KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / HELMIKUU 2021 / 9,90 € Ajassa KYSELY: VIHREIDEN VENKOILU MENI IHON ALLE Ilmiöt MAASEUDUN VALOKUITUHANKKEET VAUHDISSA Kirjat SUOMALAISET NEUVOSTOLIITON TYÖMAILLA SUMUSSA LUOTSINA KORONAYrittäjien hätä vei Mika Lintilän kolmen kuukauden työputkeen
facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! 5.2. 2021 Iltahämärän laskeuduttua Iltahämärän laskeuduttua Mihin haihtui usko liberaalin demokratian voittokulkuun. 24. s
11 Kuka olet. 48 Kunnon kepulainen Tekohengitys ei auta Helsingin keskustaa, sanoo Harriet Lonka s. Kajaanilainen Toivo Niemelä on keskustalaisten luottokuski s. Tuleva piispa Mari Leppänen kävi kuntapolitiikan korkeakoulun s. Antti Kurvinen s. 12 Näiden vaalien tosiasiallinen pääkysymys on: hajauttaminen vai keskittäminen. 47. 30 Henkilö Kun yhteistä kieltä ei löydy Vihreiden ja keskustan nokittelu hallituksessa jatkuu s
Oma totuus on aina ainoa oikea. Viha ja viholliskuvat, joita verkkokeskusteluissa luodaan päättäjiä kohtaan, ovat vaaran merkkejä. Näissä kanavissa ääriajattelulle alttiit henkilöt löytävät helposti toisensa ja meno on sen mukaista. Tästä syytä heitä voi mustamaalata ja haukkua häpeilemättä. Samaan kategoriaan kuuluvat myös puolueiden toimitiloihin maakunnissa kohdistuneet ilkivallanteot. Maltillisella ja yhteisymmärrykseen tähtäävän politiikan ansioista puolue on onnistunut sammuttamaan historian saatossa monta roihuavaa pesäkettä. Varoittavia esimerkkejä löytyy niin USA:sta, Brasiliasta kuin Euroopastakin. Samanlaista henkeä näkyy myös Suomessa – onneksi vielä pienemmässä mittakaavassa. Vihamielisyys muita poliittisia ryhmiä ja toimijoita kohtaan on siirtymässä hiljalleen verkon keskustelualustoilta kaduille. Samanlaista hurmoshenkisyyttä on nähtävissä joskus myös vihreiden somekäyttäytymisessä. Keskustan ei ole tarvinnut poiketa yhteistyötä korostavalta linjalta. Politiikan toimijoissa on eroja. Maltillisen politiikan teon rinnalle on noussut yhä enemmän räyhähenkisiä toimijoita, jotka vähät välittävät demokraattisen yhteiskunnan pelisäännöistä. Se pitää rehdisti tunnustaa. Puolue on ollut tasapainottava voima ääripäiden välillä. Keskusteluissa haukutaan, uhkaillaan, kärjistetään ja vääristellään asioita itselleen mieluisella tavalla. Sosiaalisessa mediassa perussuomalaisten touhu on vielä rujompaa ja osoittelevampaa. Ex-pääministeri Juha Sipilään kohdistunut väkivaltainen hyökkäys on tästä ikävä esimerkki. Keskusta on toiminut yli 100 vuotta sillanrakentajana suomalaisessa politiikassa. Lähes aina kun maassa on ollut suuri hätä, keskustaa on huudettu apuun. Uudet tuulet näkyvät ympäri maailmaa. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset eivät enää edes yritä peitellä inhoaan muita puolueita tai heidän toimijoitaan kohtaan. Eri mieltä olevat ovat vihollisia ja kaikin puolin kelvottomia ihmisiä. PERUSTETTU 1908 • PÄÄTOIMITTAJA JUHA MÄÄTTÄ 4 5.2.2021 Politiikan pöytätavat ovat nyt kovalla koetuksella Pääkirjoitus M ari a Se pp älä P olitiikan käytösja toimintatavat ovat muuttuneet kuluvan vuosikymmenen aikana – ja valitettavasti huonompaan suuntaan. Vaikka teot on tuomittu laajasti, itse ongelmaan ei ole pystytty tai haluttu puuttua millään tavalla. Pohjan tälle toiminnalle on luonut sosiaalinen media ja sen erilaiset keskustelufoorumit. Luulisi, että puolueen rakentavalle ja maltilliselle politiikalle olisi jatkossakin kysyntää niin valtakunnan kuin kuntien päätöksenteossa. USA:n presidentinvaalien jälkeiset tapahtumat osoittavat, mitä tapahtuu, jos demokratian perusperiaatteet sysätään sivuun oman ”totuuden” nimissä. Toisin kuin perussuomalaiset yrittävät väittää, he eivät tuo poliittiseen keskusteluun ratkaisuja ja vaihtoehtoja, vaan luettelevat liukuhihnalta ongelmia ja osoittavat muiden puolueiden tekemiä virheitä. Syyksi riittää joskus vain se, että henkilö edustaa väärää puoluetta. Keskusta on toiminut yli 100 vuotta sillanrakentajana suomalaisessa politiikassa.
Ei siis mikään ihme, että tilanjatkajia on yhä vaikeampi löytää. Useimmat näistä uutisista olisivat estettävissä, jos koko yhteiskunta reilusti tunnustaisi, että alkutuottajat ovat ahtaalla. Jos emme ala pitää huolta alkutuottajiemme jaksamisesta, meidän on pian turha haaveilla kotimaisesta nyhtökaurasta ja rehdistä luomulampaasta. Ei kukaan. Puhun alkutuottajasta, koska tämä teksti koskee kaikkea alkutuotantoa: olipa kyse eläintilallisesta, viljelijästä tai poromiehestä. Jos emme avaa silmiämme ahdingolle, noita tuotteita ei pian ole. ALKUTUOTTAJIEN uupumus on todellinen ongelma, joka heijastuu otsikoiden lisäksi myös tulevaisuuteen. Toimistotyötä voi lykätä päivällä, mutta eläinten ruokintaa ei. 5 5.2.2021 Toimittajalta Silmät auki tuottajan ahdingolle POHJANMAALAISSIKALA kuin kauhuelokuvasta: karsinoissa mädäntyneitä ja syötyjä eläimiä, satoja raatoja haudattu tilan maille (Iltalehti) Karppilan isäntä uupui, masentui ja luopui karjastaan, kuten moni muukin tilallinen – ”Tajusin, että jos haluan itseni työllä tappaa, sekin onnistuu” (Yle) Mediassa törmää tasaisin väliajoin tällaisiin tympeisiin otsikoihin. Ensimmäisenä, osta kotimaista, puhu hyvää ja kysy alkutuottajan kuulumisia. Vuonna 2018 tuotantoeläimistä tehtiin 3 178 epäilyyn perustuvaa tarkastusta, joista 1 324 tuotti kiellon tai määräyksen. Lihansyöjä ja -tuottaja on pirusta seuraava paholainen ja maanviljelijä kahmii kaikki EU:n tukirahat. On helppo pöyristellä, kuinka joku kehtaa kiduttaa eläintään, mutta tuleeko lukija ajatelleeksi, mikä näihin tapahtumiin johti. SYYLLISTÄMISEN sijaan voisimme pohtia, miten lihaa syödään ja tuotetaan kestävästi, miten lisätään kotimaisten kasvien osuutta ja millä rahalla tilasta tehdään ympäristöystävällisempi ja eettisempi. Ruokaomavaraisuus on ollut näkyvästi tapetilla. Parhaiten uupumista ehkäisee loman pitäminen, mutta jos alkutuottaja ei itse pyörittele papereita kuntoon saadakseen lomaa, kuka sen hänelle tarjoaa. Tai jos sellaista alkaa tehdä, saattaa pian löytää itsensä otsikoista tai laittomista salakuvista, jotka kertovat karua totuutta uupumisen seurauksista. Miten voi sitten auttaa. Kärsivästä eläimestä ei ole iloa kenellekään – siksi tuotantoeläimestä halutaan pitää äärimmäisen hyvää huolta, vaikka otsikoissa se ei aina siltä näytäkään. Milloin lehmä ui ulosteessaan, milloin sata lammasta kitui hengiltä. Oman lusikkansa soppaan työntää myös usein ylipursuava ympäristökeskustelu. KAIKILLE ei ole alkutuottajaperheen lapsen tavoin itsestäänselvyys, että vain hyvinvoiva eläin tuottaa. Aika harvassa, mutta silti liian tiheässä, ovat siis kiireisiin toimenpiteisiin johtaneet ilmoitukset. Olga Oinas-Panuma. Kuinka houkuttelevana lapselle näyttäytyy ala, jolla kuukaudesta toiseen eletään kädestä suuhun. Ei ole ihme, että ihminen haluaa ruokaa, joka ei ole eläinperäistä, jos tuotantoeläimille antavat kasvot vain kärsimyksestä kertovat uutiset. Niistä 121 johti kiireellisiin toimenpiteisiin
Mikko Kinnusen mielestä hallitus on keskittynyt jopa liikaa koronakriisiin. Kun keskusta lähtee, lähtee myös hallitus. – Oppivelvollisuuden laajennus on suuri ja kauaskantoinen päätös, Kinnunen kuitenkin kehuu. – Eihän se suju, eli tuntuu ja näyttää huonolta. Keskusta on pärjännyt hallituksessa kasin arvoisesti, Joonas Könttä kokee. – Työllisyydenja taloudenhoito vaatii ryhdistäytymistä etenkin hallituskumppaneiltamme, Pasi Kivisaari näkee. Hanna Markkanen Twitterissä Paras ja ainoa tapa panna piste punavihreälle hallitukselle on äänestää kuntavaaleissa perussuomalaisia. KESKUSTAN harjoittama hallituspolitiikka saa keskiarvoksi 8,1. Kysely keskustaedustajille: Vihreiden paapominen käy hermoille Mikko Savola antaa oppositiolle arvosanaksi kuutosen. Mikko Kärnä näkee, että perussuomalaiset ovat onnistuneet työssään, mutta kokoomus ei niinkään. Jos voima pirstoutuu näiden kahden puolueen välille, sitä maakuntien voimaa ei enää ole. Hannakaisa Heikkinen kokee, että valtiovarainministeripuolue on ollut “järjen ja vakauden ääni”. ARVIOT Marinin hallituksen onnistumisesta ovat myönteisempiä. Se saa arvosanakseen 6,2. Hänestä päätöksenteossa tulisi luoda katse pidemmälle tulevaisuuteen. OPPOSITION toiminnalle ei juuri heru ymmärrystä. Joonas Könttä laskee keskustan ansioksi yrittäjien ja yritysten vahvan tukemisen koronaepidemian tyrskyissä. Vihreiden toiminta ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) al-Hol-jupakassa jätti Huttusen mukaan yhteistyöhön “syvän särön”. Tällainen häirintä ja suoranainen rasismi koettelevat demokratiaa ja siksi tarvitsemme demokratian puolustajia. – Toki perussuomalaistenkin oppositiopolitiikka perustuu vain pitkälti väärien mielikuvien lyömiseen keskustaan. Todistukseen tuli keskiarvoksi 6. – Kannatuksen nousuun ei ole oikoteitä, mutta uskon, että pitkäjänteinen työ tuo tulosta silläkin saralla. Hanna-Leena Mattilan arvosana yhteistyöstä vihreiden kanssa on viisi. Ei anneta kyynisyyden ja epäluottamuksen voittaa. Keskustan eduskuntaryhmän 31 jäsenestä kyselyyn vastasi 19. Vastausten keskiarvo on 7,6. Hanna Huttusesta Marinin hallituksen toimet ovat kasin luokkaa. Ari Torniaisen mielestä hallituksen politiikalle ei ole esitetty uskottavia vaihtoehtoja. Anne Kalmari näkee keskustan toteuttaneen hallitusohjelmaa menestyksekkäästi, mutta epäonnistuneen “vihreiden paapomisessa”. Jussi Halla-aho perussuomalaisten kuntavaalistartissa SANTERI LAMPI HALLITUSTAIVAL vihreiden kanssa on takunnut pahemman kerran, keskustan kansanedustajat kokevat. 6 Ajassa Sanottua 5.2.2021 Vaalitilaisuuksia häiritään, puolueiden tiloja sotketaan. Suomenmaan kyselyssä heitä pyydettiin arvioimaan yhteistyötä kouluarvosanoin. Hallitustyöskentely olisikin liian helppoa ilman vihreitä, keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Hanna-Leena Mattila harmittelee. Puolustusministeri Antti Kaikkonen uskoo, että loppuvaalikauden suurimmat väännöt liittyvät talouteen ja työllisyyteen. – Se näkyy pelkkinä rajoittamistoimenpiteinä ja haluna määrätä, mitä ihmiset ja yrittäjät saavat tehdä ja mitä eivät. Annika Saarikko eduskuntaryhmän talvikokouksessa. Kansanedustajat kehuvat tehokkaita koronatoimia, mutta vastauksissa korostuu myös huoli valtion velkaantumisesta. Kuntavaalien asetelma on tämä: Kumpi johtaa jatkossa maakuntia – keskusta vai perussuomalaiset. Mikko Savolan mielestä cityvihreiltä puuttuu kokemus “luonnon kanssa elämisestä”. Hanna Huttunen pitää kiusallisena sitä, että jopa vihreät ministerit tekevät irtiottoja, jotka sitten selitetään heidän yksityisajattelukseen. – Haasteet ovat liittyneet erityisesti mielikuviin, joissa keskusta ei ole saanut kunniaa saavutuksistaan
Arto Pirttilahti muistuttaa, että kansanedustajat ovat oman maakuntansa ja kuntansa edunvalvojia. KUNTAPOLITIIKKA kiinnostaa keskustan eduskuntaryhmässä, sillä vastanneista jopa 16 aikoo ehdolle kevään vaaleissa. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 1.3. Valtiopäivien avauskeskustelu 11.2. Helsingin Keskustanaisten tilaisuutta puolestaan häirittiin rasistisilla solvauksilla. Kahdestakymmenestä vastanneesta jopa 15 kertoo joutuneensa epäasiallisen toiminnan kohteeksi. Antti Kurvinen eduskuntaryhmän talvikokouksessa Keskusta on jatkossakin ei-vasemmistolaisen Suomen johtava puolue. Oulun vihreiden toimisto töhrittiin hakaristillä. Markus Lohi Twitterissä. Mikko Kärnän mukaan herjaaminen verkossa on viikoittaista. Koulujen talvilomakausi alkaa 28.2. Vehviläisen mukaan nykymallilla politiikka ja juridiikka saattavat mennä sekaisin. Hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekarttaa koskeva lausuntoaika päättyy 22.2. EK:n Kuntaranking-tulosten julkistus 14.2. Aiheen arkaluontoisuudesta kielii se, että useampi kaltoinkohdeltu edustaja ei halua tulla tunnistetuksi uutisoinnin yhteydessä. Keskustaedustajien uhkailu enemmän sääntö kuin poikkeus Jos perussuomalaiset tukisivat koko Suomen elinvoimaa, heidän pitäisi sanoa, että ovatko he valmiita satsaamaan kuntiin ja maakuntiin. – Tiedon on kuljettava molempiin suuntiin kuntien ja eduskunnan välillä. Keskustan kuntavaalistartti 6.2. Juridiikka eroon politiikasta SANTERI LAMPI SUOMENMAAN kysely keskustan kansanedustajille kertoo karua kieltä päätöksentekijöiden kohtaaman uhkaavan käytöksen yleisyydestä. He eivät odota uhriutumista Twitterissä. – Kiihkovihreät ja kiihkopersut uhkailevat somessa, Anne Kalmari kertoo. Perustuslakivaliokunnasta asia voisi mennä suoraan valtakunnanoikeuteen, jos on asia niin pitkälle menevä, puhemies pohti MTV:n haastattelussa hiljattain. Puoluejohtajien kuntavaalipaneeli lapsille 18.2. Kumpikaan tapaus ei varsinaisesti ollut eduskunnalle kunniaksi. Eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) on pitänyt asiaa harkinnan arvoisena. Hanna-Leena Mattila on samoilla linjoilla. Asia vaatisi perustuslain muutoksen. Kysymys ei yksittäisestä gallupista tai vaalista, ei siitä kuka huutaa kovimpaa, vaan ketä kuunnellaan. Ja joskus ihmiset tuntuvat olevan alkoholin vaikutuksen alaisia. Työllisyyden kuntakokeilut alkavat PEKKA POHJOLAINEN PITÄISIKÖ ministerivastuuasiat ja kansanedustajien syytesuojan poistaminen ottaa pois eduskunnan suurelta salilta. Viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla eduskunta joutui ottamaan kantaa ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuuasiaan ja kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) syytesuojan poistamiseen. – Kuntapolitiikassa on hyvä olla mukana, jotta jalat pysyvät maassa eikä tule keksittyä liian innokkaasti uusia velvoitteita, joista on sitten vaikea selviytyä. 7 Ajassa Sanottua 5.2.2021 6.2. Hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelman valmistelusta 19.2. Ari Torniainen kertoo, ettei ole kokenut vakavia tilanteita, vaikka onkin saanut ryöpytystä osakseen. Sitä tapahtuu etenkin sosiaalisessa mediassa. – Asioiden hoitaminen vaatii hyvää yhteistyötä ja verkostoa. Saamelaisten kansallispäivä 9.2. Olenkin ollut usein kuntaja elinkeinoasioiden osalta ”oven avaaja”. Suomenmaan kyselyssä keskustaedustaja Mikko Kinnunen kertoo joutuneensa kadulla uhkaavan käytöksen kohteeksi. Samoin sen, ovatko he valmiita kuntatalouden tasaamiseen. KYSELYN perusteella uhkailu on pääosin sanallista. Mauri Pekkarinen tiedotteessaan Tavalliset, maalaisjärkiset suomalaiset, ne tolkun ihmiset, odottavat päätöksiä, joilla heidän arkipäivänsä paranee. Vehviläinen kutsuikin jo istuntokauden alkajaisiksi eduskuntaryhmien ja valiokuntien puheenjohtajat keskusteluun perustuslakivaliokunnan erityisroolista. Hanna Huttunen kokee, että lainsäätäjien on ymmärrettävä, kuinka eduskunnan päätökset vaikuttavat käytännössä kuntalaisten arkeen. POLIITIKKOJEN kokema uhkailu nousi puheenaiheeksi, kun ex-pääministeri Juha Sipilään käytiin käsiksi Eduskuntatalolla. – Suullista, puhelimella ja sähköpostitse tapahtuvaa tunteiden purkautumista. Laskiaissunnuntai, ystävänpäivä 17.2
– Luottamushenkilötkin olivat innoissaan ja keksivät monia harrastusideoita, kuten metsästyksen, painin ja kielikerhon, Sainio iloitsee. Ministeriö on ollut yhteydessä kaikkiin kuntiin, mutta hyväksyttyjä hakemuksia tuli ensimmäisessä vaiheessa vain 112. Koodausta, kiipeilyä ja kokkikerho Luku Hallitus haluaa tarjota jokaiselle peruskoululaiselle ilmaisen harrastuksen Alakoululaisten suosikkeja ovat parkour, kiipeily, ruuanlaitto ja eläinkerho. Aina ei tarvitse sitä rumbaa, että mennään koulusta kotiin ja sitten harrastukseen, kertoo Sauvon sivistysjohtaja Elli Sainio. Avustuksiin oli varattu tässä vaiheessa 9,5 miljoonaa euroa, mutta rahaa jaettiin vain 6,4 miljoonaa euroa. HANKKEESSA suurin vastuu on kunnilla, ja harrastukset räätälöidään aina paikallisten lasten ja nuorten toiveiden mukaan, kertoo opetusja kulttuuriministeriön neuvotteleva virkamies Iina Berden. Asiakkaan sähkölaskussa muutokset näkyvät vuodesta 2022 eteenpäin. Avustus kattaa nyt yli 1 000 koulua ja yli 200 000 oppilasta. Kerrankin kuljetusoppilaatkin pääsevät, kun harrastus on suoraan koulun jälkeen. 5.2.2021 8 OLGA OINAS-PANUMA HALLITUSOHJELMAAN kirjatun harrastustakuun tavoitteena on saada jokaiselle lapselle ja nuorelle ilmainen harrastus koulupäivän yhteyteen. Yläkoululaisten suosikkeja ovat esimerkiksi kuntosali, laskettelu, ruuanlaitto ja keilailu. Nyt tarjolla on monia harrastuksia kuten parkouria, koodausta, kiipeilyä, kokkikerho ja bändikerho. – Aloitimme harrastustoiminnan pienimuotoisesti syksyllä. Hanke on käynnistynyt osassa kuntia tämän vuoden alussa. Tiedeja kulttuuriministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan mallin tavoite on, että jokainen lapsi ja nuori voi harrastaa asuinpaikasta ja perhetaustasta riippumatta. Mallin pilotoinnissa on mukana myös pieniä kuntia. Ensi syksylle kunnat voivat hakea avustusta viimeistään maaliskuun alussa. OPETUSJA KULTTUURIMINISTERIÖN käynnistämässä harrastamisen Suomen malli -pilottihankkeessa kunnat ovat saaneet hakea rahaa harrastusten järjestämiseksi perusja lisäopetuksen oppilaille. – Kyllähän me siinä hetken mietimme, että mistä ihmeestä löydämme tänne jonkun parkouraajan, Sainio naurahtaa. SAUVOSSA kunta päätti järjestää oppilaille vajaat kymmenen harrastusta oman kyselynsä mukaan. Sh utt ers to ck. Vajaan 3 000 asukkaan Sauvo on mainio esimerkki siitä, että myös oppilaat, jotka asuvat taajaman ulkopuolella ja ovat koulukuljetuksessa, voivat harrastaa. Viime syksynä toteutetun koululaiskyselyn mukaan alakoululaisten toiveharrastuksia kautta maan ovat esimerkiksi parkour, kiipeily, ruuanlaitto ja eläinkerho. – Kunnan pitää koota harrastajien joukko, kuulla lapsia ja tehdä harrastuslukujärjestykset. Berdenin mukaan malli on tarkoitus juurruttaa koko maahan. Mukana on yhteistyökumppaneita Tampereen yliopistosta Varsinais-Suomen kiipeilyseuraan ja 4H:hon. Hallitus esittää, että sähkön siirtohintojen kertakorotusten katto lasketaan nykyisestä 15 prosentista 8 prosenttiin. Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan lakimuutoksen ideana on suitsia voimakkaita nostoja ja kääntää niitä laskuun
VIELÄ muutama vuosi sitten ajateltiin, että globaali maailmantalous on entistä avoimempi ja rajattomampi. Miten kampanjointi eroaa ”normitilanteesta” ja minkälaisia vinkkejä annat ehdokkaille. 5.2.2021 9 Täällä Bryssel Kriittiset raaka-aineet ja strateginen autonomia Suoraan kysyen RISTO LUODONPÄÄ KUNTAVAALEIHIN on aikaa enää runsaat kaksi kuukautta. Pienillä paikkakunnilla kampanjointi on erilaista kuin isommissa kaupungeissa. Myös Euroopassa on alettu pohtia kysymystä, kuinka haavoittuvainen EU on esimerkiksi luonnonvarojen saatavuuden suhteen. Tässä vaiheessa on vaikea sanoa mitään varmasti. Ehdokkaiden kannattaa olla esillä siellä, missä he arvelevat tavoittavansa äänestäjät parhaiten. Se tuottaa 98 prosenttia EU:n hankkimista harvinaisista maametalleista. Protektionismi, kauppasodat ja epäreilu verokilpailu eivät ole maailmassa vähentyneet. Esimerkiksi suunnitelmat sähköautoistamiseksi EU:ssa tarvitsevat 18 kertaa nykyistä enemmän litiumia ja viisi kertaa enemmän kobolttia vuoteen 2030 mennessä kuin niitä tuotetaan. KOMISSION raportti osoittaa, että maailmassa useimpien kriittisten raaka-aineiden ylivoimaisesti suurin toimittaja on Kiina. Keskustan kampanjointi tulee silti olemaan paljon muutakin kuin somea. Saattoipa joku luottaa jopa siihen, että se olisi myös entistä reilumpi. helmikuuta. Mikä on keskustan kampanjoinnin tilanne tällä hetkellä, vaalikoordinaattori Juha Iso-Aho. Raportti tunnistaa 30 EU:n kannalta kriittistä raaka-ainetta. Vaaliohjelma julkistettiin jo loppusyksyllä. Tänään tiedetään, että noin ei ole käynyt. Toivottavasti puoluesihteerit saavat neuvoteltua yhteiset ja yhtäläiset pelisäännöt. 20 hengen rajoituksilla on vaikea pitää toritilaisuuksia. Parlamentti arvioi, kuinka vakavasti komission listaamat kriittiset raaka-aineet uhkaavat EU:n strategista autonomiaa talouden eri osa-alueilla ja miten kriittisten raaka-aineiden saatavuutta voitaisiin parantaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana yhä useammat raaka-aineista ovat tulleet EU:lle elintärkeiksi. Sen tuloksista tuonnempana. Esitteiden jakaminen suoraan postilaatikoihin korostuu. Asia on nyt parlamentin käsittelyssä. Päinvastoin strategisesti tärkeän oman suojelu on kasvussa. Rokottaako korona kuntavaalikampanjointia?. Keskusta avaa kuntavaalikampanjansa ja julistaa virallisen vaalisloganinsa lauantaina 6. Samoin suora yhteydenotto esimerkiksi tekstiviestillä tai soittamalla. Kampanjoinnin tahti tiivistyy, kun ehdokaslistat lyödään lukkoon maaliskuun alussa. Perinteistä lehtimainontaakin esiintyy varmasti edelleen. Somessa kannattaa olla läsnä niillä kanavilla, missä muutenkin on ollut aktiivinen. Työ on meneillään. EUROOPAN komissio julkisti muutama kuukausi sitten tiedonannon, joka kartoittaa kriittisiin raaka-aineisiin liittyvän häiriönsietokyvyn Euroopassa. Rajoitusten pitäisi ehtiä purkautua niin, että ainakin 50 henkeä voisi kokoontua yhteen. Puolueet ovat julkistaneet vaaliohjelmiaan ja osa puolueista on avannut kampanjansa jo virallisestikin. Lentokoneet, led-lamput, puhelimet, koko puolijohdeteollisuus, akkuteollisuus, lämmönkestävä lasi ja optoelektroniikka ovat esimerkkejä toimialoista ja tuotteista, joissa sanottuja raaka-aineita käytetään. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Ja ri la uk ka ne n Juha Ala-Aho. Kokoontumisrajoitusten vallitessa on hyvin mahdollista, että joukkotilaisuuksia ei tulla aiemmassa mitassa järjestämään. Puolue, piirit ja kunnallisjärjestöt antavat koronan varjossakin tukensa vaalityöhön. Muissakin Euroopan tarvitsemissa 30:ssä kriittisimmässä raaka-aineessa Kiina on ylivoimaisesti tärkein maa, tärkein noin 20 raaka-aineessa ja kolmen tärkeimmän joukossa lopuissakin 10 aineessa. Euroopan on siis aika ryhdistäytyä. Tilaisuus järjestetään nykytyylin mukaisesti verkkotapahtumana. Olen ryhmäni varjoraportööri asiassa
Sisäministeri Maria Ohisalo nostatti some-myrskyn tulkinnallaan 1990-luvun laman hoidosta. Hyvällä ehdokasasettelulla keskusta voi nytkin tehdä useita prosenttiyksikköjä paremman tuloksen kuin valtakunnallista kannatusta mittaavat gallupit lupaavat, keskustakonkarit kirjoittavat. . Ohisalo sai sapiskaa huonosta historian tuntemuksestaan. 5.2.2021 10 LAMATVIITTI KUOHUTTI. Kuntavaalien ehdokashakemusten viimeinen jättöpäivä on 9. Viime eduskuntavaaleissa hän sai Uudeltamaalta lähes 20 000 ääntä. huhtikuuta, ja varsinainen vaalipäivä on 18. Entiset puoluesihteerit patistavat ehdokashankintaan AVOIMIN MIELIN. Metsähallituksen mukaan vuosi oli ennätysvilkas. 90-luvulla ei elvytetty enempää, koska Suomi ei velkaa saanut, ministeriä opastettiin. Me keskustan entiset puoluesihteerit vetoamme nyt oman aikamme toimijoihin kunnallisjärjestöissä ja paikallisyhdistyksissä: huolehditaan yhdessä siitä, että asetamme jokaisessa kunnassa vähintään saman määrän ehdokkaita kuin neljä vuotta sitten. Eero Lankia Jouko Loikkanen Seppo Kääriäinen Erja Tikka Pekka Perttula Jarmo Korhonen Timo Laaninen Jouni Ovaska. . Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan myös suomalaisten tyytyväisyys kansallispuistoihin ja luontokohteisiin on pysynyt korkeana. Luonnossa virkistäytymisen suosio on ollut nousussa jo pidempään, ja esimerkiksi maastopyöräilijöiden ja nuorten määrät ovat kasvaneet. Ohisalo tviittasi, että 90-luvulla valittiin elvytyksen sijasta ”tiukka leikkausten linja” karmein seurauksin. Lepomäen päätös on kokoomukselle kova isku puolueen vahvimmalla tukialueella. Poiminnat KATARIINA LANKINEN KESKUSTAN entiset puoluesihteerit kannustavat Suomenmaassa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan puolueväkeä keräämään ehdokkaita kuntavaalilistoille. Ennakkoäänestys alkaa 7. Lepomäki perusteli ratkaisuaan vireillään olevalla avioerolla. huhtikuuta. KOKOOMUS PULASSA. Myös lasten kanssa retkeily on lisääntynyt, ja luonnossa yövytään yhä useammin. maaliskuuta. Metsähallituksen mukaan kävijämäärien kasvu ei selity pelkällä koronalla. He muistuttavat, että keskustan voima on koko puolueen olemassaolon ajan perustunut vahvaan paikalliseen työhön. Keskustan on ounasteltu järjestävän ehdokkuudesta jäsenäänestyksen. Viime vuonna se sai arvosanan 4,4 asteikolla yhdestä viiteen. Pelkästään kansallispuistoissa käyntimäärä oli lähes neljä miljoonaa. Heidän mukaansa keskustalla on huhtikuun kuntavaaleissa yksi, ratkaisevan tärkeä valtti: kuntavaalien tulokseen vaikuttaa eniten se, millaisia ehdokkaita puolueet asettavat. Kokoomuksen kuntavaalimurheet kasvoivat, kun myös espoolainen kansanedustaja Elina Lepomäki ilmoitti jättävänsä vaalit väliin. Kasvua edellisvuodesta oli 23 prosenttia. TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Kansallispuistoissa ennätysmäärä kävijöitä PEKKA POHJOLAINEN METSÄHALLITUKSEN hoitamilla valtion suojelualueilla ja asiakaspalvelupisteillä vierailtiin viime vuonna yhteensä 9,2 miljoonaa kertaa. Rehnin kommentti tulkittiin presidenttipelin avaukseksi, mutta myös SDP:n europarlamentaarikko Eero Heinäluoma on jo pohdiskellut asiaa. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn myönsi Ylen Ykkösaamussa suoraan presidenttiehdokkuuden olevan mietinnässä. MIELIPIDEKIRJOITUKSEN ovat allekirjoittaneet kaikki elossa olevat keskustan entiset puoluesihteerit: Jouko Loikkanen, Seppo Kääriäinen, Erja Tikka, Pekka Perttula, Eero Lankia, Jarmo Korhonen, Timo Laaninen ja Jouni Ovaska. Potentiaalisia ehdokkaita on useita
On hauska ajatus, että nyt vedän Helsingin keskustapiiriä, jota keskustassa pidetään mitättömänä marginaaliryhmänä, jolla on oma pienryhmänsä Helsingin valtuustossa.. Arvostan keskustassa arjen ymmärtämistä ja vastuullista otetta yhteisten asioiden hoitamiseen. Toimme Lunan pentuna Unkarista. Kotityöt ja vanhempainvapaat on aina jaettu tasan. Kuukauden luetuin verkkojuttu: Paavo Väyrynen julistaa oman tulkintansa tasavallan presidenttiä koskevasta lehtianalyysista: “Sauli Niinistö uhmaa eduskunnan tahtoa” (29.1.2021) OLET HELSINGIN KESKUSTAN UUSI PUHEENJOHTAJA. Ei Helsingin keskustalaisuus selviä tekohengittämällä, sen on löydettävä voima meistä itsestämme. MILLÄ PUOLUEEN SURKEA KANNATUS PÄÄKAUPUNGISSA NOSTETAAN. OLET ENTINEN VIHREIDEN VARAPUHEENJOHTAJA, MUTTA VAIHDOIT KESKUSTAAN. Helsingin keskustan politiikka on ollut hampaatonta, marginaalihuomautusten tekemistä muiden sanomisiin. Harriet Lonka Vihreiden aktiivista tuli vankka keskustalainen Harriet Lonka paljastaa pitkän parisuhteensa salaisuuden ja kertoo hellyttävästä Luna-koirastaan. Olemme molemmat geologeja! Meille tasa-arvo on luonnollinen juttu. Olen saanut tehdä vaihtelevia töitä ja huseerata politiikassa, puoliso on viihtynyt tasaisesti yhden työnantajan palveluksessa ja enemmän taustavaikuttajana. Olin Kouvolan valtuustossa aina pienryhmän edustaja. MILLAINEN KARVATURRI SINULLA ON KOTONA. MIKSI. Luonnontieteilijänä ja ympäristöhallinnossa työskennelleenä minua ärsytti vihreissä luonnonvarojen kestävän käytön ajattelun keskeneräisyys. Koskaan ei ole oikein saatu selville, onko hän frisee, havanese vai joku muu. Loistava koronavuoden kumppani! OLET SANONUT, ETTÄ POLIITTISTEN MUISTELMIESI OTSIKKO TULEE OLEMAAN “SUSIRAJAN VIHREISTÄ SUSHIRAJAN KESKUSTAAN”. En pystynyt pidemmän päälle elämään sen kanssa, että politiikassa voisi valita vain ne kivat asiat, joita puolustaa. Samalla oma puolue on suhtautunut piiriin vähällä kiinnostuksella. Meidän on luotava linjaa yksittäistä vaalikampanjaa pidemmälle. 5.2.2021 11 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ Kuka olet. Päädyin Kouvolan vihreiden kautta valtakunnan politiikkaan organisoimaan muun Suomen vihreiden toimintaa Helsinki-keskeisyyttä vastaan. OLET KOIRAIHMINEN. Meillä on pieni valkoinen bichon. OLET OLLUT NAIMISISSA 33 VUOTTA. Suloinen ja erittäin ihmisrakas seurakoira. Minulle alueiden Suomi on aina ollut tärkeä. MITÄ TARKOITIT. PALJASTA PITKÄN PARISUHTEEN SALAISUUS
5.2.2021 12 TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN G rish a Bru ev / Sh utt ers to ck Ai m ur Ky tt / Sh ut te rs to ck Sh utt ers to ck Sh ut te rs to ck Pinna kireällä Ilmastokeskustelu ja identiteettipolitiikka ovat ajaneet keskustan ja vihreät kauas toisistaan Uutisanalyysi
Keskusta vastaan vihreät -kontekstissa lähes vastaava teko olisi, jos vihreät istuttaisivat maaja metsätalousvaliokunnan johtoon vaikkapa helsinkiläisedustaja Emma Karin. Keskustaa ja vihreitä yhdisti kriittisyys ydinvoimaan ja viehtymys bioenergiaan. Hallitus-oppositiorajan ylittäneiden kiitosten kohteena oli Juha Sipilän (kesk.) hallituksen keskustalainen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Hoskosen valinta ympäristövaliokunnan johtoon vaalien jälkeen oli vihreille homeinen märkä rätti suoraan päin näköä. Suojeluohjelman elävänä poliittisena muistomerkkinä istuu eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtajan paikalla keskustan Hannu Hoskonen, joka rakensi Naturan vastustamisella ja suojeluvihalla poliittisen uransa. Sittemmin ympäristökeskustelu on politisoitunut ja keskustan ja vihreiden kannattajat ajautuneet eri leireihin. Vaalikaudella 2007– 2011 vihreät oli mukana keskustalaisten pääministerien Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen vetämissä hallituksissa. Vanhasen johdolla keskustan ja vihreiden yhteiselo sujui hallitusneuvottelujen vesivoimavääntöjen jälkeen suhteellisen hyvin. – Olette tehnyt parhaanne ja arvostan työtänne, vihreiden espoolainen kansanedustaja Johanna Karimäki kiitteli pääluokkansa budjettia esitellyttä ministeriä. Keskustalaisten metsänja maanomistajien syvästi epäoikeudenmukaiseksi kokemasta Naturasta tuli puolueelle ”suuri saatana”, jolla jokseenkin kaikkia ympäristönsuojelutoimia edelleen lyödään. 5.2.2021 13 JOULUN 2018 alla eduskunnan budjettikeskustelussa koettiin harvinainen hetki. Vanhasen kakkoshallituksen aikaan moni asia oli kuitenkin toisin kuin nyt. Vuosituhannen vaihteen molemmin puolin oppositiossa istunut keskusta ja vihreät ympäristöministerit Pekka Haavisto ja Satu Hassi ottivat kitkerästi yhteen EU:n Natura-suojeluohjelman toteutuksesta. Risupaketteja koottiin innolla. Keskusta oli vielä voimissaan oleva pääministeripuolue, eikä ilmastonmuutos ollut vielä politisoitunut ja kärjistynyt keskustelunaiheena. Kakkospuolueena oli kokoomus. Sosiaalinen mediakin oli poliittisessa viestinnässä vielä lapsenkengissään. PAREMPIA aikojakin on nähty. KESKUSTAN ja vihreiden välisestä historiasta löytyy vaikeita jaksoja pitkin matkaa. Miten tähän on tultu. Nyt keskusta ja vihreät istuvat samassa hallituksessa, mutta välit ovat hyiset. Vihreät ovat lähteneet kahdesti ovet paukkuen sinipunahallituksista ydinvoimapäätösten vuoksi, mutta Vanhasen kakkosessa he istuivat loppuun asti. ”Melkein kaikki mikä tulee sieltä toiselta Heikki Saukkomaa / Lehtikuva Annika Saarikko Maria Ohisalo Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Hyvin nuoressa ja naisvaltaisessa eduskuntaryhmässä kokemusta hallituselosta keskustan kanssa on vain Haavistolla, Outi Alanko-Kahiluodolla ja Heli Järvisellä. Keskustelussa mentiin alueelle, jossa vihreillä ja keskustalla ei ole enää mitään yhteistä. Vihreät nähdään keskustassa omassa kuplassaan muhivana ääriliikkeenä, jolle vain tavallisia kansalaisia ja maaseutua kipeästi kurittavat päätökset ovat ”oikeaa” ilmastopolitiikkaa. Erika Nieminen Jari Laukkanen Keskusta Keskustan ja vihreiden välisestä historiasta löytyy vaikeita jaksoja pitkin matkaa. Suukopua ja uhittelua syntyi pikkuasioistakin. Turve on vielä oma lukunsa. Vastaavasti vihreillä on keskustasta oma näkemyksensä luonnon monimuotoisuudesta viis veisaavana porukkana, joka uskoo naiivisti pelkän biotalouden ratkaisevan ilmastonmuutoksen. Poliittisen kemian puute on laitettu osin kokemattomuuden piikkiin. VIIME EDUSKUNTAVAALIEN jälkeen vihreät ja keskusta löysivät kuitenkin toisensa samasta hallituksesta. Tilannetta yritetään paikata identiteettipoliittisella röyhistelyllä, jossa majailu samassa hallituksessa unohtuu. Keskusta taas uskoo enemmän yritysten vähähiilisyystiekarttoihin, päästöjä vähentäviin investointeihin ja puhtaampien liikennepolttoaineiden käyttöön – autoilua vaikeuttamatta. Vihreät ovat liikahtaneet vasemmalle ja keskusta persuuntunut. Sukupolvenvaihdoksen itsekin kokeneella keskustalla on Vanhasen hallituksen ajalta riveissään vielä yhdeksän kansanedustajaa, neljä heistä ministereinä. Keskustan ja vihreiden välejä jäytävät myös molempien puolueiden kannatusongelmat. Mika Lintilä Pekka Haavisto Matti Vanhanen. Viime vaaleissa eduskuntaan nousi 13 uutta vihreää kansanedustajaa. 5.2.2021 14 puolelta, tulkitaan kielteisesti”, eräs keskustalainen hallituslähde kuvailee. Sinipunahallituksissa keskustan ja vihreiden väliseen julmisteluun verrattavaa vihanpitoa on nähty toisen ideologisen ääripääparin, kokoomuksen ja vasemmistoliiton välillä. Jo Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäiset kuukaudet näyttivät, ettei yhteiselosta tule helppoa. Jonkinlainen viimeinen niitti ja käänne yhä huonompaan oli viime vaalien alla käyty keskustelu hiilinieluista ja metsien käytön rajoittamisesta. Ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuututkinta, luottamusäänestys ja al-Holin leiriläisten kotiutus veivät kannattajien paineistaman keskustan jo räjähdyspisteeseen
Keskustasta on maalattu vihervasemmistolaisen politiikan aisankannattajaa, vaikka puolue onnistui hallitusneuvotteluissa erinomaisesti, kantaa hallituksen raskaita taloussalkkuja ja käyttää hallituksen kakkospuolueen paikalta merkittävää valtaa. Ilmastotavoitteiden täyttämisessä hallituksen ääripuolueille saattaa ensi syksynä tulla jälleen totiset paikat, kun liikenteen päästöjä yritetään karsia. Keskustan puheenjohtajuuden siirtyminen Annika Saarikolle ei ole vihreiden ja keskustan välisiä jännitteitä lieventänyt. Se ei kuitenkaan välttämättä riitä keskustan kentälle, jos puoluetta pilkataan jatkuvasti narun päässä vietäväksi pässiksi. Ympäristöja ilmastoministeri Krista Mikkosen salkkuun kuuluu kyllä ilmastolain valmistelu, mutta eivät viime vaalikaudella Kimmo Tiilikaisen hallussa olleet energia-asiat. Budjettiriihen turveratkaisun ja Haavisto-jupakan jäljiltä tunnelma on entistäkin kireämpi, mitä Saarikkokaan ei ole mitenkään peitellyt. Ainoana edellisen hallituksen puolueena keskustalle on ollut kiusallista, kun kaikki hallituskumppanit ovat hehkuttaneet Suomen suunnan kääntyneen. Kuntavaalien jälkeen käydään hallituksen puoliväliriihi, jossa hallituksen on kirjoitettava uskottavat talouspoliittiset nuotit koronan jälkeisen ajalle. Kirsi Tuura Erika Nieminen Maria Seppälä Emma Kari Krista Mikkonen Pekka Pohjolainen Hannu Hoskonen. Tosiasioilla ei ole välttämättä mitään merkitystä, jos ihmisillä on tunne siitä, että tehty politiikka on väärää, muuan hallituslähde tuskailee. Eteen tulee jo kysymys muun muassa siitä, tasapainotetaanko leikkauksin vai veronkorotuksin. Selkein rajoituksin ja kovin toimin halutaan näyttää suunnan kääntyneen. Siinä väännössä keskusta joutuu jälleen näyttämään ja perustelemaan niin itselleen kuin muillekin, miksi se nykyisessä vasemmalle kallellaan olevassa hallituksessa on. Polttoaineveron korotuksiin keskusta ei tosin taivu. VIHREILLÄ on ollut oma vaikeutensa, kun puolueelle tärkeä ilmastopolitiikka on tosiasiassa vahvasti keskustalaisten ministerien, ennen kaikkea elinkeinoministeri Mika Lintilän käsissä. 5.2.2021 15 Omia kannattajiaan vihreät yrittävät puhutella voimakkaan symbolisin ilmastopäätöksin, kuten ilmastolailla tai turpeen alasajolla. Tähän mennessä keskusta on löytänyt pääministeripuolue SDP:n kanssa yhteisen sävelen useissakin asioissa, kuten sotessa ja alueellisen tasa-arvon kysymyksissä. Kun hallitusohjelmassa ei sovittu riittävän voimakkaita symbolisia ilmastotoimia, vihreät ovat yrittäneet pitkin matkaa korjata ongelmaa tuomalla hallituksen neuvotteluissa ilmastoagendaansa esille. Kun samaa suunnanmuutosta on toitottanut myös konservatiivinen oikeisto-oppositio, keskusta on jäänyt heiluttamaan lippuaan kentälle yksin. RASKAAN VAALITAPPION kärsinyt keskusta on joutunut hallituksessa kovaan oikeisto-opposition myllytykseen. Sipilän hallitukseen lyötiin viime kaudella konservatiivisen oikeiston ”äijähallituksen” leima
Ari Aalto / Helsingin yliopisto Markku Kulmala tekee laajaa yhteistyötä kiinalaisten yliopistojen kanssa. Paljon riippuu siitä, miten Kiina saa eri tieteenalat tekemään yhteistyötä. 5.2.2021 16 Ilmiöt MELKOINEN LUPAUS KIINAN presidentti Xi Jinping jysäytti syyskuussa YK:n yleiskokouksessa uutisen: noin 1,4 miljardin asukkaan maa aikoo olla hiilineutraali vuonna 2060. – Innovaatiot vaativat sitä, että esimerkiksi maatalouteen, energiantuotantoon, liikenteeseen ja ilmakehän tutkimiseen keskittyneet tahot suostuvat yhteistyöhön. Ja tehokas järjestelmä takaa, että tavoitteita kohti myös mennään varsin päämäärätietoisesti. Sen myötä uusien ilmastonmuutoksen torjuntaan suunnattujen innovaatioiden keksiminen on aiempaa enemmän mahdollista. – PIDÄN täysin mahdollisena, että Kiina pääsee tavoitteisiinsa, professori Markku Kulmala Helsingin yliopistosta vastaa. Ainakin käsillä oli selvä lupaus. Autoritaarisesti johdetussa maassa tiede voidaan soveltuvin osin valjastaa valtion tavoitteiden edistämiseen, kun niin halutaan. TEKSTI: SAMULI VÄNTTILÄ. – En tarkoita, että kehuisin kiinalaista järjestelmää, siinä on omat ongelmansa. Niistä luopuminen tulee olemaan tuskallisen vaikeaa. Voisiko niitä pitää uskottavina. KIINAN suunnanmuutoksen taustalla on Kulmalan mukaan aito hätä ilmastonmuutoksen vaikutuksista, sillä ilmaston lämpeneminen tulee kurmuuttamaan maata rankalla kädellä. Xin lupaus ei sisältänyt mitään konkreettisia keinoja, miten tavoitteisiin päästään. Kulmalan mukaan se on perinteisesti tiedemaailmassa haasteellista. Xin avaus herätti toiveikkuutta. Suomenmaa kysyi tunnetulta ilmakehäprofessorilta, voiko Kiinan lupauksiin luottaa. Epäilen, että se tulee olemaan vaikeaa. Se vaatisi jättimäisiä muutoksia. Monia arvostelijoita hanke epäilyttää. Maailman suurin päästöjen aiheuttaja Kiina lupaa olla hiilineutraali vuonna 2060. Toisia kuitenkin epäilytti. Sen ansiosta Kulmala valittiin vuonna 2015 ensimmäisenä suomalaisena Kiinan tiedeakatemian ulkomaalaisjäseneksi. Kiinalaisten tieteellinen ja tekninen osaaminen on Kulmalan mukaan noussut korkealle tasolle. Maa nojaa hyvin vahvasti hiilija savupiipputeollisuuteen. Voisiko suunta nyt muuttua. Kulmalan mukaan Kiinalla riittää niin paljon resursseja ja varallisuutta, ettei jättimäisten ilmastotavoitteiden toteutuminen jää ainakaan niistä kiinni. Entä olivatko Xin puheet pelkkää mielikuvapolitiikkaa. Hän on kansainvälisesti tunnettu ilmakehätutkija, joka tekee laajaa yhteistyötä kiinalaisten yliopistojen ja tiedeakatemian laitosten kanssa. Tunnetaanhan Kiina maailman suurimpana saastuttajana. Mutta tehokas se on, sitä ei voi kiistää. Hiilidioksidipäästöjen kasvun Kiina oli jo luvannut lopettaa ennen vuotta 2030. Erityisen herkkiä alueita ovat itärannikon suuret miljoonakaupungit, nuo Kiinan talousmahdin keskukset
Siihen avautui hyvä pelipaikka, kun Donald Trumpin johtama Yhdysvallat jättäytyi pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kiinan matka ei tule olemaan mutkaton, se on Kulmalan mukaan selvä. SE, MILLAISIA toimia Kiinassa tullaan tulevina vuosikymmeninä näkemään, on vielä kysymysmerkki. Suunnanmuutoksen taustalla on aito hätä ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Toisaalta Kiina on jo nyt kärkimaita esimerkiksi aurinkoenergian tuottajana. Kiinan johto haluaa estää kapinamielialaa, jota tulvat, myrskyt ja muut ilmaston lämpenemisen seuraukset saattavat helposti aiheuttaa. – Silloin oltaisiin hyvin lähellä sitä, mitä maailman olisi pitänytkin tehdä. Mutta jos Kiina tavoitteisiinsa pääsee, on se hänen mielestään hyvin merkittävä asia koko maailman kannalta. Energiatuotantoaan maa joutuu kehittämään hyvin rankasti uusiutuvaan suuntaan. Ihmisoikeusrikkomuksista, hybridivaikuttamisesta ja ilmastorikollisuudesta syytetty Kiina onkin yhtäkkiä tietyllä tavalla hyvis, koko ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun veturi. Se alue ratkaisee hyvin paljon, miten koko maapallon tulevaisuudelle käy. Hän arvelee, että Kiinassa pyritään metsittämään puolikuivia autiomaita ja kehittämään maataloutta enemmän hiiltä sitovaan suuntaan. Kulmala myöntää, että tilanne on paradoksaalinen. Se kasvattaa painetta muissakin maissa, että suunnan on muututtava. – Täytyy kuitenkin muistaa, että ilmaston kannalta se on pelkästään hyvä asia, jos näin iso maa haluaa oikeasti tehdä asioille jotain. 5.2.2021 17 – Itä-Kiinassa asuu kymmenen prosenttia koko maailman väestöstä. Länsimaissa tilanne on herättänyt hämmästystä. Kulmala uskoo, että sellaiset isot maat kuin Intia ja Venäjä eivät voi olla seuraamatta Kiinan esimerkkiä, ainakin jollain tavalla. Se on pitkä aika, vaikka toisaalta tositoimet pitää aloittaa nyt, Kulmala sanoo. H un g Ch un g Ch ih / Sh utt ers to ck 2019 SUURIMMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN AIHEUTTAJAT (1000 tonnia) KIINA 10,2 M VENÄJÄ 1,7 M USA 5,3 M EU 2,9 M INTIA 2,6 M JAPANI 1,1 M 2019 SUURIMMAT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJEN AIHEUTTAJAT PER HENKILÖ USA 16,1 t EU 6,6 t VENÄJÄ 11,5 t JAPANI 8,7 t KIINA 7,1 t INTIA 1,9 t G lo ba l Ca rb on Pr oj ec t. Haluan ajatella sen enemmän sitä kautta. – Mahdollisuuksia on paljon. Kiinan täytyy kasvattaa hiilinieluja ja vähentää päästöjä. Perässä tulee myös Yhdysvallat, kun maan peräsimeen astui tammikuussa Joe Biden. Syyt ilmastotoimille ovat osaltaan myös poliittisia. Siksi olen myös itse halunnut olla mukana Kiinan ilmakehäja ilmastotutkimuksessa, Kulmala sanoo. G lo ba l Ca rb on Pr oj ec t.. Vielä jos muut maat seuraavat kehityksessä perässä, ilmastovaikutukset ovat isot. Paljon saastuttavalle teollisuudelle Kiina joutuu etsimään korvaavia muotoja tai keksimään muita saasteita estäviä keinoja. Ja aikaakin on neljäkymmentä vuotta. Edessä on kuitenkin isoja haasteita. Mutta pitkä matka sinne vielä on, hyvin pitkä. Hän palautti Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen ensimmäisenä virkapäivänään. Kansainvälisillä areenoilla Kiina on pyrkinyt jo pitkään näkyvämmäksi ja arvostetummaksi toimijaksi. Kulmalan mukaan lähtöasetelma on sangen yksinkertainen
Armeija lupaa järjestää vaalit vuoden kuluttua ja siirtää vallan vaalin voittajalle. Maan valtapuoluetta johtava Aung San Suu Kyi on pidätetty, ja maata johtaa nyt asevoimien komentaja, kenraali Min Aung Hlaing. Asetus suitsii liittovaltion alueella tapahtuvaa öljynja kaasuntuotantoa maalla ja merellä. Viikkoa aiemmin poliisi otti kiinni vajaat 4 000 ihmistä. Biden on myös ilmoittanut, että Yhdysvallat palaa Pariisin ilmastosopimukseen, ja huhtikuussa hän isännöi maailman johtajien ilmastohuippukokousta. Analyytikoiden mukaan myllerryksen taustalla on myös koronapandemian tuoma epävarmuus. Kiinni otettiin yli 5 100 mielenosoittajaa. KOONNUT: KATARIINA LANKINEN Olga Maltseva / AFP / Lehtikuva PROTESTIT JATKUVAT VENÄJÄLLÄ. Mielenosoituksissa vaadittiin Navalnyin vapauttamista.. Venäjä jatkoi viikonloppuna kovien otteiden käyttöä oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin tukimielenosoittajia vastaan. Myanmarissa armeija on kaapannut vallan ja julistanut maahan vuoden kestävän poikkeustilan. Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on ilmoittanut uudesta asetuksesta, jolla maa käy taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Armeijan mukaan syynä on vaalivilppi marraskuun vaaleissa. MYLLERRYS PÖRSSISSÄ. New Yorkin pörssissä Gamestopin, Nokian ja muutaman muun yhtiön osakkeet lähtivät viime viikolla rakettimaiseen nousuun ilman yhtiön tilanteessa tapahtunutta muutosta. POIKKEUSTILA MYANMARISSA. 5.2.2021 18 Maailman kuvat RIPEITÄ ILMASTOTOIMIA. Sosiaalisessa mediassa toimivat sijoittaja-aktivistit ovat laittaneet osakemarkkinoita sekaisin ympäri maailman
SUURET infrastruktuurihankkeet tuovat mukanaan aina monta näkökulmaa. Tuttavani tiluksilla huojunut keppi on siellä vielä varmasti tovin. Jollekin toiselle tämä voi tuoda uusia mahdollisuuksia, kun matka-ajat pienenevät ja yritystoiminnalle tulee uusia mahdollisuuksia. Samaan hengenvetoon hän osoitti maahan iskettyä keppiä ja kertoi, että tämä on kuitenkin jäämässä haaveeksi, sillä juuri hänen tonttinsa halki tulee leikkaamaan uusi moottoritie, jota on rakennettu jo vuosia. Liiketoimintaympäristöä mittaavan Maailmanpankin indeksin mukaan Senegalilla on vielä paljon kirittävää, jotta esimerkiksi kansainvälisten yritysten määrä maassa kasvaisi, mutta samalla nousu eri mittauksissa viimeisten vuosien varrella on ollut nopeaa. Presidentti Macky Sallin yksi visio on pitkään ollut nostaa Senegal ylemmän keskitulon maaksi vuoteen 2035 mennessä muun muassa juuri infrastruktuuria kehittämällä. Senegalin tieverkostoja hyödyntävät myös Malin kaltaiset valtiot, joilla ei ole omaa rantaviivaa. Lähtiessäni tuttavani maatilalta hän tokaisi: ”Ehkäpä uuden tien myötä tämä kylä tulee kasvamaan ja voin keksiä uusia tuloja. Ehkä tien myötä saisimme seuraavaksi koko kylän väelle myös toimivat sähköt.” Hannele Tulkki Senegal hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Tie taloudellisiin mahdollisuuksiin. NOPEASTI kaupungistuvassa Senegalissa infrastruktuurin ja erityisesti tieverkoston kehittämisellä on pyritty helpottamaan ihmisten liikkuvuutta kantakaupungin ja lähiöiden välillä sekä näin estämään väestön pakkautumista pienelle alueelle. Katselin ympäristöä ja hämmästelin sen silmänkantamattomiin avautuvaa aukeaa maisemaa tuttavani kertoessa, kuinka tämän tilan ajatus oli jonain päivänä mahdollistaa hänelle esimerkiksi eläkevuosien toimeentulo. Lisäksi toiveena on, että moottoritie kauempana sisämaassa voi edistää taloudellisia mahdollisuuksia sujuvoittamalla kuljetuksia ja lisäämällä uusia työpaikkoja. Tällä sementtitiilein aidatulla tiluksella kasvoi niin maapähkinää, maniokkia kuin mangopuita. Jollekin uusi tie tai raide tuhoaa jotakin, johon oma identiteetti ja historia voivat olla juurtuneita. Vaalien alla hankkeet, kuten uusi junaraide pääkaupungista lentokentälle, ottavat isoja askelia. Toisinaan ne jämähtävät pitkiksi ajoiksi paikoilleen esimerkiksi rahoituksen puutteessa. Pelkkä tie ei vielä kuitenkaan takaa talouden menestystä, vaan myös talouden rakenteiden tulee uudistua ja monipuolistua maailman mukana. Infrastruktuurin kehittäminen on varmasti ollut hyvä strateginen valinta, vaikka muutos tapahtuu joskus hitaasti ja sykähdellen eikä ratkaise kaikkia haasteita. 5.2.2021 19 OLIN KÄYMÄSSÄ Senegalin sisämaassa maaseudulla pienessä kylässä, jossa tuttavani ylpeänä esitteli viljelystonttiaan. Vaikka jonkinlaista kompensaatiota oli luvassa, viljelijälle vuosien tehty työ olisi silti häviämässä ja tunnearvoakin oli jo ehtinyt kertyä. Isossa kuvassa moni asia voi edistyä, ja silti yksittäisen ihmisen kohdalla näyttäytyä menetyksenä
Riittääkö ”taalaslainen” keskitien linja ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen pariin asteeseen, on hyvä kysymys. Sen sijaan Taalas tuntuu suhtautuvan hieman nuivasti ilmastoliikkeelle kaivatut kasvot antaneeseen nuoreen ruotsalaiseen Greta Thunbergiin – tai ainakin hänen tempauksiinsa, vaikka pitääkin nuorten ilmastoliikkeen viestiä sinänsä selvänä ja hyödyllisenä. Ilmatieteilijän lähestymistapa pystyy avaamaan jättimäistä ja mitä moniulotteisinta ongelmaa vain rajallisesti. TAALAKSENKAAN piirtämä tilannekuva ei sinänsä anna aihetta yltiöoptimismiin. Petteri Taalas: Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin. – Maailman energiankulutuksen pitäisi olla lähes täysin tuuleen, aurinkoon, veteen ja ydinvoimaan perustuvaa. Silti esimerkiksi samaan aikaan ilmastonmuutoksen kanssa vaikuttavan ja siihen monin tavoin kytkeytyvän luonnon monimuotoisuuden kadon sivuuttaminen lähes täysin jättää kokonaisuuden torsoksi. Ilmatieteen ammattireiska Petteri Taalas patistaa fossiilitaloudesta luopumiseen ääriajattelua kaihtaen. M ark ko Ta in a KESKITIETÄ KÖRÖTELLEN Kirjat TEKSTI: PEKKA POHJOLAINEN Petteri Taalas.. Ilmastonsuojelun tähänastisiin melko vaatimattomiin kansainvälisiin saavutuksiin nähden Taalaksen luottamus konferenssien, poliitikkojen ja yritysten kykyyn ja tahtoon tehdä tarvittavia päätöksiä tuntuu myös yllättävän lujalta. Tammi, 181 s. 5.2.2021 20 KORONAKRIISI on vain hyttysen ininää verrattuna ilmastonmuutoksen aiheuttamiin taloudellisiin ja inhimillisiin tappioihin, ellei sitä saada kuriin. llmasto on hänen mukaansa jo muuttunut, eikä paluuta esiteollisen ajan ilmastoauvoon enää ole. Taalas myöntää itsekin, ettei ole koko ilmastotieteen kentän huippuasiantuntija. Talvella lukemat tulevat olemaan vielä suurempia. Taalaksen suomalaista metsätaloutta ja ruuantuotantoa ymmärtävät puheenvuorot ovat olleet sulosointuja erityisesti keskustalle, joka on adoptoinut Taalaksen jonkinlaiseksi omaksi ilmastogurukseen. Näin luonnehtii Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteeri Petteri Taalas tuoreessa kirjassaan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin (Tammi). Valtaosa tunnetuista fossiilivaroista pitäisi jättää käyttämättä, Taalas opastaa. Verrokiksi käy vaikkapa koronakriisi, jonka käsittelyssä pelkän tilastotieteilijän tai virologin näkökulma ei oikein riitä. Suomenkin kattava arktinen alue tulee Taalaksen mukaan joka tapauksessa lämpenemään vähintään kolmesta viiteen astetta. TAALAKSEN kompaktin ja kansantajuisen teoksen ongelma on näkökulman tietty kapeus. Fossiilitaloudesta irtautuminen joidenkin vuosikymmenten aikajänteelläkin on niin dramaattinen ja mullistava muutos, että vastarintaa riittää vastakin. Taalas on alansa kova asiantuntija, mutta tunnettu synkimpiä tuomiopäivän profeettoja maltillisemmista puheenvuoroistaan. Maailman sadejakauman muuttuminen on merkittävä uhka, samoin trooppisten myrskyjen tuhovoiman kasvu. Taalas perustelee linjaansa kirjassaan sillä, että ilmastonmuutoksen torjunnan esittäminen asketismia ja itseruoskintaa vaativana katumusharjoituksena ruokkii populisteja. Taalaksen mukaan fossiilienergian radikaali vähentäminen on ainoa näköpiirissä oleva keino ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta siedettävälle tasolle. Uhattuina ovat alavat maat, lukuisat suurkaupungit, rannikoiden maatalous ja makean veden varat. – Aika tulee näyttämään, olinko oikeassa vai ilmastonmuutoksen torjunnan jarrumies, Taalas pohtii kirjassaan itsekin. – Myös ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee asiallisia ja maltillisia viestijöitä, jotta sen imago säilyy myönteisenä, Taalas näkee. Taalas suosittaa myös teräksen ja betonin korvaamista rakentamisessa puumateriaalilla ja kasvispainotteisempaa ruokavaliota. Meriveden pinnan nousu tapahtuu hitaasti ja jatkuu vääjäämättä 2100-luvulle, vaikka Pariisin sopimuksen rajoissa pysyttäisiinkin