KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 1 / TAMMIKUU 2021 / 9,90 € VUONNA 2020 VIRUS MUUTTI MAAILMAN VUONNA 2020 VIRUS MUUTTI MAAILMAN Ilmiöt OMA KOULUKEITTIÖ ILONAIHEENA KEMISSÄ Kirjat NOSTALGIAMATKA SUUREEN JA MAHTAVAAN Vieraskolumni YLE SAHAA OMAA OKSAANSA
19 Alkiolainen kosmopoliitti. facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 8.1. 2021 Ilkka Tiainen kiersi maailmaa, palasi Suomeen ja keskustaan s
Riikka Pirkkalainen s. 45 Islantilaisneuleista tuli hitti Aidosta islantilaislampaan villasta neulottu paita pitää kylmää ja vettä s. Maija Paavola on palkittu ehdokashankkija Utajärveltä s. 14 Ilmiöt Keskusta lähtee kuntavaalikevääseen kaksijakoisesta tilanteesta. 11 Kuka olet. 40. Arabikevät kaatoi itsevaltaisia johtajia 10 vuotta sitten s. 48 Keskustan kasvot Triathlon on raskas laji, mutta antaa Riikka Turuselle paljon s
PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 8.1.2021 Olettakaamme, että kaikki käy tänä vuonna hyvin Pääkirjoitus An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va V uonna 2017 kuollut presidentti Mauno Koivisto kehotti viimeisissä julkisissa esiintymisissään ihmisiä uskomaan valoisaan tulevaisuuteen. Jos sopua ei synny, hallitus tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Suuri osa maailman väestöstä saa tehokkaan rokotteen vuoden aikana. Talouskasvun jatkuminen varmistetaan rakenteellisilla uudistuksilla, jotka vahvistavat työllisyyttä hallitusohjelman mukaisella tavalla. Samalla tehdään uskottava suunnitelma julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämisestä jopa nopeammalla aikataululla kuin koronapandemian oloissa viime syksynä päätettiin. Kesällä voidaan järjestää jälleen suuria festivaaleja ja muita yleisötilaisuuksia. Muun muassa perussuomalaiset jäävät keskustan taakse. Dosentti Tapio Bergholm paljastaa uudessa Koivistoa käsittelevässä tutkimuksessaan, että hän oli omaksunut ajatuksen jo nuoruudessaan psykoanalyytikko Carl Jungilta. Emme todellakaan tiedä varmuudella, kuinka tänä vuonna tulee käymään sen paremmin Suomessa kuin maailmallakaan. Pandemian kukistaminen piristää kansainvälistä taloutta.. Suomessa kaikki halukkaat on rokotettu kesään mennessä. Tulos on varmasti parempi kuin siinä tapauksessa, että vaalityötä leimaa legendaarisen Kummeli-sketsin ”me on hävitty tää peli” -asenne. Erityisesti keskustan osalta pitää kuitenkin todeta, että vaaleihin kannattaa aina lähteä toiveikkain mielin. Työehtojen paikallista sopimista edistetään samalla reseptillä kuin niin sanottu eläkeputki katkaistiin joulun alla. Puolueen kuntakannatus nousee ensimmäistä kertaa vuoden 2000 jälkeen. Valoisammat näkymät rohkaisevat Sanna Marinin (sd.) hallitusta tekemään kevään kehysriihessä päätökset, joilla varaudutaan koronan jälkeiseen aikaan. Siksi kannattaa tehdä tästä vuodesta ajatusharjoitus, jossa kaikki kävisi hyvin. Ajatusharjoituksen ensimmäinen oletus on, että koronapandemia kukistetaan. Koivisto siteerasi Jungin ajatusta puhuessaan SDP:n toimitsijoille syyskuussa 1957: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Koiviston ajatusta voi soveltaa tähänkin hetkeen, onhan vuosi 2021 alkanut harvinaisen suuren epävarmuuden oloissa. On helpompi kuvitella pessimistinen visio, jossa kaikki menee päin mäntyä. Kaikki voi käydä tietysti aivan toisin kuin edellä on esitetty. Sen ansiosta niin sanottu laumasuoja toteutuu ja virus katoaa. Työmarkkinajärjestöille annetaan viimeinen mahdollisuus sopia asiasta. Keskustan kohdalla se voisi näyttää tällaiselta: Keskusta asettaa kuntavaaleihin yli 8 000 ehdokasta, selvästi enemmän kuin neljä vuotta sitten. Pandemian kukistaminen piristää kansainvälistä taloutta sillä seurauksella, että Suomen vienti ja samalla koko kansantalous pyrähtää reippaaseen kasvuun jo kevään aikana. Jokaiselle puolueelle voi tehdä oman toivon visionsa tästä vuodesta. Ihmisten kanssakäymisen rajoituksia voidaan purkaa asteittain kevään kuluessa
Henna Lammi. 5 8.1.2021 Toimittajalta Tyhmä kansa. Tällä hetkellä iso osa kansasta tietää politiikasta vain hyvin pinnallisesti ja samalla vaaliosallistuminen laskee. Perussuomalaiset ovat huomanneet tässä sauman iskeä. Tutkijat käyttävät termiä kiinnittyminen: kiinnittyneet kansalaiset ovat kiinnostuneet politiikasta, seuraavat yhteiskunnallisia asioita ja muodostavat punnittuja mielipiteitä. Tutkijat selittävät heikkoa tulosta suomalaisen poliittisen järjestelmän vaikeaselkoisuudella. Vaikka osallistuminen on keskiarvon yläpuolella, suomalaisilla on erittäin heikko sisäinen kansalaispätevyys eli usko omiin kykyihin ymmärtää, mistä politiikassa on kyse. Tuon jälkeen moni tappion kokenut poliitikko on kätkeytynyt noiden suuriksi kasvaneiden sanojen taakse. Puolueita on paljon, hallituskoalitioita muodostetaan hyvin joustavasti, syyja seuraussuhteita on hankala hahmottaa. Puolueiden pitäisi olla laajasti huolissaan kansanvallan tilasta, suomalaisten politiikkatietämyksestä ja siitä, miltä politiikka ja yhteisten asioiden hoitaminen näyttävät niiden silmissä, jotka eivät halua, kykene tai jaksa seurata tarkasti. TODELLISUUDESSA suomalaisten politiikkatietämyksessä on parantamisen varaa. Analyysi on helppo allekirjoittaa. KANSANVALTA on puhunut ja pulinat pois, totesi Johannes Virolainen hävittyään Paavo Väyryselle taistelun keskustan puheenjohtajuudesta vuonna 1980. Vähintä mitä voisi tehdä, olisi hioa oma viesti tarpeeksi selkeäksi ja ymmärrettäväksi. Vennamollahan oli tapana sanoa: “Kyllä kansa tietää”. Luulenpa, että keskustalaisistakin moni siteeraisi vaali-iltana mieluummin SMP:n Veikko Vennamoa kuin Virolaista. Aiempina vuosina tulokset ovat olleet yhtä kelvottomia. Lauri Rapeli ja Vesa Koskimaa vertasivat eduskuntavaalitutkimus 2019 -julkaisussa Suomea muihin eurooppalaisiin demokratioihin, ja tulos on selvä. Ei kaikkien toki tarvitse katsoa torstaisin kyselytuntia tai seurata yötä päivää Twitterin yhteiskunnallista debattia, mutta jotain olisi hyvä ymmärtää. Siitä syntyisi somemyrsky, tervaus ja höyhenten levitys. Oliko nyt tosiaan niin, että toissa vuonna Suomessa istui kolme eri hallitusta. Mutta mitä tapahtuu, jos kansa ei enää kiinnity politiikkaan. Motivaattoriksi käy vaikkapa pelko siitä, että maahanmuuttajat vievät sosiaalituet ja naiset. Todellisuudessa moni olisi varmasti halunnut lausua, että kansalaiset ovat väärässä tai peräti tyhmiä. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan vain neljä kymmenestä suomalaista osasi kertoa, mitkä viisi puoluetta muodostavat hallituksen (27.12.2019). SANA demokratia tulee sanoista demos (tavallinen kansa) ja kratos (valta, hallita). Vain kreikkalaiset jäävät kysymyksessä suomalaisten taakse. Kukaan poliitikko ei tietenkään voi sanoa ääneen mitään noin ylimielistä. Taistelua näistä sieluista ei pitäisi jättää vain perussuomalaisille. Jopa politiikkaa työkseen seuraavan pitää välillä kaivella aivopoimujaan. He rummuttavat yksinkertaista viestiä ja motivoivat heikosti politiikkaan kiinnittyneet ihmiset uurnille
Iso osa vaikuttamisesta tapahtuu esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa. Eduskunnan täysistuntoihin on voinut osallistua kerrallaan vain 74 kansanedustajaa. KESKUSTAN KANSANEDUSTAJIEN PUHEENVUOROT VUODEN 2020 VALTIOPÄIVILLÄ SAMULI VÄNTTILÄ MATTI VANHANEN 204 ESKO KIVIRANTA 112 JOUNI OVASKA 129 MIKKO KINNUNEN 162 PASI KIVISAARI 167 KATRI KULMUNI 111 MIKA LINTILÄ 111 HILKKA KEMPPI 67 MARKUS LOHI 71 ANTTI KURVINEN 82 ARI TORNIAINEN 49 HANNA-LEENA MATTILA 47 ANNIKA SAARIKKO 48 PETRI HONKONEN 48 PEKKA AITTAKUMPU 48 ARTO PIRTTILAHTI 45 ANU VEHVILÄINEN 40 JARI LEPPÄ 40 ANNE KALMARI 40 MIKKO KÄRNÄ 41 EEVA KALLI 35 MIKKO SAVOLA 35 JUHA SIPILÄ 10 JUHA PYLVÄS 14 HANNA KOSONEN 19 ANTTI KAIKKONEN 28 HANNAKAISA HEIKKINEN 8 JOONAS KÖNTTÄ 66 TUOMAS KETTUNEN 74 HANNU HOSKONEN 146 Kuka puhui eniten. Tytti Tuppurainen STT:lle Neuvottelupöydästä kaikki palaavat aina voittajina, niin tälläkin kertaa. Mutta jos pohtii vertailutasoa eli sopimuksetonta tilaa, niin kyllä tämä voidaan laskea merkittäväksi voitoksi. Sopimus ei ole mikään joulun ihme – vaan vallitsevan analyysin mukaan erittäin ohut ja rajallinen vapaakauppasopimus, jollaista osattiin odottaakin. Mauri Pekkarinen Helsingin Sanomissa. Pasi Myöhänen Ylellä Britannia on joka tapauksessa hyvin tärkeä yhteistyökumppani niin Euroopan unionille kuin Suomellekin ja sen vuoksi on syytä olla tyytyväinen siihen, että löydettiin yhteinen ymmärrys. Koronarajoitukset vaikuttivat jonkin verran vuoden 2020 valtiopäivien puheenvuorojen määriin. 6 Ajassa Sanottua 8.1.2021 LÄHDE: EDUSKUNTA.FI KESKUSTAN YKKÖSPUHUJA vuoden 2020 valtiopäivillä oli valtiovarainministeri Matti Vanhanen, mutta heti perässä tulivat ensimmäisen kauden kansanedustajat Pasi Kivisaari ja Mikko Kinnunen. Pidettyjen puheenvuorojen määrä ei muutenkaan kerro koko kuvaa kansanedustajan työstä
Puoluejohtajat kohtaavat OAJ:n koulutuskeskustelussa 31.1. Nyt se sai vyölleen kaivatun ison ratkaisun – josta kiitos kuuluu myös välillä lokaa niskaansa saaneelle kolmikannalle. Mitään ”yleistä oikeustajua” tai ”kansan oikeustajua” ei tutkitusti edes ole olemassa. Kokoomuksen puoluevaltuuston kokous 2.2. Jyri Häkämies tiedotteessa Ison-Britannian ja EU:n välinen uusi suhde alkaa muodostua vähitellen. Johnsonin konservatiivihallituksella ei ole varaa enää yhteenkään lisäongelmaan. IKÄÄNTYVIEN paketilla on arveltu saatavan noin 10 000 työllistä lisää, ja hallituksen ratkaisu on saanut kiitosta niin elinkeinoelämältä, yrittäjiltä kuin palkansaajilta. Kansallisteatterin kevätkauden avajaiset 16.1. CDU valitsee kansleriehdokkaansa Angela Merkelin seuraajaksi 19.1. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen kykyä koviin rakenteellisiin uudistuksiin on epäilty pitkin matkaa. Työttömyysturvan lisäpäivien poisto ei niin sanottu eläkeputken katkaiseminen ei sinänsä ollut yhdellekään puolueelle mikään läpihuutojuttu. On meistä kiinni, millainen siitä halutaan. Valtiopäivien avajaiset 4.2. Pahimmassa tapauksessa suhteellisuudentaju on jo mennyt, tunne sivuuttanut järjen ja kivien heitto ja lynkkaaminen hyvässä vauhdissa. Kansainvälinen vainojen uhrien muistopäivä 30.1. Eduskunnan kevätistuntokausi alkaa, puhemiehen ja varapuhemiesten vaalit 3.2. Palkansaajille rakennetaan lisää muutosturvaa, eikä irtisanovia yrityksiä rasiteta kohtuuttomasti, kun osa kustannuksista katetaan Työllisyysrahastosta. KUN HALLITUS jätti ratkaisun hakemisen budjettiriihessä työmarkkinaosapuolille, sitä haukuttiin vastuun siirtelystä. Runebergin päivä PEKKA POHJOLAINEN ULKOMINISTERI Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasian käsittelyn kuohunnassa kansanedustajat eri puolueista vetosivat kansalaisten oikeustajuun, jotkut omaansakin. Jopa kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo taipui kiittelemään vuolaasti hallituksen linjauksia. L. Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on luonnehtinut kansan ”oikeustajua” kuin Vanhan testamentin Jumalaksi, jota täytyy jollakin tavalla palvella, jotta se ei rankaise poliitikkoja vaaleissa. Perussuomalaiset ovat reagoineet olemalla lähinnä hiljaa, kun sättimisen aihetta ei ole löytynyt. Jouni Ovaska Twitterissä. Vaikka työmarkkinajärjestöt eivät saaneet aikaan yhteistä esitystä, melko pienestä kiinni jäänyt yritys ei kuitenkaan mennyt hukkaan. Siinä vaiheessa, kun ”oikeustaju” alkaa heilua retorisena astalona, on syytä olla vähintään varuillaan. Putkella on ollut kaksi puolta: se on yhtäältä tuonut turvaa eläkeiän kynnyksellä työttömäksi joutuneille, mutta toisaalta kannustanut iäkkäiden työntekijöiden irtisanomiseen. J. Kyse on aina käsitteiden käyttäjien uskomuksista ja väitteistä, joista ei ole näyttöä. Oikeustaju koetuksella PEKKA POHJOLAINEN YLI 55-VUOTIAIDEN työllisyystoimista ennakoitiin pitkin syksyä hallitukselle hankalaa poliittista joulunalusrastia. Maailman syöpäpäivä 5.2. Hallitus näytti uudistuskykyään Vesa Moilanen / Lehtikuva Brexitin siirtymäkauden loppuminen ilman kauppasopimusta olisi tehnyt Britannialle liian kipeää. Annamari Sipilä Helsingin Sanomissa Suomi ja EU tarvitsevat yhteistyötä Britannian kanssa jatkossakin. Kumppanuuden merkitys korostuu entisestään, kun geopoliittiset jännitteet maailmalla lisääntyvät. 7 Ajassa Sanottua 8.1.2021 12.1. World Economic Forum julkista Globaalin riskiraportin 20.1. Hallituksen oli sen pohjalta verraten helppoa rakentaa kaikille osapuolille kelpaava malli. ”Oikeustajulla” politikointi ei ole mitään uutta, mutta vastenmielistä populismin makua siihen on tullut lisää. Yhdysvaltain presidentin virkaanastujaiset 24.1. Kansainvälinen koulutuksen päivä 27.1
TEKSTI: HENNA LAMMI Ainakin he ovat saaneet tai saamassa tällä vaalikaudella perheenlisäystä tai pitäneet perhevapaita: Lä ht ee t: ed us ku nt ar yh m ät ja ed us ku nn an tie to pa lv el u Pekka Aittakumpu Antti Kaikkonen Annika Saarikko Hilkka Kemppi Matias Mäkynen kesk. vihr. Monet hoitavat toimeaan perhevapailta esimerkiksi osallistumalla tärkeimpiin äänestyksiin. ps. Taustalla on etenkin eduskunnan nuorentunut ikärakenne: vuoden 2019 vaaleissa läpi meni puolensataa 1980-luvulla syntynyttä poliitikkoa. vas. 8.1.2021 8 Arkadianmäen vauvabuumi EDUSKUNNASSA on nähty tällä vaalikaudella ennennäkemätön vauvabuumi. Myöskään sijaisia Suomen järjestelmä ei tunne. Jutta Urpilainen vihr. Li Andersson Sofia Vikman Jussi Saramo Hanna Sarkkinen kok. vas. sd. kok. ps. Johan Kvarnström Saara Hyrkkö Emma Kari sd. Ajassa kok. Aivan uusi ilmiö kansanedustajien vauvabuumi ei ole. KANSANEDUSTAJAT ovat myös perhevapailla oikeutettuja palkkioonsa, sillä he ovat vaaleilla valittuja luottamushenkilöitä, eivät työsuhteessa. * *s iir ty i ko m iss aa rik si 12 /2 01 9. r. kesk. ps. Iiris Suomela Heikki Autto Sofia Virta Sanni Grahn-Laasonen Antti Häkkänen vihr. vas. kesk. Vaalikausi ei ole edes puolessa, mutta jo parikymmentä kansanedustajaa on saanut perheenlisäystä tai pitänyt perhevapaita. Korona tai huoli Suomen huoltosuhteesta tuskin selittävät lisääntymisintoa. kesk. Jo edellisellä vaalikaudella (2015–2018) kaksikymmentä kansanedustajaa piti erimittaisia perhevapaita. vihr. He ovat nyt tyypillisessä vauvantekoiässä. Sakari Puisto Jenna Simula Ville Tavio Ville Vähämäki Mats Löfström ps. kok. sd
Miksi ruoka saa tunteet kuohumaan?. Kaikessa pysäyttävyydessään kriisi toi mukanaan myös muutoksia, joiden toivoisi jäävän elämään koronan jälkeenkin. Otetaan tulevaan vuoteen kaikki koronavuoden hyvät opit mukaan ja tehdään vuodesta 2021 entistä monipaikkaisempi, huoltovarmempi ja turvallisempi. Moni suomalainen onkin ottanut etätyöskentelyn tarjoaman monipaikkaisuuden ilolla osaksi omaa arkea. Kun tähän vielä yhdistetään ruoan kytkeytyminen identiteettiin ja heimotunteeseen, on tunnekuohun ainekset kasassa. Tapaus ei ollut ainutlaatuinen, sillä ruoan ympärillä kohistaan säännöllisesti. Valio ja maidontuottajat kampanjoivat tätä totuutta vastaan näyttävästi sanomalehdissä. Valio ja MTK reagoivat kampanjaan voimakkaasti. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Mitä hyvää koronavuodesta jää. 8.1.2021 9 Täällä Bryssel VUOSI 2020 koetteli ihmisiä ja yhteiskuntia perustavanlaatuisesti. Matkailuyritysten ahdinkouutisten välissä saimme kuulla myös positiivisia uutisia, kun moni kotimaanmatkailusta leipänsä saava yritys oli tehnyt kesällä ennätyksiä. Työelämäkin harppasi hetkessä valtavan digiloikan. Korona muutti lyhyessä ajassa asenteita, toimintatapoja ja jopa lainsäädäntöä. Suhtautuminen suomalaiseen ruuantuotantoon muuttui hetkessä, kun käsitystä huoltovarmuudesta ja omavaraisuudesta ravisteltiin viime keväänä. KOTIMAASSAKIN yhteistyönhenki löytyi ja kriisitilanteessa perinteiset hallitus-oppositiorajat kevään synkeimpinä hetkinä hälvenivät. Se on ravitsemista ja energiaa, mutta myös sosiaalisuutta sekä mielihyvää tai mielipahaa. Syöminen on keskeinen osa ihmisenä olemista, kehollisia tuntemuksia ja terveyttä sekä psyykkistä hyvinvointia. Ruoka liittyy myös identiteettiin, kokemukseen kansakunnan tai “heimon” yhteisistä kulttuurisista symboleista. Emme lentäneet etelän auringon lämpöön vaan nautimme kesähelteistä upeaan suomalaiseen luontoon ja kotimaan matkailukohteisiin tutustuen. Ruokakiistoissa ei koskaan kiistellä vain kylmistä faktoista, vaan aina myös itselle tärkeistä arvioista ja niiden tunnustamisesta – kuumista tunteista. Jatkossa vastaaviin terveyskriiseihin pystytään reagoimaan tehokkaasti, kun Euroopan unioni on kehittänyt ja kehittää edelleen yhteistä terveysohjelmaa sekä nopean toiminnan terveysjoukkoja. Huoltovarmuudesta ja suomalaisesta ruuantuotannosta on pidettävä myös jatkossa hyvää huolta laajojen kriisitilanteiden varalta. Ja ruoan tuotannon ja kulutuksen osuus ympäristöja ilmasto-ongelmissa on olennainen. Moni muistaa 1980-luvun rasvasodan, kun Pohjois-Karjala-projekti kehotti vaihtamaan eläinrasvat kasvirasvoihin. Miksi ruoka herättää meissä voimakkaita tunteita, terveyssosiologian professori Piia Jallinoja Tampereen yliopistosta. Toivottavasti meille jää tavaksi kiertää jatkossakin enemmän upeita kotimaankohteita. Suomi pärjää EU:n mittakaavalla digitalisaatiossa parhaiten ja sen tarjoama joustavuus tulee näkyä arjessamme koronan jälkeenkin. MURROS tapahtui myös matkailussa. Ruoka on läsnä elämässä useita kertoja päivässä ja se heijastaa yhteisöjä, joihin me kuulumme. Ehkä juurtuneet ajatuksemme työnteosta kaipaavat välillä ravistelua uusien luovien työtapojen löytymiseksi. Näitä ovat vaikkapa nautinnonhalun ja terveyden edistäjien tavoitteiden sekä ruoan tuottajien ja ilmastonmuutosaktivistien väliset kamppailut. Tästä moninaisuudesta nousee voimakkaiden tunteiden toinen syy: ruokaan liittyy useita eturistiriitoja. Suoraan kysyen HENNA LAMMI SYKSYLLÄ monen koululaisen postilaatikosta löytyi Oatlyn kirjanen, jossa kaurapohjaisia tuotteita myyvä yritys väitti kumoavansa parikymmentä maitoon liittyvää myyttiä. Euroopassa pandemian jäljiltä on opittu kriisivalmiuden merkitystä ja yhteistyön tärkeyttä. Edelleen elämme toivossa, että oikeusvaltioperiaatetta rikkoneet maat joutuvat hyväksymään rahoituskytkennän myötä yhteiset pelisäännöt
Kuntavaalit järjestetään 18. Yhtä luopujaa kohti tarvitaan 2–3 uutta nimeä. Rokotukset koronaa vastaan aloitettiin EU-maissa 27. Timo Laaninen kannustaa ikätovereitaan kuntavaaliehdokkaiksi DOLLARIA. Harkitsin asiaa ja syksyllä sitten totesin, etten voi kieltäytyäkään, Laaninen sanoo. Hänen mukaansa kuntavaalien tulos riippuu hyvin paljon ehdokaslistoista. Suomi on saamassa yhteensä 18,5 miljoonaa rokoteannosta, jotka riittävät yli yhdeksän miljoonan ihmisen rokottamiseen. 8.1.2021 10 Ja ri La uk ka ne n Ajassa Luku Euroopan unioni maksaa yhdestä Pfizerin ja Biontechin koronarokoteannoksesta 14,76 dollaria eli 12 euroa. maaliskuuta 2021. Nyt on meidän 1970–1980-lukujen nuorten vuoro ryhdistäytyä ja asettua vielä kerran ehdolle. Ehdokkuuden perusteeksi riittää, jos on yksikin asia, jonka toivoisi asuinympäristössään olevan paremmin. Laaninen, 66, on aiemmin kertonut jättävänsä politiikan kokonaan, mutta muutto uudelle paikkakunnalle sai pyörtämään päätöksen. – Paikalliset keskustalaiset olivat heti kyselemässä, että asettuisinko ehdolle. Aikaa on vielä, mutta nyt on toimittava. – Meitä edeltävän sukupolven edustajat ovat monissa kunnissa vielä kerran hoitaneet yhteisiä asioita. Valmis se ei kuitenkaan missään nimessä vielä ole. Haluan ehdokkuudellani antaa oman panokseni puolueen eteen. – Keskustan kannatus ei näytä hyvältä gallupeissa. – Jos ei jaksa enää lähteä mukaan, niin silloin täytyy hankkia lisää uusia ehdokkaita. Hän muutti Keravalle vaimonsa kanssa kesäkuun alussa. LAANINEN korostaa, että kuntapolitiikassa pääsee usein vaikuttamaan kaikkein selvimmin oman arjen asioihin. Vaalien ehdokaslistojen viimeinen jättöpäivä on 9. Jos ehdokkaita on monipuolisesti ja tarpeeksi, silloin tuloskin voi olla parempi. Kuntavaaleissa on Laanisen mukaan kyse demokratian ja kansanvallan ytimestä. joulukuuta. Keskustan ehdokasasettelu on Laanisen mukaan tällä hetkellä ihan hyvässä tilanteessa. – Ehdokkaita tarvitaan paljon lisää. – Olipa se sitten uusi koirapuisto tai parempi valaistus kylätielle, niin ne ovat tarpeeksi isoja syitä asettua ehdolle. Hän jää toukokuun lopussa eläkkeelle papin työstään Helsingin Malmin seurakunnassa. LAANINEN haluaa myös kannustaa ikätovereitaan ympäri Suomen asettumaan ehdolle kuntavaaleissa. huhtikuuta 2021. SAMULI VÄNTTILÄ KESKUSTAN entinen puoluesihteeri Timo Laaninen on asettunut kuntavaaliehdokkaaksi Keravalla Uudellamaalla. – Valtuustoihin valitaan tavallisia ihmisiä hoitamaan meidän kaikkien yhteisiä asioita
Tärkeä osa termovanhemmuutta on ruokahuolto, koska liikkuminen ja kasvuikä vaativat syömistä koko ajan. Lapset tarvitsevat kuljetusta vanhemmilta, koska harrastuspaikat ovat julkisen liikenteen ulottumattomissa. Parasta Pyhtäällä ovat pyhtääläiset ihmiset sekä sielunmaisemani, joka sijoittuu Valkmusan kansallispuistoon ja sitä ympäröiviin metsiin. Niitä kaikkia olen urallani kohdannut ja ne pysäyttävät aina. Täysillä matkoilla käydään kisan aikana usein korvien välissä ne kovimmat kamppailut. Lajin monipuolisuus ja tekeminen asetetun päämäärän saavuttamiseksi. Termovanhemman löytää usein myös talkoilemasta yhteiseksi hyväksi. Kamalinta ovat lapsiin kohdistuneet onnettomuudet, kaltoinkohtelut tai vakavat sairaudet. Vihreiden ongelma kaatui keskustan syliin – keskustapiirit ovat saaneet Haaviston vuoksi jopa eroilmoituksia: “Ei mahdu ihmisten oikeustajuun” (17.12.2020). OLET KYMENLAAKSON KESKUSTAPIIRIN UUSI PUHEENJOHTAJA. Politiikan pelikentillä on paljon loistavia yksilöitä, mutta se joukkue, joka pystyy parhaaseen yhteistyöhön ja arvostaa itseään sekä muita, tulee pärjäämään. Yksi röntgenkuva voi kertoa enemmän kuin tuhat sanaa. MITÄ SE TARKOITTAA. Tärkeimmät varusteet ja tunnusmerkit ovatkin paksu toppatakki, pipo, käsineet ja lämpimät kengät. PALJASTA URASI IHANIN JA KAMALIN HETKI. Riikka Turunen Termovanhempi kuskaa, ruokkii ja kannustaa Kymenlaakson keskustan puheenjohtaja Riikka Turunen harrastaa triathlonia. Termovanhempien lapset harrastavat usein liikuntatai ulkoilmalajeja. Parasta on ollut rohkeus lähteä Ruotsiin töihin heti valmistumisen jälkeen. OLET INNOKAS TRIATHLONIN HARRASTAJA. MIKÄ ITSENSÄ ÄÄRIRAJOILLE VIEMISESSÄ INNOSTAA. Termovanhempi pakkaa eväät termospulloihin ja ruokatermoksiin lasten harrastuksiin mukaan. Triathlon-harjoittelun kautta oppii paljon itsestään. MIKÄ SIELLÄ ON PARASTA. OLET AMMATILTASI RÖNTGENHOITAJA. 8.1.2021 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Elin a Tu ok ko TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Kuka olet. Kisan aikana hän oppii eniten itsestään. OLET KERTONUT OLEVASI “TERMOVANHEMPI”. OLET KOTOISIN PYHTÄÄLTÄ. OLET KAHDEN LAPSEN ÄITI. Keskusta voi nousta uuteen kukoistukseen vain yhteistyötä tekemällä ja yhtenäisenä rintamana. Triathlonissa ja kuntastrategiassa näen paljon yhteisiä piirteitä. MITEN PUOLUE SAADAAN TAAS NOUSUUN
8.1.2021 12 Ilmiöt KESKUSTA JYRÄÄ NORJASSA TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Shutterstock
Karismaattisuutensa lisäksi Vedum on Strangin mukaan hyvin selkeäsanainen henkilö. Ragne B. Läänien yhdistäminen kuumensi paljon tunteita. Kyselyn mukaan keskustaa äänestäisi 22,1 prosenttia äänestäjistä. – Keskusta on ollut Norjassa nousussa jo pitkään, sanoo Pohjoismaiden tutkimuksen apulaisprofessori Johan Strang Helsingin yliopistosta. Kun aiemmin läänejä oli 19, on niitä enää 11. KORONAKRIISIN yhteydessä Norjan keskusta on Strangin mukaan profiloitunut myös kansallisen yhtenäisyyspuheen onnistuneeksi sanoittajaksi. Sopua ensi vuoden budjetista ei ole saatu vieläkään kasaan. Tulos on historiallinen, sillä keskusta (Senterpartiet) ei ole ollut gallupmittauksen kärkipaikalla koskaan aikaisemmin. Sosiaalidemokraatit ja keskusta ovat jo ehtineet vannoa, että ne tulevat muodostamaan seuraavan hallituksen. Myös oppositiossa olevilla sosiaalidemokraateilla (Arbeiderpartiet) on ollut vaikeaa saada kannatustaan nousuun. – Hän on hyvin pidetty myös muiden puolueiden poliitikkojen keskuudessa, Strang kertoo. Lysaker Senterpartiet nousi gallupeissa Norjan suurimmaksi puolueeksi ensimmäistä kertaa koskaan. Kannatustaan puolue kerää niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Toinen iso selittävä tekijä keskustan menestykselle on aluepolitiikka. – Mutta se, että keskustan puheenjohtaja edes mainitaan näissä keskusteluissa, on jo todella iso juttu. Menestystä selittää hyvin pitkälle puolueen valovoimainen puheenjohtaja. – Sama kansallisuusteema korostui vuoden 1994 EU-kansanäänestyksessä, jolloin keskusta vastusti hyvin voimakkaasti Norjan liittymistä Euroopan unioniin. Tuolloin keskusta keräsi 10,3 prosentin ääniosuuden, mikä oli puolet isompi kuin neljä vuotta aikaisemmin. Pääministeriveikkailujen kärkinimi on keskustan Vedum. Vuoden 2020 alussa Norjassa yhdistettiin useita läänejä. Sellaisessa tilanteessa keskusta saattaisi hänen mukaansa kuitenkin hyvin toimia yhtenä hallituspuolueena. Televisiossa Vedum on nähty muun muassa Masked Singer -viihdeohjelmaa muistuttavassa Maskorama-ohjelmassa. Norjassa on viimeksi ollut keskustalainen pääministeri 1960-luvulla. Suomessa keskusta on pyrkinyt koronakriisin myötä profiloitumaan monipaikkaisuuden puolestapuhujana. Strangin mukaan pääministeri Erna Solberg sai vielä kesällä kehuja onnistuneesta koronaepidemian hoidosta, mutta syksyllä hallitus on ajautunut moniin riitoihin. Ilmiö näkyy myös esimerkiksi Bergenissä ja Trondheimissä. Mikään itsestäänselvyys Vedumin pääministeriys ei silti ole, vaikka puolue nousisikin parlamentin suurimmaksi puolueeksi. Miten tässä oikein näin kävi. Yksi puhutuimmista oli Tromssan ja Finnmarkin liittäminen yhteen. Se on ollut viime vuosina iso keskustelunaihe Norjassa. Puolue on korostanut, että kaikista pidetään huolta ja Norja selviää. Niistä ovat tyypillisesti myös tulleet Norjan pääministerit. KESKUSTA on ollut Norjassa perinteisesti keskisuuri puolue, jonka kannatus on liikkunut 5–15 prosentin tuntumassa. Jos hallituksen tukipuolueiksi tulee pieniä vasemmistopuolueita, ne luultavasti antavat tukensa sosiaalidemokraattiselle pääministerille, Strang pohtii. Hänen mukaansa huomionarvoista on se, että Norjan keskusta kerää tällä hetkellä kannatustaan niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Se on Strangin mukaan historiallista. – Ei tietenkään edelleenkään samassa määrin kuin muut puolueet, mutta selkeää kannatuksen nostoa on havaittavissa. Pääministeripuolue, oikeistolainen Høyre on kolmantena 20,1 prosentilla. Porvaripuolue Høyren lisäksi hallitukseen kuuluu liberaali Venstre ja kristillinen kansanpuolue. Hän on noussut Norjassa kansansuosikiksi sympaattisen luonteensa ja hyvien esiintymistaitojensa vuoksi. Puolue ylsi hyvään vaalimenestykseen jo syksyn 2017 parlamenttivaaleissa. Norjassa toimii Ruotsin kaltainen blokkipolitiikka, joten pääministeri ei automaattisesti tule suurimmasta puolueesta. Tammikuussa hallituksesta eronnut oikeistopopulistinen edistyspuolue on toiminut osittain hallituksen tukipuolueena. 8.1.2021 13 KESKUSTA nousi Norjan suurimmaksi puolueeksi joulukuun alussa julkaistussa Norjan TV2:n kannatuskyselyssä. – Se näkyy keskustan tuloksessa. Puolue kerää kannattajia sekä oikeistolta että demareilta, Strang sanoo. OMAN LISÄNSÄ keskustan kannatukseen tuo se, että Norjan hallituspuolueilla on ollut vaikea syksy. Kuntaja aluepolitiikka on muutenkin keskustan vahvaa osaamisaluetta, aivan kuten Suomessakin, Strang summaa. STRANGIN mukaan menestystä selittää hyvin pitkälle puolueen valovoimainen puheenjohtaja Trygve Slagsvold Vedum. Suomen keskustan tavoin kaupungit ovat olleet myös Norjan keskustalle haasteellisia, mutta nyt esimerkiksi pääkaupunki Oslossa puolue herättää Strangin mukaan kiinnostusta. Gallupeissa keskustan suosio on noussut tasaisesti parlamenttivaaleista lähtien. – Keskusta on ollut ainoa puolue, joka on selvästi vastustanut läänien yhdistämistä. Toisena mittauksessa on sosiaalidemokraatit 20,4 prosentin kannatuksellaan. Trygve Slagsvold Vedum.. Sama ilmiö on Strangin mukaan nähtävissä jonkin verran myös Norjassa, mutta yhtä selkeäksi keskustelunaiheeksi se ei ole noussut. Norjan seuraavat parlamenttivaalit järjestetään syksyllä 2021. TV2 on tehnyt kannatuskyselyjä vuodesta 1964 lähtien. – Sosiaalidemokraateille keskustalainen pääministeri voi olla todella iso pala nieltäväksi. Sosiaalidemokraatit ja Høyre ovat olleet kaksi suurinta puoluetta
Aktivistit jakoivat auliisti tietoa Facebookissa ja Twitterissä. Koko arabimaailman yhteinen tv-kanava Al Jazeera levitti tietoa laajalle ja innoitti entistä useampia lähtemään kaduille. Ratkaisevaa oli nopea tiedonvälitys. Sen käynnistymisestä on nyt kymmenen vuotta. Maassa alkoivat mielenosoitukset, jotka levisivät nopeasti pääkaupunki Tunisiin. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ TOIVON KEVÄTTÄ SEURASI SYNKKÄ TALVI Ym ph oto s / Sh utt ers to ck VUOTTA SITTEN. Myös Euroopan pitäisi katsoa peiliin, sanoo tutkija. Hänen työskentelynsä oli estetty, häntä oli sakotettu ja pahoinpidelty, hänen tuotteitaan ja välineitään oli takavarikoitu. Myös sosiaalisen median rooli oli iso. Ihmiset niin Tunisiassa, Egyptissa, Syyriassa kuin muuallakin olivat väsyneitä korruptioon, itsevaltaiseen järjestelmään, epätasa-arvoon, korkeaan työttömyyteen ja vapauksien rajoittamiseen. Hedelmäkauppiaana työskennellyt Bouazizi oli joutunut poliisin nöyryyttämäksi. Tuhannet tunisialaiset samaistuivat Bouazizin kohtaamaan mielivaltaan. Me tunnemme nuo tapahtumat nimellä arabikevät. Ne olivat syy Bouazizin surulliseen tekoon. tammikuuta 2011 hän kuoli. Oli joulukuu 2010. 8.1.2021 14 TUNISIALAINEN Mohamed Bouazizi meni kotikaupunkinsa hallintorakennuksen eteen, valeli itsensä polttoaineella ja sytytti tulen. Edesmennyt Bouazizi oli yksi heistä. Hän kamppaili elämästään sairaalassa pari viikkoa, 4. Pian levottomuudet levisivät muualle arabimaailmaan: Libyaan, Egyptiin, Jemeniin, Syyriaan ja moneen muuhun. Syy eurooppalaisten myönteisyyteen oli se, että kaduille arabimaailmassa lähteneet ihmiset tavoittelivat Euroopalle tärkeitä ideaaleja kuten vapautta ja demokratiaa, sanoo Lähi-idän ja islamin tutkimukseen erikoistunut professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta. EUROOPASSA arabikevättä tervehdittiin aluksi positiivisesti. Mielenosoitusten aallot levisivät nopeasti maasta toiseen, koska ongelmat niissä olivat hyvin samanlaisia ja maiden väliset rajat löyhiä. Kymmenen päivää Bouazizin kuoleman jälkeen Tunisian presidentti Ben Ali joutui eroamaan tehtävistään. Euroopan parlamenttikin antoi vuosittaisen Saharovpalkintonsa viidelle arabikevään aktivistille. Bouazizi paloi pahasti. Alun innostusta on kuitenkin seurannut lähinnä sotia, verenvuodatusta ja sekasortoa. VALLANKUMOUKSET ovat kuitenkin harvoin toimivia keinoja yhteiskunnan uuIlmiöt Arabimaailma kuohui kymmenen vuotta sitten, kun väki ryntäsi kaduille ja itsevaltaiset johtajat kaatuivat toisensa perään. 26-vuotiaana kuollut Bouazizi ei itse koskaan saanut tietää, millaisen mullistuksen hän oli aloittanut
Tukea on Juusolan mukaan annettu mieluummin itsevaltaisille johtajille kuin ratkottu aidosti demokratiataistelun seurauksia. Juusolan mukaan pieniäkin kehitysaskelia voi kuitenkin pitää merkittävinä aiempaan suhteutettuna. – Kipinä on jäänyt kytemään. Aiemmin johtajat saattoivat turvautua siihen, ettei kansa uskalla nousta vallanpitäjiä vastaan, mutta enää sellaista varmuutta ei ole. Juusolan mukaan se alleviivaa, etteivät arabimaailman tapahtumat ole Euroopalle ja Suomelle yhdentekeviä. Esimerkiksi Syyrian kriisiä ei enää voida ratkaista ilman, että Venäjä ja Yhdysvallat asettuvat samaan neuvottelupöytään. Mohamed Bouazizin käynnistämä muutos ei siis ole pysähtynyt. Vallanpitäjien tajuntaan arabikevät iskosti tietoisuuden, ettei mikään asema ole pysyvä. Algerian ja Sudanin kansannousut vuonna 2019 ovat hyvä esimerkki siitä, Juusola sanoo. Siellä demokratian voi sanoa Juusolan mukaan edes jonkin verran kehittyneen. Libya ja Jemen ajautuivat sisällissotaan, kaaokseen ja valtiorakenteiden romuttumiseen. Räikein esimerkki on äärijärjestö Isis, joka on kylvänyt kauhua ympäri maailmaa. Suomi sai niistä osansa elokuussa 2017, kun Turun iskussa kuoli kaksi ja haavoittui kahdeksan. Eurooppalaisten suhtautuminen arabikevääseen ja sen jälkimaininkeihin on professorin mielestä näyttänyt kuitenkin hieman kaksinaismoralistiselta. Selkeimpiä esimerkkejä tästä on pakolaiskriisin hoitaminen Turkin kanssa tehdyllä sopimuksella tai suhtautuminen Egyptin demokraattisesti valitun presidentin syrjäyttämiseen. Syyriasta on tullut tuhon näyttämö, jonka sisällissotaan on vetäisty mukaan koko kansainvälinen yhteisö. Juusolan mukaan oman vaikeuskertoimensa arabimaiden sisäisiin sotkuihin tuo ulkopuolisten voimien läsnäolo. Kehitys vaatii aikaa. Egyptissä on nähty vastavallankumouksia, sekavuutta ja entistä tiukempaa kontrollia. Kun maa kuohuu jo valmiiksi, tulee kilpailusta helposti ruma, sekasortoinen ja verinen. KAIKEN alkupiste Tunisia on kuitenkin yksi harvoista positiivisista tapauksista arabikevään jälkeen. ARABIKEVÄÄN AALLOT NÄKYIVÄT USEISSA MAISSA EGYPTI OMAN JEMEN SOMALIA SAUDI-ARABIA SUDAN LIBYA ALGERIA TUNISIA MAURITANIA LÄNSI-SAHARA DJIBOUTI MAROKKO IRAK SYYRIA KUWAIT LIBANON JORDANIA. Valta vaihtui monissa arabimaissa, mutta toiveet paremmasta murskautuivat nopeasti. Esimerkkejä arabikevään toiveikkuuden rikkoutumisesta on useita. JUUSOLA haluaakin uskoa, että surullisista seurauksistaan huolimatta arabikevät kylvi myös siemeniä, jotka saattavat tuoda positiivista kehitystä myöhemmin. Yksi selkeimpiä esimerkkejä on pakolaisvirtojen kiihtyminen, joka ylsi huippuunsa vuoden 2015 syksyllä. 8.1.2021 15 15 distamiseen. Juusolan mukaan ongelman ydin on siinä, että vallankumouksen synnyttämän valtatyhjiön täyttämisestä syntyy yleensä kisa. Arabikevät jätti kasvavaan nuorisoon kaipuun demokratiasta ja vapaudesta sekä tietoisuuden omasta poliittisesta toimijuudesta. Kaikki se on osaltaan kiihdyttänyt populististen ja kansallismielisten puolueiden äänenpainoja ja kannatusta Euroopassa. Kun väkijoukot nousivat vuonna 2011 vallanpitäjiä vastaan, kannustivat eurooppalaiset mielenosoittajia jatkamaan taistelua oikeuksiensa puolesta. MYÖS EUROOPPA on saanut tuntea nahoissaan arabikevään vaikutukset. Maassa on myös orastavaa kansalaisyhteiskunnan kehitystä, jossa erilaiset järjestöt pystyvät ainakin jollain tavalla vaikuttamaan politiikkaan. Olot maassa eivät suinkaan ole vakaat. Eurooppalaisissa kaupungeissa on myös jouduttu tottumaan toistuviin terrori-iskuihin. – Tunisiassa on järjestetty useita vaaleja, jotka ovat johtaneet verettömään vallansiirtymiseen. Tunisian turvallisuuskoneistolla on yhä vahva valta, epätasa-arvo on huutava, koulutettu nuoriso on vailla työtä, maassa on koettu terrori-iskuja ja tuhansia nuoria liittyi aikanaan Isisiin. Poliittisia vaatimuksia syntyy lisää ja niitä tullaan esittämään äänekkäästikin. Vakaus on noussut demokratiaa tärkeämmäksi eurooppalaisten puheissa. Sen vaikutukset tunnettiin konkreettisesti Pohjois-Suomea myöten. Kun arabimaiden kaaos sittemmin osui kipeästi myös Euroopan maaperälle, unohtui demokratian tukeminen nopeasti. Kiihkeiden mielialojen vellotessa ääriajattelu saa helposti kannatusta. Valta vaihtui monissa arabimaissa, mutta toiveet paremmasta murskautuivat nopeasti. Kiihkomieliset ja islamistiset voimat ovat ottaneet ison roolin monissa arabimaissa vuoden 2011 jälkeen
Gjerdrumissa Norjassa etsittiin viikonloppuna maanvyörymän uhreja massiivisessa pelastusoperaatiossa. Perinteinen Keski-Euroopan mäkiviikko hypättiin tällä kertaa tyhjille katsomoille koronaviruksen vuoksi. Maanantaiaamuun mennessä kuolonuhreja oli löytynyt seitsemän. Elokuisesta Novitshokmyrkytyksestään toipuva venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi on joutunut taas rikostutkinnan kohteeksi kotimaassaan. KOONNUT: SAMULI VÄNTTILÄ Christof Stache / AFP / Lehtikuva KISAT ILMAN KATSOMOA. Navalnyitä syytetään väitetyistä petosrikoksista. Järistyksen keskus sijaitsi maan keskiosassa lähellä Petrinjan kaupunkia pääkaupunki Zagrebista etelään. TUHOISA JÄRISTYS. Vastaavaa onnettomuutta ei ole koettu Norjassa sitten vuoden 1893. Pelastustoimia hidasti uusien maanvyöryjen vaara. Ainakin seitsemän ihmistä kuoli, kun Kroatiassa Balkanilla tapahtui voimakkuudeltaan 6,4 magnitudin maanjäristys. Hieman ennen tutkinnan avaamista viranomaiset vaativat Navalnyitä palaamaan Venäjälle. Myös esimerkiksi Tour de Ski hiihdetään ilman yleisöä.. TUHOISA MAANVYÖRYMÄ. Kisatyöntekijä seisoi lumisateessa yleisöä esittävien pahvikuvien edessä Oberstdorfissa Saksassa. 8.1.2021 16 Maailman kuvat TAAS RIKOSTUTKINTA. Järistys tuntui myös Serbiassa, Itävallassa ja Sloveniassa
Vuoden viimeisessä lehdistötilaisuudessaan Putin sanoi, että hänen kaltaisilleen iäkkäille ihmisille tarkoitettua rokotetta ei Venäjällä vielä ole. Ensimmäisenä Venäjällä rokotettiin lääkärit, opettajat ja sotilaat. EPÄILYJÄ asian suhteen on esitetty. Vitsiniekat ilahtuivat: koronaviruksesta tuli ratkaisu yhteen Venäjän ongelmista, alkoholismiin. 70 prosenttia kansalaisista ei halua rokotetta ollenkaan. Molemmat maat käyttävät kotimaista rokotetta. Joulukuun puolivälissä Venäjällä ja Yhdysvalloissa alkoivat lähes samanaikaisesti kansalaisten rokotukset koronavirusta vastaan. Venäjän lääkäriliittoa edustavan Dmitryi Beljaevin mukaan kotimaisen rokotteen vaarattomuutta ja vaikuttavuutta ei ole arvioitu kunnolla. Rokotetta testattiin pienessä sotilaiden ryhmässä. TÄLLAISIA mielipiteitä kuultuaan tavalliset kansalaiset alkoivat epäillä terveysministeriön asiantuntijoiden näkemyksiä, joiden mukaan rokotteen vaikuttavuus ja luotettavuus on 95 prosentin tasolla. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Koronarokote epäilyttää Venäjällä. JA NYT ASIAAN. Henkilökohtaisesti minä ja vaimoni otamme rokotukset vasta sen jälkeen, kun presidentti Vladimir Putin ja ministerit ovat ottaneet rokotteen. Siksi rokotteen vaarattomuudesta esimerkiksi raskaana oleville naisille, nuorille tai vanhuksille ei ole saatu tietoa. Venäjällä taas tavoitteena oli jakaa vuodenvaihteeseen mennessä kaksi miljoonaa rokoteannosta. He varoittavat, että nämä ihmiset ovat saaneet vaikean maksaja haimavamman. He kärsivät useita päiviä kestävästä päänsärystä yhden vodkapaukun jälkeen. Samat asiantuntijat sanovat uskovansa, että rokotuksista tulee lääkäreille, opettajille ja sotilaille pakollisia ja ne, jotka kieltäytyvät, menettävät työpaikansa. Tämän vuoksi opposition sanomalehtien mukaan edes ministeriön työntekijöillä ei ole varmuutta siitä, onko kotimainen Sputnik V -rokote luotettava, vaaraton ja vaikuttava. Liiton toinen asiantuntija Semjon Galperin puolestaan arvostelee rokotetutkijoita siitä, että he eivät ole suorittaneet rokotetutkimuksen kolmatta kliinistä vaihetta, johon tulisi osallistua tuhansia potilaita. 8.1.2021 17 VENÄLÄISISSÄ uutisvälineissä on kerrottu, että monet koronavirukseen vakavasti sairastuneet eivät siedä alkoholia, tupakkaa eivätkä kahvia. Kyselytutkimusten mukaan vain kolmasosa venäläisistä on valmis ottamaan rokotteen heti. Hän kuitenkin aikoo ottaa rokotteen heti kun sellainen on tarjolla. Yhdysvaltojen aikomuksena oli rokottaa noin 20 miljoonaa ihmistä ennen vuodenvaihdetta. Mutta lääkäreitä ei naurata. Terveysministeriön virkamiehet päättivät aluksi kokeilla rokotusta yksittäisille vapaaehtoisille koehenkilöille. Tutkimus tehtiin sisäisesti eikä sen tuloksia ole julkistettu, professori Beljaev sanoo
– Yksi ongelma on valtava informaatiomäärä. – Kirjoitettiin muun muassa hanhinyrkeistä valkoposkihanhien viljelyksille aiheuttamien tuhojen vähentämiseksi, Pyhälahti havainnollistaa. Sittemmin populistiset ilmiöt ovat nostaneet päätään. Viime vuonna alkoi esimerkiksi näkyä nyrkki-loppuisia sanoja sen jälkeen, kun presidentti Sauli Niinistö ehdotti kriisinyrkin perustamista. Heikkisen mukaan poikkeusaikoina poliitikon tärkein tehtävä olisikin selittää kansalaisille ymmärrettävästi ja rehellisesti, mitä eri alojen asiantuntijat kertovat. Heikkisen mukaan yksi huolestuttava ilmiö poliittisessa kielenkäytössä on ollut viruksen ja taudin vähättely, jopa suoranainen kieltäminen. 8.1.2021 18 ETÄKOULU, koronajäljittäjä, koronakestävyys, hygieniateatteri, kasvosuojus, kansalaismaski, joukkoaltistuminen, ilmaantuvuusluku, pandemiasairaala. KORONAEPIDEMIA on vaikuttanut myös politiikan kieleen. Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen kertoo, että korona on tuonut poliitikkojen suuhun erityisalojen sanastoa. EDUSKUNNASSA keskustelu oli kriisin alkuvaiheessa hyvin konsensushakuista ja päivänpoliittinen kiistely työnnettiin sivuun. Vakiintuvatko ne kieleen, vai ovatko vain tilapäisesti käymässä. Tarvitaan ihmisiä, jotka seulovat sitä. Yhdeltä elämänalalta uudet sanat leviävät toisaalle. – Asioita esitetään totuudenvastaisesti mustavalkoisina, vaikka sävyjä on todellisuudessa paljon; faktoja käytetään valikoiden, jolloin kokonaiskuvaa ei synny ja poliittisia vastustajia lyödään räikein sanankääntein vyön alle, Heikkinen listaa. Niitä tulee kaikilta elämänaloilta: tieteestä, taloudesta, politiikasta, säästä, urheilusta, puhekielestä. Ennen kirjaan päätymistä sanakirjan toimittajat tarkkailevat sanoja. Viime vuonna alkoi esimerkiksi näkyä nyrkki-loppuisia sanoja. – Tämä saattaa tuottaa ymmärtämisvaikeuksia eiasiantuntijoille, kielitieteilijä huomauttaa. TEKSTI: HENNA LAMMI ETÄVIRVON TA Ajassa joukkorokotuspiste kyynärpäätervehdys tartuttavuusluku kansalai smaski lohtuleivonta koron alinko ilmaa ntuvu usluk u hybridistraged ia joukkoaltistum inen ETÄKOULU pandem iasair aala hygieniateatter i koronaskeptikko koronajäljittä jä korona kotoilu tapaamiskontti. Taitavat poliitikot lainaavat ilmaisutapoja niin tartuntatautien kuin perustuslain asiantuntijoilta. Kielitoimiston sanakirjaan uusista sanoista hyväksytään murto-osa. Poikkeusvuosi näkyi myös kielessä Korona toi päivänpolitiikkaan valtavasti uutta informaatiota, mutta myös vähättelyä ja salaliittoteorioita. Kun monet ihmiset ovat peloissaan ja hämmentyneitä, maaperä väärän tiedon versomiselle on valitettavasti otollinen. Samanlainen “tulkkaustehtävä” on myös medialla. – Koronavuosi toi suomen kieleen todella paljon sanastoa, niin paljon, että tässä voi mainita niistä vain pienen osan, Kielitoimiston sanakirjan toimittaja Minna Pyhälahti kertoo. Pyhälahden mukaan alkuvuodesta tuntui, että kaikki uudet sanat liittyivät koronaan, mutta tilanne normalisoitui. Vuonna 2020 sanakirjaan kirjattiin reilut 4 000 uudissanaa. – On pidetty yllä monenlaisia valheita ja salaliittoteorioita
Keskusta on hänen mukaansa siihen hyvä kanava. TEKSTI: MERI ALARANTA-SAUKKO KUVAT: MARIA SEPPÄLÄ kyynärpäätervehdys. 8.1.2021 19 Henkilö LOKEROIMATON MIES Ilkka Tiainen haluaa pitää suomalaisesta yhteiskunnasta huolta
Olisi kaikkien etu, että asioita hoidettaisiin mahdollisimman hyvin ja pitkäjänteisesti. Tiainen vaikutti aikanaan keskustanuorissa, mutta antautui sitten sarjayrittäjyydelle ja maailmanvalloitukselle. – Vaaleissa hävinnytkin puolue saa yhden ministerin. – Olen seitsemännen polven kepulainen. 8.1.2021 20 VIIME KESÄNÄ moni hieraisi silmiään, kun mediassa levisi uutinen keskustan kolmannesta puheenjohtajaehdokkaasta. Minut on pistetty alullekin puoluekokouksessa, Tiainen väittää vakavalla naamalla. – Eihän se mikään hörhö olekaan, kommentoitiin. Vuosien maailmalla riekkumisen jälkeen ei tee mieli lähteä mihinkään. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Tiainen oli asunut peräti neljällä mantereella kuudessa eri maassa, joten Suomessa hän oli ollut näkymättömämpi tekijä. Isoisä on pitäjäneuvos, joka heilutti puheenjohtajan nuijaa Alavuden kunnanhallituksessa vuosikymmeniä. Hänen piti tehdä mainoselokuvia Sveitsiin ja Saksaan, mutta äkkiä raja olikin kiinni. Oli puheenjohtajakisaan mukaan lähdössä sitäkin, että keskustan tilanne hirvitti. – Minulla on paljon ajatuksia siitä, miten voidaan helpottaa ihmisten taakkaa esimerkiksi verotukseen liittyen tai uusia palveluita kehittämällä. Taustalla oli kuitenkin myös isompia asioita, kuten halu tehdä työtä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Varhaisvuosistaankin Tiainen vietti osan Saksassa, jossa hänen isänsä opiskeli Steiner-pedagogiikkaa. Eteläpohjalaista pokkaa tosin vaati ilmoittautua puskista hallituspuolueen puheenjohtajapeliin. En suostunut vain toistamaan yhtä ja samaa loitsua pitäjästä toiseen. Harva oli kuullutkaan eteläpohjalaisesta Ilkka Tiaisesta alias Ike Novikoffista; päätoimittajasta, yrittäjästä ja maanviljelijästä. Puheenjohtajakampanjakiertueella sanavalmis ja asioihin perehtynyt Tiainen yllätti monet myönteisesti. Keskustalainen tausta on vahva. Hankala siitä on kepulaisemmaksi pistää. Talon takana välkehtii Sapsalampi, keittiön ikkunasta näkyy isovanhempiOlga Novikova ja Ilkka Tiainen nauttivat maaseudun rauhasta sukutilalla maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen.. Rohkean ratkaisun ensimmäinen edellytys oli se, että Tiaisen leipätyöt oli kaikki peruttu koronan vuoksi. KEVÄÄLLÄ Tiaisesta tuntui, että nyt olisi aika päästää ulos vuosien varrella kertyneet ideat. Nykysysteemissä mennään vuorotellen eteenja taaksepäin. Vanhemmat taas olivat molemmat aikoinaan töissäkin keskustalla. – Minulla oli joka paneelissa uusi avaus. Neljä polvea tulee isän puolelta ja kolme äidin puolelta. Hän myöntää tunteensa tarvetta myös hieman sekoittaa muiden ehdokkaiden kampanjapakettia. ALAVUDELLA , 1800-luvulta saakka suvun hallussa olleella tilalla Tiainen tuntee olevansa kotonaan. Tiainen halusi antaa oman panoksensa kansanliikkeen elvyttämiseksi. Aikaa jäi kampanjointiin. Yksi Tiaisen isoista ehdotuksista oli, että Suomessa pitäisi siirtyä Sveitsissä käytössä olevaan parlamentaariseen hallintomalliin, jossa kaikki puolueet ovat hallituksessa. Ulkomailla vietetyt vuodet näyttivät sen toimivuuden uudessa valossa. – Se oli sopiva kesäkeikka, vaimo Olga Novikova hymyilee