ParjaTTu ammaTTiryhmä auTTaa minisTereiTä Tekemään Työnsä niin hyvin kuin mahdollisTa. Vallan Vieressä 20-vuoTias PerusTuslaki PiTää PinTansa smP:n Tarina huiPenTui vuonna 1970 hisToria uuTisanalyysi TurvekeskusTelu jaTkuu kiivaana ilmiöT. KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 3 / MAALISKUU 2020 / 9,90 € Tämä on eriTyisavusTajan salkku
2020 facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! ”En kaipaa eduskuntaan” Mauri Pekkarinen nauttii työn haasteista Euroopan parlamentissa s. 2 6.3.2020 6.3. 19
s. 6.3.2020 3 Timo Heikkilä toivoo keskustalta täkyjä äänestäjien suuntaan s. Petri Honkonen s. 45 Inari Fernández muutti vuodeksi Lappiin. 36 kaupunkielämälle Vaihtoehto. Eikä haluaisi palata Helsinkiin. 28 Elmeri Harju opiskelee poronhoitajaksi ensimmäistä vuottaan s. 46 Hallitus hillitsee sähkönsiirron hintaa korjaussarjalla s. 40 Elämä Reportaasi Kunnon kepulainen Keskustan tehtävä on johtaa ihmiset ymmärtämään, että sovintoon ja tuloksiin keskittyvä politiikantekotapa on parhain
Kotimaan matkailun suosio kasvaa niin ikään ilmastonmuutoksen seurauksena. Silloin signaali oli heikko. Sitran tulevaisuusasiantuntijan Mikko Dufvan mukaan tutkimuksessa on havaittu useita tekijöitä, jotka lupaavat maaseudulle uutta elämää ja uusia työpaikkoja. Tilalle tarmo, joka hyödyntää näkymässä olevia mahdollisuuksia. Eipäs haudata vielä maaseutua Dufva sanoo jotain olennaista Ylen haastattelussa tulevaisuuden muotoutumisesta: ”Megatrendeihin liittyvät jännitteet osoittavat, ettei tulevaisuus ole etukäteen määritelty. ”Kaupunkimaalaiseksi” – tai ”maalaiskaupunkilaiseksi” – tuntee itsensä moni muukin suomalainen. Mielikuva maaseudusta on rikastunut ja muuttunut myönteisemmäksi. Kun maatalous joutuu muuttumaan ilmastonmuutoksen myötä, työvoiman tarve maatiloilla lisääntyy. Ei, vaan päinvastoin. Tutkijat ennustavat mielikuvien maaseudusta monipuolistuvan. Koti voi olla sekä kaupungissa että maalla, mutta monipaikkainen asuminen ei näy tilastoissa. Keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni on luonnehtinut itseään ”kaupunkimaalaiseksi”. Heidän on otettava uudet tulijat avosylin vastaan. Etätyö on yleistynyt. Vaikutusvaltaista on paikallinen politiikkakin. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 6.3.2020 S uomalainen tulevaisuus ei ehkä olekaan se, mitä meille syötetään – että olisi vain muutama kasvava kaupunki ja toisaalla tyhjenevä ja kuoleva maaseutu. ”Jos vielä 1990-luvulla maaseutu nähtiin monin paikoin takapajuisena ja ahdasmielisenä paikkana, josta piti päästä pois, nykyään se heilimöi suomalaisten mielissä kiireettömänä luonnon sylinä”, Dufvaa haastatellut Ylen toimittaja Riina Kasurinen runoilee. Niistäkin, jotka eivät vielä tee etätyötä, puolet haluaisi tehdä. Samalla käsitys kaupungin ja maaseudun erosta loivenee. Politiikkaa johtaa maan hallitus. Monet kotimaan matkailuyrityksistä ovat maalla ja tuovat työtä. Siksi on hyvä, että keskusta on hallituksessa mukana. Maaseudun uuden nousun mahdollisuudet näkyvät voimakkaammin kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Monipaikka-asuminen, etätyöt tai taistelu ilmastonmuutosta vastaan madaltavat nekin raja-aitoja. Näin arvioidaan Sitran uudessa selvityksessä tulevaisuuden megatrendeistä. Vaikuttamisen paikka on erityisesti politiikka. Mutta vaikutusvaltaisia ovat myös maalla jo asuvat ihmiset. Siksi siihen voi vaikuttaa nykyhetken toimilla ja päätöksillä.” Pois siis toivottomuus ja alistuminen. Nyt etätyötä tekee 28 prosenttia kaikista palkansaajista. Dufva luettelee Ylen haastattelussa (29.2.) kuusi merkkiä näin: Lähes miljoona suomalaista suunnittelee muuttavansa maalle – tai ainakin haluaisi muuttaa, jos voisi. ”Megatrendeihin liittyvät jännitteet osoittavat, ettei tulevaisuus ole etukäteen määritelty.” Pääkirjoitus Sh utt ers to ck. Maalle muutto voi ollakin tulevaisuudessa suosittua. Nyt se on vahvistunut
Kouluelämä näkyy julkisuudessa monesti negatiivisen kautta. Itsearviointilomake pitäisi täyttää, terveystarkastusaika varata, luistelukamppeet pakata. Uudet opetusmenetelmät saavat kritiikkiä, erityisopetuksen integrointi aiheuttaa ongelmia ja Wilma-viestitkin voivat ahdistaa, jos palaute on jatkuvasti kielteistä. Huomioit työpariasi ja kannoit myös itse vastuuta tehtävästä. Helsingin Sanomat kirjoitti tammikuussa avoimista oppimisympäristöistä, joissa osa lapsista ja opettajista kärsii melusta. ”Teit yhteistä sarjakuvaa mukavassa yhteishengessä parisi kanssa. KaiKen vaivannäön vastapainona perheet voivat Suomessa iloita siitä, että opetus on korkeatasoista ja lapsilähtöistä. Vanhemmat ovat nyt mukana lasten koulunkäynnissä tiiviimmin kuin koskaan. Nykykoulussa tunnetaitojen ja vuorovaikutuksen oppimisella on iso merkitys. Katariina Lankinen. Kouluissa on sisäilmaongelmia ja meluhaittoja, ryhmät ovat liian suuria, lapset ja opettajat stressaantuneita. Hyvää työtä!” Vanhemmuus on nykyään tätäkin: kännykkään tulevia ilmoituksia, joissa on pieniä kannustavia viestejä lapsen opettajalta. Tästä täytyy olla kysymys, jos opettajalla on aikaa ja viitseliäisyyttä henkilökohtaisten tuntimerkintöjen kirjoittamiseen. Uudet tilaratkaisut voivat sopia joillekin, toisille ne aiheuttavat ahdistusta. Huomenna on poikkeusaikataulu, ylihuomenna oman lelun päivä, ensi viikolla uintia ja ympin koe. Osa voi kokea sen yksinkertaisesti liian kuormittavaksi. 6.3.2020 5 Toimittajalta Koulussa kaikki hyvin KesKen työpäivän puhelin kilahtaa, Wilmassa on tyttären saama tuntimerkintä. omat KoKemuKseni suomalaisesta koulusta ovat viime vuosina olleet voittopuolisen myönteisiä. Jos Kodin Ja Koulun välinen viestintä vaatii jaksamista opettajalta, vaatii se sitä vanhemmaltakin. Yhteiskunnallisen ilmapiirin kiristyessä voimmekin panna toivomme seuraavaan sukupolveen. Oppilaiden ryhmäytymistä tuetaan, kiusaamiseen puututaan, ympäristöstä huolehditaan ja riidat ratkotaan keskustelemalla. Eikä ihme, sillä jatkuva Wilma-arviointi lisää huomattavasti opettajan työmäärää. Kauas on tultu entisaikojen reissuvihosta, johon kirjattiin merkintöjä harvakseltaan. Nämä asiat eivät ole monessakaan maassa itsestäänselvyyksiä. Eikä kyse ole vain siitä, että puitteet ovat kunnossa. Opettajan on taiteiltava tasapuolisesti oppilaiden erilaisten tarpeiden välillä. Siihen, että pohtii monta kertaa viikossa luokan jokaisen lapsen kohdalla, miten tämä on tänään onnistunut eri oppitunneilla, ja kirjoittaa jokaiselle muutaman kannustavan ajatuksen. Käytäntö voi olla kirjava samankin koulun sisällä. Yhtä lailla on opettajia, joilta palautetta ei tule tai sitä tulee harvakseltaan. Välitunneilla saa liikkua ja ulkoilla, ja koulumatkat ovat turvallisia. Suomalainen koulu tekee nimittäin kaikkensa kasvattaakseen lapsistamme hyviä ihmisiä ja kunnon kansalaisia. Ajattelen kiitollisuudella lasteni opettajia, jotka tekevät työtä sydämellään. Lasten koulunkäyntiin liittyviä muistutuksia riittää jokaiselle kalenteripäivälle
Katri Kulmuni Facebookissa Keskusta ja kokoomus nokikkain terrorilaeista Hanna Huttunen näkee, että syy toimien hyytymiseen löytyy kokoomuksesta. Oppositiopuolue julkaisi seitsemän ehdotusta, jotka sen mukaan päivittäisivät Suomen terrorilait vastaamaan nykypäivän tarpeita. kokoomuksen syytökset herättivät ihmetystä myös siksi, että oikeusministeriö on asettanut työryhmän ruotimaan Suomen terrorilakeja. Nyt rajamenettelystä ollaan säätämässä EU-tasolla asetuksella, joka velvoittaa jäsenmaita suoraan. Sosiaalija terveydenhuoltojärjestelmämme varustetaso on riittävä ja siitä pidetään huoli jatkossakin. – Kokoomuslaiset sisäministerit Petteri Orpo, Paula Risikko ja Kai Mykkänen olisivat voineet toimeenpanna Suomessa EU:n rajamenettelydirektiivin. keskusTaleirissä kokoomuksen väitteet lakimuutosten jäädyttämisestä otettiin vastaan oudoksuen. Tällä summalla pystyy kaikille suomalaisille hankkimaan kaksi litraa Pirkka-kevytmaitoa taikka hammastahnatuubin Tokmannilta. Kokoomus patisteli hallitusta ottamaan käyttöön menettelyn, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan käsitellä jo rajavyöhykkeellä päästämättä henkilöä maahan. Sanna Marin eduskunnassa Santeri Lampi Terrorismilakien viivästyneet tiukennukset nousivat puheenaiheeksi viime viikolla, kun kokoomus syytti keskustaa hankkeen hautaamisesta sisäministeriöön. Ja ak ko M art ika in en Summa, joka hallituksella on välittömästi käytössään ilman lisätalousarviota, on vain 1,6 euroa jokaista suomalaista kohden. Näin siitäkin huolimatta, että keskustan eduskuntaryhmä vaati toistuvasti terrorismiin osallistumisen säätämistä laittomaksi. – Tässäkin kokoomuslainen ministeri, tällä kertaa oikeusministeri Antti Häkkänen, ei saanut mitään aikaan, Huttunen muistuttaa. Työryhmän asettaminen liittyy hallituksen joulukuiseen päätökseen kotiuttaa suomalaisia al-Holin leiriltä Syyriasta. Kansanedustaja, lakivaliokunnan jäsen Hanna Huttunen (kesk.) muistutti, etteivät kokoomuslaiset sisäministerit saaneet edistettyä viime vaalikaudella yhdessä sovittuja lakien kiristyksiä. Jo Sipilän hallitus sopi terroristijärjestöön kuulumisen kriminalisoimisesta, mutta lakimuutosta ei ehditty toteuttaa. Huttunen näkee, että syy toimien hyytymiseen löytyy kokoomuksesta. Ajassa Sanottua 6 6.3.2020 Viranomaiset ovat seuranneet koronaviruksen leviämistä siitä lähtien, kun ensimmäiset tiedot uudesta viruksesta tulivat julki. Hallitus on varautunut myös tilanteen heikkenemiseen. Kaikki he jättivät sen tekemättä, hän sivaltaa. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) porvarihallitus päätti toimista maahanmuuttajataustaisten rikollisuuden torjumiseksi jo vuoden 2019 helmikuussa. Lasse Lehtonen Uuden Suomen blogissaan. Tärkeää on, että varaudumme huolellisesti, mutta samaan aikaan vältämme ylimitoitettuja toimia, joista olisi yhteiskunnalle enemmän haittaa kuin hyötyä. Se arvioi toukokuun loppuun mennessä etenkin terroristijärjestöön kuulumisen ja sen toimintaan osallistumisen rangaistavuutta. Hanna Huttusen mielestä viime hallituksen kokoomuslaiset toimivat leväperäisesti. Laki vaikeuttaisi turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttämistä terroristisiin tarkoituksiin
Talvisodan päättymisestä 80 vuotta 14.–15.3. Kansainvälinen naistenpäivä 10.3. Kulmunin mukaan tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi eurooppalaista käyttöjärjestelmää ja www-selainta. Yhdysvalloissa demokraattien esivaalit kuudessa osavaltiossa 13.3. Puhemies Matti Vanhasen (kesk.) mukaan eduskunnan uudistustyön yhteydessä kammataan läpi kaikki vaihtoehdot edustajien tuskan lievittämiseksi. Siirtyminen kesäaikaan 31.3. Korkeakoulujen yhteishaku 19.3. – Suomesta ja Euroopasta pitää rakentaa kyberomavarainen alue. Tapahtumaketju alkoi Perussuomalaisten Nuorten 2. Keskustajohtaja varoittaa, että tietoverkkojen kautta tapahtuva vihamielinen vaikuttaminen on tulevaisuuden suurimpia uhkia. Tässä ikävässä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää seurata ja noudattaa terveysviranomaisten antamia ohjeita. varapuheenjohtajan Toni Jalosen puheesta, jossa hän kertoi olevansa fasisti. EU:n ulkoministerikokous 8.3. THL koronavirustiedotteessaan Henna Lammi pErussuomalaistEn nuorisojärjestö lakkautti käytännössä itse itsensä. Myös alkoholipohjaisia käsihuuhteita voi käyttää. Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 26.–27.3. Lisäksi EU voisi toimia varmenteiden myöntäjänä. Ajassa Sanottua 6.3.2020 7 Hyvällä viranomaisyhteistyöllä sekä terveellä varovaisuudella ja järjenkäytöllä minimoimme murheet haastavassa tilanteessa. Keskustan kansanedustajien tupailtoja koko maassa 28.3. Nuorten parlamentti eduskunnassa 27.–30.3. Kulmuni haluaa kyberomavaraisen Euroopan Jo ha nn es Erk kilä Santeri Lampi Hoppu ja työn hajanaisuus riivaavat kansanedustajia, käy ilmi Sitran tuoreesta selvityksestä. Erityisen suurta tuskaa edustajille aiheuttaa ajankäyttö, sillä eduskuntatyö on nykyisin paljon muutakin kuin täysistunnossa pönöttämistä. Järjestössä vallan otti niin sanottu etnonationalistisiipi. Eurooppa-neuvoston kokous 27.3. Sitran aineisto koostuu 60 viime vaalikaudella toimineen kansanedustajan kokemuksista. Yhdysvalloissa demokraattien esivaalit neljässä osavaltiossa 18.3.–1.4. Tavoitteena on taata kansanedustajille entistä paremmat edellytykset perehtyä käsiteltäviin asioihin. Earth Hour 29.3. Paradoksaalisesti nyt oli Halla-ahon vuoro edustaa maltillisia. Pohjoismaiden neuvoston teemaistunto eduskunnassa Santeri Lampi Eurooppa on jäänyt tietoteknologian saralla analogiseen aikaan, varoittaa keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni. Seurauksena perussuomalaiset ilmoittivat katkaisevansa siteensä nuorisojärjestöön ja perustavansa tilalle uuden. Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ja puoluesihteeri Simo Grönroos tuomitsivat puheet ja vaativat sääntömuutosta, jossa nuorisojärjestön äänivaltainen jäsenyys olisi vain emopuolueen jäsenillä. Huolellinen käsienpesu vedellä ja saipualla vähentää tartuntariskiä. Eduskuntatyö ravistelun tarpeessa Tieto koululaisten ja henkilökunnan altistumisesta koronavirukselle helsinkiläisessä koulussa on erittäin valitettava. Tällä tavoin teemme maanosastamme vähemmän haavoittuvan ja vähennämme riippuvaisuutta muutamasta yrityksestä. Hän arvioi, että yhdysvaltalaiset ja kiinalaiset suuryritykset ovat ajaneet kilpailussa ohi eurooppalaisista toimijoista. Keskustan pohjoisten piirien yhteiset tulevaisuuspäivät 14.–15.3. Tutkimustyötä johtaneet vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman näkevät, että eduskuntatyö on jäänyt ajastaan jälkeen. Jan Vapaavuori Twitterissä Kalenteri 6.–7.3. Moni kertookin olevansa harmissaan siitä, että julkisuuteen välittyvä kuva kansanedustajuudesta ei vastaa todellisuutta. Ps-nuoret kokoontuivat viikonloppuna ylimääräiseen kokoukseen, eivätkä taipuneet vaatimukseen. Työtaakkaa ovat kasvattaneet uudet valiokunnat, EU-jäsenyys, muut luottamustehtävät ja esiintyminen julkisuudessa. Kokous äänesti sääntömuutoksen kumoon äänin 56–45. Välirikko perussuomalaisissa. Hän perää EU:lta yhteistyötä digitaalisen kokonaisturvallisuuden lujittamiseksi. Li Andersson Twitterissä Noudata aina hyvää käsihygieniaa. SDP:n järjestöpäivät ja puoluevaltuuston kokous 17.3
Ylen kyselyyn vastasi 95 keskustavaikuttajaa 17.–24. Isien vapaat pitenivät 18 arkipäivään. Isien osallistuvuus näyttää kehittyneen sitä mukaa, kun yhteiskunta on myöntänyt nimenomaan isille suunnattuja lomia ja etuuksia. helmikuuta. Suomenmaa listasi isien perhevapaiden kehityksen 1980-luvun lopulta lähtien. 91 01 03 13. Luku keskustavaikuttajista ei halua Katri Kulmunille vastaehdokasta Vantaan puoluekokoukseen. Isät saivat vapaasti valita isyysvapaidensa ajankohdan äitiysja vanhempainrahakaudella. Kysely lähetettiin puolueen eduskuntaryhmälle, puoluehallitukselle ja puoluevaltuustolle. Isille oma isäkuukausi. Samuli Vänttilä Isien perhevapaat lisääntyvät hitaasti 89 90 92 93 94 95 96 97 98 99 00 02 04 06 07 08 09 10 11 12 05 14 15 16 17 18 19 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Isien osuus Äitien osuus Isille oikeus äitiystai vanhempainpäivärahakaudella pidettävään omaan isyysvapaaseen. Ylen kyselyn mukaan Hallituksen perhevapaamalli nostaisi isien osuutta perhevapaista, vaikka mallissa ei enää äideistä ja isistä puhutakaan. Nykyinen malli voimaan, jolloin isille tuli yhteensä 54 päivää perhevapaata, joista 18 päivää saa pitää yhtä aikaa äidin kanssa. 8 6.3.2020 Keskustavaikuttajista 84 prosenttia on sitä mieltä, että puolue teki oikean ratkaisun lähtiessään hallitukseen
Komission vihreän kehityksen ohjelmassa on asetettu kovat tavoitteet, sillä liikenteen päästöjä on leikattava 90 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Eurooppalaisten liikennejärjestelmien kytkös omaamme väylien ja rahoituksen osalta ei ole vähäinen. Vaikuttaako tilanne hallituksen talousja työllisyyspolitiikkaan. Melkein saarivaltio Suomi tarvitsee jatkossakin hyvät lentoja merenkulkuyhteydet. Päästökaupan laajentaminen liikenteeseen on tervetullut avaus, mutta sitä ei saa tehdä Euroopan kilpailukyvyn kustannuksella niin, että reitit ja samalla päästöt siirtyvät muualle. Liikenteen murros ja tulevat ilmastoratkaisut on toteutettava oikeudenmukaisesti. Ilmastokysymykset valtaavat alaa myös liikenteen ja matkailun maailmassa. Koronaviruksella on ennakoitua suuremmat vaikutukset suomalaisyrityksiin ja talouteen. Millä toimialoilla vaikutukset ovat Suomessa suurimmat. Merkittävä joukko suomalaisyrityksiä on riippuvaisia kiinalaisten raaka-aineja komponenttitoimituksista, mikä tulee vaikuttamaan suomalaisiin teollisuusyrityksiin eri sektoreilla. Lisäksi eri tuotantoalojen logistiikkaketjuihin voi tulla katkoksia tehtaiden ollessa suljettuina eri maissa. Paikka avautui, kun brittimeppien lähtö parlamentista pisti valiokunnat uusiksi. Kohtuuhintaisen liikkumisen on oltava mahdollista kaikkialla Euroopassa, eikä päästötavoitteiden kiristäminen saa tarkoittaa syrjäseutujen asukkaiden elinolojen kurjistumista. Harvaan asutulle Suomelle on ratkaisevan tärkeää, että muutkin ympäristöystävälliset ratkaisut sallitaan. 6.3.2020 9 Täällä Bryssel Aloitin hiljattain uuden mielenkiintoisen tehtävän liikenneja matkailuvaliokunnan jäsenenä. Yksityisautoilu on maakunnille välttämättömyys tänään ja tulevaisuudessa, vaikka luovia julkisen liikenteen palveluratkaisuja voi syntyä maaseuduillekin. Autoilun osalta EU:n päättävissä elimissä uskotaan vahvasti sähkön voimaan. Syrjäisyys, pitkät etäisyydet ja harva asutus haastavat liikennejärjestelmäämme ihan eri volyymilla kuin keskeisimpiä jäsenmaita. EU:n liikennerahoitusta suunnataan jatkossa entistä vahvemmin raidehankkeisiin. Siirtyminen kestävään liikenteeseen on lähivuosien suuri haaste, sillä sektori vastaa neljäsosasta koko EU:n päästöistä. Koronavirus iskee myös talouteen Ju ssi N uk ari / Le hti ku va. Tarkkoja lukuja koronaviruksen vaikutuksista on vielä kuitenkin mahdotonta arvioida. Hallituksella on budjetissa käytettävissä 8,9 miljoonaa euroa arvaamattomiin menoihin, joihin myös koronaviruksen mahdollinen laajempi leviäminen voitaisiin laskea. Lisäksi lisätalousarvion kautta voitaisiin hakea lisää rahoitusta koronaviruksen vaikutusten hoitamiseen. Hallitus seuraa tilannetta aktiivisesti yhdessä viranomaisten kanssa. Tämä merkitsee uutta tiukempaa lainsäädäntöä merenkulkuun sekä tieja lentoliikenteeseen. Tämä on Suomelle mahdollisuus nyt, kun raiderahoitusta tarvitaan kotimaassa kolmeen ilmansuuntaan. Vaikutukset näkyvät erityisesti teollisuuden eri aloilla, jotka ovat riippuvaisia kansainvälisistä raaka-aineista sekä aineellisista toimituksista. Kannustimia pitää luoda myös biodieselin ja biokaasun käyttöön, sillä sähkön jakeluverkosto ei synny maaseudulle yhtä helposti kuin kaupunkeihin. Koronaviruksen vaikutus matkailuun ja turismiin on nähtävissä erityisesti Lapin alueella kansainvälisten vieraiden peruessa matkojaan. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Liikenteen murroksen on edettävä oikeudenmukaisesti Suoraan kysyen Millainen vaikutus nyt Euroopassakin leviävällä koronaviruksella on Suomen talouteen, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.). Vaikutukset matkailuun heijastuvat todennäköisesti myös ensi vuoden matkamyynteihin
Hietala keksi tarjota Fannia lukulemmikiksi jäätyään eläkkeelle. Eduskunnan puhemiesneuvosto antoi helmikuussa kansanedustajille uudistetun ohjeistuksen toiminnasta täysistunnoissa. Kirja pyrkii tarjoamaan välineitä nykyiseen vastakkainasettelujen aikakauteen, jossa jyrkkenevät mielipiteet ja kuplautuminen ovat jokapäiväisiä ilmiöitä. Yhdessä eläminen pitää kuitenkin tehdä mahdolliseksi ja turvalliseksi, vaikka sen sisällä elävät ihmiset jakavatkin hyvin erilaisia ja keskenään ristiriitaisia näkemyksiä, Saukkonen summaa. Into, 253 s. 10 6.3.2020 Ajassa Samuli Vänttilä Suomalainen keskusteluilmapiiri kaipaa konfliktinratkaisun ja sovittelun työkaluja, todetaan tuoreessa Miriam Attiaksen ja Jonna Kangasojan toimittamassa teoksessa Me ja ne. Hän auttaa lukijaa vain, jos tämä pyytää. – Lapset lukevat mielellään koiralle. Asiasta tiedotti Markus Lohi Facebookissa. Fannin SoveltuvuuS lukulemmikiksi varmistettiin ennen uran alkua Suomen Karvakaverien testeillä. Lisäksi on määriteltävä rajat, joiden ylittäminen suvaitsevaisuuden nimissä ei ole sallittua, hän kirjoittaa. Vajaat kymmenen vuotta toimineen yhdistyksen kautta koirat, kissat ja kanit vierailevat esimerkiksi laitoksissa, päiväkodeissa, kouluissa ja erilaisissa tapahtumissa. Fanni on saanut kuulla kaikenlaista Harry Potterista Aku Ankkaan. Välineitä vastakkainasettelujen aikaan. Se keskittyy tehtäväänsä korvat höröllä. – Tuntuu hienolta, että Fanni on voinut auttaa esimerkiksi lukihäiriöisiä lapsia. Se ei arvostele tai keskeytä. – Juha teki verstaassaan oikein mitoilla puisen lokerikon makeisille. Vastakkainasettelua voidaan purkaa meri alaranta-Saukko kerran kuuSSa kääpiösnautseri Fanni saa lukulemmikin liivin ylleen ja suuntaa Ylivieskan kirjastoon emäntänsä Maija Hietalan kanssa. Kärjistyneeseen tilanteeseen puuttumisella voidaan tekijöiden mukaan estää jopa yhteiskuntarauhan järkkymistä. Sipilä nikkaroi karkkikätkön. – On luotava instituutioita ja mekanismeja, joilla tätä monimuotoisuuden pimeää puolta pidetään aisoissa. tulee sijoittaa (edustajien pöytien) laatikoihin, ohjeessa linjataan. Tekijöiden mukaan polarisaatioon ja tulehtuneeseen keskusteluilmapiiriin voidaan puuttua, kun ilmiöt tunnistetaan. Lukulemmikki kuuntelee korvat hörössä eikä arvostele Lukulemmikki Fanni on ilahduttanut emäntänsä Maija Hietalan kanssa lapsia ja vanhuksia myös hoitokodeissa ja kouluissa. Fanni asettuu patjalleen rauhalliseksi järjestettyyn soppeen ja ryhtyy töihin. Tunnin aikana hänen vastaanotolleen saapuu vuorollaan neljä lasta itse valitsemansa kirjan kanssa. Miriam Attias ja Jonna Kangasoja: Me ja ne. M ark us H utt un en riSto luodonpää eduSkunnaSta löytyy tätä nykyä epävirallinen karkkikätkö. – Makeispussit tms. Keskeisimpiä keinoja ovat muun muassa maltillisen keskitien vahvistaminen ja kaksinapaisen me vastaan ne -kulttuurin purkaminen. Sijoitimme sen minun ja Juhan väliin Arton pöytälaatikkoon. Nyt pysyy sokeritasapaino pitkissäkin istunnoissa kohdallaan, Lohi kirjoitti. ”Karkkiosuuskuntaan” kuuluvat keskustaedustajat Markus Lohi, Arto Pirttilahti ja Juha Sipilä. Moni sellainenkin, joka ei muualla suostu lukemaan, lukee Fannille, Hietala kertoo. Hietala istuu hiljaa lähettyvillä. Kirjallinen ohje sisältää myös maininnan makeisten oikeaoppisesta sijoittelusta. Tai johdattavat kirjastoissa lukemisen maailmaan kuten Fanni. – Eläimen on oltava rauhallinen ja sopeuduttava erilaisiin paikkoihin, tilanteisiin ja ihmisiin, Hietala kertoo. Karvakaverit järjestää säännöllisesti soveltuvuustestejä eri puolilla Suomea. Politiikan tutkija Pasi Saukkonen muistuttaa kirjassa, ettei kaikkia erimielisyyksiä tai vastakkainasetteluja pidä edes yrittää purkaa, sillä yhteiskunta ei koskaan voi olla ideaalisen yksimielinen yhteisö. Kaksikko suosittelee vapaaehtoistyötä muillekin
6.3.2020 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n Olet keskustan keski-POhjanmaan Piirin tuOre PuheenjOhtaja. Timo Pärkkä Kuva ja äänestysnumero lehteen, siinä eväät Eurajoella uhmattiin trendejä ja rakennettiin uusi kyläkoulu – ”Kun tarjoamme lapsiperheille lähipalveluita, meille muuttaa uutta väkeä” (22.2.2020). teksti: risto luodonpää Kuka olet. Olet kOtikuntasi halsuan ääniharaVa. miten temPPu Oli kuntaVaalien ensikertalaiselle mahdOllinen ja millä eVäillä se tehtiin. Jousimies on pimeimmän keskitalven merkki. Olet tOiminut kunnanhallituksen PuheenjOhtajana kOlme VuOtta. Kun olen kiertänyt valintani jälkeen kenttää, olen saanut hyvän vastaanoton kaikkialla. VOitit VastaehdOkkaasi Piia rautiOlan äänin 22–20. Niinpä tunnistan itsessäni merkin valoisuuden, optimistisuuden ja elämänilon. Voisi sanoa, että kertarytinä puhutteli nuoria ainaisen kitinän sijaan veroäyriasiassa. Uskon, että niin olisi saanut Piiakin. mitä tiukka tulOs kertOO Piirin tämänhetkisestä tilanteesta. OnkO asiOilla yhteyttä keskenään Vai OnkO kyseessä Pelkkä sattuma. mitä se kertOO sinusta. Golf alkoi pitkälti sattumalta. halsualla On suOmen nuOrin kunnanValtuustO ja Valtakunnan kOrkein VerOäyri. On hienoa, että keskustan listoilta nousi useampia alle 30-vuotiaita päättämään yhteisistä asioista. Rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta nuoremmastakin polvesta löytyy! Valtuustossa on hyvä ikäjakauma. Varsinaista kampanjointia en tehnyt. Luulen, että valitsen luonnostaan toivon epätoivon sijaan. Golfissa toteutuu keskustalainen itsensä kehittämisen ajatus täydellisesti! Niin fyysisellä, teknisellä kuin henkisellä puolella – ja rajoja kehittymiselle ei ole. Olet innOkas gOlfaaja ja työskennellyt myös kentillä käytettäVän teknOlOgian kehittäjänä. Paluumuuttajana oli mukava huomata, että vuodet maailmalla eivät olleet pyyhkineet minua halsualaisten mielistä. Keskipohjalaiset näkevät oman piirin tärkeänä. Kun ensimmäisen kerran kokeilin, hurahdin aika lujasti. miksi Olet Valinnut gOlfin ja miten se sOPii keskustalaisen kuntaPäättäjän imagOOn. Saatiin kaksi hyvää ehdokasta, joilla kummallakin oli vankka kannatus. Kun Halsua on perinteinen pesäpallopitäjä, niin ilmeisesti siirtyminen golfiin tapahtui juuri siinä vaiheessa, kun en enää olisi osunut liikkuvaan palloon! Olet hOrOskOOPPimerkiltäsi jOusimies. Kuva ja äänestysnumero lehteen, siinä eväät kaikessa karuudessaan
Jari Laukkanen. 12 6.3.2020 Viime vuosina on kiistelty lähinnä perustuslain tulkinnasta merkittävissä yhteiskunnallisissa uudistuksissa
Presidentin häätäminen EU-pöydistä ei ole silti täysin ongelmatonta. Polemiikkia on syntynyt lähinnä, kun valiokunnan käyttämät valtiosääntötuntijat bloggaavat ja somettavat kantojaan asioihin aktiivisesti, jolloin politiikan ja juridiikan herkkä suhde voi vaarantua. Vuoden 1919 hallitusmuotoon ja vuoden 1928 valtiopäiväjärjestykseen yhä vahvasti nojaavalla perustuslailla tullaan kuitenkin luultavasti toimeen vielä pitkään – jos suomalainen yhteiskuntamalli ja demokratia pysyvät terveinä ja pitävät pintansa muuten. Täysin kitkatta ei selvittykään, kun Halonen jatkoi osallistumista EU:n huippukokouksiin edeltäjänsä Martti Ahtisaaren tavoin. Sellaisia voisivat hänen mukaansa olla esimerkiksi maakuntien verotusoikeus, kansalaisaloitteen eduskuntakäsittelyn jatkamisen mahdollistaminen eduskuntavaalien yli tai eduskunnan varapuhemiesten lukumäärän nostaminen. Talousvaikuttaja Björn Wahlroos puolestaan laati pari vuotta sitten pamfletin, jossa hän arvosteli muun muassa poliittisten arvokysymysten pohtimista perustuslakijuridiikkana. Halonen antoi asiassa periksi ja lopetti Brysselin-matkailunsa. Viime vuosina perustuslakia ja sen tulkintaa on haastettu kuitenkin juuri oikealta laidalta, osin ideologisilta tuoksahtavin perustein. Perustuslakivaliokunnan hygieniaa on yritetty sinänsä varjella huolella. Takavuosina perustuslakia puolusti tiukasti erityisesti konservatiivinen laitaoikeisto, jonka nokkamies Georg C. maaliskuuta 2000, samana päivänä kun presidentti Tarja Halonen vannoi virkavalansa. Kun perustuslakivaliokunta on useaan kertaan torjunut yrityksiä sosiaalija terveyspalvelujen uudistamiseksi, syytöksiä on sinkoillut niin liian ahtaasta tulkinnasta, asiantuntijavaltaan alistumisesta kuin politisoitumisestakin. Hidénin mukaan erilaisia perustuslain muuttamista vaativia uudistuksia voi silti olla edessä. Ison remontin tarvetta ei näy, mutta kiistely tulkinnasta jatkuu.. Niin sanottu lautaskiista ratkesi vasta, kun pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) tulkitsi EU:n Lissabonin sopimuksen muuttavan tilanteen ja Eurooppa-neuvoston kokousten kuuluvan vain pääministerille, koska päätöksiltä edellytetään parlamentaarista pohjaa. Halosen presidenttikaudesta tuli uudistukselle myös eräänlainen sisäänajojakso. PerusTuslain uudistustarpeita viime keväänä selvittänyt valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidén ei sellaisia raportissaan löytänyt. 6.3.2020 13 Talvella 20 vuotta sitten postilaatikoihin putkahti terveisiä valtiovallalta. Unioni tekee myös yhteistä ulkopolitiikkaa ja päättää esimerkiksi Venäjään kohdistuvista pakotteista. Hidén ei nähnyt mitään syytä myöskään korvata hyvin toimivaa perustuslakivaliokuntaa yksittäistapauksia jälkikäteen ratkovalla perustuslakituomioistuimella. Esimerkiksi entinen kokoomuslainen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi on halunnut kumota perustuslain 124 §:n, joka rajoittaa julkisten tehtävien siirtoa muille kuin viranomaisille. Ongelmaan on pyritty vastaamaan hyvällä yhteistyöllä ja tiedonkululla instituutioiden välillä. Uudistus tuli voimaan 1. viime vuosina on kiistelty lähinnä perustuslain tulkinnasta merkittävissä yhteiskunnallisissa uudistuksissa. Pitävällä pohjalla Uutisanalyysi Pekka Pohjolainen Uusi perustuslaki tuli voimaan 20 vuotta sitten. Toistaiseksi painetta tähän ei kuitenkaan näytä juuri olevan. Perustuslakiin tehtiin myöhemmin linjausta vastaava muutos ja presidentin valtaoikeuksia kavennettiin hieman muutenkin. Ehrnrooth kertoi jopa kaartaneensa eduskunnassa niin oikealle, että näki Taisto Sinisalon selän. Asiantuntijoillakin on tietenkin sananvapautensa. Sitä, miten uusi presidentti ja instituutio mahtuisivat entistä ahtaampiin raameihinsa, myös vahdittiin tarkkaan. Jos EU:n rooli turvallisuusyhteisönä kuitenkin tuntuvasti kasvaa, voi presidentinkin asema EU-pöydissä nousta uudelleen keskusteluun. Kuten perustuslakivaliokunnan entinen keskustalainen varapuheenjohtaja Tapani Tölli on kuitenkin todennut, juridiikan viitta päällä ei pidä tuoda poliittista tulkintaa perustuslakiin – eikä poliittisille ratkaisuille keksiä oikeustieteellisiä perusteita. Pieneen siniseen kirjaan oli koottu maan uusi yhtenäinen perustuslaki
Turvetta käytetään myös lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. – Turpeen paras käyttötarkoitus ilmaston ja ympäristön näkökulmasta on olla suossa osana toimivaa ekosysteemiä, kuului järjestön kannanotto. Toivon, että hallituskumppanit kunnioittavat tässäkin tapauksessa hallitusohjelmaa, hän kuittaa spekulaatiot ylimääräisten veroratkaisujen mahdollisuudesta. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä taas on sulaa haihattelua edes tavoitella turpeelle uusia käyttömuotoja. Lakon aikana sahoilla ei muodostunut haketta eikä puruja, mutta kodit on pidettävä lämpiminä jollain keinolla. – Päästökauppa sen on jo käytännössä puolittanut, hän toteaa. Poliittisesti turpeen asema on tällä hetkellä melkoisessa pattitilanteessa. Vuonna 2018 Suomen kokonaispäästöistä turpeen osuus oli vähän yli 10 prosenttia. Toimialapäällikkö Hannu Salon mukaan olisi ollut aika outoa, jos juuri nyt olisi lähdetty uusien kieltojen tai rajoitusten linjalle. – Työllisyyttä korostetaan puheissa jatkuvasti. – Kukaan ei tunnu tällä hetkellä kantavan huolta suomalaisesta metsäteollisuudesta. Turpeen verotusta käsitellään osana energiaverotuksen uudistusta.” Hallituksen helmikuisen ilmastokokouksen turvelinjaukseen oltiin toisaalla enemmän, toisaalla vähemmän tyytyväisiä. Turvetuotannon puolustajaksi leimautuneen keskustan silmissä ilmastokokouksen antia voisi kutsua torjuntavoitoksi. Voimalaitokset joutuivat lisäämään turpeen Turpeen energiakäyttö vähenee hitaasti mutta varmasti kohti 2030-lukua turve Suurien tunteiden TeksTi: RisTo Luodonpää Pe tra Pö yliö. Kuitupuulle löytyy kyllä parempaakin käyttöä. HuoltoVarmuuden merkityksestä saatiin hyvä osoitus vastikään mekaanisen metsäteollisuuden lakon yhteydessä. Siinä he vaativat nopeaa päätöstä turpeen energiakäytöstä luopumisesta. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hannu Hoskonen (kesk.) on vakuuttunut, että hallitusohjelman tavoite turpeen energiakäytön puolittamisesta toteutuu jo nykyisillä toimenpiteillä. Suomessa on Hoskosen mukaan tälläkin hetkellä satoja voimalaitoksia, jotka polttavat kattiloissaan turvetta. Tästä huolimatta miljoonan suomalaisen kotia, koulua ja työpaikkaa lämmitetään turpeen avulla. Helposti varastoituvana polttoaineena turpeen merkitystä ei voi väheksyä myöskään huoltovarmuuden turvaajana, hän summaa. 14 6.3.2020 Ilmiöt ”Perustetaan turvealan laajapohjainen työryhmä selvittämään keinot, joilla turpeen käyttö suuntautuu hallitulla tavalla polton sijasta korkeamman jalostusasteen innovatiivisiin tuotteisiin. Työryhmän tulee esittää keinoja, joilla muutos tapahtuu alueellisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisimmalla tavalla. Jotkut tahot odottivat hallitukselta huomattavasti radikaalimpia ratkaisuja. Hallituspuolueiden nuorisojärjestöt, joukossa myös keskustanuoret, pistivät jo etukäteen lusikkansa soppaan yhteisellä kannanotollaan. Hoskosen mielestä julkisuudessa väläytellyt monimutkaiset veromallit eivät tuo tavoitetta yhtään lähemmäksi. – EU:n energiaverodirektiiviesityksen pitäisi valmistua kesäkuussa 2021, ja päästökauppakin on viimein saatu toimimaan toivotulla tavalla. Jos turve yhtäkkiä kiellettäisiin, niin pitää kysyä, että mitä tilalle. – Turpeen verotus valmistellaan syksyyn mennessä virkamiestyönä osana energiaverotuksen uudistusta. KoKo bioenergia-alan tuotantoketjua edustava Bioenergia ry seisoo niin ikään vahvasti nykyisten turvelinjausten takana
Suomalaiset olettavat, että 17 prosenttia kaikista soista on turvetuotannossa, kun tosiasiassa energiaturvekäytössä niistä on vain 0,6 prosenttia. TJ. Tampereen kaupunki on asettanut omalle energialaitokselleen vielä kovemman tavoitteen. Mutta olen monille poliitikoille luvannut maksaa viisikymppisen, jos puolittuminen ei toteudu jo siihen mennessä, hän naurahtaa. Helsingin yliopiston tutkija Paavo Ojanen kiteytti Ylen haastattelussa tilanteen osuvasti. Päästöjä pitäisi vähentää 89 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Myös turpeen osuus kaikesta energiantuotannosta arvioidaan reilusti yläkanttiin. Ti la st ok es ku s Jos turve yhtäkkiä kiellettäisiin, niin pitää kysyä, että mitä tilalle. Senkin takia on tärkeää, että turve tulee olemaan edelleen yksi vaihtoehto muiden joukossa. Ilmiö kuitenkin havainnollistaa, kuinka tärkeää energiantuotannossa on huoltovarmuus. 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 Energiaturpeen käyttö Sääolot lisäsivät turpeen kulutusta. Nykyinen vauhti riittää asiantuntijan mukaan helposti varmistamaan tavoitteen saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä liikutaan jo neljän prosentin tuntumassa. Salo itse uskoo jopa huomattavasti nopeampaan aikatauluun. Niille on energialiiketoimintayksikön johtajan Jukka Jorosen mukaan olemassa selvä syy. Äkilliset muutokset turpeen verokohtelussa heijastuisivat pahiten maaseudun ja pienten kuntien omistamien energialaitosten toimintaan. Virallisten kyselytutkimusten mukaan turpeeseen suhtautuminen on pitkälti perua mielikuvista. – Esimerkkinä voidaan ajatella vaikkapa Halsuan kuntaa, joka vastikään nosti veroprosenttinsa ennätyslukemiin. Bioenergia ry:n Hannu Salon mukaan kustannukset kaatuisivat omistajakuntien ja viime kädessä veronmaksajien kontolle. Hannu Salo arvioi, että viime vuonna pudotus olisi ollut peräti parinkymmenen prosentin luokkaa edellisvuoteen verrattuna. Vuosi 2018 olikin ainoa poikkeus vuosittain laskeneessa turpeen käytössä, Salo muistuttaa. Puolittuminen voisi olla hänen mukaansa mahdollista jo vuonna 2025. TurveTTa ei Jorosen mukaan tulla kokonaan hylkäämään valikoimista, vaikka muiden materiaalien käyttö tulisikin jatkossa halvemmaksi. Lämpölaitoksen vanha kattila vaatii turvetta vähintään puolet, mutta parin vuoden päästä valmistuva uusi toimii sataprosenttisesti muilla raaka-aineilla. – Toki se hetkellisesti lisää päästöjä. – Puuhun perustuva ja korjuun yhteydessä saatava biomassa on se polttoaine, jonka osuus tulee kasvamaan merkittävästi. – Ennakointi voi joskus tapahtua joipa tuntien tarkkuudella. Tampereen Sähkölaitos Oy tuottaa tällä hetkellä kaukolämmöstä 23 prosenttia ja sähköstäkin 18 prosenttia turpeen avulla. Olennaisin viesti ilmastopolitiikan kannalta on kuitenkin se, että turpeen energiakäyttö vähenee koko ajan. Jos turpeen poltto yhtäkkiä lopetettaisiin, niin se lisäisi paineita kunnalisveron nostoon, Salo laskee. – Kyse on tekniikasta. – Olen itse tuolloin jo eläkkeellä. Lukemat ovat yli valtakunnallisen keskiarvon. – Siihen vaikutti toki 2018 keväällä säiden takia sattunut kulutuspiikki. Uusiutuvat energialähteet valtaavat jatkossa yhä enemmän markkinoita. 6.3.2020 15 käyttöä polttoaineena, koska sitä voidaan myös toimittaa nopeasti. Kun aikanaan siirrytään energiaturpeesta muihin energianlähteisiin, täytyy varmistaa, ettei tuotanto tule liian riippuvaiseksi yhden toimialan sivutuotteista, hän muistutti. Samoin puhutaan geotermisesta energiasta, joka on osittain sama asia kuin maalämpö, hän toteaa. Joronen uskoo, että ilmastotavoitteet pystytään saavuttamaan, kun turpeen osuus vähenee luonnollista tietä. – Sähkölaitosten pitää tarkasti ennakoida, mitä milloinkin on järkevää polttaa, mitä arvoja asiakkaat korostavat ja mikä tulee olemaan päästöoikeuksien hinta
Koronavirusepidemia on aiheuttanut syöksyn maailman pörssikursseissa. Intian pääkaupungin Delhin viimeviikkoisissa mellakoissa kuoli yli 30 ja haavoittui yli 200 ihmistä. Pörssikurssit syöksyvät. Laki nopeuttaa kansalaisuuden saamista Afganistanista, Bangladeshista ja Pakistanista tuleville siirtolaisille, mutta ei muslimeille. Maanantaihin mennessä virus oli todettu noin 90 000 ihmisellä ja yli 3 000 ihmistä oli kuollut. Joukossa oli syyrialaisia, iranilaisia, irakilaisia, marokkolaisia ja pakistanilaisia. Kreikan mukaan viikonloppuna ainakin 10 000 ihmistä yritti ylittää rajan laittomasti. Koonnut: Katariina lanKinen Andrea Pattaro / Lehtikuva / AFP. korona levisi eurooPPaan. Koronavirus jatkaa leviämistään Kiinan ulkopuolella. Turkki kertoi viime viikolla avaavansa portit Eurooppaan. Euroopassa suurin tartuntarypäs on ollut Pohjois-Italiassa, josta tauti on levinnyt muualle Eurooppaan, myös Suomeen. 16 6.3.2020 Maailman kuvat Pakolaiset liikkeellä. Euroopan ja Yhdysvaltojen pörsseissä alkanut koronavirushermoilu sai jatkoa Aasiassa ja Australiassa, joiden osakemarkkinat ottivat vastaan iskun Yhdysvaltojen markkinoiden sekasorrosta. Sadattuhannet siviilit ovat paenneet Syyrian Idlibin kiihtyviä taisteluita. Mellakat alkoivat, kun hindunationalistiset ryhmät yrittivät estää muslimeita järjestämästä uutta kansalaisuuslakia vastustavaa protestia. Yhdysvalloissa markkinatilanne on ollut aiemmin epätavallisen vahva, joten käänteen tultua myös sukellus on syvä. Mellakointia Delhissä. Turkissa on jo nyt noin 3,6 miljoonaa sotaa paennutta syyrialaista
6.3.2020 17 EnglantilaisEt ovat tunnettuja ainakin kahdesta asiasta – säästä puhumisesta small talkin osana ja ainaisesta sateesta. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Puhutaanko säästä. Tulvat alkoivat täällä sattumalta juuri joulukuisten parlamenttivaalien alla, jolloin puolueen puheenjohtajat olivat tuttu näky tulvien koettelemilla alueilla. Uudisrakennetuista taloista yksi kymmenestä on tulvariskialueella, mutta tässä on alueellisia eroja. Paikalliset pohtivatkin, mistä tulvatilanne johtuu – onko kyseessä ilmastonmuutoksen aiheuttama ongelma vai johtuisiko tämä osaksi myös maan vanhentuvasta infrastruktuurista. täällä Lontoon lähellä tilanne ei onneksi ole niin vakava kuin esimerkiksi Walesissa tai Pohjois-Englannissa, mutta pienemmässä mittakaavassa tulvat aiheuttavat ongelmia täälläkin. Talokaupoissa täytyy toki selvittää, sijaitseeko talo tulva-alueella, mutta edes aiemmin tulvinut talo ei sinänsä tarkoita sitä, etteikö se menisi kaupaksi. Työmatkat muuttuvat kaaokseksi heti, kun teitä suljetaan tai junia perutaan. Parin viimeisen kuukauden aikana myrskyt ovat pahentaneet tilannetta ja osassa maata on satanut yhden päivän aikana saman verran vettä kuin yleensä koko helmikuun aikana. tulviEn EstämisEssä ei auta myöskään se, että täällä rakennetaan edelleen taloja jopa korkean tulvariskin alueelle. Poliitikoille nämä eivät ole helppoja asioita. brexitin jälkeen. Viimeisten kuukausien aikana säästä on riittänyt puhumista useiden myrskyjen vuoksi. Esimerkiksi oman kuntani alueella tulva-alueelle on rakennettu viimeisen kolmen vuoden aikana 14 prosenttia taloista. Paikallisen ympäristöviraston mukaan seuraavien 50 vuoden ajan tarvittaisiin yhden miljardin vuotuinen panostus ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien kuten tulvien estämiseen. Nyt viimeisimpien tulvien aikana vastavalittu pääministeri Boris Johnson on saanut kritiikkiä siitä, ettei hän ole valintansa jälkeen vieraillut tuhoalueilla. Jopa täällä Etelä-Englannissa on sääennuste viimeiset pari viikkoa luvannut jatkuvasti tulvariskiä. Ympäristövirasto onkin yrittänyt herätellä poliitikkoja sen suhteen, pitäisikö talojen rakentamista näille alueille ainakin vähentää ja tulisiko ihmisten joissain paikoissa jopa muuttaa pois varmojen tulvien alta. Onneksi oma taloni on mäen päällä, joten tulvan vaaraa ei pitäisi olla *koputtaa puuta*
18 6.3.2020 Meri AlArAntA-SAukko 1970-luvulta peräisin olevan lunastuslain vaikutuksia on puitu mediassa viime viikkoina. Uusi laki on tarkoitus tuoda eduskuntaan syksyllä. Aika usein käy niin, että korvaukset jäävät hakematta, koska prosessi koetaan hankalaksi. MTK:n lakimies Leena Kristeri kertoo, että monet maanomistajat ovat ottaneet häneen huolestuneina yhteyttä. Oikeusministeriö viimeistelee hallituksen esitystä uudeksi lunastuslaiksi Maanomistajan omaisuudensuojaa vahvistetaan Perustuslain takaama omaisuuden suoja ei tällä hetkellä aina toteudu. – Näissä laeissa toteutetaan omaisuuden minimisuojaa. – Aiheesta tehdyissä selvityksissä on todettu, ettei perustuslain takaama omaisuuden suoja tällä hetkellä aina toteudu. maanomistajan oikeusturvan kannalta tilannetta hankaloittaa entisestään lunastusprosessin kaksivaiheisuus. Sh utt ers to ck. Ensin ratkaistaan, onko kunnalla lunastusoikeutta ja vasta sitä seuraavassa lunastustoimituksessa määritellään korvaus. – Tämä asia olisi tarkemmin säädettävä laissa, Kristeri sanoo. – Pelätään, milloin lunastuksen koura iskee, vaikkei sellaista olisi kunnasta esitettykään, Kristeri toteaa. Tätä on ollut havaittavissa erityisesti kasvukeskusten liepeillä. Julkisuudessa on käsitelty kuntien raakamaan lunastuksiin liittyviä tapauksia, joissa alueen todellinen markkinahinta on selvinnyt muuta kautta esimerkiksi kunnan ja rakentajan solmiman esisopimuksen tai yksityisten välisen kaupan myötä. Maaja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan keskusta haluaa uudistaa lunastuslakia siten, että maanomistajan omaisuudensuoja vahvistuu. Kristeri muistuttaa , että maanomistajalla pitäisi olla kaikissa lunastustilanteissa oikeus täyteen korvaukseen. – Tämä hinta ei kuitenkaan ole sama kuin lunastushinta eikä varsinkaan sama kuin kunnan tarjoama korvaus, Kristeri painottaa. Maanomistajan näkökulmasta olisi selkeää, että korvauskynnykset olisi määritelty yksiselitteisesti. – Omaisuudensuoja on tärkeä perusoikeus, jota on kunnioitettava, Leppä painottaa. Käytännössä se tarkoittaa, että korvauksella pitää pystyä hankkimaan vastaavalta alueelta samanlainen omaisuus. Parhaillaan uudistuksen alla ovat myös maankäyttöja rakennuslaki sekä luonnonsuojelulaki, ja niissäkin omaisuuden suoja kaipaisi Kristerin mukaan vahvistamista. Hänen mielestään omaisuudelle olisi annettava muutenkin lainsäädännössä nykyistä suurempi arvo. On epäselvää, milloin maankäytön rajoituksista voi saada korvauksia ja mistä niitä voi hakea. Kristerin mukaan tämän vuoksi oikeuskäytännössä ei päästä arvioimaan sitä, onko kunnilla oikeus pakkolunastaa maita myös ansaintatarkoituksessa. Hänen mukaansa lunastuslaki kaipaa kiireellistä uudistamista juuri omaisuudensuojaa koskevilta osilta. Maaja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK on ollut huolissaan kuntien aiempaa hanakammasta pakkolunastusoikeuden käytöstä maanhankinnassa
Euroopan parlamentissa hän on uusi tekijä, joka haluaa tehdä kotiläksyt hyvin – ja jatkaa ”pekkarointia”. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko, kuvAT: euroopAn pArlAMenTin kuvApAlvelu. 6.3.2020 19 Pekkaroija Brysselissä Henkilö Mauri Pekkarinen on loistanut Suomen poliittisen taivaan tähtenä vuosikymmeniä
– Pojat olivat silloin lukiossa. Nyt hän on täysistunnoista vielä kauempana, mutta ei ainakaan itse ikävöi eduskuntaan. Työrytmikin on erilainen, mutta asiat ovat tuttuja. Onko pakko kysyä, mikä on pitkän avioliiton ja hyvien perhesuhteiden salaisuus olosuhteissa, joissa on oltu paljon eri osoitteissa. Myös edustajakollegat ovat moneen kertaan nimenneet hänet tehokkaimmaksi poliitikoksi. Kymmenen lastenlasta vilahtelevat puheen lomassa tuon tuosta. Esimerkkinä Pekkarinen mainitsee metsät, joiden kestävä käyttö parhaimmillaan auttaa päästöjen vähentämisessä. Pekkarinen miettii vastausta tovin. – En totisesti, Pekkarinen puuskahtaa. Moninkertaisen ministerin ja 40 vuotta eduskunnassa vaikuttaneen keskustakonkarin arki muuttui viime keväänä, kun suomalaiset valitsivat hänet europarlamentaarikoksi. Suomen Akatemian vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessa Pekkarinen noteerattiin edellisen vuosikymmenen vaikutusvaltaisimmaksi ministeriksi. Käsillä on useita isoja asioita, mutta yksi lyö läpi kaiken: ilmastokysymys. Kotiasiat on hoidettu Raijan ehdoilla, Pekkarinen myöntää. Kun hän viime vaalikaudella toimi puhemiehenä, monet kaipasivat suuren salin keskusteluihin hänen nokkelasti ja tarvittaessa terävästi heiluvaa sanansäiläänsä. Toinenkin etu kodin ja työpaikan läheisestä sijainnista on. Siitä hän vähitellen ajautui eri tehtävien kautta politiikkaan ja tuli lopulta valituksi eduskuntaan peräti kymmenen kertaa aina suurella äänimäärällä. – Itse olen aina toiminut saman filosofian pohjalta. Pekkarisen ura on ollut värikäs ja kannatus vahvaa. Seuraavalla ministerikaudella tyttöjen ollessa teini-ikäisiä, oli helpompaa. Keltanokka tai ei, Pekkarisen kontolle on jo nyt langennut merkittävä metsästrategian valmistelua koskevan raportin laatiminen teollisuus-, tutkimusja energiavaliokunnan (ITRE) näkökulmasta ajankohtaisiin metsäja energaiteollisuutta koskeviin Green Dealin suunnitelmiin. Vaarana on, että aletaan suojella tavalla, joka on haitaksi ilmastolle. Se Vaarana on, että aletaan suojella tavalla, joka onkin haitaksi ilmastolle.. – Voin tästä tarkistaa, ovatko avustajat töissä, hän naurahtaa. Ääniä kasaantui liki 70 000. 20 6.3.2020 on harvinaisen seesteinen, aurinkoista päivää enteilevä. Tärkeää on myös, että isot ratkaisut tehdään yhdessä ja pidetään yhteyttä jatkuvasti. Tilanne on vähän sama kuin aikoinaan finanssikriisin pyörteissä: mistään muusta ei puhuta. Vaimon suuruus oli ratkaiseva tekijä, hän kehaisee taas. Sen lanseerasi aikoinaan Iiro Viinanen (kok.) eikä välttämättä hyvässä mielessä. Pekkarinen muistuttaa, että tuholaiset söivät viime vuonna Keski-Euroopassa 82 miljoonaa kuutiota puuta. – On syntymässä kilpajuoksu, jossa jokainen pyrkii keksimään muita kovempia juttuja. Yhteiset pelisäännöt ja luottamus ovat kaiken perusta. Yli kahdeksan vuoden ajan hän osallistui säännöllisesti ministerineuvoston kokouksiin. – Saatan siksi tuntea asioita vähän keskimääräistä aloittelijaa paremmin, mutta olen silti täällä keltanokka ja päättänyt käyttää ensimmäisen vuoden perehtymiseen. Silloin kävi ainoan kerran niin, että Pekkarinen valvoi työasioiden vuoksi koko yön. En ehtinyt olla heidän kanssaan riittävästi. – Kun Raija on täällä käymässä, hän voi parvekkeelta huutaa minut syömään, Pekkarinen viittaa vaimoonsa. – On tämä tietysti elinympäristönä uusi, vaikka olenkin tottunut asumaan viikot poissa kotoa. Suurimman kunnian perheonnesta Pekkarinen antaa vaimolle. Alun perin urheilijanuorukainen haaveili työstä talouselämän parissa, mutta yliopistoaikoina ääristalinistien vahva vyörytys ajoi hänet tekemään keskitien opiskelijapolitiikkaa. Koko suku asuu Jyväskylässä lähellä toisiaan ja kokoontuu viikonloppuisin Pekkaristen vapaa-ajan kotiin Päijänteen rannalle. Kasvoilla lainehtivat lämpö ja ylpeys, kun hän kertoo jälkipolven harrastuksista ja urapoluista. Pekkarinen laittaa kahvin valumaan pinkkiin keittimeen. Perhe on Pekkariselle selvästi tärkeä. – Soitan vaimolle joka päivä. Olen vastannut samoista teemoista ministerinä ja tunsin valmiiksi monet nykyisistä työtovereistani. Paineet olivat hurjat paitsi talouskurimuksen vuoksi, myös Venäjällä puuhatun vallankumouksen ja sen aiheuttaman pakolaisuhan takia. Euroopan parlamentissa riittää haasteita. Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen avaa kaupunkiasuntonsa parvekkeen oven ja kurkistaa siitä kadun toisella puolella häämöttäviin työhuoneensa ikkunoihin. – Oli se rankkaa. Vain kahdesti näiden vuosikymmenten aikana puhelinsoitto on jäänyt väliin. Esko Ahon hallituskausi on jäänyt mietityttämään erityisen haastavana aikana. Aluepoliittisen valiokunnan varaedustajana hän seuraa aluekehitysrahojen oikeudenmukaista kohdentumista. Pekkarinen pyöri nykyisellä työmaallaan jo 1990-luvulla sisäministerin ominaisuudessa, kun Suomi neuvotteli unioniin liittymisestä. – Perehdyn asioihin hyvin ja pyrin sitten viemään niitä eteenpäin oman maakunnan ja Suomen etua silmällä pitäen. Eurovaalit osoittivat, että Pekkarista arvostetaan ympäri Suomen. Pekkarinen tunnetaan myös taitavana ja ärhäkkänä puhujana. – Pikkutytöt antoivat tämän papalle, Pekkarinen myhäilee. Pekkarinen korostaa teeman olevan tärkeä, mutta pahoittelee keskustelun yksisilmäisyyttä. Jotain kertoo sekin, että ”pekkarointi” on vakiintunut termiksi, jolla tarkoitetaan lujaa oman kotiseudun puolenpitämistä. Hän huomauttaa, että Euroopan parlamentissa lähes kaikki pitävät onnistumisen mittarina sitä, miten hyvin ovat kyenneet pitämään kotimaansa puolta. – Se näkyy vielä nykyäänkin. – Puusta saadaan muun muassa raaka-aineita, joilla voidaan korvata fossiilisia materiaaleja. – On jouduttu menemään monessa minun ehdoillani. Pekkarinen itse kokee sen kuitenkin kunniaksi