6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 37 / 5.10.2018 / 4,80 € Esko kivirannalla on saappaat mullassa, pää juridiikassa ja sydän poliitikassa kEkkonEn olisi kuulunut olympialaisiin sotEEn tuli taas ylimääräinEn mutka Ajassa Kirjat Vieraskolumni tannEr sai ansaitsEmansa kunnioituksEn
2018 Metsäpolitiikalla ilmastotalkoisiin Ilmastonmuutosta voi torjua sitomalla hiilidioksidipäästöjä metsiin s. 2 5.10.2018 sisältö 5.10. 20
29 Jatkuuko porvarikuhertelu. 5.10.2018 3 Mikä aikanaan on onnistuttu tekemään yliopistokaupunkien suhteen, tulisi tehdä nyt ammattikorkeakoulupaikkakunnille. 24 Toiminnanjohtaja Juho Paavola uskoo satakuntalaisiin nuoriin s. Katri Kulmuni s. 10 Design-antropologi Anna Haverinen hioo palveluista käytettäviä s. Yhteistyö keskustan kanssa kelpaisi Petteri Orpolle jatkossakin s. 12 Ilmiöt Kentän vaikuttaja Kulttuuri Heikki Saukkomaa/Lehtikuva Kari Kujala. 30 Kotimaiselle kalantuotannolle olisi sekä kysyntää että tekijöitä s
Punamullan perusasetus purkautui keskustan ja SDP:n välirikkoon. Vaalityön tavoitteena pitää olla vain ja ainoastaan ykköstila. Jos keskusta haluaa vaikuttaa politiikan suuntaan hallituksessa myös ensi kaudella, se edellyttää historian valossa suurimman puolueen aseman saavuttamista vaaleissa. Vuonna 1937 muodostettiin maalaisliiton ja SDP:n ensimmäinen punamultahallitus. Hallitushistorian kolmas vaihe alkoi vuoden 1987 eduskuntavaaleista. Punamullasta tuli hallituspolitiikan perusasetus 50 vuoden ajaksi. Pääministerikokemusta puolueella on saman verran kuin kokoomuksella, kahdeksan vuotta. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 5.10.2018 E duskuntavaalien lähestyessä viriää väistämättä myös kannunvalanta seuraavan hallituksen kokoonpanosta. Sielläkin puolue kyllä pärjää, kuten on nähty. Kolmen suurimman puolueen hallitushistoria eroaa mielenkiintoisella tavalla vuoden 1987 jälkeen. Kolmesta suuresta keskusta on ainoana ollut oppositiossa kaksi vaalikautta peräkkäin vuosina 1995–2003. Historia ei välttämättä toista itseään, mutta keskustalaisten kannattaa pitää se mielessään. Vuoteen 1937 saakka maata hallittiin keskustan ja oikeiston varaan nojaavilla enemmistötai vähemmistöhallituksilla. Punamullan tapaista perusasetusta ei ole enää muodostunut. Keskustan vaihtoehdot ovat lähihistorian valossa selkeät. Vuoden 1987 jälkeen keskustalla on ollut siis vain kaksi vaihtoehtoa, pääministeripuolueen asema tai opposition penkki. Toiseksi pisin hallituskokemus on SDP:llä, yhteensä 20 vuotta. Vuoden 1987 jälkeen käytännössä kaikki eduskuntapuolueet ovat olleet vuorollaan hallituksessa eri kokoonpanoissa. Niistä kahdeksan vuotta puolue on hallinnut pääministerin postia. Jos Juha Sipilän hallitus istuu vaaleihin saakka, kokoomukselle kertyy pisin hallituskokemus, yhteensä 28 vuotta. Keskustan kohtalo on olla pääministeripuolue tai oppositiossa Pääkirjoitus Vaalityön tavoitteena pitää olla vain ja ainoastaan ykköstila. Jos nykyiset gallupit toteutuvat seuraavissa vaaleissa, keskustan paikka on jälleen oppositiossa. Vuoden 1987 jälkeen puolue on päässyt hallitukseen vain suurimpana puolueena. Keskustan hallituskokemus jää kaikkein lyhyimmäksi, kuuteentoista vuoteen. Ainoan poikkeuksen muodosti Väinö Tannerin sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus, joka istui joulukuusta 1926 joulukuuhun 1927. Toisaalta kaikki nämä vuodet puolue on pitänyt pääministerin paikkaa, joten sillä on pääministerikokemusta yhtä paljon kuin SDP:llä ja kokoomuksella yhteensä. Ja ri La uk ka ne n. Itsenäisyyden ajan hallitushistoria jakautuu karkeasti kolmeen osaan. Maahan muodostettiin Harri Holkerin (kok.) johtama SDP:n ja kokoomuksen sinipunahallitus presidentti Mauno Koiviston käsiohjauksella
Kello 03:30. Menen hänen luokseen, silitän tytön selkää ja hän rauhoittuu. Kello 04:30. Tyttö nauttii vesihuikan ja hivelee poskeani. Kello 06:00. Kello 03:45. Otan hänet mukaani perhepetiin. Sammahdan välittömästi. Kello 02:00. Kello 03:00. – Äiti, mitä tarkoittaa fairy, hän kysyy. Kello 03:10. Henna Lammi. Yllätyin vain siitä, että osa asiantuntijoista yllättyi tutkimustuloksesta. Puolitoistavuotiaan hengitys tuhisee. Puolitoistavuotias karkaa sängystä ja ryskyttää portaikon lapsiporttia. Hän protestoi itkulla. Mieheni hakee hänet viereemme nukkumaan. Tai sitten eivät. Katson kelloa. Niin kyllähän se. Kello 03:02. Aivastaa. Koko perhe nukkuu samassa sängyssä. Esikoinen tyytyy selitykseen. Kuopus ääntelee jälleen levottomana. Luulen, että esikoinen on unten mailla. Kuopus itkeskelee huoneessaan. Tai astianpesuainetta, vastaan äänel lä, jota hädin tuskin kuulee. Kello 03:20. Olen niin väsynyt, että saan heti uudelleen unen päästä kiinni. – Keijua. Kello 02:30. Kun oli se eeppinen yö, hiljainen, pimeä tienoo ja tähtitaivas, jota hän katseli yksin ikkunasta. Esikoinen seisoo yhtäkkiä sängyn vieressä. Tai on nukkuvinaan. Ajan kanssa. 5-vuotias valittaa, että toinen potkii. Havahdun, kun esikoinen huutaa jotain huoneessaan. Silitän tytön selkää, hän nukahtaa ja hiivin takaisin omaan sänkyyni. Kello 01:00. Haahuilen takaisin sänkyyni. Menen nukkumaan poikkeuksellisen myöhään, koska tulen iltakoneella työmatkalta. Kuopus itkee. Räkätauti. Käännän lapsen toisinpäin. ”Äiti, näin tähdenlennon! Se oli upea!”. Kello 02:40. Vihdoinkin rauha! Kaikki nukkuvat. Näin on hyvä, ajattelen. Pupu löytyy. Kello 04:00. Elämä lasten kanssa on kuitenkin kaiken vaivan arvoista. Ja se tähdenlento. Saan itseni vain vaivoin ylös. Pupu menee hukkaan. Tyttö ampaisee omaan huoneeseensa ja pamauttaa oven kiinni. Uinahdan itse, mutta herään siihen, että jotain on suussani. Esikoisen käämit palavat, pikkusisko kuulemma tönii ja häiritsee. Sehän saattaa pysyä tytön muistissa läpi elämän. Menen hänen luokseen, silitän tytön selkää, mutta hän ei rauhoitu. Herätyskello soi. Toinen hyörii ja pyörii, hokee innostuneena siskon nimeä. Varpaat. Olen väärässä. Nousen ylös, nappaan lapsen syliini ja kannan takaisin sänkyyn. 5.10.2018 5 Toimittajalta Olipa kerran yö Kello 00:00. Kyllä se siitä. Jyväskylän yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisvanhemmista kokee, että uupumus ja väsymys ovat vaikuttaneet heidän toiveisiinsa hankkia lisää lapsia. Asialla on yhteys myös Suomen kehnoihin syntyvyyslukuihin. Kiljahdus virkostuttaa juuri nukahtamaisillaan olevan kuopuksen. Löydän tutin pinnansängyn pinnojen välistä. Väsyttää. ValVominen kuuluu lapsiperhe-elämään, työkaveri lohduttaa, kun avaudun vaiherikkaasta yöstä aamukahvipöydässä
Valiokunnan nuotit sekosivat, kun keskustan Pekka Puska asettui poikkiteloin Vaasan keskussairaalan jättämiselle pois laajan päivystyksen sairaaloiden joukosta. Lakipaketin hyväksymiseen tällä vaalikaudella aikaa on riittävästi. Ongelma sovittiin ratkaistavaksi niin, että valiokunnan äänestyksissä hänen sijastaan äänestää hallituksen esitystä kannattava varaedustaja. Hallitusrintamassa tähdätään yhä siihen, että sotesta ja maakuntauudistuksesta päästäisiin äänestämään marraskuun lopulla, jotta maakuntavaalit voitaisiin pitää toukokuussa eurovaalien yhteydessä. Ajassa Sanottua 6 5.10.2018 Toivoisin, että poliittisessa keskustelu kulttuurissa muuttuisi se, että syötämme toiselle arvot suuhun. Kari Jääskeläinen Twitterissä Sote on hallituksen sisällä yhä tulenarassa tilassa. Tämä on se, joka tekee politiikasta vähän iljettävää. Puskan soolo sotki sote-rytmin Pääministeri Sipilä sanoi, että häntä iljettää se, että tästä asiasta on noussut tällainen poru. Sosiaalija terveysvaliokunnan mietinnön piti tavoiteaikataulun mukaan valmis tua syyskuun loppuun men nessä. Esitetään poske ton tai jopa väärä väite hirvittävällä tenholla ja poistutaan paikalta. Juha Sipilä Ylen A-studiossa Pekka Pohjolainen Sote-uudiStukSen käsittelyyn eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunnassa tuli viime viikolla ylimääräinen mutka. Kriittisin vaihe prosessissa alkaa, kun perustuslakivaliokunta ryhtyy tutkimaan sosiaalija terveysvaliokunnan mietintöä. Puskan menettely hermostutti kokoomusta ja jumitti sote-valiokunnan työn pariksi päiväksi. Oppo sitiosta on arvioitu, että lisäaikaa tarvitaan vielä viikkoja. Hallitus päätti jo vuonna 2016, että Etelä-Pohjanmaan laaja päivystys keskitetään Seinäjoelle, jossa myös ruotsinkielinen palvelu turvataan. Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Antti Kaikkonen ei ollut episodista mielissään. Sairaaloiden päivystysverkosta puhjennut kahakka osoitti jälleen, kuinka tulenarassa tilassa sote hallituksen sisällä yhä on. Hallituksen esityksessä laaja ympärivuorokautinen päivystys sallitaan 12 sairaalalle. – Mitä lähempänä päätöksenteon hetki on, niin paine pannussa kasvaa, keskustan sote-konkari Juha Rehula totesi. Maakuntavaalien ja samalla koko uudistuksen lykkääntyminen alkaa kuitenkin näyttää sitä todennäköisemmältä, mitä enemmän aikaa kuluu. Iljettää! Emma Kari Vaaravyöhyke-mielenilmauksessa Tämä on tätä vihreiden harrastamaa vihertrumpismia. Puska on todennut, että asia on hänelle vakaumuksen kysymys. Vaasan keskussairaalan kuvapankki Ja ri La uk ka ne n Kansanedustaja Pekka Puska vastusti Vaasan keskussairaalan jättämistä pois sote-uudistuksessa määriteltyjen laajan päivystyksen sairaaloiden joukosta.
Internetin myötä pojat katsovat samoja elokuvia, pukeutuvat samanlaisiin vaatteisiin ja kuuntelevat samanlaista musiikkia kuin kaupunkilaiset ikätoverinsa. Tutkimuksessa painotetaan, että pojat eivät korosta kotiseudullaan viihtymistään siksi, että he eivät tietäisi mistään muusta. RanSka 10. Belgia 8. Suomi on maailman rikkain maa inhimillisyydessä 1. Koko Suomen mittakaavassa pojat joutu vat kirjan mukaan edelleen elämään hyvin kapeiden, maskuliinisuutta korostavien ihanteiden ja ennakko käsitysten varjossa. Vertailussa oli mukana yhteensä 195 maata, ja molempina vuosina Suomi piti ranking-listan kärki sijaa. EtElä-KorEa 4. Niin hyviä arvoja ei ole kaan, joiden puolustus valheilla on oikein. Koska ei kai Vihreät halua alkaa #fakenewspuolueeksi. Vuonna 1990 Suomen perässä tulostaulukossa tulivat Islanti, Tanska, Kanada ja Hollanti. Haastattelututkimuksessa selvisi, että noin tuhannen asukkaan itäsuomalaisessa kylässä asuvat yläkouluikäiset pojat eivät haaveilleet kaupunkien harrasteja shoppailumahdollisuuksista, vaan he kokivat elämänsä mielekkääksi kotikylässään. luxemBurg 7. Hollanti nousi vuonna 2016 sijalle neljä ja Kanadan paikan kärkiviisikossa vei Taiwan. Niina Nurkkala Twitterissä Samuli Vänttilä SyrjäSeuduilla asuvat nuoret miehet eivät kaipaa kaupunkielämää siinä määrin, mitä nuoristotutkimuksessa ja julkisessa puhees sa yleensä kuvitellaan. Taiwan 9. Suurimmalla osalla pojista menee tavallisen hyvin niin koulussa, kaveri suhteissa kuin harrastuksissakin. Suomen hyvä sijoitus saattaa vaikuttaa yllättävältä, ainakin jos sitä peilaa tällä hetkellä käytävään julkiseen keskusteluun. Norja 6. KotiKyläSSä viehättävät avarat maisemat, tutut kaverit ja lähellä pysyvä perhe. Maalaispojilla ei ole kiire kaupunkiin meri alaranta-Saukko SuomalaiSilla on taas syytä röyhistää rintaansa, sillä monen muun kansainvälisissä mittauksissa saamamme kultamitalin lisäksi olemme nyt maailman ykkössijalla myös arvioitaessa inhimillisen pääoman määrää. Sh utt ers to ck Sh utt ers to ck. Vastapaino, 338 s. IslantI 3 . Raportin mukaan inhimillinen pääoma on yhteydessä talouskasvuun. Tämä selviää tutkimuksesta, jossa verrattiin koulutustason, koulutukseen pääsyn, taitojen ja terveyden kehitystä vuodesta 1990 vuoteen 2016. Marja Sannikka Twitterissä Minkä tahansa puolesta puhutkaan, ihmisoikeuksienkin, käytä argumentteja, jotka ovat tosia. Antti Kivijärvi, Tuija Huuki, Harry Lunabba (toim.): Poikatutkimus. Seitsemällä heikoimmalla sijalla oli Afri kan valtioita, hännänhuippuina Niger ja Etelä-Sudan. Ajassa Sanottua 5.10.2018 7 Kari tietoisesti loi mielikuvan siitä, että Sipilä olisi pitänyt keskustelua naisten oikeuk sista tai abortista iljettävänä, vaikka Sipilä selvästi puhui politiikan keskustelutavasta. Kokonaiskuvassa tutkijat haluavat kuitenkin hälventää nuoriin poikiin liitettyä huolipuhetta. Suomi 2. Kirjoittajien mukaan se on omiaan aiheut ta maan monia ongelmia nuorille kasvaville miehille. Eeva Kärkkäinen Twitterissä Toivottavasti Emma Kari on vain ym märtänyt väärin ja pyytää anteeksi vir heellisiä puheitaan. alanKomaat Esimerkiksi kaverit, perhe ja maiseman avaruus saavat osan pojista pysymään kotiseudulla. Tutkijoiden mukaan maaseutuyhteisössä annetaan myös yllättävän paljon sijaa erilaisuudelle. Taloutta hoitamalla inhimillisen pääoman määrä voidaan jatkossakin pitää korkeana. Meillä ei taidakaan mennä niin huonosti kuin annetaan ymmärtää. Se vaikuttaa suoraan kansatalouden mahdollisuuksiin kasvaa tulevaisuudessa. Näin todetaan Antti Kivijärven, Tuija Huukin ja Harry Lunabban hiljattain julkaistussa teoksessa Poikatutkimus. Tutkimuksen julkaisi tiedelehti The Lancet. Ta n s k a 5. Kysymys taitaa olla kehäilmiöstä: inhimillinen pääoma tarkoittaa myös toimivaa taloutta
8 5.10.2018 Sami KorKala ElEktronisEn kilpapelaamisen ympärille ovat nousseet nopeassa tahdissa perinteisen urheilun kaltaiset rakenteet. Nyt tähän panostetaan muuallakin, Pitkänen tietää. Ajassa Jo el Ta in io / SE U L ry Kainuussa e-urheilun ympärillä on muutakin kuhinaa. Kainuussa e-urheilun ympärillä on muutakin kuhinaa. Kilpapelaamisen huipputurnaukset ovat iso osa Helsingissä pitkään järjestettyä Assembly-festivaalia. AMK panostaa koulutuksen lisäksi kilpapelaajien testaamiseen. Alan työpaikkoja syntyy maailmalla ja Suomessa koko ajan lisää, koulutusohjelman koordinaattori Janus Pitkänen kertoo. – Etelä-Koreassa valtio alkoi tukea lajia jo 2000-luvun alussa. Suomessa on kaikkinensa hyvät mahdollisuudet kehittää alan yhteyteen liiketoimintaa ja työtä sekä menestyä elektronisessa pelaamisessa. EnsimmäinEn iso kansainvälinen kilpai lu e-urheilun saralla oli 2001 alkanut World Cyber Games. Pelaamisesta on puhuttu muun muassa niiden väkivaltaisuuden ja lasten liikkumattomuuden kautta. E-urhEilu kilpailee vakavasti ihmisten vapaa-ajasta. Koulutusohjelman aloitti elokuun lopussa 23 opiskelijaa. Laji saattaa päästä näytöslajiksi Pariisin vuoden 2024 olympialaisiin. Siinä on massaa, rahaa ja kiinnostavuutta: pelaajia on harrastelijoista miljoonia nettoaviin ammattilaisiin, löytyy huipputiimejä, sponsoreita sekä koulutusta valmentajille ja pelaajille. – Suomessa e-urheilu työllistää arvioni mukaan kaikkiaan satakunta ihmistä. Yksi uusista avauksista on tänä syksynä Kajaanin ammattikorkeakoulussa aloittanut Esports Business -koulutus. Esimerkiksi Sotkamo Jymy on perustanut e-sports -joukkueen. Se on lajissaan Suomen ensimmäinen elektronisen urheilun ympärille keskittyvään liiketoimintaan suuntautuva koulutus, eikä maail mallakaan vastaavia koulutusohjelmia ole monta. Liikenneturvan seurantojen mukaan Yleisimpiä syitä heijastimen käyttämät tömyyteen ovat asian unohtaminen ja se, ettei liiku pimeäään aikaan autoteillä. Laji saa myös mediatilaa ja on kohteena vedonlyöntikupongeilla, mutta joutuu toisinaan kamppailemaan negatiivista suhtautumista vastaan. Se järjestettiin Etelä-Koreas sa, joka on kilpapelaamisen kehto. suomalaisista käyttää heijastinta. E-urheilusta tuli salonkikelpoista Liikenneturvan kyselyssä 36 prosenttia sanoo käyttävänsä heijastinta aina ja 35 prosenttia yleensä pimeällä liikkuessaan. Lä hd e: Liik en ne tu rva
Paikalliset hankkeet luovat työ paikkoja ja yrittäjyyttä. Ongelmia ei voi kuitenkaan rajata vain taitoluisteluun: niistä pitää puhua urheilupiireissä paljon laajemmin. Juuri sen takia kirja onkin erittäin terve tullut. Meidän on annettava tilaa kaikille muovin kierrätystä edistäville innovaatioille ja ratkaisuil le. Ehjäksi särkynyt. Se maailma, johon nuoret lupaukset saat tavat joutua, voi olla hyvin raadollinen. Niin voisi luonnehtia enti sen taitoluistelijan Kiira Korven tuoretta elämäkertaa. Tarvitsemme kunnianhimoisempaa lainsäädän töä, joka velvoittaa kierrättämään ja uudelleen käyttämään muovin. 5.10.2018 9 Täällä Bryssel Olemme vihdoin heränneet siihen todellisuu teen, että maailma on hukkumassa muoviin. Otava, 240 s. Metsien kestävällä hoidolla voimme torjua sekä ilmastonmuutosta että kor vata puupohjaisilla raakaaineilla monen muovi tuotteen. Euroo pan parlamentti hyväksyi kunnianhimoi sen muovistrategian, jonka viitoittamana mei dän on pysäytettävä muovin kulkeutuminen veteen, ruokaan ja elimistöömme. Kemiallisen kierrätyksen valtava potentiaali yhtenä muovihaasteen merkittävänä ratkaisijana on valjastettava käyttöön. Hyppy muovittomaan maailmaan ei käy hetkessä. EU:ssa tämä tarkoittaa rahoituskannustinten asettamista niin, että paikalliset toimijat innos tuvat vihreiden ratkaisujen ja innovaatioiden kehit tämisestä. Pelkkää kipua ja itkua Korven kirja ei kuitenkaan ole. Alan lain alaisuudet on hyvä tuntea. Hänet tunnettiin positiivisesta asen teestaan ja ikuisesta hymystään, mutta sekin rooli oli pakonomaista suorittamis ta. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen. Samuli Vänttilä Jere Nurminen: Kiira. kOrven nostamilla asioilla on merki tystä ainakin niille tuhansien luistelija tyttöjen ja poikien vanhemmille, jotka haaveilevat menestyksestä. Muoviin tiivistyy maapallomme kovin haaste; kuinka kääntää talouskasvu kestäväksi ja hillitä uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta. On katsottava pidemmälle. Korven tarina on pysäyttävää luettavaa. Mainituista ongelmista puhutaan urheilumaailmassa aivan liian vähän, usein ei lainkaan. Se avaa hätkähdyttävän karulla tavalla, mi tä urheiluura ja menestys vaativat. Muoville on kehitettävä vaihtoehtoisia, kes täviä materiaaleja. Aluetason panostuksilla on mah dollisuus vauhdittaa kiertotaloutta merkittävästi. Seuraavan komission agendalla on oltava Kierto talous 2.0, jossa kestävä metsäbiotalous, biokier totalous sekä siirtyminen pois meriämme saastut tavasta muovista otetaan nykyistä vakavammin. Erityisesti se on kas vutarina siihen, että elämän onnelli suus ei ole kiinni saavutuksista ja ansio merkeistä, vaan aivan tavallisista asiois ta: ihmisistä, jotka pysyvät vierellä ja välittävät. Jo nyt sen sisältöä ollaan päivittämässä. Edelläkävijyys ja radikaalit ratkaisut vaativat panoksia huipputieteeseen ja tutkimukseen. Samaa tarvitaan EUtasolla. Kohti kunnianhimoisempaa kiertotaloutta Kiira Korpi puhuu vaietuista teemoista Tärkeä avaus. Samalla tuetaan maa seudun elinvoimaa kestävällä tavalla. ID 19 74 / Sh utt ers to ck Odotan Horisontti Eurooppa ohjelmalta roimaa lisäpotkua älykkääseen innovointiin. Jere Nurmisen kirjoittamassa kir jassa Korpi avautuu rehellisesti uransa aikaisis ta syömishäiriöistään, rankasta uupumi sestaan ja sairaalloisuutta hipovista auto ritäärisista valmentajasuhteistaan. kierTOTalOuTTa tulee tarkastella myös ruohonjuu ritasolta käsin, koska juuri siellä konkreettiset toi met tuotteiden, materiaalien ja jätteiden kierrättä miseksi tehdään. Korpikin jäi uransa aikana ongelmiensa kanssa usein yksin. Kirja-arvio Kiira Korpi luisteli yhdeksänneksi taitoluistelun MMkisoissa Moskovassa keväällä 2011. Suomi julkaisi ensimmäisenä maailmassa kan sallisen kiertotalouden tiekartan vuonna 2016. Sisällään urheilija tunsi olevansa epä varma ja keskeneräinen
10 5.10.2018 ovat vuorollaan olleet hallituksessa Sekä keskusta että kokoomus hätää kärsimässä SDP:n kanssa. Kirja-arvio
Suurten egojen törmäillessä kipinät sinkoilevat ja puukot lentävät selkään. Kirjassa arvioidaan varsin kriittisesti sekä Jyrki Kataisen että Alexander Stubbin toimintaa kokoomuksen ja hallituksen johdossa. Yli-Huttula listaa puolueen sisäpiiristä niin monet jäätävät välit, ettei laskuissa pysy mukana. Kokoomus täyttää 100 vuotta joulukuussa, mutta mikään hymistelevä juhlakirja ei ole kyseessä. onKo Presidentti ja porvarivalta sitten vaalikirja. – Me pystymme puhumaan asioista suoraan ja ratkaisuhakuisesti. Kokoomuksen ja SDP:n yhteinen hallitustaival päättyi vuonna 2015 tunnetusti katastrofiin. Osa kirjaan haastatelluista kokoomuslaisista tosin näkee Sipilän toimivan liikaa yritysjohtajan tavoin ja kohtelevan kokoomusta kuin hankalaa alihankkijaa. Ensi kevättä kirjan voi nähdä tähyilevän myös siinä mielessä, että kokoomuksen ja keskustan 2000-luvun hallitusyhteistyöstä kirjoitetaan pääosin myönteiseen sävyyn. – Hän on minusta aktiivisin pääministeri minun suhteeni. Henkilökohtainen keskusteluyhteys ja keskinäinen luottamus toimivat. – Demarit päsmäröivät koko ajan päälle ja tuntui siltä, että he toimivat kateuden voimalla. Pääministeri Juha Sipilä saa kehuja varsinkin Niinistöltä. Kokoomuksen avainpoliitikkoja YliHuttula jututti useita kertoja. Ainakin siinä tuodaan vahvasti esiin, että kokoomus on nyt menossa kohti parempaa. Jan Vapaavuori kuvaa Vanhasta hienoksi ihmiseksi. Hän haastatteli kirjaansa varten yli 70:tä poliitikkoa ja taustavaikuttajaa. AnnukkA kAArelA Tuomo Yli-Huttula: Presidentti ja porvarivalta. Vanhanen paheksuu kirjassa kokoomuksen vuoden 2007 eduskuntavaalien Sari Sairaanhoitaja -kampanjaa, mutta pitää sitä kuitenkin pienempänä pahana kuin neljää vuotta demarien kumppanina. SDP:n nykyinen puheenjohtaja Antti Rinne on kokoomuslaisille niin epämieluisa, että puolue yritti pelata demarien puheenjohtajavaalissa Jutta Urpilaisen pussiin aikaistamalla tietoa Turun telakan pelastamisesta. Uutuuskirjassa toivotaan jatkoa kokoomuksen ja keskustan hallitusyhteistyölle Porvarikuhertelua ja demaritraumoja. Matti Vanhasen mukaan aika SDP:n kanssa hallituksessa oli kauhun tasapainoa. Niinistön mukaan Sipilää moititaan turhaan passiiviseksi. Jopa presidentti Sauli Niinistö antoi vastoin tapojaan haastatteluita kirjaa varten. Katainen kehuu, että yhteistyö Vanhasen kanssa oli saumatonta. – Vanhanen oli hallituksen sisäisessä työskentelyssä erinomainen, reilu ja asiaorientoitunut pääministeri. Tuloksena on yllättävän rehellistä avautumista ja railakasta lähihistorian ruodintaa. Häntä luonnehditaan pääministeriksi, joka oli lojaali kaikille hallituspuolueille ja ministereille. Ainakin kokoomusleirissä toivotaan nähtävästi keskustan ja kokoomuksen yhteyden – Yli-Huttulan sanoin porvarikuhertelun – jatkuvan jälleen ensi kevään hallitusneuvotteluissa. Maltillinen Orpo on jopa Niinistön mieleen, eikä kenelläkään muullakaan ole hänestä pahaa sanottavaa – tai ainakaan sitä ei tuoda julki. Ainakin Sauli Niinistö, Jan Vapaavuori ja Jyri Häkämies tuntuvat polttaneen siltansa suuntaan jos toiseenkin. Se on pitänyt venettä pinnalla, Orpo toteaa. Otava, 429 s. 5.10.2018 11 Tuomo Yli-HuTTulan keskiviikkona ilmestynyt kirja Presidentti ja porvarivalta antaa karun kuvan kokoomuksen sisäisistä suhteista. Petteri Orpon mukaan neuvottelut Sipilän kanssa ovat välillä hankalia, mutta pääministerin ja valtiovarainministerin välit ovat tästä huolimatta hyvät. Ristiriitoja ja yhteistoimintaa tasavallan sisäpiirissä. Matti Vanhasta kirjassa suorastaan ylistetään. Kirjan kirjoittaja Tuomo Yli-Huttula on entinen toimittaja, joka työskentelee nykyään Finanssiala ry:ssä lobbarina. Kirjassa muistutetaan, kuinka sekä keskusta että kokoomus ovat vuorollaan olleet hallituksessa hätää kärsimässä SDP:n kanssa. jos sote saadaan maaliin, jäävät tunnelmat nykyisestäkin hallitusyhteistyöstä kirjan mukaan plussan puolelle. Sipilästä on ihan väärä kuva julkisuudessa, Niinistö korostaa. Nimettömänä pysyttelevä keskustalainen ex-ministeri kuvaa hallitusyhteistyötä demarien kanssa suorastaan traumaattiseksi. Orpon mukaan Sipilän vahvuudet ovat pragmaattisuus ja uudistushakuisuus, jotka hän laskee tämän yrittäjätaustan ansioiksi. Kirjan mukaan erimielisyydet puolueen sisällä ovat aitoja eikä kysymys ole tarkoituksellisesta kaksilla vankkureilla ajamisesta, vaikka media ja kilpailevat puolueet sitä usein epäilevätkin. Hän ei provosoitunut ja veti kotiinpäin erittäin vähän. Myöskään Niinistöä ei silitellä pelkästään myötäkarvaan. Yhteistyö kokoomuksen kanssa oli kuin seesteinen kotisatama vaalirahaskandaalista ja finanssikriisistä huolimatta demariyhteistyön jälkeen. Nykyinen puheenjohtaja Petteri Orpo esitellään kirjassa hyvin positiivisessa valossa
Luvian avomerikasvattamo on toiminut 200 000 kilon koeluvalla, ja nyt varsinai HellekeSän aiheuttama tavallista huonom pi kasvuvuosi ei ole isossa kuvassa suurin kysymys kotimaisella kalankasvatus alalla. Alun perin Luvialle haettiin miljoonan kilon lupaa. Kalojen talvisäilytyspaikka rannassa vapaaajan asutuksen lähellä lienee suurin syy siihen, miksi sen ympäristöluvasta on vali tettu Vaasan hallintooikeuteen. Kalanviljelyn katse omilla ulapoilla Tuhansien ostolohien maa voisi tuottaa enemmän kalaa omaan pöytään. – Suomeen ostetaan vuosittain 350 mil joonalla eurolla kalaa, joka voitaisiin yh tä hyvin tuottaa itsekin, Luonnonvarakes kuksen tutkija Markus Kankainen sanoo. Selällä olosuhteet ovat toisinaan karut. Rantaan on kymmenen kilometriä, ja lännen puolella tulee ensimmäisenä vastaan Ruotsi. Lisäksi kunnat, kaupungit ja valtio voi sivat hakea ympäristö ja vesitalouslupia nen kas vatuslupa myönnettiin 600 000 kilol le. ValtioneuVoSton kärkihankkeen suositus ten perusteella kalanviljely pyritään otta maan aiempaa paremmin mukaan maa kuntakaavan ja merialueen suunnitteluun. TeksTi: sami korkala. Suuria kasvatuslaitoksia ohjataan suunni telmallisesti avomerelle päin. luVialaiSen Offshore Fish Finlandin (OFF) kasvattamo on selkeästi avomerellä. Kustavin avomerikasvattamo tuottaa vuo dessa noin 300 000 kiloa kalaa ja hakee lupia suuremmille määrille, koska ympäristövai kutuksia ei ole havaittu. Nykyisin Luotonen käy päivittäin veneellä tykittämässä kaloille re hua. – Näillä tuotantomäärillä ei vielä kannata tehdä suurempia investointeja, OFF:n toimi tusjohtaja Jyri Luotonen sanoo. Ratkaisu saattaa löytyä avomerikas va tuk sesta. – Matkaa tulee suuntaansa 40 minuuttia. Ihanteelli nen ympäristö merikasvatukselle olisi sopi van suojainen paikka, missä tarpeeksi suu ri vesi massa ja virtaukset hälventävät ympä ristövaikutukset. Esimerkiksi automaattinen ruokintalautta odottaa hankintaansa. 12 5.10.2018 Ilmiöt alueil leen. Oulun Haukiputaan edustalla on lupa mil joonan kilon kasvattamolle, mutta siellä toi minta ei ole pääsyt vielä käyntiin. Se on kädenojennus yrittäjille, jotka säästyvät lupaprosesseilta. Suomalaisten ruokalautasilla suurin osa kalasta on tuontitavaraa, vaikka kotimaiselle tuotannolle olisi kysyntää, tilaa ja tekijöitä. – Esimerkiksi Uudenkaupungin ja Luon nonvarakeskuksen yhteistyönä ollaan käyn nistämässä hanketta, jossa tavoitteena on tarkastella, miten kaupunki voisi tukea elinkeinotoimintaa esimerkiksi hakemal la vesialueilleen lupia ja ottaa kalaviljelyn huo mioon muun muassa kaavoituksessa, Kankainen sanoo. Innokkaita ja osaavia kalatalous yrit tä jiä sekä kalankasvatukselle sopivia paikkoja riittäisi enempäänkin kuin kol meen myönnettyyn avomerikasvatus lupaan
Suomen Kalankasvattajaliitto ry Ka ri Ku ja la. Kirjolohen mä tiä tuotettiin elintarvikkeeksi noin puoli miljoonaa kiloa. Kuivalla maalla toimivat kiertovesilai tokset eivät ole riippuvaisia luonnon olo suhteista, mutta energiasta ja tekniikan toiminnasta kylläkin. Vil jellyn siian tuotanto oli 0,8 miljoo naa kiloa, joka on lähes sama kuin kolme na edellisenä vuotena. Kas vatustapojen yhdistäminen toimii hyvin. Erikokoisia kalan poikasia, vasta kuo riu tu neet pois lukien, tuotettiin istutuksiin ja jatko kas va tuk seen yhteensä noin 50 miljoo naa yksilöä. Vuonna 2017 Suomessa toimi 284 kalanviljelyyritystä. – En näe kiertovesilaitoksia merikasva tuksen vaihtoehtona, pikemminkin ne ovat hyviä käytäntöjä omassa tuotantoympäris tössään. Kirjolohta tuotettiin 13,6 miljoo naa kiloa, mikä on yli 90 prosent tia koko ruokakalatuotannosta. – Täällä Suomessa voi olla vaikea ym märtää, että asia on myös tilakysymys. Koko ruokakalatuotannon arvo oli yhteensä 79,8 miljoonaa eli noin 10 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2016. Kokonais tuotannon määrä oli noin 0,2 mil joonaa kiloa suurempi kuin vuon na 2017. Norjasta tuodaan suurin osa Suomen ruo kalohesta, ja norjalaisen kalan hinta määrit tää myös kotimaisen kalan hinnan. Kirjolohen tuotannon arvo vuonna 2017 oli 70,3 miljoonaa euroa ja siian 7,4 miljoonaa euroa. Kilol la rehua kala kasvaa melkein saman verran, kun esimerkiksi naudalla ja sialla hyötysuhde on monta kertaa huonompi. Huomattava ruokakalan tuo tannon arvon nousu selittyy kir jolohen aiempaa korkeammalla tuottaja hinnalla (5,63 e/kg) Ruokakalan lisäksi kalaa viljel lään myös is tutettavaksi luonnon vesiin. Maailmalla niillä on ollut kannattavuus ongelmia, mutta tekniikkaa ja kasvatus suomessa Kasvatettiin vuonna 2017 noin 14,6 miljoonaa kiloa kalaa ihmisravinnoksi. Poikastuotantoon ja arvokkaam pien tuotteiden kasvatukseen kiertovesilai tokset sopivat silti hyvin, kunhan veden laa tuun liittyvät haasteet hallitaan, Kankainen sanoo. Maailman merillä tilaa riittää ruokatuo tannolle, Kankainen kertoo. Lähde: Luonnonvarakeskus Vesiviljely Suomessa Näillä tuotantomäärillä ei vielä kannata tehdä suurempia investointeja. Esimerkiksi Norjassa poikaset kasvate taan jo suurilta osin kiertovesilaitoksissa ja siirretään merelle jatkokasvatukseen. Muita viljeltyjä ruokakalalajeja, taimenta, nieriää, sampia, kuhaa ja ankeriasta viljeltiin yhteensä noin 0,2 mil joonaa kiloa. Lämpimissä vesissä kasvatuskaloja täytyi pitää paastolla, jotta ne eivät kärsi hapenpuutteesta. suomessa on vastikään aloittanut toimin tansa kaksi suuremman luokan kiertovesi kasvattamoa Ahvenan maalla ja Varkaudes sa. Kiertovesikasvatus ei ole kilpailu kykyistä verrattuna suuriin merikasvatus yksiköihin. 5.10.2018 13 käytäntöjä kehittämällä kasvatusta pyritään tehostamaan. KalanKasvatuKsen rooli maailman ruoka tuotannossa on jo suurempi kuin kalaste tun kalan ja nousee entistä tärkeämmäksi
14 5.10.2018 Maailman kuvat Häirintäpaljastus. YK:n mukaan noin 190 000 ihmistä tarvitsee nopeasti humanitaarista apua alueella. Ruotsia pitkään ravistellut Nobel-kohu sai uuden käänteen, kun skandaalin keskiössä ollut Jean-Claude Arnault tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen raiskauksesta. epäreilu voitto. Brittiläinen Hamilton oli itsekin aidon pahoillaan tilanteesta. Koonnut: samuli vänttilä Bay Ismoyo / AFP Photo / Lehtikuva. Conway myös puolustaa häirintäsyytösten kohteena olevaa korkeimman oikeuden tuomariehdokasta Brett Kavanaugh’ta. Kisaa johtanut Bottas joutui Mercedes-tallin käskystä päästämään ohitseen MM-sarjaa johtavan tallikaverinsa Lewis Hamiltonin. tuomio raiskauksesta. Kaksikkoa onnitteli presidentti Vladimir Putin. Ihmiset katselivat järkyttyneinä raunioita Sulawesin saarella Indonesiassa. Päätöksen myötä ruotsin kieltä ja kulttuuria vaaliva Ruotsin akatemia voi aloittaa yritykset kolhiintuneen maineensa palauttamiseksi. Suomalaista formulakuskia Valtteri Bottasta ei paljon naurattanut palkintojenjaossa F1-osakilpailussa Venäjän Sotshissa. Presidentti Donald Trumpin neuvonantaja Kellyanne Conway paljasti joutuneensa seksuaalisen häirinnän uhriksi. Arnault aikoo tosin valittaa tuomiostaan. Saarelle iskenyt tsunami vaati ainakin 800 ihmisen hengen. täystuHo. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa. Hän ei kuitenkaan kokenut ristiriitaa siitä, että Trumpia on toistuvasti syytetty seksuaalisesta häirinnästä
Viljantuottajien liiton puheenjohtajan Paveli Skurihinin mukaan Venäjä suunnittelee tämän vuoden aikana myyvänsä 30 miljoona tonnia vil jaa ja saavansa siitä vajaat yhdeksän miljar dia dollaria. Asiantuntijoiden mukaan tämä riittää sekä leivän leipomiseen että kotikaljan ja alkoholin tuotantoon. Ostamme ulkomailta 15 prosenttia kurkuista, 60 prosenttia tomaateista ja 50 prosenttia ome noista. KoSKa myymme pääsääntöisesti vehnää, viljeli jämme alkoivat kylvää sitä aiempaa enemmän. Otollisista olosuhteista huolimatta myymme tämän vuoden aikana kymmenellä miljoonalla tonnilla vähemmän viljaa kuin viime vuonna. Maatalousmi nisteriön ennusteen mukaan korjaamme tänä vuonna 20 miljoona tonnia perunaa. Koska emme osaa säilyt tää perunaa, menetämme vuosittain 25 prosent tia perunasadosta ja jalostamme vain yhden pro sentin. Ostamme vain varhaisperunaa keväällä. Kotimaista perunaa meillä riittää. Perunaamme ostavat pääosin KeskiAasian tasavallat. Se ei merkitse Venäjälle katastrofia. Tämän vuotinen sato sekä 20 miljoonaa tonnia viime vuodelta jäljelle jäänyttä viljaa riittävät täysin sekä kotimaan tarpeisiin (70 miljoona tonnia) että vientiin. Hinnat nousevat säännöllisesti, mutta palkanko rotuksia ei ole ollut neljään vuoteen. Kalaa, nau danlihaa, makkaraa ja juustoa ostamme vain juhlaaikoina. Tänä vuonna sää aiheutti viljasadolle ongel mia. Vehnä jauhot, auringonkukan siemenet, pähkinät ja orgaaniset väriaineet heikentävät leivän makua. Lyhyesti sanottuna meillä ei ole elintarvike pulaa, mutta rahapussimme tyhjenee nopeasti. Koska meillä ei ole kotimaista siemenpe runaa, ostamme 80 prosenttia siemenperunasta Saksasta ja Hollannista. Me ostamme sitä, mikä vie lä on halpaa, eli vihanneksia, sian ja kananlihaa, makaroni tuotteita ja ryyniä. Viljalla on kysyntää, ja sen hinta on melko hy vä. Minus ta maukasta ja terveellistä ruisleipää löytää vain Suomesta. Viime vuonna myimme 40 miljoo naa jyvätonnia. 5.10.2018 15 Wall Street Journal uutisoi viime viikolla, että Venäjän viljaviennin kasvu aiheuttaa Yhdysval tojen viljantuottajille suuria tappioita. Ruisleipä on meillä huonolaatuista. Rukiin kylvöalaa supistetaan jatkuvasti, kos ka vehnä tuottaa enemmän voittoa. Lisäksi työt tömyys kasvaa, minkä vuoksi venäläiset ovat al kaneet säästää ruokamenoissa. Tänä vuon na korjaamme vain kolme miljoona tonnia ruis ta. Siksi vihannekset ja hedelmät ovat tal vella kalliita. 12–13 mil joona tonnia tulee kotimaan tarpeisiin, ja muu menee vientiin. Venäjä on tällä sektorilla Yhdysvaltoja edellä jo toista vuot ta peräkkäin. Tästä syystä viljasato on tänä vuonna 110 miljoo naa tonnia, mikä on 30 miljoonaa tonnia vähem män kuin viime vuonna. Tätä on ehkä vaikea uskoa, mutta venäläiset köyhtyvät nopeas ti. Tämän vuoden aikana korjaamme vehnää 64,4 miljoona tonnia, mikä on yli puolet koko vilja sadosta. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Köyhtyvät venäläiset säästävät ruokamenoissa. Halukkaiden ostajamaiden luettelo kasvaa, ja Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota aut taa. Vaikka Venäjä on perunantuotannossa kol mannella sijalla Intian ja Kiinan jälkeen, tä mä ei ole syy ylpistyä. Etelässä sijaitsevat alueet, jotka tuotta vat pääosan viljastamme, kärsivät kuivuudesta. JoS olemmeKin oppineet viljelemään jyvää, sa maa ei voi sanoa hedelmistä ja vihanneksista
Oli miten oli, viisi laudaturia vain 17vuotiaana kirjoittaneen lahjakkaan nuorukaisen suvaittiin lopulta lähteä yli opistoonkin, kunhan pääaine oli se ainoa oikea: maa ja metsätaloustiede. Sukutilan hoi to on edelleen sydämen asia. – En ollut mikään mukava oppilas. Kehu mista niissä kyllä onkin, hän tuumaa. alirisTniemen isäntä ei ole mikään kan sanvillitsijä, mutta asiantuntija ja ihmis ten asioiden hoitaja hän on. 16 5.10.2018 Henkilö TavanomaisTa lämpimämpi syyskuu hel lii Sauvossa sijaitsevan Aliristniemen tilan pihapiiriä, kun sen järjestyksessä kolmas isäntä, neljännen kauden kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk.) astelee maillaan. Aika pian Kiviranta kuitenkin alkoi kurkis tella aidan yli ja kirjoittautui ensin Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen ja Esko Kiviranta on kotonaan niin sukutilansa pelloilla kuin Smolnan saleissa. Aikoinaan oli selvää, että ison talon ainoas ta pojasta tulee tilalle isäntä. Isänsä sairastuttua ja kuoltua hän ot ti tilan haltuunsa vain 21vuotiaana. Syntymäpäivälahjaksi saadut omena puut notkuvat hedelmistä, naapurin lam paat määkivät laaksossa Sauvonlahden rannoilta padotuilla pelloilla. – Meidän tehtävämme on viedä halli tuksen esitykset läpi ja kehua niitä. Juristikansanedustaja tuntee verolain säädännön kiemurat, mutta ymmärtää myös tosielämän haasteet. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Talonpoika kansanedustajan saappaissa. Kou lunkäyntiä Kiviranta sai omien sanojen sa mukaan jatkaa tasaarvosyistä, koska muutamaa vuotta vanhempi siskokin oli päästetty opintielle. Siitä saakka hän on viljellyt maita ensin opin tojen ja sitten töiden ohella. Kertoo käyvänsä hyvillä mielin syksyn istuntokauteen. Sen näkee konkreettisesti vaikkapa huolella hoide tuista vanhoista rakennuksista. Lisä ala tosin edellytti taistelua niin seutukaa van, lintujensuojeluohjelman kuin Natu rankin kanssa. Ja kyllä maatalous nuorta Eskoa veti kin. Patoaminen oli kuuden isännän kova urakka, mutta lopputuloksena saatiin lä hes sata hehtaaria uutta peltomaata. – Alue oli alun perinkin selvää peltoa ja olisi mennyt muussa käytössä hukkaan, Kiviranta painottaa ilmeisen tyytyväisenä saavutukseensa. Luul tavasti opettaja päästi minut yhden luokan yli siksi, että olisi saanut olla rauhassa, Kivi ranta väittää naama peruslukemilla. Sisällä keltaisen, 1850lu vulla valmistu neen päärakennuksen salissa äidin perin tökello mittaa aikaa, kuten on tehnyt jo yli sata vuotta. Kiviranta myhäilee antiikkinojatuo listaan
– Sukutilana tämä on aika nuori, Kiviranta toteaa. Aliristniemen tilan hankkivat aikoinaan Esko Kivirannan isovanhemmat. Harvalla enää on mahdollisuus asua tällaisessa rauhassa. 5.10.2018 17 Tämä paikka merkitsee minulle juuria. Takana näkyy päärakennuksen vieressä seisova entinen väentupa.
– Ainoa kunniakas vaihtoehto olisi maksaa ne viljelijöiden vuonna 2015 te ke mien valintojen pohjalta. – Saatan lainata Liisa Jaakonsaaren lanseeraamaa slogania: Kokemus on etu.. Jo Kivirannan opiskelukaveri Viikissä totesi tämän olevan sielultaan selvä juristi. Kivirannan kynästä ovat lähteneet jo lähes 30 vuoden ajan myös Maatilaverotus-teoksen ajantasalähetykset. – Maataloudessa on monentasoista ongelmaa. Sopua täytyy yrittää rakentaa. Kivirannalla ne ovat olleet taustastakin johtuen maaja metsätalous sekä talousja veropoliittiset kysymykset. – Kyllä ihmisillä on monenlaisia asioita. Toimeksianto on raju, sillä vuosittainen maataloustulo on Suomessa ollut pitkään enintään 400 miljoonaa euroa. 18 5.10.2018 sitten kauppakorkeakouluun. Siitä tuli aika hyvä kombinaatio. – Aikoinaan viljelijöillä oli tulovero-ongelmia. Kansanedustaja intoutuu perustelemaan pitkään, miksi metsätalous ei ole sijoi tustoimintaa vaan yrittäjyyttä. Yhteydenottoihin hän vastaa aina. Kehyksessä rahoja ei kuitenkaan ole näkynyt. Asiantuntemustaan Kiviranta on voinut vuosien varrella käyttää monien viljelijöiden hyväksi ja tuskin on väärin sanoa, että myös koko isänmaan hyväksi. Ylipäätään hän on eduskuntatyössä pyrkinyt noudattamaan Matti Vanhasen neuvoa, jonka mukaan jokaisella kansanedustajalla pitäisi olla pari kolme asiantuntemusaluetta, joista tietää vähän enemmän. Ehkäpä verooikeu den omituisien koukeroiden valossa maailma vasta hauskana näyttäytyykin. Akuuttina asiana Kivirantaa huolestuttaa, miten käy ympäristökorvausten maksatuksen rahastokauden viimeisenä vuonna 2020. Mielestäni ratkaisua ei pidä lykätä, vaan asiasta tulisi tehdä periaatelinjaus. eräs asia , johon Kiviranta toivoisi muutosta, on ansiosidonnaisen työttömyysturvan siirtäminen kokonaan valtion pussista Ei ole viisasta tietoisesti ärsyttää ketään. – Harvoin tosin on hetkiä, jolloin edes luu lee suoraan vaikuttavansa asioihin, hän myöntää. Smolnassa hän uskoo vaikuttaneensa ratkaisevasti myös siihen, että metsätalouden harjoittajille saatiin yrittäjä vähennys. Nyt niitä ei valitettavasti monella enää ole, Kiviranta huomauttaa kuivasti. ViiMe hallitusneuvotteluissa Kiviranta kirjoitti hallitusohjelmaan kirjauksen osakeyhtiöittämisen varainsiirtoverovapaudesta. 500 miljoonan lisäpotillakaan ei päästäisi tilanteeseen, joka maataloudessa vallitsi ennen Euroopan unioniin liittymistä. Kiviranta viittaa pääministeri Juha Sipilän Reijo Karhiselle antamaan tehtävään nostaa vuosittaista maataloustuloa 500 miljoonalla eurolla. MTK:ssa työskennellessään hän piti suosituiksi tulleita veropäiviä ja auttoi viljelijöitä verohaasteissa. Kulunut kesä on ollut Aliristniemessäkin poikkeuksellinen. Yksityiskohdat ja perustelutaito hänellä totisesti ovat hallussaan, kuten juristille sopiikin. – Olen valikoinut valiokuntia sillä perusteella, että ehdin käydä kokouksissa muutenkin kuin vain työntämällä nenäni sisään ja lähtemällä saman tien seuraavaan kokoukseen, hän sanoo. Esko Kiviranta aikoo asettua ehdolle kevään eduskuntavaaleihin, vaikka moni pitkäaikainen kollega luopuu. Silloin maataloustulo oli vuodessa tuhat miljoonaa euroa. Tämän vuoden kadon lisäksi on pitkän kehityksen tuloksena aiheutunut huono perustilanne. Tutkinnot hän lopulta suoritti oikeustieteellisestä ja maaja metsätaloustieteellisestä tiedekunnasta. Siihen sanayhdistelmään ei välttämättä assosioidu leppoisuutta ja humoristisuutta. Joskus ihmettelen, miten tässä maailmassa ollenkaan voi pärjätä ilman lakimiestutkintoa, Kiviranta sanoo vain puoliksi leikillään. Juristiedus tajan puhelin soi taajaan, ja vähintään hyviä neuvoja on tarjolla lähes pulmaan kuin pulmaan. aiKa Monen valiokunnan kokoonpanoon vuosien varrella kuulunut Kiviranta toimii tällä hetkellä valtiovarainvaliokunnan vero jaos ton puheenjohtajana ja on jäsenenä sekä työja elinkeinojaostossa että kuntaja terveysjaostossa. Syntyvä mielikuva ei kuitenkaan vastaa sohvapöydän ääressä hauskoja juttuja kertovaa, tuon tuosta naurunhyrinään herkeävää konkariedustajaa. Vastaavanlaista ei ole nähty
– Läpipääsy onnistuu vain kovalla jalkatyöllä. – Ei ole viisasta tietoisesti ärsyttää ketään. Jos en, sille ei voi mitään. Parhaimmillaan väkeä on ollut paikalla jopa 800. Siihen urakkaan hän on jälleen valmis. Lohikeitto, kiinnostavat puhujat, musiikki ja pullakahvit muodostavat kaikesta päätellen toimi van konseptin. Ääniä ei saa vain antamalla nimensä käyttöön, hän tietää. Olisi jännä nähdä, kuka sitä uskaltaisi vastustaa, Kiviranta hyrisee jälleen, mutta vakavoituu sitten. – Asiasta kehkeytyisi mielenkiintoinen salikeskustelu. Samalla tanhuilla kokoonnutaan joka vuosi kuuluisiksi käyneisiin kesäjuhliin. Isäntä saattaa toimittajat pihalle. Naakat eli sauvolaisittain hakkiset naksuttelevat taivaan alla. Ei olla oltu mitään pyhäkoulupoikia mekään. – Pitää yrittää herättää luottamusta enemmän kuin toisten puolueiden ehdokkaat. – Eduskunnassa sanansäilää käytetään väkevästi, mutta räväkämpiäkin puheita kuultiin esimerkiksi 1990-luvulla. Kiviranta jää pohtimaan, onko itse liiaksi kin tottunut vaikkapa kyselytuntien teatteriin. 5.10.2018 19 maksettavaksi. – En ehkä ole niin herkkä. Käytännössä valtio maksaa sen jo nyt lähes kokonaan. – Kai sitä on tarpeeksi hullu, Kiviranta myhäilee. Häntä jurppii se, että ammattijärjestöt antavat virheellisesti ymmärtää työttömyyskassoilla olevan ratkaiseva merkitys. Eduskuntaan Kiviranta pyrki ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa. Esko Kiviranta osaa vääntää vaikeat juridiset kiemurat kansantajuiseen muotoon. Sen vain sanon, että kyllä keskustakin on oppositiossa ollessaan osannut vuorostaan sanoa. Sopua täytyy yrittää rakentaa. – Toisaalta ajattelen, että ei auta pingottaa. n Joskus ihmettelen, miten tässä maailmassa ollenkaan voi pärjätä ilman lakimiestutkintoa. – Yksinkertaisena miehenä en pysty puhumaan monimutkaisesti, hän nauraa.. – Tämä paikka merkitsee minulle juuria. Jos kelpaan omana itsenäni, niin hyvä. Keskustan vaalimenestyksen reseptikin on yksinkertainen. Harvalla enää on mahdollisuus asua tällaisessa rauhassa. Meillä on täällä päin sellaiset perinteet. Monen kollegansa tavoin hän ei ole väsynyt edes eduskunnan kielenkäyttöön tai tapakulttuuriin. Palo jäi kytemään, ja seuraavat neljä vuotta Kiviranta ajeli ”kaiket yöt” Helsingin ja Varsinais-Suomen väliä, kävi kotimaakunnassa puhumassa ja esittäytymässä. Juureva maaseutu on istuttanut Kivirantaan kaiketi myös tietynlaisen suorapuheisuuden, joka pistää jälkikäteen välillä miettimään, tuliko sanottua liian selvästi. Ääniä tuli yli 5 000, mutta hän hävisi vaaliliitossa olleiden kristillisten viimeiselle läpimenneelle 250 ääntä
Liika hiilidioksidi karkaa ilmakehään ja lämmittää ilmastoa. Ilmastopolitiikkamme on erittäin kunnianhimoista, mutta myös mahdollista toteuttaa, ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) paaluttaa. – Minkä tahansa valtion ilmastovaikutus on yhtä kuin päästöt miinus niiden sidonta. BIOS:n kritiikin jakaa muun muassa vihreiden kansanedustaja Satu Hassi. Hallituksen ilmastotoimet eivät kuitenkaan saa kaikkien kiitosta. Esimerkiksi BIOS-tutkimusyksikkö kertoo YK:n ilmastosopimuksen seurantaan viittaavassa raportissaan (5.9.) metsien hakkuiden vesittävän Suomen kaikki ilmastosaavutukset. Puut sitovat hiiltä itseensä niin, ettei hiilidioksidi pääse vapautumaan ilmakehään, joten jos metsiä hakataan, hiilinielutkin pienenevät. 20 5.10.2018 TeksTi: Lauri HeikkiLä pelastavatKO Metsät maapallon. Pariisin ilmastosopimus katsoo, että viimeistään vuoden 2050 jälkeen hiilidioksidipäästöjen on oltava tasapainossa sen kanssa, miten ne saadaan sitoutettua metsiin, kasveihin ja maaperään. – Suomi on Ruotsin lisäksi ainoa maa maailmassa, joka on asettanut tavoitteensa hiilineutraaliudesta jo vuoteen 2045. Ilmiöt. Ilmastopolitiikassa käydään jatkuvaa vuoropuhelua luonnontieteen kanssa. Vaikka saavutusten mittaaminen ja ennakointi on tieteen tehtävä, poliitikot vastaavat siitä, että tavoitteisiin päästään. Muual la tavoite menee vuosisadan jälkipuoliskolle. Hallitus on pyrkinyt hakkuita edistäessään hyvin aktiivisesti sivuuttamaan sen tosiasian, että nielujen pieneneminen on ilmastolle yhtä paha asia kuin päästöjen kasvu, Hassi varoittaa. Poliitikoilla ja tutkijoilla on monenkirjavia näkemyksiä siitä, mikä on hakkuiden ja kasvavan metsän riittävä taso ilmastonmuutoksen uhatessa