6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 46 / 8.12.2017 / 4,80 € TE-palvEluT uusiksi LehmänkeLLot kiLisevät Genevessä Ruokakaupat saamassa neLosoLuensa Ajassa Ulkomaat Vieraskolumni kaksi vaihtoehtoista itsenäisyyspäivää Voiko työVoimahallinto Vähentää työttömyyttä?
8. 2017 Sirkkatilat tervetulleita maalle Anne Kalmari ja Pertti Hakanen innostuivat uudesta hyönteisleivästä s. 2 8.12.2017 sisältö 8.12
27 Kauko Suurnäkki kaipaa entisaikojen keskustelukulttuuria s. Isojen asioiden äärellä Itsenäisyyssenaatin sukujen edustajat kokoontuivat yhteen s. 30 Kulttuuriministerit joutuvat kohtuuttomaan höykytykseen s. 28 Keskusta Kirja-arvio Kunnon kepulainen. 12 Varsinais-Suomen keskustalaiset vierailivat eduskunnassa s. 10 8.12. Jouni Ovaska s. 2017 3 Tarvitsemme presidentin, joka huomioi ulkoja turvallisuuspolitiikassa koko maailman ja pystyy yhdistämään suomalaisia
On tämä Suomi hieno maa. Suomi pärjää maailman parhaiten ympäristön kehitystä ja tilaa kuvaavassa vertailussa. Suomalaiset ovat eurooppalaisista toiseksi tyytyväisimpiä elämäänsä. Suomi on Euroopan kolmanneksi paras maa yritystoiminnalle. Suomalaisten luottamus poliisiin on suurinta ja luottamus poliittiseen järjestelmään sekä oikeusjärjestelmään toiseksi suurinta Euroopassa. He ansaitsevat kiitokset ja kansakunnan arvostuksen. Suomessa lapsilla on maailman kolmanneksi turvatuin lapsuus... Vertailut puhuvat puolestaan: Suomi on hyvä maa.” Shutterstock. Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa. Eikö ainakin sen, että poliitikot ja viranhaltijakunta, jotka ovat asioitamme hoitaneet, ovat tehneet työnsä hyvin. Suomen peruskoulutus on maailman parasta. Suomi on OECD-maiden kärkimaa koulutuksessa. ”Satavuotias Suomi tilastojen valossa” -sivustolta löytyy pitkä ja vakuuttava lista asioista, joissa Suomi on maailman kärjessä. Silti tämä oli vain pieni otos kaikista niistä tutkimuksista ja vertailuista, joissa pieni Suomi on sijoittunut huippusijoille. Saamme siis vapaasti vaikka potkia itseämme jalkaan. Hengästyttääkö. Tilastokeskus kertoo senkin, että suomalaisilla on maailman eniten henkilökohtaista vapautta ja valinnan vapautta. Suomi on maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille. Ja ehkä myös sen, että näkisimme ainaiselta valittamisen halultamme, kuinka hyvin asiat Suomessa sittenkin ovat. Voisimmekohan oppia tästä jotain. Suomi on maailman toiseksi paras maa olla tyttö. Viime todistus Suomi-kehusta oli arvostetun brittilehden Telegraphin artikkeli (30.11.). perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 8.12.2017 Pääkirjoitus N äin itsenäisyyden juhlaviikolla on syytä ainakin hetkeksi hylätä perisuomalainen itseruoskintaja valitusmentaliteetti ja oikeasti uskoa, että Suomi on maailman ehdotonta huippua. Kyyninen suomalainen naurahtaa puoli-ivallisesti ja ohittaa jutun tokaisemalla, että ”kaikkea ne prinssivierailut teettävät, liioitteluja lehtiinkin”. Lehti luetteli 18 syytä, miksi Suomi on kerta kaikkiaan maailman mahtavin maa (”18 reasons why Finland is the greatest country on Earth”). Suomi on maailman vakain, vapain ja turvallisin maa. Suomessa on maailman paras hallinto. Tilastokeskus on koonnut Suomen juhlavuoden kunniaksi sivuilleen luettelon kansainvälisistä tutkimuksista ja selvityksistä. Mutta toisaalta valittaminenkin on meillä kansakunnan suojeluksessa. Suomi on maailman ehdotonta huippua, vaikka emme haluaisi uskoa Tilastokeskus: ”Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi keräsimme listan näistä vertailuista, joissa Suomi on maailman kärjessä. Maailmalla tämä tiedetään, vaikka itse emme millään haluaisi sitä ymmärtää. Listassa on kummallisuuksiakin, mutta etupäässä isoja asioita kuten turvallisuus, suvaitsevaisuus, tasa-arvo, ympäristön huomioiminen ja niin edelleen. Mutta ei Telegraphin juttu tyhjän päällä ole. Suomessa on OECDmaiden neljänneksi alhaisin köyhyysaste ja viidenneksi pienimmät tuloerot
Kun myös Sauli Niinistö pönkittää vanhaa puoluettaan jokaisella liikkeellään, kolmen kärjen imu on taattu. Vaihtoehtoa ei todellakaan vielä näy. Niin, onko. Sama jako oli kokoomuksella 1987–1991, Harri Holkeri pääministerinä, Ilkka Suominen puoluejohtajana. Kun avustajakunta ja puolueen muu kärki ovat melkoisen kokemattomia, keskustan konkariporukoissa nostellaan välillä kulmakarvoja. Paikkoja oli mennyt 11. Demareillahan sellainen pelasi Urho Kekkosen kauden lopulla, kun Koivisto veti hallitusta ja Kalevi Sorsa puoluetta. tosi kuitenkin on, että gallupeissa pääministeripuolueen kannatus on romahtanut. Pitäisi tietää, mitä se merkitsee, kun kansaneläkeindeksiä jäädytetään ja eläkkeitä leikataan. Tällaiseen ei keskustassa ole totuttu. Esko Aho riuhtoi vuonna 1991 keskustalle veret seisauttavan vaalivoiton (+15 edustajaa) ja rupesi pelastamaan maata Iiro Viinasen (kok.) kanssa. Hän on polkenut Suomen taas vauhtiin. Kärsiikö kysyä, olisiko ihan mahdotonta, että Juha Sipilä keskittyisi pääministerin tehtäviin ja Sotkamon puoluekokous valitsisi puolueapparaatin johtoon uuden puoluejohtajan. Pääministerin arvostukseen on hyvä syy. Hallitusvastuu tuntuu vain parantavan menoa. Ei riitä, että sanotaan kauniita fraaseja ja sana aate. Ja keskustalaiset kyllä hyvin tietävät, että Sipilä ei ole sellainen itsekäs mulkero, jollaiseksi hänet on yritetty leimata. Hän antaa puolueelle väkevää imagotukea, vaikka ei eduskunnassa istukaan. Ajatteleeko Sipilä kuten Aho. Viime vaalien kolmanneksi suurin puolue rallattelee komeassa gallupjohdossa. Hädissään olevat puoluemiehet yrittivät soittaa hälytyskelloaja, mutta Aho oli kylmän rauhallinen: – Jos Suomi pärjää, puoluekin pärjää, presidentti Mauno Koiviston tukema pääministeri linjasi. Toisin kuin Aho tai Petteri Orpo, Sipilä ei ole pitkän linjan puoluemies. Vahvemmin kuulemma pitäisi kertoa sekin, että keskustan vihreys on kestävämpää kuin vihreiden. Tai no, mihin laitaan kaupunkipoliitikko Jan Vapaavuori tulisi lukea. Selvää on, että pääministerin aika ei kaikkeen liikene. Kun keskusta veti vaaleissa 49 kansanedustajaa ja 21,1 kannatuksen, nykyisillä luvuilla ainakin tusinalle edustajalle uhkaa tulla noutaja seuraavissa vaaleissa. Jättivoiton , 63 edustajaa, demareille vetänyt Paavo Lipponen teki Ahosta seuraavissa vaaleissa oppositiojohtajan. Eikä Sipilän julkikuvakaan ole häävi. Ja miksi puolueen rajalinja kokoomukseen on hämärtynyt – mitä nyt Hannakaisa Heikkinen yritti sitä raikkaasti kirkastaa. Teki, vaikka Aholla oli takanaan toiseksi suurin puolue. Tai missä on maakuntien puolueen aluepoliittinen profiili aikana, jolloin muuttoliike kaupunkeihin on ihan villiä. onKo puolueella valmisteluvälineitä tällaiseen, kysytään. KesKustan puoluevaltuusto – korkein päättävä elin puoluekokousten välillä – on kyselyissä antanut lujan luottamuksen puoluejohtaja, pääministeri Juha Sipilälle. Pentti Manninen. Puolueen oikeisto on painunut tai painettu piipittämään jonnekin hämärään. Petteri Orpon nousu johtoon on palauttanut kokoomukseen keskustaoikeistolaisen virettä. Uskaltautuisiko kukaan edes ehdolle. 2017 5 Toimittajalta Jos Suomi pärjää, puoluekin pärjää KesKustassa katsellaan kateellisena kokoomuksen kolmen kärjen politiikkaa. Kyyti oli niin kylmää, että silloinkin keskustan gallupluvut romahtivat rajusti. Ja satelee sieltä pisteliäitä arvioitakin. 8.12. Jotkut tosin kysyvät, että vaihtoehtojen puutteessako
Tällöin budjettiin jäisi paikattavaksi 100 miljoonan euron aukko. Jos äänestyksessä hyväksytyksi tulee mietinnön vastainen hallituksen esitys 5,5 prosentista, istunto keskeytetään ja asia lähetetään suuren valiokunnan käsiteltäväksi. Jirka Hakala Twitterissä Vapain käsin käytävästä äänestyksestä on tulossa värikäs.. Timo Haapala Twitterissä Pekka Pohjolainen UUden alkoholilain poliittisesti värikäs taival saa päätöksen ensi viikolla. Alkoholiveroon kaavailtu 100 miljoonan euron korotus on pehmittänyt muutamia edustajia. Ajassa Sanottua 6 8.12.2017 Vihreiden koulutusvälikysymys on siitäkin hauska, että koko oppositio oli suunnitellut asiasta jopa yhteistä välikysymystä, mutta vihreät veti välistä, taas. Väliäänestyksissä ajatuksena on ajaa ensin ääripäitä edustavia esityksiä vastakkain. Sosiaalija terveysvaliokunnan mietinnöstä tulee ilmeisesti hallituksen esityksen vastainen, prosenttirajaltaan nykyiset 4,7 prosenttia. Keskustan eduskuntaryhmässä on ollut 15 prosenttikorotuksen vastustajaa, äänekkäimpänä Pekka Puska, mutta ilmeisesti määrä on nyt pienempi. Vihreiden ollessa hallituksessa koulutuksesta leikat tiin lähes miljardi. Prosenttiäänestys täyttää eduskunnan lehterit 5,5% 5,5% 5,5% 5,5% 4,7% 5,5% 3,5% 3,5% 4,7% 3,5% 4,7% 3,5% 3,5% Vähän kuin itseltään kysyisi. Eduskunnan on tarkoitus äänestää ensi viikolla siitä, sallitaanko 5,5-prosenttisten alkoholijuomien myynti ruokakaupoissa vai ei. Timo Heinonen Twitterissä Ville Niinistö oli muutama vuosi sitten päättä mässä, että peruskoulusta ja varhaiskasvatuksesta leikataan satoja miljoonia joka vuosi ja samalla yritysten voittojen verotusta alennetaan miljardilla. Kun prosenttirajasta on selvillä, päätetään alkoholiveron korotuksen kohtalo. Oppositiosta vahvojen juomien myynnille löytynee tukea parinkymmenen edustajan verran, mikä riittäisi hyvin hallituksen esityksen hyväksymiseen. Kokoomus ja siniset haluavat perua korotuksen, jos väkevämpien juomien tuonti kauppoihin kaatuu. Kokoomuksessa ja sinisissä on ollut muutamia vahvojen juomien vastustajia, mutta heitä on taivuteltu jäämään pois äänestyksestä. Suuri valiokunta voi yhtyä eduskunnan päätökseen tai ehdottaa siihen muutoksia. Soppaa hämmentää se, että äänestykseen on tulossa muitakin esityksiä. Vihreät eivät sitä olisi vielä edes varjobudjetissa palauttaneet. Vapain käsin käytävästä äänestyksestä on joka tapauksessa tulossa värikäs, ja lehtereillä on varmasti väkeä. Keskustan Mikko Kärnä aikoo äänestyttää viinien tuomisesta ruokakauppoihin, ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen on ajanut 3,5 prosentin rajaa ruokakaupoissa myytäville juomille. Eduskuntakäsittelyn loppusuoralla näyttää siltä, että eduskunnasta löytyy enemmistö nelosoluen ja vahvan lonkeron myynnin taakse
Paras olki on ilman keinoaineita kasvanut luomuruis Suvikas, josta syntyvät herkimmät ja kauneimmat himmelit. – Oljet ovat olleet tärkeitä jouluntuojia jo ennen kuin oljista keksittiin tehdä kattoon ripustettava himmeli. Aiemmin Utunen työskenteli neljän vuoden ajan YK:n ruokaja maatalousjärjestön FAO:n luonnonkatastrofivasteessa. Joulukuusiperinne alkoi 1800-luvulla varakkaista säätyläiskodeista. 2017 7 Ihmisoikeuksista välittävien kannattaa muistaa, että kokoomus ja KD yhdessä persujen ja sinisten kanssa vastustivat paperittomien ihmisten välttämätöntä hoitoa Helsingissä. Kiitos Suomen Adam Smith eli Santeri Alkio! Tuomas Enbuske Iltalehdessä Tärkeä, inhimillisyyttä ja ihmisoikeuksia korostava päätös, Helsingin keskustalaiset valtuutetut Pekka Puska ja Terho Peltokorpi! #helvaltuusto #paperittomat Suvi Mäkeläinen Twitterissä AnjA MAnninen EnnEn joulukuusta oli himmeli, ja ennen himmeliä jouluksi ja muiksikin juhla-ajoiksi pestylle lattialle levitettiin oljet. Ajassa Sanottua 8.12. Keruun jälkeen vielä vihreä ja tuore olki vaatii kuivatuksen auringossa. Suomessa hän on toimi muun muassa ministeri Liisa Hyssälän tiedottajana, Maaseudun Sivistysliiton vs. Olkiperinteen Koski kertoo juontuvan pyrkimyksestä turvata seuraavan vuoden sato. KosKi pohjustaa himmelin valmistusta vankalla historiaosuudella. Perhe harrastaa urheilua ja liikkumista vuorilla ja Geneve-järvellä. Koski on jo parikymmentä vuotta valmistanut himmeleitä perinteisistä ja uudemmista materiaaleista ja opettanut himmelien tekoa. pääsihteerinä ja Kriisinhallintakeskuksessa kouluttajana. Kuuratut lattiat saivat puhtaat oljet matokseen, Koski kirjoittaa. Eija Koski on taidekäsityöläinen, josta käytetään myös nimitystä himmelisti. Hänen 7ja 8-vuotiaat lapsensa ovat asuneet pidemmät ajat elämästään Vietnamissa ja Ranskassa kuin Suomessa, mutta perheellä on pysyvä koti ja tukikohta Kuopiossa. – Siinä samalla tulee tarkkailtua päivittäin ranskalaisten ja ranskaa puhuvien sveitsiläisten edesottamuksia, Utunen kertoo. Ne riippuivat katosta, kuten myös ensimmäiset joulukuuset. Utusen ensimmäinen kolumni löytyy tämän lehden sivulta 15. Lea Korhonen Twitterissä Konservatiivisena tiukkapipona tunnettu kepu lainen Pekka Puska kannatti paperittomien oikeuksia. Siksi, että lääkärinä hän tietää, mistä puhuu. Maaseudulla koteja koristivat jouluisin 1800-luvun lopulle asti himmelit. Olki nousee himmelinä kruunuksi kattoon suomEnmaan uutena ulkomaan kolumnistina aloittaa tänään Heini Utunen, joka toimii asiantuntijana YK:n terveysjärjestön WHO:n hätäapuohjelmassa pääkonttorissa Genevessä, Sveitsissä. Himmelin oljet kerätään heilimöinnin jälkeen suunnilleen heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Hän on toiminut tehtävässä vuoden 2014 Länsi-Afrikan ebolaepidemiasta lähtien. Heini Utunen Suomenmaan kolumnistiksi. utunEn tarkkailee elämää ranskankielisessä Sveitsissä ja sen läheisessä Ranskassa, jossa asuu perheineen. Tälle joululle olkien keruu on siis jo myöhäistä, mutta Kosken tyylikäs Himmeli-kirja on hyvä pohjustus ensi vuotta varten. Utunen vastaa tartuntatauteihin ja pandemioihin liittyvän ohjeistuksen tiedonhallinnasta ja viestinnästä sekä asiantuntijoiden kouluttamisesta kenttäoperaatioihin, joissa pyritään pysäyttämään epidemioita. Maahengen Himmeli-kirjassa Koski opettaa kädestä pitäen himmelin, hiljaa ilmavirrassa pyörivän mobilen, valmistusta
Palautusten määrä kasvoi viime vuodesta. Ajassa Eduskunnan maaja metsätalousvaliokuntaa johtava Anne Kalmari ja valiokunnan jäsen Pertti Hakanen haukkaavat mielellään sirkkaleipää. Sirkkaleipä tuli kauppoihin kaksi viikkoa sitten, mutta heti ensimmäisen viikon jälkeen tuotantoon tuli viikon katkos sirkkaraakaainepulan vuoksi. Hän odotti samanlaista kokemusta kuin kesäisellä valiokuntamatkalla sirkkatilalle. Sitä kannattaa tuottaa, mitä kuluttaja haluaa, ylämaannautaa pihvilihaksi siviilitöikseen kasvattava Kalmari hymyilee. – Sirkkaleivän kysyntä on ollut ennennäkemätöntä, Fazer Leipomot Suomen toimitusjohtaja Markus Hellström kertoo. Jaakko Martikainen ”Sirkkapitoisuutta voisi lisätä”. – Eihän täällä mitään näy, eduskunnan maaja metsätalousvaliokuntaa johtava Kalmari hämmästyy leipää tutkiessaan. Hakasen mielestä sirkkojen maun voi erottaa leivästä vain pienenä vivahteena. miljoonaa suomalaista. Kokonaisena paahdetulla sirkalla oli sääret ojossa. Hyönteisruokayritys EntoCube puolestaan toi juuri K-kauppoihin Samu Sirkkagranolan. Fazerin tuote on ensimmäinen lajissaan. Suomessa on tällä hetkellä viitisentoista sirkkatilaa, mutta tuotanto kasvanee nopeasti. Keskimääräinen palautus oli 712 euroa. – Nyt ymmärrän kokonaisuuden ja haluan olla mukana kehittämässä ja tukemassa tätä asiaa. Fazerin käyttämät sirkat tulevat Hollannista, mutta Hellsrömin mukaan tavoitteena on siirtyä kotimaiseen sirkkaan, kun sen laatu ja saatavuus ovat kunnossa. Hän myöntää olleensa vielä vähän aikaa sitten ennakkoluuloinen hyönteisruokaa kohtaan. – Mutta pitkä aika menee siihen, että pihvi vaihtuu ravintolassa sirkkapetiin, Hakanen ennustaa. – Leivän sirkkapitoisuutta voisi lisätä, sirkka saisi vähän rouskaista hampaissa. Ministeriö ilmoitti syyskuussa, että hyönteisten kasvattaminen ja myyminen elintarvikkeena sallitaan. Fazer toi leipänsä markkinoille heti marraskuussa, kun Evira sai hyönteisten elintarvikekäyttöä koskevan ohjeistuksen valmiiksi. – Mielellään tätä ottaa toisenkin palan, Kalmari sanoo. suomalaisten kuluttajien ja yrittäjien kiinnostus hyönteisruokaa kohtaan ei jäänyt huomaamatta maaja metsätalousministeriössä. – Kannustan viljelijöitä olemaan trendeissä mukana. Raaka-aineen saatavuus ratkaisee myös sen, milloin sirkkaleipä laajenee muuallekin Suomeen kuin pääkaupunkiseudun 11 myymäläleipomomyymälään. Hakasella on Fazerille terveisiä. Hyönteisruokayritys Nordic Insect Economy Oy aikoo perustaa ensi vuonna Loviisaan Euroopan suurimman sirkkatehtaan. Hyönteisten kasvatus onnistuu kaupungeissa, mutta Kalmari ja Hakala pitävät sitä erittäin tervetulleena elinkeinona myös maaseudulle. Hakasella on sikatila. Fazerin leivässä kotisirkat ovat jauhettuina, yhdessä tuoreleivässä niitä on noin 70 kappaletta. 8 8.12.2017 pauliina pohjala KesKustan kansanedustajat Anne Kalmari ja Pertti Hakanen tarttuvat mukisematta Suomenmaan tarjoamaan Fazerin Sirkkaleipään. Veronpalautuksia sai tiistaina Mätkyjä suomalaiset maksoivat yhteensä miljardi euroa, keskimäärin 1 619 euroa
Kieli, kulttuuri, uskonto, poliittinen kehitys, hallinnon rakenne, maantieteellinen sijainti ja aiemmat yhteydet naapureihin tekivät itsenäistyminen mahdolliseksi. Nykymuotoinen essee muuttuu nimeltään kirjoitustaidon kokeeksi. Nyt kun talouskriisi hellittää ja EU alkaa jälleen uudistua, meidän on syytä huolehtia, että mahdollisuutemme riippumattomaan päätöksentekoon eivät kapene. Juuri tämä kohta taitaa olla monien väärinkäsitysten taustalla. Kyse on pitkälti väärinymmärryksestä, ja mediakin on vetänyt asiasta aivan liian suoria johtopäätöksiä. 2017 9 Täällä Bryssel Kun katalonialainen kollegani näki takinlävessäni Suomi Finland 100 -pinssin, halusi hän onnitella itsenäisyytemme johdosta. Tuolloin tajusin jälleen, että itsenäisyys ei ole itsestään selvä asia. Minkälaisia muutoksia on odotettavissa. Siitä olen vakuuttunut, että oikeakielisyydellä on arvioinnissa merkitystä myös lukutaidon kokeessa. Ainakin tuhat vuotta Suomi on ollut kiinteästi yhteydessä Eurooppaan. Venäjän yhteiskunnallinen sekasorto ja keisarillisen hallintokoneiston kukistuminen vuonna 1917 olivat tekijöitä, jotka loivat edellytykset Suomen itsenäisyydelle. Pitää muistaa, että nyt puhutaan vasta esitysluonnoksesta. Shutterstock. En sanoisi asian olevan noin niin kuin uutisessa tuotiin esille. EU:n on myös tulevaisuudessa oltava itsenäisten valtioiden välinen yhteistyöjärjestö. Sen seurauksena Suomesta muodostui eurooppalainen maa, jonka kansa jakaa muiden eurooppalaisten kanssa samat arvot sekä yhteisen sivistyksellisen ja kulttuurisen perustan. Annettua aineistoa on entistä enemmän, mikä vastaa nykyajan vaatimuksia. Hyvinvointimme ja menestymisemme ovat riippuvaisia siitä yhteistyöstä, johon olemme kiinteämmin päässeet mukaan EU-jäsenyyden myötä. Pitääkö kansalaisten kielitaidosta olla huolissaan, Äidinkielen opettajain liiton puheenjohtaja Sari Hyytiäinen. Suomen muotoutuminen erilliseksi kansakunnaksi oli kuitenkin laaja-alaisen kehityksen tulos. Oppilaiden taitoja mitataan jatkossa entistä laajemmin ja monipuolisemmilla tavoilla. Pääasiassa Ruotsin kautta olimme saaneet ne keskeiset kulttuuriset, sivistykselliset ja eettiset arvot, jotka mahdollistivat kirjakielemme ja kansallisen identiteettimme muodostumisen. Ymmärtämistä ei kuitenkaan mitata pelkästään käytetyn kielen kautta, vaan myös esimerkiksi esitystapa ratkaisee. SuomalaiSet piirteet eivät silti ole hävinneet mihinkään. Siten voimme nähdä myös oman kansallisen erityisyytemme ja ne uhraukset, joita aikaisemmat sukupolvet ovat tehneet. Lopulliset arvostelukriteerit selviävät vasta sen jälkeen, kun Ylioppilastutkintolautakunta on ne vahvistanut joulukuun puolivälissä. Suoraan kysyen Risto Luodonpää YlioppilaSKirjoituSten kaksiosaisen äidinkielen kokeen sisältöä ollaan parhaillaan uudistamassa. Heidän uhrinsa ansiosta siniristilippu liehuu Euroopan itsenäisten maiden joukossa. Nyt kun juhlimme 100-vuotiasta itsenäistä Suomea, on paikallaan juhlia myös eurooppalaisuuttamme. ”Teillä on itsenäisyys, joka meiltä puuttuu”, hän totesi pettyneenä. 8.12. Muun muassa Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta viime viikolla. Julkisuuteen on ennen uudistuksen julkistamista levinnyt tietoa, jonka mukaan uudessa lukutaidon kokeessa ei oikeinkirjoitustai kielioppivirheitä noteerattaisi lainkaan koetta arvioitaessa. Oppilaat vastaavat myös lukutaidon kokeessa kirjallisesti. Siksi meidän ei pidä nähdä EU:ssa tai eurooppalaisuudessa tarpeettoman suurta uhkaa. Kun tähän asti on luettu lähinnä tekstejä, jatkossa aineistot voivat olla myös ääntä, liikkuvaa kuvaa ja muuta ajankohtaista mediamateriaalia. Hannu Takkula Euroopan parlamentin jäsen 100-vuotias eurooppalainen Suomi Katsotaanko kielioppivirheitä läpi sormien yo-kokeessa. Lukutaidon kokeessa puolestaan mitataan erilaisten asiakokonaisuuksien ymmärtämistä. Ylioppilaskirjoitusten siirtyminen sähköiseen muotoon ensi syksynä aiheuttaa muutoksia myös äidinkielen kokeeseen. Kyse on siis enemmänkin painotuksista. Valmiuttamme yhteistyöhön toisten EU-maiden kanssa on vaalittava
10 8.12.2017 Uutiskuva
Y. Louhivuoren veljen pojantytär. joulukuuta 1917 annettua itsenäisyysjulistusta. E. Paluu tasavallan aamuun Jaakko Martikainen. Sukujen edustajat kokoontuivat Valtioneuvoston linnaan muistelemaan 4. Sukujen edustajat asettuivat itsenäisyyssenaatin puheenjohtajan P. Setälän sisaren pojanpojanpoika; Marjaana Castrén, Jalmar Castrénin pojanpojantytär; Yrjö Castrén, Arthur Castrénin edustaja, edustaa Castrénien kolmatta haaraa; Erkki-Juhani Taipale, Juhani Arajärven tyttärenpoika ja Aarne Pehkonen, E. W. N. Svinhufvudin pojanpojanpoika. Pehkosen veljen pojanpoika. Oikealla istuvat pöydän päästä lukien Juha Kallio, Kyösti Kallion pojanpojanpoika; Kai Talas, Onni Talaksen tyttärenpojanpoika; Kaarina Reenkola, Heikki Renvallin pojanpojantytär; Carl-Johan Frey, Alexander Freyn veljen pojanpoika ja Riikka Louhivuori, O. Tapaamisen jälkeen valtioneuvosto kokoontui juhlaistuntoon. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muistutti, että sadan vuoden katkeamaton kansanvallan kaari on harvinainen koko maailmassa ja erottaa Suomen useimmista muista maailman valtioista. E. – Suokoon itsenäisyyden seuraava vuosisata maallemme ja sen asukkaille onnea, hyvinvointia ja rauhaa, pääministeri toivoi. KuvaSSa pöydän päässä istuu Eino Svinhufvud, P. 8.12. Vasemmalla istuvat pöydän päästä lukien Markku Aalto-Setälä, E. 2017 11 Pekka Pohjolainen Suomen itsenäisyyssenaatin sukujen edustajat saivat valtioneuvostolta historiallisen kunnianosoituksen 100-vuotisjuhlaviikon aluksi. Svinhufvudin pojanpojanpojan Eino Svinhufvudin johdolla samoille paikoille, joilla senaatin jäsenet istuivat tasan sata vuotta sitten
– Poliitikot tietävät, että kansa äänestää aina oikein. Kulttuuriministeriltä kysytään Isohookana-Asunmaan mukaan myös enemmän mielipiteitä kuin hallinnollisia tavoitteita. Tunnustusta saa muun muassa keskustan Marjatta Väänänen, joka pani hanttiin vasemmistohegemonialle ja uskalsi ministerinä tukea myös omaehtoista ja perinteistä kansankulttuuria. Edita, 373 s. Isohookana-Asunmaan mukaan toimittajan on aina helppo jallittaa kulttuuriministeri ”jäämään luokalle” tietokilpailukysymyksin. Keskustasuuruus Johannes Virolainen kuului Isohookana-Asunmaan mukaan harvoihin ministereihin, joilla oli näkemys tulevaisuuden kulttuuripolitiikasta ja jotka tietoisesti priorisoivat kulttuurihankkeita. 12 8.12.2017 Jokainen ministeri joutuu joskus julkisesti haukuttavaksi, yrittipä hoitaa tehtävänsä miten hyvin tahansa. Vasta tämän jälkeen hän oli valmis kehittämään maaseuduille elinvoimaisia kulttuurikeskuksia, Isohookana-Asunmaa muistuttaa. Yhtenä syynä erikoiseen kohteluun Isohookana pitää sitä, että kulttuuriministerin työstä kirjoittavat ennen muuta kulttuurija urheilutoimittajat, jotka eivät osaa suhteuttaa kulttuuria muuhun politiikkaan. toistaiseksi viimeinen keskustalainen kulttuuriministeri on Tanja Karpela, joka sai osakseen myös enemmän julkisuutta kuin kukaan muu. Tulokset näkyivät Isohookana-Asunmaan mukaan asioiden hallintana ja sulavana esiintymisenä. Vaikka media muuttui Karpelan ministeriaikoina yhä juoruilevampaan ja riepottelevampaan suuntaan, Karpela hallitsi Isohookana-Asunmaan mukaan julkisuuspelin. Osansa ex-ministeriltä saavat niin vasemmistolainen kulttuurieliitti, omapäiset ja epälojaalit virkamiehet kuin vihattu ja palvottu edesmennyt teatterisuuruus Jouko Turkka. isohookana-asunmaa ruotii kirjassaan kulttuuripolitiikkaa laajemminkin, sarkastista kritiikkiä säästelemättä. TeksTi: Pekka Pohjolainen Kulttuuri Taiteilijoiden epäluulo kulttuuriministereitä kohtaan on syvää ja outoa, entinen ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa pohtii kirjassaan Valmiiksi naurett ministeri. Kulttuuriministerin posti on kuitenkin oma lukunsa. Nykyaikana pälkähästä voi tosin yrittää päästä selvittämällä älypuhelimelta nopeasti Savoy-maljakon tekijän tai Arvo Pärtin tunnetuimmat sävellykset – jos tilanne sallii. – Hän halusi jo 1950-luvulla rakentaa teatterialan, musiikin ja taidealan taidekoulutuksen korkeakoulutasoiseksi ja turvata koulutukselle taloudellisen tuen. Esko Ahon (kesk.) hallituksen kulttuuriministerinä itse toimineen IsohookanaAsunmaan mukaan tehtävään valitun pätevyyttä ruoditaan ennen muuta taiteen mittarein, ei poliittiseen kokemukseen pohjaten. Tällaisilla asioilla ei ole hänen mielestään mitään tekemistä kulttuuriasioiden hoidon kanssa. – Hänen pitäisi olla eri taidealojen asiantuntija ja muutenkin kulttuuri-ihminen, ei niinkään poliitikko, Isohookana-Asunmaa pohtii. Entinen ministeri muistuttaa, että kulttuuriministeri on ennen muuta oman alansa hallinnollinen johtaja ja vastaa sektoristaan hallituksessa samalla tavoin kuin esimerkiksi liikenneministeri maan tieverkostosta. Niinpä hän harjoittelikin valmistautumista esimerkiksi eduskunnan kyselytuntien kiperiin kysymyksiin ja perehtyi asioihin huolella virkamiesten kanssa. – Taiteilijoiden epäluulo on syvä ja outo, Isohookana-Asunmaa kirjoittaa. Tytti Isohookana-Asunmaa: Kulttuuriministerikulttuuri. – Hän tiesi entuudestaan, että poliitikolle media on tärkeä työkalu ja että medialle tulee raottaa jonkin verran ”human interest” -asioita. Tehtävään valittu joutuu yleensä kulttuuriväen ankaraan myllytykseen jo ennen ensimmäistäkään virkatointaan. Karpela ymmärsi entisenä missinä myös joutuvansa tekemään uskottavuutensa eteen töitä hartiavoimin ja kauan. Tätä ei kulttuuriväki tiedosta, kirjoittaa valtiotieteen tohtori Tytti Isohookana-Asunmaa tuoreessa kirjassaan Kulttuuriministerikulttuuri (Edita). kulttuuriväki on usein ollut hyvinkin tyytymätön ministeriinsä ja tehnyt sen myös selväksi. Isohookana-Asunmaan mukaan kulttuuriministeriltä tivataan esimerkiksi, kuinka monta kertaa hän on käynyt teatterissa tai taidenäyttelyn avajaisissa
8.12. Marjatta Väänänen Suvi Lindén Tytti Isohookana-Asunmaa Tanja Karpela Ja ri La uk ka ne n Ki m m o H ia im i M ai ju Po hj an he im o Ja ri La uk ka ne n. 2017 13 Kulttuuriministeriltä kysytään enemmän mielipiteitä kuin hallinnollisia tavoitteita
Saksan Potsdamissa joulumarkkinat evakuoitiin epäilyttävän paketin takia. Nainen ja lapsi kävelivät kadulla Intian pääkaupungissa Delhissä maanantaina. Marraskuussa kaupungin koulut jouduttiin sulkemaan savusumun vuoksi. Elokuussa syntynyt Gabriel Carl Walther on prinsessa Sofian ja prinssi Carl Philipin toinen lapsi. Koonnut: Katariina lanKinen. Flynn myönsi oikeudessa valehdelleensa liittovaltion poliisille FBI:lle yhteydenpidostaan Venäjän edustajien kanssa. Prinssin kastoi emeritusarkkipiispa Anders Wejryd. Gabriel on titteliltään Taalainmaan herttua ja Ruotsin kruununperimysjärjestyksessä kuudennella sijalla. Euroopan kaupungeissa ihmiset kerääntyivät joulumarkkinoille adventin viettoon. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin vaalikampanjan Venäjä-kytköksiä penkova erikoistutkinta otti ison harppauksen eteenpäin, kun Trumpin entinen turvallisuusneuvonantaja Michael T. 14 8.12.2017 Maailman kuvat Prinssi sai nimen. Terveydelle vaarallisten pienhiukkasten määrä on ajoittain ollut jopa kahdeksankertainen Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksiin nähden. aDventtiaika alkoi. savusumua Delhissä. Poliisi kertoi myöhemmin, että kyse oli räjähteestä. Delhi on maailman saastuneimpia kaupunkeja, ja viime viikkoina ilmanlaatu on ollut poikkeuksellisen huono. Flynn sanoi ottavansa täyden vastuun teoistaan ja aikovansa tehdä yhteistyötä tutkijoiden kanssa. Prinssi Gabrielin kastetilaisuus pidettiin perjantaina kuninkaanlinnan kirkossa Tukholmassa. Flynn myönsi valehtelun. Isoveli, prinssi Alexander, on reilun vuoden ikäinen. Sankt Poeltenissa Itävallassa ihmiset kuuntelivat joulutorilla kuoroesitystä
Kadut ovat luonnollisesti lehmänlannalla vuoratut, mutta se ei juhlijoita haittaa. 8.12. Sen tulee huomaamaan siitä, että lehmänkellot alkavat kilistä toimiston ikkunan alla. Yksi suosituimmista tapahtumista täällä Alppien länsipäädyssä on La Désalpe, jolloin kesäkauden vuoristoasemilla laiduntaneet lehmät lompsottelevat alas vuorilta talvinavetoihin laaksoon. Se voi olla aika hintavaakin gourmeeta, jota tarjoileviin ravintoloihin on paras varata pöytä etukäteen. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Lehmänkellot kilisevät Geneven ydinkeskustassa Rauhan pääkaupunki. Ranskalaiset ovat ylpeitä tunnistaessaan kylässä leijailevan tuoksun perusteella, mitä juustoa siellä tuotetaan. Koskaan en ole kuullut paikallisten, en sveitsiläisten enkä ranskalaisten, valittavan ajoittain hyvinkin läsnäolevasta maatalouden hajusta. Tämän voi huomata turistioppaista, tapahtumista, mainoksista ja postikorteista. Kauloissa kilisevät toinen toistaan suuremmat kellot, ja kilinä on sangen kova. Tuhannet paikalliset ja kansainväliset asukkaat sekä turistit ruuhkauttavat vuoristotiet ja -junat päästäkseen nauttimaan tästä syksyn suosikkitapahtumasta. Lehmät märehtivät aivan rauhassa pellolla, jonka ohi kiitävät diplomaattiautot, rauhanneuvottelijat ja me kansainvälisten järjestöjen palvelijat. Viiniviljelmät, hedelmätarhat, lampolat ja maitotilat ovat kirjaimellisesti osa katukuvaa, sillä ne ulottuvat aivan kaupunkien keskustojen tuntumaan saakka. Geneven laitamilla ja sen viereisellä ranskalaisella maaseudulla sijaitsevat pientilat ovat sopusoinnussa asfaltti-infrastruktuurin keskellä. maanviljelykseen asennoituminen on silminnähden myönteistä. Sveitsiläisten maanviljelijöiden ei tarvitse kiivetä barrikadeille, sillä sveitsiläinen maataloustuotanto on yksi maailman korkeimmin tuetuista elinkeinoista. Alppitorvet soivat fanfaarina. Maanviljelijät kävelevät karjansa mukana ja yleisö hurraa. Suomessa niin yleiseen maataloustuotantoa kritisoivaan ja alentavaan puheeseen täällä ei törmää, vaikka toki maatalouspolitiikka puhuttaa. kun ranskalaiseT maanviljelijät ovat tämän tästä traktorimarssilla, kannustavat muut ammatinharjoittajat heitä. Itsekin mielestäni niitä jo tunnistan, suosikkini on Tomme de Savoie, jota kotona kutsutaan leikkisästi Savon Tommiksi. Ruoka maksaa Sveitsissä huomattavan paljon, yhtä kappaletta luomutuotettua keltasipulia olen nähnyt ostettavan kolmen euron hintaan. Sveitsin tunnetuin ruoka on fondue, juustopata, jossa dipataan kuivia leivänpaloja. Vietän paljon aikaa laitumien vieressä olevilla urheilukentillä, eikä lannanajoa kommentoi kukaan. Lehmien päihin on kiinnitetty kuusentaimi, joka on koristeltu kukilla. Pikkukaupungit ja kylät ovat rakentuneet täysin symbioosissa peltojen ja maatalousrakennusten kanssa, kyläkeskusten keskellä toimivat navetat ja lantalat. Odotan eräänä päivänä läheisten tilojen lehmien karkaavan syömään maailman lipputankoja kantavien kujien alla olevaa hyvin hoidettua ruohikkoa. Tämä maaseudun, luonnon ja kansainvälisen kaupungin symbioosi antaa Genevelle sen leiman ja luonteen. Väestö kaikkineen ja poliitikot kautta ideologisen kartan kannattavat sitä, sillä maaseudun tunnustetaan yleisesti olevan merkityksellinen paitsi huoltovarmuudelle, samalla myös työllisyydelle ja luonnollisesti vetovoimatekijänä. Siksipä me laajat joukot kansainvälisiä työtekijöitä ja turisteja saamme nauttia alppiseutujen ranskaapuhuvasta maaseudusta täysillä. elinvoimainen maaseutu tuottajien viikoittaisine markkinoineen on vetonaula Genevessä ja sitä ympäröivällä ranskalaisen alppiseudulla, kuten Grenoblessa ja Chamonix’ssa. 2017 15 ToimisToni ovelta on alle puoli kilometriä lähimmälle maatilalle
Mutta mihin suuntaan työllisyyspalveluita pitäisi viedä muuttuneessa maailmassa. 16 8.12.2017 Korkeakoulutettujen määrän kasvu, teollisuustyöpaikkojen väheneminen, naisten ryntäys työmarkkinoille, korkea työttömyys. Työttömille töitä Reportaasi TeksTi: eeva kärkkäinen kuvaT: Jaakko MarTikainen. Suomalainen työelämä on kokenut viime vuosikymmeninä hurjia muutoksia eikä loppua näy
– Kyllähän se syö. SaramieS ei kokenut työttömyyden alkaessa suurta mullistusta arjessaan hoitovapaaseen verrattuna. Alan vaihtaminen, edes pieni sivuttaissuuntainen liike, on Suomessa tosi vaikeaa. – Kyselin, mitä tehtäviä silloisella työnantajalla olisi ollut tarjolla, ja totesimme työnantajan kanssa yhdessä, että ehkä on parempi, että päätämme työsuhteen siihen. Vastasin siihen tyyliin yhdellä lauseella, ja se oli siinä.. 8.12. Taloushallinnon parissa uransa tehneen kauppatieteen maisterin mielenkiinnon kohteet olivat vuosien saatossa muuttuneet, ja työn ohessa hankittu lisäkoulutus antoi eväitä uusille urasuunnitelmille. – Huomasin, että töitä on oikeasti tosi vaikeaa löytää. Mutta ei kuitenkaan tullut valituksi. Saramies onnistui pääsemään pitkälle rekrytointiprosesseissa, usein kolmen kärkeen. – Aluksi olin ihan innoissani, että ihanaa, uusia tuulia. Työttömyyden pitkittyessä kuukausiksi tunteet kulkivat vuoristorataa. 2017 17 , 33, jäi työttömäksi reilu vuosi sitten, hän oli hoitovapaalla. Asia olisi ollut helpompi hoitaa sähköpostilla tai puhelimitse. enSikoSketuS valtion työvoimahallinnon kanssa oli Saramiehen postiluukusta työttömyyden alkuvaiheessa tipahtanut kirjekuori, jossa vaadittiin lisäselvitystä netissä tehtyyn työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumiseen. Se oli minulle ihan ok, Saramies kertoo. Se kertoo, että olet ihan hyvä, mutta et kuitenkaan riittävän hyvä. – Se oli vähän nihkeä alku ja tuntui byrokraattiselta
TalouSSuhdanTeiTa pysyvämmin työvoimahallintoa haastaa työelämän muutos. Vaikka työttömyyden suunta on Suomessa viimein kääntynyt laskuun, se on edelleen selvästi yli EU:n keskiarvon. – Edellistä uudistusta ei olla ehditty saada valmiiksi, kun seuraava on alkanut. – Tällaisten palveluiden tuottaminen vaatisi aiempaa enemmän resursseja. Suomen TE-toimistojen kirjoilla oli lokakuun 2017 lopussa yhteensä 272 500 työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden poistamisen sijaan TE-palveluiden tehtävä onkin Ahon mukaan auttaa työnhakijoita ja työpaikkoja löytämään toisensa, huolehtia työttömäksi jääneiden ihmisten osaamisesta sekä toimia ”sosiaaliturvapoliisina” eli varmistaa, että työttömyystukea saavat ihmiset täyttävät lain heille määräämät velvollisuudet. Niinpä työnhakijat olivat taustaltaan melko samankaltaisia ja heille voitiin tarjota yhteneväisiä palveluita. Se on 56 400 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Aho muistuttaa, että lopulta työttömyyttä ei ratkaista hallinnon uudistuksilla. Hänen mielestään nykyisessä työelämässä tarvittaisiin yksilölle räätälöityjä palveluita ja hyvää monialaista yhteistyötä ja kumppanuutta. Kuvassa myös Elina Pahta.. – Uudistuksissa lasketaan paljon digitalisaation varaan, hän kertoo. kehiTySjohTaja Elisabet Heinonen työja elinkeinoministeriöstä myöntää, että henkilökohtaiset palvelut ja pieni henkilöstömäärä ovat hankalasti yhdistettävissä. Hän vakuuttaa kuitenkin, että tavoitteena on kehittää TE-palveluita asiakaslähtöisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Hänen mielestään työvoimahallinnon uudistuksia on 90-luvulta lähtien tehty liiankin kanssa. Kyllä niistä aina jotain irti saa. – Kapitalistisessa markkinataloudessa työttömyys riippuu ennen kaikkea yritysten työvoiman tarpeesta, ei valtionhallinnosta. onko korkea työttömyys merkki työvoimahallinnon epäonnistumisesta ja uudistustarpeesta. Nykyään työnhakijoiden tilanteet ovat Arnkilin mukaan aiempaa vaihtelevampia. Erikoistutkija Simo Aho Tampereen yliopistosta väittää, että TE-palveluita uudistamalla yritetään välillä saada aikaan asioita, joita ne eivät voi ratkaista. Työvoimapalveluiden resursseja on kuitenkin Suomessa koko ajan pienennetty ja henkilöstön määrää vähennetty radikaalisti, Arnkil sanoo. Kaiken kaikkiaan työnhakijoita oli lokakuun lopussa 583 522 ja avoimia työpaikkoja 38 929. 18 8.12.2017 Sen jälkeen yhteydenpito oli harvinaista, mutta asiallista. Saramies kertoo käyttäneensä TE-toimiston palveluista työnhaun ohjausta. – Henkilö katsoi ansioluetteloni ja työhakemuksia läpi ja antoi pari vinkkiä. Jaana Saramies (edessä) ei ollut juuri tekemisissä TE-palveluiden kanssa 11 kuukautta kestäneen työttömyytensä aikana. Työvoimapolitiikan asiantuntija Robert Arnkil Arnkil Dialoquesista sanoo, että ennen työttömyys syntyi esimerkiksi ison tehtaan lakkauttaessa toimintansa
– Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä saamme Työmarkkinatorille mukaan kaikki Suomessa työpaikkoja välittävät julkiset ja yksityiset toimijat, Rantahalme sanoo. jaTkossa on siis maakuntien vastuulla arvioida työnhakijan palveluiden tarve ja varmistaa, että alueella on tarjolla tarvittavat TE-palvelut. Siinä työnhakijat luovat itsestään osaamisprofiilin ja työnantajat ilmoittavat työpaikkailmoituksissaan, mitä osaamista tehtävä vaatii. TyömarkkinaTorin ensimmäinen versio on osaamiseen perustuva hakupalvelu. Työja elinkeinominisTeriö valmistelee parhaillaan Työmarkkinatori-nimistä verkkosivua, joka saattaa tulevaisuudessa mahdollistaa kaiken tämän. Uudistuksessa kootaan yhteen yrityksille ja työnhakijoille suunnatut palvelut niin sanotuiksi kasvupalveluiksi. Eu ro st at. Maakunnat voivat myös päättää järjestää palveluita kuntayhtymävetoisesti. Arnkilin mielestä hallituksen suunnitelmissa on riskinä, että Suomi heittäytyy liian vauhdilla markkinavetoiseen malliin. Digipalvelu yhdistää osaavat tekijät ja heille sopivat pestit toisiinsa. Työmarkkinatorin lopullinen sisältö riippuu siitäkin, millaisia palveluita TE-palveluiden tulevaisuuden järjestäjät, maakunnat, päättävät rahoittaa. Maakuntien ei ole kuitenkaan tarkoitus itse tuottaa palveluita, vaan niiden pitää ensisijaisesti ostaa ne muilta toimijoilta: kunnilta, järjestöiltä ja yksityisiltä yrityksiltä. Hänen mukaansa kansainväliset esimerkit Australiasta, Hollannista ja Britanniasta kertovat, että ongelTyövoimapalveluiden resursseja on Suomessa kokoajan pienennetty. 2017 19 Heinosen mukaan tulevaisuudessa monet niistä asioista, joita tällä hetkellä hoidetaan kasvokkain tai puhelimitse TE-virkailijoiden kanssa, hoituvat netissä. Hankejohtaja Mikko Rantahalmeen mukaan helmikuussa lanseerattavasta Työmarkkinatorin ensimmäisestä osiosta – Työmarkkinatorin hakupalvelusta – on kuitenkin matkaa sähköiseen palveluun, joka korvaisi tapaamiset TE-virkailijoiden kanssa. Hallitus nimittäin valmistelee parhaillaan jättiuudistusta, jossa valtion ELY-keskukset ja TE-toimistot lakkautetaan ja niiden tehtävät siirretään vuonna 2020 maakuntien vastuulle. 8.12. Kaikki tämä hoituu automaattisesti, jolloin TE-palveluiden työntekijät pääsevät käyttämään aikaansa rutiiniasioiden sijaan niiden ihmisten palvelemiseen, jotka henkilökohtaista palvelua eniten tarvitsevat. Tavoitteena on, että työnhakija voisi selvittää oman osaamisensa esimerkiksi netissä tehtäviä testejä tekemällä, ja kun työnantaja ilmoittaa osaamista vastaavan avoinna olevan työpaikan, siitä napsahtaa ilmoitus puhelinsovellukseen. Hankejohtajan mukaan ajatus on, että Työmarkkinatorilla työnhakija saisi laajan kuvan siitä, millaisia mahdollisuuksia hänen osaamiseensa perustuen on tarjolla. – Tähän liittyy myös TE-hallinnon asiakkuudenhallintajärjestelmän ja sen sähköisten asiointipalvelujen kokonaisvaltainen uudistus vuoteen 2020 mennessä, Rantahalme sanoo. % 5 % 10 % 15 % 20 % Tse kki Sak sa Ma lta Unk ari* * IsoBrit ann ia* Puo la Ala nko ma at Rom ani a Viro ** Itäv alta Tan ska Lux em bur g Bul gar ia Irla nti Slo ven ia Ruo tsi Bel gia Slo vak ia EU kes kiar vo Liet tua Lat via Por tug ali Suo mi EM U kes kiar vo Ran ska Kyp ros Kro atia Ital ia Esp anj a Kre ikka * 2,7 3,6 4,1 4,2 4,2 4,6 4,7 5,0 5,4 5,6 5,7 6,0 6,1 6,1 6,4 6,7 7,1 7,2 7,5 7,7 7,9 8,6 8,7 8,9 9,7 10,3 10,5 11,1 16,7 21,0 * he inä ku u ** elo ku u Työttömyys Euroopassa, syyskuu 2017, kausitasoitetut luvut Robert Arnkil. Lisäksi sivustolle kootaan ajan mittaan erilaisia osaamisen tunnistamista tukevia palveluita kuten testejä ja pelejä
Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen ohjelmajohtajan Regina Saaren mukaan kokeilu on tärkeä, koska kunnat käyttävät paljon rahaa työllisyyspalveluihin ja järjestävät ammattija lukiokoulutuksen. Kun järjestelmä toimii, hallinnolla ei ole lopulta kauheasti merkitystä. – Ihmisiä ja yrityksiä lähellä oleva järjestäjä tuntee alueensa tilanteen. Eri toimijoiden yhteistyötä edistäviä hankkeita on parhaillaan käynnissä alueellisina kokeiluina eri puolilla Suomea. – Valmistelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että maakunnat ottavat järjestäjän tehtävät vakavasti. 20 8.12.2017 maksi voi silloin tulla yritysten kermankuorinta, joka jättää vaikeimmin työllistyvät ihmiset vaille heidän tarvitsemiaan palveluita. – Olipa palvelun tuottaja yksityinen tai julkinen tai näiden yhdistelmä, asiakkuuden alkuun on saatava hyvä yhteistyösuhde, asiakaslähtöinen palvelutarpeen arviointi ja työllistymissuunnitelma, Arnkil sanoo. Lisäksi mallilla haetut uudet innovatiiviset käytänteet eivät välttämättä leviä, kun yritykset piilottelevat liikesalaisuuksiaan. Luvut lokakuun lopulta. 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 pitkäaikaistyöttömät 2008–2017 40 000 50 000 70 000 90 000 110 000 120 000 40 540 42 802 56 265 55 948 62 388 78 175 93 470 113 125 122 722 94 668 60 000 80 000 100 000. 08 09 10 11 400 000 450 000 500 000 550 000 600 000 650 000 12 13 14 15 16 17 406 090 500 665 483 970 451 419 463 586 513 668 580 835 623 355 642 237 583 522 työnhakijat 2008–2017 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 työttömät 2008–2017 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 191 385 268 270 240 641 226 327 250 086 289 571 319 869 337 675 328 929 272 516 Tilastokeskus. Esimerkiksi Pirkanmaalla kymmenessä kunnassa käynnissä olevassa kokeilussa alueen kunnat tuottavat työllisyys ja TE-palvelut niille kuntansa työttömille asukkaille, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Kehitysjohtaja Elisabet Heinonen työja elinkeinoministeriöstä muistuttaa, että erityisesti vaikeasti työllistyvien kannalta tärkeää on, että työllistämispalvelut tekevät yhteistyötä esimerkiksi yritysten, koulutuksen järjestäjien ja sosiaalija terveyspalveluiden kanssa. Arnkil korostaakin, että palveluntarpeen arviointi ja palveluiden laadun seuranta täytyy pitää julkisissa käsissä. Ihmisiä ja yrityksiä lähellä oleva järjestäjä tuntee alueensa tilanteen. – Ei saa tehdä niin, että heitetään palvelut markkinoille ja sitten ollaan huuli pyöreänä, että miten niiden kanssa pärjätään. Lisäksi TE-palveluiden ja sote-palveluiden välille voi syntyä yhteistyötä, ylijohtaja Pihlman sanoo. Ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman työja elinkeinoministeriöstä vakuuttaa, että uudistuksen valmistelijat ovat tutustuneet kansainvälisiin kokemuksiin. Hänen mukaansa tärkeintä on, että maakunnat ovat valtiolta niille siirtyvien tehtäviensä tasalla ja osaavat määritellä millaisia palveluita ne hankkivat ja mihin hintaan. Alueellisten toimijoiden yhteistyössä piilevät myös maakuntapohjaisten TE-palveluiden mahdollisuudet