KesKustan ehdoKasmaKsuissa isoa vaihtelua digimurros uhKaa syventää jaKolinjoja Ajassa Vaalit 2019 Vieraskolumni olisiKo aiKa urbanisoida maahenKi?. sodasta he myös löysivät toisensa. 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 46 / 7.12.2018 / 4,80 € Käskynä vain kohtalon sota repi syviä viiltoja taina ja osmo piisalon nuoruuteen
2018 Menneen maailman tulkki Antti Heikkisen romaaneissa elävät maaseudun vaietut tarinat s. 2 7.12.2018 sisältö 7.12. 16
31 Valmiudessa kellon ympäri Ämarin lentotukikohta luo Virolle Nato-jäsenyyden turvaa s. 38 Piirikokoukset Ilmiöt Kunnon kepulainen. 12 Sirkka-Liisa Anttilan mittava eduskuntaura päättyy s. 32 Ilmasto ja viljelijä hyötyvät hiilen sitomisesta maaperään s. 20 Pertti Ryynänen toimi lähes 30 vuotta keskustapäättäjänä s. 7.12.2018 3 Keskustan vaihtoehto on turvata vanhemmille aito valinnanmahdollisuus lastensa hoidossa myös tulevaisuudessa. Antti Kaikkonen s
perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 7.12.2018 S adan vuoden takaisten tapahtumien muistelu antoi tänä vuonna itsenäisyyspäivällekin oman sävynsä. Sata vuotta sitten itsenäisyyttä ei juhlittu. Prinssi tuli epäilevälle kannalle kuultuaan, miten suuri tasavaltalainen vähemmistö oli maalaisliiton johdolla vastustanut hänen vaaliaan. Yhtään maalaisliiton edustajaa hän ei hallitukseensa ottanut. Eduskuntaryhmät sopivat kenraali Mannerheimin kutsumisesta valtionhoitajaksi ja uusien vaalien järjestämisestä, joihin myös sosiaalidemokraatit voisivat osallistua. joulukuuta ja hyväksyi istunnossaan muun muassa edustajapalkkion korottamisen 50 markkaan päivältä tiukan äänestyksen jälkeen. Muutoin sisällissodan pitkä varjo ulottuu tähän päivään asti. Sen ehtona oli Saksaan sitoutuneen valtionhoitaja P. Eduskunnan puhemies Lauri Ingman lähti viemään hänelle viestiä eduskunnan vaalista. Niinpä hän lykkäsi vastaustaan. marraskuuta. E. Monarkistinen enemmistö ei tätä tulkintaa hyväksynyt vaan ryhtyi valitsemaan Suomelle kuningasta Ruotsin vallan aikaisen perustuslain nojalla. Erityisen merkittävää oli se, että sosiaalidemokraatit ja porvarit joutuivat kaupungeissa ja teollisuuspaikkakunnilla ratkomaan yhdessä vaikeita sosiaalisia ongelmia. lokakuuta äänin 64–41 saksalainen keisarisuvun jäsen, prinssi Friedrich Karl. Viime töinään Svinhufvud nimitti 27.11.1018 uuden hallituksen, jossa oli mukana sekä tasavaltalaisia että monarkisteja. Kansallisen sovinnon rakennustyö pääsi joulukuussa 1918 paremmin käyntiin paikallisella tasolla, kun Suomessa järjestettiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit. Saksan tappion jälkeen Suomessa ryhdyttiin etsimään kansallista sovintoa. Hallitusmuotokiistan ratkaisu lykättiin uudelle eduskunnalle. Hallitusmuotokiista ratkesi uusien vaalien jälkeen tasavallan voittoon. Eduskunnan syksyä leimasi sata vuotta sitten monarkistien ja tasavaltalaisten kiista hallitusmuodosta. Porvarillisten ryhmien jännitteet eivät kokonaan ratkenneet eduskuntaryhmien sopimuksen myötä. Kuninkaaksi valittiin 8. Pääministeriksi tuli kuninkaanhakumatkalta Saksasta kotiutunut Ingman. Tasavallan kannattajat muistuttivat, että eduskunta oli julistanut Suomen nimenomaan tasavallaksi 6.12.1917. Svinhufvudin ero. Lopullisesti hän perui tulonsa vasta sen jälkeen kun keisari Vilhelm II luopui vallasta ja Saksa taipui ympärysvaltojen sanelemaan aselepoon 11. Valtioneuvoston julistaman muistovuoden 1918 symboliksi sopii Itä-Suomen aluehallintoviraston tuore päätös, jonka mukaan Vierumäen punaisten joukkohauta voidaan avata ja siirtää vainajat siunattuun maahan. Sisällissodan jäljiltä vajaalukuinen eduskunta kokoontui tavalliseen tapaan 6. Vuosi 1918 päättyi kansallisen sovinnon ensiaskeliin Pääkirjoitus Eric Su nd str öm / H els in gin ka up un gin m us eo Hallitusmuotokiista ratkesi uusien vaalien jälkeen tasavallan voittoon.
KesäaiKa palvelee kuntoilun ohella myös kilpaurheilun tarpeita. Jokainen voi käydä kenttien ja kuntoratojen laitamilla tarkistamassa, milloin tapahtumia järjestetään ja milloin kansalaiset mieluiten haluavat kuntoaan omaehtoisesti vaalia. Jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin itse selvitysvaihe saattaa kestää jopa useamman vuoden. Elinkeinoelämän, lentoliikenteen ja matkailualan intressit, aikavyöhykkeen sopivuus muiden EU-maiden kanssa, onnettomuusriskit, terveysnäkökulma ja monet muut tekijät pitää ottaa huomioon. Kyllä se vaan on ilta. Sen jälkeen jokainen maa saa itsenäisesti päättää, ottaako käyttöön kesävai talviajan. Tässä tapauksessa yhdellä tunnilla näyttäisi olevan kestoaan huomattavasti suurempi merkitys. Jos tunti rapsaistaan potentiaalisesta ajasta joka ilta pois, ei kansalaisten liikkumattomuudesta kertyvä miljardilasku tulevaisuudessa ainakaan pienene. 7.12.2018 5 Toimittajalta Kesäaika kuittaa miljardilaskua – Miten siinä kellojen siirtelyssä loppujen lopuksi oikein kävi, esitti ystäväni ajankohtaisen kysymyksen alkusyksyn kuumasta keskustelunaiheesta. Tunti enemmän valoisaa illalla tarkoittaa saman verran enemmän aikaa harrastaa terveydelle äärimmäisen tärkeää ulkoliikuntaa. Ehkä juuri se ratkaiseva tunti, joka tämän päivän kiireisellä ihmisellä voisi olla muilta kiireiltään uhrattavana vaikkapa reippaaseen kävelylenkkiin. Niin EU-alueella kuin Suomessakin. Paitsi että prosessi ei ole käytännössä läheskään niin yksinkertainen. Terveyssyistä, mutta hieman eri argumenteilla kuin esimerkiksi talviaikaa ”normaalina rytminä” pitävät unitutkijat. Suomen päässä eduskunnan liikenneja viestintävaliokunta otti myönteisen kannan ainoastaan kellojen siirtelystä luopumiseen. Liikenneja viestintäministeri Anne Berner kertoi terveisinä EU-kollegoiden kokouksesta, että paljon puheenvuoroja oli käytetty vuoden 2021 puolesta. Kellojen siirtelystä luopumisen ajankohtakin on vasta alustavien arvailujen varassa. Eduskunnan käsittelyssä oleva liikuntapoliittinen selonteko kertoo taas kerran karuaan kieltään siitä, kuinka surkeassa jamassa kansalaisten liikkuminen keskimäärin on. Kansanterveyden näkökulmasta ainoa vaihtoehto pitäisi olla kesäajan vakiointi vuodet ympäriinsä. Mutta joka voi helposti kääntyä sohvan puolelle siitä yksinkertaisesta syystä, että pimeä painaa päälle. Ei siis minkäänlaista selkeää kannanottoa itse pääasiaan. Siis koko paletti otetaan massiivisen selvitystyön alle vaivaisen tunnin takia. Risto Luodonpää. Mitäkö tekemistä kesäajalla ja liikkumisella sitten on keskenään. Useamman kesälajin kansalliset liitot ovat jo ehtineet jättää vetoomuksensa kesäajan merkityksestä jalkapallon, pesäpallon, golfin tai suunnistuksen harrastusmahdollisuuksiin. itse kuulun kesäajan vankkumattomiin kannattajiin. Oikea vastaus taitaa olla, että asiaa selvitetään. Kun keskustelu aiheesta väistämättä pian laimenee, kyseinen viisaus uskotaan nähtävästi selvitysten tekijöiden paljastettavaksi joskus tulevaisuudessa
– Jos muutosta ei pystytä sanoittamaan kansan kielellä, ihmiset vieraantuvat kehityksestä, kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) varoittaa. Robotin korvaamaa tehdastyöläistä ja tekoälyn korvaamaa toimittajaa voi Lehtosen mukaan kutsua eräällä tapaa nykyajan torppareiksi. Ajassa Sanottua 6 7.12.2018 Nyt elämäni yksi suurimmista päätöksistä tehtynä ja kerrottuna keskustan piirikokouksessa. V. siirtYminen tietoyhteiskunnan aikaan edellyttää panostamista koulutukseen, sillä avoimet työpaikat ja ihmisten osaaminen eivät enää kohtaa entiseen malliin. Näin paaluttaa keskusta tuoreessa tietoyhteiskuntalinjauksessaan, joka on Suomessa ensimmäinen laatuaan. – Jo J. – Keskustan tehtävä on auttaa heitä uuden työn jäljille, Lehtonen näkee. Päätös ei ollut helppo. Vehviläisen mukaan keskustan on otettava uu distajan ja vastuunkantajan rooli murroksessa, joka voi kohdella ihmisiä epätasa-arvoisesti. Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Santeri Lampi Yksi ensi vaalikauden keskeisimmistä haasteista on vastata digitalisaation, robotisaation ja tekoälyn vauhdittamaan yhteiskunnan murrokseen. Uraauurtavaan linjaukseen otettiin historiallista näkökulmaa sadan vuoden takaa. Epämääräisiin torpparisopimuksiin reagoitiin niin kutsutulla torpparilailla ja Lex Kalliolla. Runsaasti kokemusta ja lujaa tahtoa jää hyödyntämättä. Silloin sisällissodasta toipuvan maan keskeinen kipukohta oli maanomistus. Robotin korvaamaa tehdas työ läistä voi kutsua nykyajan torppariksi. – Nyt meillä on edessämme uudet haasteet ja jakolinjat. Vehviläisen mukaan valtiovallan pitää kantaa ”selittämisen taakka” saranakohdassa, jossa nopea digitalisaation eteneminen voi näyttää eliitin hankkeelta ja pahimmillaan lietsoa vastakkainasettelua. Snellmanilla oli vahva näkemys siitä, että tietoa tulee käyttää isänmaan hyväksi. Kiitos ja hatunnosto kaikesta. Työni hoidan loppuun täydellä teholla. Mutta: uusiakin tarvitaan. Ja ak ko M art ika in en. Tukea digiajan torpparille Tänään suretti Sirkka-Liisa Anttilan ilmoitus poisjäämisestä. Ministeri näkee teknologisessa murroksessa kuitenkin myös monia myönteisiä puolia. Me emme saa antaa vastakkainasettelun eskaloitua, Lehtonen painottaa. Antti Siika-aho Twitterissä Sirkka-Liisa Anttilalla pitkä ja merkittävä poliittinen ura, yksi pisimpiä itsenäisen Suomen historiassa. Ajattelen nyt ihan samalla tavalla. Tietoyhteiskuntatyötä johtanut Kristo Lehtonen korostaa luottamuksen ja eheyden merkitystä maailman muuttuessa. Antti Kaikkonen Twitterissä Kuntaja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan tekoäly pitää valjastaa edistämään hyvinvointia ja kilpailukykyä
Heillä yksinasuminen lisää terveysongelmien riskiä. Arja Ryynänen Twitterissä Risto Luodonpää Muovisten korttien kato kansalaisten kukkaroista jatkuu, kun liikenneja viestintävaliokunta sai valmiiksi mietinnön sähköisestä ajokortista. Mobiilikortin sisältämiä tietoja on helppo pitää ajan tasalla ja tulevaisuudessa siihen on mahdollista liittää myös muita hyödyllisiä lisäpalveluita. – Viimeksi noin 13 000 oli pienin vertailuluku, jolla Uudeltamaalta mentiin eduskuntaan. Valtio-opin professori Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta muistuttaa, että pääministerikisa käydään kuitenkin koko maassa. Yksinasuvista noin 30 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella, ja toimeentulotuen saajista suuri osa elää yksin. Uusi vapaaehtoinen mobiiliajokortti on tulossa ilmaiseksi ladattavaksi näillä näkymin jo tammikuun aikana, arvioidaan Liikenteen turvallisuusvirasto Trafista. – Ykköspuolueen paikka edellyttää tasaista menestystä kaikissa vaalipiireissä. Vaalipiiri on Suomen suurin, sieltä valitaan keväällä 36 kansanedustajaa. Tätä selittää eliniän pidentyminen ja perheenperustamisen lykkääntyminen sekä avioerojen lisääntyminen. Harkimo on vanhalla 11 000 äänellään lähellä tätä. Vuoden 2015 vaaleissa Harkimo oli kokoomuksen toiseksi eniten ääniä kerännyt ehdokas Uudenmaan vaalipiirissä. Kansainväliseen käyttöön mobiiliajokortti ei vielä kelpaa ja aluksi sovellusta voikin käyttää pelkästään Manner-Suomen alueella. Sen sijaan haavoittuvassa asemassa ovat pienituloiset ja työttömät yksinasujat. Yhden ihmisen talouksia oli vuonna 2016 yli miljoona. Julkisuudessa on väläytelty Harkimon tekevän kokoomuksen pottiin Uudellamaalla loven, joka voi viedä puolueelta pääministeriyden. – Paitsi Harkimon, myös sinisten ja Paavo Väyrysen uuden liikkeen kannattaa panostaa Uuteenmaahan. Ja ri La uk ka ne n. Saarikon mukaan tuore raportti vahvistaa, että yksinasuvien elinoloissa on isoja eroja. Hallitus on toivonut, että perinteisen ajokortin korvaaminen mobiiliversiolla olisi mahdollista helmikuun alusta lähtien. Kortin käyttö laajemmin virallisena henkilötodistuksena vaatisi valiokunnan mukaan vielä jatkokehittelyä. Siksi pienen puolueen kannattaa tähdätä juuri Uudellemaalle. Yksinasuvien elinoloissa suuria eroja LauRi HeikkiLä harry harkiMon Liike Nyt tähtää kevään eduskuntavaaleihin. Hautaako Harkimo kokoomuksen pääministeritoiveet. Yli puolet yksinasuvista on yli 55-vuotiaita. Mobiiliajokortti on pian ladattavissa tomi oRavainen Perheja PerusPalveluMinisteri Annika Saarikko (kesk.) haluaa, että päätöksenteossa otettaisiin paremmin huomioon myös yksinasuvat. ruostetsaari huomauttaa Uudenmaan vaalipiirin äänikynnyksen olevan kaikkein matalin. Hilkka Kemppi Twitterissä Kiitos työstäsi yhteisten asioiden hoitajana ja erityisesti henkisestä perinnöstä meille nuoremmille naispoliitikoille. Soini ei ole vielä ilmoittanut tulevista ehdokkuusaikeistaan. Lainmuutos etenee seuraavaksi suureen saliin keskusteluun ja hyväksyttäväksi. Yksin eläminen on lisääntynyt etenkin nuorten ja keski-ikäisten joukossa. Hänellä ei ole takana pitkää uraa kokoomuksessa, joten hän voi edelleen saada liikkuvia ääniä, joilla menestystä tulee uudelle listalle, Ruostetsaari arvioi. Yksinasuminen on yleistynyt 15 vuodessa. Jatkossa ajo-oikeus voidaan osoittaa sähköisesti esimerkiksi liikennevalvonnan yhteydessä. Ajassa Sanottua 7.12.2018 7 Samana vuonna kun synnyin, aloitti parlamentaarisen uransa upea keskustan vaikuttajanainen Sirkka-Liisa Anttila. Monet yksin asuvista kokevat toimeentulonsa vähintään tyydyttäväksi ja tervey tensä sekä elämänlaatunsa hyväksi eivätkä koe itseään yksinäisiksi. Hän toteaa nettikolumnissaan, että yhteiskuntapolitiikka on pitkälti nojautunut ydinperheajatteluun ja kahden aikuisen kotitalouksiin. Uskomaton ura! Annika Saarikko Twitterissä Kiitos Sirkka-Liisa Anttila rohkeudesta puhua kuuluvaan ääneen erityisesti silloin, kun et ole ollut muiden kanssa samaa mieltä. Vaalipiirin ääniharava Timo Soini nosti perussuomalaiset 29 000 äänellään vaalipiirin kakkospuolueeksi, mutta Soinin nykypuolue Sininen tulevaisuus ei ole menestynyt gallupeissa
Sanders pystyi aktivoimaan kampanjallaan etenkin nuoria amerikkalaisia. Into Kustannus 2018, 434 s. Roosevelt kulki ohi junalla – pysähtymättä. Sanders ei voittanut Clintonia, mutta hän pystyi aktivoimaan kampanjallaan etenkin nuoria amerikkalaisia. 8 7.12.2018 Kirja-arvio YhdYsvallat , Iowan osavaltio, Kensettniminen paikkakunta. Kerrottiin, että edellisen kerran paikkakunnalla oli nähty presidenttiehdokas vuonna 1936. Teos on kirjoitettu ennen kuin Trumpista tuli presidentti, eikä Sanders uskonut Trumpin voittoon. Sanders haluaa kaataa epäjumalat M -su r/S hu tte rsto ck. Tomi oravainen Bernie Sanders: Mahdollisuuksien maa – Yhdysvaltojen vaihtoehtoinen tulevaisuus, suom. Toinen kärki osoittaa poliitikkoihin, jotka suosivat lainsäädäntötyössään varakkaita lahjoittajia, kuten Wall Streetin pankkeja, lääketeollisuutta, öljy-yhtiöitä ja miljardöörejä. Clintonia kuulemaan pääsi 2 700 dollarin minimilahjoituksella, kun Sanders puolestaan järjesti avoimen yleisötilaisuuden ja kokosi 28 000 kuulijaa. Samaan aikaan 27 miljoonaa amerikkalaista elää köyhyydessä ja keskiluokka kurjistuu. Hän nostaa paavi Franciscuksen aikamme tärkeimpien moraalisten johtajien joukkoon. – Muutos on mahdollinen silloin, kun miljoonat tavalliset ihmiset ovat valmiita taistelemaan oikeuksiensa puolesta, hän kirjoittaa. Kilpakaksikon eroja ilmentävät myös Portlandin kampanjatilaisuudet. Kirsimarja Tielinen. Tätä kansalaisten herättelyä hän jatkaa kirjassaankin. Sanders lähti presidenttiehdokaskisaan sotaveteraanin toivomuksesta ja sai monet aiemmissa vaaleissa nukkuneet liikkeelle. kirjan jälkimmäisessä osuudessa Sanders poimii Yhdysvaltojen keskeisiä ongelmia ja tarjoaa niihin ratkaisujaan. sanders haluaa palauttaa rahan ja vaurauden palvelemaan ihmisiä. Noin 80 vuoden päästä demokraattien presidenttiehdokkuudesta kamppaillut sitoutumaton Bernie Sanders pysähtyi Kensettissä ja keräsi 300 kuulijaa kulttuuritalolle. Sanders asemoituu kansanliikkeen ehdokkaaksi, joka sai kaiken vaalitukensa tavallisilta ihmisiltä, kun Clintonin rahoittajista löytyi myös suuryrityksiä ja miljonäärejä. Donald Trumpia Sanders ei käsittele. Muinaisen kultaisen vasikan palvonta on palannut keskuuteemme häikäilemättömänä rahan palvontana ja persoonattoman talousjärjestelmän diktatuurina, jolta puuttuu aito inhimillinen tarkoitus, hän siteeraa paavia. Tähän kiteytyy kirjan keskeisin sanoma. Kirja on inspiroivaa luettavaa Suomessakin, jossa valmistaudutaan kolmen vaalin vuoteen. Sanders kohdistaa kritiikin vaalijärjestelmään, joka mahdollistaa suuret vaalituet. Olisin mieluummin lukenut useampia anekdootteja vaalikampanjasta kuin Amerikan korjauskeinoista. Silloin Franklin D. Sanders on erinomainen kirjoittaja, ja kampanjan seuraaminen kirjan kautta on kiinnostavaa. teoksen alkuosassa Sanders kuvaa kamppailuaan demokraattien presidenttiehdokkuudesta Hillary Clintonin kanssa. Alueella asuu 266 ihmistä. – Olemme luoneet uusia epäjumalia. Tällä esimerkillä Sanders tiivistää kirjassaan Mahdollisuuksien maa kampanjansa kapinahenkeä: mennään paikkakunnille, jotka muut ehdokkaat jättivät väliin
Hän lähti jo varhain mukaan niin nuorisoseuran, maalaisliiton kuin osuuskuntienkin toimintaan. Sukselaisen toisessa hallituksessa. 500 miljoonan ihmisen sisämarkkina on vahvempi neuvottelija kuin yksittäinen jäsenmaa. Toimikunnan johtoon valittiin satakuntalainen kansanedustaja, maanviljelijä Einari Jaakkola. Hän oli mukana puuhaamassa lukiota Eurajoelle ja sokeritehdasta Säkylään. eInarI Jaakkola syntyi Eurajoella vuonna 1900 vahvaan talonpoikaissukuun. Unionin perusta on itsenäisissä ja vakaissa jäsenvaltioissa. Olen sitä mieltä, että mitä toimivampi ja vahvempi EU on, sitä itsenäisempi Suomikin on. Hiilinieluja tarvitaan, ja tämä onnistuu kestävällä metsänkäytöllä, ei uusia rajoituksia luomalla. Vaikka sopua ei tunnetusti löytynyt, se tuskin jäi kiinni puheenjohtajasta. Suomen on tulevana EU:n puheenjohtajamaana nostettava ilmastopolitiikka ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen politiikan keskiöön. Globaalit haasteet edellyttävät monikansallisia ratkaisuja, ja siksi Suomen on oltava EU:ssa vahvasti mukana. eU:n on oltava suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa. santerI alkIo oli aikanaan jo kaukaa viisas: on ilmeistä, että oman rauhan vuoksi Euroopan täytyy ruveta johtamaan politiikkaansa siihen, että valtojen väliltä katoaa tarve pitää yllä sotajoukkoja, tullirajoja ja eriarvoista rahaa. Viljelijöiden lisäksi Jaakkola oli vahvasti Satakunnan asialla. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Itsenäinen Suomi ja yhteistyön Eurooppa AnnukkA kAArelA MaalaIslIIton keskUshallItUs sai tarpeekseen Veikko Vennamon tempauksista kesällä 1958 ja halusi erottaa hänet puolueen eduskuntaryhmästä. Ryhmä antoi Vennamolle vielä armonaikaa asettamalla toimikunnan neuvottelemaan kapinallisen kanssa. Einari Jaakkola kuoli vuonna 1992, Saima-vaimo kaksi vuotta myöhemmin. 7.12.2018 9 Täällä Bryssel ItsenäIsyyden merkitys korostuu globalisoituvassa maailmassa. Unioni on ilmastopolitiikan johtava toimija maailmassa ja edelläkävijä siihen liittyvän teknologian kehittämisessä. Hän oli aikakauden johtava maanviljelijäpoliitikko ja toimi maatalousministerinä V. Suomen ja Euroopan rauhallinen ja turvallinen kehitys edellyttää kestävää kehitystä niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin ekologisestikin. J. Pariskunnan elämänvaiheista kertovan kirjan Ettip päi! Nuorisoseurasta valtioneuvostoon on kirjoittanut heidän pojanpoikansa, Keskipohjanmaan entinen päätoimittaja Lassi Jaakkola. EU:n on edistettävä uusiutuvien raaka-aineiden kestävää käyttöä. Nykyisin itsenäisyys on esimerkiksi paljon talouden vahvuutta. Jaakkolan luonteenlujuudesta kertoo muun muassa se, kuinka hän helmikuussa 1932 kieltäytyi lähtemästä mukaan Mäntsälän kapinaan, vaikka oli aktiivinen suojeluskuntalainen. Tästä on pidettävä kiinni. Vahva kansanvalta ja demokraattiset periaatteet takaavat meille vakaan ja keskustelevan eurooppalaisen unionin. Kirjat Jaakkolakaan ei saanut sopua aikaan Vennamon kanssa. Alueelliset konfliktit, terrorismi, protektionismi ja ilmastonmuutos ovat suuria haasteita, joiden ratkaisemisessa tarvitaan yhteistyötä. Suomalaiset metsät ovat esimerkiksi ratkaisu ilmastohaasteissa, ei ongelma. Tuoreessa elämäkerrassa Einari Jaakkolan tunteneet kuvaavat häntä rehdiksi mieheksi, joka muodosti mielipiteensä itse eikä kumarrellut ketään. Vaikka poika pärjäsi koulussa mainiosti, hän ei halunnut lyseoon, vaan maanviljelijäksi. Jaakkola valittiin kansanedustajaksi viidennellä yrittämällä vuonna 1954. Suurin osa muistakin käskynjakoon hälytetyistä miehistä seurasi esimerkkiä. EU tarjoaa meille vakautta ja turvaa muuttuvassa maailmassa. Itsenäisyys merkitsee tänään – aivan kuten reilu sata vuotta sitten – vapaata isänmaata/turvaa, omaa äidinkieltä ja kansallista kulttuuria. EU on vahva toimija kansainvälisissä kauppaneuvotteluissa, mikä on viennistä elävälle Suomelle elintärkeää
Yhteismainontaa toki tulee, mutta se rahoitetaan piirijärjestön varoista, Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Aki Utter toteaa. Piiri tukee, mutta ei suoraan rahallisesti. – Maksu on sama kuin vuoden 2015 vaaleissa ja kaikille saman suuruinen. KesKi-suomessa ehdokasmaksu on edellisvaalien tapaan 2 000 euroa. Suomenmaan kyselyn mukaan ehdokkaat saavat vastineeksi yleensä samantyyppisen ”palvelupaketin”, mutta maksujen suuruudessa esiintyy yllättävänkin suurta vaihtelua piirien välillä. Piiri on toivonut, että nuorten yhdistykset ja kunnallisjärjestöt tukisivat nuoria ehdokkaita maksamalla ehdokasmaksun kokonaan tai osittain, kommentoi toiminnanjohtaja Pauliina MaukonenKärkkäinen. TeksTi: RisTo Luodonpää Eduskuntavaalien ehdokasmaksuissa isoa vaihtelua keskustapiirien välillä Nollasta eurosta kolmeen tonniin H elsinki k eski -s uomi P oHjois k arjala P oHjois -s avo e telä -H äme P äijät -H äme v arsinais -s uomi l aPPi (esitys) Etelä-Häme 1 450 euroa Helsinki 2 000 euroa Kainuu 1 000 euroa Karjala 500 euroa nuoret 250 euroa Keski-Suomi 2 000 euroa Kymenlaakso 800 euroa Lappi (esitys) 1 200 euroa Peräpohjola (esitys)1 200 euroa Pirkanmaa 1 000 euroa Pohjois-Karjala 2 000 euroa Pohjois-Savo 2 000 euroa, opiskeleva nuori 1 000 euroa Päijät-Häme 1 450 euroa Satakunta 1 000 euroa alle 30-vuotiailta ei peritä Uusimaa 1 500 euroa nuoret 750 euroa Varsinais-Suomi 1 450 euroa nuoret 750 euroa Summat perustuvat toiminnanjohtajien ilmoituksiin. Ehdokasmaksujen lisäksi piiri panostaa vaaleihin merkittävän summan, hän muistuttaa. – Maksulla on tärkeä merkitys sitouttamisessa vaalityöhön ja ehdokkaana olemiseen. Suurimman keskustapiirin eli Pohjois-Pohjanmaan ehdokkaat joutuvat pulittamaan 3 000 euroa, kun taas Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa eivät peri maksua lainkaan. Ehdokasmaksun kautta ehdokkaat saavat myös hyödynnettyä volyymialennukset eri medioihin. Siksi emme ole kokeneet erillistä ehdokasmaksua tarpeellisena. Äänestäjille tulee perusnäkyvyyden kautta toivottavasti se mielikuva, että kaikki keskustan ehdokkaat ovat kampanjoissaan tosissaan. Keski-Pohjanmaan kollega Jirka Hakala on Utterin kanssa samoilla linjoilla. – Toimintakulttuuriin kuuluu, että kampanjoissa mennään ehdokasvetoisesti. Vaasan vaalipiiriin kuuluvien Eteläja Keski-Pohjanmaan keskustaehdokkaiden ei tarvitse kaivaa kuvetta piirin suuntaan. – On todennäköistä, että ehdokkaat ja tukijoukot joka tapauksessa käyttävät kaiken liikenevän rahan eduskuntavaaleihin. Pohjois-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtajan Antti Ollikaisen mukaan kevään eduskuntavaalien ehdokasmaksu perustuu piirikokouksen päätökseen. u usimaa P oHjois P oHjanmaa. – Summa on sama kaikille, ja se on maksettavissa kahdessa erässä. Se käytetään pääasiassa yhteismainontaan ja vaalitapahtumiin. 10 7.12.2018 2 000 € 2 000 € 2 000 € 2 000 € 1 500 € 1 450 € 1 450 € 1 450 € 1 200 € 3 000 € nuoret 750 € opiskeleva nuori 1 000 € nuoret 750 € Vaalit 2019 KesKustan piirijärjestöt saavat itsenäisesti päättää alueidensa kansanedustajaehdokkailta perittävistä ehdokasmaksuista
Itä-Savo ja Etelä-Savo ovat toiminnanjohtaja UllaRiitta Juutin mukaan budjetoineet jokaista ehdokasta kohti 3 000 euroa Kaakkois-Suomen yhteisbudjettiin. – Ehdokasvalmennus, kuvaus, juliste, käsiesite, yhteismainontaa. Ehdokkaille maksu on 500 euroa, ja alle kolmikymppiset pääsevät ilmaiseksi. – Maksu sitouttaa ehdokkaat tekemään vaalityötä tosissaan. Lisäksi vielä oman piirin tasolla käytettävä raha eli panostus tulee moninkertaisena takaisin, toiminnanjohtaja Sami Porkka uskoo. – Viidellä ehdokkaalla siitä tulee 4 000 euroa. Maksu on samansuuruinen kaikille, toteaa kokoomuksen vaalikoordinaattori Kalle Lahtinen. Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Hanna Vuola pitää 1 450 euroa ehdokasmaksua (nuoret 750 euroa) sopivana keinona lisänäkyvyyden hankkimiseen. Ari Maskosen luotsaama keskustan Uudenmaan piiri käy vaalitaistoon peräti 36 ehdokkaan voimalla. Vihreiden kampanjapäällikkö Kirsi Syvärin mukaan ehdokasmaksut ovat piirikohtaisia, tosin joissakin piireissä maksua ei ole asetettu lainkaan. 7.12.2018 11 1 200 € 1 000 € 1 000 € 1 000 € ei peritä alle 30-vuotiailta 800 € 500 € 500 € 500 € € € ei peritä alle 30-vuotiailta nuoret 250 € ei peritä alle 30-vuotiailta Maksu sitouttaa ehdokkaat tekemään vaalityötä tosissaan. – Maksun suuruus vaihtelee siis nollan ja 500 euron välillä. HelSinkiläiSeHdokkailla maksu on edellisvaalien tyyliin 2 000 euroa. – Rahalla ostetaan näkyvyyttä printtija digilehdistä, järjestetään yksilöllinen esiintymiskoulutus ammattilaisen ohjauksessa, valokuvataan naamagalleriaa varten, tehdään 30 sekunnin videot sosiaaliseen mediaan ja niin edelleen. Sillä katetaan vaalien yhteismainontaa. – Piirien hallitukset saavat päättää maksun suuruuden. Kimmo Valta Pohjois-Savosta lisää, että opiskeleva nuori selviää listalle 1 000 eurolla. – Vastineeksi tulevat valokuvaus, videot, ehdokaskoulutukset ja -tuki, yhteismainontaa sekä yhteinen vaalikiertue. Usein ne ovat satasia, eivät tuhansia euroja. – SDP:ssä piirit päättävät ehdokasmaksuista, joka on kaikille ehdokkaille sama. Ehdokasmaksu on ollut noin 500–800 euroa. – Ehdokasmaksu on valitettavasti välttämätön. Lisäksi saamme piirinä järjestettyä yhteismainontaa ja toimenpiteitä koko joukkueelle, jolloin ehdokkaat ovat samalla viivalla. Joissakin piireissä maksusta voidaan myöntää helpotusta esimerkiksi nuorille tai vähävaraisille harkinnan mukaan. K aInuu P EräPohjola (esitys) P IrKanmaa S ataKunta K ymEnlaaKSo K arjala Etelä-Häme 1 450 euroa Helsinki 2 000 euroa Kainuu 1 000 euroa Karjala 500 euroa nuoret 250 euroa Keski-Suomi 2 000 euroa Kymenlaakso 800 euroa Lappi (esitys) 1 200 euroa Peräpohjola (esitys)1 200 euroa Pirkanmaa 1 000 euroa Pohjois-Karjala 2 000 euroa Pohjois-Savo 2 000 euroa, opiskeleva nuori 1 000 euroa Päijät-Häme 1 450 euroa Satakunta 1 000 euroa alle 30-vuotiailta ei peritä Uusimaa 1 500 euroa nuoret 750 euroa Varsinais-Suomi 1 450 euroa nuoret 750 euroa Summat perustuvat toiminnanjohtajien ilmoituksiin. – Vaalipiirimme keskustapiirit käyttävät yhteisiin vaaliponnistuksiin noin 50 000 euroa. Maksut ovat 1 500 euroa ja nuorilta 750 euroa. Olen kutsunut sitä yhteiskampanjoinnin omavastuuosuudeksi. E tElä -S avo I tä -S avo Summat perustuvat toiminnanjohtajien ilmoituksiin. – Summa käytetään yhteismainontaan, mutta tarkemmin ei liene syytä tässä vaiheessa eritellä, ettei päädy vääriin silmiin. muiSSa suurissa puolueissa käytäntö ehdokasmaksujen perimisessä on samankaltainen kuin keskustassa. E tElä P ohjanmaa K ESKI P ohjanmaa. Toiminnanjohtaja Sinikka Varilan mukaan tarvetta nostolle kyllä olisi. Samaan vaalipiiriin kuuluvissa Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa maksu on niin ikään 2 000 euroa per ehdokas. Tukipalveluiden saanti ei ole riippuvaista maksetun ehdokasmaksun suuruudesta, vaan vähävaraiset ehdokkaat saavat piiriltä samat palvelut kuin muutkin. kymenlaakSon 800 euron ehdokasmaksussa on nousua edellisvaaleista. Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset eivät puoluetoimistoista saatujen tietojen mukaan peri minkäänlaista ehdokasmaksua. Sillä taataan kaikkien ehdokkaiden tasapuolinen esilläolo. Sen voin kuitenkin sanoa, että ehdokkaat saavat loistavan vastineen rahoilleen, veistelee Pohjois-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Antti Varis. Läheskään kaikki piirit eivät kuitenkaan ehdokasmaksua kerää, kertoo SDP:n poliittinen koordinaattori Tuula Lampinen. Ehdokasmäärä on iso, ja liikutaan Suomen kalleimmalla markkina-alueella, Maskonen huomauttaa. Nuorten piiri tukee alle 30-vuotiaita
Lajikkeita on yli sata. 12 7.12.2018 Maanviljelijät saattavat olla hyvin tärkeässä roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Maatilat toteuttavat jo nyt tiedossa olevia hiilensidontakeinoja, kun tutkimus kehittää niitä eteenpäin. – Jos saamme luotua tieteellisen tutkimuksen ja käytännön maanviljelyksen yhteistyökuvion, tämä on kyllä sellainen pilotti, josta ulkomailla ollaan kiinnostuneita, Liski vakuuttaa. Sata vapaaehtoista suomalaista maatilaa on nyt sitoutunut kokeilemaan pelloillaan hiiltä varastoivia toimenpiteitä. Viljelijä Laura Heimsch kertoo, että hiilensidonta maatalousmaihin on erinomainen tapa hillitä ilmastonmuutosta, koska sen avulla voidaan parantaa myös maan hyvinvointia. Pilotissa mukana olevat maatilat ja tieteellinen tutkimus kulkevat hieman eri kaistoja. Säätiö pyysi tutkimusprofessori Jari Liskin Ilmatieteen laitokselta vetämään tieteellistä tutkimusta, ja Sitra lähti hankkeen rahoittajaksi. – Talven aikana mietimme, mitä on järkevintä tehdä missäkin järjestyksessä. Samalla parinkymmenen tutkijan joukko kehittää hiilensidontaan yhä tehokkaampia keinoja. Se mahdollistaa monimuotoisuuden lisääntymisen ja laadukkaammat sadot. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: Melina heiMsch/Pienikylä Tutkijaryhmä yrittää kääntää maanviljelyn hiilipäästöstä hiilinieluksi Ilmastotoivo piilee pelloissa Ilmiöt. Ilkka Herlinin, Saara Kankaanrinnan ja Anna Kotsalo-Mustosen säätiö Baltic Sea Action Group ryhtyi tuumasta toimeen. Tulevia toimenpiteitä ovat ainakin testilohkon runsas kasvipeitteisyys, hyväjuuristen kasvilajien suosiminen, pellon raskaan muokkauksen välttäminen ja kompostilla lannoitus. Edessä on viiden vuoden projekti, jossa viljelymenetelmiä testataan kolmen hehtaarin lohkolla. Tässä on tosi monta hyvää näkökulmaa, Heimsch sanoo. – Hyöty viljelijälle, ympäristölle ja kuluttajille tulee tuottavan maan kautta. eSpoolainen luomutila PieniKylä on yksi mukana olevista tiloista. Se laittoi vuosi sitten jalalle Carbon action -nimisen pilotin, jossa tutkimus kohtaa käytännön. Heimschin tilalta on otettu tänä syksynä maanäytteet. Hänen mukaansa hiilensidonta on ollut ennenkin hyvällä mallilla hänen tilallaan, jolla viljellään vihanneksia, viljaa ja nurmea. Ranska nosti maaperän hiilivarastojen lisäämisen tarpeen esiin vuoden 2015 Pariisin ilmastokokouksessa. Kaikki mahdolliset maapallon maatilkut pitäisi saada sitomaan hiilidioksidia ilmakehästä
Hyöty viljelijälle, ympäristölle ja kuluttajille tulee tuottavan maan kautta. Hiiltä täytyy poistaa ilmakehästä päästövähennysten lisäksi. – Arviot molempien voimistamismahdollisuuksista ovat 1–3 miljardin tonnin luokkaa, Liski sanoo. Toinen on se, mihin korkeuteen nurmi leikataan. Suomessakin pellot on raivattu metsästä, joten maan aiempi käyttömuoto on sitonut enemmän hiiltä. Liskin mukaan keinolannoituksen tarvetta ja ravinnepäästöjä Itämereen voisi samalla vähentää. lisKi on valjastanut tiedepuolen työhön tutkijoita muun muassa ilmakehätieteen, maatalouden, matematiikan ja fysiikan aloilta. Ja eri kasvilajeilla on eripituisia juuria, jotka vievät hiiltä maahan eri syvyyksille, hän havainnollistaa. Tällä hetkellä tutkitaan esimerkiksi sitä, voisivatko biohiili tai puukuitu maanparannusaineina heilauttaa maaperän mikrobiologiaa hiiltä sitovampaan suuntaan. Liskin mukaan työtä helpottaa se, että nyt pyritään löytämään toimia, jotka eivät haittaa maanviljelyä, vaan ne kannattaisi tehdä joka tapauksessa. – Jos saadaan aikaan positiivinen kierre, jossa orgaanista ainetta alkaa karttua peltoon ja se pitää paremmin vettä, maasta tulee kuohkeampaa ja parempaa kasveille. – Tällä hetkellä jotkut yritykset tekevät vapaaehtoista hiilikauppaa imagosyistä, Liski toteaa. Siitä suunnilleen puolet menee valtamerien, metsien ja muiden maaekosysteemien hiilinieluihin, mutta loput jää ilmakehään, Liski kertoo. Fossiilisen hiilen päästöt ovat vuosittain noin 10 miljardia tonnia. – Eri kasvit pystyvät hyötymään kuivista, kosteista, kylmistä tai lämpimistä oloista, joten kesästä riippumatta joku laji kasvaisi pellolla. Yhteenlaskettuna metsien ja peltojen hiilinielujen vahvistaminen voisi parhaimmillaan riittää vuosittain jopa kuuden miljardin tonnin suuruisen hiiliongelman ratkaisuun. MoniMuotoisuuden lisääminen on siis yksi keino. Tutkijat kehittävät myös laskentatyökaluja, joilla hiilimäärän muutosta maaperässä voidaan mitata. En tekisi tätä, ellen uskoisi, että se on mahdollista. 7.12.2018 13 KaiKen peltoalan muokkaaminen hiilipäästöstä hiilinieluksi olisi mullistava juttu. Jos se leikataan liian lyhyeksi, toipuminen kestää pidempään eivätkä juuristot kehity ihanteellisesti. Teknologia ei siihen ole vielä riittävän kehittynyttä, mutta toivo on metsien ja peltojen hiilinielujen tehostamisessa. – Nykyisin käytetään esimerkiksi vain muutamaa nurmilajia, mutta niitä olisi hyvä olla 10–12, Liski sanoo. Ilmatieteen laitoksen professorin Jari Liskin mukaan maaperän muokkaaminen paremmaksi hiilinieluksi on välttämätöntä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilm ati ete en la ito s. – Vakavasti puhuen se olisi ilmastonmuutoksen ongelman ratkaisemisessa välttämätöntä, professori lisää. Tällä hetkellä peltojen hiilivarastot pienenevät ja ne lisäävät hiilidioksidin määrää ilmakehässä. – Ajatus on se, että maanviljelys käännetään hiiltä päästävästä maataloudesta hiiltä sitovaksi. Nurmen uudistamisväliä kannattaisi Liskin mukaan myös pidentää muutamalla vuodella, koska maanmuokkaus vapauttaa hiiltä. Loppuvaiheessa täytyy ottaa huomioon myös talouspuoli eli se, miten sidotut hiiliyksiköt voisivat tulla osaksi ilmastopolitiikkaa. Professori Liski kertoo, että pelloista saadaan paremmin hiiltä sitovia, kun ne pidetään kasvipeitteisinä mahdollisimman suuren osan ajasta
Kuin acTion-leffasTa. Jännitteet Venäjän ja Ukrainan välillä kiristyivät taas pari viikkoa sitten, kun Venäjä valtasi kolme Ukrainan laivaston alusta. Bush on poissa. Taas voiTTo. 14 7.12.2018 Maailman kuvat Kova linja. W. Yleisö ja pelaajat hiljentyivät hetkeksi muistamaan edesmennyttä presidenttiä George H. Kahden vuoden mittaisesta dopingpannastaan vapautunut norjalainen hiihtäjä Therese Johaug vaikuttaa ottaneensa hiihtomaailman tiukkaan komentoonsa heti kilpaladuille paluunsa jälkeen. Johaug voitti Lillehammerin maailmancupin molemmat normaalimatkat selvällä erolla seuraaviin. Näkymät Pariisin kadulla olivat kuin toimintaelokuvasta, kun hallitusta vastustavien ”keltaliivien” mielenilmauksissa sytyteltiin autoja ja ravintolapöytiä tuleen. Suomen entisen pääministerin Esko Ahon mukaan perjantaina kuollut Bush oli monipuolisen viisas toimija aikoina, jolloin Euroopan kahtiajako päättyi ja kylmä sota loppui. Bushia New York Rangersin ja Winnipeg Jetsin välisessä jääkiekko-ottelussa. Elokuvan sijaan tapahtumat olivat karua todellisuutta: mielenosoituksissa loukkaantui 263 ihmistä, yli 400 pidätettiin. Sama meno oli päällä Kuusamon Rukalla viikkoa aikaisemmin. Putinin mukaan nykyisellä johdolla ei ole kiinnostusta konfliktin ratkaisemiseen, rauhanomaisin keinoin. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei näe loppua Ukrainan sodalle niin kauan kuin Ukrainan nykyinen hallitus on vallassa. Koonnut: samuli vänttilä Abdulmonam Eassa / AFP Photo / Lehtikuva
”Ensin naiset pelkäävät poistua kotoa turvattomien siirtymisten pelossa, ja kotona puolestaan pelätään väkivaltaista miestä”, totesi eräs kylän iäkkäämpi nainen minulle. lukuisat järjestöt ovat jo vuosia vaatineet poliitikkoja ottamaan väkivallan vakavasti, mutta vasta nyt siihen on alettu reagoida. Tehtävää olisi vielä niin paljon, ja kaikkialla. 7.12.2018 15 En tulE varmasti koskaan unohtamaan hetkeä, jolloin istuin eteläafrikkalaisten ystävieni kanssa takkatulen äärellä ja kuuntelin heidän kokemuksiaan siitä, millaista on olla nainen Etelä-Afrikassa. Hän oli kuitenkin päättänyt ystävineen perustaa kyläänsä yhdistyksen, jossa naiset tukevat toisiaan ja yhdessä etsivät oikeutta epäoikeudenmukaisuuksille. Olin vastikään itsekin muuttanut maahan, ja yritin oppia ymmärtämään ympäröivää todellisuutta. Vuosittain marras–joulukuun vaihteessa toistuva kansainvälinen ”16 päivää aktivismia” -kampanja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa vastaan on tänäkin vuonna nostanut ihoni kylmille väreille. Tiedän, että he kaikki kertoisivat minulle yhden asian: kuusitoista päivää aktivismia ei riitä. Kuudentoista päivän aikana ympäri maailman sukupuoleen perustuvasta väkivallasta jaetaan kokemuksia ja lisätään tietoisuutta maailmamme haasteista, joista liian usein stigmojen ja häpeän seurauksena vaietaan. Jään pohtimaan kaikkia niitä naisia, jotka ovat jakaneet kanssani huoliaan ja edelleen päivittäin pohtivat turvallisuuttaan. Julkilausumassaan hallitus on luvannut tarjota apua uhreille, mutta myös pyrkiä muuttamaan väkivaltaa ylläpitäviä rakenteita. Etelä-Afrikka on maa, jolla on ollut hyvin väkivaltainen historia, ja kaikenlainen väkivalta on yhä jatkuva ongelma, vaikka tilastojen valossa tulevaisuus onkin alkanut näyttää paikoin valoisammalta. Hannele Tulkki-Williams Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Kuusitoista päivää ei riitä A FRIKAN A IKA. Nyt hallitus on tunnustanut, että kyseessä ei ole vain haaste, vaan ”kansallinen kriisi”. Etelä-Afrikassa viime aikoina esiintyneet kampanjat, kuten #TheTotalShutDown, ovat saaneet ihmiset puhumaan entistä avoimemmin naisten kokemasta väkivallasta. Nyt he uskaltavat puhua yhteisönsä jäsenille sukupuoleen perustuvasta väkivallasta ja ovat vaatineet sen lakkauttamista. Oliko huumori tosiaan ainut keino käsitellä ympärillä olevia kipeitä aiheita ja monimutkaisuuksia. Tytöt ja naiset kokevat monenlaista syrjintää ja väkivaltaa kaikkialla maailmassa, mutta EteläAfrikassa olen todella huomannut sen olevan erityisen räikeää. Yhtäkkiä yksi naisista ryhtyi leikkisästi laskemaan, kuinka moni meistä tulen äärellä iltaa istuvista tulisi vielä tilastojen valossa raiskatuksi. Järkytyksestäni olin sanaton loppuillan. Marraskuun alussa presidentti Cyril Ramaphosa kansan vaatimuksesta johti konferenssin sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, josta syntyi myös julkilausuma. Kuten monien muidenkin Etelä-Afrikan ongelmien kohdalla, vain aika näyttää, kuinka hallitus lunastaa lupauksensa – erityisesti vaalien jälkeen ensi keväänä
Henkilö AIKA KEHVELI KIRJAILIJAKSI. Heikkisen kirjallisia idoleita ovat muun muassa Arto Paasilinna, Veikko Huovinen ja Pentti Haanpää. 16 7.12.2018 En ymmärrä niitä, jotka vähättelevät palkintojen merkitystä. Se oli kunnianosoitus hänelle. – Onneksi Kehveli ehti tulla ulos ennen Arton kuolemaa. Ei niistä voi olla kuin mielissään
7.12.2018 17 NilsiäläiNeN kirjailija Antti Heikkinen on tehnyt sen, mistä moni vain haaveilee. Näyttää sopivasti taiteilijalta. Kaulahuivi kurkistaa villakangastakin alta. Miten tuntematonta suuruutta oikein keksittiin pyytää Juice-elämäkerturiksi. Käsissä on harmaat kynsikkäät. Sitä kautta hän sai avatuksi monenlaisia ikkunoita ristiriitaisen persoonan vaiheisiin. Tehnyt sen tavalla, joka uppoaa suomalaiseen lukijaan syvälle. Kirjahyllyssä on muiden joukossa myös Heikkisen uusin teos, satiirinen Kehveli. Sittemmin Heikkinen on saanut naputella kansien väliin jo Jaakko Tepon ja Heikki Turusen maallisen matkan polkuja. Hänen tekstinsä pistävät muistamaan, ensin nauramaan ja sitten itkemään. Pohjoissavolaisella paikallislehden toimittajalla riitti pokkaa, ja lopputulos oli monen mielestä varsin onnistunut. – Älyttömän mielenkiintoisia ovat olleet nämä kaikki. Antti Heikkinen on kirjoittanut romaaneihinsa maaseudun murroksen, kepulaisen änkyräpolitiikan ja paljon muuta. – Aattelin, että saan ite olla rauhassa. Vain hetkeä ennen esikoisromaaninsa Pihkatapin julkaisemista hän oli saatellut lukijoiden käsiin elämäkerran Juicesta, kansallisikonista, jonka tarinaan kukaan muu ei oikein ollut uskaltanut tarttua. Olen saanut kuulla mahtavia tarinoita, Heikkinen kertoo. Parin viikon päästä Kaiussa kokoonnutaan kirjanjulkkareihin. Paikalle tulee myös Heikkisen kirjallinen kummi, jo mainittu Turunen. – Tuotko mussukka mulle lissee kahvia, kehtootko, hän huutaa tiskin taakse ja saa haluamansa. Parhaillaan työn alla on teos Ponssen perustajasta Einari Vidgrénistä. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä. – Kysyin itse omaisilta luvan, Heikkinen kohauttaa olkapäitään. Risainen elämä -kirjaa varten Heikkinen haastatteli paria sataa ihmistä. HeikkiNeN rönöttää nilsiäläisen Kaiku-baarin nurkkapöydässä lätsä päässä. Heikki on semmonen tarinaniskijä, että kaikki parveilevat sen ympärillä, Heikkinen virnuilee. Hän rykäisi ensimmäisellä romaanillaan valtakunnan julkisuuteen, kriitikoiden ylistämäksi nuoreksi lupaukseksi ja on sittemmin tuottanut menestysromaaneja liukuhihnalta samaan aikaan, kun on pullautellut ulos elämäkertoja suomalaisten rakastamista hahmoista
Lavalla hänet on nähty monissa rooleissa oman romaaninsa sankarista Tuntemattoman Rokkaan ja Ukko-Paavoon. Kepulaisuus on kirjoissa säännöllisen naljailun aihe, riveillä ja niiden välissä.. Äiti keräsi talteen pikku-Antin sepustukset, mutta ei niistä sen kummemmin numeroa tehty. Mutta välillä menee ummelle. – Sieltä saa aina apua. On mahtava saada välillä jotain näkyvää aikaiseksi. Silloin Heikkinen saattaa soittaa vaikka Turuselle tai Kari Hotakaiselle. En monestikaan paiski hommia porvarillisiin aikoihin. Perhe ja ystävät ovat onneksi ottaneet tilanteen lunkisti, vaikka Heikkinen suvun outolintu onkin. Kiitosta on satanut monelta muulta taholta. Itse prosessia hän ei kykene selittämään. Vai miten hän oikein ehtii kaiken. Tarinan kertomisen into syttyi viimeistään Kalle Pää talon romaanista dramatisoidun Nuoruuteni savotat -elokuvan myötä. Se on suurin ylpeyden osoitus, enkä ole enempää vaillakaan. Jo 17-vuotiaana hän pääsi kesätoimittajaksi paikallislehteen ja teki sitä työtä vuosia. – Eräs rouva huusi Artomarketissa, haukkua napsutteli tosissaan, että miten kehtasit tappaa äitisi, kun se on niin elävä immeinen. – Vanhempani hyväksyvät tekemiseni. Heikkisen kirjoissa savon murre elää autenttisena. – Siitä puhkesi valtava kirjoittamisen kiima. Esikoiskirja Pihkatappi tuntui monesta lukijasta muutenkin aidolta, oikeasti eletyltä. Ja jos liikunnan puute alkaa vaivata, Heikkinen ravaa juoksumatolla työhuoneessaan tai tekee kotihommia. Heikkinen vilkaisee alta kulmiensa, mutta ystävällisesti. Toinen yhtä merkillinen lävähti naamalle naapurikunnan Siwassa, kun herrasmies tuli huomauttamaan, että ”isälläs ei oo millonkaan ollu sinistä haalaria”. Haastatteluunkin Heikkinen porhaltaa salakapakoista kertovan näytelmän harjoituksista. – Miljöö on totta ja monet asiatkin ovat totta, mutta ei se ole minulle tapahtunutta, Heikkinen huokaa. – Mulla ei oo äidinkieltä, se on mummonkieli, Heikkinen tuumaa ja miettii sitten, onko varastanut käsitteen joltakin, kenties Juicelta. Eräässä kritiikissäkin sitä sumeilematta väitettiin omaelämäkerraksi. – Pistän sormet näppäimistölle ja alkaa tapahtua. Teatteri on hyvää vastapainoa kirjoittamiselle, vastaa parhaimmillaan kuntosalitreeniä. Onko monilahjakkuudella päivässään totuttua enemmän tunteja. Heti esikoisestaan Heikkinen nappasi Kalevi Jäntin palkinnon ja Savonia-palkinnon sekä pääsi ehdolle Helsingin Sanomien esikoiskisaan. Vielä suurempi haave liittyi näyttelemiseen. – Kerkiän vielä olemaan kotonakin. Niillä pääsee pitkälle. Hän dramatisoi ja ohjaa näytelmiä, heittää harvekseltaan stand up -keikkaa. Viimeksi mainittu oli sen verran väkevä kokemus, että Heikkinen ”rupesi itekin pikkusen körtiksi”. Määrätietoisesti nuori mies ryhtyi tekemään unelmaansa todeksi. Lukijapalautteet ovat välillä lyöneet ällikällä. Sitäkin Heikkinen on saanut tehdä. Viimeksi Heikkinen kunnosti pihakalusteet, ja niistä tuli ”elävän näköset kalut”. Joka tapauksessa hän haluaa kirjoissaan viljellä oikeaa savon murretta, sellaista jota mummo puhui, ei arkistosavolaisuutta, joka tuppaa monesti menemään överiksi. Tällä hetkellä jopa isompi osa jokapäiväisestä leivästä lohkeaa erilaisista esiintymisistä. Jos menee pari viikkoa ilman, tulee levoton olo. Mutta kirjoittaMiseen Heikkisellä on pakottava tarve. Lisäksi pitää olla onnea ja osua oikeaan paikkaan oikeaan aikaan, Antti Heikkinen sanoo. On onnellista, kun tarina soljuu. – Normaali arki on tosi mukavaa. Jos multa amputoitaisiin sormet, se olisi siinä. Tykkään siivota, leikkiä lasten kanssa, laittaa ruokaa ja haravoida pihaa. Heikkinen peri toimittajatädiltään kirjoituskoneen, kun alkuperäiseen omistajaan iski paha nivelsairaus, eikä tämä voinut enää tehdä töitä vanhan liiton hakattavalla. – Joo, ei tosiaan alettu meikäläistä brändätä siinä vaiheessa. En pystyisi sanelemaan tekstejäni. Siinä on jotain mystistä. 18 7.12.2018 Maatilan kuopus tiesi jo pikkupoikana haluavansa kirjoittaa. – Kirjoittaja tarvitsee vain oman tyylin ja soundin
Kysytään nyt vielä, mistä Heikkinen haaveilee ja päästetään sitten menemään. – Vielä minä teen semmosenkin piccololla soitellun herkän romaanin, hän lupaa. Pitää lisätä yllä olevaan luonnehditaan, että Heikkinen on vielä äijämäisen herkkäkin. Heikkisellä on ilmiömäinen kyky käyttää kieltä. Yhteistä kirjoille on suorapuheisuus ja ronski puheenparsi, paikoitellen jopa hämmentävä roisius. Baarissa on hiljaista. Tekstit ovat verbaalisesti herkullisia. Hän äityy puhumaan hellästi rakkaudestaan maaseutuun ja maanviljelyyn. Juonenkäänteet ovat ajoittain huimia, mutta jotenkin hän saa pidetyksi pakan kasassa. – Vielä minä teen semmosen piccololla soitellun herkän romaanin, Antti Heikkinen lupaa kantabaarinsa pöydän ääressä. Kolmivuotiaalle uppoaa kuulemma Pentti Haanpää kuin tyhjää. – Mutta eivät ne mitään minun lapsiani ole. Pihkatapin jälkeen nuori kirjailija halusi osoittaa, että pystyy kirjoittamaan laajemmastakin näkökulmasta kuin 15 metrin etäisyydellä navetasta. – En ymmärrä niitä, jotka vähättelevät palkintojen merkitystä. – Maaseutu on muuttunut niin paljon, että päätöksenteonkin on ollut pakko muuttua. Liekö menneisyyden trauman purkua. Ja mitäpä muuta voi tulla ihmisestä, joka on kasvanut ”kepulaisen pukeen” ympäröimänä: lehmän sonnan, moottorisahan bensan, traktorin polttoöljyn ja puusavotan tuoksussa. Ei niistä voi olla kuin mielissään. Sen jälkeen hän lukee lapsille iltasatuja. Kaikissa on puolensa. Mummo puolestaan osoittaa kunniaa edellisten sukupolvien sisukkaille maalaisnaisille. Omaa suosikkiaan Heikkisen on vaikea valita. Heikkisellä on luultavasti kiire, mutta hän vastailee kärsivällisesti kysymyksiin. Vaikka toisaalta Heikkinen on ihan tavallinen, mukavan lupsakka savolainen. Heikkinen ei vastaa oikein suoraan. Kirjoistaan Heikkinen on tarkoituksella tehnyt keskenään varsin erilaisia. Haluaisin kävellä jäisellä maalla, haulikko selässä, syyshämäräisessä aamuhetkessä. Siinä oppii pysymään lähellä maanpintaa. 7.12.2018 19 Antti Heikkisen kirjat ovat keskenään varsin erilaisia, mutta yhteistä niille on roisi huumori. Jos joku vertaa kirjojaan lapsiinsa, kyllä kannattaisi katsoa elämänarvot uusiksi. Välillä lopputulos yllättää itsenikin, että tämmönenkö tästä tuli. Ei sillä, etteikö sille saisi ja ehkä pidäkin nauraa. – Tekisi mieli savottaan ja metsälle. Poikkeuksellinen poika poikkeuksellisella miehellä. HeiKKisen romaanien rakennetta on kiitelty. Kepulaisuus on kirjoissa säännöllisen naljailun aihe, riveillä ja niiden välissä. Ei näy, että hän on lähtenyt liikkeelle aamutuimaan, vetänyt yleisöluennon ja teatteriharjoitukset, käväissyt välissä kotona laskemassa lapset ja istuu nyt tentattavana. Myöntää kyllä, ettei sellaista entisaikojen änkyräpolitikointia enää ole. Seuraava kirja kertoo osaksi juuri tästä. Jokaisessa ihmisessä on romaanin ainekset, Antti Heikkinen sanoo.. – Jokainen kirjailija toisaalta kirjoittaa aina uudestaan samaa tarinaa vähän varioiden. – Semmonen kansa on idiootti, joka ei pysy kiinni leivässään, vaikka siihen olisi mahdollisuus, kirjailija tuhahtaa. Matkamies maan -teoksessa teemana on maahanmuutto. Heikkinen väittää vain tasaavansa puntteja: – Kepulaisille on naureskeltu maailmassa paljon vähemmän kuin kokoomuslaisille tai vasemmistolaisille. Diivailu loistaa poissaolollaan. En malta olla kysymättä, eikö maalaiskepulainen stereotypia ole vähän liian helppo pilkan kohde. Ihmiset eri puolelta Suomea ovat pyytäneet häntä kirjoittamaan siitä, miten vaikeaa maaseudulla on elää ja yrittää tulla toimeen peruselinkeinoilla. Kehveli taas on ihan omanlaisensa, kuvitelma siitä, miten olisi, jos kaikki olisi mennyt toisin. Illaksi pitäisi vielä päästä kirjoittamaan uutta kirjaa
20 7.12.2018 Reportaasi Eurofighter Luftwaffe valvoo Baltian ilmatilaa kahden hävittäjän partioin.