiikasta vastaava helsinkiläinen Roosa Grönberg ja keskustanuorten 1. Kotimaan politiikka on ollut kuumaa sekin: hikeä on pukannut hallituksen tuskaisia ensiaskeleita seuratessa tilanteessa, jossa yhdessä tekemisen meininkiä tarvittaisiin enemmän kuin koskaan. TAPIOTA tukee puheenjohtajaksi keskustanuorten Pohjois-Pohjanmaan piiri. Uskon, että hänen linjansa vetää komissiossa äärivihreää linjaa heikensi ilmastotavoitteiden saavuttamista ja niihin sitoutumista. Keskustanuorten täytyy voida olla se yhteisö, jonka mukaan on mahdollisimman helppo tulla”, hän sanoo. Samalla olemme luoneet määrätietoisesti pohjaa järjestön kasvulle poliittisessa profiilissa, väkimäärässä ja toiminnassa mitattuna”, Tapio toteaa. lokakuuta Kuopiossa. ”Uskon, että politiikka sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen kyllä kiinnostavat nuoria, mutta poliittiset nuorisojärjestöt tuntuvat kaukaisilta. Kesän kotimaan tapahtumissa kiinnostuksen kohde numero yksi oli ennallistaminen
VIIME HALLITUSKAUDELLA KESKUSTA NÄKI LAKIESITYKSEN SYRJIVÄN OSAA SAAMELAISISTA. Aiottu aikataulu ei vaikuta viisaalta. VUOSIA SAAMELAISKÄRÄJILLÄ TOIMINEITA HENKILÖITÄ OLISI VOITU POISTAA VAALILUETTELOSTA. Kysehän on suomalaisesta lainsäädännöstä. TARKOITUS OLI VAHVISTAA SAAMELAISTEN OMAA OIKEUTTA MÄÄRITELLÄ, KETKÄ KUULUVAT ALKUPERÄISVÄESTÖÖN. Markus Lohi kansanedustaja (kesk.) Sa ara Sa vu sa lo Sh utt ers to ck 1. VIIME VAALIKAUDELLA PERUSSUOMALAISET VASTUSTI LAIN UUDISTAMISTA TOIMIKUNNAN ESITYKSEN POHJALTA. Saamelaiskäräjillä pitää ehdottomasti olla oikeus vaikuttaa maankäyttöön siltä osin kuin se kuuluu perustuslaissa säädetyn kielellisen ja kulttuurisen itsehallinnon alaan. Neljäs kerta toden sanoo…. Toinen kipukohta on pitkälle viety oikeus vaikuttaa alueen maankäyttöön. HALLITUS AIKOO TUODA SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN JÄLLEEN EDUSKUNTAAN TÄNÄ VUONNA. 4. 2. Säännösten pitää olla sopusoinnussa kunnallisen kaavoitusvallan kanssa. Toinen on valta poistaa vaaliluettelosta sinne aikaisemmin korkeimman hallintooikeuden päätöksellä hyväksyttyjä henkilöitä. UUTTA SAAMELAISKÄRÄJÄLAKIA ON YRITETTY KYMMENEN VUOTTA. Suomenmaa kysyi kiistellystä laista oikeusministeriltä ja lappilaiselta kansanedustajalta. PELKÄÄKÖ KESKUSTA, ETTÄ SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN MYÖTÄ SILLE KUULUNUTTA VALTAA ESIMERKIKSI MAANKÄYTÖSSÄ SIIRTYY SAAMELAISKÄRÄJILLE. Se tuntuu kohtuuttomalta. ONKO ESITYKSEEN TULOSSA JOTAIN OLEELLISIA MUUTOKSIA. MITEN AIOTTE VARMISTAA, ETTÄ POLIITTISIA INTOHIMOJA HERÄTTÄVÄ LAKIESITYS ETENEE VIHDOIN MAALIIN ASTI. Oikeusministeriön virkamiesarvion mukaan esitystä on pitkälti pidetty perustuslain ja kansainvälisten sopimusten kannalta asianmukaisena, mutta kuulemisissa tuli myös esille erilaisia huolia. MIKSI HALLITUS NOSTAA ASIAN TAAS ESIIN JA NÄIN KIIREESTI. Viime hallituskaudella laki kaatui perustuslakivaliokuntaan, joka ei ehtinyt saada mietintöään valmiiksi. Esityksessä on kaksi kipukohtaa. Muu maankäyttö ei saa vaarantaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja. Saamelaiskäräjälain uudistusprosessi on kestänyt todella pitkään. Olisi demokratian kannalta järkevää, että se voisi ottaa kantaa esitykseen. 1. AIEMMIN SAAMELAISKÄRÄJÄLAIN YMPÄRILLÄ RIIDELTIIN ETENKIN SIITÄ, KETKÄ OVAT SAAMELAISIA. On ikävää, että asiaan ei ole löytynyt vuosien saatossa ratkaisua, joka tyydyttäisi kaikkia osapuolia. EIKÖ LAISSA PITÄISI HUOMIOIDA MYÖS VÄHEMMISTÖT VÄHEMMISTÖJEN SISÄLLÄ. Nyt tosiaan on jo neljäs vaalikausi, jolla asiaa yritetään edistää. Esimerkkinä on noussut yhteistoimintaja neuvotteluvelvoite, joka on keskustelunalainen asia. Jälkimmäisestä löytyy varmasti kompromissi. Hallitusohjelma sisältää kirjauksen siitä, että esitys saamelaiskäräjälaista annetaan vuoden 2023 loppuun mennessä kansliapäällikkö Pekka Timosen toimikunnan työn pohjalta yhteistoiminnassa saamelaiskäräjien kanssa. Se pompahtaa aina pintaan. Eduskunnan tehtävä on kuitenkin varmistaa, että lainsäädännöllä ei syrjitä vähemmistöjen vähemmistöä ja että sisältö olisi kohtuullinen kaikille – ja sellainen, joka mieluummin vähentäisi ristiriitoja ja katkeruutta alueella kuin lisäisi niitä. Keväällä saamelaiskäräjät jo tältä osin ”otti lain omiin käsiinsä” ja poisti luettelosta KHO:n hyväksymiä jäseniä. 2. 3. Emme vastusta lähtökohtaisesti omaa oikeutta määrittelyyn. 4. Eduskuntaan tuotava lakiesitys tehdään yhteistyössä saamelaiskäräjien kanssa, joten yhteisymmärrys esityksen sisällöstä tulee saavuttaa. Edellisen esityksen pohjalta kuultiin lukuisia tahoja, muun muassa valtiosääntöoppineita perustuslakivaliokunnassa. 12 8.9.2023 TEKSTI: HENNA LAMMI Saamelaiskäräjälaki on kuin pullonkorkki. MILLAISIA. MITEN KESKUSTA SUHTAUTUU ASIAAN. Leena Meri oikeusministeri (ps.) Pe ru ssu om ala ise t. SAAMELAISKÄRÄJÄLAKI HAUDATTIIN VIIME HALLITUSKAUDELLA. MIKSI KESKUSTA VASTUSTAA SITÄ. Olisi hyvä, että asia saataisiin vihdoin ratkaistua. Myös oikeusvaltioperiaatteita tulee soveltaa saamelaiskäräjälakiin. MILLAISIA MUUTOKSIA SAAMELAISKÄRÄJÄLAKIIN PITÄISI TEHDÄ, ETTÄ KESKUSTA VOISI SEN HYVÄKSYÄ. 3. Asiaa kannattaisi valmistella huolella, jotta sisältö hyväksyttäisiin mahdollisimman laajalla enemmistöllä eduskunnassa. Lakiesityksen viimeistely tapahtuu lähiaikoina, joten on ennenaikaista ottaa kantaa esityksen tarkkaan sisältöön. Saamelaiskäräjävaalit pidetään tänä syksynä, ja uuden valittavan saamelaiskäräjien toimikausi alkaa ensi vuoden alusta. Tulisiko vihdoin valmista. Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo tuoda lain eduskunnalle vielä tänä vuonna
Liikkuminen yleisesti tuo sopivaa tasapainoa ajatustyöhön, ja pyrin löytämään sille aikaa kiireenkin keskellä yhä enemmän. SAIT KEVÄÄN EDUSKUNTAVAALEISSA VAJAAT 2 000 ÄÄNTÄ, MIKÄ EI RIITTÄNYT LÄPIMENOON. MIKÄ ON PARAS TAPA RENTOUTUA LUOTTAMUSTOIMIEN JA KIIVAAN TYÖTAHDIN LOMASSA. Laura Hämäläinen Mikkelin ja Helsingin väliä suhaava Laura Hämäläinen oppi kevään vaalikampanjasta rohkeutta ja heittäytymistä. Teekuppeja kiireen keskellä OLET MIKKELIN KAUPUNGINVALTUUSTON 1. Hallituksen alkutaival on näyttänyt myrskyiseltä, eikä poutaa ole näkyvissä. Lähes varma tapa on kuitenkin se, että juon kupillisen teetä ulkona. Pitää uskaltaa heittäytyä ja laittaa itsensä likoon niiden asioiden puolesta, joita tahtoo viedä eteenpäin. Kylmä vesi, korkeat mäet ja kuoppaiset polut tarjosivat juuri sitä. Keskustan osalta on tehtävä terävää oppositiopolitiikkaa, jossa puolue onnistuu erottautumaan asialla, keskustan omalla vahvalla linjalla. Retkeily. Oli se sitten patikkapolun päässä siintävällä laavulla tai koirien kanssa iltakävelyllä pitkän päivän jälkeen.. Mutta ehkä se järvenranta – erityisesti eräs kallioisen rannan piilopirtti – vie voiton. MILLAINEN KOKEMUS SE OLI. Mikkelin tori ihmisten keskellä tai järven ranta kaikessa rauhassa. Kirjoittaminen. Riippuen aina päivästä. MILLAISTA POLITIIKAN SYKSYÄ ODOTAT. VARAPUHEENJOHTAJA JA ETELÄSAVON ALUEVALTUUTETTU. MITÄ OPPEJA SAIT SEURAAVAA KAMPANJAA VARTEN. OSALLISTUIT HEINÄKUUSSA LEVI EXTREME TRIATHLONIIN. Ruoanlaitto. MIKÄ ON LEMPIPAIKKASI KOTISEUDULLASI. Rohkeutta. TYÖSKENTELET ANTTI KAIKKOSEN JA KATRI KULMUNIN EDUSKUNTA-AVUSTAJANA. Joskus se kantaa pidemmälle, joskus se tuo erilaisia oppeja elämään. Maalaaminen. 8.9.2023 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu Äärinationalistisen militantin viesti Wagner-sotilaille: Pysäytetään verinen lihamylly, marssitaan Moskovaan (25.8.2023) TEKSTI: KATARIINA LANKINEN KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Mutta koskaan se ei mene hukkaan. Kaikista tärkeintä on tasapaino näiden kahden välillä. Tykkään haastaa itseäni
Junttaa tukevat mielenosoittajat heiluttivat Venäjän lippuja Nigerin ja Ranskan lentotukikohtien edustalla.. 14 8.9.2023 P hil l M ag ak oe / AF P / L e ht ik u va AF P / L e ht iku v a N ata l ia K o l e s nik ov a / A FP / L e ht i ku va Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN IDALIA ISKI. Myrsky aiheutti tulvia rannikkoalueille ja jätti lähes 264 000 floridalaista ilman sähköä. Surijat ovat vierailleet Pietarissa sijaitsevalla Porohovskojen hautausmaalla jättämässä Wagnerpomolle jäähyväisensä. HÄÄTÖ SUURLÄHETTILÄÄLLE. Länsiafrikkalaisessa Nigerissä vallan kaapannut sotilasjuntta uhkaa häätää Ranskan suurlähettilään maasta, tarvittaessa jopa poliisivoimin. Ranskalla on Nigerissä noin 1 500 sotilasta, joiden tarkoituksena on auttaa taistelussa Sahelin alueen jihadistiryhmittymiä vastaan. Hirmumyrsky Idalia iski viime viikolla Floridaan kolmosluokan hurrikaanina. Venäjän federaation tutkintakomitea vahvisti elokuun lopulla, että Wagner-palkkasotilasyhtiön johtaja Jevgeni Prigozhin on kuollut Moskovan lähellä tapahtuneessa lentoturmassa. Brasiliasta, Venäjästä, Intiasta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta koostuvaan BRICS-maiden ryhmään liittyy ensi vuoden alusta kuusi uutta maata: Argentiina, Etiopia, Iran, SaudiArabia, Egypti ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Tutkijoiden mukaan Meksikonlahdella käynnissä oleva merellinen lämpöaalto on yksi hurrikaaneja ruokkivista tekijöistä. Wagnerin lehdistöpalvelun mukaan Prigozhinin muistoksi on pidetty yksityinen seremonia. Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa luovutti Kiinan presidentti Xi Jinpingille kunniamerkin BRICS-maiden elokuisen tapaamisen yhteydessä Etelä-Afrikassa. Sean Rayford / AFP / Lehtikuva BRICS-RYHMITTYMÄ KASVAA. KUOLEMA LENTOTURMASSA
Tekoäly, teknologia ja uudet innovaatiot jatkavat monien ongelmien ratkaisemista, mikä on upeaa, mutta täysin ongelmattomia nekään eivät ole. Jos jokin on vahvistunut kuudessa vuodessa, on se ymmärrys siitä, kuinka yhteen kietoutuneita maailmamme ilmiöt ovat. Vaaliväittelyiden kestoaiheina ovat eriarvoistuminen, terveydenhuollon tola ja elinkustannusten nousu. Ilmastonmuutos huolettaa ihmisiä, olivatpa kyseessä Kapkaupungin kuihtuvat vesilähteet, Senegalin viivästyvät satokaudet tai Uuden-Seelannin tulvat. Nipistääkö inflaatio kukkaroamme vai olemmeko jo ahdingossa. Yksi asia, jota näiden vuosien aikana olen toistuvasti ihmetellyt, on se, kuinka toisten asemaan asettuminen erilaisuuksien yli on erityisen hankalaa. Erilaisissa lähtökohdissa ja yhteen kietoutuneessa maailmassa suurin potentiaali on toisilta oppimisessa. Kun pohdin vuosien aikana kirjoittamiani aiheita, moni niistä olisi silti aivan yhtä ajankohtainen tänään riippumatta siitä, missä kotini on. Puhummeko rasismista rakenteellisen valta-aseman omaavana vai Etelä-Afrikan apartheidin, rotusorron, karmeuden kärsineenä. Tämä tuntuu usein unohtuvan, etenkin kun sosiaalisen median kärjistyneitä keskusteluja seuraa. 8.9.2023 15 KIRJOITIN ensimmäisen kolumnini Suomenmaahan kuusi vuotta sitten Etelä-Afrikasta, ja nyt kirjoitan viimeistäni Uuden-Seelannin Wellingtonissa. Suuret ratkottavat ongelmat ovat lopulta tahdon ja asenteiden varassa. Olemme jo kaupallistaneet avaruusmatkailunkin. Urheilun saralla olemme todistaneet naisten rugbyn tai jalkapallon nostavan naisten asemaa urheilussa. On ollut kunnia saada kirjoittaa havainnoistani maailmalla omista lähtökohdistani peilaten — kiitos teille Suomenmaan lukijat! Hannele Tulkki-Williams Wellington hannele.tulkki@gmail.com @HanneleTulkki Aika on suhteellista, ja maailma pieni. Kuudessa vuodessa Afrikan maanosa on vaihtunut Tyynenmeren alueeseen, maailman jokaisen kolkan on kolunnut pandemia, tekoäly on jättämässä yhtä suuren jäljen ihmiskuntaan kuin internetin nousu aikoinaan, ja milleniaalisukupolvikin on joutunut kokemaan inflaation ankeat vaikutukset. Vaikka kaikkien edellä mainittujen asioiden vaikutukset koskevat meitä jokaista, erilaista on se, mistä lähtökohdista niitä tarkastelemme. Tarkastelemmeko maailman konflikteja turvallisen etäisyyden päästä vai kamppailemmeko hengestämme ja kansamme kohtalosta. OLIPA kotini sitten Suomessa, Etelä-Afrikassa, Senegalissa tai Uudessa-Seelannissa, edellä mainitut aiheet vaikuttavat kaikkialla. Äkkiseltään tuntuu, että kyseisessä ajassa on tapahtunut valtavasti, ja niin onkin. PYSTYMME kuitenkin lukemattomiin asioihin, jos vain haluamme. Maanviljelijät kaikkialla pohtivat seuraavaa satoa, oli kyse sitten viljelystä omiin tarpeisiin tai globaaliin vientiin. Siksi tarvitsemme yksittäisten ihmisten tarinoita eri puolilta maailmaa, jotta näemme ja muistamme, kuinka samanlaisia ne ovat omiemme kanssa kaikista erilaisuuksista huolimatta. Uutisista joudumme kuitenkin lukemaan naisten kokemasta ahdistelusta ja jäämme pohtimaan, miksi tasa-arvoa on niin vaikea saavuttaa
“Ihmisistähän tässä on kyse. “Sain todella paljon positiivista palautetta siitä. MTK:ssakaan ei ollut kyse maaseudun edunvalvonnasta vaan siitä, mikä siellä asuville ihmisille on parasta.” Siksi Kallio toivoi keskustan menevän hallitukseen, tai ainakin osallistuvan avoimin mielin hallitusneuvotteluihin. Hän haluaa, että poliitikkojen joukossa. “Keskustan kannatuksesta aina välillä kysytään, mutta en minä jaksa siitä stressata.” “Joskus on sellainen olo, että puoluepolitiikka on pilannut politiikan.” Puolue on ennen kaikkea väline ihmisten asioiden ajamiseen, Kallio sanoo. Hän haluaa, että metsänomistajat saavat käyttää metsäänsä kestävästi ja saavat siitä toimeentulon. “Se on aika mahdoton alue, sillä se ulottuu Itä-Uudeltamaalta Savonrannan perukoille.” Kallio luettelee tukun asioita, joihin hän haluaa politiikassa vaikuttaa. Kallio asuu Etelä-Savon Anttolassa, mutta ei ehtinyt ilmoittautua paikallisen keskustapiirin ehdokaslistalle ennen sen täyttymistä. “Mutta hallitus on tietysti se paikka, jossa päätökset tehdään.” KALLIOLLA ei ollut suurta pyrkyä kansanedustajaksi. TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVAT: JARI LAUKKANEN Henkilö Taajamamerkkiä kuoppaamassa K eskustan uuden kansanedustajan Vesa Kallion sanoja olisi vaikea kuvitella politiikassa pitkään marinoituneen ihmisen suuhun. Hän lähti ehdolle vasta, kun näki todelliset mahdollisuudet läpimenoon. Vuoden 2015 vaalipiiriuudistuksessa käyttöön otetun Kaakkois-Suomen vaalipiirin kahdella keskustaedustalla on nyt isot alueet hoidettavana. 16 8.9.2023 Tuore kansanedustaja Vesa Kallio haluaa purkaa keinotekoiset rajat kaupungin ja maaseudun väliltä. Se hetki koitti, kun eteläsavolainen keskustakonkari Jari Leppä päätti jättää eduskunnan. Mutta puoluejohto päätti oppositioon menosta, joten asia on siltä osin selvä.” Kallion mukaan asiaa on turha enää vatvoa. Itä-Savon Keskustan listalta tarjottiin paikkaa, ja sen molemmat ehdokkaat Kallio ja Hanna Kosonen menivät läpi. Vastaava tilanne oli hänen edellisessä työssään Etelä-Savon MTK:n toiminnanjohtajana
8.9.2023 17 Vesa Kallio koki, että eduskuntaan kaivattiin maatalouden osaamista.
MTK:ssa Kallio huomasi, että politiikassa ladattiin liiankin suuria odotuksia siihen, miten elintarvikeketjua voisi oikaista alkutuottajan eduksi. “Kaikki tämä on tehnyt sen, etten jaksa pahoittaa mieltäni kovin herkästi.” Kun Kallio oli tehnyt päätöksensä eduskuntaan pyrkimisestä, vaimo totesi WhatsApp-viestissä, että “sinusta tulisi hyvä kansanedustaja”. Vesa Kallio on onnellinen, kun vaimo on vakavan sairastumisen jälkeen taas lähes terve. Se on pätenyt muussakin työelämässä. “Mitään ei ollut paljon, mutta kaikkea oli vähän.” Kallio oppi jo varhain, että hyvä torikauppias on sosiaalinen ja suulas, mutta jaksaa myös kuunnella ihmisiä. Vihreä siirtymä vaatii myös liikkumisen sähköistymistä ja uusiutuvaa energiaa, ja EU:lla on nyt valtava paine saada kriittisiä raaka-aineita kaiken tämän toteuttamiseen. “Monessa kohtaa ajattelin, että jos pääministeri ( Sanna Marin) olisi ollut vahvempi johtaja, hän olisi sanonut, että nyt tehdään näin ja mennään eteenpäin. Hallituksessa vellonut rasismikohu on vain alleviivannut sitä. Lainsäädäntö on vaikea työkalu, jos kauppa ei halua toimia reilusti. Harva asia maailmassa on kuitenkaan yksinkertainen.” Kallio perehtyi esimerkiksi siihen, miten bensan hinta muodostuu. Kallion vaimo työskentelee Tampereella osa-aikaisesti lääkärinä. “Muut puolueet ovat niin kaukana itsestäni arvokysymyksissä – myös siinä, miten niissä arvotetaan ihmisiä sen mukaan, missä he asuvat tai mihin heillä on varaa.” KALLIO opiskeli maatalouspolitiikkaa Helsingin yliopistossa ja toimi hetken tutkijanakin. “Ei se ole ratkaisu maatalouden kannattavuuteen, että siirrytään aina vain isompiin tilakokoihin.” Kallio toteaa, että harvojen, suurien maatilojen maa on alttiimpi myös epidemioille ja siten huoltovarmuudelle. Asia liittyy myös vahvasti niihin toimeentulon lähteisiin, joita Venäjän lähistöllä Itä-Suomessa näinä aikoina tarvitaan. Se olisi sitten joku muu talousjärjestelmä ja poliittinen järjestelmä.” Kallio huomauttaa, että ulkomaiset elintarvikkeet ovat tulleet rytinällä kauppoihin reilun 10 vuoden aikana, mutta vienti ei ole samalla tavalla kohentunut. “Me pärjäämme joko yhdessä tai emme pärjää ollenkaan. Ei saa tyrkyttää itseään, mutta pitää olla läsnä.” VESA KALLIO pitää kummallisena sitä, että sanomalehdessä saatetaan hehkuttaa kotimaisia raaka-aineita ruoanlaitossa, mutta samaisen lehden ympäristöuutisessa maataloutta syytetäänkin vesistöjen ja maaperän tuhoamisesta. Lisäksi vaimon poika kamppaili syövän kanssa, mutta on voiton puolella. Eihän meillä maailman mittakaavassa edes ole kunnon kaupunkeja. “Samoin fossiilisen energian käytöstä pyritään eroon, mutta samalla kritisoidaan metsätaloutta”, Kallio päivittelee. Hän kokee, että liian monen mielestä Suomi on yhtä kuin Helsinki, Tampere ja Turku. Siinä eivät paina ennallistamiset eivätkä mitkään mitään.” Lähdin politiikkaan, jotta ihmisten ei tarvitsisi muuttaa kotoaan sen takia, että Suomessa tehdään niin eriarvoistavia poliittisia päätöksiä.. “Ja voi hyvänen aika, että se on monimutkainen asia. Ei ole kauan siitä, kun mies joutui katsomaan, kuinka maratoninkin aiemmin juossut vaimo jaksoi hädin tuskin kävellä sängystä kylpyhuoneeseen. Itä-Suomessa peltoa on harvassa ja pienissä kuvioissa, joten suuruuden ihannointi ei siellä aina toimi. Sitten tehdään vaalivideo, jossa ajetaan rinkiä torilla ja luvataan, että bensan hinta laskee. “Eräs kenraaliluutnantti sanoi, että jos Itä-Suomella ei ole tulevaisuutta, Suomella ei ole turvallisuutta.” Kallio toimi vanhempiensa pienen maatilan jatkajana Kangasniemellä parinkymmenen vuoden ajan. “Eikä hän sano sellaista, mitä ei tarkoita.” VIIME VAALIKAUTTA Kallio katseli politiikan ulkopuolelta. “Itäja Kaakkois-Suomessa ei kauheasti niitä toimeentulon lähteitä ole.” VESA KALLIOLLA on tapana kutsua taajamamerkkiä Suomen turhimmaksi liikennemerkiksi, koska se luo turhaa vastakkainasettelua kaupunkien ja maaseudun välille. Täältä Tampereeltakin olet hyvin nopeasti maaseudulla.” Haastattelupaikkana toimii Tampere, koska keskustan eduskuntaryhmä valmistautui siellä politiikan syksyyn. Hänestä näytti, että keskusta jäi hallituksessa aika yksin. “Kysyin valiokunnassa kuultavana olleilta asiantuntijoilta, että miten iso kuoppa Suomeen aiotaan kaivaa. “Lähdin politiikkaan, jotta ihmisten ei tarvitsisi muuttaa kotoaan sen takia, että Suomessa tehdään niin eriarvoistavia poliittisia päätöksiä”, Kallio kiteyttää. Sukkelimmin suomalainen tekee myös ilmastotekoja, kun lopettaa tuontituotteiden ostamisen.” KALLIO kritisoi voimakkaasti Suomen maatalouden keskittymistä länteen ja lounaaseen. Se merkitsee voimakasta kaivostoiminnan kasvua. Mutta homma meni keskustan ja vihreiden väliseen tappeluun, ja pääministeri seurasi sitä katseella.” Kallio ei voisi “missään tapauksessa” kuvitella edustavansa muuta puoluetta kuin keskustaa. “Perussuomalaisillahan on se, että monimutkaisiin ongelmiin annetaan yksinkertaisia vastauksia. “Kyllähän se vaikuttaa, jos euromääräisesti tulee miljardien eurojen ero tuontiin ja vientiin. Se on aihe, josta Kallio kiihtyy. 18 8.9.2023 olisi enemmän maaseudun asioita ymmärtäviä ihmisiä. Siinä oppi analyyttistä ajattelua. Vanhemmat aloittivat torikauppiaina jo 70-luvulla, Jyväskylän torilla myytiin lähes kaikkea mitä maassa, puussa ja pensaassa kasvoi. “Ihmiset huomaavat aika nopeasti, voiko sinua lähestyä vai ei. “Kun eletään kuitenkin vapaassa markkinataloudessa ja länsimaisessa vapaassa järjestelmässä, niin elintarvikeketjussa jonkun toimijan pakottaminen johonkin on aika vaikeaa. Eduskunnassa hän vaikuttaa ympäristövaliokunnassa sekä varajäsenenä talousja tarkastusvaliokunnissa. Se on päätöntä, äänestäjien huijaamista suoraan sanottuna.” Kallio sanoo olevansa itse siinä määrin realisti, ettei hän luvannut kampanjassaan muuta kuin tehdä kansanedustajana parhaansa. “EU haluaa estää meiltä metsien käytön, mutta samaan aikaan se ajaa kuin käärmettä pyssyyn sitä, että mineraaleja pitäisi saada kaivaa ihan miten huvittaa”, Kallio sanoo
8.9.2023 19 Vesa Kallio pitää äänestäjien huijaamisena sitä, että monimutkaisiin asioihin annetaan liian yksinkertaisia vastauksia.
Politiikka leimaa. Toisaalta politiikka antaa verkostoja ja monenlaisia työelämätaitoja. TEKSTI: HENNA LAMMI. 20 8.9.2023 Valo ja varjo Reportaasi Poliittinen aktiivisuus ei aina ole meriitti työnhaussa. Ilmiöön ovat törmänneet niin paikallisvaikuttajat kuin entiset kansanedustajat