Suomenmaa 8.4.2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / HUHTIKUU 2022 / 10,90 € Olli Rehn Suomikriitikkona Vieraskolumni Kirjat Symbolisilla eleillä Ukrainan tukena Ajassa Puoluevaltuutetut toivovat Nato-malttia VENÄJÄ MUUTTUI ASKEL KERRALLAAN Entinen suurlähettiläs Hannu Himanen todisti Putinin uutta tulemista
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 8.4. 14 Turvallisuusunionille olisi tilausta. 2022 Maariski huolestuttaa yrityksiä, keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen sanoo s
Nykykoulu on mullistunut, mutta onko se mennyt pilalle. 30 Henkilö Näissä oloissa asioita pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. 24 Reportaasi Santeri Ala-Röyskö oli vuosia puhumatta s. s. 47 Aila ja Hannu Heikkilä lähtivät poliisiuran päätyttyä töihin tunturiin s. 32 Töissä eläkkeellä. Juha Pylväs s. Tärkeimpiä asioita ovat nyt ruoka, turva, työ ja tasa-arvo. 44 Elämä Aila Paloniemi aikoo olla aktiivinen aluevaltuustossa s
Suomella on ollut naapurimaana erityinen suhde Venäjään. Isoja päätöksiä on kyettävä tekemään lyhyessä ajassa ja kovassa paineessa. Sota on vaikuttanut radikaalisti myös päättäjien ja kansalaisten tapaan suhtautua Venäjään. Toisin kuin Krimin ja Donbassin alueiden valtauksien yhteydessä tämä taktiikka ei toiminut toivotulla tavalla – päinvastoin. Päättäjien vastuu muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on poikkeuksellisen suuri. Täällä on luotettu vahvasti kanssakäymiseen rajanaapurin kanssa. Eurooppa ja länsimaat ovat nyt kääntyneet yhtenä rintamana Venäjää vastaan. Valtaosa suomalaisista on kääntynyt Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen takia Nato-jäsenyyden kannattajaksi. Suuri käännös näkyy myös keskustan kannattajien keskuudessa. Ennen Venäjän sotatoimia vain pieni vähemmistö keskustalaisista liputti jäsenyyden puolesta. Tämä kertoo karua kieltään siitä, kuinka pettyneitä kansalaiset ovat Venäjän sotatoimiin Ukrainassa. Nyt tilanne on muuttunut päälaelleen. Naamiot eivät ole pudonneet vain Suomessa. Nyt valtaosa puolueen äänestäjistä puoltaa Nato-jäsenyyttä. Tehtävä ei ole helppo, mutta juuri tätä varten kansanedustajat ovat saaneet valtakirjan kansalta. Venäjälle EU-maiden ryhdikkyys on varmasti ollut suuri yllätys. Juuri tästä syystä suurin osa suomalaisista on ollut näihin päiviin asti Nato-jäsenyyttä vastaan. Tämän on todennut myös presidentti Sauli Niinistö. Tällaista yhtenäisyyttä ei ollut näköpiirissä ennen Venäjän hyökkäystä. Venäjän ja sen johtajan Vladimir Putinin toiminta on niin arvaamatonta, että sen varaan on mahdotonta rakentaa luottamuksellista suhdetta. EU ei ole ollut vuosikausiin näin yhtenäinen. Hyvien suhteiden on uskottu tuovan turvaa 1 320 kilometriä pitkälle yhteiselle rajalle. Venäjän johtajan lausuntoja on pidetty ”rehentelyinä” ja siksi vaarattomina. Toimivaa yhteistyötä ei ole haluttu rikkoa ulkopoliittisilla manöövereillä kuten Nato-jäsenyydellä. Useat eri mielipidemittaukset ovat vahvistaneet muutoksen. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 8.4.2022 Suomi ja Eurooppa ovat uuden edessä Pääkirjoitus V enäjän hyökkäys Ukrainaan muutti peruuttamattomasti Euroopan ulkoja turvallisuuspoliittista ilmapiiriä. Suomen entinen Venäjän suurlähettiläs Hannu Himanen kertoo tässä lehdessä julkaistavassa haastattelussa, että länsimaat eivät ole ottaneet riittävän vakavasti Putinin puheita. Ennen Ukrainan sotaa Venäjä pyrki tietoisesti lisäämään ristiriitoja eri EU-maiden välillä. G eo rg H oc hm uth / AF P / Le hti ku va Puheet rauhanomaisesta rinnakkaiselosta suuren itänaapurin kanssa ovat loppuneet kuin seinään.. Viestin painoarvoa korostaa, että sen sanoo henkilö, jolla on ollut poikkeuksellisen hyvä suhde Putiniin. Puheet rauhanomaisesta rinnakkaiselosta suuren itänaapurin kanssa ovat loppuneet Suomessakin kuin seinään
Olinhan siellä seassa minäkin. Poliittisesti Putinin hylkiö-Venäjälle ei pidä silti antaa periksi tuumaakaan. Nato-keskustelu jäi kiertämään uuvuttavaa kehää vuosikymmeniksi. Itse ehdin jo tottua ajatukseen, ettei Suomesta tule koskaan sotilasliiton jäsentä. Järkyttyneet suomalaiset ovat potkaisseet päättäjänsä liikkeelle realisoimaan arvoltaan silmissä hupenevaa Suomen ”Nato-optiota”. Nahkatakkimafiosojen pyörittämäksi villiksi idäksi muuttunut maa ei enää tuottanut varomattomien vodkaturistien kolkkaamista kummempaa turvallisuusuhkaa. Häikäilemättömän roistovaltion peijaisissa ei ainakaan Puna-armeijan kuorolaulantaa Senaatintorilla kuulla. Kylmän sodan aikakautta pyyhittiin historiaan kieli poskessa ja hymyssä suin. Jäsenyyttä olisi voitu juhlistaa vaikkapa Senaatintorin ”Total Balalaika Shown” kakkososalla. Vladimir Putinin neostalinistiselle Neuvostoliitto 2.0:lle tällaista kohtelua ei ole luvassa. Suomea jäyti vielä syvä lama, mutta Venäjä ei enää ahdistanut. Silloinen poliittinen pääoma hupeni EU-projektiin viimeistä kolikkoa myöten. Lähtökohdaksi sopii vaikkapa demarikonkari Eero Heinäluoman Helsingin Sanomissa esittämä malli: Venäjän on pyydettävä polvillaan anteeksi tapahtunutta ja osoitettava teoillaan toisen maailmansodan jälkeisen Saksan tapaan, ettei tällaista nähdä enää koskaan. Ellei sota leviä, Naton jäsenyydestä voi tulla totta piankin. Suojautua voi parhaiten hankkiutumalla Naton viidennen artiklan turviin, jos ovi vielä auki on – seurasipa siitä Venäjän suunnalta millaista ”ilkeyttä” tahansa. Jättilavalla kotimainen huumoriyhtye Leningrad Cowboys ja Puna-armeijan kuoro hoilasivat yhdessä kuluneimpia rock-klassikoita ja venäläisiä ikivihreitä. KAIKEN kaaoksen keskellä on hyvin surullista, että Suomen ja Venäjän välille sotien jälkeen rakennetut naapurisuhteet ovat tuhoutuneet pitkiksi ajoiksi. Hämmentävän spektaakkelin musiikillisesta annista voi olla montaakin mieltä, mutta uniikin tunnelman muistaa jokainen paikalla ollut. Venäjän edeltäjälle Neuvostoliitolle Mihail Gorbatshovin uudistuspolitiikka pohjusti sentään melko ihmiskasvoisen lopun. 5 8.4.2022 Toimittajalta KESÄKUUSSA 1993 Helsingin Senaatintorille ahtautui kymmeniä tuhansia ihmisiä suurta huomiota herättäneeseen ilmaiskonserttiin. HAKUPAPERIT jäivät täyttämättä, mutta ei Natoon liittymiselle ollut vielä edellytyksiäkään. Aika hakemukselle oli aina väärä, satoi tai paistoi. Pekka Pohjolainen Spektaakkeli Senaatintorilla. Jos hakemus Natoon olisi saatu aikaiseksi tuolloin, Boris Jeltsinin Venäjä olisi tuskin juuri kulmakarvojaan kohottanut. Kansan tukea ei ollut, eikä esilaulajiksi halukkaita poliittisia johtajia. Seuraajavaltio saattoi jatkaa eteenpäin kansainvälisen yhteisön täyspainoisena jäsenenä. Ja sitten, yhtäkkiä, Venäjän barbaarinen Ukrainansotaretki muuttikin kaiken. Naapurissa sekoilee nyt aggressiivinen ja epävakaa isovenäläinen tyrannia, johon ei voi luottaa tippaakaan
”Ajankohtaa jäsenyyden hakemiselle tulisi kuitenkin harkita, ja jäsenyyden tulisi olla saman tyyppinen kuin Norjalla”, puoluevaltuutettu kirjoittaa. Monessa vastauksessa korostuu maltti sekä luottamus päättäjiin, joilla on käytettävissään kaikki tieto asiasta. ”Turvallisuustilanteessa Nato-ratkaisu houkuttelee, mutta toisaalta ajattelen, että Suomi on nyt ja aina Venäjän naapurimaa. 6 8.4.2022 Keskustan puoluevaltuutetut toivovat Suomenmaan kyselyssä lisätoimia maatalouden kannattavuuden eteen HIEMAN alle puolet Suomenmaan kyselyyn vastanneista keskustan puoluevaltuutetuista haluaisi viedä Suomen sotilasliitto Naton jäseneksi Vastaajista 46 prosenttia on Natoon liittymisen kannalla, 21 prosenttia vastustaa ja kolmasosa ei osaa sanoa kantaansa asiaan. ”Nato-keskustelussa vaihtoehdottomuus on häiritsevää. Kukin vastaaja sai valita kolme ministeriä 19:stä. Hänet lukee parhaimmin onnistuneisiin ministereihin kymmenen prosenttia vastaajista. Keskustalaisten ulkopuolelta kiitetyin ministeri on pääministeri Sanna Marin (sd.). ”Tällaisen yksittäisen kansalaisen on mahdoton sanoa, mikä on oikea ratkaisu. Peräti 94 prosenttia vastaajista nimeää Kaikkosen onnistuneimpien ministerien joukkoon. Muista keskustaministereistä elinkeinoministeri Mika Lintilä saa 44, tiedeja kulttuuriministeri Antti Kurvinen 38 sekä maaja metsätalousministeri Jari Leppä 35 prosentin tuen. Vaikuttaa siltä, että Suomen ulkoja turvallisuuspoliittinen ratkaisu on joko olla Natossa tai suomettuneena rähmällään itään”, yksi vastaaja harmittelee. KRIISIAIKA näyttäytyy vastaajien keskuudessa myös luottamuksena turvallisuuspolitiikan johtajiin. Kaikkiin naapurimaihin olisi säilytettävä toimivat suhteet”, toinen pohtii. Kysymykseen tasavallan presidentti Sauli Niinistön onnistumisessa tehtävässään kukaan ei antanut kahdeksikkoa huonompaa kouluarvosanaa. Keskiarvoksi Niinistö sai 9,2. Heikoimmin onnistuneita kolmea ministeriä kysyttäessä vihreiden ministerit ulkoministeri Pekka Haavistoa lukuun ottamatta TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: SAARA SAVUSALO Ajassa Vihreille moitteita, Niinistölle kiitosta, puolet haluaa Natoon. Nyt Ukrainan sodan melskeessä tunteet vaikuttavat ja järki on jäänyt taka-alalle”, eräs puoluevaltuutettu arvioi. ”Nato-jäsenyys parantaisi Suomen asemaa suhteessa mahdollisiin uhkiin”, toinen näkee. Kaikkosen perässä seuraa 58 prosentin kiitokset saava keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko. ”Hoitanut tehtävänsä erittäin hyvin kansan yhdistäjänä, maltillisena ”järkenä” sekä näkökulmien esittäjänä kriisien aikana.” ”Harmi olla osa tätä jopa henkilökultin palvonnaksi mennyttä Sauli Niinistö -huumaa, mutta kyllähän fakta on se, että Niinistö on perustuslain määrittelemän presidentin tehtävän hoitanut erinomaisesti.” Onnistuneimpana ministerinä keskustan puoluevaltuutetut pitävät puolustusministeri Antti Kaikkosta (kesk.). Naton kannattajat muistuttavat sen tarjoamista turvatakuista
25 prosenttia pitää toimia riittävinä, 29 ei ota kantaa. Liian liberaalina hallituksen politiikkaa pitää alle viidesosa vastaajista. KOKONAISUUDESSAAN hallitus saa keskustan puoluevaltuuston jäseniltä tyydyttävän kouluarvosanan, seitsemän ja puoli. Näin vastaa 46 prosenttia. Erittäin tyytymätön ei ole kukaan, erittäin tyytyväisiä on muutama. Reilu kolmasosa on sitä mieltä, että hallituksen politiikka on liian vasemmistolaista. Kentän kiertämistä Lohelta olisi toivottu enemmän, mutta toisaalta hän saa kiitosta mediaesiintymisestään. 7 8.4.2022 saavat eniten moitteita. Oletko tyytyväinen Suomen päätökseen antaa Ukrainalle aseellista apua. Heikoimmin onnistuneena puoluevaltuutetut pitävät ympäristöministeri Emma Karia, jonka listalleen ottaa peräti 75 prosenttia vastaajista. Hallitus päätti maaliskuussa 300 miljoonan euron tukipaketista maataloudelle. Honkosen arvosanaa 7,9 seuraa Riikka Pakarinen keskiarvonaan 7,3. Markus Lohi saa arvosanakseen 7,1. Pitäisikö Suomen liittyä Natoon. Varapuheenjohtajista ainoaa, joka ei istu eduskunnassa, kuvataan näkymättömäksi. Pylvään lausuntoja on muutaman kerran syytetty julkisuudessa harkitsemattomuudesta, ja myös puoluevaltuutetut toivovat, että ryhmyri katsoisi tarkemmin, mitä sanoo. Peräti 90 prosenttia vastaajista on tyytyväinen Suomen päätökseen antaa aseapua Ukrainalle. Melko tyytymättömiä on 15 prosenttia vastaajista. Kakkosena tulee puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko arvosananaan 8,3. Heistä puoluevaltuutetut katsovat Petri Honkosen suoriutuneen parhaiten. Perässä seuraavat SDP:n liikenneministeri Timo Harakka (29 prosenttia) ja RKP:n Pohjoismaisen yhteistyön ja tasaarvon ministeri Thomas Blomqvist (23 prosenttia). Häntä kiitetään muun muassa puoluevaltuuston työskentelyn uudistamisesta. ”Sanoittaa parhaiten puoluejohdosta kentän tuntoja”, vastaaja kehuu. Sopivaa hallituspolitiikka on tällä akselilla 70 prosentin mielestä, kun liian konservatiivisena sitä ei pidä kukaan. ”Lannoitteiden riittävyys ja kohtuuhintainen saatavuus on turvattava tulevalle kasvukaudelle valtion toimesta”, toinen vetoaa. Arvioi asteikolla 4-10 presidentti Sauli Niinistön onnistumista 46,12 % Kyllä 90,38 % 25,00 % 32,62 % En osaa sanoa 3,85 % 28,85 % 21,15 % Ei 5,77 % 46,15 % 4 5 6 7 8 9 10 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 10: 32,69 % 9: 55,77 % 8: 11,54 % Kyllä En osaa sanoa En Kyllä En osaa sanoa Eivät. Keskustan arvojen näkymiseen hallituksessa he ovat melko tyytyväisiä. Hänen kouluarvosanojensa keskiarvo on 8,5. Noin puolet vastaajista ei pidä hallituksen toimia kriisissä olevan maatalouden tukemiseksi riittävinä. Maatalouden kannattavuuden pitkään jatkunut heikentyminen on seurausta jo pitkään harjoitetusta ylikansallisesta ja kansallisesta politiikasta, jossa ruoantuotanto eikä ruoka saa ansaitsemaansa arvostusta”, eräs puoluevaltuutettu toteaa. Kukaan ei pidä hallituksen politiikkaa liian oikeistolaisena. Parhaiten valtuutettujen mielestä on onnistunut puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Varapuheenjohtajan painolastina vastaajien mielissä on esimerkiksi pyrkiminen Lapin hyvinvointialuejohtajan virkaan, johon valituksi tuleminen tarkoittaisi puoluepolitiikan jättämistä. Toinen vihreä ministeri, sisäministeri Krista Mikkonen on 58 prosentin valinta. ”Tukipaketti on laastaria avohaavaan. NATON lisäksi Suomenmaa kysyi puoluevaltuutetuilta kahdesta muusta pinnalla olevasta asiasta. Hallitus on kertonut valmistelevansa maataloudelle pikaisesti noin 300 miljoonan euron tukipakettia. Vihreiden kädenjälki myös näkyy liikaa hallituksessa monen vastaajan mielestä. Kolmoseksi yltää puoluevaltuuston puheenjohtaja Liina Tiusanen arvosanalla 8,1. Keskustan onnistumisen puoluevaltuutetut arvottavat kahdeksan miinukseksi. Puolueen kaikki kolme varapuheenjohtajaa saavat seiskalla alkavan arvosanan. Heikoimman tuloksen, 6,6, saa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs. Sopivana vasemmisto–oikeisto-akselilla hallituspolitiikkaa pitää 57 prosenttia puoluevaltuutetuista. PUOLUEJOHTO saa puoluevaltuutetuilta sekä ruusuja että risuja. Ovatko hallituksen toimet maatalouden tukemiseksi mielestäsi riittäviä
Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton, puolueeton maa. Honkonen sanoi jättävänsä valintansa myötä paikkansa Suomi?Venäjä-seuran johdossa intressiristiriitojen välttämiseksi. Keskustalla ei ole ideologisia esteitä Natoon liittymiselle. Pertunmaalta kotitilan tuvasta on tehty monta lähtöä suomalaisen ruuan ja metsien hyväksi”, Saarikko hehkutti. Kysymys on siitä, mikä tie todennäköisimmin takaa Suomen itsenäisyyden, turvallisuuden ja rauhan jatkumisen. ”Se on ainut, mitä pystyn tässä vaiheessa lupaamaan. Turvatakuiden merkitys jäsenmailleen on ennen kaikkea ennaltaehkäisevä – ne nostavat hyökkäyksen kynnystä. Suomeen ei kohdistu erillistä sotilaallista uhkaa. Annika Saarikko Maaseudun Tulevaisuudessa Paavo Väyrynen blogissaan Järkisyitä Nato-jäsenyydellemme ei ole. Hän muistutti, että korkeakoulutuksen puolella on tehty melkoinen suunnanmuutos, kun pitkästä aikaa on lisätty koulutusvastuita ja aloituspaikkoja laajasti korkeakouluihin ympäri Suomen. Kynä vaihtuu niin sanotusti auraan.” TIEDEJA KULTTUURIMINISTERIKSI nousee keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Petri Honkonen. Leppä ja Kurvinen jatkavat nykyisissä tehtävissään siihen asti täysipainoisesti. ”Ja kotimaista ruokaa ei ole, jos meillä ei ole kannattavaa maataloutta, jos meillä ei ole maatiloilla hyvinvoivia viljelijöitä, jotka ovat ylpeitä omasta työstään”, Kurvinen summasi valintansa jälkeen. PEKKA POHJOLAINEN MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIKSI tiedeja kulttuuriministerin tehtävästä siirtyvä Antti Kurvinen (kesk. Suomen onnistuneen turvallisuuspolitiikan ansiosta asemamme on vahva. Nato-jäsenyys toisi 5. KURVISTA ja Honkosta ministereiksi esittänyt keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kiitteli vuolaasti paikastaan luopuvaa maaja metsätalousministeri Jari Leppää (kesk.). ”Koen tulevani juurilleni tässä tehtävässä.” Honkosen mukaan koulutuksen ja kulttuurin olosuhteet ovat olleet koronapandemian aikana todella vaikeat ja koronaa seuraa pitkä varjo. 8 Ajassa Sanottua 8.4.2022 Anu Vehviläinen Facebookissa Olen päätynyt siihen, että Suomen tulisi hakea Naton jäseneksi. Hän luonnehti itseään taustaltaan sivistyspoliitikoksi. Hän sanoi laittavansa itsensä täysillä likoon suomalaisen maaseudun ja sen ihmisten puolesta. Ministerit nimetään virallisesti valtioneuvoston jäseniksi huhtikuun lopussa. ”Tämä linja pysyy”, hän totesi ja lupasi edistää myös alueellisen opintolainahyvityksen etenemistä. "Hän on todella luonnonvarojen ministeri, joka on laittanut tinkimättä itsensä likoon. Kurvinen vaihtaa kynän auraan, Honkonen palaa juurilleen Puheenjohtaja Annika Saarikko luotti ministerivalinnoissa Antti Kurviseen ja Petri Honkoseen. ) pitää tärkeimpänä tehtävänään huolehtia kotimaisen ruuan saatavuudesta sotaoloissakin. Tätä keskustelua käydään nyt myös puolueissa. Ju ssi N uk ari / Le hti ku va. artiklansa myötä Suomelle aidot turvatakuut
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023?2026 21.4. Lohen kansanedustajapaikka aukeaisi varasijalla Lapin vaalipiirissä olevalle Eeva-Maria Maijalalle, joka toimi keskustan kansanedustajana vuosina 2011–2019. Seurantaryhmän on ilmeisesti ajateltu tuovan tarvittaessa ketteryyttä päätöksentekoon, sillä eduskunnalle annettavan ulkoja turvallisuuspoliittisen selonteon täydennyksen käsittely vie oman aikansa. Seurantaa ja päätöksiä 9.?10.4. He eivät ole ehdolla kevään 2023 eduskuntavaaleissa. On myös mahdollista, että seurantaryhmä kertoo kantansa jo selonteon eduskuntakäsittelyn valmistumista. Kun eduskunta analyysin tekee, niin sitten on aika tehdä johtopäätöksiä. Jussi Halla-aho Twitterissä Kyllä minun kantani aika selkeä on. “Ääniä on jaossa, ja tilanne varmasti innostaa uusia nimiä asettumaan ehdokkaaksi ja kisaamaan tosissaan.” Keskustan varapuheenjohtajakolmikosta Petri Honkonen ja Riikka Pakarinen pyrkivät jatkokaudelle. Li Andersson Ilta-Sanomissa Oma johtopäätökseni on, että Suomen on syytä hakea Naton jäsenyyttä. “Siitä tuli motivaatio, että olisi mahtavaa olla tekemässä sitä käytännön toteutusta kotimaakunnassani Lapissa.” Keskustan eduskuntaryhmästä on joka tapauksessa lähdössä paljon kokemusta ainakin Matti Vanhasen, Jari Lepän, Juha Sipilän, Anu Vehviläisen ja Hannakaisa Heikkisen mukana. Jos jostain syystä ei ole mahdollista odottaa selonteon valmistumista, seurantaryhmä voisi ilmaista nopeastikin eduskunnan kannan Nato-jäsenyyden hakemiseen. Yksi tapa olisi, että ulkoasianvaliokunta ottaisi omassa mietinnössään kantaa myös jäsenyyteen. kierros 25.?29.4. kesäkuuta. 9 Ajassa Sanottua 8.4.2022 Oma ajatteluni on muutoksessa kyllä. Uudistus hyväksyttiin viimein eduskunnassa viime kesäkuussa, ja Lohi kertoo saaneensa siitä uutta virtaa. Kannan kuultuaan tasavallan presidentti ja hallituksen ulkoja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli TP-utva voisi päättää mahdollisen jäsenyyshakemuksen jättämisestä Natolle. Hyvinvointialueen johtajan valinta selvinnee toukokuun alussa. Prosessia on pönkitetty puolueiden puheenjohtajista ja ryhmänjohtajista koottavalla Nato-seurantaryhmällä, joka tarvittaessa voisi ilmaista eduskunnan kannan nopeastikin. Kansainvälinen lehdistönvapauden päivä Sa ara Sa vu sa lo Markus Lohi hakee Lapin hyvinvointialueen johtajaksi. Kyllä tämä tästä kypsyy. Siihen liittyvät riskit ovat mielestäni pienempiä kuin muiden vaihtoehtojen riskit. Lohi toteaa, että konkarit jättävät ison aukon, mutta eduskuntaryhmässä tapahtuu uusiutumista aika ajoin. Ehkä suurin muutos on se, mistä nyt keskustellaan ja mikä mielestäni on relevantti kysymys, että jos tämä oli mahdollista Ukrainassa, niin miksi se ei voisi olla mahdollista täällä. Keskustan puoluejohdosta puolestaan päätetään Lappeenrannan puoluekokouksessa 10.–12. Keskustan puoluevaltuuston kokous Vaasassa 10.4. Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros 11.?17.4. Kevätistuntokauden kiireellisten hallituksen esitysten määräaika 24.4. TAPA, JOLLA Suomen Nato-kanta lopulta kakistetaan ulos, on näyttänyt melko kiemuraiselta. Ranskan presidentinvaalien 2. MARKUS LOHI lienee hyvin vahvoilla Lapin hyvinvointialuejohtajaksi, olihan hän viemässä sote-uudistuksen lakeja maaliin sosiaalija terveysvaliokunnan puheenjohtajana. Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallinen pääjuhla 3.5. Sauli Niinistö MTV:llä PEKKA POHJOLAINEN SUOMEN Nato-päätös kypsyy eduskunnan uumenissa hiljalleen. Uuden viran myötä hän jättäisi sekä kansanedustajan pestin että keskustan varapuheenjohtajuuden. PAULIINA POHJALA MARKUS LOHI hakee Lapin hyvinvointialueen johtajan paikkaa. Tästä kannasta täysistunto pääsisi äänestämään. Eduskunnan istuntotauko 13.4. “Mutta jos kävisi niin, että virkaan valittaisiin joku toinen, niin pyrkisin kyllä entistäkin kovemmalla intensiteetillä olemaan mukana politiikassa ja myös puoluejohdossa”, Lohi sanoo. Euroopan neuvoston istunto Strasbourgissa 27.4
Puoluekokouksessa ne päätyvät aloitevaliokunnan käsittelyyn. EI RIITAA ILMASTOPÄÄTÖKSISTÄ. Esitys sisältää muun muassa rakentamista sujuvoittavia lupakäytäntöjen muutoksia. Maankäyttölain uudistus tyssäsi lausuntokierrokselta saatuun murskaavaan palautteeseen. Lisätoimien kokoluokka on noin 0,2 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Ympäristöministeri Emma Karin (vihr.) mukaan maatalouden aiheuttamia päästöjä on tarkoitus leikata muun muassa tukemalla kosteikkoja peltometsäviljelyä. Sen sijaan hallitus tuo syksyllä eduskuntaan esityksen uudeksi rakentamislaiksi. ALOITTEET vastausesityksineen ovat kaikkien luettavissa puoluekokousasiakirjasta. Puolueelta odotetaan kuitenkin yhä määrällisesti eniten linjauksia sosiaalija terveyspalveluihin sekä perheiden, yksinelävien ja ikäihmisten asioihin. ALOITTEITA tehtiin esimerkiksi näistä aiheista: – Keskustan Varsinais-Suomen piiri: Elinkeinovapaus apteekkitoimintaan – Keskustanaisten Oulun paikallisyhdistys: Palkansaajat näkyviin Keskustan jäseninä – Keskustan Tornion kunnallisjärjestö: Kokousedustajien valintatapaa uudistettava – Kerimäen Keskustanaiset: Valtion myöntämä avustus kirjastoautoon – Ostrobotnian keskustaseura: Suruvapaa lapsensa menettäneille vanhemmille – Keskustan Latvan paikallisyhdistys: Nuorten työikäisten muistisairaiden huomioiminen hoivapalveluissa Natoa, huoltovarmuutta ja perhepolitiikkaa – puoluekokoukselle lähes 300 aloitetta Keskustan puoluekokous Oulussa 2020 ja keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen. Aloitteista päättäminen on puoluekokousviikonlopun ohjelmassa sunnuntaina. Pakarinen laittaa seuraavaksi aloitteet järjestykseen aihealueittain ja välittää ne eteenpäin keskustan työryhmiin sekä vastuuhenkilöille. 10 8.4.2022 S h u tte r s to c k S h u t t er s to c k Se p po Sa m u li / Le h tik u v a Poiminnat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN TUKEA RUUANTUOTANNOLLE. Lisätukia saavat muun muassa sikaja siipikarjatalous, kasvihuonetuotanto, puutarhatuotteiden varastointi, porotalous ja kalatalous. Aloitteisiin laaditaan työryhmissä vastaukset, jotka keskustan puoluehallitus hyväksyy omalta osaltaan pohjaehdotuksina puoluekokouksille. Tällä kertaa Lapin Keskustanuoret vaatii, että Yle on korvattava kaikille suomalaisille tarjottavalla Netflixillä. Maankäyttöja rakennuslakiin suunniteltu kokonaisuudistus jää tällä vaalikaudella osittain toteutumatta. Sitten niistä äänestetään”, Pakarinen kertoo. “Niiden jättämisestä on muistuteltu jo syksystä lähtien, mutta lopussa se aina ruuhkautuu.” Pakarisen mukaan tämä on sikäli ymmärrettävää, että monet yhdistykset pitävät vuosikokouksiaan vasta maaliskuussa. Siellä aloitteisiin saatetaan tehdä vielä täydennyksiä, muokkauksia tai päivityksiä. Väistyvä maaja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kertoi viime viikolla hallituksen toimista maatalouden huoltovarmuuden turvaamiseksi. Määrä on noussut muutamilla kymmenillä viimeisimmistä puoluekokouksista. Nato-keskustelu käy Suomessa kuumana. maaliskuuta mennessä, ja tälläkin kertaa niitä alkoi tulvia viimeisillä hetkillä. ALOITTEET piti jättää torstaihin 10. Pakarisen mukaan neljässä aloitteessa todetaan selkeästi, että Suomen on haettava Nato-jäsenyyttä. Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy myös useissa aloitteissa, jotka koskevat Suomen huoltovarmuutta, maataloutta ja energiapolitiikkaa. Hallituksen maaliskuussa päättämät lisätoimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi saivat Ukrainan sodan vuoksi vain vähän mediahuomiota. “Aloitteita tuli paljon”, keskustan poliittinen sihteeri Helena Pakarinen toteaa. Pe tra Pö yliö Ja ri La uk ka ne n. RAKENTAMISLAKI ETENEE. Kentältä tulee usein myös jokunen rempseämpi toive puolueen linjattavaksi. PAULIINA POHJALA LAPPEENRANNASSA pidettävä keskustan kesäkuinen puoluekokous saa päätettäväkseen 289 jäsenyhdistyksiltä tullutta aloitetta. “Aloitteet menevät yleensä valtaosin läpi valiokunnan hyväksymässä muodossa, mutta muutamiin niistä voi tulla muutosesityksiä vielä salissa. Kansalliseen luonnonhaittakorvaukseen suunnataan tänä vuonna 120 miljoonaa euroa
KOMISSIOLTA saatiin 500 miljoonan euron tukipaketti ja höllennyksiä valtiotukisäännöksiin, jonka myötä jäsenmailla on mahdollisuus tilapäisen kriisijärjestelyn kautta tukea viljelijöitä. Oma jaksaminen on mietityttänyt. Puoluejohdon toimikausi kestää kaksi vuotta. Myös kilpailusäännöt ja sopimuskäytännöt on arvioitava uudelleen. Noidankehä on valmis. Lisätukea saa enimmillään 35 000 euroa yritystä kohden. On traagista, että Eurooppa herää maatalouden kustannuskriisiin vasta sodan myötä. Elintarvikemarkkinavaltuutetun on varmistettava, että tuottajat saavat parempaa hintaa tuotteistaan ja koko ruokaketju kantaa vastuuta tuotantopanosten rajuista hinnannousuista. Lisäksi tarvitaan rakenteellisia muutoksia, joilla turvataan elintarvikemarkkinoiden reilu toiminta. ”Tämä on ollut vaativuudestaan huolimatta unelmatehtävä, jossa saan yhdistää järjestötoiminnan ja politiikan linjaamisen.” Puoluejohdon jäsenet valitaan Lappeenrannassa 10.–12. Päätös kolmannelle kaudelle hakemisesta vaati pitkän pohdinnan. kesäkuuta järjestettävässä puoluekokouksessa. 11 8.4.2022 VENÄJÄN tuomittava hyökkäyssota Ukrainaan ajaa Euroopan ja koko maailman ruokaturvan hataralle pohjalle. Hätäpaketilla lievennetään akuuttia ruokakriisiä. ”Olen saanut neljässä vuodessa monia niitä asioita eteenpäin, jotka olen luvannut hoitaa. Humanitäärinen hätä heijastuu Eurooppaan kasvavina pakolaisvirtoina jo nykyisten yli neljän miljoonan ukrainalaispakolaisen lisäksi. Ruokaturvasta huolehtiminen auttaa myös Ukrainaa ja maan pakolaisia, sillä nyt Euroopan vilja-aitan tuottajat eivät siihen itse pysty. ”Olen saanut vetää edelliset eduskuntavaalit ja eurovaalit, joten tiedän, mitä haluan omassa roolissanikin tehdä toisin, että voimme pärjätä paremmin. Pohdin myös siirtymistä kokonaan politiikan ulkopuolisiin tehtäviin, mutta halu hakea jatkokautta kuitenkin kirkastui.” SEURAAVAN , vaalien täyttämän kaksivuotiskauden aikana Pirkkalainen haluaa viedä keskustan kohti nousua. Puolueen talous on tasapainotustoimien jälkeen vakaa, ja Sipilän perintöä on tältä osin edelleen vahvistettu. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Ruokaturvaa humanitäärisen hätään Täällä Bryssel MAIJA PYLVÄS KESKUSTAN puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen on halukas jatkamaan pestissään ja aikoo asettua ehdolle kesän puoluekokouksessa. Toiveissa jatkopesti puoluesihteerinä Pa ulii na Po hja la Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen. Pirkkalainen kertoo luvanneensa Sotkamon puoluekokouksessa, että hän tulee kestämään painetta – ja takana olevat neljä vuotta ovat keskustan historiassa vuosia, joiden aikana paineita toden totta on ollut. Komission joustojen myötä valtiovarainministeri Saarikon johtaman huoltovarmuustyöryhmän esittämä kansallinen 300 miljoonan euron kriisipaketti maataloudelle saadaan nopeammin. Uhkana on, että esimerkiksi itäisessä Suomessa kolmasosa viljelyalasta jää kylvämättä. “Keskustan puoluesihteerin tehtävä on koko politiikan kentän yksi etuoikeutetumpia tehtäviä mutta myös niin sanotusti kokovartalohommaa ja vaatii yli 100-prosenttisen panoksen 24/7. Ilman toimivaa ruokaturvaa emme voi auttaa ketään. Kansallinen ja EU-taso ovat reagoineet nopeasti huoltovarmuuden vahvistamiseksi. Kotimaisen rehun puute ajaa navettojen tyhjenemiseen, jolloin karjanlanta vähenee ja riippuvuus keinolannotteista kasvaa. Vakavaksi äitynyt kannattavuuskriisi suomalaisilla maatiloilla oli hälyttävä jo ennen Ukrainan kriisiä energian ja lannoitteiden kallistumisen ja heikon saatavuuden takia. Me pärjäämme kyllä, kun luotamme itse tähän kansanliikkeeseen.” Antoisinta puoluesihteerin työssä on ollut tehtävän monipuolisuus. Ennen kaikkea haluan olla tukemassa keskustan itsetunnon nousua. Puoluetuen jakokriteereitä on uudistettu ja jäsenmaksukäytäntöjä viedään vihdoin tasa-arvoisemmiksi”, Pirkkalainen listaa. Lisäksi kesantopellot saa valjastaa väliaikaisesti ravintoja rehukasvien viljelyyn. Suurimmiksi kärsijöiksi joutuvat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat naiset ja lapset
“Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ajattelin, että sotilaallinen liittoutumattomuutemme on paras turva Venäjän rajamaana. “Ensin pitää määritellä uhka ja sen jälkeen tehdä johtopäätökset. Kyberturvallisuuteen ja informaatiovaikuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. “Ei muuttuisi. Emme ole koskaan olleet Neuvostoliiton alaisuudessa emmekä ole slaavilainen maa, joten vertaus Ukrainan tilanteeseen ontuu. “Ideaalitilanne olisi, että Suomi liittyisi Natoon samaan aikaan Ruotsin kanssa. Yleinen asevelvollisuus on Suomen puolustuksen selkäranka. Suomenmaa haastoi keskusteluun Nato-jäsenyyttä kannattavan kansanedustaja Hanna Kososen (kesk.) ja sitä vastustavan kansanedustaja Markus Mustajärven (vas.). Hanna Kosonen kansanedustaja (kesk.) Natoon vai ei. Käytännössä Ukraina puolustaa yksin maataan, ja sama tilanne olisi hyökkäystilanteessa Suomellakin. Luottamus Venäjään on mennyt.“ 2. Suomi ja Ruotsi tekevät kuitenkin itsenäisesti päätöksensä. Tiivis yhteistyö Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa on oleellista. SUOMI VOI LIITTYÄ NATOON VAIN YHTÄ AIKAA RUOTSIN KANSSA. SUOMEN NATO-JÄSENYYSPROSESSI LISÄISI UKRAINAN SODAN ESKALOITUMISEN RISKIÄ JA KASVATTAISI JÄNNITTEITÄ VENÄJÄN JA LÄNNEN VÄLILLÄ. Sen lisäksi kuulumme useampaan maaryhmään.“ TEKSTI: KATARIINA LANKINEN Sota Ukrainassa pani suomalaisten Nato-kannat hetkessä uusiksi. “Riskitöntä maailmaa ei olekaan. NATON ULKOPUOLELLE JÄÄMINEN OLISI SUOMELLE TURVALLISUUSRISKI, SILLÄ NATO ON SITOUTUNUT PUOLUSTAMAAN AINOASTAAN JÄSENMAITAAN. Aika iso riski on sekin, jos meistä tulee ydinasevaltojen pelinappula.“ 3. Puolustuspoliittinen selonteko on perusteiltaan ajan tasalla. 12 8.4.2022 1. NATO-PÄÄTÖSTÄ EI KANNATA TEHDÄ PANIIKKIRATKAISUNA SODAN RIEHUESSA EUROOPASSA. Hidastella ei saa.“ 4. Suomi täyttää jo jäsenyyden tekniset vaatimukset.“ 1. Puolet on valittu. Turvallisuustilanteemme on dramaattisesti muuttunut, ja se edellyttää pohtimaan uudessa valossa turvallisuuspolitiikkaamme. Mielestäni Suomen pitää liittyä Natoon Ruotsin ratkaisusta huolimatta. On tärkeää, että valtionjohto tunnustelee jo nyt 30 jäsenmaan alustavaa tukea Suomen Nato-jäsenyydelle. Ei Suomi nytkään ole yksin. Ollako vai eikö olla.... “Venäjä on uhannut toimenpiteillä Naton laajentuessa, mutta ilmapiiri on jo nyt jännitteinen. Onneksi Suomi on huolehtinut omasta puolustuskyvystään. Minä en muutenkaan ratkaise kantaani poliittisten suhdanteitten vaan asiaperusteiden mukaan.“ 4. Meillä on yksitoista sopimusta puolustusjärjestelyistä eri maiden kanssa. “Nato-päätöstä ei tietenkään pidä tehdä paniikkiratkaisuna, vaan kaikki tieto on punnittava tarkkaan ja tehtävä siitä huolellisesti johtopäätökset. Itsenäinen valtio tekee itsenäiset päätökset.“ 5. Natoon kuulumaton maa voi saada aseellista apua, mutta ei kaikkein tehokkaimpia aseita eikä sotilaallista puolustustukea. Jäsenyysprosessin pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. “Ei jouda. VENÄJÄN HYÖKKÄYS UKRAINAAN MULLISTI SUOMEN TURVALLISUUSYMPÄRISTÖN NIIN PYSYVÄSTI, ETTÄ AIKAISEMPI TURVALLISUUSPOLIITTINEN AJATTELU JOUTAA ROMUKOPPAAN. Nato-ratkaisu on nähtävä pitkän aikajänteen turvallisuusratkaisuna.“ 3. Suomen ja Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus on tuonut vakautta ja ennustettavuutta Pohjois-Eurooppaan koko sodanjälkeisen ajan. NATO-JÄSENYYDEN HAKEMINEN OLISI SUOMELLE TURVALLISUUSUHKA, SILLÄ VENÄJÄ ON UHANNUT “VAKAVILLA SOTILAALLISILLA JA POLIITTISILLA SEURAAMUKSILLA”, JOS SUOMI LIITTYY NATOON. Voi olla, että toinen liittyy ja toinen ei. Venäjä harjoittaa epäinhimillistä terrorismia Ukrainassa, tekee sotarikoksia eikä välitä kansainvälisistä sopimuksista. MITEN SUOMEN PITÄISI SUOJAUTUA VENÄJÄN MUODOSTAMAA UHKAA VASTAAN MAHDOLLISEN NATO-JÄSENYYSPROSESSIN AIKANA. MITEN SUOMEN PITÄISI SUOJAUTUA VENÄJÄN MUODOSTAMAA UHKAA VASTAAN, JOS EMME HAE SUOJAA NATON TURVATAKUISTA. NATO-PÄÄTÖKSEN AIKA ON NYT, SILLÄ MYÖHEMMIN VOI OLLA LIIAN MYÖHÄISTÄ. Myös strateginen asemamme on eri.“ 2. “Puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Jukka Juusti arvioi, ettei Suomen hakemusta edes otettaisi nyt käsittelyyn. NATO-KANTASI MUUTTUISI MYÖNTEISEKSI, JOS RUOTSI PÄÄTTÄISI LIITTYÄ NATOON. Mitään automaattisia turvatakuita Nato ei tunne. “Suomen tulee pyrkiä neuvottelemaan turvatakuut prosessin ajaksi. Huonoin skenaario olisi, että Ruotsi liittyisi Natoon, mutta Suomi ei.“ 5. Hyökkäys on osoittanut, että Venäjään ei voi luottaa, olimmepa hakemassa Natoon tai emme. Markus Mustajärvi kansanedustaja (vas.) Sh utt ers to ck
Samaa voitte odottaa minulta.. Politiikassa ja Teatteritaiteessa oppii paljon asioita, joista voi hyötyä molemmissa. Ikään kuin jäykkäkouristusrokote taantumuksellisuutta vastaan, edistyksen puolesta. MILLÄ MIELIN KESKUSTANUORET SUUNTAA KESÄKUUN PUOLUEKOKOUKSEEN. Aleksi Sandroos Teatteri on opettanut esiintymistä ja puolue retoriikkaa keskustanuorten uudelle puheenjohtajalle Aleksi Sandroosille. Keskustanuoria kahdeksan vuotta vanhempi kankea KOL on myös liian vanha järjestö minun makuuni. ELÄMÄÄSI KUULUU VAIKUTTAMINEN HELSINGISSÄ, JUURET SASTAMALASSA SEKÄ OPINNOT VAASASSA. MITÄ TÄMÄ KERTOO SINUSTA. Tästä tulette kuulemaan puoluekokouksessa lisää. Suosittelen kuuntelemaan nuoria, jos tämän puolueen halutaan toimivan tulevaisuudessakin. Vuonna 1977 huomiota herättänyt ulkoavaruudesta havaittu ”Wow! (suomeksi vau) -signaali” vastaanotettiin Jousimiehen tähdistön alueelta. EIKÖ SINUN OLISI PITÄNYT HAKEA ENNEMMIN KESKUSTAOPISKELIJOIDEN PUHEENJOHTAJAKSI. OLET HOROSKOOPILTASI JOUSIMIES. Yhdessä niistä tulee hyvä kokonaisuus, vaikka ei politiikka ole teatteria kuin populisteille. Monipaikkaisuus on mahdollisuus, jolle kukaan ei tee mitään. ONKO ESIINTYMINEN VALMENTANUT MYÖS POLITIIKAN NÄYTTÄMÖILLE. Minun johtamanani keskustanuoret on piikki puolueen lihassa. OLET TEATTERIHARRASTAJA. “Taannuta taika ja vanhoillisuus!” SINULLA ON TAUSTAA YLIOPPILASLIIKKEESSÄ. Minä olen oppinut rohkeaa esiintymistä, jännityksen hallintaa ja heittäytymistä teatterin parissa. 13 8.4.2022 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Donald Trumpilta ehdotus: Kiinnitetään hävittäjiin Kiinan liput ja pommitetaan Venäjää (7.3.2022) TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVA: JARI LAUKKANEN Kuka olet. Nuorisopomo lupaa vau-elämyksiä OLET KESKUSTANUORTEN UUSI PUHEENJOHTAJA. MITEN NÄET MONIPAIKKAISUUDEN TULEVAISUUDEN. Kolme vuotta opiskelijapolitiikkaa riitti minulle, uusia haasteita löytyy yleispolitiikan puolelta. Keskustan on aidosti uudistuttava, jos se haluaa pärjätä 2020-luvun, saati 2030luvun politiikassa. Tässä on kepun paikka! Maksaisin mielelläni esimerkiksi veroja kahteen kotikuntaan. Keskusta on opettanut minulle retoriikan jaloa taitoa. ONKO JOHTAMASI LIITTO PIIKKI VAI LAASTARI PUOLUEEN LIHASSA. Miksi mökki ei voi olla myös koti
Henkilö TEKSTI: PAULIINA POHJALA KUVA: SAARA SAVUSALO PAINAVA NATO-PÄÄTÖS. Suomi on jo pitkään perännyt selvyyttä EU-maiden avunantovelvoitteeseen presidentti Sauli Niinistön johdolla. “Keskustan perusteemoja täytyy tuoda selkeästi esille. On turha tehdä asioita monimutkaisemmiksi kuin ne ovat.” Pakarinen valittiin varapuheenjohtajistoon syyskuun 2020 puoluekokouksessa, ja hän toimi tehtävässä myös aiemmin vuosina 2012–2014. PAKARISEN mielestä turvatakuulauseketta pitää kirkastaa, vaikka Suomi päättäisikin liittyä Natoon. Edellinen presidentti ( Donald) Trump jopa väläytti, että Yhdysvallat lähtisi kokonaan pois Natosta. Hänellä on käytännön kokemusta myös EU-päättäjänä. “Natokin voi ajan mittaan muuttua. “Olen inspiroitunut ja innostunut varapuheenjohtajan tehtävästä”, hän sanoo. Keskustaministerien EU-avustajana viime vuosina toiminut Pakarinen tekee parhaillaan väitöskirjaa EU:n puolustuspolitiikasta. Hämmennystä aiheuttaa myös artiklaan lisätty lauseke, jossa muistutetaan tiettyjen jäsenmaiden erityisluonteesta sekä Naton roolista sen jäsenmaiden puolustuspolitiikan perustana. On tärkeää, että myös eurooppalainen yhteistyö on vahvaa.” Startup-yhteisön toimitusjohtaja Riikka Pakarinen hakee jatkokautta keskustan puoluejohdossa Riikka Pakarisen mielestä turvallisuuteen olisi pitänyt panostaa enemmän EU:ssa. Pakarinen oli vastikään aloittanut europarlamentaarikkona, kun EU:n perussopimus eli Lissabonin sopimus tuli voimaan vuoden 2009 lopussa. PAKARINEN on vahvasti osaamisalueellaan EU-politiikassa sekä ulkoja turvallisuuspolitiikassa. Lissabonin sopimus velvoittaa muut jäsenvaltiot auttamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin, jos EU-maa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi. Keskustan perinteinen sanoma alueellisesta tasa-arvosta, omavaraisuudesta ja lähipalveluista on Pakarisen mukaan politiikan teon ytimessä. 14 8.4.2022 RIIKKA PAKARINEN pyrkii jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajana kesäkuun puoluekokouksessa Lappeenrannassa. Artikla on selvä, mutta epäselvempää on, mitä se käytännössä tarkoittaa
“EU vaikuttaa tietysti enemmän ihmisten arkeen, mutta valtion kannalta Nato on isompi päätös. Itsenäisellä valtiolla ulkoja turvallisuuspolitiikka on se kaiken ydin.” SUOMEN STARTUP-YHTEISÖN toimitusjohtajana viime syksynä aloittanut Riikka Pakarinen on huolissaan siitä, miten Venäjän naapurimaahan Suomeen saadaan investointeja ja ulkomaisia osaajia. Nato-myönteisyys kuuluu ihmisten puheissa, kuten myös malttamattomuus liittymisen suhteen. Muutamia Suomeen muuttaneita perheitä on jo lähtenyt takaisin kotimaihinsa”, Pakarinen kertoo. Pakarisen mielestä Natoon liittyminen olisi merkittävämpi asia kuin Euroopan unionin jäseneksi liittyminen aikanaan oli. ”Kanta esitetään puoluejohtona, enkä lähde siinä sooloilemaan.” Pakarisen mukaan on kuitenkin selvää, että Suomen turvallisuusympäristö muuttui Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Ne on unohdettu, kun on keskitytty talouteen.” KESKUSTAN puoluejohdon jäsenenä Pakarinen ei kerro vielä omaa Nato-kantaansa. “Ihmisillä on selkeä tarve puhua näistä asioista”, hän sanoo. “Monilla on sellainen olo, että jos nyt päätetään mennä Natoon niin ovet aukeavat heti, mutta näinhän se ei ole. Siinä vauhdissa ollaan nyt kevyesti, Pakarinen kertoo. Ja jos ei heti onnistuta, niin sitten yritetään uudestaan. 8.4.2022 Pakarisen mielestä EU:n olisi pitänyt ottaa turvallisuusunionin kehittäminen vakavammin jo kauan sitten. Totta kai Natoa pitää tarkastella nyt siinä valossa, että se on yksi vaihtoehto.” KESKUSTA on järjestänyt jo useita keskustelutilaisuuksia Suomen turvallisuuspolitiikan linjasta, ja se vei Pakarisenkin kiertueelle ympäri maata. “Suomi on edelleen turvallinen maa kuten ennenkin, mutta olisi tärkeää, että se mielikuva ei muutu.” Startup-yhteisön tavoitteena on, että kasvuyrittäjyys on metsäja metalliteollisuuden kokoinen vientiala Suomelle vuonna 2030. Startup-yhteisössä on nyt noin 130 yritystä, joihin kuuluu muiden muassa pelialaa, terveysteknologiaa ja ruokapuolen startupeja. Itse luulen, että noin vuosi olisi realismia. “Venäjän käyttäytyminen on muuttunut, se ei ole enää millään tavalla rationaalista. “Tulosta tehdään ja riskejä uskalletaan ottaa. Vähän sen alle tai yli se prosessi on tavallisesti kestänyt”. “Olisiko turvallisuuteen liittyvien asioiden pitänyt sittenkin olla korkeammalla agendalla. “Se huolestuttaa yrityksiä. Pakarinen kehuu yrittäjien suoraviivaista ja rohkeaa toimintaa. Pakarisen mukaan ihmiset ovat usein rauhoittuneet asian äärellä keskustelun myötä. Sellaista asennetta me tarvitsemme Suomessa entistä enemmän.” PAINAVA NATO-PÄÄTÖS
RUSIA on moitittu julkisuudessa myös liiasta nojautumisesta itäarkistoihin. KGB:n poliittinen sota Suomessa 1982–1991. On arvioitu, että jopa 70 prosenttia sen henkilökunnasta oli todellisuudessa KGB:n väkeä. Luvut ovat pitkiä, ja asiasta toiseen hypitään paikoin epäloogisesti. Puolueen ”hoitajina” kirjassa mainitaan lähetystön henkilökunnasta Petr Kuznetsov ja Vladimir Silvestrov. Kohu tuotti epäilemättä Rusille ja hänen läheisilleen valtavasti kärsimystä ja mainehaittaa. ”Kyseessä on loanheittämisen pohjanoteeraus”, Tuomioja kommentoi Rusin tuoretta kirjaa Facebookissa. Kirjat Kaiken takana oli KGB Alpo Rusin mukaan Suomen ulkopolitiikka alkoi 1980-luvulla mukailla yhä enemmän Neuvostoliittoa H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Su om en m aa n ari kst io SKP:n Aarne Saarinen sekä SDP:n Mauno Koivisto ja Kalevi Sorsa neuvotteluissa maaliskuussa 1981.. Koiviston neuvonantaja Jaakko Kalela puolustautuu Iltalehdessä, ettei yhteydenpidossa ollut tämän päivän kannalta mitään salaista tai kummallista. Salaisina pysyivät edelleen myös CIA:n Supolle luovuttama Rosenholz-aineisto ja KGB-loikkari Oleg Gordievskyn Suomea koskeva raportti. – Vastuu on siirtynyt muistelijoille, loikkareille ja sitkeimmille tutkijoille, kovia kokenut kirjailija kirjoittaa. RUSIN koluamien arkistolähteiden perusteella 1980-luvun suomalaispoliitikkojen KGB-suhteet näyttävät kieltämättä vilkkailta. 16 8.4.2022 TOUKOKUUSSA tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Suojelupoliisi epäili valtiotieteiden tohtori Alpo Rusia törkeästä vakoilusta DDR:n hyväksi. UUSIMMASSA kirjassaan Rusi keskittyy Neuvostoliiton valtiolliseen turvallisuuspalveluun KGB:hen ja analysoi sen harjoittaman poliittisen sodan vaikutusta Suomen ulkopolitiikkaan Mauno Koiviston presidenttikaudella. Rusin oma perusteettomaksi todettu vakoiluepäily nousee esiin sivujuonteena pari kertaa, vaikkei teoksen aikahaarukkaan varsinaisesti mahdukaan. Rusi on käynyt läpi tuhansittain papereita eri maissa. Hän pitää Urho Kekkosen seuraajaa ulkopoliittisesti taitamattomana presidenttinä, jonka kaudella Suomen linja alkoi myötäillä yhä enemmän Neuvostoliittoa. Läheiset KGB-yhteydet oli arkistomerkintöjen perusteella esimerkiksi Kalevi Sorsalla, Paavo Lipposella ja tasavallan presidentin avustajana toimineella Jaakko Kalelalla. Epäily vuoti mediaan ja siitä paisui valtaisa skandaali, jota käsiteltiin lehtien ja tv-uutisten ykkösaiheena. Rusi peräänkuuluttaa kirjassaan valtiovaltaa selvittämään idän tiedustelupalvelujen Suomessa harjoittamat toimet. Rusi syyttää kirjassaan erityisesti sosiaalidemokraatteja tiiviistä kanssakäymisestä KGB:n tiedustelu-upseerien kanssa. Rusin kokoamien arkistotietojen valossa KGB toimi Suomessa Koiviston vuosina erittäin aktiivisesti. Rakenne paranee ja teksti jämäköityy loppua kohti. Erkki Tuomioja puolestaan syyttää Rusia puhtaasta kostonhalusta. Presidentti Koivistoa Rusi moittii naiivista suhtautumisesta itätiedusteluun. KIRJASTA paistaa läpi sen eteen tehty valtava arkistotyö. Esitutkinnan perusteella syytteet jätettiin kuitenkin nostamatta ja Rusi sai mittavat korvaukset valtiolta. Hänen mielestään Suomi ei ole ainoastaan laiminlyönyt velvoitetta tehdä aihepiiristä perusselvityksiä, vaan on jopa salannut merkittäviä arkistoja tutkimukselta. Puolueeton selvitys asiasta olisikin kaikkien etu. Suojelupoliisi epäsi Rusilta tutkimusluvan muun muassa kohuttuun Tiitisen listaan, johon hänen oma nimensäkin yhdistettiin 2000-luvun alussa. Yhteyttä Tehtaankadulle pidettiin toki myös keskustan riveistä. Toisaalta kotimaisia lähteitä ei kaikista tapahtumista ja henkilöistä ole, tai ne ovat salaisia. Yhtenä syyllisenä ajojahtiin nimetään Supon päällikkö Seppo Nevala, joka Rusin mukaan kertoi oikeudettomasti keskeneräisistä epäilyistä ulkoministeri Erkki Tuomiojalle. On silti mahdotonta tietää, millaisista tapaamisista kenenkin kohdalla oli kyse. Maaliskuun lopussa ilmestynyt Kremlin kortti on jo hänen viides kirjansa aiheesta. Yhteyksiä valvonut Suojelupoliisi saattoi raportoida lounastapaamisia poliitikon ja tämän kotiryssän välillä jopa pari kertaa kuukaudessa. Helsingin-suurlähetystö oli kaikista Neuvostoliiton lähetystöistä kolmanneksi suurin. Docendo, 368 s. Kohun jälkeen Rusi on omistautunut tutkimaan sitä, mistä häntä epäiltiin. Luultavasti kaikki kohtaamiset eivät jääneet edes Supon haaviin. Mutta on se tuottanut muutakin: satoja sivuja tekstiä idän tiedustelupalvelujen toiminnasta sekä suomalaisten Stasija KGB-yhteyksistä. Rusin siteeraamassa 1970-luvun lopulta peräisin olevassa Supon raportissakin todetaan, että tiedustelutoiminnan ja normaalin kanssakäymisen rajat olivat usein tulkinnanvaraiset. ANNUKKA KAARELA Alpo Rusi: Kremlin kortti. Varsinkin alkuosaltaan kirja on harmittavan poukkoileva
44. Viljelijäväestö kuoli maaseudulla, ja samaan aikaan kaupungeissa Neuvostoliiton salainen poliisi hyökkäsi Ukrainan älymystöä vastaan. Kuolemat peitettiin väestölaskentatietoja muuttamalla. Ukrainan kansallisuusliike alkoi elpyä maan itsenäistyttyä vuonna 1991. marraskuuta mennessä. Neuvostoliitto kiisti pitkään koko nälänhädän olemassaolon. PAULIINA POHJALA HISTORIOITSIJA Teemu Keskisarjalla oli jo viime syksynä sellainen tunne, että sodat eivät ole vielä ohi Euroopassa. Kauhistuttavaa oli myös se tuho, jolla Stalin laittoi Ukrainaa ruotuun 1930-luvulla. HOLODOMOR tunnetaan edelleen huonosti holokaustiin verrattuna. Stalinin ja Putinin ajatukset kuulostavat varsin yhteneväisiltä. Puna-armeija ehti kuitenkin Raatteen tielle saakka 30. Ukrainan kansallisuusaate kuoli heidän mukanaan. “Valitettavasti etiäiset kuiskivat siihen suuntaan”, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti sanoo. Hän toteaa, että syksyllä 1939 puna-armeijan valtaosa oli kiinni Itä-Puolan miehittämisessä. On aivan turha luottaa heidän moraalisiin koodeihinsa. Teemu Keskisarja sanoo pitävänsä Applebaumin tutkimusta poliittisesti järjestetystä nälänhädästä hyvin merkittävänä. PUTIN ihailee Neuvostoliiton diktaattoria Josif Stalinia, Keskisarja toteaa. Suomessa suojeluskuntalaiset olisi laitettu monttuun ja talonpojille olisi tullut vähintäänkin väestönsiirtoja Siperiaan.” Keskisarja kertoo hämmästelevänsä joitakin asiantuntijalausuntoja siitä, että Suomeen ei kohdistu välitöntä uhkaa, koska Venäjän armeija on kiinni Ukrainassa. Applebaumin mukaan ainakin viisi miljoonaa ihmistä menehtyi nälkään Neuvostoliitossa vuosina 1931–1934, heidän joukossaan yli 3,9 miljoonaa ukrainalaista. Kansallisuusaate päätettiin murskata viemällä talonpojilta eli “kulakeilta” kaikki syötäväksi kelpaava ja estämällä maasta poistuminen. 17 8.4.2022 Ajassa Suomessa olisi nähty Ukrainan holodomorin kaltainen kansanmurha, jos puna-armeija olisi voittanut talvisodassa, historioitsija uskoo. Hän kertoo tunteneensa luissaan myös sen, etteivät sodat ole ohi myöskään Suomelta. Ei pelkästään siitä syystä, että Suomi nöyryytti puna-armeijaa talvisodassa, vaan ihan viileistä järkiseikoista.” “Neuvostoliittohan puhdisti huolellisesti kaikki reuna-alueensa. “Nykyinen Venäjän hallitus uskoo, että suvereeni, demokraattinen, vakaa Ukraina kulttuurin ja kaupan sitein muuhun Eurooppaan kiinnittyneenä, on uhka Venäjän johtajien eduille”, yhdysvaltalais-puolalainen journalisti ja tieto kirjailija Anne Applebaum kirjoittaa vuonna 2018 ilmestyneessä kirjassaan Punainen nälkä – Stalinin sota Ukrainassa. divisioona koostui pääosin ukrainalaisista sotilaista. “Stalin halusi tappaa Ukrainan kansallisuusaatteen, kulttuurin ja mielen, joka maahengessä eli talonpojissa eli.” KESKISARJA sanoo olevansa vakuuttunut siitä, että Suomessa olisi nähty holodomorin kaltainen kansanmurha, jos puna-armeija olisi päässyt valtaamaan maan. “Siihen maailmanaikaan logistiikka salli siirron Suomen rintamalle parissa kuukaudessa, joten ei se tee tiukkaakaan tänä päivänä.” Teemu Keskisarjan arvio: Ukraina ei riitä Putinille Fa de l Se nn a / AF P / Le hti ku va , Sh ut te rst oc k H eik ki Sa uk ko m aa / Le hti ku va Venäläiset eivät pode omantunnontuskia Ukrainan tuhoamisesta, historioitsija Teemu Keskisarja sanoo.. “Jos Putin saavuttaa Ukrainassa edes työvoiton tai jonkinlaiset aplodit jyräämällä miljoonakaupungit maan tasalle, niin mitään muuta vaihtoehtoa en näe kuin sen, että seuraava suupala on vuorossa.” Keskisarja sanoo, etteivät suomalaiset oikeuskatsomukset paina Vladimir Putinin kaltaisten johtajien vaakakupissa “villisian viiksikarvan vertaa”. HELMIKUUSSA alkanut Venäjän laaja hyökkäys Ukrainaan järkyttää ihmisiä ympäri maailman. – Historioitsijan silmin tämä on aivan päivänselvä takauma 1930-luvusta, Keskisarja sanoo mainiten esimerkiksi talvisodan ja sen, kun natsi-Saksa liitti Tsekkoslovakiaan kuuluneet sudeettialueet itseensä vuonna 1938. “Mitään omantunnontuskia venäläiset eivät pode Ukrainan tuhoamisesta. Hän katsoi, että suvereeni Ukraina voisi pilata koko neuvostohankkeen. “Totta kai. Keskisarja epäilee, ettei Venäjä lopeta Ukrainan sotaan. Sellaisia ei ole olemassakaan.” Otteen menettäminen Ukrainasta huolestutti suuresti Stalinia 90 vuotta sitten. “Tällä hetkellä en keksi, miten tämä voisi päättyä onnellisesti niin, että sen jälkeen oltaisiin kuin mitään ei olisi tapahtunut.” KESKISARJAN mukaan jo tapahtunut historia riittää tekemään johtopäätökset siitä, että “nyt on Suomen kannalta tosi kyseessä”. Aikakauden nimi tulee ukrainan kielen sanoista nälkä (holod) ja tuho (mor). Sen jälkeen historioitsijat, journalistit, arkistoijat ja kustantajat pääsivät kertomaan holodomorista. Pidätykset ja teloitukset jatkuivat läpi 1930luvun
KANNATUS NOUSUSSA. Paenneista noin 90 prosenttia on naisia ja lapsia. Amerikkalaisen Maxar-yhtiön välittämät satelliittikuvat näyttävät Venäjän sotatoimien aiheuttaman tuhon Ukrainan Mariupolissa. Tutkimuslaitos Levadan tuoreessa kyselyssä 83 prosenttia vastaajista sanoi kannattavansa Putinin toimia, kun helmikuun alussa luku oli 71 prosenttia. Venäjä estää humanitaarisen avun toimittamisen kaupunkiin. Yli neljä miljoonaa ihmistä on paennut Ukrainasta Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Puheensa lopuksi hän julisti, ettei Venäjän presidentti Vladimir Putin voi enää pysyä vallassa. ###*d.*m.*y ###*P. Kyseessä on pahin pakolaiskriisi Euroopassa sitten toisen maailmansodan. Ukrainan mukaan Mariupolissa on kuollut ainakin 5 000 ihmistä. Venäjän presidentti Vladimir Putinin kannatus Venäjällä on noussut sen jälkeen, kun maa hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla. Angelos Tzortzinis / AFP / Lehtikuva MARIUPOLIN TUHO. Jälkikäteen Biden kertoi ilmaisseensa lausahduksella moraalista raivoaan ja totesi, ettei aio pyytää sitä anteeksi. Venäjän saartamassa kaupungissa arvioidaan olevan 160 000 ihmistä ilman riittävää määrää juomavettä, ruokaa tai lääkkeitä. BIDENIN PUHE. Ukrainasta evakuoituja ihmisiä kuljetettiin bussilla Puolan rajan yli maaliskuun lopussa. Venäjällä oikean tiedon saaminen Ukrainan tilanteesta on tiukan mediasensuurin vuoksi vaikeaa. 18 8.4.2022 Sa t e lli t e im ag e 2 02 2 M ax a r T ec hn ol o gie s / AF P / L eht i k uva S e rge i G un e ye v / A FP / Le ht i k uv a B r en da n S m ia l o w ski / A F P / L e hti k uva Maailman kuvat KOONNUT: KATARIINA LANKINEN SOTAA PAKOON. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden vakuutti puheessaan Varsovassa Puolassa, että Yhdysvallat on täysin sitoutunut sotilasliitto Naton yhteiseen puolustukseen
UKRAINA saa kiinalaisilta valtavasti myötätuntoa, ja varsinkin moni koulutettu paikallinen on ilmaissut, että suurempi valtio ei koskaan saisi hyökätä heikommassa asemassa olevan itsenäisen valtion kimppuun. Minun tehtäväni on keskittyä siihen, että lapseni, vaimoni, isovanhempani ja serkkuni voivat hyvin, saan työni hyvin tehtyä, saamme sähkölaskun maksettua ajallaan, ehkä sijoitettua hieman tulevaisuuteen. Silkkitien toisessa päässä sota nähdään kuitenkin hyvin eri näkökulmasta kuin Suomessa tai LänsiEuroopassa. Tämä tuo kiinalaisille kaikuja toisen maailmansodan raa’asta japanilaisten miehityksestä. Ehkä jokin päivä, kun maamme on saanut taloutensa kuntoon ja nostettua loputkin ihmiset köyhyydestä, voimme pohtia näitä asioita niin, että voisin niihin enemmän vaikuttaa.” Entä sitten valtionjohtajat . ”Tiedätkö Lauri, enää ei tarvitse kilpailla siitä, kuka saa hotpotin parhaat lihaja kalapalat . kysyn vain ihmisiltä, mitä mieltä he ovat Euroopan sodasta, ja ihmiset unohtavat keskustelun tuoksinassa ruokavadin täysin ja parhaat palat jäävät minulle”, naapurini vitsailee minulle. Toiseksi kyse on Euroopan turvallisuudesta, johon Euroopan ja Venäjän tulisi etsiä kestävä ratkaisu. Minulla on Kiinassa ollut mahdollisuus haastatella aiheesta kymmeniä kiinalaisia kadunmiehiä. miten he asian näkevät. Valtiomme johtajat määrittävät, miten Kiina tässä asiassa toimii. Kiinan oli “pakko” lähettää sotilasjoukkoja rajojensa ulkopuolelle tukahduttaakseen Yhdysvaltain tulevan miehityksen. Kiina näkee, että Ukrainan kysymys on Euroopan sisäinen asia, johon Ukrainan ja Venäjän tulisi keskenään neuvotella ratkaisu. Vaikka konflikti on maantieteellisesti kaukana Shanghain pilvenpiirtäjistä tai Sichuanin maaseudulta, se kiinnostaa ihmisiä valtavasti. 19 8.4.2022 ###*d.*m.*y ###*P MAAILMAN lehdet ovat viime päivinä kiinnittyneet tiukasti seuraamaan Ukrainan sotaa, jonka Venäjän presidentin Vladimir Putinin esikunta käynnisti. MONI tuo myös esille tämän näkökulman: ”Kuule Lauri, ymmärrän, että sinua eurooppalaisena kiinnostaa tämä asia, mutta on hyvin vähän, mitä voin asialle tehdä. ”Lauri, tämä on ihan sama asia: qinlüe, lähes raiskaus ukrainalaisia kohtaan.” Toisaalta moni pyrkii ymmärtämään myös Venäjää: kiinalaisilla on hyvin historiamuistissaan Yhdysvaltojen ja lännen sotilaallinen ja poliittinen painostus viime vuosikymmeniltä. Kolmanneksi kyse on maailmanlaajuista järjestelmää koskevasta kriisistä, jossa osapuolia on rohkaistava YK:n johdolla rauhanomaiseen ratkaisuun ja luotava järjestelmä, jossa itsenäisen valtion suvereniteettia ei voisi loukata ulkopuolelta. Samalla tavalla kuin itse katson kyynel silmässä isoisäni ajan taisteluja kuvattuna Pekka Parikan Talvisodassa tai Tuntemattoman sotilaan eri versioissa, kiinalaiset katsovat sankareitaan kuten hyvän miehen roolimallia Wu Jingiä valkokankaalta räjäyttämässä Yhdysvaltain tankkeja hittielokuvissa kuten Lake Changjin. Moni vertaa tilannetta Korean sotaan: vuosina 1950?53 Douglas MacArthurin johtamat Yhdysvaltain (ja YK:n) joukot tulivat erittäin lähelle Kiinan rajaa ja olisivat kiinalaisten mukaan tulleet PohjoisKiinaan ja lopulta ehkä syösseet Kiinan kommunistijohtajan Maon vallasta, jos vain olisivat voineet. Kiina kipuilee Ukrainakysymyksen kanssa Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi
20 8.4.2022 Henkilö TEKSTI: LAURI HEIKKILÄ KUVAT: JARI LAUKKANEN MOSKOVAN KUOPPAISELLA TIELLÄ Suomen entinen Venäjän suurlähettiläs Hannu Himanen ihmettelee suomalaista tapaa mielistellä venäläisiä. Hän pitää sitä jäänteenä kylmän sodan ajoilta.