6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 21 / 31.5.2019 / 4,80 € Kolmannen meppipaiKan menettäminen ei tullut KesKustalle yllätyKsenä KesKustalaiset asemoituvat ääripäiden väliin Kainuussa Kytee nyt uusi toivonKipinä Keskusta Ilmiöt Vieraskolumni suomi ja ruotsi ovat ”vaKausvaltioita” Matolta lattialle
18. 2 31.5.2019 sisältö 31.5. 2019 Väsymätön pöllöprofessori Pertti Saurola on rengastanut muun muassa viirupöllöjä yli 50 vuotta s
Huoliin ja toiveisiin on vastattava entistä paremmin Anneli Jäätteenmäki s. 32 Tuomas Tornbergin ikäpolvella on ratkottavana monia uhkakuvia s. 10 Jarkko Karhunen perusti perustulon turvin oman suklaayrityksen s. 24 Elämä Ajassa Kunnon kepulainen. 11 Kevätkylvöt pysyneet aikataulussa Satokaudesta odotetaan parempaa viime kesän kuivuuden jälkeen s. 14 Kankaanpääläinen Lauri Ahopelto vannoo talkootyön nimeen s. 31.5.2019 3 Tulevina vuosina EU:n on kuunneltava tarkasti kansalaisiaan
Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) happamat kommentit ovat tästä hyvä esimerkki. Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun mahdollisuus selvitetään yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa tämän vuoden loppuun mennessä. Tämäkin vaatimus toteutuu järkevällä aikataululla. Vastuu palveluiden järjestämisestä siirretään 18 maakunnalle, minkä lisäksi Uudellemaalle tarjotaan erillisratkaisua. Se merkitsee käytännössä sen maakuntamallin toteutumista, jonka keskusta esitti jo vuoden 2012 kuntavaaleissa. Jos taas katsotaan hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden pitkän ajan kannanottoja, ratkaisu ei ole lainkaan yllättävä. Ratkaisun ei pitäisi yllättää niitäkään, jotka ovat tutustuneet perustuslakivaliokunnan lausuntoihin jo useamman vaalikauden ajalta. Nyt hyväksytty perusratkaisu korjaa ne ongelmat, joihin Juha Sipilän hallituksen uudistus kaatui viime vaalikaudella. Vastuu sotesta siirtyy maakunnille, ja aluksi niille siirretään soten lisäksi vain pelastustoimi ja ensihoito. Pääkirjoitus Ja ri La uk ka ne n. Samalla aikataululla selvitetään maakuntien verotusoikeutta. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 31.5.2019 H allitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden puheenjohtajat julkistivat viime viikolla linjauksen sosiaalija terveydenhuollon uudistamisesta. Sitä on pidetty Rinteen kädenojennuksena keskustalle. Muiden tehtävien siirto maakunnille selvitetään ensi vuoden loppuun mennessä. Puolueiden asiantuntijat kehittelivät jo silloin ideaa palveluiden siirtämisestä vahvemmille hartioille, mutta aika ei silloin ollut vielä kypsä ajatuksen toteuttamiselle. Viime viikon ratkaisun juuria voidaan etsiä itse asiassa jo vaalikaudelta 2003–2007, jolloin keskusta ja SDP olivat edellisen kerran samassa hallituksessa. Ratkaisu näyttää tulleen yllätyksenä niille, jotka uskoivat ja toivoivat maakuntamallin kuolleen keskustan vaalitappion myötä. Toivoa sopii, että tähän tarjoukseen tartutaan nyt Uudellamaalla. Yksityiselle ja kolmannelle sektorille varattiin rooli täydentävinä palveluiden tuottajina. Hallituspuolueet tekivät myös selkeän kädenojennuksen Sipilän hallituksen soteuudistuksen kovimmille kriitikoille. Linjaus toteuttaa yhden niistä kynnyskysymyksistä, joita keskusta asetti ehdoksi hallitusneuvotteluihin osallistumiselle. Maakunta on paras pohja sote-palveluille Ratkaisu näyttää tulleen yllätyksenä niille, jotka uskoivat ja toivoivat maakuntamallin kuolleen keskustan vaalitappion myötä. Sote kaatui viime kaudella kokoomuksen vaatimukseen valinnanvapauden toteuttamisesta. Tämä ongelma ratkaistiin nyt kirjauksella, jonka mukaan maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Niissä on useaan kertaan näytetty vihreää valoa itsehallintoon nojaaville maakunnille. Keskustan kynnyskysymyksenä oli, että maakunnilla pitää olla muitakin tehtäviä kuin sote. Sote-ratkaisu oli ensimmäinen merkittävä julkisuuteen tuotu päätös SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen johtamissa hallitusneuvotteluissa. Nämä selvitykset tehdään parlamentaarisesti, eli oppositio pääsee mukaan valmisteluun. SDP liputti käytännössä maakuntamallin puolesta vaalikampanjassa, samoin vihreät ja vasemmistoliitto
Jos oppivelvollisuusikä nostetaan 18 ikävuoteen, on muistettava nimenomaan laajan sivistyksen merkitys ihmisenä kasvamiselle. Ei ole väärin ajatella, että jokainen homo democraticus voi olla myös homo universalis. Jokainen voi oppia jotakin vaikka mistä aihealueesta. Ihanneyksilö Leonardo oli siis yleisnero, jota kutsutaan tieteellisemmän näköisesti homo universalis -nimellä. Yleisnero on hyvä kaikessa mihin ryhtyy, kun taas jokapaikanhöylä kyllä tekee kaikenlaista, mutta ei välttämättä ole hyvä yhtään missään. Renessanssin ihanteena 1400–1500-luvuilla oli laaja valistuneisuus ja monien eri tieteiden ja taiteiden harrastaminen. kumpi on sivistyneempää, tietää yhdestä asiasta kaikki vai kaikesta vähän. 1700-luvun valistusajan jälkeen 1800-luvun alkupuolella syntynyt kansansivistysaate ajatteli asian juuri tällä tavalla. Iässä, jolloin olisi vielä paljon opittavaa monesta erilaisesta asiasta. Mitäs me renessanssi-ihmiset. Ajan yksilöistä Leonardo, joka tunnetaan sekä etuettä sukunimellään, on jäänyt kuuluisien taideteosten maalaajana ja aikaansa edellä olleena keksijänä parhaiten historiaan. Tämän päivän tavallinen kansalainen voi olla sivis tyneempi kuin menneiden vuosisatojen yläluokkaiset oppineet. Kaikki tarpeellinen tieto on nykyihmisen saatavilla ja pureksittavissa. Samalla voimme kuitenkin olla monipuolisia. Jokainen voi päästä osaksi mahdollisimman laajasta sivistyksestä, ja sivistynyt kansalainen on yhteiskunnalleenkin hyödyllinen toimija. Kansansivistyksemme kulminoituma peruskoulu tuntuu olevan jälkimmäisen asialla, mutta jo toisen asteen koulutuksessa opiskelijoita ohjataan erikoistumaan kapeille osaamisen sektoreihin. Markkinahenkisten erikoistujien sijaan nyky-yhteiskunnan sirpaleilla tasapainoiluun tarvitaan laaja-alaisuutta ja jatkuvaa oppimiskykyä. On niin paljon uusia asioita, jotka on hyvä tietää ja osata. Ainakin sopivan yleistietäväinen, jos ei ihan yleisnero. Tietoa on laajalti saatavilla, ja keski vertokansalainen voi tehdä itsestään monialaisen, tämän päivän renessanssi-ihmisen. Ei keskinkertaisuutta tietenkään pidä hävetä. Suurin osa meistä on keskinkertaisia melkein kaikessa. Kun ajat muuttuivat, kansanvaltaiseen maailmaan saatiin kansansivistysaatteen myötä homo democraticus, demokraattinen ihminen. Lauri Heikkilä. Medialukutaidosta on kiinni, miten fiksuja johtopäätöksiä teemme. 31.5.2019 5 Toimittajalta Mitäs me renessanssi-ihmiset Yleisneron perikuvana historiaan jääneen Leonardo da Vincin kuolemasta tuli toukokuun alussa kuluneeksi tasan viisisataa vuotta. Renessanssi-ihanteen ruumiillistumaa muistettiin ympäri maailman lukuisissa lehtiartikkeleissa. nYkYajan homo democraticuksen saatavilla on periaatteessa kaikki oleellinen tieto mistä tahansa teemasta. Yleisneron tai renessanssi-ihmisen vastakohdaksi määritellään usein jokapaikanhöylä
Jaakko Martikainen. 6 31.5.2019 Keskustaväen reaktio noin kuuden prosentin kannatuskatoon oli paljonpuhuvan vaimea
keskustan kaksi meppipaikkaa ovat tärkeä linkki EU-parlamentin päätöksentekoon. Puolue konttasi Esko Ahon johtamana vuonna 1995 ja Mari Kiviniemen vahtivuorolla vuonna 2011. Puolueen mepeiksi valittiin Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvamaa. Keskustalaiset panivat toivonsa tilastotietoon, jonka mukaan kiekkoleijonat voittavat aina kultaa, kun keskusta kärsii eduskuntavaaleissa rökäletappion. Elsi Katainen uusi meppipaikkansa lähes 55 000 äänellä. keskustan vaalivalvojaisissa apilaväen reaktio noin kuuden prosentin kannatuskatoon oli paljonpuhuvan vaimea. Niin maahanmuuttopolitiikka, uudet turvallisuusuhat kuin Britannian EU-eron vaikutukset tuntuvat kaikkialla Euroopassa. Saksassa vihreät nousi EU-vaalien toiseksi suurimmaksi puolueeksi kristillisdemokraattien jälkeen. Nyt keskusta menetti yli 92 000 ääntä viime eurovaaleihin verrattuna. Eurooppa-politiikan ottaminen vakavasti on huomiseen katsovan puolueen elinehto. Kuohunta ilmastoteemojen ympärillä kiritti ympäristöpuolueita Suomen lisäksi ainakin Saksassa, Ranskassa ja Irlannissa. Porukka oli tälläkin kertaa varautunut ottamaan takkiin. Viime vuoden kesäkuusta asti europarlamentaarikkona toiminut Mirja Vehkaperä jäi varasijalle. Vihreiden historiallisen kova eurovaalitulos myötäili eurooppalaista trendiä. äänestysprosenttien nousu eri puolilla Eurooppaa kielii ylikansallisten teemojen noususta politiikan keskiöön. Ei siis ihme, että puoluetoimistolla jääkiekon MM-finaali oli raastavan kevään jälkeen vaalien tulospalvelua suositumpaa seurattavaa. sekä kokoomus että sen keskustaoikeistolainen eurooppapuolue EPP kaappasivat odotetut vaalivoitot. Pekkarinen ja Katainen pystyvät epäilemättä pitämään esillä keskustalaisia näkemyksiä liberaalidemokraattisessa Alderyhmässä. Vaikka puolueen lista oli monipuolinen ja tuore, sillä olisi ollut tilaa valtakunnallisesti tunnetuille ja otsikoissa esiintyneille nimille. Lisäksi viime eurovaalien keskustalaiset läpimenijät Olli Rehn, Paavo Väyrynen ja Anneli Jäätteenmäki eivät olleet ehdolla. 31.5.2019 7 keskusta ei onnistunut katkaisemaan vaalitappioiden kierrettään EU-parlamenttivaaleissa. Lisäksi äänestysprosenttien nousu eri puolilla Eurooppaa kielii ylikansallisten teemojen noususta politiikan keskiöön. Eurovaaleissa perinteisesti vahva kokoomus kesti ennakkosuosikin paineet ja nappasi kolme meppipaikkaa 20,8 prosentin kannatuksella. Valituiksi tulivat Ville Niinistö (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Eero Heinäluoma (sd.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Teuvo Hakkarainen (ps.). Etukäteen paljon spekuloitu uusoikeiston loppukiri lässähti loppumetreillä. Trion sijaan Brysseliin matkaa taistelupari Uutisanalyysi Santeri Lampi Keskusta ei ehtinyt kääntää kurssiaan tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen.. Vaalien seuraavat sijat menivät vihreille (16,0 prosenttia), SDP:lle (14,6) ja perussuomalaisille (13,8). Puolue menetti yhden kolmesta europarlamentaarikon paikasta, kuten mielipidetiedustelut olivat etukäteen povanneet. On todennäköistä, että pelko populistisen laitaoikeiston noususta satoi vihreiden liikkeiden laariin näissä vaaleissa. Kun puolueen sisäinen jälkipyykki odottaa vielä pesuaan, kahden meppipaikan turvaamista voi pitää hyvänä saavutuksena. Kokoomuksen piikkipaikka on balsamia puoluejohtaja Petteri Orpon haavoille, sillä puoluetta odottaa näillä näkymin oppositiotaival. Eduskuntavaalien jälkeiset kuusi viikkoa keskusta on nuollut haavojaan ja keskittynyt neuvottelemaan uudesta hallitusohjelmasta. Myös vasemmistoliiton Silvia Modig ja RKP:n Nils Torvalds pääsivät läpi. Vaikka Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset saivat kaksi meppipaikkaa, moni taisi odottaa puolueelta eduskuntavaalien kaltaista harppausta. Keskustalegenda Mauri Pekkarinen ponnisti odotetusti Brysselin koneeseen yli 68 000 äänellä. Vaatimattomalla 13,5 prosentin äänisaldollaan keskusta valahti Suomen viidenneksi suurimmaksi europuolueeksi. Jopa puolueen puheenjohtaja Juha Sipilä totesi tuoreeltaan, että kolmen paikan säilyttäminen olisi ”epärealistinen odotus”. Se kasvatti paikkamääräänsä hieman, mutta varsinaisesta jytkystä ei voi puhua. Vain yhden meppipaikan menetys taisi olla monelle helpotus eduskuntavaalien täystyrmäyksen jälkeen
Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Tomi oravainen, Soili riepula, Henna lammi KesKustan vastavalitut mepit, Mauri Pekkarinen ja Elsi Katainen, iloitsivat vaaleissa saamastaan luottamuksesta. Hän kertoo pelänneensä, että keskustan kannatus olisi voinut pudota jopa 12 prosenttiin. Yli 36 000 ääntä riitti tällä kertaa keskustan listalla varasijaan. Pekkarinen ja Katainen Brysselin koneeseen Elsi Katainen tuuletti tukijoukkojensa kanssa vaalituloksen selvittyä. Pekkarinen arvelee, että äänestäjät panivat painoarvoa hänen poliittiselle kokemukselleen. Elsi Katainen Twitterissä Toisin kuin vihervasemmisto sanoo, meidän mahdollisuutemme ovat uusiutuvien bioraakaaineiden käytön lisäämisessä. – Tuolla vaalikentällä hallitusvastuun raskas varjo ulottui selvästi tämänkin kisan päälle. Hän luonnehti saamaansa äänimäärää (54 557) mahtavaksi ja arvioi, että tehty työ EU-parlamentissa oli taustana tulokselle. On valitettavaa, että metsä omistajien ja metsänhoito yhdistysten tekemä työ ilmaston hyväksi on poljettu maan rakoon ilmasto ahdistusta lietsomalla. Katainen kertoi, että aika EU-parlamentissa on ollut työuran parasta aikaa. Puolueen tulosta Pekkarinen luonnehtii torjuntavoitoksi. Ajassa Sanottua 8 31.5.2019 Ilmastonmuutoksen torjunnassa pelottelu kaikkein huonoin keino. Suomessa metsien kasvun ja hakkuiden ero on läntisen Euroopan suurin. Järkeä, kannustavaa asennetta ja konkreettisia ratkaisuja yhteistyöllä. Katainen myönsi, että kampanja oli hurja: vuodenvaihteen jälkeen vaalitilaisuuksia kertyi kolmisensataa. Viime kaudella keskustaa europarlamentissa edustanut Mirja Vehkaperä jäi vaaleissa rannalle. Pekkarinen oli äänissä keskustan selkeä ykkönen. Hän luonnehtii äänimääräänsä (68 357) pieneksi yllätykseksi. Tätä taustaa vasten tämä tulos on ihan hyvä. Kun tulos oli varmistunut, tukijoukot hurrasivat ja nostivat maljan. Hän iloitsi siitä, että Savo-Karjala sai oman parlamentaarikon, vaikka maakunnassa oli Suomen heikoin äänestysprosentti. – Me yhdessä teimme tämän tuloksen, hän jakoi kiitosta tukijoukoilleen. Vehkaperän pesti Brysselissä jäi lyhyeksi, vaikka nyt ääniä tulikin liki 20 000 enemmän kuin viisi vuotta sitten eurovaaleissa. Hän oli varautunut myös siihen, ettei paikka uusiudu. Puolitoista vuotta EU-parlamentissa työskennellyt Katainen jännitti paikkansa puolesta loppuun saakka. – Oma tulokseni on todella hyvä, selkeästi parempi kuin mihin saatoin uskoa. – Tulokseen ei voi olla muuta kuin hyvin pettynyt, Vehkaperä sanoi puhelimitse Suomenmaalle. – tosi mahtava fiilis, keskustan Elsi Katainen tuuletti EU-parlamentipaikan varmistuttua. Mauri Pekkarinen tiedotteessaan Soili Riepula Ja ri La uk ka ne n. Mauri Pekkarinen seurasi tuloslaskentaa kotosalla
Eduskuntaryhmän johdossa kesäkuuhun 2016 saakka ollut Vanhanen kertoo, että Sipilällä oli tapana kertoa ryhmälle hyvin luottamuksellisista, keskeneräisistä asioista. Erään kansanedustajan mukaan puheenjohtaja vähätteli eduskunta ryhmää, ja halvaannutti siten avoimen keskustelun viime hallitus kaudella. – Puheenjohtajan liikkumatila uusien vaatimusten osalta on rajallinen, ja se pitäisi tiedostaa. Vanhanen katsoo tämän kertovan eduskuntaryhmän ja Sipilän molemminpuolisesta korkeasta kunnioituksesta ja luottamuksesta siihen, että asioita tehdään yhdessä. Sote-sopu syntyi kreivin aikaan Maria Seppälä Keskustan – kuten SDP:nkin – maakuntamalli perustuu 18 itsehallinnolliseen maakuntaan.. Pääkaupunkiseudun mahdollista erillisratkaisua selvitet täisiin vuoden loppuun mennessä. Sen takia oli mahdollis ta, että hän aivan poikkeuksellisen laajasti testautti ryhmässä luottamukselliset ja herkät kysymykset. Lisäksi se perustaisi soten 18 itsehallinnollisen maakunnan varaan. Vanhanen: Sipilän ja ryhmän välillä säilyi luottamus Santeri lamPi halliTusneuvoTTeluT ajautuivat kriisin partaalle, kun raha raamit jäivät keskustan mielestä liian vähälle huomiolle SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen vetämässä prosessissa. Maakuntapohjaisen soten suunta viivat julkistettiinkin keskustan kannalta kreivin aikaan. edellisen hallituksen sote ja maakuntauudistus kompastui vaalikauden loppumetreillä perustuslaillisiin ongelmiin. Säätytalon maakuntaratkaisu on pettymys mutta ei yllätys. Maakuntamallin tavoitteleminen lie nee keskustan kentälle riittävän painava perustelu ryhtyä hallitusvastuuseen. – Luulen, että vastaavaan on hyvin harvoin meillä pystytty, Vanhanen lisää. Keskustan maakuntamalli ja SDP:n aluekuntamalli kun ovat toisilleen melko läheistä sukua. Dimitri Qvintus Twitterissä Pauliina Pohjala Maaseudun Tulevaisuus (22.5) kertoo ”pelon ilmapiiristä” Juha Sipilän johtamassa keskustassa. Teija Sutinen Helsingin Sanomissa Ei kokoomuslaisia maa kuntasana harmita. Niiden päättäjät valittaisiin suorilla vaaleilla. sdP:n , keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n väli set soteneuvottelut vaativat istumalihaksia mutta sujuivat lopulta ilmeisen jouhevasti. vanhasen mukaan puheenjohtaja Sipilä piti erittäin aktiivisesti yhteyttä eduskuntaryhmään koko pääministerikautensa ajan. Ajassa Sanottua 31.5.2019 9 Kaupunkilaisten painajainen jatkuu. Juttu perustuu muun muassa nimettömien nykyisten ja enti sen keskustan kansanedustajien kommentteihin. Sopu sosiaali ja terveyspalveluiden järjestämisestä kuiten kin lievitti keskustalaisten tuskaa kertaheitolla. – Luottamus pysyi ryhmän sisällä. Vihreät ja va semmistoliitto puolestaan hyväksyi vät kompromissin mukisematta. On huono alku hallituksen ja kaupunkien väliselle yhteistyölle. SDP:n koettiin keskittyvän toiveidensa listaamiseen ja vält televän tuskastuttavia budjettivääntöjä. Pääministerin ja keskustan puheenjohtajan tehtäviä vuodet 2003–2010 hoitanut kansanedustaja Matti Vanhanen näkee asiat toisin. Rinteen hallitus puolestaan sälyttäisi päävastuun sotepal veluiden järjestämisestä ja tuottamisesta julkiselle puolelle. Vanhanen uskoo ristiriitojen syntyvän tästä asetelmasta. Lisäksi keskustalaiset janoavat myönteis tä julkisuutta sen jälkeen, kun puo lueen ni mettömät sisäpiiriläiset olivat kritisoineet puheenjohtaja Juha Sipilää Maaseudun Tulevaisuudessa. vanhanen muistuttaa, että kansanedustajien toivomat asiat eivät aina ole hallitusohjelmassa, eikä niihin siten ole varattu rahaa. Sotepal veluiden lisäksi maakunnat vastaisivat heti ensivaiheessa pelastus toimesta ja ensihoidosta. Jan Vapaavuori Twitterissä Jos maakuntajakoon tehdään poikkeus ja pääkaupunkiseutu saa järjestää soten erillisratkaisuna, tästä ei ole valmiita pykäliä eikä sitä ole testattu perustuslain näkökulmastakaan. – Olemme saaneet tietoa vaikeidenkin kysymysten neuvot telutilanteesta hallituksen sisällä. Heitä harmittaa se, että Säätytalolla kukaan ei aja terveysjättien ja pörriäisten asiaa
Hän painaa päähänsä valkolakin yhdessä noin 25 200 muun suomalaisen uuden ylioppilaan kanssa. Keskusta haluaa kehittää maata niin, että se on seuraavillekin sukupolville käyttökelpoinen. – Auto minulla on oltava, koska asun niin kaukana muista paikoista, mutta auton omistajanakin voin tehdä ratkaisuja ilmastokuorman vähentämiseksi. Asia on mietityttänyt Tornbergiakin paljon. Toinen asia on ylisukupolvisuus. Lihansyönnin vähentäminen ja kuluttamisen minimointi ovat Tornbergin mukaan keinoja, joita jokainen voi tehdä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Viime vuonna Suomessa oli Työttömyysturvaan liittyvä aktiivimalli lisäsi Kelalta perustoimeentulotukea hakeneiden määrää viime vuonna. Viime aikoina hän on herätellyt henkiin pitkään horrostilassa olleen Raahen keskustanuorten toimintaa. Ilmastonmuutos on niistä ensimmäinen ja kiireisin. Ajassa Ilmastonmuutos huolettaa ylioppilasta Maria Seppälä Lä hte et: Tila sto ke sku s, Ke la n vu osi ke rto m us. – Minulle valkolakki tarkoittaa sitä, että voi pyrkiä yliopistoon. Se on hieno perinne. Julkinen keskustelu aiheesta on hänen mielestään ollut liian syyllistävää. – Tarvitsemme enemmän kannustavaa otetta. Tornberg on Raahen keskustanuorten puheenjohtaja. noin vuosi sitten Tornberg liittyi PohjoisPohjanmaan keskustanuoriin. – Yksi tärkeimmistä on se, että keskusta huolehtii koko maan asioista. Pelottelu kääntyy helposti itse asiaa vastaan. Omaan autoonsa hän on asentanut bioetanolimuunnossarjan. Kiinnostus politiikkaan ja keskustaan tulee kodinperintönä. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä väheni huomattavasti aikaisemmasta. Merkityksellisen päivästä tekee Tornbergin mukaan se, että hän saa olla osa vanhaa suomalaista perinnettä. Voisin ajatella työskenteleväni myös jossain isossa firmassa tehtävissä, joissa voin vaikuttaa yrityksen suuntaan. 10 31.5.2019 Samuli Vänttilä Tuleva lauantai on raahelaiselle Tuomas Tornbergille erityisen tärkeä. Sitä ennen on kuitenkin edessä armeija monen ikätoverin tavoin. Aihetta hän on puinut usein myös kavereiden kanssa. Hän on hakenut Ouluun lukemaan tuotantotaloutta. – Se on ollut jo pidempään lähellä sydäntäni. Yöuniaan hän ei kuitenkaan ole menettänyt. Tulevaisuudessa häntä kiinnostaa etenkin yrittäminen. Tornberg sanoo kuitenkin ymmärtävänsä myös niitä, jotka haluavat kieltää koko ilmastonmuutoksen. Yliopistoon Tornberg myös mielii mahdollisimman pian. Keskustan arvomaailman hän sanoo osuvan monelta osin yksiin omansa kanssa. Tornbergin ikäpolvella on tulevaisuudessa ratkottavanaan monia isoja uhkakuvia. Vuonna 2016 heitä oli 121?700. pitkäaikaistyötöntä
1992 200 800 400 1 000 600 1 200 1 400 1 600 tuhatta 94 02 10 96 04 12 98 06 14 00 08 16 2018 * Sisältää rekisteröidyt pari suhteet vuodesta 2002 alkaen ja samaa sukupuolta olevat avioparit 2017 lähtien. Euroopan sisällä on jälleen jakolinjoja. Eurooppa on yhtäältä vaurastunut ja kehittynyt. lämpimäT onnittelut Elsi Kataiselle ja Mauri Pekkariselle vahvasta kannatuksesta parlamenttivaaleissa. EU laajeni ja Eurooppa yhdistyi. Politiikassa ja elämässä kukaan ei pärjää yksin. 31.5.2019 11 Täällä Bryssel KuuKauden kuluttua työni Euroopan parlamentissa päättyy. Lapsiperheeseen kuuluu vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi. Kun nyt jätän työni europarlamentissa, paljon on muuttunut. Lähes saman verran oli äiti ja lapsia -perheitä. Näiden 15 vuoden aikana EU on osoittautunut kriiseistä huolimatta sitkeäksi. Kymmenen uuden jäsenmaan edustajat aloittivat työnsä samaan aikaan kanssani. Toisaalta talouskriisi vei monilta työpaikan ja köyhdytti elinoloja. Euroopan poliittisissa johtotehtävissä naiset ovat räikeästi aliedustettuna. Pohjoismaista Suomi on ainoa, jolla ei ole ollut naista komissaarina. Euroopan kansojen ja kansalaisten yhteistyötä tarvitaan. Huoliin ja toiveisiin on vastattava entistä paremmin. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen EU:n on kuunneltava kansalaisiaan Lapsiperheiden määrässä pudotus Ajassa Pauliina Pohjala lapSiperheiTä oli viime vuonna yhteensä 562 000. Ilmastonmuutos, turvallisuus ja terrorismin torjuminen ovat uusia asioita EU:n listalla. Nyt on korkea aika saada tähän muutos. 15 vuotta olen saanut vaikuttaa ja hoitaa suomalaisten asioita maailmalla. Isä ja lapsia -perheitä oli edelleen hyvin vähän, kolme prosenttia. Päteviä naisia Suomesta löytyy. SuomalaiSina saamme olla ylpeitä siitä, että tuoreissa europarlamentaarikoissamme on tasapuolisesti miehiä ja naisia. Meillä on entistä enemmän kysymyksiä, joissa tarvitaan yksittäisiä maita isompaa toimijaa. Perheet tyypeittäin 1992–2018 Avopari ilman lapsia Aviopari ilman lapsia Avopari ja lapsia Aviopari ja lapsia * Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Lähde: Tilastokeskus. Aloittaessani meppinä ilmapiiri oli innostunut. Yksilapsisia perheitä oli 43 prosenttia, kaksilapsisia 39 prosenttia ja kolmilapsisia 13 prosenttia. Viidessä prosentissa lapsiperheistä oli vähintään neljä alle 18-vuotiasta lasta. Mutta onko sopivia. Tulevina vuosina EU:n on kuunneltava tarkasti kansalaisiaan. Sen ratkaisee todennäköinen pääministeri Antti Rinne. Mielenkiintoisempaa ja haastavampaa työtä on vaikea löytää. Lapsiperheistä viidennes oli avoparien perheitä. Toivon kaikille uusille mepeille menestystä työssä. Lapsiperheiden määrän pieneneminen kertoo Tilastokeskuksen mukaan lähinnä siitä, että perheiden täysi-ikäistyvien lasten ikäluokat ovat suurempia kuin uudet syntyvät ikäluokat. Hallitsematon maahanmuutto loi turvattomuutta. lapSiperheiSiin kuului viime vuonna 38 prosenttia väestöstä. Vähennys on selvästi suurempi kuin viimeisten reilun kymmenen vuoden aikana keskimäärin, jolloin vuosittainen vähennys on ollut noin 2 000. Keskimääräinen lapsiluku oli 1,85. Nämä osuudet ovat pysyneet ennallaan. Niiden määrä pieneni edellisestä vuodesta 4 300:lla, Tilastokeskus kertoo. Lapsiperheiden yleisin perhemuoto oli edelleen eri sukupuolta olevan avioparin muodostama perhe. Haluan kiittää minua vuosien varrella tukeneita kannattajia, kollegoita ja muita kohtaamiani ihmisiä. Vuosien aikana globalisaatio, talouskriisi ja maahanmuutto ovat muokanneet eurooppalaisten arkea. EU ei ole enää pitkään aikaan ollut vain talousunioni. Se on paljon muutakin. Ihmisten välinen vuorovaikutus monipuolistui ja erot vaikuttivat kaventuvan
Koivulan tutkimus osoitti, että puolueiden väliset ristiriidat suhtautumisessa tuloeroihin, pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin sekä ympäristöongelmiin korostuvat jäsenten keskuudessa. Mielikuva ukkopuolueesta pitää osittain paikkansa, sillä lähes 60 prosenttia keskustan jäsenistä on miehiä. koiVula selvitti taloussosiologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, miten puoluekanta selittää ihmisten raportoimaa käyttäytymistä ja asenteita. kaks:n tutkimusta toteuttamassa ollut Aki Koivula jatkoi puolueiden jäsenten ja kannattajien tutkimista myös huhtikuussa ilmestyneessä väitöskirjassaan. Keskustan jäsenet ovat keskimäärin korkeammassa asemassa työmarkkinoilla kuin puolueen kannattajat. Jäsenillä on myös suoraa vaikutusvaltaa puolueiden linjan muodostamiseen ja sitä kautta äänestäjiä suorempi yhteys valtakunnan tason politiikkaan. Koivulan mukaan keskustan nimelle löytyy todella katetta: – Kepulaiset näyttäisivät kaiken kaikkiaan olevansa nimensä mukaisesti keskustassa, tutkija luonnehtii. sekä Koivulan väitöskirjassa että KAKS:n puoluejäsentutkimuksessa on hyödynnetty kyselyä, johon vastasi vuonna 2016 lähes 12 500 eri puolueiden jäsentä. Yhtä miesvaltaisia ovat tosin muutkin puolueet vihreitä lukuunottamatta. – Yleisesti ottaen korkeasti koulutetut, jotka ovat myös ammatiltaan korkeassa yhteiskunnallisessa asemassa, ovat kiinnostuneempia politiikasta ja aktiivisempia osallistumaan. Keskustakotitalouden mediaaninettotulot ovat 3 300 euroa kuukaudessa, mikä on 100 euroa vähemmän kuin SDP:llä ja peräti 1 100 euroa vähemmän kuin kokoomuslaisilla. Tämä on Koivulan mukaan tyypillistä myös muiden puolueiden jäsenille. Useimmiten puolueita koskevat tutkimukset ovatkin kohdistuneet jäsenten sijasta niiden kannattajiin. Tuorein informaatio on peräisin kahden vuoden takaisesta Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta. TeksTi: AnnukkA kAArelA Tutkitusti keskellä Puolueiden jäseniä on tutkittu Suomessa vähän. Aineisto on ainutlaatuinen, sillä puolueet ovat harvoin antaneet jäsentensä yhteystietoja tutkijoiden käyttöön. Koivula näkee jäsenten tutkimisen tärkeänä, sillä puolueiden välillä vallitsevat erot näkyvät selvimmin juuri jäsenistöjä vertailtaessa. Tutkijat Ilkka Koiranen, Aki Koivula, Arttu Saarinen ja Pekka Räsänen havaitsivat, että keskustan perinteiset sidokset maaseutuun näkyvät edelleen puolueen jäsenistössä: puolet keskustalaisista asuu harvaanasutuilla alueilla Itäja Pohjois-Suomessa ja vain kymmenesosa Uudellamaalla. Osatutkimuksissa keskityttiin erityisesti keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten, sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton sekä vihreiden jäseniin ja kannattajiin. He eroavat kuitenkin selvästi toisessa ääripäässä olevista kokoomuslaisista. Kansalliseen puolustukseen ja ulkopuolisiin uhkiin liittyviä riskitekijöitä keskustalaiset näkevät enemmän kuin vasemmistoliiton, SDP:n ja vihreiden jäsenet, mutta eivät kuitenkaan yhtä paljon kuin kokoomuslaiset ja perussuomalaiset. Myös keskustan jäsenten ammattijakauma poikkeaa muiden puolueiden jäsenistä, sillä lähes viidennes puolueen työssäkäyvistä jäsenistä toimii edelleen maanviljelijöinä. Keskustalaisia vastaajia oli mukana ylivoimaisesti eniten, yli 3 900. Tutkittavana olivat esimerkiksi vastaajien kulutustottumukset, luottamus muihin ihmisiin ja kokemukset yhteiskunnallisista riskitekijöistä. Puolueiden jäseniä on tutkittu Suomessa vähän, eivätkä tiedot Suomen yli sadastatuhannesta keskustalaisestakaan ole järin kattavat. Koivulan tutkimustuloksissa keskusta näyttäytyy keskusta-oikeistolaisena puolueena, jonka jäsenet eivät pidä esimerkiksi tuloerojen kasvua yhtä merkittävänä riskinä kuin vasemmistopuolueisiin kuuluvat. 12 31.5.2019 Vaikka keskusta vajosi eduskuntavaaleissa vasta Suomen neljänneksi suosituimmaksi puolueeksi, jäsenmäärällä mitattuna se on edelleen ylivoimaisesti puolueista suurin. KAKS:n tutkimuksen mukaan keskustan jäsenten keski-ikä on verrattain korkea, 59,9 vuotta. Hieman yli puolet keskustan jäsenistä on eläkkeellä. Keskustalla oli syksyn 2018 laskennassa 102 772 jäsentä, kun seuraavilla sijoilla olevien SDP:n ja kokoomuksen jäsenmäärät jäivät reilusti alle 40 000:een. Eri puolueiden jäsenistä paljastui kiinnostavia eroja. Keskustalaiset asemoituvat tutkimuksissa nimensä mukaisesti ääripäiden väliin. Muiden puolueiden jäseniin verrattuna keskustalaiset ovat keskituloisia. Tämä kansainvälinen ilmiö näkyy myös tarkasteltaessa muita osallistumisen muotoja, kuten äänestämistä, Koivula toteaa. Keskustakin on kuitenkin vuosien varrella toimihenkilöistynyt, ja suurin osa työssäkäyvistä keskustalaisista on nykyisin ylempiä toimihenkilöitä. – Esimerkiksi perussuomalaisten jäsenet muokkasivat kertaheitolla koko suomalaista poliittista kenttää äänestäessään Jussi Halla-ahon puolueen puheenjohtajaksi kesällä 2017, Koivula toteaa. Ilmiöt. Koivulan mukaan keskustassa on etenkin vihreistä ja kokoomuksesta poiketen laaja hajonta jäseniä erilaisista ammateista. Edelle seniorijäsenten osuudessa kipuaa vain SDP
Perussuomalaisten kohdalla myöskään koulutus ei lisännyt luottamusta. 31.5.2019 13 Keskustassa on etenkin vihreistä ja kokoomuksesta poiketen laaja hajonta jäseniä erilaisista ammateista. Tutkimuksen mukaan keskustan kannattajien keskimääräinen luottamus muihin ihmisiin oli väestön keskitasoa korkeampi. Turun yliopiston erikoistutkija Aki Koivula tutki väitöskirjansa kolmessa artikkelissa puolueiden kannattajia ja kahdessa jäseniä. Keskustan kannattajat näyttäytyivät asenteiltaan ja käyttäymiseltään puolueen jäsenten tavoin keskitien kulkijoina. Ero oli huomattava erityisesti verrattuna kokoomuksen kannattajiin, jotka tulotasosta ja koulutuksesta riippumatta näkivät itsensä muita enemmän kuluttavina. Kokoomusta kannattavat katsoivat käyttävänsä keskivertokansalaista enemmän rahaa vapaavalintaiseen kulutukseen, kuten elektroniikkaan, matkailuun ja itsensä hemmotteluun. Sen sijaan oikeistopopulististen puolueiden kannattajien luottamus oli poikkeavan matalaa. Yhdessä väitöskirjansa artikkelissa Koivula selvitti osana yhteispohjoismaista tutkimusta, miten eri puolueiden kannattajat luottavat muihin ihmisiin. Suomessa perussuomalaisten kannattajat eivät luottaneet muihin ihmisiin yhtä paljon kuin muiden suurimpien puolueiden kannattajat. Kokoomuksen ja muiden puolueiden kannattajien väliset erot korostuivat varsinkin muiden kuin välttömättömyyshyödykkeiden kohdalla. Kokoomuslaiset törsäävät, perussuomalaiset luottavat toisiin muita vähemmän Keskusta 102 772 Kokoomus 34 000 Kristillisdemokraatit 9 000 Perussuomalaiset 11 000 RKP 24 561 SDP 38 314 Vasemmistoliitto 11 400 Vihreät 8 818 Lähde: Aki Koivulan väitöskirja (tiedot annettu puoluetoimistoista elokuussa 2018) P uolueiden jäsenmäärät Ja ak ko M ar tik ain en Keskustan puoluevaltuusto pohti järjestötoiminnan tilaa huhtikuun kokouksessaan Riihimäellä.. Koulutus ja hyvä tulotaso lisäsivät todennäköisyyttä luottaa muihin. Esimerkiksi puolueiden kannattajien kulutustottumuksia vertailtaessa keskustan kannattajat paljastuivat hyvin keskimääräisiksi kuluttajiksi. Vanhojen puolueiden kannattajien luottamuksessa oli Koivulan mukaan Pohjoismaissa melko pieniä eroja
TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä Nuori viljelijä miettii kevätkylvöjen lomassa myös tulevaisuutta Haaveena oma biovoimala Ilmiöt. Biokaasulla voi tankata tilan ajoneuvot, traktorit ja jopa lämmittää. Siellä se mädättyy biokaasuksi ja erotellaan esimerkiksi erilaisiksi lannoitteiksi. – Lompakon pitäisi olla kunnossa, jos laitoksen aikoisi perustaa. Oululaisen Lambergin tilan nuoren isännän Rikhard ”Riki” Lambergin kohdalla yllämainittu visio on vasta haaveilun tasolla. Tämänhetkisten laskelmien mukaan laitos voisi maksaa itsensä takaisin kymmenessä vuodessa, Lamberg miettii. – Muutenkin jutellaan Petterin kanssa aika paljon kaikesta viljelyyn liittyvästä. NuOri viljelijä sanoo seuranneensa biovoimalan mukanaan tuomia mahdollisuuksia suurella mielenkiinnolla yhdessä samanikäisen kollegan Petteri Heikkisen kanssa. Vaikka uusi konsepti kuuluu jo edellisen hallituksen biokierrätystä edistäviin kärkihankkeisiin, biokaasua ei ole vieläkään lupa hyödyntää edes koelaitoksen tarpeisiin. Parikymmentä kilometriä etelämpänä Heikkisen tilalla Kempeleessä on nimittäin jo parin vuoden ajan ollut koekäytössä kyseinen laitos. Puhumattakaan laitoksen aiheuttamasta huomattavasta säästöstä tavaran määrässä ja ympäristön kuormittamisessa. Ihan lähiaikoina biotuotelaitosta tuskin silti ollaan Lambergin tilalle pystyttämässä. – Mutta jos isommista investoinneista puhutaan, niin oman biovoimalan hankkiminen on jonkinlainen tulevaisuuden haave, Lamberg pohtii. Mitä nyt muokkausmenetelmiin on tullut jotain uusia välineitä. lambergiN tilan peltopinta-ala on yhteensä 120 hehtaaria. 14 31.5.2019 Omalta tilalta saatava lietelanta kierrätetään navetan yhteydessä toimivaan biotuotelaitokseen. Mutta ei välttämättä enää kaukana tulevaisuudessa. Oman tilat menetelmät ovat aika pitkään olleet samoja. Valtaosa on nurmea oman lypsykarjan tarpeisiin, ja lisäksi viljelyssä on jo pitkään ollut ohraa
heikon kasvun vastapainoksi. Onneksi suomalainen viljelijä on sadon suhteen ikuinen optimisti, hän naurahtaa. – Hyvin se toimi myös karjan rehuna. Viime aikojen lämmin sää on kuitenkin nopeuttanut kasvua. 31.5.2019 15 Tilan läheisyydessä on myös muiden viljelijöiden omistamia peltolohkoja, joita Riki Lamberg vuokraa ja hoitaa. – Sen pitäisi näkyä myös politiikkojen päätöksissä, ei pelkästään puheissa.. Nyt voidaan odottaa ihan hyvää satokautta edellisen kesän kuivuuden ja Rikhard ”Riki” Lamberg kaipaa arvostusta viljelijän tekemälle työlle. – Joillakin seuduilla routaa on ollut normaalia pitempään. – Härkäpapua menee nykyään paljon myös rehuteollisuuteen, hän muistuttaa. Varsinaista satopotentiaalia muodostuu yleensä kesäkuun loppupuolelle asti. Pilvipoutainen sää ja lämpötila siinä kahdenkympin kieppeillä sekä sopivasti sateita. Mutta saatetaan ottaa jatkossa vielä ohjelmaan. Niinpä kevätkylvöt ja talvehtineiden kasvustojen kehitys ovat Etelä-Suomessa jopa viikosta kahteen edellä keskimääräisestä. – Tämä on hiukan tämmöistä tukipolitiikkaan liittyvää järjestelyä. Kun kevätviljelyn painopistealueilla Varsinais-Suomessa sekä Länsi-Uudellamaalla pellot on jo pääosin kylvetty, Lapissa ollaan vasta aloitusvaiheessa. Kauraa on viime aikoina mennyt paljon ihan uusille alueille, ja uskon tämän suuntauksen myös jatkuvan. Perinteisistä viljalajeista Schulman uskoo vehnän ja ohran menestymisen lisäksi erityisesti kauran nostavan reippaasti suuttaan. – Tämä voi näkyä positiivisesti myös suomalaisessa elintarvikeviennissä. Mutta minullekin se sopii hyvin, kun lohkot ovat näin lähellä. SuoSiTTujen lajikkeiden osalta valkuaiskasvit kuten härkäpapu tulevat Max Schulmanin mukaan pitämään edelleen pintansa. Toisaalta pitää saada tarpeeksi sadetta, mutta ei saa sataa liian paljon. Vastaavasti lumi suli sitten normaalia nopeammin. Riki Lambergin mukaan kuluvan kevään peltotöiden suhteen ollaan hyvin normiaikataulussa. Edes toukokuun alun pari päivää kestänyt ”takatalvi” ei aiheuttanut sen kummempaa viivästymää. Viime vuoden kuiva kesä aiheutti nurmen kanssa kuitenkin sen verran hankaluuksia, että nyt härkäpapuseos jätettiin tarkoituksella väliin. Viljelijän arki on Schulmanin mielestä tänä päivänä melkoista tasapainoilua omien toiveiden ja odotusten sekä nopeasti muuttuvien sääolosuhteiden ristipaineessa. – Sitä se todellakin on. Tänä vuonna kyseinen valkuaiskasvi jäi kuitenkin väliin. Kokonaisuutena arvioiden nyt voidaan kyllä odottaa ihan hyvää satokautta edellisen kesän kuivuuden ja heikon kasvun vastapainoksi. Sellainen olisi viljelijän toivesää, hän toteaa. Pro-AgriAn laatiman katsauksen mukaan Etelä-Suomen rannikkoalueella ja osassa eski-Suomea sateet hidastivat peltojen kuivumista ja siten kylvötöiden etenemistä, mutta muualla pellot ovat kuivuneet hyvin ja olleet hyvin muokkautuvia. Samalla on tullut näkyviin se tosiasia, kuinka suuri ja monimuotoinen maa Suomi on. Uudemmista lajikkeista Lambergilla on ollut testissä myös hernehärkäpapuseosta. Viime vuonna ohralla olleista pelloista osa on nyt menossa nurmelle. Maan keskija pohjoisosissa ollaan suunnilleen normaalissa aikataulussa. MTK:n vilja-asiamiehen Max Schulmanin havaintojen mukaan missään päin Suomea ei ole ollut isompia ongelmia tai poikkeamia pitää kiinni normaaleista kylvösuunnitelmista. – Lunta tuli, mutta aika nopeasti se suli sitten pois
Nauseda seuraa presidenttinä Dalia Grybauskaitea. Koonnut: Katariina lanKinen Jussi Nukari / Lehtikuva. Keskusvaalilautakunnan mukaan vaaleissa annettiin yli 600 miljoonaa ääntä. Maailmanmestaruus on Leijonien kolmas vuosien 1995 ja 2011 MM-kultien jatkoksi. Hän voitti sunnuntaina presidentinvaalien toisella kierroksella konservatiivisen entisen valtiovarainministerin Ingrida Simonyten. Hän sanoi katuvansa syvästi sitä, ettei kyennyt toteuttamaan Britannian EU-eroa. MaaiLMan suuriMMat vaaLit. Isoa-Britanniaa kolme vuotta johtanut pääministeri Theresa May kertoi eroavansa konservatiivipuolueen johdosta 7. Viikonlopun aikana kisaan ehti ilmoittautua jo kahdeksan ehdokasta. Intian vaalit ovat maailman suurimmat, ja äänestys kesti puolitoista kuukautta. Ekonomisti Gitanas Nauseda nousee Liettuan presidentiksi. Ensimmäisellä kierroksella Simonyte voitti Nausedan erittäin niukasti prosenttiosuuksin 31,1–30,95. LiettuaLLe uusi presidentti. Simonyte tunnusti tappionsa myöhään sunnuntaina. 16 31.5.2019 Maailman kuvat May kertoi erostaan. May jatkaa maan pääministerinä heinäkuun loppuun saakka, jolloin konservatiivit valitsevat uuden puheenjohtajan. Suomi juhli sunnuntai-iltana jääkiekon maailmanmestaruutta, kun Leijonat kukisti Bratislavassa pelatussa loppuottelussa Kanadan 3–1. Intiassa pääministeri Narendra Modin hindunationalistinen BJP-puolue nousi viime viikolla pidettyjen parlamenttivaalien ylivoimaiseksi voittajaksi. kesäkuuta. Pääministerin puolueen arvioitiin saavan parlamenttiin noin 300 paikkaa 543:sta. suoMeLLe MM-kuLtaa
Tapa säästää omat hautajaisrahansa on omituinen. 31.5.2019 17 Toukokuussa ei ole juuri julkaistu uutisia, jotka olisivat saaneet minut ylpeäksi maastani. HauTajaiseT ovat Venäjällä kalliit. Muistotilaisuuksissa on yleensä paljon ruokaa ja tietysti runsaat juomingit. Säästöjä on eläkeläisillä, mutta pääsääntöisesti vain naisilla. Nykyään käytämme vielä isomman osan. Tähän onnelliseen ryhmään kuuluvat huippu-urheilijat, valtion pankkien ja yritysten pääjohtajat sekä duuman kansanedustajat. Muistotilaisuudet ovat kalliita, ja ne järjestetään kolmeen kertaan: heti hautajaisten jälkeen, 40 päivän kuluttua ja vuotta myöhemmin. Vanhoilla naisilla on kuitenkin tapana panna muutamia satoja ruplia säästöön hautajaisiaan varten. Se ei ole kansan syy, vaan meidän talouspolitiikkamme tulos. Niiden, jotka ovat säästäneet rahaa hautajaisiinsa (tästä traditiosta kerron kirjoituksen lopussa), täytyy taas täydentää varojaan, koska hautajaiset ja etenkin arkut kallistuvat koko ajan. Mukana on myös lapsille tai sukulaisille tarkoitettu kirje. Polttohautaus maksaa vain 10 000 ruplaa (120 euroa), mutta krematorioita on vähän ja kansan enemmistö on tuhkausta vastaan. Mielestäni lasten pyhä velvollisuus on haudata vanhempansa kunniallisesti. Moskovassa ja Pietarissa ne maksavat 100 000 tai jopa 120 000 ruplaa (vajaat 1 200 euroa), maaseudulla on puolet halvempaa. kymmenellä prosentilla kansalaisista näitä huolia ei ole. Melkein yhtä paljon kallistuivat hautauspalvelut. Olen sanonut tämän omalle vaimolleni useita kertoja, mutta hän ei halua kuunnella. Hautajaisrahojen säästäminen on pitkäaikainen venäläisnaisten traditio, joka jatkuu sukupolvesta toiseen. En ilahtunut mielipidekyselystä, jonka mukaan vajaalla 70 prosentilla kyselyyn vastanneista ei ole minkäänlaisia säästöjä pahan päivän varalle. Kuten toiset vanhat naiset, hänkään ei halua rasittaa lapsiaan omilla hautajaiskuluillaan. Esimerkiksi Gazpromin pääjohtajan Aleksei Millerin vuosipalkka ylittää 70 miljoonaa euroa. Kuinka työntekijät voisivat säästää rahaa, jos viimeisten kuuden vuoden aikana heidän tulonsa ovat laskeneet 8–10 prosenttia ja samaan aikaan verot, kunnallispalvelumaksut, ruoka ja kaikki muukin on kallistunut. Se on ohje siitä, mihin tarkoitukseen rahat on käytettävä. Varsinaisten hautakulujen lisäksi on paljon muita kuluja: muistotilaisuudet, hautapatsas, haudan ympärysaita. Eläkkeet ovat pieniä, 200 euron eli 14 000 ruplan tasolla. Jo ennen tätä käytimme elintarvikkeisiin 32 prosenttia perheen budjetista. Molemmat ovat huonoja uutisia. Kansa köyhtyy, mutta presidentti Putinin kuukausipalkkaa on nostettu kuusi kertaa viimeisten kuuden vuoden aikana. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Venäjän eläkeläisten omituinen tapa. He säästävät tätä summaa useita vuosia ja pitävät rahoja kotonaan, ”tyynyn alla”, kuten meillä sanotaan. Kunnanhallitus antaa hautajaisiin 15 000 ruplaa (200 euroa), sukulaiset hoitavat kaikki muut menot. Melkein kaikki ministerit ovat miljonäärejä. Vaatimaton patsas maksaa 50 000 ruplaa (800 euroa) ja aita melkein yhtä paljon. Elintarvikkeiden hinnat ovat taas nousseet 3,5 prosenttia
18 31.5.2019 Rengastaja Pertti Saurola kiipeää pöntölle ja vaimo Helmi Irene Saurola tekee muistiinpanot. Hän selvittää tutkimuksessaan muun muassa pöllöjen pariuskollisuutta ja sitä, millaiset yksilöt menestyvät pöllömetsissä. Viirupöllönaaras hyökkäilee rengastajan kimppuun. Elämänsä aikana hän on rengastanut yli 20 000 lintua, joista viiruja lehto pöllöjä on noin kolmannes. Professori Pertti Saurola on rengastanut pöllöjä Hauhon maisemissa yli 50 vuotta. TeksTi: Tomi oravainen kuvaT: Jaakko marTikainen R ep or ta as i Kauniit ja rohKeat
Hruu, Hruuv. Viirupöllö Piir ro s viir up öllö stä : flic kr.c om /p ho to s/6 10 21 75 3@ N 02 /6 05 93 86 66 0, CC 2.0 -lis en ssi. Hruu, Hruuv. Olemme Hauholla Saurolan pöllötutkimusalueella. Vanhin painaa 406 grammaa, keskimmäinen 355 grammaa ja nuorin 290 grammaa. – Ne ovat todella nälkäisiä, siksi emokin oli kauempana pesästä. Ne ovat ehtineet rengastusikään. 31.5.2019 19 Naks, Naks. – Ne ovat noin neliviikkoisia, kun ne lähtevät lentokyvyttöminä pesästä. Mutta nyt voi tulla turpaan. päivä huhtikuuta. Ne ovat aivan loistavia kiipeilijöitä – kuin papukaijat. Pian kolmikko jättäisi pönttönsä. Saurola poimii varovasti poikaset olkalaukkuunsa ja laskeutuu noin viidestä metristä maahan. Saurola punnitsee, mittaa sekä rengastaa poikaset. Hän asettelee pörröiset kolmoset varovasti mättäälle. Pöllöprofessori kertoo, että vanhin ja suurin kolmikosta kuoriui 22. Vaimo Helmi-Irene alias Hemuli kirjaa painot ja siiven mitat muistivihkoon. Ne mätkähtävät maahan ja tallustelevat sitten ensimmäisen puun luo ja kiipeävät ylös oksalle turvaan. En muista, kuinka tiukka pöllö tämä on. Meitä ympäröi kuusivaltainen sekametsä. Viirupöllönaaras istuu noin 30 metrin päässä yli 25 metrisen kuusen oksalla ja seuraa, kuinka 80-vuotias pöllönrengastaja kapuaa ketterästi tikkailla kohti pesää. Naks, Naks. Poikaset niiskuttavat pöntössä. – Tämä on metsän kieltä. Saurolat ovat kulkeneet yhdessä pöllönpesillä lähes koko pitkän avio liittonsa ajan, joka alkoi vuonna 1963, ja he esittäytyvätkin pöllövaariksi ja pöllömuoriksi. Viirupöllöemo käskee pöllöprofessori Pertti Saurolaa poistumaan pesäpöntöltä
Saurola pyydystää lehtopöllönaaraan, punnitsee sen ja tarkistaa renkaan numeron: D-303870 ja paino 640 grammaa. – Jos laitetaan kilometrin päähän uusi pönttö, niin helposti ne siirtyvät siihen. – Juuri sopivan kokoisia rengastettaviksi. Viiruja lehtopöllöjä hän on rengastanut vuodesta 1965. Muuttaja katoaa samalla tutkimuksesta. SeuraavakSi saavumme kesämökille, jonka omistaja soitti Saurolalle, että hänen uuteen telkänpönttöönsä on muuttanut lehtopöllö. kumpikin on SopeuTuvainen muuTTuviin elinoloihin.. Aluksi motiivi oli puhtaasti suojelullinen. Saurolan mielestä jatkuvan kasvatuksen suosimisesta pitäisi maksaa korvaus metsänomistajille ja metsäyhtiöille. Saurola muistaa nähneensä poikasena täytettyjä viirupöllöjä monen talon kirjahyllyssä, mutta pöllön elintavoista tai kannasta ei tiedetty mitään. Viirupöllö oli myös hyvä tutkimuskohde. Tämä on siis sen toinen pesintä. Nämä lehtopöllön pojat ovat aina unessa, aivan erilaisia kuin viirupöllön poikaset. Poikaset naksuttavat ja emo vastaa männyn oksalta, muttei toteuta uhkauksiaan. Se oli tuolloin heikoimmin tunnettu laji Suomessa. Viiruja lehtopöllön pönttötilanne on Etelä-Suomessa hyvä. Arkistopapereista selviää, että kesämökin lehtopöllöemo on kolmivuotias ja pesinyt viime keväänä noin kilometrin päässä Saurolan ripustamassa pöntössä. • Suomessa pesii noin 1 200 lehtopöllö paria, kanta elinvoimainen*. Vielä se ei satu. Lehtopöllö – keskieurooppalainen tulokas Tällä heTkellä viiruja lehTopöllön kannaT ovaT elinvoimaiSeT. Hemuli Saurola arvelee, että naarasta hämmentää, kun hänen miehensä tuli pesälle isommalla joukolla, ja siksi säästymme löylytykseltä. Saurolakin menetti tänä keväänä yhden pöllönpöntön asukkaineen, kun metsäProfessori rengastaa lehtöpöllöä. Hän käy rengastamasta poikaset ja saa emolta puolenkymmentä tälliä niskaansa. Pöllöprofessori toivoo, että metsätaloudessa yleistyisivät jatkuvan kasvatuksen menetelmät avohakkuiden sijaan. • Poikasten levittäy ty minen ensimmäi selle pesä paikalle: koiraiden mediaani 14 km ja naaraiden 17 km. 20 31.5.2019 Pöllökolmikko kököttää viluissaan, ja tarttuu heti nokalla sormeen, jos sen vie lähelle. Viirupöllön mieluisin pesäpaikka on luonnon oma savupiippumainen muodostelma eli keskeltä katkennut ja sateen ontoksi lahottama haapa. – Riitti, kun käveli Rengastustoimistoon ja kertoi haluavansa rengastaa lintuja. Silloin ei tarvinnut suorittaa tenttiä eikä olla täysi-ikäinen kuten nykyään. Tällä heTkellä viiruja lehtopöllön kannat ovat elinvoimaiset. *Lähde: Luonnon tieteellinen museo • Ravinto: myyrät ja hiiret, rastaat. Saurola sai rengastusluvan 15-vuotiaana tammikuussa 1954. – Tästä ei koidu pöllölle haittaa, pöllöprofessori kertoo ja päästää punnitun emon vapauteen. Saurola kiitteleekin mökin omistajaa, kun hän ilmoitti lehtopöllöstä. 17-vuotias emo kuuluu Saurolan iäkkäimpiin seurattaviin. Lehtopöllölle kelpaa telkänpönttökin, mutta viirupöllölle sen reikä on liian pieni. Kumpikin laji on sopeutuvainen muuttuviin elinoloihin, mutta monella muulla pöllölajilla on vaikeaa, kuten helmipöllöllä ja huuhkajalla. Palaamme autolle. Näillä talkoilla nuori biologikin tutustui entistä tiiviimmin pöllöjen elämään. Rengastamisesta ei ole haittaa poikaselle. Katon ansiosta pönttö on palvellut jo 40 vuotta. Eväinä niillä on vesimyyrä, kaksi metsähiirtä sekä räkättirastas. Poikaset painavat 320 ja 306 grammaa. Pöntöstä löytyy kaksi potraa lehtopöllön poikasta ja muna. – Olin silloin jo aloittanut biologian opiskelun, ja viirupöllönaaraita pystyy turvallisesti pyydystämään ilman, että ne hylkäävät pesäänsä. Kun nämä olivat metsistä hävinneet, täytyi tilalle rakentaa isoja pöllönpönttöjä. Sekin auttaisi pöllöjä, jos avohakkuissa pöntön ympärille jätettäisiin suojapuuryhmä, joihin pöllönpojat pääsisivät kiipeämään turvaan ketuilta tai supikoirilta, kun ovat jättäneet pesänsä. Silloin nokan isku tekee kipeää. • 1913–2018 Suomessa on rengastettu 56 672 lehtopöllöä*. • Pariuskollisia, ero prosentti 15–17. Lintujen kannalta tuhoisia ovat ennen kaikkea pesintäaikaan tehdyt hakkuut. Seuraava kysymys olikin: Paljonko haluat renkaita. • Paikkalintu, pesii VaasaJoensuu linjan eteläpuolella. Professori kapuaa takaisin, asettelee pojat pesään ja laittaa peltikaton takaisin. Pöllöprofessori näyttää meille viirupöllön pöntön, jonka ympärille metsänomistaja pyysi Saurolaa ennen hakkuuta merkkaamaan noin 20 rungon suojapuuryhmän. Saurola toivookin, etteivät ihmiset ripustaisi pöllönpönttöjä omin päin tai ainakin ilmoittaisivat siitä paikalliselle rengastajalle. Nuori lintuharrastaja kiinnostui mystisistä pöllöistä, ja viirupöllö oli 1960luvulla aito mysteeri. – Mutta kahden viikon kuluttua nämä ovat jo ihan eri näköisiä, hirvittäviä taistelijoita