Suomen huoltovarmuuS ei aiheuta huolta Ajassa väliraportti mutkiStuvaSta kittilä-vyyhdiStä Kirjat Vieraskolumni hajakeSkittäminen liSää yhteiSkunnan Sietokykyä KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / HUHTIKUU 2020 / 9,90 € Sanna marinin hallituS kantaa vaStuuta hiStorialliSen kovaSSa paikaSSa Suomi poikkeuStilaSSa
2 3.4.2020 3.4. 28 facebook.com/suomenmaa twitter.com/suomenmaa instagram.com/suomenmaa1908 Seuraa Suomenmaata somessa! Yksi ainoa lapsuus. 2020 Varhaiskasvatus rakentaa perustuksia tulevaisuudelle s
Katri Kulmuni s. 35. Kulttuuri Ihmisten terveys, turvallisuus ja toimeentulo ovat niin perustavanlaatuisia kysymyksiä, ettei toimettomuuteen ole tässä hetkessä varaa. 42 Katja Koivukoski on Vesaisten uusi liittosihteeri s. 47 “Kuljin pidemmän tien” Oma paikka ei nuorena löytynyt ihan helposti, Petteri Salmijärvi sanoo s. 3.4.2020 3 Suru, pelko, ikävä – pakolaisuus kulkee mukana halki elämän s. 13 Vladimir Putin teki itsestään yksinvaltiaan 20 vuodessa s. 24 Ulkomaat Kuka olet
Mitään muuta vaihtoehtoa koronakuolemien välttämiseksi ja viruksen holtittoman leviämisen estämiseksi ei kuitenkaan ole. Hallitus ansaitsee kiitokset hyvin tehdystä työstä. Suomen linja koronaepidemian hoitamisessa on ollut kirkas. Niitä tulee väistämättä näin jättimäisen kriisin hoitamisessa. Koronan leviämisen pelossa suomalaiset ovat rajoittaneet liikkumisensa minimiin viimeistään viranomaisten antamien määräysten jälkeen. Sitä, miten koronavirusepidemian vaikutuksesta syntynyt lasku lopulta maksetaan, on turha tässä vaiheessa miettiä. Epidemian pysäyttämiseksi on tehty poikkeuksellisia toimenpiteitä niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt ovat etsineet yhdessä keinoja yritysten auttamiseksi. Suomen poliittinen järjestelmä on toiminut poikkeusoloissa niin hyvin kuin se on mahdollista. Kansalaisten kannalta tärkeintä on, että hallitus, eduskunta ja presidentti ovat pystyneet hyvässä yhteistyössä tekemään päätöksiä koronaepidemian pysäyttämiseksi. Kriisi mittaa kansakunnan voimavarat Pääkirjoitus Suomen linja koronaepidemian hoitamisessa on ollut kirkas. Ahdinkoon ajautuneet yritykset ovat lomauttaneet jo lähes 300 000 työntekijää. Jälki on ollut rumaa. Ministeriöiden yrityksille laatimat apupaketit ja lomautusehtoihin tehdyt muutokset maksavat miljardeja euroja. Valittu linja on ollut ainoa oikea. Hyviä arvauksia on ilmassa paljon, mutta oikeaa vastausta ei tiedä vielä kukaan. Kun akuutti kriisi on päällä, voimavaroja on turha haaskata puolueiden tai toimielinten keskinäisten riitojen tai linjaerojen selvittämiseen. Hintalappu talouden täysjarrutuksesta on yhteiskunnalle iso. Nyt vain pitää odottaa epidemian taittumista ja toivoa, että paluu arkeen tapahtuu mahdollisimman nopeasti. La ura Ko tila / Va ltio ne uv os to n ka ns lia. Tätä puoltaa myös kansalaisten sille antama laaja tuki. Eduskunnan ja hallituksen päätösten seurauksena kansalaisten normaali arki on muuttunut lyhyessä ajassa totaalisesti. Koronaepidemian vastaisen taistelun kannalta on aivan yhdentekevää, miten poliitikkojen tai puolueiden kannat ovat muuttuneet matkan varrella. Raskainta tällä hetkellä on, että kenelläkään ei ole vastausta kaikkia askarruttavaan kysymykseen: milloin poikkeustila loppuu ja pääsemme taas takaisin kiinni normaaliin arkeen. Niiden perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että elinkelpoiset yritykset pysyvät hengissä kriisivaiheen yli. Ne maksetaan valtion kassasta. Oleellisinta on, että tehdyt päätökset ovat tarkoituksenmukaisia ja oikein ajoitettuja. Sekin pitää tunnustaa, että virheitä on tehty. Ilman opposition vahvaa tukea valmiuslainsäädännön toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista. Yrityksille pysähtyneisyyden tila on merkinnyt asiakasvirran loppumista. Kiitokset kuuluvat yhtä lailla myös oppositiolle. Täällä päättäjät ovat nostaneet ihmisten terveyden taloudellisten arvojen yläpuolelle, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Sen aika koittaa, kun kriisi on ohi. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 3.4.2020 K oronavirusepidemia on aiheuttanut maailmanlaajuisen katastrofin
Myös asiantuntijat olivat erimielisiä. Osa jatkoi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jotkut vaativat kovia toimia, toiset taas vähättelivät koronaviruksen vakavuutta. Kaupunginsairaalan parkkipaikalle on rakennettu teltoista jättimäinen sairaala. Myös oMa suhtautumiseni koronaan on muuttunut viimeisten viikkojen aikana. Suomi pysähtyi, ja ihmiset vetäytyivät koteihinsa. Finanssikriisi suisti Suomen ennennäkemättömään talouskurjimukseen. Tavallisen kansalaisen on vaikea päätellä, mikä on oikein ja mikä väärin, jos tiedot ovat ristiriitaisia. Bruttokansantuote tipahti vuonna 2009 yli kahdeksalla prosentilla. Yleisötilaisuudet peruttiin. Uutiskuvat ja tiedot Italiasta ja Espanjasta eivät ole jättäneet mitään epäilyjen varaan. Korona näkyy myös paikallisessa lehdessä karulla tavalla. Jos liikkeellä on väärillä tiedoilla tai ilman lupalappua, saa 135 euron sakon. Suurin osa suomalaisista teki niin kuin toivottiin. Kansalaisia kehotettiin välttämään ylimääräisiä sosiaalisia kontakteja. Olemme muun maailman kanssa samassa veneessä – halusimmepa sitä tai emme. Jotta Suomessa ei ajauduta yhtä pahaan tilanteeseen kuin esimerkiksi Ranskassa, viranomaisten ohjeita on syytä noudattaa huolellisesti. Siksi niihin on vaikea suhtautua riittävällä vakavuudella. Vaikka jälkiviisaus onkin kaikista viisauden lajeista se ikävin, on reilua tunnustaa, että ennustukset eivät osuneet lankulle. Nykyisillä sukupolvilla ei ole myöskään aikaisempaa kokemusta näin vaarallisista epidemioista. Siellä urheiluharrastukset ja koulut laitettiin kiinni noin pari viikkoa ennen Suomea. Rajat laitettiin kiinni. Harva uskoi, että koronan vaikutukset tuntuvat Euroopassa. Toisin kävi. Ymmärrystä ovat lisänneet myös Koillis-Ranskassa asuvan siskon perheen kokemukset. Jos jossakin menee pahasti pieleen, vaikutukset heijastuvat pahimmassa tapauksessa ympäri maailmaa. Kun lehdessä on kuolinilmoituksia yleensä enintään kaksi sivua, nyt sivuja on ollut 14. Nyt alueella on ulkonaliikkumiskielto. Pieleen meni. Korona tuli ja lamautti Suomen tavalla, jota ei ole nähty sitten toisen maailmansodan. Vielä harvempi pelkäsi, että koronaepidemia leviäisi Suomeen asti. Tätä näkemystä vahvistivat myös monet päättäjät silloisen pääministerin Jyrki Kataisen (kok.) johdolla. ”Ei syytä huoleen” -lausunnot kaikuivat otolliseen maaperään. Kun finanssikriisi otti ensiaskeleita Yhdysvalloissa vuonna 2008, Suomessa ajateltiin yleisesti, että se ei näy meillä millään tavalla. Kiinasta levinnyt koronavirusepidemia toistaa samaa kaavaa kuin finanssikriisi. Sakkoja oikeasti myös annetaan, sillä poliisit valvovat kansalaisten liikkumista kaduilla ja kaupoissa. Asiantuntijat vahvistivat kansalaisten mielialoja. Kriisin vaikutukset olivat vientivetoisen maan talouteen erittäin rajut ja ne kestivät pitkään. Kauppaan, töihin ja apteekkiin pääsee vain tulostetulla ja allekirjoitetulla lupalapulla. Koulut suljettiin. Virus tappaa niin ikäihmisiä kuin työikäisiäkin. Juha Määttä. Suomea ei pelasta enää se, että olemme syrjässä ja väkeä on vähemmän. 3.4.2020 5 Toimittajalta Koronalla ei ole rajoja MaailMasta on tullut entistä haavoittuvaisempi
6 3.4.2020 La ura Ko tila / Va litio ne uv os to n ka ns lia Kansakunnan historiaan on varattu jo luku Marinin hallitukselle.
Niille on apua luvassa kehysriihestä. kansakunnan historiaan on varattu jo luku Marinin hallitukselle. kriisin keskellä järisyttävän kovia päätöksiä on rutistettu niin nopeasti kuin niitä ylipäätään on mahdollista viedä perustuslakivaliokunnan ja eduskunnan läpi. Tilanteen uskottiin olevan hallinnassa, vaikka niin ei ollut. Se, kuinka kovia päätöksiä on edessä, selviää vasta myöhemmin. kun marin antoi eduskunnalle koronaan varautumisesta pääministerin ilmoituksen 27. Yrittäjien pelastamiseen tarvitaan vielä lisää toimia, ja omaa vuoroaan odottavat suurissa vaikeuksissa olevat kunnat. Rauhan aikana ei voi pääministerinä joutua enää kovempaan paikkaan, ja Marin on johtanut joukkojaan karmivassa tilanteessa vakuuttavasti. Terveyskriisin lisäksi niskassa on massiivinen talouskriisi, jota joutuu hallituksessa hoitamaan varsinkin raskaita taloussalkkuja kanniskeleva keskusta. Ensimmäinen tehtävä on rakentaa tilapäinen ponttoonisilta, jota pitkin terveet pienet ja keskisuuret yritykset saadaan talutettua kriisin akuutin vaiheen yli. Kellot eivät soineet, vaikka tuhansia epidemia-alueilla tai niiden liepeillä hiihtolomailleita suomalaisia palaili samaan aikaan koteihinsa, moni vaarallista tautia jo kantavana. helmikuuta, koronan leviäminen ei huolettanut vielä isommin sen kummemmin hallitusta kuin oppositiotakaan. Pitkin matkaa on nähty, että nuori tamperelainen pystyy koviin päätöksiin, ei haparoi sanoissaan ja vääntää viestinsä kansalaisille tarvittaessa vaikka ratakiskosta. Kun Suomi ja koko muu maailma on laitettu kiinni, talous on pysähtynyt kuin seinään. Vasta 12. Kaikki huomio on syytä laittaa siihen ja paremman tulevaisuuden pohjustamiseen rakenteellisin uudistuksin. Hallituksen kakkosministeriin Kulmuniin pätevät oikeastaan samat sanat kuin pääministeriinkin. Railakas meno Lapin hiihtokeskuksissakin sai jatkua pitkään. Viruksen jälki on hurjaa: maa on julistettu poikkeustilaan, kokoontumista ja liikkumista rajoitettu, riskiryhmät eristetty, ravintolat suljettu, huoltovarmuusvarastot väännetty auki ja kulttuurija urheiluelämä ajettu alas. Hallituksen johtajana Marin on ollut kuin epävakaan edeltäjänsä Antti Rinteen vastakohta. Muutamaa kuukautta myöhemmin pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus luotsaa Suomea sodanjälkeisen historian vaikeimmassa kriisissä – joka järisyttää koko muutakin maailmaa. Uusi, viheliäinen ja arvaamaton kulkutauti on yllättänyt enemmän tai vähemmän kuitenkin kaikki muutkin maat hallituksineen, eikä viruksen leviämistä Suomeen olisi sinänsä voinut estää. Keskustan tehtävä on pelastaa yritykset ja maan talous katastrofilta. Business Finland saa potista jaettavakseen 700 miljoonaa ja ely-keskukset 300 miljoonaa euroa. Todennäköisesti urakka on vielä paljon raskaampi ja vaikeampi. Ensiapuna eduskunta lähetti jo matkaan jättimäisen lisäbudjetin, jolla yritysten suora tuki nostetaan miljardiin euroon. Kriisin hoidossa ei varmasti ole haitaksi, että sekä elinkeinoministerin että valtiovarainministerin salkut ovat saman puolueen, keskustan, hallussa. Jopa 1,7 miljoonan asukkaan Uusimaa eristetty tiesuluin muusta Suomesta. Poikkeustilan julistamista avitti osaltaan presidentti Sauli Niinistö. maaliskuuta käynnistettiin valmiuslain aktivointi. kriisin murJomien yritysten pelastamisessa avainrooli on elinkeinoministeri Mika Lintilällä, joka on tontillaan kokenut ammattireiska. maaliskuuta hallitus kielsi yli 500 henkilön tilaisuudet, ja 16. Sekä Lintilällä että valtiovarainministeri Katri Kulmunilla on lisäksi kokemusta toistensa ministeritonteilta. La ura Ko tila / Va litio ne uv os to n ka ns lia. Isoja päätöksiä on syntynyt, kun niitä on kipeästi tarvittu. Vähintään edessä on jotain vastaavaa kuin Esko Ahon (kesk.) hallituksella Suomen kiskomisessa syvästä kansallisesta lamasta. Julkisista lausunnoistakin on helppo nähdä, ettei kansanterveyden etuvartioasema THL ottanut virusta ajoissa riittävän vakavasti. Tulevina kuukausina ratkeaa, millaisena hallitus historian lehdillä aikanaan muistetaan. Vastuun kannossa, johtajuudessa ja viestinnässä kriisin keskellä ei ole ollut moitteen sijaa. Nyt myös koko ympäröivä muu maailma on pitkään aivan sekaisin ja vielä ennakoimattomien virtojen vietävänä. 3.4.2020 7 Joskus viime syksynä uudenlainen koronavirus iski mahdollisesti kiinalaisen suurkaupungin eläintorilla huono-onniseen kauppiaaseen tai toriasiakkaaseen. Virukseen reagointi olisi nyt tiedetyn valossa voinut ehkä olla ripeämpääkin. marinin halliTus ei tarvitse toistaiseksi ohjelmakseen muuta kuin kansakunnan luotsaamisen syvän kriisin yli. Kulmuni joutuu tulevina kuukausina ja vuosina kovan paineen alle myös eurooppalaisissa pöydissä, kun koronan unionille ja euroalueelle aiheuttamia massiivisia vahinkoja yritetään hoitaa. Turisteista tyhjentyneen Senaatintorin ympärillä valot ovat palaneet myöhään, kun ministeriöissä on koottu velaksi massiivisia, miljardien kriisipaketteja. Poliittista jälkipyykkiäkin pestään vielä varmasti, mutta sen aika on sitten, kun poikkeusaika on ohi ja uhrien ja taloudellisten tuhojen mittaluokka selvillä. Sosiaalija terveysministeriö ja hallitus luottivat liikaa THL:n optimistisiin arvioihin. Vaikka kriisi on vasta alussa, voi jo sanoa, ettei hallitukselta ja sen pääministeriltä ole puuttunut ainakaan johtajuutta. Esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentokenttää ei kuitenkaan saatu viikkoihin kunnolliseen viruksentorjunta-asentoon, ilmeisesti jonkinlaisen vastuun pallottelun vuoksi. Silta yli synkän virran Uutisanalyysi Pekka Pohjolainen Koronavirus suisti Suomen sodanjälkeisen ajan vakavimpaan kriisiin
Puoluevaltuusto kutsutaan sääntöjen mukaan koolle kaksi viikkoa ennen kokousta. Kokouspaikkana on Ouluhalli. Pirkkalaisen mukaan puoluekokouksen paikkakunta vaihtui tilaongelmien vuoksi. Jari Laukkanen. – Kaikki ymmärtävät, että meitä suuremmat voimat ovat nyt estämässä kokousta Vantaalla, hän sanoo. Kaikkiin näihin on löydettävä lyhyen ja pidemmän aikavälin kestäviä ratkaisuja. Pohjois-Pohjanmaan keskustapiirille kokouksen siirtyminen oli onni onnettomuudessa. Koronavirustilannetta katsotaan kuitenkin vielä toukokuussa puoluevaltuuston kokouksen lähestyessä, Pirkkalainen kertoo. Ajassa Sanottua 8 3.4.2020 En voi luvata, että hallitus onnistuu kriisin keskellä kaikin osin täydellisesti. – Kartoitimme ilman muuta ensisijaisesti mahdollisuudet järjestää kokous nytkin Vantaalla tai jossain muualla Uudellamaalla. Vantaalle alun perin suunniteltu puoluekokous pidetään Oulussa 4.–6. – Olemme tosi tyytyväisiä siitä, että nakki napsahti meille kokouksen järjestämisestä. Vantaalla kokous olisi pidetty Tikkurilan urheilupuistossa sijaitsevissa urheiluhalleissa, ja käyttöön olisi lisäksi saatu läheisen koulun tilat puoluekokousviikonloppua edeltävästä torstaista lähtien. Samalla harmittaa Uudenmaan puolesta, että sen piti käydä tällä tavalla, piirin puheenjohtaja Jussi Ylitalo sanoo. Asiassa ei ole hallitus-oppositio -rajoja. – Keskustan puoluekokouksessa on tuhansia ihmisiä läsnä. Voin kuitenkin vakuuttaa, että teemme kaikkemme epidemian hillitsemiseksi, terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi. Jouni Ovaska Twitterissä Syyskuussa tämä ei ole mahdollista, kun koulujen lukukausi on käynnissä. Keskusta siirtää puoluekokouksensa Puoluesihteeri Riikka Pirkkalaisen mukaan syksyn puoluekokousta ei ole tilaja kustannussyistä mahdollista järjestää Uudellamaalla. Sitten sosiaalinen ja yhteiskunnallinen kriisi, lopuksi demokratioidenkin kriisi. Sanna Marin Twitterissä Pauliina Pohjala KesKusta siirtää sääntömääräisen puoluekokouksensa kesäkuulta syyskuulle koronavirustilanteen vuoksi. Puoluehallitus arvioi, ettei kokouksen järjestäminen kesäkuussa ole käytännössä mahdollista, puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen toteaa. Kokous pyritään järjestämään 6.–7. kesäkuuta eli samana viikonloppuna, jolloin puoluekokous oli alkujaan määrä pitää. Valitettavasti se ei tilaja kustannussyistä ollut mahdollista, mikä on todella harmillinen asia, Pirkkalainen sanoo. uudenmaan piirin puheenjohtaja Sonja Hällfors kertoo, että puoluekokouksen ja sen paikkakunnan siirtyminen oli kaikille valtava pettymys, mutta siihen suhtauduttiin rakentavasti. Jari Haapiainen Twitterissä On ollut upeaa huomata, miten yhteinen vihollinen on yhdistänyt kaikkia suomalaisia, myös kansanedustajia. Puoluehallitus totesi myös, ettei puoluevaltuuston vuosikokouksen järjestäminen suunnitellusti huhtikuun lopussa ole mahdollista. syyskuuta. Käynnissä on terveysja talouskriisi
Jos omistat jo puvun, tarkista, kaipaako se huoltoa. aloita kauan haaveissa ollut kansallispukuprojekti. Ne lähestyvät koronasta huolimatta. kehitä itseäsi alkiolaisessa hengessä; aloita esimerkiksi uuden kielen opiskelu. perehdy vihdoin Santeri Alkion tuotantoon. Ei haittaa, vaikka tulet samalla pohjustaneeksi kuntavaaleja. Jokainen kohdaltansa päättäjä. Kaikki energia ja viisaus nyt yhteistyössä viruksen leviämisen estämiseen. YK:n onnellisuusraportissa listattiin kaikkiaan 153 valtiota. Kaikesta huolimatta eduskunta on säilyttänyt toimintakykynsä. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10. Tanska piti kakkossijansa, ja kolmossijalle nousi Sveitsi. Virusuhan alla ryhmäkokouksia on siirretty väljempiin tiloihin, kyselytunneilla täytetään vain joka toinen tuoli eikä vieraita oteta enää vastaan. katso yle areenasta metsolat. Opiksi jo havaitut virheet. ryhdy pitämään blogia. Tämä vaatii meiltä kaikilta uhrauksia ja pitkäjännitteisyyttä, mutta Suomen kansa on selvinnyt pahemmastakin. tee paJukransseJa. Kansanvallan onneksi on, että kriisin keskellä korkeimman valtioelimen toimintaa johtaa pitkäaikainen pääministeri eikä mikä tahansa toisen kauden sattumakorpraali. kokkaa maakuntaruokia ja opettele siinä sivussa kunkin alueen maakuntalaulu. kylvä kesäkukkien ja puutarhavihannesten siemeniä, kasvata tänä vuonna taimet alusta asti. Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) on pitänyt huolta myös siitä, että talossa työskentelevä media saa hoidettua työnsä. Raportissa käytettiin onnellisuuden arvioimisessa kuutta avainmuuttujaa. Soita myös kaukaisemmalle sukulaisellesi. muista ylisukupolvisuus ja huolehdi läheistesi hyvinvoinnista. Kansanvalta kestää poikkeusolotkin Meri aLaranta-SauKKo, henna LaMMi, Katariina LanKinen koronatilanteen vuoksi suomalaisten on pysyteltävä nyt kotona. kudo kepuvillasukat (ohje löytyy Suomenmaan verkkosivulta hakusanalla kepusukat). Päättäväisesti ja voittavalla mielellä. Äänestykset hoidetaan tarvittaessa pienellä porukalla parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan. Maailman onnellisin maa PeKKa PohjoLainen koronakriisi on mullistanut myös eduskunnan toiminnan juurta jaksain. Anu Vehviläinen blogissaan Epidemian torjunta on meidän jokaisen vastuulla. Kaikkia sääntöjä ja ohjeistuksia pitää noudattaa. Ne ovat elintaso, sosiaalinen tuki, terveiden elinvuosien odote, vapaus tehdä elämänvalintoja, anteliaisuus ja vapaus korruptiosta. Kaikki Pohjoismaat mahtuivat seitsemän parhaan joukkoon: Islanti on listalla neljäntenä, Norja viidentenä ja Ruotsi seitsemäntenä. Katri Kulmuni Twitterissä Jälkipyykki alkanut. Varovaisista matkustusrajoituksista, kättelykiellosta ja käsidesipulloista on edetty pikku hiljaa tiukempiin toimiin. Ei pidä tyytyä vain loiventamaan etenemistä, vaan strategian on oltava pysäyttää sen eteneminen Suomessa. Seppo Kääriäinen Twitterissä Näin kotoilet kepuhenkisesti Katariina LanKinen Jatkuvasti päivittyvän koronauutisvirran keskelle mahtui maaliskuussa myös yksi iloinen uutinen: Suomi on kolmatta vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa. Suomenmaa kokosi listan, jonka avulla voit kotoilla keskustalaisessa hengessä. Materiaalin kerääminen käy liikunnasta, ja samalla voit toteuttaa perikepulaisen risusavotan. Ajassa Sanottua 3.4.2020 9 Oma kantani on vahva: on otettava käyttöön kaikki keinot koronan pysäyttämiseksi. Pahin edessä
– Puhumattomuus on suomalaisten perisynti, Partanen toteaa. Kysely lähetettiin puolueen eduskuntaryhmälle, puoluehallitukselle ja puoluevaltuustolle. Lähes 70 prosenttia koki parisuhdeajan määrän liian vähäiseksi. Ylen kyselyyn vastasi 95 keskustavaikuttajaa 17.–24. Useimmilla rasitteena olivat työ, stressi ja väsymys. Enemmistö 268 vastaajasta oli naisia. Myös lapset, arki ja ruutuaika menivät pariskunnan yhteisen ajan edelle. Toisaalta moni koki eroamisen liki mahdottomaksi suurten velkojen vuoksi. Toiseksi suurimmaksi haasteeksi koettiin kommunikoinnin vaikeudet. Suomessa ei THL:n mukaan ole vielä riittävää kapasiteettia testata kaikkia koronavirusepäilyjä. Lähes kaikki vastaajat kokivat parisuhteen merkittäväksi. Löytyykö parisuhteelle tarpeeksi aikaa. Luku. 10 3.4.2020 Maataloustuottajat toivovat lisää parisuhdeaikaa Meri AlArAntA-SAukko Maatila on vaativa alusta parisuhteelle. Omat paineensa aiheuttavat nykyään myös media ja kuluttajat. Kysely osoitettiin Facebookissa Maaseudun naiset-, Maitotilan emännätja Maajussit-ryhmille. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa oli maanantaihin mennessä tutkittu koronaviruksen varalta yli 21 000 näytteenottokriteerit täyttävää näytettä. Kolmessa neljästä tapauksesta liitot olivat kestäneet yli 20 vuotta. Näin toteaa seksuaalineuvoja ja itsekin karjatilallinen Susan Partanen. Näytteiden ottamista on kuitenkin lisätty aikaisemmasta. KYLLÄ EI 47 % 53 % KYLLÄ EI 32 % 68 % Keskustavaikuttajista 84 prosenttia on sitä mieltä, että puolue teki oikean ratkaisun lähtiessään hallitukseen. Eniten vastaajat toivoivat lisää aikaa aikuisten kahdenkeskiselle ajalle. helmikuuta. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä avioja avoliittoihinsa. Löytyykö seksin harrastamiseen säännöllisesti aikaa ja tilaa. Parisuhteelle tuo lisähaasteita myös taloudellinen epävarmuus, työn aiheuttama stressi ja sitovuus sekä byrokratia. Partanen selvitti seksuaalineuvojan opintojen lopputyönään sitä, miten maanviljelijät kokevat parisuhteensa. Puolisot saattavat olla tekemisissä vuorokaudet läpeensä ympäri vuoden. Tämä kaikki voi heijastua parisuhteisiin
Monet kysyvät, onko Suomelle velkarahalla varaa näin mittaviin valtion väliintuloihin. Työntekijöiden lisäksi seurakuntalaiset ovat olleet aktiivisia esimerkiksi naapuriavussa. Myös suorien kontaktien määrä on noussut. Yhdeksän EU-maata esitti viime viikolla, että Euroopan vakausmekanismin (EVM) rahoilla ja takauksillamme finanssikriisissä rakennettu 500 miljardin euron suuruinen hätärahasto tulisi nyt avata ja lisäksi euromaat laskisivat liikkeelle yhteisiä velkakirjoja. Kirkko tarjoaa myös konkreettista apua ja kuuntelee ihmisten huolia. Kirkon tärkein tehtävä on pitää esillä sanomaansa Jumalan rakkaudesta, joka pysyy helppoina ja vaikeina aikoina. Mauri Pekkarinen Euroopan parlamentin jäsen Korona koettelee euroa Miten korona vaikuttaa kirkon toimintaan. Koronaa ei saa käyttää perusteena oven avaamiseksi yhteiselle finanssipolitiikalle. Suomen talouden koon ja rakenteen näkövinkkelistä se tarkoittaa jälleen kerran välttämättömyyttä viennin nopeaan nousuun. Koronaepidemia on vienyt ihmiset pääsiäisen ja paaston sisältöihin ihan eri tavalla kuin muina keväinä. Suoraan kysyen Meri AlArAntA-SAukko Miten koronavirus on vaikuttanut kirkon toimintaan, valmiuspäällikkö Timo-Matti Haapiainen Kirkkohallituksesta. Se on myös valtion kasvavasta velkataakasta selviytymisen ehto. Työntekijät ovat myös soitelleet ikä-ihmisille. Toimintaa toteutetaan puhelimitse ja etäyhteyksien kautta. Virtuaalilähetysten katsojamäärät ovat olleet isoja, jopa nelinumeroisia lukuja. Se ei ole vain jäseniään, vaan kaikkia ihmisiä varten. 3.4.2020 11 Täällä Bryssel Koronapandemian aiheuttamien valtavien taloudellisten ongelmien voittamiseksi tehdään nyt kaikkialla paljon. Kirkkorakennukset ovat menneet suurimmaksi osaksi kiinni, mutta seurakunnat eivät. Joskus sitten, talouden nousu alkaa syvältä. Jo nyt sopii varautua sisäisen devalvaation, kikyn tekemiseen. Myös me taloutemme paremmin hoitaneet euromaat tulemme olemaan suurissa vaikeuksissa ilman monien miljardien osuutta yhteisistä vastuista. Jumalanpalveluksia lähetetään aiempaa enemmän netissä ja televisiossa. Pääsiäinen kertoo äärimmäisestä katastrofista, johon tulee sanoma toivosta, voitosta ja elämästä. Ellei sitten euroalueiden talous eriydy koronan seurauksena niin, että yhteisvaluutta kaatuu. Euromaiden syliin ollaan nyt kaatamassa pahimpaan ahdinkoon ajautuvien maiden ja niiden pankkien auttamista. Kristikunnan suurin juhla, pääsiäinen, lähestyy. Onko kirkko pystynyt kulkemaan ihmisten rinnalla näissä poikkeusoloissa. Tukitoimistakin huolimatta lama on edessä. En voi tukea ehdotuksia. Suomalaiset ovat kriisien keskellä tottuneet turvautumaan kirkkoon. Moni tekee työtä sen eteen, että tavoitamme haavoittuvimmassa asemassa olevat. Sana ”kustannuskilpailukyky” tulee olemaan keskiössä, kun nykyiset työehtosopimukset päättyvät. Timo-Matti Haapiainen Ruoka-apu ei lopu, vaikka diakoniaaterioille ei voi kokoontua. Koronan jälkeen Saksan talous sanelee paljossa, miten euron käy. Onko se nyt peruttu. Kirkolla on keskeinen rooli henkisen kriisin kestämisen kannalta. Aa rn e O rm io / Kir ko n vie stin tä. Onko tällaista ollut nyt havaittavissa. Sanotut kaavailut eivät. Selviytymisessä vaikeimman yli suora tuki on tuhansille yrityksille ja niiden henkilöstölle, yksinyrittäjille ja maataloudelle välttämätöntä. On, koska hinta kymmenien tuhansien yritysten kaatumisesta, työttömyydestä – koko yhteiskunnan romahtamisesta – olisi suurempi kuin suurikin rahallinen apu vaikeimman yli. Jo ennen koronaa pääkilpailijamme Ruotsi on sallinut 1–2 vuodessa markkinoiden devalvoida kelluvaa kruunuaan enimmillään 10 prosentilla euroon nähden. Ruoka-apu ei lopu, vaikka diakonia-aterioille ei voi kokoontua. Jonkin muotoinen hätäapu koronan kaltoimmin kohtelemille EUmaille on ymmärrettävissä. Kaiken kaikkiaan usein kritisoidut instituutiot tuntuvat saavan vaikeina aikoina arvostusta. Vahvimmatkin kapitalismiin tukeutuneet maat katsovat nyt valtioon ja sen tukeen. Yhteen kokoontuminen on iso osa kirkon työtä, eikä se ole enää totuttuun tapaan mahdollista. Kun yhteiskunta saa tällaisen iskun, jälkihoitoon menee vuosia. Erittäin paljon. Ei ole. Viimeksi mainittu loukkaa EU:n perussopimuksia ja vie kohti yhteisiä velkoja ja veroja. Ihmiset tarvitsevat tukea paitsi nyt alkuvaiheessa ja kriisin pitkittyessä, myös poikkeusolojen jälkeen. Näin myös Suomessa
Tammen mielestä tärkeintä on nyt ehkäistä uusien tartuntapiikkien puhkeaminen. pauLiina pohjaLa PuutarhataloudeSSa eletään pian kriittisiä aikoja sen suhteen, saadaanko ensi kesänä satoa lainkaan. – Kontrolli kohdistuu erityisesti ulkomailta palaaviin. – Kovat ja määrätietoiset toimet ovat tehneet tehtävänsä. Seuraavassa vaiheessa siitä voi löytää jopa positiivisia puolia, hän uskoo. Yrittäjien kenttäjohtaja sanoo, ettei kukaan osannut ennakoida, millaisen kriisin korona aiheuttaisi suomalaisiin yrityksiin ja työpaikkoihin. – Kiina saattaakin ottaa mahtiharppauksen uusien työja opiskelutapojen hyödyntämisessä. Suomessa jo pitempään töissä käyneet ulkomaalaiset hallitsevat kaikki mansikkatilan työt hyvin, Rossi kehuu. Tammi sanoo huomanneensa saman ilmiön Kiinassa. Miten se tehdään, ellei ole työvoimaa. Moni tila on pulassa, jos Suomen rajat päätetään pitää kiinni pitempään kuin nyt ilmoitettuun 13. – Jos työntekijät eivät ole tarvittaessa viiden aikaan aamulla pellolla, niin kyllä siinä omat vaikeutensa tulee. – Korona on myös kansantaloudellinen kriisi, jota on jyrkkyydeltään ja syvyydeltään verrattu 1990-luvun alun tilanteeseen. Ihmiset kulkevat edelleen maskeissa, mutta esimerkiksi sairaaloiden ja toimintavalmiutta on pystytty jo vähentämään, hän toteaa. Se oli aika, jolloin konkurssien määrä kaksinkertaistui ja yritysten määrä väheni. tammi on seurannut koronatilanteen kehittymistä myös Suomessa. Se päivittyy punaiselle, jos virusuhkaa on olemassa. – Mansikat pitäisi istuttaa toukokuun aikana. roSSin mukaan monilta suomalaisilta ei nykypäivänä enää luonnistu mansikkatiloilla tehtävä työ, joka vaatii kestävyyttä, paneutumista ja hyvää kuntoa. Ensimmäiset saapuvat tavallisesti toukokuun alussa. – Sitten laitetaan menot nollaan ja odotetaan seuraavaa vuotta. Jokainen voi nyt auttaa Suojakäsineiden valmistusta Anhuin provinssissa Kiinassa. Rossin mansikkatilalla on yleensä kesäisin 60–80 ulkomaalaista työntekijää, jotka tulevat pääosin Ukrainasta. Hän käyttää lausetta ”Never waste a crisis” ohjenuorana kriisin kohtaamiseen. Lentokentillä on jopa kuuden-kymmenen tunnin karanteenit. Yrjö Rossi.. Monen yrittäjän liiketoiminta on pysähtynyt tai hiljentynyt merkittävästi. – Osta kotimaista pienistä verkkokaupoista, tilaa kotiinkuljetuksella ruokaa lähiravintolasta, hanki lahjakortteja palveluihin, jotka voit hyödyntää pandemian kukistettua, Kokko luettelee Suomenmaan blogissaan. 12 3.4.2020 Le hti ku va / AF P Risto Luodonpää Suomenmaan Kiinan-kolumnistin Lauri Tammen mukaan maan koronavirustilanne on kohtuullisen hyvin hallinnassa eikä uusia tartuntoja enää juurikaan raportoida. Hän sanookin, ettei Kartanon Marja tuota tänä kesänä mansikoita ollenkaan, ellei työntekijöitä saada maahan. Kesän mansikkasato vaarassa Ajassa Tammi ei usko, että kiinalainen systeemi soveltuu sellaisenaan esimerkiksi Suomeen. Eli ottamaan etätyökalut ja digiopetuksen toden teolla käyttöön. Kokon mukaan tapoja suosia kotimaisia yrittäjiä on monia. – Selviytymispaketissa tulee olla sekä suoraa tukea yrittäjille ja yrityksille että rahoittajien apua, ettei nähdä joukoittain yritysten alasajoja ja yrittäjien syvää epätoivoa. Kokon mielestä nyt pitääkin olla tavoitteena, että mahdollisimman moni pärjäisi kriisin yli ja toiminta lähtisi käyntiin sen jälkeen. – Kansalaisia pystytään tarkkailemaan mobiililaitteeseen liitettävän vihreän koodin avulla. Sen avulla pystytään myös jäljittämään, kenen seurassa ihminen on mahdollisesti liikkunut. – Ihmisillä menee aikansa tottua tilanteeseen. – Kouluissa ja työpaikoilla tämä on kannustanut digitalisoitumaan. Mansikkatilojenkin toiminta pyörii usein pitkälti ulkomaalaisen työvoiman varassa. – Kiinassa on kuitenkin saatu tilanne lopulta nopeasti näinkin hyvin hallintaan, ja toimintamalleista voisi olla myös paljon opittavaa, hän pohtii. Kiina satsaa jo uusien tartuntapiikkien ehkäisyyn Ja ak ko M art ika in en henna Lammi Jokainen meiStä voi auttaa vaikeuksissa olevaa yrittäjää henkilökohtaisilla valinnoilla, muistuttaa Suomen Yrittäjien kenttäjohtaja Mari Kokko. Mikäli yritystoiminta koronan takia loppuu, tulee varmistaa uuden alun mahdollisuus yrittäjälle, hän paaluttaa. huhtikuuta saakka, espoolaisen mansikkatilan Kartanon Marjan omistaja Yrjö Rossi sanoo. Koronan torjumista Kiinassa edesauttaa yritysten ja hallinnon yhteistyö
Miten paljOn ihMisluOnne Vaihtelee Maan eri Osissa. Olen ulospäin suuntautunut. Futismamma ja kyläpäällikkö Lumeton talvi haittasi monin paikoin jahtia – hirvi löysi ensimmäistä kertaa voittajansa saalismäärissä (11.3.2020). Ei auta käskeä lasta lenkille, vaan on mentävä mukaan. Mitä se KertOO sinusta. Olet aKtiiVinen futisMaMMa. teksti: meri alaranta-saukko Kuka olet. Mitä edustaMasi perhejärjestö teKee syntyVyyden KasVattaMiseKsi. Miten nuOrisOn saa KisKOtuKsi älylaitteilta liiKunnalliseMpien harrastusten pariin. Vesaisissa voi kokeilla erilaisia lajeja yhdessä perheen kanssa. Katja Koivukoski Olet hOrOsKOOpiltasi KaKsOset. Olen empaattinen ja tulen toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Porukka aktivoituu, kun lähellä on itseä koskevia, muutosuhan alla olevia asioita. Yksi päätehtävämme on tukea vanhemmuutta. Tuirassa aiottiin esimerkiksi lakkauttaa koulu ja rakentaa puisto umpeen. En ole suuna päänä joka paikassa, vaan odotan sopivaa hetkeä ja tartun sitten tilaisuuteen. Yhdessä tekeminen on ratkaisu. Toimimme aina faktojen pohjalta ja asiallisesti. Elämään vain tulee uudenlaista syvyyttä ja myönteisyyttä. 3.4.2020 13 Kuukauden luetuin verkkojuttu: Ja ri La uk ka ne n Olet Vesaisten KesKusliitOn uusi liittOsihteeri. Tarjoamme perheille toimintaa ja yhdessäoloa. Asukasyhteisö on tarjonnut mahdollisuuksia vaikuttaa. Olet lähtöisin KesKi-suOMesta, sitteMMin Oululaistunut ja nyt VallOitat pääKaupunKia. Minä hymyilen helposti ja katson silmiin. Ei ole ihan helppo juttu. Millä taiKateMpulla ihMiset saa sitOutuMaan lähiyhteisöön ja teKeMään töitä yhteiseKsi hyVäKsi. Rohkaisemme perheellistymiseen näyttämällä, että arki jatkuu normaalina lasten saamisen jälkeenkin. Erityisesti kesäkuun alun kaksosten luonnekuvauksista löydän itseäni. Kannattaa tarttua tilaisuuteen ennakkoluulottomasti. Kotiuduin heti. Ihmiset ovat huomanneet, että siten pääsee tavoitteisiin. Olet suOMen VuOden 2019 KaupunginOsaKsi Valitun tuiran KyläpäälliKKö. Oulun ja Keski-Suomen välillä ei ole isoja eroja. Helsingissä ollaan ehkä hieman pidättyväisempiä vieraita kohtaan
Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen liikkumisrajoituksista myöhään perjantai-iltana, poliisien pysäytyspaikat Uudenmaan rajoilla olivat käytössä jo parin tunnin päästä siitä. 14 3.4.2020 Uutiskuva Samuli Vänttilä Poikkeusaika vaatii poikkeuksellisen raskaita toimia. Niin päättäjät ovat perustelleet ratkaisujaan, joilla pyritään hillitsemään koronaviruksen leviämistä. Puolustusvoimat lähetti joukkojaan poliisin avuksi. Eristetty Uusimaa. Maanantaiaamuna liikenne ruuhkautui pahasti monin paikoin, kun ihmiset pyrkivät Uudenmaan alueelle töihin. Poliisin mukaan liikennettä oli yksinkertaisesti liian paljon. Yksi voimakkaimmista keinoista on Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta. Nämä poliisit ja varusmiehet tarkistivat kulkulupia Turun moottoritiellä Pusulassa Lohjalla
3.4.2020 15 Jussi Nukari / Lehtikuva
Moni on kysynyt, voisiko koronaviruskriisi kääntää julkista keskustelua maaseutumyönteisempään suuntaan, kun työn tekemisen paikkasidonnaisuuskin menettää merkitystään etätöiden lisääntyessä. – Uskon, että keskustelu saa tämän jälkeen enemmän värejä, eikä se enää niin vahvasti jumiudu siihen olettamukseen, että kaikki suomalaiset ovat muuttamassa kolmeen kaupunkiin tai yksin kerrostaloon. 16 3.4.2020 Ajassa TeksTi: samuli VänTTilä Kriisin jälkeen maaseutua ei välttämättä mitätöidä niin voimakkaasti, professori arvioi Nostaako korona maaseudun arvoa. Jos etätyöt ja sosiaalisten kontaktien välttelemiset kestävät kuukauden tai kaksi, silloin merkitys jää vähäisemmäksi. Koronavirusepidemia on saanut monet huomaamaan harvaan asuttujen seutujen hyvät puolet nopeasti leviävässä tartuntatautitilanteessa. Kuisma uskoo, että koronaviruskriisin jälkeen monet tulevat valitsemaan pysyvämmin monipaikkaisen työskentelyn, kun työnantajienkin ennakkoluulot etätyöskentelyä kohtaan hälvenevät. Sosiaalisessa mediassa on myös korostettu suomalaisen ruuantuotannon ja omavaraisuuden merkitystä kriisin keskellä. Etätöiden lisääntyessä moni tulee Vaattovaaran mukaan huomaamaan, kuinka vähän aikaa menee esimerkiksi liikkumiseen. Suurimmalla osalla suomalaisista on juuret maaseudulla ja he arvostavat sitä. vaattovaaran mukaan alueita koskevaa keskustelua on jo pitkään leimannut yksipuolinen näkemys siitä, että ihmisten pakkautuminen muutamaan suureen kasvukeskukseen on vääjäämätön kehityskulku, joka vain tapahtuu. Moni saattaa myös muuttaa hieman väljemmille vesille. Sekin on nyt selvää, että optinen kuitu pitäisi vetää koko maahan, sillä vastaavat kriisit tulevat toistumaan.. Omakotitaloasuminen ja luonnonläheisyys ovat myös pitäneet pintansa, vaikka julkinen keskustelu välittää yksipuolista totuutta jostain muusta. Kuisman mukaan moni saattaa esimerkiksi muuttaa kesämökkejään tai vapaa-ajan asuntojaan sellaisiksi, että niissä asutaan ja työskennellään osan vuotta. Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta ei usko, että meneillään oleva kriisi aiheuttaisi mitään isoa mullistusta ajattelutapoihin. Jos poikkeuksellinen tilanne jatkuu kesään tai kesän yli, silloin vaikutukset alueiden arvostukseen voivat olla isompia. – Tämä kriisi voi antaa aidon mahdollisuuden tarkastella sitä, mitä ihmiset haluavat. Kansainväliset tutkimukset ovat pitkään varoitelleet siitä, että suurimmat kahtiajaot syntyvät aina valtioiden sisään, eivät valtioiden välille. – Poliittisten päättäjien täytyy nyt tehdä muutoksia, jotka mahdollistavat monipaikkaisuuden paremmin. tietoKirjailija Juha Kuisman mielestä hajautetun yhteiskuntarakenteen arvonnousu riippuu paljon siitä, kuinka kauan koronaviruksen aiheuttama poikkeustila kestää. Yleisen ilmapiirin keskellä on hänen mukaansa jäänyt huomaamatta se, että samaan aikaan moni valitsee myös maaseudun asuinpaikakseen ja ilmastonmuutokseen liittyvä teknologinen kehitys mahdollistaa hajautetumman yhteiskuntarakenteen olemassaolon. Voimakasta kahtiajakoa se kuitenkin lieventää, Vaattovaara näkee. Kaupungistumisen tai kasvissyönnin trendejä koronavirus ei silti tule muuttamaan, Vaattovaara korostaa. – Luulen kuitenkin, että toisen todellisuuden olemassaolo tunnustetaan jatkossa paremmin eikä maaseudulla asuvia tai heidän asuntojaan aliarvioida ja mitätöidä niin voimakkaasti
Tutkijat: Hallituksen toiminta jämäkkää ja linjakasta Oliko reagointi tarpeeksi nopeaa ja oikeata, niin sen pohtimisen aika tulee myöhemmin. Agenda keskittyy nyt käsillä olevan kriisin hallintaan ja talouskysymykset nousevat isoon rooliin. Keskustan ministeripostit ovat tärkeitä myös puolueen kannatukselle. Hallituspuolueiden kannatus oli lievässä noususuunnassa viimeisimmässä HS-gallupissa. Viikossa tapahtui monia asioita ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen, ja tilanne elää koko ajan. Hallitus on tiedotustilaisuuksissaan avannut tilanteita ja jakanut systemaattisesti tietoa. Nyt painopiste kääntyy talouden realiteetteihin ja yritysten tilanteeseen. Mihin suuntaan uskot keskustan kannatuksen jatkossa kääntyvän ja mikä siihen eniten vaikuttaa. Pitkänen: Pidemmälle menevien johtopäätösten tekeminen kannattaa jättää tuonnemmaksi. Pitkänen: Hallitus on toiminut jämäkästi ottaen huomioon sen, kuinka poikkeuksellisesta tilanteesta ja toimenpiteistä on ollut kyse. Politiikan päiväjärjestys meni koronan myötä kokonaan uusiksi. Historiallisesti ajatellen keskustan kannatuksen tulisi kääntyä ylöspäin, mutta toisaalta puolue on vaalituloksesta saakka ollut hyvin erikoisessa tilanteessa. Vastaajina ovat Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen johtaja Markku Jokisipilä ja e2 Tutkimuksen tutkija, dosentti Ville Pitkänen. Miten hyvin Suomen hallitus on mielestäsi onnistunut tehtävässään koronaviruskriisin aikana. Tärkeimpiä asioita ovat puolueen hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden puolustaminen, puolueen ydinkannattajille haitallisten päätösten estäminen sekä valtiovarainministerin salkun hoidossa onnistuminen. Mistä tämä mielestäsi johtuu. Esiintyminen on ollut onnistunutta ja linjakasta valtavan paineen alla. Jussi Nukari / Lehtikuva. Suomenmaa kysyi kahdelta politiikan asiantuntijalta, miten hyvin poikkeuksellista tilannetta on onnistuttu käsittelemään. Oliko reagointi tarpeeksi nopeaa ja oikeata, niin sen pohtimisen aika tulee myöhemmin. Jokisipilä: Muutokset puolueiden kannatuksessa olivat niin pieniä, etten lähde niistä tekemään johtopäätöstä mistään kovin merkittävästä ja pysyvästä käänteestä. SDP:n saama noste voi johtua siitä, että pääministeri Marin on ollut paljon julkisuudessa. Normitilanteessa poliittinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja turvapaikanhakijoista suosi vihreitä ja perussuomalaisia. Kun tilanne muuttui, reaktio tuli nopeasti ja toiminta oli jämäkkää, kun ottaa huomioon sen, kuinka poikkeuksellisessa tilanteessa olemme ja kuinka rajuja toimenpiteitä on otettu käyttöön. Viestinnällisesti voi katsoa, että varsinkin pääministeri Marin on toiminut tavalla, joka on ollut omiaan herättämään yleisön luottamusta siihen, että tilanne on hallituksella hallussa. Markku Jokisipilä. Jokisipilä: Ensin alkuun vaikutelma ulospäin oli hivenen tunnusteleva ja THL:n tuossa vaiheessa melko optimistisiin tilannearvioihin pohjaava. Ville Pitkänen. 3.4.2020 17 Risto Luodonpää Koronavirus on mullistanut poliittisen päiväjärjestyksen täysin ja laittanut päättäjät ennen kokemattomien haasteiden eteen. Mielenkiintoista nähdä myös, miten tilanne vaikuttaa oppositiopolitiikkaan. Taudin taltuttamiseen pyrkivät toimet on tehty yleiskuvaltaan verrattain nopeasti
18 3.4.2020 Maaja Metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan Anne Kalmari muistaa ensimmäisen kokouksensa tuoreena huoltovarmuuskeskuksen alkutuotantopoolin jäsenenä varsin hyvin. HuoltovarMuuskeskuksen yhteydessä pysyvänä yhteistoimintaelimenä on komitean tapaan toimivia sektoreita ja pooleja. Nyt siellä kaivataan samaa mallia kiireesti takaisin, Kalmari muistuttaa. – Ruotsi luopui huoltovarmuuteen satsaamisesta yleisen asevelvollisuuden lakkauttamisen yhteydessä. Alkutuotannon ohella myös kaupalla, jakelulla ja teollisuudella on omat poolinsa. Vakuuttavaa toimintaa. Koronaviruksen leviäminen on herättänyt ruotsalaiset huolestumaan, mitä tehdä, jos rajat menevät kokonaan kiinni ja ruoka loppuu. – Se pysähtyi pääministerin ilmoitukseen koronaviruksesta. Poolit on aikanaan on perustettu keskuksen ja toimialajärjestöjen välisillä sopimuksilla huolehtimaan toimialakohtaisesta varautumisesta. Anne Kalmari: ”Meillä on upea malli, jota Ruotsi kaipaa kiireesti takaisin” TeksTi: RisTo Luodonpää Ajassa. – Meillä on upea malli, jolla varmistetaan elintarvikeketjun toimiminen ja maatalouden tuotantoedellytysten jatkuvuus kaikissa olosuhteissa. Anne Kalmari on ainoana poliitikkona mukana alkutuotantopoolissa, jonka tehtävänä on pyrkiä tukemaan ja ohjaamaan maataloustuotantoa poikkeusoloissa. Me huolehdimme, että elintarvikeketjun osalta homma toimii, jopa valmiustilanteessa, hän kirjoitti Facebookpäivityksessään. Suomalainen huoltovarmuus sai uutta gloriaa uutisesta, jonka mukaan esimerkiksi Ruotsissa ruuan omavaraisuusaste on pudonnut jo 50 prosenttiin, kun se Suomessa on edelleen 80 prosenttia
Tämä on hyvä osoitus varautumisen tasosta. Koko elintarvikeketjun kannalta on tärkeää, että siemenet saadaan maahan ajallaan. – Auttamishalu, resurssit ja luottamus viranomaisiin. Alkutuottajien kannalta Kalmari näkee akuuttina kysymyksenä siementuotannon riittävyyden. – Proteiinikasvien omavaraisuusaste on noin 20 prosenttia. – Jos rajat menevät pitkäksi aikaa kiinni, niin mikä on kausityöntekijöiden mahdollisuus tulla ulkomailta Suomeen. Suomalaisilla on halu auttaa toisiaan, meillä on vahva huoltovarmuus ja kansainvälisesti tarkasteltuna olemme vauras maa, missä resurssit ovat jakautuneet suhteellisen tasaisesti. Tutkija ei näe, että viime aikaiset vessapaperin ynnä muiden elintarvikkeiden hamstraukset olisivat merkki mistään hysteriasta. – Suomalaiset ovat hyvin kriisinsietokykyistä kansaa. Jari Laukkanen. Nämä henkilöt on listattu kriittisten avainhenkilöiden listaan ja heille etsitään tuuraajat sairastapauksissa, jos tilanne kehittyy pahaksi. Kyllä kaupoissa on edelleen enemmän täysiä kuin tyhjiä hyllyjä. Laurikaisen tulkinnan mukaan kyse ei ole kuitenkaan siitä, että kansalaiset olisivat tuolloinkaan olleet erityisen huolissaan elintarvikkeiden riittävyydestä. – Tämä pesti periytyy oikeastaan maaja metsätalousministeri Jari Lepältä. 3.4.2020 19 Pooli muodostaa oman toimialansa tilannekuvan ja tekee esityksiä tarvittavien kehittämishankkeiden toimeenpanosta. Pula voi Kalmarin mukaan tulla erityisesti perunanistuttajista ja mansikanpoimijoista. On tärkeää, että pystyn omalta osaltani viemään viestiä myös päättäjien suuntaan, Kalmari toteaa. lAurikAinen piti viime vuoden keväällä Huoltovarmuusseminaarissa esitelmän tutkimuksesta, jossa mitattiin suomalaisten varautumista ja tietoisuutta huoltovarmuudesta. Kalmari kiittelee poolin jäsenten sitoutumista tehtäväänsä erityisesti nyt, kun koko Suomi on valmiustilassa. AlkutuotAntopoolissA on edustajia tuottajajärjestöistä, maataloushallinnosta, kaupasta, maataloudelle tuotantopanoksia tuottavasta teollisuudesta ja maataloustutkimuksesta. Esimerkiksi perunaa aletaan istuttaa jo huhtikuussa, joten sille haemme nopeita ratkaisuja, hän painottaa. Soisin siirryttävän soijasta kotimaiseen tuotantoon. Meidän tulisi saada kansanliike nuorista peltoja puutarhatöihin, kuten aikanaan mottitalkoissa, kansanedustaja ehdottaa. Tilanne voi kääntyä pitkän linjan omavaraisuuden näkökulmasta hankalaksi etenkin valkuaiskasvien osalta. Suomalaiset arvioivat olevansa kohtuullisen varautuneita tulipaloihin ja sähkökatkoihin, mutta jo selkeästi harvempi on varautunut esimerkiksi vedenjakeluhäiriöihin. kysyttäessä kotitalouksien varautumisen syistä nousi kakkostilalle tulipalon jälkeen vaihtoehto ”kauppojen jakeluhäiriöistä johtuva elintarvikepula”. – Vastaukset johtuvat osaltaan varmaan siitä, että meillä ei ole tämän suuruusluokan kriisiä ollut. Anne Kalmari. – Koko elintarvikeketjun kannalta on tärkeää, että siemenet saadaan maahan ajallaan. Niistä, jotka arvioivat olevansa heikosti varautuneita häiriöihin, lähes kolme neljästä vastasi tuolloin kysymykseen vaihtoehdoilla ”luotan, että kaikki toimii” tai ”en ole tullut ajatelleeksi koko asiaa”. Meneillään oleva tilanne antaa varmasti aihetta uuteen tutkimukseen, hän arvelee. – Siitä olen erityisen iloinen, kuinka hyvin elinkeinoelämä on ollut varautumisessa mukana. ongelmiA voi muodostua myös työvoiman saatavuudesta. – Lisäksi olemme tottuneet luottamaan viranomaisiin ja heidän antamiinsa ohjeisiin, mikä on erityisen tärkeää kriisitilanteessa. – Akuutti asia on elintarvikeketjun työntekijöiden riittävyys alkutuotannosta aina kauppaan asti sairastapauksissa. suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) tutkija Heikki Laurikainen on kohtuullisen tyytyväinen suomalaisen yhteiskunnan ja myös kansalaisten varautumisasteeseen nykyisessä poikkeustilanteessa. Tätä voidaan edesauttaa myös tukipolitiikalla, Kalmari ennustaa. Auttaa varmasti osaltaan myös heidän selviytymistään hankalassa tilanteessa. Kaikesta mediahuomiosta huolimatta hamstraaminen on aika pieneksi ilmiöksi vielä jäänyt, hän arvelee. Kyllä minä tämän kriisin kohtaan mieluummin Suomessa kuin missään muualla, hän tiivistää. Mutta jos tilannetta peilataan siihen, mitä koettiin varsinaisena uhkana, niin valtaosa arveli silloinkin selviytyvänsä ilman ruokakaupassa käyntiä sen normaalin vähintään kolme vuorokautta. Laurikainen luettelee sanojensa tueksi ainakin kolme eri osatekijää. Alkutuotantopoolin tehtävänä on huolehtia loppuun asti myös koronaviruksen leviämisen ehkäisemisestä. – Esimerkiksi maahantuontirekoilta vaihdetaan kuskia ennen kuin ne ajetaan tukkuun. – Kyse on ehkä enemmänkin sosiaalisen median aikaansaamasta ilmiöstä. – Silloin ei tietysti ajateltu tai oltu tietoisia koronaviruksen tapaisesta epidemiasta
Junttolan mukaan koulussa on vallinnut myönteinen tekemisen meininki, mutta sudenkuoppiakin on. – Oppilaista osa voi olla mielissään, kun saa jäädä kotiin ja viettää aikaa oman perheen kanssa. Kun koulujen henkilökunta suunnittelee etäopiskelua ja yhteydenpitoa oppilaisiin, ei ole olemassa kokemuksia tai tutkittua tietoa, johon nojata. Jos oppilaille pamahtaa kerralla liian isoja urakoita, saattaa alkaa ahdistaa. Iso osa etäopetuksesta perustuu niihin. Jollekin toiselle koulu voi olla arjen paras paikka. 20 3.4.2020 Koronavirus pakotti suomalaisen perusopetusjärjestelmän luovimaan tuntemattomalle merelle, kun koulut suljettiin ensimmäisen kerran sotien jälkeen. – Työntekijät ovat keksineet ratkaisuja hienosti ja niitä on mietitty myös yhdessä. Jos kotona on kurjaa, poikkeustilanne kuormittaa entisestään, Tampereen NorTeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko Koulut Kiinni Ajassa An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va Koronavirus uittaa perusopetuksen oudoille vesille. Limingan yhtenäiskoulun rehtori Antti Junttolalla on monen kollegan tavoin riittänyt puuhaa käytännön järjestelyissä. Hänen mukaansa asiat ovat löytäneet uomansa yllättävän hyvin, vaikka eteen on ponnahtanut pika-aikataululla täysin ennakoimattomiakin juttuja. Tämä on tietyllä tavalla hedelmällinen paikka tutkailla koulumaailmaa ja omaa opetusta uudesta kulmasta, hän toteaa. – Yläkoulun osalta varoittelin, että opettajat pitävät tehtävämäärät kohtuullisina. nopeasti eskaloitunut tilanne herättää myös monenlaisia tunteita niin lapsissa, opettajissa kuin vanhemmissa. Junttola onkin kehottanut opettajia antamaan myös perinteisiä kynätehtäviä, jotta tietokone ei olisi koko ajan välttämätön työväline. Yksi käytännön haaste liittyy siihen, miten varmistetaan jokaiselle oppilaalle tietokone tai tabletti