6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 9 / 8.3.2019 / 4,80 € Lähimmäisenrakkaus antoi paLjon voimaa, arja ryynänen sanoo myöhäinen taLvi verotti kerhokiLometrejä asuntokauppa on britanniassa hidas prosessi Ulkomaat Tonnikerho Vieraskolumni vanhusten omaisista puhutaan Liian vähän
2019 Viljelyhenkeä pienestä pitäen Pertti Hakanen arvostaa työteliäisyyttä politiikassa ja elämässä s. 2 8.3.2019 sisältö 8.3. 16
26 Kirjat Satakunnan vaalipiiri Eduskuntavaalit. 30 Keskustan kasvot Ihmisten luottamus keskustaa kohtaan ei parane sisäsiistillä toimistotyöllä. Antti Kaikkonen s. 10 Turvapaikkakriisi kouli Päivi Nergistä julkisuuden henkilön s. 8.3.2019 3 Rami Ala-Nisula on kehittynyt politiikassa tehtävien mukana s. 6 Konkarien poisjäänti tekee Satakunnan tilanteesta jännittävän s. 29 Puunkäyttö on ilmastotyötä Jari Leppä, Eerikki Viljanen ja Hannakaisa Heikkinen menivät metsään s
Rahaa liitot ja SAK ovat siirtäneet ”kansanliikkeen” tilille 1,4 miljoonaa euroa. Ihan niin kuin nykypäivän poliittista keskustelua, eikö totta. Väsyneinä he hiihtivät tulolatuaan ja puhuivat niin hirvittävästi potaskaa, että ”latu kellersi ja jänikset köhivät viidassa”. Ja niin edelleen. Esimerkiksi: Työllisyys on parantunut oikeasti, ei temppujen avulla. Nyt jos koskaan vaalikamppailu on henkien taistelua. Näiden oli peräydyttävä. Pääkirjoitus Pe tra Pö yliö. Sen listoilla on jo yli 12 000 tukijaa. Valtaosa 140 000 uudesta työllisestä on saanut yksityiseltä puolelta kokoaikaisen, vakituisen työpaikan. Vääristelyjä. Suoranaisia valheita. Asiantuntijoita on joka lähtöön. He joutuivat palaamaan tyhjin toimin kirkonkylän keskiolutbaariin. Työpaikat ovat syntyneet koko Suomeen. Ilmassa on hirvittävästi potaskaa. Pahimman kuorman on saanut niskaansa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä. Keskusta on nimittäin esteenä. Näillä rahoilla käydään kaikin keinoin hallituspolitiikan kimppuun. Somessa, medioiden keskustelupalstoilla, toimittajien jutuissakin. Sipilä kuvaa tätä vastavoimaa näin: ”Keskusta on vastavoima valheellisia lupauksia antavalle populismille, vapaavuorelais-punavihreälle keskittämispolitiikalle sekä korporaatioiden sinipunalle.” Populismia on sekin, että otetaan kantaa tutkimatta ja selvittämättä asioita. Tikusta tehdään asiaa. Metsää ei nähdä puilta. Mutta kun puheenjohtaja Sipilää moititaan, varsinainen kohde on keskusta. Panettelua. Haukkumista. Täytyy siis tietää enemmän. ”puhuivat niin hirvittävästi potaskaa, että latu kellersi ja jänikset köhivät viidassa” Työllisyys on parantunut oikeasti, ei temppujen avulla. Se on vastavoima. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 8.3.2019 K irjailija Veikko Huovinen kertoo tarinassaan, kuinka kaksi ”moraaliltaan arveluttavaa miestä” lähti ahdistelemaan yksinäiseen salomökkiin asettunutta nuorta mannekiinia. Verotusta on kevennetty kaikkein eniten ihmisiltä, joiden tulot ovat 1 000–3 500 euroa kuukaudessa. Liioittelua. Tämä oli kuitenkin antanut miehille äkkilähdön. SAK:lainen ay-liike on perustanut ”kansanliikkeen” käymään vaikuttamissotaa. Mustamaalausta. Ei siis pidä ihmetellä, miksi esimerkiksi somessa ja nettikeskusteluissa tuntuu olevan järjestäytynyt ja organisoitu meno työvuoroineen ja päivystyksineen. Saman ryöpyn saa niskaansa kuka tahansa, jonka tehtävänä on vuorollaan olla keskustan puheenjohtaja
Pääministeri, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä taitaa kuulua jälkimmäiseen kastiin. 8.3.2019 5 Toimittajalta Mahdottomasta voi tehdä mahdollista Viime Viikkoina on joutunut tarpomaan loskassa välillä polviaan myöten, sekä konkreettisesti että kuvainnollisesti. Toisiaan seuraavat ja kerta kerralta kehnommiksi käyvät galluptulokset ovat tehneet samaa keskustarintamalla. Niitä on kuulkaa paljon, isoja ja pienempiä. Hän muistutti hallituksensa jo niin tehneenkin työllisyysja talouskehityksen osalta. Hetkittäin on jopa tuntunut siltä, ettei saa jalkojaan irti moskasta, saati että pääsisi eteenpäin. Onkohan kepulaisillakin pääsyt unohtumaan, mitä kaikkea neljässä vuodessa on saatu aikaiseksi. Runsasluminen pakkastalvi on heilahtanut loskaiseksi liukkaudeksi. Olisi luullut, että esimerkiksi vihreät olisivat somessa iloinneet tästä merkittävästä askeleesta kohti ilmastoystävällisempää Suomea. Meri Alaranta-Saukko. Ei muuta kuin hymyä naamaan ja ihmisten pariin. Mutta ei. Asiasta on puhuttu jo neljällä vuosikymmenellä. Jälleen koen itseni perustavalla tavalla vialliseksi ajatellessani, että puolueetonta olisi kertoa molemmista; niin huonoista kuin hyvistäkin päätöksistä. Monella on syystä paha mieli. Unohtaminen ei toisaalta ole ihme, sillä eipä niitä hyviä asioita ole juuri julkisuudessa levitelty. Toistaiseksi syvimmälle sukeltaneen gallupuutisen jälkeiseltä pääministerin haastattelutunnilta korvaani tarttui Sipilän toteamus siitä, että vaalikentillä mahdottomasta voi vielä tehdä mahdollista. Ihmisten huolia on kuunneltava, eikä heidän tyytymättömyyttään pidä sivuuttaa. Kaikkien kannattaisi ottaa iltalukemiseksi Hallituksen 275 saavutusta -kirjanen. osalla meistä on jo lähtöjään taipumus maalata skenaariot synkiksi, vähän kuin varalta; eivätpähän pääse sanomaan, että tuokin kuvitteli liikoja. suorastaan silmiin pistävä oli hiljaisuus valtakunnan pääuutiskanavilla viime viikolla, kun eduskunnassa meni läpi Kimmo Tiilikaisen esitys hiilettömästä Suomesta vuoteen 2029 mennessä. Keskustalaisten pitää sen sijaan ruveta pitämään kovaa meteliä. Pikemminkin on alkanut pelottaa, että hetkellä millä hyvänsä saattaa keikahtaa kuonolleen hyisenkylmään todellisuuteen ja jäädä siihen. Siinä sivussa voi kuitenkin kertoa, mitä on tehty ja mitä tehdään seuraavalla vaalikaudella, jos keskusta pääsee valtaan korjattuaan maan talouden. Gallupmurheen loskaan juuttuneet saappaat on kiskaistava irti ja lähdettävä yhtenä rintamana tarpomaan kohti parempia kelisolosuhteita, tekemään mahdottomasta mahdotonta, muuttamaan kannatusalhoa torjuntavoitoksi vaaleissa. Sitä voisi myös kuljettaa mukana vaalitapahtumissa. Objektiivista tiedonvälitystä on kaiketi vain negatiivisten asioiden esiin kaivaminen ja niillä revittely. Toisilla taas on selvästi myönteisempi ote niin tavallisen arjen haasteiden kuin tulevaisuudenkin suhteen. erästä tämän lehden juttua varten plarasin läpi hallituksen saavutuksia. Esitys tuli väärältä suunnalta, joten se vaiettiin kuoliaaksi. Kaikki viisaat toitottivat asetettujen tavoitteiden olevan realismin ulottumattomissa, mutta niin vain on työllisyysastekin hujahtanut jopa yli asetetun päämäärän
Puolueen eduskuntavaalitavoitteisiin kuuluvat metsälinjaukset julkistettiin Nurmijärvellä maaja metsätalousministeri Jari Lepän johdolla metsänharvennusta seuraten ja nokipannukahveja juoden. Toisenlaisia tekojakin kaivataan. Viestimme on ollut vähintään himmeä. – Metsänomistajan näkökulmasta puolueilla on eroja, keskustan varapuheenjohtaja, kansaedustaja Hannakaisa Heikkinen kiteyttää. Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudessa Viime vuosisadan aatteista alkiolaisuus lienee tänään ajankohtaisin (huolen pito, ihmisenä kasvu, raittius, kansain välisyys). – Viimeisen 60 vuoden aikana olemme pystyneet kaksinkertaistamaan hiilinielumme, kiitos hyvän metsänhoidon ja suomalaisten metsänomistajien. Muuten puoluejohtajan kohtalo voi olla tyly. Keskustan mukaan metsähakkuita voidaan kasvattaa Ja ak ko M ar tik ain en Keskustan metsälinjaukset julkistettiin Nurmijärvellä Antti Aution metsänharvennustyötä seuratessa.. Metsäteollisuuden maailmanlaajuis ten markkinoiden on arvioitu kasvavan noin 200 miljardilla eurolla seuraavan reilun 10 vuoden kuluessa. Silti Alkion nimeen vannova keskusta on vähiten pidetty puolue. – Me emme näe, että ilmastopoliittiset asiat olisivat mitenkään ristiriidassa metsien taloudellisen hyödyntämisen kanssa – pikemminkin päinvastoin, metsälinjausten valmistelua johtanut kansanedustaja Eerikki Viljanen sanoo. Mikael Jungner Twitterissä Edistystä ja tasaarvoa unohtamatta. – Metsäsektorilla eletään nyt huippusuhdannetta, mutta yhä jäädään selkeästi alle sen tason, mikä alkaisi pienentää hiilinieluja edes tilapäisesti. Nyt ei riitä, että maaleja on tehty. – Kasvu on kuitenkin 110 miljoonaa kuutiota ja vähän yli, ministeri totesi. Metsät ovat keskustan mukaan olennainen osa ilmastoratkaisua, koska fossiilisisten raaka-aineiden käyttöä täytyy vähentää. Niitä olisi myös tuuletettava. leppä kertoi, että Suomen metsähakkuut nousivat viime vuonna ennätykselliseen 77 miljoonaan kuutioon, mikä oli merkittävästi alle metsien kasvun. Viljasen mukaan keskusta luottaa suomalaisiin metsänomistajiin, jotka ovat vuosikymmenet huolehtineet metsistä vastuullisesti. – Se vaatii sen, että metsämme ovat hoidettuja ja työvaiheet tehdään ajallaan. Keskustan tavoite on, että vuoteen 2050 mennessä metsien kasvu voidaan nostaa 150 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Katse peiliin. Hakkuut ovat täysin kestävällä tasolla, ja niitä voidaan vielä kasvattaa. Ajassa Sanottua 6 8.3.2019 Sipilän on saatava säihkettä puolueensa vaalikamppailuun. Suomella on kaikki mahdollisuudet saada oma osansa metsäteollisuuden kasvusta, metsälinjauksessa todetaan. Hanna Kosonen Twitterissä Pauliina Pohjala Hiilinieluja vahvistava ilmastotyö ja puunkäytön lisääminen ovat toisiaan tukevia tavoitteita, keskusta katsoo
Ratkaisuehdotuksessa perustelut, miksi nyt tehdään. – Valtion asuntorahasto Ara mielletään nykyisin lähinnä erityisryhmille tarkoitetuksi tukimuodoksi. LIHAN ALKUPERÄMERKINTÄ RAVINTOLOISSA PAKOLLISEKSI ÄIDIN TYÖNANTAJALLE VAUVARAHAA 2500 ¤ TYÖTTÖMYYSEDULLA OPISKELUN HELPOTTAMINEN LÄÄKEKORVAUSTEN VUOSIOMAVASTUUN ALENTAMINEN NIMENMUUTOKSEN HELPOTTAMINEN PIKAVIPEILLE 20 PROSENTIN KORKOKATTO MAATALOUDEN KRIISITUKIPAKETTI AMKOPISKELIJOIDEN PÄÄSY YTHS:N PIIRIIN OPISKELIJOIDEN SIIRTYMINEN YLEISEN ASUMISTUEN PIIRIIN YRITTÄJYYDEN ALOITTAMINEN MAHDOLLISTA TYÖTTÖMYYSTURVALLA YLI 300 NORMIA PURETTU KOKONAISVEROASTEEN LASKU ITSENÄISESTI ASUVAN 18-VUOTIAAN OPINTORAHAAN PARANNUS KAUPPOJEN JA PARTURIKAMPAAMOIDEN AUKIOLOAJAT VAPAUTETTU VÄYLIEN PERUSKORJAUKSEEN MILJARDI EUROA YLIMÄÄRÄISTÄ SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVIA NUORIA 14 000 VÄHEMMÄN Jokaisella suomalaisella on oikeus asua siellä missä haluaa, Antti Kurvinen painottaa. Pia Kauma Twitterissä VIENNIN MERKITTÄVÄ KASVU TYÖLLISYYSASTE 72,6 % VÄHIMMÄISPÄIVÄRAHOJEN KOROTUS 80 €/KK TAKUUELÄKKEEN KOROTUS YRITTÄJÄN PERHEENJÄSENTEN TYÖTTÖMYYSTURVA OPINTOTUEN OPPIMATERIAALILISÄ VÄHÄVARAISILLE JULKISEN TALOUDEN ALIJÄÄMÄN TASOITTUMINEN VALTION VELKASUHTEEN TAITTUMINEN Bongaa bingosta Sipilän hallituksen saavutukset Meri AlArAntA-SAukko Lista Juha sipiLän hallituksen saavutuksista on pitkä, vaikka julkisesta keskustelusta voisi ajoittain toista päätellä. Keskusta haluaa tuoda muutosta tällaiseen vallalle päässeeseen bisnesajatteluun, kiteyttää asuntotyöryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen puolueensa asumislinjauksen pääviestin. Keskustan linjaus: Asunnon pitää olla koti, ei sijoituskohde Ja ri La uk ka ne n. Kunhan ympäristö-, kaavoitusja maankäyttöasioista huolehditaan asianmukaisesti. Ei pelkkänä sijoituskohteena, jonka pitäisi tuottaa voittoa. asumisen tukemisessa keskusta suosisi tuotantosidonnaisuutta ja ottaisi uudelleen keinovalikoimaan myös takavuosikymmeniltä tutun aravalainajärjestelmän. riSto luodonpää – Asunto pitäisi ensisijaisesti mieltää ihmisten kotina. Komissio nimenomaan kehottaa viemään uudistuksen läpi ilman viivytyksiä. Tiistaina julkaistu asumislinjapaperi mukailee Kurvisen mielestä hyvin keskustalaista ideologiaa, missä ihmisiä ei ohjailla tiettyyn muottiin. Päivi Leino-Sandberg Helsingin Sanomissa Komission kanssa käydyt epäviralliset keskustelut ovat johtaneet siihen, että tarvetta ilmoituksen tekemiselle ei ole ollut. – Lähdemme siitä, että jokaisella suomalaisella on oikeus asua siellä missä haluaa ja mikä asumismuoto itselle parhaiten sopii. Päätösvalta on eduskunnalla, ei EU:ssa. Ajassa Sanottua 8.3.2019 7 Sote-laeissa on monia perusoikeuksiin ja perustuslakiin liittyviä todella tärkeitä kysymyksiä, mutta kysymys notifikaatiosta ei ole sellainen kuin korkeintaan epäsuorasti. Ruudukkoon mahtuu niistä vain murto-osa. Keskustan linjauksessa Ara voisi olla nykyistä enemmän tukemassa myös ihan tavallisten ihmisten asumista. – Eikä vaihtoehtoina tarvitse olla pelkästään perinteinen omistustai vuokra-asuminen, Kurvinen muistuttaa. Maaseudulla omakotitalossa, kaupungissa 15 neliön opiskelijaboksissa tai jotain siltä väliltä. Suomenmaa laati bingon isoista ja pienistä tavoitteista, jotka on saatu maaliin pian päättyvällä vaalikaudella. Päivi Nerg Twitterissä Soteuudistuksen EU-notifikaatiopuhe on hakoteillä
Jos uusmaalaisilla olisi vahvempi kokemus yhteisestä identiteetistä, niin olisi todennäköistä, että laulukin tunnettaisiin paremmin. Suomenmaan juttusarjassa esitellään Suomen maakuntalaulut. maakUntalaUlUssa on Järvenpään Ainolassaan asuneen kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen (1865–1957) sävelmä ja kuoronjohtaja Kaarlo Terhin (1872– 1921) sanat. Poliittisen historian opinnot pääkaupungissa eivät ainakaan vielä ole tehneet Brusilasta helsinkiläistä. Hän kokee itse olevansa ensi sijassa mäntsäläläinen ja myös itä-uusmaalainen. Keskustanuorten piirin varapuheenjohtajana toimivan Brusilan mie lestä keskustalaiset osaavat laulun kuitenkin paremmin kuin muut uusmaalaiset, sillä keskustalaisille alueellisuus on tärkeä arvo. Identiteettien lisäksi Uudenmaan alueelta löytyy myös useita erilaisia murteita. Uusmaalaisten laulukin osattaisiin, jos maakunnalla olisi yhteinen identiteetti, Brusila uskoo. Vaikka sävel on itse Sibeliuksen, ei Uusmaalaisten laulusta ole tullut maakuntaa yhdistävää hengennostatuslaulua. Vastauksia identiteettikysymykseen on yhtä paljon kuin vastaajiakin, Eerik Brusila näkee. euroa hoivakotien valvontaan. Ei sitä eikä muitakaan maakuntalauluja ole meillä laulettu edes koulussa. Hallitus ehdottaa lisätalousarviossaan Aluehallintovirastoihin on tullut alkuvuonna jo 124 vanhustenhoitoa koskevaa ilmoitusta ja 96 kantelua. Sävelmää pidetään rytminvaihdosten takia vaikeana, mutta Brusilan mielestä se ei ole ongelma. 8 8.3.2019 Lauri HeikkiLä UUdellamaalla ei oikein ole yhteistä identiteettiä. Yhteinen identiteetti hakusessa Missä maat on mainiommat, vetreämmät veet, sadat saartaa niemet, lahdet rakkaampaata rantaa! Missä virrat viehkeämmät, salmet seljänteet, maa ja meri aulihimmin aarteitansa antaa! Lisärahalla paikataan aluehallinto virastojen, Valviran sekä sosiaali ja terveysministeriön resurssipulaa. – Osataan sitä vaikeampiakin kappaleita. Laulu esitettiin ensimmäistä kertaa 1912. Mäntsälän kunnanvaltuutettu Brusila, 21, näkee, että maaseudun ja kaupunkien välillä sekä kaupunkien sisällä voi olla hyvinkin erilaisia identiteettejä saman maakunnan alueella. – Vasta kun kaveri muutti opiskelemaan Joensuuhun, hän jossain yhteydessä kuuli paikallisilta, että uusmaalaisillakin on oma maakuntalaulu. Ajassa maakuntalaulu | Uusimaa Eerik Brusila Lä hte et: w w w .vm .fi, w w w .a vi.fi. – Esimerkiksi konu tarkoittaa kummallista, kuutelo pannukakkua ja järin ja perin tarkoittavat jonkin asian korostamista. Kuulin tästä häneltä ja tarkistin sitten, että laulu on todella olemassa. Ne eivät ole vahvoja, mutta Brusila luettelee esimerkkinä muutaman Mäntsälän murteen sanan
SuomalaiSilla on vahvaa osaamista neurotieteiden alalla, jolla tutkitaan muun muassa Alzheimeria. Se on ollut keskustan tavoite pitkään. Järjestö tekee merkittävää työtä muistisairaiden edunvalvojana EU-tasolla. Harmittavasti vanhenemisesta puhutaan yleensä vain kielteiseen sävyyn. Samalla pyritään tunnistamaan sairautta ehkäiseviä tekijöitä ja tukemaan sairastuneita ja heidän läheisiään. Kun kävi selväksi, että se nauttii laajaa tukea eduskunnassa, katosi suurin median mielenkiinto asian ympäriltä. Ne vaikuttavat paitsi sairastuneiden, myös läheisten elämään. Osa ryhtyy puolisonsa tai vanhempansa omaishoitajaksi. Hiilen osuus kaukolämmön tuotannossa on Suomessa edelleen suuri, joten tar vitsemme kymmenen vuoden sisällä paljon korvaavaa uusiu tuvaa energiaa. 2. Asiasta on puhuttu jo vuosikymmeniä, mutta julkisuudessa historiallista päätöstä ei juuri noteerattu. Miksi. Suomessa on korkealaatuinen tutkimusympäristö ja suomalaiset ovat lähtökohtaisesti tutkimusmyönteisiä. Neurokeskus kokoaa yhteen neurotieteiden tutkijoita ja toimijoita uusien innovaatioiden löytämiseksi. Ja ri La uk ka ne n. Emännöin vastikään Brysselissä Alzheimer Europe -järjestön keskustelutilaisuutta. Me suomalaiset saamme olla tyytyväisiä ja ylpeitä neurotieteiden osaamisestamme. Esimerkiksi muistisairauksista kärsii yhä useampi. Yhteistyöllä ja resurssien jakamisella voidaan luoda mahdollisuuksia huippututkimukselle, joka koituu kaikkien hyödyksi. Tuttujemme ja läheistemme kautta muisti sairaudet koskettavat meitä kaikkia. Suoraan kysyen Meri AlArAntA-sAukko ESityS kivihiilen energiakäytön lopet tamisesta vuonna 2029 hyväksyttiin eduskunnassa viime viikol la suurella äänten enemmistöllä. Politiikassa aina suurimman huomion saavat asiat, jotka herättävät eniten risti riitoja. Edellytyksenä on vahva kotimainen tutkimusrahoitus, joka turvaa laadukkaan pohjan työlle. Asia on havaittavissa tälläkin hetkellä soten ympärillä. Yksi tavoite on vahvistaa eurooppalaista tutkimusyhteistyötä. Anneli Jäätteenmäki europarlamentaarikko Muistisairauksiin helpotusta huippututkimuksella Miksi historiallista päätöstä ei noteerattu. Suomi on ens immäisiä maita, jotka vievät kivi hiilestä luopumisen lainsäädäntöön. Moni asuu kaukana ikääntyvistä vanhemmistaan seuranaan jatkuva huoli. Suomalainen tutkimus on pärjännyt hyvin kilpailussa EU:n tutkimusrahoituksesta. EU pystyy panostamaan tutkimukseen huomattavasti yksittäisiä jäsenmaita enemmän. Vaikka terveydenhuolto kuuluu EU:n jäsenvaltioiden kansalliseen päätösvaltaan, koko mannerta koskettavien haasteiden ratkaisua kannattaa edistää yhdessä. 8.3.2019 9 Täällä Bryssel ElämmE yhä vanhemmiksi. Suomeen on vastikään avattu Kansallinen neurokeskus, jonka toimintaa tilaisuudessa esitteli Itä-Suomen yliopiston professori Mikko Hiltunen. Siksi asia on myös kansainvälisesti noteerattu päätös. Päätös on historiallinen irtautuminen yhdestä eniten ilmastonmuutosta kiihdyttäneestä fossiilisesta polttoaineesta. Kun esitystä valmisteltiin, ja kun annoin sen eduskuntaan, se sai huomattavasti julkisuutta. Vanheneminen tuo usein mukanaan myös sairauksia. Nykytutkimus etsii kiivaasti lääkitystä Alzheimerin tautiin. Tämä auttaisi miljoonia ihmisiä. Minä ainakin haluan vanheta ja toivottavasti terveenä. Onneksi. Miten merkittävänä askeleena itse pidätte esityksen läpimenoa. Mistä arvelette tämän johtuvan, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.)
Vaalipiirin pohjoisimpien kuntien alueella ehdokkaita on harvakseltaan. Minkään helpon rastin edessä he eivät kuitenkaan ole. Eivätkä nimet ole ketä vain, vaan kaksi todellista konkaria: Timo Kalli ja Kauko Juhantalo. Viime vaaleissa SDP sai kuitenkin köniinsä ja menetti ykkössijansa perussuomalaisille. Maantieteellisesti keskustan lista vaikuttaa varsin eteläpainoiselta. Tapio Huhtanen keräsi puolestaan viime vaaleissa reilun 2 300 äänen potin. 38-vuotiaalla Eeva Kallilla on hyvät mahdollisuudet periä isänsä ääniä, mutta tuoda myös koulutettuna nuorekkaana naisena paljon sellaisia ääniä, joita keskusta ei perinteisesti ole saanut. Viime viikolla Jalonen ilmoitti lähtevänsä sitoutumattomana ehdokkaana kokoomuksen listalle. kansanedustaJan paikkoja Satakunnassa on jaossa yhteensä kahdeksan. konkareilta jälkeen jääviä ääniä lähtee keskustan listalta metsästämään myös joukko pitkän linjan vaikuttajia. Ei mikään helppo rasti Keskustan lista nuortui Satakunnassa selvästi, kun konkarikaarti ei pyri enää Arkadianmäelle. Uusia nuoria äänestäjiä koettavat saada taakseen myös Vilho Hakala, 22 ja VilleVeikko Päivömaa, 26. Merkittävimmät äänestäjäkeskittymät ovat Porin ja Rauman seudut, joista ensimmäisen vaikutusalueelle voi laskea osuvan kahdeksan ja jälkimmäisen viisi keskustalaisehdokasta. Loikka sinisiin ja sitten vielä kokoomukseen voi olla äänestäjille kynnyskysymys. Molemmat keräsivät vuoden 2015 eduskuntavaaleissa selvästi yli 4 000 ääntä. Vaalikentille puolueella on vara laittaa kaksi paljon ääniä kerännyttä istuvaa kansanedustajaa: viime vaalien äänikuningattaren Kristiina Salosen ja sote-uudistuksen neliraajajarruttajana tunnetuksi tulleen ex-ministerin Krista Kiurun. Jaossa on siis yli 12 000 ääntä. Äänestäjien huomiota tavoittelevat myös Veli-Pekka Suni ja Jyrki Soukainen. Keskustapiirin puheenjohtaja Vesa Jalonen ylsi viime eduskuntavaaleissa keskustalaisista neljänneksi parhaaseen tulokseen vajaalla 3 000 äänellään. Oikeastaan sinne voidaan laskea vain muutama ehdokas. keskustan ehdokkaista yksi saattaa pystyä hyötymään sekä luopujista että listan nuorennusleikkauksesta. Puolue sai 25 prosentin kannatuksellaan läpi kaksi kansanedustajaa. Luopujakonkareihin voidaan laskea myös ensimmäiselle varasijalle jäänyt entinen maatalousministeri Juha Korkeaoja, jolle ääniä kertyi yli 3 200. Siitä ei nimittäin ole välttämättä takeita. Kankaanpääläisen Mikko Uusitalon osakkeita nostaa se, että hänellä on hyvät mahdollisuudet tavoitella samalta paikkakunnalta tulevan Juhantalon ääniä. satakunta on perinteisesti ollut demarien valta-aluetta. Konkareiden äänipottien säilyttämiseen se tuo haasteensa, mutta samaan aikaan uusilla ehdokkailla on mahdollisuus tuoda mukanaan paljon sellaisia äänestäjiä, jotka eivät yleensä ole keskustaa vaaliuurnilla muistaneet. Heidän vastuulleen jää ukkopuoluemielikuvan murtaminen, sillä miesehdokkaita keskustalla on Satakunnassa yhdeksän. Eduskuntavaalit 2019 Suomenmaan juttusarjassa analysoidaan eduskuntavaaliasetelmia vaalipiireittäin.. 10 8.3.2019 Jännäksi menee. naisia keskustan listalla on viisi: Kallin lisäksi Aila Haikkonen, Kirsi Hassinen, Anne Puutio ja Eeva-Liisa Tuominen. Vuonna 2015 listalla ei ollut yhtään alle 30-vuotiasta, nyt heitä on kaksi. Mistään tasa-arvon huipentumasta ei siis voida puhua. Huhtasaarella on toinen tilanne. Heillä on tunnettavuutensa vuoksi mahdollisuuksia äänimäärän nostamiseen. Vaalitaistoon puolue lähtee edelliskertaa selvästi nuoremmalla joukolla. Keille ne menevät, ja saako keskusta niistä läheskään kaikkia. Hänen ennakoidaan hyötyvän etenkin maahanmuuttokeskustelusta ja lisäävän viime vaalien hulppeaa 9 200 äänen pottia. Niin voisi sanoa ainakin keskustan osalta Satakunnan vaalipiirissä, jossa puolueen molemmat istuvat kansanedustajat jättävät paikkansa. Yksi mielenkiintoisimmista on viime vaaleissa suurimman äänisaaliin keränneiden perussuomalaisten tilanne. Ne ovat tuhannen taalan kysymyksiä varsinkin nyt, kun puolue kärvistelee gallupalhossa. Muita ehdokkuutensa uusijoita ovat eurovaaleissakin ehdolla ollut Martin Ylikännö sekä porilainen Juha Kantola. Huhtasaaren vanavedessä Arkadian mäelle saattaa jopa nousta uusi perussuomalainen nimi kohtuullisen pienelläkin äänituloksella. Kesän 2017 jälkeen Ari Jalonen on kuitenkin edustanut sinisiä ja Laura Huhtasaari perussuomalaisia. Reilun 9 000 asukkaan Eurajoelta ehdokkaita on jopa kaksi. Gallupmenestyksen huumassaan puolue on intoutunut puhumaan jopa kolmesta kansanedustajapaikasta. Vaalipiirin eteläpuolella ehdokkaita riittää joka kunnasta. Molempien paikkojen säilyttäminen vaatii rajusti töitä. Eduskunnassa hän aikoo kuitenkin edustaa sinisiä – jos Arkadianmäelle enää pääsee. Alle nelikymppisiä neljästätoista ehdokkaasta on viisi. Vaalien ensikertalaisilta vaatii paljon saada itsensä tunnetuksi. Nyt puolue uhkuu taas itsevarmuutta
Tilanteen tiedetään olevan vieläkin tulenarka. Holmlundin äänimäärät puolestaan osoittivat vahvasti alaspäin jo silloin, kun hän vielä oli politiikassa mukana. Molempien ehdokkuus tosin herättää myös kummastelua. Kataja on ennen ehdokkuuttaan ehtinyt sanoa useaan kertaan julkisuudessa, ettei hän enää koskaan lähde ”kusitolpan” rooliin. Sellainen on tiukassa. Onnistuuko Huhtasaari sittenkään nostamaan eduskuntaan muita perussuomalaisia kuin itsensä. Puoluevaihdoksillaan kohahduttanutta Lehtimäkeä ei huolittu viime kuntavaaleissa Porin kokoomuksen ehdokaslistalle. Keskustalaisille se tarkoittaa sitä, että töitä on tehtävä rajusti. 8.3.2019 11 Merikarvia Siikainen Honkajoki Kankaanpää Jämijärvi Karvia Pomarkku Pori Ulvila Lavia Luvia Rauma Eura Köyliö Säkylä Huittinen Nakkila Harjavalta Ex-kansanedustaja Antti Vuolanne on vahva nimi hänkin. Kolmannen edustajan saaminen vaatisi kuitenkin murskavoiton. Heistä vahvimmat ovat kertaalleen poliitikon urasta luopuneet Sampsa Kataja ja Anne Holmlund. Puolueen sisäinen yhtenäisyys saattaa myös olla koetuksella, sillä kokoomuksen listalta löytyy ex-kansanedustaja Jouni Lehtimäki. Viime vaaleissa yhden paikan menettäneellä kokoomuksella sen sijaan voi olla realistisemmat mahdollisuudet nostaa paikkalukuaan takaisin kahteen. Keskustan ehdokkaat Satakunnan vaalipiiri Tilasto kesku s Aila Haikkonen Tapio Huhtanen Juha Kantola Ville-Veikko Päivömaa PoRi Kirsi Hassinen Vesa Jalonen euRaJoKi Vilho Hakala naKKila Eeva Kalli euRa Anne Puutio PomaRKKu Martin Ylikännö huittinen Mikko Uusitalo KanKaanPää Jyrki Soukainen Rauma Veli-Pekka Suni säKylä Eeva-Liisa Tuominen KoKemäKi Samuli Vänttilä. Vaikka vasemmistoliiton Jari Myllykoski saikin viime kerralla Satakunnan valituista ehdokkaista pienimmän suhdeluvun, on puolueen kannattajakunta suhteellisen vakiintunut. Kokoomuksen istuva kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola jättää parlamentaarikon uransa yhteen kauteen, mutta kykypuolue tarjoaa tilalle tukun muita tunnettuja nimiä. Jos RKP:n kanssa vaaliliiton solminut kokoomus onnistuu paikkalukuaan kasvattamaan, tulikuuma kysymys on, keneltä puolue sen nappaa. Voisiko vasemmistoliitto menettää yhden ainoan paikkansa. Vai käykö sittenkin niin, että pahassa gallup-alamäessä ollut keskusta ei onnistu pitämään molempia paikkojaan
22, opiskelijA VilHo HAkAlA kyläkoulun rehtori, esiopettajan puoliso, kolmen tyttären isä, kunnanhallituksen ja Satakunnan keskustan puheenjohtaja. 60, eVerstiluutnAntti eVp, mAAjA metsätAlousyrittäjä tApio HuHtAnen sAtAkunnAssA on paljon hyvää ja valtavasti mahdollisuuksia kehittyä entistä houkuttelevammaksi asuinja investointipaikaksi. 52, km, luokAnopettAjA–reHtori VesA jAlonen olen kotimaisen ruuantuotannon säilyttämistä vaativa, ilmasto-, energiaja ympäristökysymyksistä huolehtiva ja huoltovarmuusasioita miettivä ehdokas. Olen valmis käyttämään monipuolista kokemustani sekä verkostojani kotimaassa ja EU:ssa Suomelle ja Satakunnalle tärkeiden asioiden edistämiseen. Kotimaakuntani Satakunta on minulle tärkeä. Tiestön rappeutuminen on estettävä. Olen kiinnostunut rakentamiseen vaikuttavista päätöksistä. Minulla on kaksi keskeistä vaaliteemaa: ilmastonmuutoksen torjuminen ja nuorten hyvinvointi. Yrittäjyyttä, lähiruoan tuotantoa ja käyttöä on edistettävä. Perussuoma laisten Laura Huhtasaare n arvellaan nostavan viime vaalien korkeaa äänimäärää nsä. Se ansaitsee osaavat ja verkottuneet edustajat puolustamaan maakunnan kehitystä. Sukkia kutova evankelisluterilainen perheenäiti. Ikäihmisistä on pidettävä huolta. 12 8.3.2019 Keskustan ehdokkaat Asun Laviassa puolisoni ja kahden lapseni kanssa kotitilallani, jonka tuotantosuuntana on luomuviljely. Nakkilassa olen kunnanvaltuutettu sekä sivistysvaliokunnan jäsen. 38, ktm, Htm, toimitusjoHtAjA eeVA kAlli Satakunnan vaalipiiri Faktat Keskustalta luopuu kolme nimekästä konkaria: Timo Kalli, Kauko Juhantalo ja Juha Korkeaoja. Haluan, että huolehdimme perheistä ja siitä, että kaikilla on elämisen edellytykset. Lapsiperheiden arjen sujumisesta on huolehdittava. Yli 30 vuoden ura puolustusvoimissa ja lukuisat luottamustehtävät ovat antaneet monipuolisen kokemuksen suomalaisesta yhteiskunnasta. Talous, terveys ja turvallisuus ovat tärkeitä. Opiskelen energiaja ympäristötekniikkaa Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Sote-palvelut on saatava läheltä. Päätyökseni hoidan projektipäällikön tehtäviä insinööritoimistossa. Keskustan lista on miesvoittoin en: naisehdokk aita on viisi, miesehdokk aita yhdeksän.. Koulutusta on kehitettävä. Välitän ihmisten tasa-arvoisuudesta. Perheeseeni kuuluvat vaimo, neljä aikuista lasta ja neljä lastenlasta. Metsien käytön sekä puurakentamisen edistäminen ovat minulle tärkeitä asioita. Heidän jäljiltään uusjakoon menee 12 000 ääntä. 56, rAkennustekniikAn Di, mAAtAlousyrittäjä AilA HAikkonen olen Vilho Hakala, 22-vuotias opiskelija Nakkilasta. Tällä hetkellä olen Porin kaupunginvaltuutettu. Minulle tärkeitä arvoja ovat rehellisyys, oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja luottamus. 43, energiAtekniikAn Di, kAsVAtustieteen po, konsernin luVituspäällikkö kirsi HAssinen olen kotoisin Noormarkusta
olen työskennellyt suurimman osan työ vuosistani aikuiskoulutuksen parissa. 39, agrologi (amK), maatilaYrittäJä miKKo uusitalo olen ehdolla eduskuntavaaleissa nyt toista kertaa. Ne ovat tuhannen taalan kysymyksiä.. Keille konkareiden äänet menevät. Minulle tärkeitä vaalitee moja ovat maa talous, maaseu dun asiat, yrittä jyys ja maahan muutto. Sanovat minua luotettavaksi ja jämptiksi. Yhteisvoimin satakuntalaisten asialla on mot toni. Euro ei saa olla ainoa konsultti hyvinvointia ra kentaessamme. Leijonaemo, kokemusosaaja, kehittäjä– vaikuttajakoulutuksen käynyt. Ennaltaeh käisy sekä varhainen, riittävä ja oikeaaikai nen tuki on panostus tulevaisuuteen sivis tyspalveluissa ja sosiaali ja ter veyspalveluissa. Haluan varmistaa hyvinvointia, koulutusta ja työtä satakunta laisille. 8.3.2019 13 39, maanmittausinsinööri Juha Kantola 59, restonomi YamK, ammatinopettaJa, opinto-ohJaaJa anne puutio olen kotoisin Luvialta. Turvaamal la yritystoimin nan edellytykset luomme työtä ja toimeentuloa eli kestävää hy vinvointia, jonka avulla voimme huolehtia hei kommassa ase massa olevista. Saako keskusta niistä läheskään kaikkia. Oppi sopimuskoulutus ja oppisopimusten teke minen ovat olleet työtäni. Tällä hetkellä opis kelen kauppatieteitä Turun yliopiston Porin yksikössä. Sen myötä minulla on selkeä käsitys siitä, mitä Sata kunta tarvitsee menestyäkseen tulevaisuu dessa. Opiskeluideni ohella olen työs kennellyt noin nel jä vuotta lähihoi tajana. 54, agrologi, maanVilJeliJä V eli-peKKa suni reKo-ringeissä tuottajana ja ylläpitäjänä. 55, maanVilJelYsteKniKKo, maatalousYrittäJä JYrKi souKainen olen porkkanan ja perunan viljelijä Säky län Köyliöstä. Kunto urheilu, metsäs tys, Lionstoimin ta ja laulu pitä vät miehen vir keänä. Osaan aset tua toisen ase maan päätök siä tehdessäni. 26, Kauppatieteiden Ylioppilas, sairaanhoitaJaopisKeliJa, lähihoitaJa Ville-VeiKKo päiVömaa YrittäJätaustani lisäksi minulla on vank ka kokemus maakunnallisten osuustoimin tayritysten hallitustehtävistä. Minulla on kolme jo opis kelijaikäistä tytärtä. Työssäni olen tavannut laajasti maakunnan ihmisiä omas sa elinympäristös sään. Olen kehit täjä ja löydän rat kaisut ongelmiin. Lisäksi olin ehdolla eurovaaleissa 2014. Kolmas sektori on yhteiskunnan vahvuus ja rik kaus. Minulla on lähes 20 vuoden koke mus vaativistakin luottamustehtävistä Kankaanpäässä, MTK:ssa ja Sata maidon hallinto neuvostossa. Keskusta nuorissa olen toi minut aktiivisesti viisi vuotta. Isänä minulla on hyvä tuntuma lapsiper heen arjen iloihin ja suruihin. Siviilissä pyöritän osakeyhtiömuo toista porsastuotantosikalaa. Tällä hetkellä olen Po rin Ylioppilasyh distys Pointer ry:n puheenjoh taja. Halu an pitää huolta niistä, jotka eivät siihen itse pysty. Toimin muun muassa Säkylän kunnanvaltuuston puheen johtajana, Apetit Oyj:n hal lintoneuvoston sekä Alueellisen Riistaneuvoston jäsenenä. Olen myös viittä vaille valmis sai raanhoitaja. 53, VilJeliJä, lähiruuan tuottaJa, terVeYdenhuoltoalan ammattilainen eeVa-liisa tuominen ennen kaikkea olen nelilapsisen perheen isä ja työnantajayrittäjä. Työelämäkokemus takin on matkanvarrella kertynyt. 46, YrittäJä, maatalousteKniKKo martin YliKännö olen maanmittari, neljän lapsen isä, kau punginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Porista. Suurelle ylei sölle olen tutuin ehkä toiminnastani Suo men Sikayrittäjät ry:n puheenjoh tajana viimeisen kymmenen vuo den ajan. Arvoista tär keim pinä on toi sen kunnioittami nen ja arvostami nen
HIenon uran loppu. Viro näyttäisi saavan historiansa ensimmäisen naispääministerin, sillä Kaja Kallaksen johtama reformipuolue voitti maan parlamenttivaalit. Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti virallisesti, että Venäjä vetäytyy keskipitkän matkan ydinohjukset kieltävästä INF-sopimuksesta. Kirkkoa on syytetty passiivisuudesta natsi-Saksan julmuuksissa. Kaja Kallas on Viron entisen pääministerin Siim Kallaksen tytär. Tutkijat ovat jo kauan yrittäneet päästä käsiksi Pius XII:n (paavina 1939–1958) arkistoihin selvittääkseen, miksei katolinen kirkko puuttunut päättäväisemmin juutalaisten joukkomurhaan toisen maailmansodan aikana. Vatikaani avaa Pius XII:n arkistot ensi vuoden maaliskuussa, paavi Franciscus ilmoitti. Urallaan hän saavutti yhteensä neljä MM-mitalia, joista yksi oli kultainen. Maahan povataan kuitenkin vaikeita hallitusneuvotteluja. Seefeldin 50 kilometrin kisassa Heikkinen sijoittui yhdenneksitoista. arkIstot aukI. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi jo helmikuussa, että Yhdysvallat aloittaa toimet vetäytyäkseen sopimuksesta puolen vuoden sisällä. Hiihtäjä Matti Heikkinen purskahti itkuun miesten 50 kilometrin kisan jälkeen hiihdon MM-kisoissa Itävallan Seefeldissä. Koonnut: samuli vänttilä Raigo Pajula / AFP Photo / Lehtikuva. Syy tunteiden purkautumiseen oli se, että Heikkinen kertoi päättävänsä pitkän kilpauransa. 14 8.3.2019 Maailman kuvat IrtI sopImuksesta. Venäjä ja Yhdysvallat ovat viime aikoina syytelleet toisiaan sopimusrikkomuksista. VIroon naIspäämInIsterI
Brittihallitus onkin yrittänyt tukea ensiasunnon ostamista muun muassa verohelpotuksilla ja valtion lainatakauksena uutena rakennetun asunnon ostossa. 8.3.2019 15 Jossain vaiheessa elämää tulee eteen haave ja pohdinta oman asunnon ostamisesta. Asianajajien kautta menevät kaupassa tarvittavat tarkastukset, kuten tarkistus maarekisteristä, että myyjällä on oikeus myydä asunto. Suurin osa siis ostaa asunnon muulla tavoin. Epäilemättä tässäkin näkyy brexitin aiheuttama epävarmuus, joka hidastaa asuntomarkkinoita. Näin voi käydä, jos esimerkiksi ostajan asuntolainaa ei myönnetäkään tai kuntotarkastuksissa ilmaantuu jotain yllättävää, jolloin koko ketjun ostot peruuntuvat. Lontoossa ensiasunnon ostajat ovat jopa 33-vuotiaita, siinä missä Suomessa pääkaupunkiseudulla he ovat keskimäärin 30 vuotiaita. Sen jälkeen kun kauppasopimukset on allekirjoitettu ja takuus maksettu, kauppa viimeistellään yleensä parin viikon kuluessa. Näissä ketjuissa voi olla monen montakin lenkkiä toisistaan riippuvaisina, ja mitenkään epätavallista ei ole, etta kaupat peruuntuvat jostain välistä viime hetkellä. Takuusmaksu maksetaan myös Englannissa vasta kun kauppaprosessi on loppumetreillä. Kohti brexitiä. Ensiasunnon ostajat ovat Suomessa hieman nuorempia kuin täällä Britanniassa – Suomessa keskimäärin 28,5 ja Britanniassa 31 vuotta. Englannissa asunnon ostaminen ei ole mikään nopea prosessi – itselläni tämä kesti pari kuukautta tarjouksen hyväksymisestä muuttoon, ja tätä pidettiin nopeana prosessina! Ostoprosessissa kun ovat mukana ostajan ja myyjän lisäksi molempien omat asianajajat, kiinteistönvälittäjä ja ostajalla myös neuvonantaja tarvittaessa auttamassa asuntolainan haussa. Täällä Britanniassa myös harvemmin rakennetaan oma talo, arvioiden mukaan vain kahdeksan prosenttia uusista taloista on täällä itse rakennettuja. Jopa neljännes kaikista asuntokaupoista jää kuitenkin toteutumatta, ja tämä luku on ollut nousussa – viime vuoden alun tilastojen mukaan jopa 39 prosenttia prosenttia asunnoista jäi ostamatta. Suomessa omistusasunnoissa asuu yli 70 prosenttia kansasta, kun taas Englannissa luku on noin 63 prosenttia kotitalouksista. nyT uutta asuntoa etsiessä joudun todennäköisesti jonkinlaiseen ostoketjuun, eli uuden asunnon osto riippuu siitä, että edellinen asunto saadaan myytyä samaan aikaan. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Oma koti kullan kallis. Rautaisia hermoja siis kysytään elämän suurinta ostosta, asuntokauppaa, tehdessä. Briteissä yhä suurempi osa nuorista ja arvioiden mukaan jopa yli neljännes aikuisista asuukin edelleen vanhempiensa luona
Tarkoituksena on, että paikalle voi pysähtyä muutenkin, kuin puhumaan pelkästään politiikkaa.. Pertti Hakasen vaalitoimisto on sisustettu kodikkaasti. 16 8.3.2019 Henkilö Kun Suomi aloittaa EU:n puheenjohtaja maana, on meillä tuhannen taalan paikka tuoda esille näkemyksiämme
Syntymäkunta Tyrvää liittyi ensin Vammalaan, joka muodosti naapurikuntien kanssa Sastamalan vuonna 2009. – Silloin äänestin unionia vastaan, mutta nyt tuen vahvasti sitä, että jäsenenä pysytään. – Suomen erityisolosuhteet huomioidaan ohjelmakausi ohjelmakaudelta paremmin. Vuosia Pertti Hakaselle itselleen kertyy hieman ennen kevään eduskuntavaalipäivää 50. aloittaa EU:n puheenjohtajamaana, on meillä tuhannen taalan paikka tuoda esille omia näkemyksiämme ja vaihtoehtojamme. Viljelen edelleen sillä mittapuulla, miten on mahdollista ja elvytän elinkeinon saneerausohjelman puitteissa. Meilläkin poika ottaa tilan jonain päivänä hoitaakseen. TeksTi: Lauri HeikkiLä kuva: Jari Laukkanen Pertti Hakanen on asunut koko ikänsä Satakunnan ja Pirkanmaan alueella, mutta kantaa myös karjalaisuuttaan ylpeydellä. – Tämä on kuitenkin tulevaisuuden ala, sillä ruokaa tarvitaan aina. Kannattamattomuusongelmatkin Hakanen on joutunut kokemaan. Tämä ei missään nimessä ole loppu, Hakanen vakuuttaa. Hakanen haluaa mennä vahvasti eteenpäin ja edistää tärkeinä pitämiään asioita, mutta hän pysähtyy katsomaan myös taaksepäin. – Ei ole kauaakaan, kun taas kävin äidin syntymäseudulla. 8.3.2019 17 Pirkanmaalaisen maatilan pihassa on salkoon nostettu karjalaisia värejä kantava viiri. Toisella kerralla jo tärppäsi, ja Hakanen lopetteleekin nyt ensimmäistä kauttaan keskustan kansanedustajana. Lihasikaerä juuri kasvatettiin jouluksi, ja kevään aika na pohdimme sianlihantuotannon roolia tilakokonaisuudessa. Vuoteen 2002 asti Hakanen teki 12-vuotisen uran armeijan leivissä opistoupseerina, eikä politiikalle voinutkaan löytyä tilaa. Isä on kotoisin täältä läheltä. Huhuja Hakasen tilan konkurssistakin liikkuu, mutta nämä väitteet hän korjaa alkuunsa. Vaikka perinnetyö onkin tärkeä osa Hakasen elämää ja ruokakulttuuri ollut tuttua lapsesta asti, karjalan murretta hän ei ole opetellut. Olen julkisesti kertonut syksyllä 2017 hakeneeni tilalle yrityssaneerauksen. Kun Suomi 1.7. Tyytyväinen voi olla, että lapsista on kasvanut nuoria, jotka varmasti tulevat pärjäämään elämiensä poluilla. Itselleen läheistä maatalouspolitiikkaa Hakanen katsoo EU:n suuntaan toiveikkaana ja luottamuksella. Vaikka Hakanen on identiteetiltään paitsi pirkanmaalainen ja karjalainen, on hän ollut suurimman osan elämästään satakuntalainen. – Äiti tuli tänne alunperin siirtokarjalaisena. 25-vuo tias Hakanen ottikin tilan hoitaakseen EUkansan äänestyksen kynnyksellä vuonna 1994. Karjalaisuus on lähellä sydäntäni, vaikka en koskaan ole alueella asunutkaan. Jatkokausi on hakusessa. Äidin kanssa en valitettavasti ehtinyt siellä koskaan käydä. Se on ollut sitä kautta läsnä koko elämän, Hakanen sanoo. Yhteistä taivalta Seija-vaimon kanssa kertyy 25 vuotta, aviovuosia 23. – Kotoa opin työteliäisyyden merkityksen, ja sitä olemme yrittäneet kasvattaa lapsillemmekin. Nykyiset ja entiset ministerit ovat tehneet unionin suuntaan tärkeää työtä ja rakentaneet vahvoja kontakteja. Maakunta vaihtui Satakunnasta Pirkanmaahan 1997. Viiri muistuttaa Pertti Hakasta tämän juurista luovutetun Karjalan Viipurin läänin Pyhäjärvellä. Se on läheistä ehkä siksi, että Karjala on luovutettu alue, jonne sukulaisilla on ollut vahva kaipuu. Hakanen pitää poliitikkona etunaan sitä, että hän ymmärtää maatalouden haasteita omakohtaisesti. Se myönnettiin viime kesänä. – Ei minun kannata lähteä kaunista murretta pilaamaan, hän nauraa. Hakanen on liki pi täen aina ollut kirjoilla samassa osoitteessa, mutta kotikuntia hänellä on ollut monia ja maakuntiakin kaksi. Pariskunnalla on kolme lasta. – Toivon, että asioista puhutaan faktoilla. Suomi on kokoluokkaansa suurempi vaikuttaja EU:ssa, paljon suurempi kuin kukaan olisi liityttäessä uskonut. Politiikan Hakanen löysi vasta pitkälti aikuis iäl lä. Hakanen on toiminut Karjalan liiton puheenjohtajana vuodesta 2017. Vaikka mummulan päärakennusta ei enää ole olemassa, löytyy pihapiiri aittoineen ja navetan kivijalkoineen sieltä yhä. Rakkaudesta maahan ja maatalouteen. Tuotantomuodot voivat muuttua ja erilaiset riskit kasvaa, mutta ehdottomasti voin suositella alaa nuorille. Pirkanmaan vaalipiiristä Hakanen lähti ehdolle eduskuntaan ensimmäisen kerran vuonna 2011. Paitsi tilanpidon, Hakanen aloitti vuonna 1994 myös parisuhteen. Pienestä pitäen Hakaselle oli selvää, että hän haluaa maanviljelijäksi. Vuonna 2004 Hakanen tuli valituksi Vammalan kaupunginvaltuustoon ja on siitä pitäen vaikuttanut paikallispolitiikassa
18 8.3.2019 El äm ä elämänsä Oman MARATONILLA MARATONILLA TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: JAAkko MArTikAinen
8.3.2019 19 Arja Ryynänen päätti suhtautua syöpäänsä kuin kovaan urheilusuoritukseen. Perhe oli lähdössä mökille Ryynäsen kotiseudulle Pohjois-Karjalaan. KoKonaisKuVa ei silti ole pelkästään ruusuinen. Kuopus tokaisi ”aha” ja hoputti jatkamaan pakkaamista. Huolta aiheuttaa myös tutkimusrahoituksen heikentyminen viime vuosina. Pari viikkoa diagnoosin jälkeen Ryynänen oli jo leikattu. Epätavanomainen helle kietoi Suomea ja lapsilla oli kiire uimaan. Suhtautuminen elämään muuttui lopullisesti. Ryynänen kärsi väsymyksestä ja pahoinvoinnista. – Nyt asia on onneksi noussut puheenaiheeksi. Opin uudenlaista itsekkyyttä, kiltin tytön syndrooma mureni, Ryynänen kertoo. – Henkilökunta oli hyvin asiantuntevaa ja hoito huipputasoa. Vuosittain 30 000 suomalaista saa tietää sairastavansa syöpää. Rintasyöpäjärjestö Europa Donna Finlandin toiminnanjohtaja Anu Niemi toteaa, että harvinaisemmat tai helposti leviävät syövät saattavat aiheuttaa ongelmia varsinkin syrjässä asuville. Kun espoolainen Arja Ryynänen kuuli nämä sanat puhelimestaan vajaa vuosi sitten kesälomansa aluksi, kaikki tuntui häviävän ympäriltä. Ole rehellinen, puhu lapselle ikäja kehitystason mukaisesti, luo turvaa ja toivoa, pidä arjesta kiinni. Toivottavasti puhe realisoituu euroiksi, Niemi sanoo. Syöpätutkimus biologisena tutkimuksena vaatii aikaa ja kalliita välineitä. – Prosessia ei voi nopeuttaa tai halventaa luovuudella, Niemi hymähtää. Tilastollisesti se tarkoittaa, että joka kolmannen kohtalona on käydä syöpämylly läpi, tulevaisuudessa epäonnenarpa lankeaa jo joka toiselle. Silloin voi olla puutteita osaamisessa. Aiemmin syöpä oli kuolemantuomio. Ryynänen oli shokissa, mutta ammattilaisen aivot raksuttivat. – se on syöpä.. sytostaattihoitojen alettua Ryynänen oli kolmen viikon jaksosta viikon hyvin heikossa kunnossa. Lääkäri kehotti potilastaan tekemään asioita, joista pitää, nauttimaan elämästä sairaudesta huolimatta. – Se oli hänen toimintamallinsa koko sairauden ajan. Ensimmäinen ajatus oli, miten lasten käy. Kivessyövästä paranee peräti 94 prosenttia ja kilpirauhasen syövistä 90 prosenttia. – Nukuin paljon. Lähes 90 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Suomalaisten elossaololuvut ovat kaiken kaikkiaan Euroopan ja koko maailman mittakaavassa huipputasoa. Luotin hommaan täysin. Se tunne loi turvaa. Sosiaalityöntekijänä hän oli kohdannut ihmisiä kriisitilanteissa ja tiesi ohjenuorat. Tytär oli minullekin tietopankki, Ryynänen naurahtaa. Hän listasi niitä mielessään. Lomasuunnitelmia ei muutettu. Välillä vointi oli sellainen, että keskityin vain hengittämiseen. Maalle lähdettiin. Suomalaismiehistä 67 prosenttia ja naisista 69 prosenttia on elossa viiden vuoden päästä diagnoosista. Ryynänen pyysi perheen olohuoneen sohvalle ja kertoi lääkärin terveiset. Ajattelin tuolloin elämää varttitunnin pätkissä eteenpäin. – Joillakin alueilla syöpäseuranta siirretään nopeasti perusterveydenhoitoon. Toisilla sytostaatit aiheuttavat turvotusta ja iho-oireita. Myös rintasyövän ennuste on rohkaiseva. Voinnin salliessa hän teki kaikkea, mistä nautti. Esikoinen sen sijaan nappasi puhelimen ja ryhtyi etsimään tietoa. – Ne taikasanat kantoivat vaikeiden kuukausien läpi. Ryynänen päätti pitää tavallisesta arjesta kiinni kynsin hampain sittenkin, kun hoidot käynnistyivät pikajunan vauhdilla. Nykyään suurin osa sairastuneista paranee. Opetteli itsekkyyttä
– Monessa kunnassa mahdollisuudet saada kotipalvelua näyttävät paperilla hyviltä, mutta käytännössä homma ei toimi. So ja Te pitäisi yhdistää, sillä ihminen on kokonaisuus. Arja Ryynänen on yksi heistä. Lasten ja perheiden asema on varmistettava sairauden kohdatessa. Europa Donna Finlandin jäsenkyselynkin perusteella sairastuneet kokevat, että syöpä itse hoidetaan hyvin, mutta kokonaisuus ja psykososiaalinen puoli jäävät retuperälle. Kevyt apu riittäisi monille. Makasin sängyssä ja keskityin Ajattelin elämää eteenpäin varttitunnin pätkissä. Usein heillä on perhe ja lapsia. Ryynänen oli kuvitellut itse olevansa syövältä turvassa terveine elämäntapoineen ja vailla geneettisiä rasitteita. Syöpä ei katso sosioekonomista asemaa. – Heidänkin kohdallaan turvaverkon pitää kannatella. 275 000 suomalaista on sairastanut syövän. Samoin perheet jäävät helposti paitsioon. 20 8.3.2019 Hänellä oli onneksi mahdollisuus keskittyä omaan kuntoutumiseensa, sillä verkostot olivat kunnossa. Pankki kauppasi vakuutusta sairastumisen varalle. Ryynäsen mielestä on ongelma, että sosiaalihuollon palvelut pitää hakea erikseen ja niitä on huonosti saatavilla. – Sairauspäivärahassa pitäisi olla lapsikorotus työttömyysturvan tavoin. Kun sitä ei saada, väsytään ja tulee isompia ongelmia, Niemi tietää. Siitä on puhuttu vuosia, mutta resursseja ei vain löydy, Niemi pahoittelee. Naiselta oli evätty kotipalvelu, vaikka hänellä ei ollut lähipiirissään yhtäkään auttavaa käsiparia. Tulee rakkoja ja lihaskipuja, psyyke on lujilla, mutta periksi ei anneta. Sairaalassa Ryynänen tutustui kohtalotovereihin, joiden asiat eivät olleet yhtä hyvin. Sairaankin vanhemman lapsen täytyy elää, Ryynänen muistuttaa. Ennakoimattomaan tilanteeseen joutuneiden joukossa on kaikenlaisia ihmisiä, eivätkä apua kaipaavat aina ole huono-osaisia. Lasten isä otti ison vastuun ja mummo riensi hätiin. – Sosiaalija terveydenhuollossa ei aina ymmärretä tarpeita, joita syöpä aiheuttaa. Ryynänen ajatteli, että mitäpä hän sellaisella, terve ihminen. Osaston parvekkeella käyty keskustelu 2-vuotiaan lapsen yksinhuoltajan kanssa herätti sosiaalityöntekijän Ryynäsessä toimimaan. HENGITTÄMISEEN. Kukaan ei kysy läheisiltä, miten he voivat. Perusteena oli, että hakija on palkkatyössä ja kykenee itse hankkimaan tukea. – Tsemppasin itseäni ajattelemalla, että urheilukin uuvuttaa. Vakuutus olisi ollut tarpeen, sillä syöpä romuttaa myös talouden. – Siksi lähdin mukaan yhdistystoimintaan. – Psyykkisen tuen tarjoamisen pitäisi olla automaattista. Ryynänen kirjoitti kantelun ja tilanne korjaantui. Vain vähän ennen diagnoosiaan hän oli ostanut uuden kodin. Ryynänen kuvattiin juttua varten Kiasmassa Hranfnhildur Arnadottirin Nervescape VIII -näyttelyssä.. Neljännes syöpään sairastuneista on alle 50-vuotiaita. Syöpä pistää elämän uusiksi. Välille tuupertumisen mahdollisuutta ei voinut kitkeä mielestä kokonaan, vaikka Ryynänen sitä tavoittelikin. Käypähoitosuosituksissa näin jo onkin, mutta käytännössä erikoissairaanhoidossa ei riitä resursseja. Hyvät hoitotulokset eivät tarkoita, että arki rullaa siinä sivussa. Töistä joutuu jäämään pois, tulee sairaalaja lääkekuluja. UrheilijalUonteena Ryynänen päätti suhtautua syöpään oman elämänsä maratonina, jolla edetään etapilta toiselle, mutta maali on koko ajan mielessä