6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 17 / 3.5.2019 / 4,80 € Työ Tuo Toivoa romaneille niinisTö kaTuu Bernerin hiillosTamisTa Kirjat Reportaasi Puoluevaltuusto kysely povaa keskusTalle opposiTiokauTTa Mietinnän paikka keskusTan Tilanne on vakava muTTa ei ToivoTon, sanoo seppo kääriäinen
12. 2 3.5.2019 sisältö 3.5. 2019 Kaikki yhdessä Köntässä Keski-Suomen tuore edustaja on ylpeä kansalta saamastaan valtakirjasta s
3.5.2019 3 Parempi tulevaisuus ei ole itsestäänselvyys eikä se tapahdu odottamalla tai sormia napsauttamalla. 28 Keskusta Eduskunta Eurovaalit. 39 Suunta on nyt ylöspäin, uskovat keskustan uudet kansanedustaja t s. 10 EU:n pitää kehittyä vastuulliseksi suurvallaksi, Anna Sirkiä näkee s. 31 Maltillinen linja ei purrut Puoluevaltuusto nöyrtyi vaalitappion äärellä s. 14 Eduskunta menettää valtavasti kokemusta avustajien eläköityessä s. Juha Rehula s
perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 3.5.2019 J os keskustan puoluevaltuusto edustaa oikein keskustan tulevaisuutta, ei puolueella ole huolta. On nähty, että luonnonvaroistamme löydetään ratkaisuja niin työllisyyteen kuin ilmastonmuutoksen torjumiseenkin. Jokaisella on omat käsityksensä siitä, miksi kävi niin kuin kävi ja mitä pitäisi tehdä. On nähty, että uutta työtä ja elinvoimaa voi syntyä kaikkialle Suomeen. Riihimäeltä lähti aivan toisenlainen joukko kuin sinne oli edellispäivänä saapunut. Että olisi unohdettu alkiolaiset arvot, köyhän asia, maataloustuottajan ahdinko, dieselautoilija, eläkeläinen, maahanmuutosta huolissaan oleva, lapsiperheet – ja kaikesta tästä keskustaa olisi sitten rangaistu. Mutta vaalien tulos on aina oikein. Myös piireissä ja paikallisjärjestöissä kannattaa keskustella. Juha Sipilä valittiin melkein yksimielisesti ja innostuksen myötä jatkamaan keskustan puheenjohtajana vain vajaa vuosi sitten. Ehkä vaalituloksen ja politiikan yhteys ei olekaan niin yksioikoinen kuin ajattelemme. Sitäkin sopii pohtia, tehtiinkö itse tarpeeksi ja oikeita asioita. Juha Sipilän suunnitelma toteutui, vaikka kukaan muu ei siihen välillä uskonut – ja nyt kaikilla puolueilla on uusi, vielä kovempi tavoite. Suru häipyy puserosta, kun vaikeuksista saa puhua yhdessä. Onneksi neljän vuoden aika on jättänyt paljon hyviä hedelmiä. Vasta kevätpuolen gallupit pakottivat keskustaväen epäilemään. Kunnon pyykki, niin suru häipyy puserosta Pääkirjoitus Onneksi neljän vuoden aika on jättänyt paljon hyviä hedelmiä. Ehkä historiaakin voisi vähän muistella. Tätä ”halua ymmärtää väärin” on toden totta ollut. On nähty, että työllisyyden parantaminen on mahdollista. Siihen on tyytyminen. Ensi kerralla pitää pystyä puolustautumaan. Se ampui kaikkea, mitä keskusta ja sen kellokkaat tekivät. Ja on nähty, että pieni Suomi voi olla maailman huippua melkein alalla kuin alalla. Ja ak ko M art ika in en. Kritiikki puolueen hallituspolitiikkaakin kohtaan oli silloin olematonta – eikä se oikein nostanut päätään vielä syksylläkään. Se ei pystynyt puolustamaan itseään. On nähty, että Suomi voi elää, vaikka holtiton velkaantuminen on pysäytetty. Niin toimii politiikan terapiakin. Opiksi kaikki on. Se on tuntunut systemaattiselta ja järjestäytyneeltä. Kaikki hyvä käännettiin nurin niskoin. Edessä ovatkin taas uudet haasteet: Euroopan parlamentin vaalit, tulevaisuusja kehittämistyö sekä ylimääräinen puoluekokous ja uuden puheenjohtajan valinta. Ehkä sillä tavoinkin, mutta voisiko olla myös niin, että keskusta törmäsi siihen muuriin, jota tasavallan presidentti Sauli Niinistö kuvasi Kuopiossa (27.4.): ”Halu ymmärtää väärin on joskus ollut suurempi kuin halu ymmärtää oikein”, presidentti sanoi. Siinä taistelussa keskusta hävisi
Tätä voi joku pitää liian materialistisena tapana muistaa. Aloin myös pohtia, mistä tarinat tulevat. Hyllyiltä löytyi koulun karttakirjoja, aapisia sekä kovaja pahvikantisia romaaneja. James Joy cen Odysseusta ihmettelin ensimmäisellä omatoimisella ulkomaanmatkalla Dublinissa. Tämä riski kannattaa kuitenkin ottaa. Mutta ei hänen elämänsä siihen lopu, siitä se vasta alkaa. Jäin kirjallisuuden koukkuun jo alakouluiässä, ja lukemistani opuksista muotoutui elämän matkamuistoja. KirJan asema horjahtelee. Pikkupojalle ullakko oli aarreaitta. Ervasti muistutti: kirja on terveyttä edistävä laite. Se on sääli, sillä hyvä kirja on terveellinen ja edullinen tapa paeta arkea, vaikka aroille tai muinaiseen Kiinaan. Useimmista hyllystä löytyvistä kirjoista muistan, missä niitä luin ja millaisessa elämänvaiheessa tuolloin olin. luKeminen on myös yksi tapa ratkoa olemassaolomme arvoitusta. Istuin mummolan ullakolla ja sadepisarat naputtelivat pieniä ikkunaruutuja. Muistan ensimmäisen lukemani kirjan kannen, mutta en nimeä. Niitä on pakko pohtia, vaikka emme saa niihin eläessämme lopullista vastausta. Mikä on niiden kotimaa tai millainen mylly niitä jauhaa. Laadukkaan käännöskirjallisuuden julkaisu on vahvemmin pienten kustantamojen harteilla. Minulle kirjahylly edustaa jonkinlaista päiväkirjaa tai muistivihkoa. Ihmettelen vieläkin. Tomi Oravainen. Fjodor Dostojevski nimitti näitä kirotuiksi kysymyksiksi. Armeijassa yöpäivystysvuorossa, keikkuvan pöydän ääressä luin John Steinbeckin Vihan hedelmiä. Pentti Haanpään pulavuosiromaaneja luin ensimmäistä kertaa 1990-luvun lamavuosina. Ervasti neuvoikin kirjojen myyjille kalliimpia antikvariaatteja, jotka maksaisivat enemmän. Isoisän kanssa saunassa keksimme monia mahdollisia teorioita, mutta edelleen palaan aiheeseen, nyt yksin. Isoisä tietää jo vastauksen. 12-vuotias aatelispoika Cosimo ei halua syödä etanoita, vaan kiipeää suutuspäissään tammeen eikä tule enää koskaan alas. Röyhkeästi voi istua Pentti Saarikosken pöytään ravintola Hansassa. Kesätyövuosina 2000-luvun alun Helsinki oli vielä antikvariaattien paratiisi. Mutta ei etsimisen tarvitse olla vakavaa. Italo Calvinon Paroni puussa -satiiri sopii hyvin. Runoilija Väinö Kirs tinä varoitti, että jos lukee Saarikoskea kymmenen minuuttia, alkaa henki haista viinalta. Suosikkini oli Torkkelinkadulla sijainnut Kaarle Ervastin antikvariaatti. Pieni liike oli vuorattu kirjoilla, joista suurin osa maksoi euron, mutta teokset olivat laatukamaa. Ne tuskailevat, kuinka vaikeaa on saada kirjoja myyntiin kirjakauppoihin. 3.5.2019 5 Toimittajalta Terveyttä edistävä laite Karrelle palaneet vankkurit, keskellä autiota preeriaa. Keitä me olemme, mistä olemme tulossa ja minne olemme menossa. Kauppias varoitti kirjoja myymään tulleita uusia asiakkaita, ettei voi maksaa kirjoista paljoakaan, koska myy ne parilla eurolla asiakkailleen. Näiden seasta etsin intiaanikirjoja ja opin pitämään sadepäivistä. Suuret kustantamot ovat vähentäneet laadukkaan käännöskirjallisuuden julkaisemista, ja kirjakaupoista on tullut enemmän paperikauppoja
Muhoslainen Katri Hyvärinen uskoo kestävään oppositiopolitiikkaan, jossa keskitytään haukkumisen sijaan haastamaan hallituspuolueita. Antti Kaikkonen puoluevaltuustossa Santeri Lampi Rökäletappion eduskuntavaaleissa kärsineen keskustan paikka on oppositiossa, arvioi yli 75 prosenttia Suomenmaan kyselyyn vastanneista puoluevaltuutetuista. Silja Silvastin mukaan vaalitappiota ei voi vierittää pelkästään puheenjohtaja Juha Sipilän syyksi, sillä alkiolaisen politiikan periaatteet pääsivät unohtumaan muiltakin. Tutut puheenparret viestinnästä ja alkiolaisista juurista ovat helppoja heittoja. – Jos hallitusneuvotteluissa jumitetaan kesään asti, keskustan pitää olla valmis myös hallitusyhteistyöhön, sanoo Sinikka Ekonen Mäntsälästä. osa valtuutetuista jättää oven rakoselleen hallitukseen menolle. Ajassa Sanottua 6 3.5.2019 Keskustan kaikista sisimmäistä sisintä ovat yhteiskunnallinen tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus sekä huolenpito ja puolenpito. Valtuutettujen suosikki puheenjohtaja Juha Sipilän seuraajaksi olisi ollut Annika Saarikko. Saarikko kuitenkin ilmoitti kesken kyselyn toteuttamisen, ettei hän pyri puheenjohtajaksi syyskuun ylimääräisessä puoluekokouksessa elämäntilanteensa vuoksi. Suomenmaan kyselyyn vastasi kaikkiaan 74 puoluevaltuutettua. Hanna Markkanen puoluevaltuustossa Nuorten aikuisten luottamus keskustaa kohtaan taitaa olla puolueen kohtalonkysymys. Aate tulee päivittää tähän päivään. Toiseksi eniten kannatusta Sipilän manttelinperijäksi on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosella. Kaikki nämä tulevat tällä porukalla sydämestä. – Oppositiossa on hyvä tehdä uusi strategia, jolla edetään uusia eduskuntavaaleja kohti, lapualainen Juha-Matti Näkki opastaa. Keskustan pitää olla jälleen se liike, jonka käsivarsille kuka tahansa uskaltaa kipata. – Keskusta ei ole koskaan pelännyt vastuullisia tehtäviä eikä ole syytä nytkään pelätä. Vain vajaa seitsemän prosenttia lähtisi hallitustunnusteluja vetävän Antti Rinteen (sd.) kelkkaan. Oululaisesta Sirpa Tikkalasta hallitukseen lähteminen olisi varteenotettava vaihtoehto, jos keskusta saisi merkittäviä ministerisalkkuja. Vihtiläinen näkee, että sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kestävä kehitys ja ylisukupolvisuus tarvitsevat kunnianpalautuksen. Jaakko Martikainen Vastaajia yhteensä 74.. Myös Hannakaisa Heikkinen, Katri Kulmuni ja Antti Kurvinen saivat puoluevaltuutetuilta mainintoja. Silja Silvasti Puoluevaltuusto passittaisi keskustan oppositioon H al lit uk se en O pp os iti oo n En os aa sa no a 5 56 13 kuuluuko keskusta Mielestäsi hallitukseen Vai oppositioon. Silvastista vain nöyrä itsetutkiskelu voi nostaa keskustan jaloilleen. Valtuutetut uskovat, että keskustan kannattaa koota rivejään ilman hallitusvastuun raskasta taakkaa. Antti Siika-aho puoluevaltuustossa Vain nöyrä itsetutkiskelu voi nostaa keskustan jaloilleen
Tämän on nyt muututtava. Ihmisiä olisi ensisijaisesti yritettävä auttaa kotimaissaan. Lotta Luukkonen puoluevaltuustossa Ovatko piirit puoluetoimistoa vai puoluetoimisto piirejä varten. neuvottelujen ensimmäinen yritys kariutui kokoomuksen ja SDP:n talousjuntturaan. Hallitustunnustelijan tehtävän saanut SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on asettanut tavoitteeksi neuvottelujen päättymisen 27. Silti monen nuoren esittämä kritiikki on vaimennettu tämän vaalikauden aikana. Petteri Salmijärvi puoluevaltuustossa Pekka Pohjolainen Hallitusneuvottelujen kestoon vaikut taa niin moni ennalta arvaamatonkin asia, ettei niiden pituutta voi kunnolla ennustaa. Valmista tuli 17. EU ei voi kuitenkaan sahata omaa oksaansa. – Lissabonin sopimuksessa on pykälä: jos johonkin Euroopan unionin jäsenmaahan hyökätään, toinen jäsen maa on velvol linen puolustamaan sitä. Tällä hetkellä ko mission esitys leikkaa voimakkaasti maataloudesta. Ajassa Sanottua 3.5.2019 7 Tiukka keskustelu ja haasto kuuluvat keskusta-aatteeseen. Puolue haluaa selkeyden sille, mitä Lissabonin sopimuksen solidaarisuuspykälä tarkoittaisi. Edelleenkin metsiä tulee voida käyttää kes tävällä tavalla – hyvin ja tehokkaasti. Toisaalta pakolaisia Suomeen tulisi ottaa entistä enemmän pakolaisleireiltä, jolloin voidaan vaikuttaa siihen, keitä tänne saapuu, keskusta linjaa. – Haluamme, että maatalouspolitiikan rahoitus säilyy vähin täänkin nykyisen kaltaisena. toukokuuta. Hallituksen synnytys vie muutaman viikon Keskusta uudistaisi EU:ta maalaisjärjellä Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen ja euro vaali ohjelman valmistelusta vastannut Riikka Pakarinen (oik.) esittelivät keskustan eurovaali ohjelman. Hallitusneuvottelujen aloitus 8.5. Myös toukokuun lopun EUvaalit aiheut tanevat pienen tauon prosessiin. Hallitusneuvottelujen aloitus on jo viivästymässä parilla päivällä toukokuun 8. Uutta pohjaratkaisua ei kuitenkaan löytynyt ja pöytään palattiin samalla kuuden puolueen porukalla myöhemmin. kesäkuuta. Jussi Nukari / Lehtikuva Tomi oravainen eu:n on otettava vahvempi rooli turvallisuuskysymyksissä, linjaa keskusta eurovaaliohjelmassaan. suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa heinäkuussa, ja seuraava parlamenttikausi on tärkeä maataloudelle sekä aluekehitykselle. Aloitusta viivytti Portugalin tukipaketti, joka silloisen toimitusministeriön pääministerin Mari Kiviniemen (kesk.) mielestä kuului uudelle hallitukselle ja uuteen hallitukseen pyrkivien mielestä toimitusministeristön hoidettavaksi. Myös hallituspohjan kokoamisessa oli vaikeuksia, kun perussuomalaiset ei suostunut mukaan, oppositioasentoon siirtynyt keskusta ei vastannut edes tunnustelijan kysymyksiin ja SDP patisti hallitustunnustelija Jyrki Kataisen (kok.) ottamaan mukaan myös vasemmistoliiton. Puolue kampittaisi eurovaaliohjelmassaan populismia purka malla EU-byrokratiaa ja tarjoamalla ratkaisuja keskeisiin haasteisiin kuten maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen. Tätä me emme voi hyväksyä. Tätä artiklaa me haluam me keskustalaisina avata seuraavan viiden vuoden aikana. Vaaliohjelman valmistelua johtanut Riikka Pakarinen kertoo, että tämä tarkoittaa muun muassa EU:n puolustusyhteistyön kehittämistä kansallisen puolustuksen rinnalla. läHiHistorian vaikeimmat neuvottelut käytiin vuonna 2011, kun varsinaisiin neuvotteluihin päästiin vasta kuukausi vaa lien jälkeen. Noin kuukausi riittää yleensä, mutta mutkia matkaan voi kuitenkin tulla. uusi Hallitus kesäkuu 2019 J a r i La uk k an e n antin aikataulu muutokset mahdollisia Sh ut te rst oc k. Näin uusi hallitus voitaisiin nimittää kesäkuun alussa ja uusille minis tereille saataisiin valmistautumisaikaa EU-puheenjohtajakauteen. Katainen heitti vasemmistopuolueet ulos neuvotteluista 1. Keskusta haluaa EU:lta toimia hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen. Juho Korpela puoluevaltuustossa Viime vuosina on surutta kävelty puoluevaltuuston ja puoluekokouksen kantojen yli esimerkiksi perustulon kohdalla. tauko, eurovaalit vaalipäivä 26.5. kesäkuuta, kaksi kuukautta eduskuntavaalien jälkeen. Pieni piiri on päättänyt asioista. päivään, koska puolueiden kanssa käytävät talouskeskustelut vievät odotettua enemmän aikaa. Hallitusneuvottelut valmiit 27.5. Kaikkein tärkeintä on löytää puolueeseen toimintakulttuuri, jossa ihmiset kokevat voivansa vaikuttaa asioihin. Ne molemmat edustavat kolmasosaa EU:n budjetissa. – Keskusta haluaa, että EU ottaa selkeän ilmastojohtajuuden
Rokotekattavuuden aleneminen voi johtaa tauti tapauksiin myös Suomessa. Hänen mielestään eduskunnassa olennaista ei ole kollegoiden miellyttäminen, vaan tilivelvollisia ollaan omille äänestäjille. Sipilän hallituksen aikana Niinistö oli opposition johtava räksyttäjä, joka roikkui väsymättä pääministerin lahkeessa niin eduskunnan istuntosalissa kuin Twitterissäkin. Myös Anne Berneriin (kesk.) kohdistuneen kritiikin hän myöntää menneen liian pitkälle. Ajassa Kirjat Vihreiden ex-puheenjohtajan Ville Niinistön ja keskustan välit eivät tunnetusti ole lämpimät. Niinistö kertoo pyytäneensä Stubbilta ylilyöntejä myöhemmin anteeksi. Hänen mielestään Sipilä otti kritiikin liian henkilökohtaisesti. Pari mokaa ex-puheenjohtaja on sentään valmis myöntämään. Pienen puolueen puheenjohtajan on myös pidettävä melua, jotta saisi äänensä kuuluviin. Niinistö pyysi anteeksi Stubbilta ja Berneriltä Ja ri La uk ka ne n Lä hte et: ST T, W H O. AnnukkA kAArelA Veera Luoma-aho ja Ville Niinistö: Löytöretkeilijä. niinistö tiedostaa, että muiden puolueiden poliitikot eivät aina ole pitäneet hänen tyylistään. Hän syyttää kirjassaan hallituksen suorastaan pyllistäneen kaikelle vihreille tärkeälle. EU-maista Suomen edellä ovat Unkari, Slovakia, Portugali ja Ruotsi. Jopa keskustasta listalle pääsee yksi, jokseenkin yllättävä nimi: eduskunnan jättänyt konkaripoliitikko Tapani Tölli. EU-maissa todettiin 2018 yli Rokotevastaisuus nostaa päätään ympäri Eurooppaa. Ystäviäkin hänellä on omien sanojensa mukaan kaikissa puolueissa. Hän puolustautuu oppineensa suorasanaiseksi Ruotsissa asuessaan. Niinistön torstaina ilmestynyt kirja ei juuri muuta tilannetta. 8 3.5.2019 Suomessa rokotekattavuus on edelleen hyvä, 92 prosenttia. Valtakunnan seuratuimpiin lukeutuva somepoliitikko toteaa olevansa nykyisin kyllästynyt varsinkin Twitter-meuhkaamiseen. Yksi pieleen mennyt tilannearvio tapahtui, kun vihreät ja vasemmistoliitto valmistelivat väli kysymystä Alexander Stubbin toiminnasta hallintarekisterilain yhteydessä. Eduskunnan jättänyt, europarlamenttiin ehdolla oleva Niinistö osoittaa kirjassa muutenkin seestymisen merkkejä. Otava, 218 s. Hänen mielestään vihreät ei juurikaan tehnyt oppositiossa virheitä, vaan eteni käsikirjoituksen mukaan. Niinistö ei kadu Sipilään kohdistamaa ärhäkkyyttään. Niinistö näkee pääministerin jatkuvan haastamisen oppositiojohtajien tehtävänä. tuhkarokkotapausta. Stubbiin kohdistunut myllytys oli kovaa, ja kansalaismielipide alkoi karata käsistä jo täydeksi lynkkausmeiningiksi. Niinistö kirjoittaa arvostelevansa politiikassa tekoja, ei ihmisiä. Niinistö katuu antaneensa kuvan, että Berner olisi ollut liikenneministerinä yhtiöittämässä koko tieliikennettä
Sisämarkkinat ovat luoneet miljoonia työpaikkoja, luontoa suojellaan tehokkaammin, matkustaminen, opiskelu ja asuminen toisessa jäsenmaassa on helppoa. Miten vastaamme ilmastonmuutokseen, väestön ikääntymiseen, uusien teknologioiden hyödyntämiseen tai demokratiaa ja tasa-arvoa horjuttaviin voimiin. Meidän pitää löytää keinoja taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisten tavoitteiden tasapainon löytymiseen. Työturvallisuuskeskuksen tärkein tehtävä onkin auttaa työpaikkoja työturvallisuuden parantamisessa. Yksi syy on jatkuvasti muuttuva työelämä. Sen takana on sata vuotta täyttävä Kansainvälinen työjärjestö ILO. Esimerkiksi sosiaalija terveysalan yrityksissä tapahtuu yllättävän paljon tapaturmia. lähivuosiEn aikana EU:lla on käsissään suuria haasteita. Kaikki lähtee sieltä, Hanhela painottaa. Samalla työturvallisuuden hallinta vaikeutuu. Vastaukset tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin päätetään yhdessä. – Olennaisinta on kuitenkin ylimmän johdon suhtautuminen asiaan. Eri maiden ja kansojen voimavara on ihmisissä, joiden mielipiteiden on tultava kuulluksi. Työelämän pirstaloituminen uhka työturvallisuudelle Shutterstock Ilmiöt. Todellisuudessa EU on onnistunut positiivi sella tavalla tukemaan meidän elämäämme, kuten meille suomalaisille tärkeitä kotimaisen ruoantuotannon edellytyksiä ja alueellista kehittämistä myös harvaanasutuilla alueilla. On tärkeää, että kansalaiset innostuvat vaaliuurnille. Samalla liikenneinvestointeja, maataloutta ja alueel lista kehitystä tuetaan. huolEnaihEitakin silti riittää, sillä viimeisen viiden vuoden aikana tapaturmien määrä on pysynyt likimain samana. Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen Lähestyvät EU-vaalit ratkaisevat yhteisen tulevaisuuden Meri AlArAntA-SAukko sunnuntaina 28.4. vietettiin maailmanlaajuisesti työturvallisuuspäivää. – Syntyy paljon uusia yrityksiä ja työelämä pirstaloituu. Toukokuun EU-vaaleissa äänestetään Suomesta 13 europarlamentaarikkoa. Esimerkiksi työkaverien kannattaisi hanakammin tarttua havaitsemiinsa työturvallisuusriskeihin. – Ylipäätään työpaikkojen turvallisuusajattelussa on tapahtunut paljon edistystä, Hanhela sanoo. Eurooppalaisten kysymysten lisäksi meidät haastetaan rajojemme ulkopuolelta, niin idästä kuin lännestä. Myös puuttumiskynnys on Suomessa korkea. Tilastojen mukaan palkansaajien kuolemaan johtaneet työpaikkatapaturmat vähenivät vuosina 1975–2016 7,2 prosentista 1,1 prosenttiin, lukumääräisesti 133:sta 24:ään. Asenteissa on parantamisen varaa. 3.5.2019 9 Täällä Bryssel Eurooppa-politiikassa on nyt vauhtia. Motivaatiota varmasti riittää, mutta osaamisessa on puutteita, Hanhela sanoo. Eurooppa on nyt taloudellisesti ja poliittisesti yhtenäisempi kuin koskaan. Esimerkiksi energiaan, luontoon, liikenteeseen ja maatalouteen liittyvässä päätöksenteossa pitää huomioida erilaisten alueiden lähtökohdat ja tarpeet. On brexitiä, ilmastotalkoita, uusia kauppasopimuksia ja tietysti lähestyvät EU-vaalit. Hanhela toivoo, että työturvallisuudesta tulisi olennainen osa jokaisen yrityksen arkea, johtamista ja kehittämistä. Anna äänesi sille, että pohjoisen näkökulma ja sinulle tärkeät asiat eivät unohdu Euroopan parlamentin päätöksenteossa. EU-päätöksenteko saattaa vaikuttaa monelle etäiseltä, ja legendat kurkkujen käyryyttä määräävistä laista elävät vahvasti monen mielessä. Olen saanut toimia Euroopan pohjoisimpana meppinä neuvottelupöydissä, joissa Suomen erityistarpeita on pitänyt tuoda voimakkaasti esiin. Jokaisella äänellä on merkitystä. Yhteistyöhön tarvitaan kylät, kunnat, Euroopan jäsenmaat ja koko maailma. Työturvallisuuskeskuksen toimitusjohtajan Rauno Hanhelan mukaan työturvallisuus on Suomessa kehittynyt huomattavasti pitkällä aikavälillä erityisesti vakavien ja kuolemaan johtaneiden tapaturmien osalta. – Vieläkin se nähdään liikaa irrallisena osana
Mikä siis on laajemmalti maltillisen keskilinjan tulevaisuus Suomessa. Hämeen ammattikorkeakoululle Riihimäelle kokoontuneilla puoluevaltuutetuilla oli paljon kysymyksiä, joihin keskustan tulisi jatkossa löytää vastauksia. Näin voisi kiteyttää keskustan puoluevaltuutettujen käymän keskustelun siitä, miten vaalikauden aikana onnistuttiin. TeksTi: Santeri Lampi, pauLiina pohjaLa, pekka pohjoLainen kuvaT: jaakko martikainen Keskustan puoluevaltuusto kantoi huolta maltillisen linjan tulevaisuudesta populismin ja radikalismin paineessa. 10 3.5.2019 Puoluevaltuusto KesKusta nosti Suomen suosta, mutta keskustalainen politiikka ei herättänyt ihmisissä luottamusta. Miten käy meille, jotka uskomme eheyteen pelottelun ja repimisen sijaan. tanja joona Peräpohjolasta totesi, että Lapin vaalipiirissä koettiin suurin keskustalainen vaalitappio, kannatus laski lähes 14 prosenttia. – Maltillisella asiapentillä ei ollut maahanmuuttokeskustelussa sijaa. – Tulen itse pienestä lappilaisesta kylästä, jossa on noin 250 asukasta. – Populismissa ja radikalismissa me keskustalaiset emme tule koskaan pärjäämään perussuomalaisille ja vihervasemmistolle, siihen kisaan meidän ei kannata lähteä, Simelius korosti. Kun kylätien varrella alkaa olla enemmän tyhjiä taloja kuin asuttuja, tai kun 16 lapsen kyläkoulun jatkuminen on koko ajan liipasimella, on vaikea itsekin uskoa koko Suomen palvelujen turvaamiseen tai aluepolitiikkaan, jota ei itse asiassa ole. KesKitien Köröttelijästä mentiin laidoilta ohi. Hallitusovi jätettiin raolleen. Satu Simelius Varsinais-Suomesta koki epäreiluna, että keskustan kilpailijat, ”jotka antoivat epärealistisia lupauksia ja heittelivät populistisia heittoja puskista, saivat suomalaisten luottamuksen”
Tulevan hallituksen pöydällä on niin paljon keskeisiä uudistuksia, että on arvioitava tarkkaan, mihin suuntaan ne menisivät sinipunahallituksen toimesta, hän totesi. Vaikka Suomenmaan puoluevaltuutetuille ennakkoon tekemässä kyselyssä yli 75 prosenttia vastaajista osoitti keskustan paikaksi opposition, Riihimäellä tilanne oli moniulotteisempi. Kurvinen korosti kokouspaikalla, että keskustan täytyy valita syyskuussa nimenomaan puoluejohtaja, ei pääministeritai valtiovarainministeriehdokas. 3.5.2019 11 Joonan mukaan lappilaisten tunne siitä, että heidät jätetään yksin, toistuu liian usein. Mutta niitä on aina seurannut ylämäki.. Hallitukseen lähtöä ei suljettu kokouksen kannanotossakaan täysin pois. Kannatustaan Juha Sipilän seuraajaksi puheenjohtajakisassa kuulostelevat ainakin kansanedustajat Antti Kaikkonen, Katri Kulmuni, Hannakaisa Heikkinen ja Antti Kurvinen. – Sellainen ihminen, joka kykenee käynnistämään uudistustyön. Sipilän mukaan osa oli myös sitä mieltä, että autoilu, lihansyönti ja saunan lämmitys pitää lopettaa heti, mieluummin huomenna tai tänään. Puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen korosti, että syyllisten etsiminen keskustan historiallisen kovaan vaalitappioon ei kannata. Sipilä kysyi, mikä on ”tolkun keskilinjan” paikka tässä keskustelussa. VäistyVä puheenjohtaja Juha Sipilä tulkitsi puheessaan, että keskustan tarjoama keskilinja ei kelvannut äänestäjille, vaan puolue jäi esimerkiksi ilmastopolitiikassa väliinputoajan asemaan. Tässä meillä on jatkossa miettimistä, keskustajohtaja evästi. Myös oppositiotaival kakkospuolueen asemassa arvelutti. – Tulevaisuus on meille vahva. Pörssinosteessa olevat Kaikkonen ja Kulmuni suhtautuvat kisaan vielä varovaisesti ja kertoivat pohtivansa asiaa rauhassa. Puheenjohtajakisa jäi Riihimäellä vielä tunnusteluvaiheeseen. Kansanvalta koettelee tätä puoluetta rajuilla alamäillä. Teimme siitä keskustan johdolla paperin kahdeksan puolueen kesken. – Haluammeko olla niiden pöytien ulkopuolella, joissa päätetään sote-uudistuksesta ja sosiaaliturvan uudistuksesta. Emme pärjää kahdella edustajalla. Mutta niitä on aina seurannut ylämäki – niin seuraa nytkin, Pirkkalainen valoi uskoa väkeensä. Kurimuksenkin keskellä Pirkkalainen löysi vaalituloksesta myönteisiä puolia: uudessa eduskuntaryhmässä on vihreiden jälkeen toiseksi eniten 1980ja 90-luvuilla syntyneitä kansanedustajia. Tuomas Kettunen Kainuusta kiitteli keskustajohtoista hallitusta Terrafamen pelastamisesta ja Kainuun työttömyyden puolittamisesta. Kansanliike kuulee jäseniään ja vetää siitä palautteesta johtopäätökset, Pirkkalainen paalutti. Se on tosi vaativa tehtävä. Jos haluamme olla tulevaisuudessa yksi suurimmista puolueista, meidän pitää tehdä tälle asialle jotain. – Mutta niinhän siinä vain kävi, että itsenäisen Suomen aikana ei ole koskaan käynyt näin, että Kainuulla ei ole keskustalaista kansanedustajaa. Anna Ranki Helsingistä oli puolestaan huolissaan keskustan asemasta Etelä-Suomessa. Mutta: osa oli sitä mieltä, että koko keskustelu on humpuukia. Keskustan viesti on ollut väärä, arvioi Hanna Markkanen. 58 kansanedustajaa valitaan Helsingistä ja Uudeltamaalta, nyt meillä on kaksi kansanedustajaa näistä vaalipiireistä. Muun muassa uusi kansanedustaja Jouni Ovaska Pirkanmaalta halusi pitää keskustalle oven auki hallitukseen. – Mitään erillistä, saati ulkopuolista ”totuuskomissiota” keskusta ei tarvitse. Ne äänet menivät perussuomalaisille. Monitaitoinen siinä pitää olla ja hanskata monta pelikenttää, Kurvinen pohti. Kansanvalta koettelee tätä puoluetta rajuilla alamäillä. – Miten saamme ihmiset puolellemme näissä kysymyksissä. – Meillä oli järkivihreät ratkaisut, miten ihmiskunnan suuri ongelma ratkaistaan. Puoluesihteerin mukaan tappio tulee perata huolellisesti ja ajan kanssa. Mitä sanon eläkeläiselle, joka sanoo, että rahat eivät riitä, Tuomas Kettunen kysyi. – Keskustan pitäisi olla koko Suomen puolue. Monia valtuutettuja askarrutti muun muassa, kuinka maatalouden puolustaminen onnistuisi oppositiosta käsin. – Ne äänet menivät vihreille, Sipilä totesi
saapuva juna pysähtyy raiteelle numero seitsemän. Helsinki on hänelle toki entuudestaan tuttu, edellinen työ kun oli diplomaattina ulkoministeriössä. – Tuosta pitää ottaa Instaan kuva, Könttä sanoo, kun aurin gos sa kylpevä Eduskuntatalo tulee kokonaisuudessaan näkyviin. könttä kääntyy alikulkusillan jälkeen vasemmalle Pikku parlamenttiin. Laiturille astuu uunituore Keski-Suomen kansanedustaja Joonas Könttä, 29, keskustan eduskuntaryhmän kuopus. Kulkureitiksi valikoituu Baana, vaikka Könttä ei ole ihan varma, onko se vain pyöräilijöille tarkoitettu. 12 3.5.2019 Eduskunta Laitteiden jonotusta, valokuvia ja onnitteluja – juna toi keskustan ryhmän kuopuksen Joonas Köntän sokkeloiseen Eduskuntataloon. Kansanedustajuus alkaa rastitehtävillä TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jari laukkanen Joonas Könttä saapui Helsinkiin junalla, joka lähti Jyväskylästä kello 5.30. – Luulen, että työhuoneet ovat uudella puolella. Minul la on semmoinen etiäinen, Könttä sanoo. Työhuone järjestyi hänen toiveensa mukaisesti Eduskuntatalosta Pikkuparlamentin sijaan.. – Tuntuu hyvältä ja jännittävältä, Könttä kuvailee fiilik siään, joita hän jakaa myös sosiaalisessa mediassa. Jyväskylästä köntän ensimmäinen tehtävä on löytää paras reitti junaasemal ta eduskuntaan. Uusi vaalikausi alkaa ryhmäkokouksella ja kansanedustajan valtakirjan tarkastuksella, lisäksi hoidettavana on monta käytännön asiaa
Kuvaukseen hän kuiten kin ehtii ennen ryhmäkokousta. Joonas Könttä piti someseuraajat ajan tasalla vaalikauden ensimmäisenä työpäivänä. Könttä pyytää kuvaajaa kertomaan vitsin. – Meillä on sisukas ryhmä koossa, Könttä myhäilee kokouk sen jälkeen. Köntän edellä jonossa ovat keskustan Mikko Kinnunen ja perussuomalaisten Ari ”Brother Christmas” Koponen. Ensimmäinen työviikko menee tuttavien nurkissa. Mattila on harmissaan siitä, että keskusta joutuu vaihtamaan pie nempään huoneeseen kesäkuussa. – Olipahan päivä. Arvokas pääraken nus vie voiton, istuntosalikin on lähempänä. – Se on Msiivessä, mutta en vielä tiedä, missä se on. Toimittajat päivystävät huo neen ulkopuolella. Hän päät tää hakea laitteet myöhemmin. Kansan edustaminen valtiopäivillä on suuri kunnia, Joonas Könttä kertoi kotipaikka kuntansa lehdelle Keskisuomalaiselle. – Oliko tuo Valtiosali, Könttä kysyy pääaulasta pois tues saan Suomenmaan valokuvaajalta Jari Laukkaselta, joka on työskennellyt talossa noin 40 vuotta. Ryhmähuoneessa istuu ainoastaan Hanna-Leena Mattila, muut suorittavat vielä rastitehtäviä. Päivä jatkuukin niin, että Laukkanen johdattaa Könttää paikasta toiseen. Aamun junamatka kesti kolme tuntia, mutta Könttä toivoo sen lyhenevän Jyväskylän ja Tampereen välisen kaksoisradan ansiosta. – En tiedä, voiko sen suurempaa kunniaa ollakaan kuin edustaa kansaa valtiopäivillä, Könttä sanoo. Päivän arvokkain hetki on kansanedustajan valtakir jan tarkastus. Laukkanen vie Köntän kakkoskerrokseen jonotta maan tietokonetta. – Tiedätkö, mikä on jokaisen valokuvaajan perverssi harrastus. Vastaan tulee keskustan ryhmän vies tintä asian tunti ja Pirkko Määttälä, joka utelee Köntän työhuonetoiveita. Olisiko uusi vai vanha puoli parempi. Könttä tekee valintansa nopeasti. 3.5.2019 13 Vahtimestari kuitenkin ohjeistaa Köntän Eduskunta taloon. Itsensä kehittäminen, Martti Kainulainen lohkaisee. Marjasmoothiella kippisteltiin reisjärveläisen puoluetoverin Mikko Kinnusen kanssa. Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen istuu ja lukee Opas eduskuntaan julkaisua. Ryhmähuone täytyy hiljalleen puheensorinasta, toisia halaillaan ja onnitellaan. Könttä kysyy Laukkaselta ryhmähuoneen sijaintia, ja sitten ollaan matkalla viidenteen kerrokseen. – Tämä on tällainen rastitehtävä, Köntän puoluetoveri Hanna Huttunen naurahtaa. Pyydetään perustiedot ja nimikirjoitusnäyte, lisäksi mukaan annetaan kaikenlaisia lappuja. Enää pitäisi hankkia työasunto. Puolisen tuntia kuluu ja Könttä luovuttaa. Urheilumiehenä Könttä myös selvittää, missä eduskunnan kuntosali sijaitsee. Määttä lä pystyy toteuttamaan toiveen. Sitä seuraavasta huoneesta edusta jat saavat tablettitietokoneen ja puhelimen, kolmanteen mennään valo kuvattavaksi. Kukin kävelee vuorollaan näyttämään omaansa oikeuskansleri Tuomas Pöystille. Paikallislehti Keskisuomalainen pyytää Köntältä kom menttia tunnelmista. – Meillä taitaa olla sama suunta, Könttä veistelee nai sille, jotka astuvat myös hissiin. Valtakirjan tarkastus oli arvokas hetki.. – Tässä me kaikki ollaan yhdessä köntässä, Könttä sanoo. Sitä odot taes sa KeskiSuomen kansanedustajat poseeraavat valo kuvassa. Hänellä on jo yksi ”pekkarointikohde” tiedossa. Pääaulassa kansanedustajia ollaan jo vastassa. Ensimmäinen viikko menee tuttavien nurkissa. Jää ikimuistoisena mieleen, Könttä kirjoittaa päivän lopuksi Twitteriin. – Taistelussa moni veljistä ja sisarista jäi matkan var relle, Mattila huokaisee. Seuraa vielä tunti jonottamista, ja lopulta KeskiSuo men äänitorvella on työpuhelin ja tablettitietokone
– Meitä rohkaistiin palauttamaan poliittinen arvovalta tähän taloon ja istuntosaliin. Meillä on sellainen fiilis, että alamme rakentaa uutta nousua. Mutta se toinen puoli koko ajan jäytää mielessä, eli keskustan todella paha romahdus. Eeva Kallin mukaan keskusta on tiukan paikan edessä. – Meillä on erittäin hyvä porukka ja eri alojen asiantuntijoita, yhteisen tekemisen meininki siellä on nousemassa. Mutta se riippuu hyvin paljon tulevan hallituksen kokoonpanosta, kuinka aidosti ohjelma on hallituspuolueiden yhteinen. Könttä uskoo uuden sukupolven nousun kertovan siitä, että keskustalla on toivoa. Demokratian juhlapäivänäkin uusilla keskustaedustajilla on mielessä se tosiasia, että puolue kärsi eduskuntavaaleissa rankan tappion. Hilkka Kemppi muistuttaa, että heidän vastuullaan on luoda uskoa keskustan tulevaisuuteen. Uskon, että pärjäämme keskenämme hyvin. Meillä on niin kova iskuryhmä nyt koolla, että tästä noustaan, Könttä toteaa. Te olette nyt suomalaisen kansanvallan kaapin päällä, Niinistö sanoi eduskunnalle puhuessaan. – Meidän täytyy luoda toivon näköaloja tällä puolueelle. Rehtorina Kivisaaren toiveissa on eduskunnan sivistysvaliokuntaan pääsy. Mitä enemmän siinä on sulle–mullekompromisseja, sitä huonommat ennusmerkit ovat. – Moni erinomainen kansanedustaja ei uusinut valtakirjaansa, vaikka pyrki sen tekemään. – Presidentti Niinistön sanat siitä, että te olette nyt vastuussa tästä maasta, kolahtivat minulle isosti. Lohikin myöntää, että vaalitappiossa on vielä sulattelemista. keskustan ryhmän konkareihin lukeutuva Matti Vanhanen, 63, uskoo, että vaalien jälkeinen uusi tilanne, jonka jälkeen maassa on liuta keskisuuria puolueita, tulee näkymään päivänpolitiikassa. Kallin, Köntän, Kempin ja Ovaskan lisäksi kasareihin lukeutuvat Mikko Savola, Pekka Aittakumpu, Petri Honkonen, Katri Kulmuni, Antti Kurvinen, Mikko Kärnä, ja Annika Saarikko. kolmannen kauden kansaedustajana aloittanut Markus Lohi, 46, kertoo olevansa iloinen keskustassa tapahtuneesta sukupolvenvaihdoksesta. uusiin keskustaedustajiin lukeutuu myös Pasi Kivisaari, 47. – Vaalitulos täytyy ottaa tosissaan, tutkia mistä se johtuu ja pohtia, mitä meidän täytyy nyt lähteä tekemään. – Keskustalla on ollut kautta vuosien hyviä sivistysosaajia. Tämä on äärettömän iso kunnia ja samalla todella iso vastuu, Joonas Könttä sanoo. Siitä on suorastaan tietty alakulo joka päivä ollut. ”Kova iskuryhmä koolla” TeksTi: Pauliina Pohjala, Pekka Pohjolainen kuvaT: jaakko MarTikainen. – Meillä on edelleenkin kokeneita mukana kolmasosa, kolmannes on eduskuntavuosien keskikastia kuten minä, ja sitten on näitä nuoria. Toivon, että voisin olla osa sitä joukkoa. Olemme iloisia, että olemme tulleet valituiksi eduskuntaan, on hienoa palvella kansanvaltaa. – Olen toiveikas, että yhdessä tekemällä suunta on ylöspäin, Kalli sanoo. keskustan eduskuntaryhmässä on nyt 31 kansanedustajaa, joista 11 on 1980-luvulla syntyneitä. – Kaikilla tuntuu olevan kaksijakoinen tunnelma. Valtiopäivien avajaiset olivat hänelle juhlallinen kokemus. Mutta eteenpäin on mentävä, ja tästä varmuu della mennään eteenpäin. Kasarien vaalimenestys luo uskoa keskustan tulevaisuuteen, uudet kansanedustajat näkevät. – Kyllä riski on siitä, että politiikasta tulee lyhytjänteisempää, ja yleinen julkinen paine pakottaa yksittäisiä ryhmiä hakemaan omaa profiiliaan. Siinä meillä kaikilla on paljon vastuuta, Kalli lisää. Ystävällinen sana istuntosalissa, valiokunnassa, käytävällä tai kuppilassa toimii aina paremmin kuin sivallus sosiaalisessa mediassa, Rinne sanoi puheessaan. Sosiaalisessa media on ajanut keskustelua vähän väärille raiteille, Ovaska näkee. 14 3.5.2019 Eduskunta ValtiopäiVien avajaisissa keskustan uusia kansanedustajia sykähdyttivät presidentti Sauli Niinistön sanat siitä, että kansalta saatu valtakirja tuo mukanaan suuren vastuun. Kivisaari on tyytyväinen keskustan ryhmän kokoonpanoon, vaikka sen olisi mieluusti nähdä runsaslukuisampana. Jouni oVaska toteaa, että sekä presidentti Niinistö että eduskunnan väliaikainen puhemies Antti Rinne korostivat myös toisten ihmisten kunnioittamista, vaikka asiat politiikassa välillä riitelevätkin. – Me kaikki ponnistimme eduskuntaan näissä äärettömän vaikeissa vaaleissa. – Mikä tärkeintä, puheissa korostettiin eduskuntatyön arvok kuutta ja yhteistyötaitojen merkitystä. Se on erittäin hyvä, koska me tar vitsemme puolueelle tulevaisuutta, tarvitsemme uusia ihmisiä tärkeisiin tehtäviin
3.5.2019 15 Meidän täytyy luoda toivon näköaloja tälle puolueelle. Hilkka Kemppi, Jouni Ovaska, Eeva Kalli ja Joonas Könttä uskovat, että yhdessä tekemällä keskustan suunta on ylöspäin.
Äärijärjestö Isis sanoo olevansa Sri Lankan lauantaisten itsemurhaiskujen takana. uusia itseMurhaiskuja. Mosambikissa tuhannet ihmiset ovat jääneet kodittomiksi hirmumyrsky Kennethin jäljiltä. Kanadan Montrealissa on julistettu hätätila tulvimisuhan takia. Yhteensä 15 ihmistä kuoli, kun Sri Lankan turvallisuusjoukot hyökkäsivät epäiltyyn islamistien piilopaikkaan lähellä Kalmunain kaupunkia. 16 3.5.2019 Maailman kuvat ÄÄrioikeisto nousee. Espanjalaismedia El Paisin mukaan äärioikeistolainen Vox-puolue nousee parlamenttiin 24 paikalla. Yli 3 000 asuntoa on tuhoutunut tai vahingoittunut ja 18 000 ihmistä on hakeutunut hätämajoitukseen. Vox-puolueen voitto on kovin äärioikeiston nousu sitten diktaattori Francisco Francon aikojen. hirMuMyrsky kenneth. Myös pääkaupunki Ottawaan on julistettu hätätila. Koonnut: Katariina lanKinen Lehtikuva / Ibrahim Youssouf / AFP. Quebecin provinssissa on evakuoitu yli 1 100 ihmistä ja yli 3 100 rakennukseen on tulvinut. tulva Montrealissa. Espanjan pääministeri Pedro Sanchez on julistanut sosialistipuolueen (PSOE) parlamenttivaalien voittajaksi. Lisäksi kolme itsemurhapommittajaa ammuttiin talon ulkopuolella. Maan pohjoisosia runnellut myrsky laantui lauantaina trooppiseksi matalapaineeksi. Viranomaisten mukaan alueella on valmiudessa yli tuhat sotilasta, sillä vesi jatkaa nousemistaan. Kanadaa piinaavat tulvat ovat seurausta sulavasta lumesta ja rankkasateista. Puolueen voitto oli odotettu, mutta sen paikat eivät riitä parlamentin enemmistöön. Kolme miestä laukaisi räjähteet ja tappoi itsensä sekä kolme naista ja kuusi lasta sisällä talossa
He tulevat antamaan äänensä demokraattisemmalle yhteiskunnalle toivoen, että 25 vuotta sitten annetut lupaukset vapaudesta, muutoksesta ja kaikille kukoistavasta maasta olisivat yhä voimissaan. Hannele Tulkki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Vaaliuurnien äärellä A FRIKAN A IKA. Vaikka korruptiosta erityisen tunnettu entinen presidentti Jacob Zuma sai potkut, on hänen entisiä liittolaisiaan yhä parlamentissa. Miljoonat tulevat jonottamaan vaaliuurnille. Vaalikeskusteluja seuratessa voi tehdä monenlaisia johtopäätöksiä yhteiskunnan tilasta. Nämä jäsenet jatkavat niin kutsutun ”Mandela”-puolueen, eli ANC:n jakautumista entisestään. Kymmenet miljoonat afrikkalaiset antavat äänensä toivoen demokraattisen yhteiskunnan saavan entistä vahvemman sijan. Afrikassa käydään monet vaalit tänä vuonna: Nigerian ja Senegalin lisäksi myös esimerkiksi Tunisiassa, Mauritaniassa, Malissa, Kamerunissa ja Ghanassa kilpaillaan kansan luottamuksesta. Nigeriassa ei vältytty vaalien aikaan väkivaltaisilta yhteenotoilta, Senegalissa rauhanomaisissa vaaleissa vallassa ollut johtaja sai jatkoaikaa ja Suomessakin yritettiin nimetä vaaleja soten tai ilmastonmuutoksen mukaan. Yhteensä kahdessakymmenessä Afrikan maassa käydään joko kunta-, parlamenttitai presidentinvaalit. Toisaalta, mitä muuta voisi edes odottaa muutosprosessien pyörteissä olevilta yhteiskunnilta. KaiKista haasteista huolimatta vaalien alla ihmiset myös riemuitsevat. Ihmisten huolenaiheina ovat maanomistuskysymykset, jotka jo pidemmän aikaa ovat jakaneet ihmisiä. Kasvukivut ovat myös kypsyttäneet erityistä yhteisöllisyyttä ja monia saavutuksiakin, vaikka maata kuvastaa ennen kaikkea moninaisuus. Olisi hienoa, jos demokratiaa osattaisiin juhlia silloinkin, kun se on jo juurtunut yhteiskuntaan – näin äänestäminen ei olisi vain kansalaisvelvollisuus mutta myös kunnia-asia. Kulunut neljännesvuosisata ei ole millään tavalla ollut helppo Etelä-Afrikalle, ja demokratiassaan se on vasta astumassa aikuisuuteen. Niin moni muistaa, että ei ole aina saanut äänestää. On kulunut 25 vuotta rotuerottelupolitiikan päättymisestä ja demokratiaan siirtymisestä. 3.5.2019 17 Kulunut vuosi on ollut vaalien aikaa monessa maassa. Kun kysyin eteläafrikkalaiselta ystävältäni, miksi hän äänestää, hän vastasi kyseessä olevan ennen kaikkea demokraattinen oikeus. Niin toivon minäkin. Myös Etelä-Afrikassa käydään vaalit toukokuussa. Demokratiaa ei pidetä itsestäänselvyytenä, ja sitä myös osataan juhlia. Lisäksi korruptio on jatkuva murheenkryyni: miksi siis vaivautua äänestämään, kun vallassa olevat häikäilemättömästi ovat väärinkäyttäneet yhteisiä varoja. Monin tavoin Etelä-Afrikka herättääkin ristiriitaisia tuntemuksia: yhtäältä se on sovinnon, anteeksiannon ja toivon tien valinnut niin kutsuttu sateenkaarikansa, ja silti niin monet ovat elämän perusedellytyksiä vailla
18 3.5.2019 Vakava paikka Henkilö – Keskustan järjestötoimintakin on kuihtunut ja vähentynyt. Näpräämällä ja paikkaamalla ei nyt selvitä. Tarvitaan kunnon peruskorjaus, arvioi Seppo Kääriäinen.
Taloustilanne on nyt aivan toinen kuin neljä vuotta sitten, Kääriäinen muistuttaa. Soteja maakuntauudistuksen yhteydessä tapahtui ”iso yhteinen virhearvio”. Tuvalla on kokoa ”kymmenen metriä kanttiinsa”, ja ikkunoista avautuu maalaismaisemaa kolmeen suuntaan. – Talo ei pysy kunnossa, ellei sitä jatkuvasti pidetä kunnossa. Olemme Iisalmen Kirmankylässä, ja Kääriäinen on jättänyt eduskunnan. 3.5.2019 19 Seppo Kääriäinen paiskaa oven auki ja avaa keskustelun: – Ei kai ne ole tunkemassa hallitukseen demarien kanssa. Eikä kaikkea kuitata sillä, että Juha Sipilä eroaa. Vanhat pönttöuunit toimivat edelleen, ja tuvan seinissä ovat näkyvissä alkuperäiset hirret. KääriäiSten SuKu asettui tälle rannalle jo 1500-luvulla Kustaa Vaasan aluepolitiikan ansiosta. – Mihin meiltä katosi politiikan tekemisen ja lukemisen taito, hän huokaa. – Sipilä petasi hyvän pohjan uudelle hallitukselle. Vastaus on selvästi kielteinen: – Mahdoton ajatus! Minä olen nyt asettunut politiikan seuraajaksi. Kääriäinen luettelee puolueen puheenjohtajalta vaadittavia ominaisuuksia: TeksTi: Pirkko Wilén kuvaT: Maria sePPälä Seppo Kääriäisen mielestä keskustan ei pidä nyt tunkea hallitukseen, tärkeintä on puolueen peruskorjaus.. täällä on väljyyttä . oppoSitioon jääminen ei ole tae siitä, että automaattisesti seuraisi uusi nousu. Ei pitkäaikaisella keskustavaikuttajalla ole mitään erityistä demareita vastaan, mutta hän on huolissaan puolueensa tilasta ja tulevaisuudesta. Tämä talo sai tuoreimman remontin yhteydessä lämpimän kuistin ja muita nykyajan mukavuuksia. Vaaleista on aikaa runsaat kaksi vuorokautta. Tätä taustaa vasten on helppo päätyä vertaukseen, jonka mukaan puoluekin vaatii aika ajoin remonttia ja peruskorjausta. Rauhassa eletään, mutta ei sivussa. – Paksuimmat niistä ovat alkaneet kasvaa jo 1800-luvun alussa, arvioi keinutuolissaan istuva isäntä. Talon nimi on Kääriälä, ja nykyinen päärakennus on vuodelta 1912. Liian pitkään uskottiin, että kaikki hoituu. Takana on 50 vuoden ura politiikassa, eikä näin vakavaa paikkaa ole ennen ollut. Hän on politiikan tarkkailija, joka voi lisätä mielipidekirjoitustensa alle arvonimen ministeri. Siitä huolimatta Kääriäinen katsoo eteenpäin valoisalla mielellä: oleellista on mahdollisuuksien oivaltaminen vaikeassakin tilanteessa. Isompia remontteja tarvitaan 20–30 vuoden välein, sanoo Kääriäinen. Ison tuvan nurkassa seisoo niin valtava uuni, että se ei olisi mahtunut siihen huoneeseen, johon Seppo Kääriäinen aikoinaan majoittui aloittaessaan opintonsa Helsingissä. Erämaihin muuttaville luvattiin muutaman vuoden verovapaus. Jälkimmäinen tehtiin sen jälkeen, kun Seppo Kääriäinen oli ostanut tilan setänsä perikunnalta. Kännykkä soi nytkin, ja Kääriäinen pyytää anteeksi: – Lupasin paikalliselle radiolle kommentin suoraan lähetykseen... Radio Sandelsin toimittajan ensimmäinen kysymys ilmeisesti koskee sitä, aikooko Kääriäinen nyt pyrkiä keskustan puheenjohtajaksi. Pihalla on jäännöksiä lumikinoksista, mutta sen alapuolella levittäytyvät pellot ovat jo sulana ja niiden takana avautuu Kirmanjärvi. Lopulta ymmärrettiin, että asiat eivät olleet hallinnassa ja aikataulut pettivät. Vankoista hirsistä rakennettua taloa on remontoitu kahteen otteeseen. Välillä on tarpeen rakentaa jotain uuttakin, muuten talo muuttuu museoksi
– Se oli raatamisen aikaa, hän kuvaa. – AsiAt on analysoitava ja keskusteltava auki avoimesti ja rehellisesti. Tärkein on se karaktääri eli luonteen sopivuus, paineensietokyky, neuvottelutaito ja yhteistyökyky. – Keskustassa pitää olla väljyyttä. Tässäkin lajissa varusteiden on oltava kunnossa. – Pitää tehdä ajatuskoe: millainen puolueesta tehtäisi, jos se perustettaisiin nyt. Kääriäinen pelkääkin, että uutisointi on antanut väärän kuvan puoluehallituksen aikeista: – Ei kai tarkoitus ole, että puoluevaltuustolle jo esitetään valmiit linjaukset hyväksyttäväksi. Tehtiin valtavasti työtä, mutta se ei tuntunut raskaalta. Ja vihdoin on järeämpi remontti tehtävä myös järjestörakenteessa. Hänen silmänsä alkavat tuikkia, kun hän muistelee, millaisen innostuksen vallassa parempaa Suomea – ja siinä samalla uutta keskustaa – rakennettiin oppositioaikana 1980-luvulla. – Alueellinen tasapaino, ihmisyys, ylisukupolvisuus, aloittaa Kääriäinen oman listansa. Se on aina ollut ajatusvirtausten liitto. Hyvät lenkkitossut uusitaan kahden vuoden välein. Sen sisälle pitää mahtua monenlaisia ajatuksia, mutta on tehtävä selväksi ne asiat, jotka meitä yhdistävät. Huonoja ei kannata hankkia.. KesKustA-AAtteen voimaa Kääriäinen ei epäile hetkeäkään. Kävellessä on aikaa ajatella. 20 3.5.2019 – Harri Holkeri ne aikoinaan listasi: kokemus, kansainvälisten asioiden osaaminen, kielitaito ja karaktääri. Se ei riitä. Hätäinen keulakuvan vaihtaminen olisi pelkkä pintaremontti. Nyt tarvitaan laaja keskustelu siitä, mikä on keskustan idea ja tarkoitus. Pidemmälle ei tätä keskustelua jatketa, sillä puheenjohtajan nimi ei nyt ole ykkösasia: ensin on päätettävä yhteisestä linjasta. Yhteisen linjan löytäminen ei tarkoita, että kaikkien olisi oltava kaikesta samaa mieltä. – Muutama sellainen henkilö meiltä löytyy helposti, toteaa Kääriäinen