6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 41 / 3.11.2017 / 4,80 € Tapani Tölli kokoaa eduskunTaa TiedusTelulain Taakse skoTlannin Tilanne poikkeaa kaTaloniasTa HalliTus purki rakenTamisen byrokraTiaa Politiikka Ajassa Vieraskolumni TuliseT ainekseT syksyn Tes-sopassa Sopua hakien
10. 2017 ”Ollaan yhdessä enemmän” Keskustanuorten johtaja Suvi Mäkeläinen haluaa koota erilaiset nuoret yhteen s. 2 3.11.2017 sisältö 3.11
Katri Kulmuni s. 31 Kuolema ja hautajaiset ovat läsnä Tauno Sutisen jokaisessa työpäivässä s. 3.11. 2017 3 Talouskielen sijaan keskustan teoille ja tavoitteille on annettava arvoja aatepohjainen tulkinta. 22 Surun äärellä ei ole kiire Suomenmaan kenttäraati ymmärtää viljelijöiden ahdingon s. 9. 38 Sajoksen ovet ovat auki kaikille, Katariina Guttorm sanoo s. 12 Hanna Vuola edistää some-viestintää Varsinais-Suomessa s
Puolueella on tulevaisuutta niin kauan kuin nuorisoja opiskelijajärjestöt kasvattavat sille aatteellisesti ja poliittisesti vahvoja vaikuttajia. Viime viikonvaihteen valinnoista kannattaa poimia esiin yksi rohkaiseva piirre. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2015, ja Seinäjoen puoluekokouksessa vuonna 2016 hän nousi jo keskustan varapuheenjohtajaksi. Kaikista kuullaan varmasti tulevina vuosina. Vahva nuorisojärjestö on keskustan henkivakuutus Puolueella on tulevaisuutta niin kauan kuin nuorisoja opiskelijajärjestöt kasvattavat sille aatteellisesti ja poliittisesti vahvoja vaikuttajia. Hänen jälkeensä keskustanuoria ovat luotsanneet muun muassa Esko Aho, Matti Vanhanen, Olli Rehn ja Anu Vehviläinen. Naisten osuus keskustan eduskuntaryhmässä jäi viime vaaleissakin hävettävän pieneksi. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 3.11.2017 Pääkirjoitus K eskustanuoret saivat sunnuntaina uuden puheenjohtajan tiukan äänestyksen jälkeen Joensuun liittokokouksessa. Sen tapahtumat eivät kerää yhtä suuria joukkoja. Sotien jälkeen Maalaisliitossa havahduttiin siihen, että nuorille riitti ottajia muissa puolueissa varsinkin vasemmalla. Puolueen perustajista Santeri Alkio vierasti nuorten ohjaamista poliittisiin karsinoihin, koska se voisi estää itsenäisen ajattelun kehittymisen. Nuorisojärjestön edustajat istuvat kaikissa puolueen päättävissä elimissä eivätkä yleensä tyydy kuunteluoppilaan rooliin kokouksissa. Maalaisliitto sai oman nuorisojärjestön vasta sotien jälkeen. Toivoa sopii, että nuorten esimerkki näkyy vahvasti seuraavien eduskuntavaalien ehdokasasettelussa. On mielenkiintoista nähdä, miten ”kenusaatio” käytännössä näkyy. Keskustassa saadaan jatkossa varautua ainakin yhden uuden sivistyssanan yleistymiseen. Suvi Mäkeläinen, 23, voitti vaalin toisella kierroksella Anna Sirkiän, 25, luvuin 104–92. Omalle nuorisojärjestölle oli tilausta, ja se perustettiin Salossa vuonna 1945. Mäkeläisen edeltäjien nimiluettelo kertoo, miten merkittävästä järjestöstä on kysymys. Nuorisojärjestöstä tuttuja nimiä nousee säännöllisesti eduskuntaan. Mäkeläisen kampanjablogin perusteella sana tarkoittaa keskustanuorten profiilin kaikinpuolista nostamista politiikan foorumeilla. Vahva nuorisotoiminta on keskustalle poliittinen henkivakuutus. Jaakko Martikainen. Sen ensimmäinen puheenjohtaja oli Johannes Virolainen. Sen sijaan keskustanuorten poliittinen vaikutusvalta on edelleen varsin vahva. Suvi Mäkeläinen puhui nimittäin kampanjassaan ”kenusaatiosta”. Maaseudun Nuorten Liitosta kasvoi nopeasti kymmenien tuhansien jäsenten joukkojärjestö. Puheenjohtajan paikasta kilpaili viime vaiheessa kaksi naista. Tuorein esimerkki on Antti Kurvinen, joka johti keskustanuoria vuosina 2009–2013. Suomen Keskustanuoret ei ole järjestöllisesti yhtä vahva vaikuttaja kuin 1950tai 1960-luvulla. Kolmas puheenjohtajaehdokas oli Jere Nuutinen, 24. Nimet kannattaa painaa mieleen
Demokratiaan kuuluu, että vaihtoehtoja on. Vuoden 1978 presidentinvaaleissa korvaamattomana pidetty presidentti Urho Kekkonen oli julistettu kaikkien isojen puolueiden ehdokkaaksi. Tilaisuuden väliin jättänyt entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies seisoo yksin liikennevaloissa kädessään Stockmannin paperikassi. Viime presidentinvaaleissa SDP:llä oli tarjolla valtiomiessarjan presidenttiehdokas Paavo Lipponen. 2017 5 Toimittajalta Demokratian ritarit Vuosia sitten kävin Helsingin Kulosaaressa haastattelemassa silloin 90 vuoden ikään ehtinyttä entistä presidenttiehdokasta Ahti M. Siitä, miten Lipponen tuloksen otti, kertoo ehkä nasevimmin kuva, jonka Lehtikuvan Heikki Saukkomaa otti kesken Niinistön virkaanastujaisten kivenheiton päässä Eduskuntatalosta. Ilman Vanhasta Sauli Niinistöllä olisi yksinäistä vaalien valtiomiessarjassa. Eikä siinä mitään. Salonen oli entinen oikeistososiaalidemokraatti, joka oli nähnyt parhaat päivänsä politiikassa jo 1950-luvulla. Lipposta nöyremmästä Vanhasesta tuskin vastaavia otoksia saa, kävi vaaleissa miten tahansa. Yksi näiden vaalien demokratiaritareista on keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, joka on laittanut itsensä likoon vaisuista gallup-luvuista lannistumatta. Kansanvillitsijän vikaa Vanhasessa ei oikein ole, mutta kykyä hahmottaa ulkoja turvallisuuspolitiikan hankalia ja laajoja kokonaisuuksia sitäkin enemmän. Vanhasen kannatus ei ole sinne päinkään sillä tasolla, missä sen kahden hallituksen pääministerillä kuuluisi olla. Demariäänestäjät ryntäsivät kuitenkin jo ensimmäisellä kierroksella Niinistön ja vihreiden Pekka Haaviston taakse. suomessa on ollut Kekkosen jälkeenkin tapana antaa presidentin jatkaa tehtävässään, jos hän on hoitanut ensimmäisen kautensa hyvin. Kriisiä, jossa analyyttisen ja lehmänhermoisen Vanhasen konseptit sekoaisivat, en osaa edes kuvitella. Samalla on kuitenkin hyvä muistaa, että vaalit ovat kuitenkin aina vaalit eivätkä mikään muodollinen seremonia viran kulloisenkin haltijan uudelleen valitsemiseksi. Salonen sai kuitenkin 82 000 ääntä ja kuusi valitsijamiestä, joiden hän arveli harmittaneen Kekkosta suuresti. Salosta. Pekka Pohjolainen. Jo kertaalleen ikääntyvän presidentin kautta oli jatkettu enemmän kuin kyseenalaisesti poikkeuslailla. Salonen ja muutamat muut pienpuolueiden ehdokkaat täyttivät demokratiassa tärkeän tehtävän lähtemällä ehdolle ja haastamalla vallastaan juopuneen Kekkosen. Vuonna 1978 hän suostui kuitenkin perustuslaillisten presidenttiehdokkaaksi ja sai SDP:stä potkut. Vaalit eivät silti olleet vaihtoehdottomat, onneksi. 3.11. Kunnollisen kiitoksen hän kuitenkin ainakin omiltaan ansaitsisi, kuten olisi ansainnut Lipponenkin. Mitään mahdollisuuksia valintaan joukolla ei tietenkään ollut. Lipponen sai surkean 6,8 prosentin kannatuksen, vaikka hänen paikkansa olisi ollut kisan finaalissa
Kerrostaloissa sallitun kerrosalan voi tulevan lakimuutoksen myötä ylittää väestönsuojan osalta, joten taloon voi rakentaa 1–2 asuntoa lisää. Nyt se on mahdollista. – Kyse on siitä, miten virkamiehet suhtautuvat näihin asioihin, hän vahvistaa. Päätösvalta siirtyi kunnille. Rakentamisen ympäriltä on purettu jopa 52 normia. Hilkka Kemppi Twitterissä Paula Åström Hallitus on keventänyt rakentamisen ja kaavoituksen byrokratiaa, mutta lopullinen päätösvalta on kunnilla. Keskusta kannustaa nyt kuntia mukaan hallituksen aloittamiin norminpurkutalkoisiin, koska niillä on lopullinen valta rakentamisessa ja kaavoituksessa. Asennemuutosta kaivataan erityisesti virkamiespuolella kaupunkien rakennustarkastuksessa. Rakentamisen ympäriltä on purettu 52 normia. 6 3.11.2017. torniainen tietää, että esimerkiksi hänen kotipaikkakuntansa Lappeenrannan lähellä Taipalsaarella kesämökin muuttaminen pysyväksi kodiksi on monen toive. lakimuutosten vaikutukset näkyvät kaavoituksen ja rakentamisen helpottumisena vain, jos kunnat niin päättävät. Kesämökistä pysyvä koti kunnan päätöksellä Nimi muistiin: 23-vuotias Suvi Mäkeläinen on Tampereen päätöksenteon ja Suomen nuorisopolitiikan eturivissä. Keskustanuoret arvostavat sitä. keskustan kansanedustaja Ari Torniainen johtaa eduskuntaryhmässä rakentamisen norminpurkuryhmää. Torniainen pitää suurena muutoksena sitä, että vapaa-ajan asunnon voi nyt muuttaa pysyväksi asunnoksi ilman ELY-keskuksen lupaa. – Siellä on paljon ihmisiä, jotka ovat rakentaneet omakotitalon veroisen kesänviettopaikan ja haluaisivat muuttaa siihen pysyvästi. Jirka Hakala Twitterissä Kiitos Juha Sipilä siitä, että olet aina pysähtynyt kuuntelemaan, kun on ollut tärkeää asiaa. Hallituksen norminpurun seurauksena kodin pihaan saa rakentaa vierasmajan, aurinkopaneelit saa asentaa ilman lupaa ja saunan kokoa voi suurentaa kymmenellä neliöllä 35 neliöön. – Taipalsaarellakin kunta olisi jo aiemmin ollut myöntyväinen kesämökin muuttamiseen pysyväksi asunnoksi, mutta ELY-keskus on vastustanut. Mari Mäki Facebookissa Pauliina Pohjala Hallitus on purkanut runsaasti normeja maankäyttöja rakennuslaista viimeisen kahden vuoden aikana. – Toivon, että kunnissa ollaan hereillä uusista mahdollisuuksista, Torniainen sanoo. Lupa on helpompi saada kunnalta kuin ELY-keskukselta, Torniainen kertoo. Keskustan eduskuntaryhmästä kerrotaan, että muutamissa kunnissa on uusittu rakennusjärjestystä tai tehty asiasta valtuustoaloitteita, mutta merkittävää käännettä ei ole vielä tapahtunut. Ajassa Sanottua Keskustanuoret on kenties maailman paras oppimisalusta sydämen sivistyksen kehittymiselle
– Mukana on kaiken ikäisiä sekä nykyään yhä enemmän myös naisia. Maailman pisin mänty, 46,5 metriä, löytyy Virosta. kustantaja Maahenki kuvaa Honkalinnan teosta tunnelmoivaksi, jopa lyyriseksikin. Metsästys on yhä useammin koko perheen harrastus, Simenius kertoo. Tuntuu, että tekijä/tekijät eivät ole päässeet yksimielisyyteen tyylilajista: runoa vai proosaa, tietoa vai kirjoittajan omia tunnelmia. Määrä nousi viime vuodesta 11 000:lla. Kirjan ongelmaksi nousee tekstiosuuden epätasaisuus. Monin paikoin ukkoutuminen on aito riski. Susista on sen sijaan jo aiheutunut jahdille haittaa koiramenetyksinä. Tällä kertaa olisi ehkä kannattanut pitäytyä faktapohjaisessa tyylissä. Tätä lisää! Meri Kiikkala Twitterissä Keskustanuoret hakevat Setan kannattajajäseneksi! Edistyksen lippu liehuu jälleen! Joonas Soukkio Twitterissä Mukana kenujen liittarissa. Hoidettu metsä ei aina ole ruma ja hoitamaton kaunis. Ja tällä en tarkoita yhtään väheksyä suomalaisen metsän kauneutta. metsästäjiä Suomessa on hieman yli 300 000. Mänty/honka/petäjä on pyhä puu AnjA MAnninen HirVenmetsästys on käynnissä ja etenee kaatomäärissä normaaliin tahtiin. – Yhdellä luvalla voidaan kaataa yksi aikuinen tai kaksi vasaa. Lupamäärän toteutuessa vasojen kanssa yksilöpyyntimäärä voi olla noin 60 000, järjestöpäällikkö Teemu Simenius Suomen Metsästäjäinliitosta kertoo. Uudistajan sydän on aina uudistajan sydän. Kuvat ovat kauniita, joukkoon ei ole mahtunut yhtään hakkuuaukeaa tai puupinoa. Suomen riistakeskus on myöntänyt tälle metsästyskaudelle pyyntiluvan 52 771 hirvelle. Tarinoida Mika Honkalinna toki osaa. Lapissa uusista tutkinnon suorittajista on parhaimmillaan naisia jopa 40 prosenttia. Susivaara varjostaa hirvijahtia MYÖNNETYT HIRVIEN PYYNTILUVAT 2017 2016 yhteensä 52 771,5 yhteensä 41 722,5 2000 4000 6000 8000 10000 Et elä -H äm e Et elä -S av o Ka ak ko isSu om i Ka in uu Ke sk i-S uo m i La pp i Ou lu Po hj an m aa Po hj oi sHä m e Po hj oi sKa rja la Po hj oi sSa vo Ra nn ikk oPo hj an m aa Sa ta ku nt a Uu sim aa Va rsi na isSu om i Lä hd e: Su om en rii st ak es ku s 3.11. – Itse olen ennemminkin puihin nojailija ja puiden alla istuskelija, kirjoittaja tunnustaa. Tekstissä uusia käyttömuotoja sivutaan, mutta kuviin ne eivät ole päässeet. 2017 7. Honkalinnalle mänty/honka/petäjä on pyhä puu. Sen todisti vuoden 2015 luontokirjaksi valittu Korppiretki. Suomen Metsästäjäliitto pyrkii siihen, että vahingot olisivat pienempiä ja susi määrä arvioitu entistä tarkemmin. Liitto edistää Simeniuksen mukaan nuorten metsästysharrastuneisuuden alkamista nuorisoleireillä ja kannustamalla metsästysseuroja ottamaan nuoria mukaan. Monin paikoin metsästys vaikeutuu siksi, ettei koiria uskalleta päästää metsään. Kiinnostava fakta on esimerkiksi se, että Suomen pisimmäksi, 42 metriä, mitattu mänty kasvaa Joensuun Lehmossa. Metsästystutkintoja suoritetaan vuosittain noin 8 000. Huikea ja opettavainen kokemus, vanhoja ja uusia tuttuja. Näinä biotuotannon aikoina olisi odottanut, että Honkalinna olisi esitellyt myös puumassan uudempaa käyttöä. Anu Vehviläinen Twitterissä AnjA MAnninen ValokuVat ovat parasta antia Mika Honkalinnan hankalasti hahmottuvassa Honka-kirjassa. Kuvien osalta teos on myös luontoa romantisoiva. Ajassa Sanottua Kannatti lähteä elämäni ensimmäiseen kenu-liittariin. Kerran keskustanuori, aina keskustanuori
Täysin Skotlannin oma päätös itsenäistyminen ei kuitenkaan Curticen mukaan ole, vaan itsenäistyminen vaatii lopulta myös brittiparlamentin hyväksynnän. Ajassa An dy Bu ch an an /Le hti ku va Skotlannin itsenäisyyshaaveet hyllyllä Itsenäisyyden kansansuosio ei ole noussut merkittävästi Skotlannissa.. Sturgeon perusteli kantaansa sillä, että toisin kuin brittien valtaväestö, Skotlannissa asukkaista enemmistö kannatti Britannian pysymistä Euroopan unionin jäsenmaana. Ratkaisuja pohtii Juho Saaren johtama työryhmä. Suunnitelma itsenäisyysäänestyksestä meni kuitenkin jäähylle, kun itsenäisyyden kansansuosio ei ole brexitistä huolimatta noussut merkittävästi Skotlannissa. Tällä hetkellä itsenäisyyttä kannattaa mielipidetiedustelujen mukaan noin 40 prosenttia skotlantilaisista ja parlamentin enemmistö on itsenäisyyttä ajavilla puolueilla. 8 3.11.2017 EEva KärKKäinEn Euroopan seuratessa sivusta Katalonian itsenäisyysponnisteluja keskustelu Skotlannin itsenäistymisestä odottaa brexit-neuvottelujen selkiämistä. Jos skotlantilaisten enemmistö päätyy jossain vaiheessa itsenäisyyden kannalle, maa on Curticen mukaan erilaisessa tilanteessa kuin Katalonia. – Skotlanti on syrjäyttänyt Pohjois-Irlannin Yhdistyneiden Kuningaskuntien ongelmallisimpana alueena, Curtice toteaa. Täysin poissa päiväjärjestyksestä kysymys Skotlannin itsenäistymisestä ei siis ole. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on yksi Sipilän hallitusohjelman tavoitteista. Yhdistyneet kuningaskunnat koostuu kolmesta kansakunnasta, ja Britannian hallitus on hyväksynyt, että Skotlannilla on oikeus halutessaan jättää unioni. – Espanjan hallituksen kanta on, että Espanja on yksi yhtenäinen valtio. syrjäytynyttä nuorta. Curticen mukaan itsenäistymisen kannatus Skotlannissa nousi ennen vuoden 2014 itsenäisyysäänestystä, vaikka Britannian hallitus toivoi päinvastaista lopputulosta, kun se myönsi Skotlannille oikeuden kansanäänestyksen järjestämiseen. Itsenäisyyttä ajavaa kansanpuoluetta (SNP) edustava Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon ehti jo lupailla toista itsenäisyyskansanäänestystä brexitin jälkimainingeissa. Nyt Sturgeon puhuu itsenäisyysäänestyksen järjestämisestä brexit-neuvottelujen tuloksen selvittyä. Suomessa on jo Etenkin poikien syrjäytymisestä on tullut Suomessa rakenteellinen ongelma, vaikka sen ehkäisemiseen on lisätty resursseja. Valtiotieteen professori John Curtice skotlantilaisesta Strathclyden yliopistosta sanoo, että Skotlannin itsenäistyminen näyttää tällä hetkellä todennäköisemmältä kuin se, että Pohjois-Irlanti liittyisi Irlannin tasavaltaan
Nousiainen Pielavedeltä pohdiskeli. – Olen kuullut viljelijäin kertovan, että vakuutus on kallis ja korvaa vain erittäin poikkeuksellisissa oloissa. Helsinkiläinen Seppo Kauppinen moitti MTK:ta ja kauhisteli tilojen turvattomuutta häiriötilanteissa. Suomalaiset arvostavat kotimaista ruokaa, se on tunnetusti maailman turvallisinta, Ranki totesi. On mentävä kunnon asenteella saaliinjaolle EU:hun, Lauri Koskinen Saarijärveltä täydensi. – Ei kun Jari Leppä asialle Brysseliin. Kari Moilanen Suomussalmelta ja Anna Ranki Helsingistä haluavat syödä suomalaista ruokaa jatkossakin. – Katokorvausten määrän tulee olla sellainen, että viljelijä tuntee, ettei häntä ole hylätty ja jätetty yksin. 3.11. Orimattilalaisen Raimo Kareisen mielestä suomalaiset luottavat liikaa siihen, että löytyy aina uusia saarijärven paavoja, jotka vastuksien tullessa kyntävät syvempään ja kaksin verroin kaivavat ojia. Maatilat ovat yrityksiä siinä kuin muutkin Suomen yritykset. – Ilmastonmuutos, brexit ja EU:n maatalouspolitiikan uudistus vaikuttavat koko unionin maatalouden linjaan ja tulevaisuuteen. Elina siEppi Ylöjärveltä muistutti, että maanviljelijöiden tilanteen kehittymistä pitää seurata nyt tarkasti. Heikki Ahola Kauhajoelta halusi pankeilta selkeät linjaukset, etteivät ne lähde ajamaan maatalousyrittäjiä rahavaikeuksien vuoksi nurkkaan. – Viljelijän työ eroaa muusta yritystoiminnasta ainakin siinä, että keskeisin vaikuttaja tulokseen – sää – on ”korkeemmas käres”, Kareinen muistutti. – Kuulin Kouvolassa kahdesta tilasta, joista toisella oli puimatonta viljaa 25 ja toisella 100 hehtaaria, Alpo Seppälä Kuusankoskelta kertoi. tuomo ViHriälä Vimpelistä piti viljelijän osuutta ruuan hinnasta ehdottomasti liian pienenä. Viljelijöitä on luovuttamassa, Väisänen varoitti. 2017 9 AnjA MAnninen Hallitus on päättänyt tukea vaikeassa sadonkorjuutilanteessa olevia viljelijöitä 25 miljoonalla eurolla ja selvittää lisäksi vakuutusmaksuveron huojennusta satovahinkovakuutusten osalta. Mikko Kiio Kangasalalta kehittäisi maaseudun ja taajamien yhteistoimintaa ja veisi peruskoululaiset joka vuosi maatiloille ”oikeeta elämätä harjottelemmaan”. – Vaikka esimerkiksi rukiista saatiin hyvä sato, jäi monilla viljelijöillä syyslajikkeet kylvämättä, kun sato saatiin korjattua niin myöhään, ettei peltojen muokkaus ja syyslajikkeiden kylvö enää onnistunut. – Omavarainen ja puhdas ruuantuotanto on vaarantunut. – Vakuutusjärjestelmiä on vihdoin kehitettävä vastaamaan yritysten vakuutuksia toimintahäiriötilanteissa kuten tulipaloissa. mikkEliläinEn Martti Korhonen arveli tukien lievittävän viljelijöiden ahdinkoa, mutta kaipasi myös EU:ta korvauksineen mukaan. – Satovahinkolaki on palautettava muodossa tai toisessa ja tuottajien asemaa parannettava selvästi kauppaan nähden. Summia on vaikea sanoa, mutta niin paljon, ettei tilaa tarvitse myydä pilkkahinnalla, Erkki Saari Outokummusta tiivisti. – Pitää selvittää, mitä muut EUmaat, esimerkiksi Ranska, käyttävät viinitilojen satovahinkojen korvaamiseen. – Voisivatko maataloustuottajat perustaa vakuutusrahaston, josta saisi tukea, kun ilmat ovat huonot, Marjatta Rönkkö Kuopiosta esitti. Muutaman raatilaisen mielestä lisätalousarvioon sisällytetty tuki on riittämätön tai korkeintaan symbolinen. Tuottajien työstään saama palkka ei oikeudenmukainen myöskään lapinlahtelaisen Arto Väisäsen mielestä. – Konkurssitilanteet on pyrittävä välttämään, Kai Moberg Pellosta vahvisti. Timo Kemppainen Reisjärveltä ihmetteli, tarvitaanko todella maailmanlaajuinen kriisi, jotta suomalaiset heräisivät puolustamaan omaa ruuantuotantoa, kuten esimerkiksi Ranskassa tehdään. Vaikka eivät kaikki asiantuntijoita olekaan, Suomenmaan kenttäraatilaiset ovat yksimielisiä viljelijöiden tuen tarpeellisuudesta. Kuuden viikon rankkasateet ei ole siis odottamaton vahinkotapahtuma, Maija K. Miika Siltalahti/Lehtikuva Suomenmaan kenttäraatilaiset ymmärtävät viljelijöiden ahdingon ”Konkurssit on pyrittävä välttämään”
Muutos olisi ideologisesti suuri, Liina Tiusasen muutosesityksen kannattajat huomauttivat. Kiitos Anna ja Jere, olette aivan mahtavia. Poliittinen valiokunta päätyi lauantaina kannattamaan keskustanuorten Kallion osaston esitystä, jonka mukaan virallinen kanta ydinvoimaan pitäisi muuttaa myönteiseksi. – Keskustanuoret on se silta, joka yhdistää mielipiteiden erilaiset saarekkeet. Äänestyksessä ydinvoimakanta säilyi kielteisenä. – Ydinvoimalle ei ole muuta vaihtoehtoa ilmaston näkökulmasta. Ensimmäisellä kierroksella Mäkeläinen sai 80, Sirkiä 67 ja Nuutinen 52 ääntä. Yhden kauden keskustanuoria johtanut Hilkka Kemppi ei pyrkinyt jatkokaudelle. ennen valintaa pidetyssä ehdokaspuheessa Mäkeläinen kantoi huolta äärioikeiston aktivoitumisesta. Vihapuheen, populismin ja poliittisen radikalisoitumisen vahvistuessa meidän on tarjottava nuorille vaihtoehto. Mäkeläinen kiitti erityisesti kilpakumppaneitaan Anna Sirkiää, 25, ja Jere Nuutista, 24, hyvästä kampanjakiertueesta ja keskusteluista. Koko ikäluokka, sukupuolesta riippumatta, olisi kansalaispalvelusvelvollinen. KesKustanuoret esittävät uutta kansalaispalvelusmallia asepalveluksen rinnalle. – Mahdollisuutemme ja haasteemme on koota erilaiset nuoret yhteen Lapista ja Helsingistä, idästä ja lännestä, kaupungista ja maalta. Ei ole mikään perustelu jättää hyvä ja oikea ratkaisu tekemättä, koska kokoomusnuoret on tehnyt sen ensin, Sofia Seittenranta-Vekkeli puolestaan sanoi. Voimme olla realisteja, mutta emme voi myydä omia arvojamme, Kaisa Oinas-Panuma totesi. Keskustanuoret päättivät myös liittyä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen etuja ajavan Setan kannattajajäseneksi. Mäkeläisen mielestä keskustanuoret on enemmän kuin vaihtoehto ääripäille. Puheenjohtajisto valitaan kahden vuoden välein. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen Keskustanuoret uusi johtonsa ja esitti uutta kansalaispalvelusmallia Suvi Mäkeläinen lupaa taistella aatteen puolesta KesKustanuoret valitsivat puheenjohtajakseen Suvi Mäkeläisen, 23. – Osattomuus, yksinäisyys ja syrjäytyminen ovat bensaa ääriajattelun liekeille. MäKeläinen sanoi, ettei hänestä saa valmista puheenjohtajaa keskustanuorten eteen. Varapuheenjohtajiksi valittiin 28-vuotias Janne Kallunki Kuusamosta ja 25-vuotias Reetta Paukkunen Rovaniemeltä. Me voimme muuttaa tätä maailmaa, ollaan yhdessä enemmän, hän vetosi. – Haluammeko myydä ideologiamme ja lähteä kokoomusnuorten linjalle. Uusnatsit marssivat viikko sitten Tampereella Mäkeläisen kodin lähellä. Keskustanuoret. Urjalan kunnassa kasvanut Mäkeläinen opiskelee Tampereella yhteiskuntatutkimusta ja vaikuttaa kaupunginhallituksessa. Asepalvelukseen valittaisiin kutsunnoista sopivimmat ja motivoituneimmat. – Kiitos koko sydämen pohjasta tästä luottamuksesta, tuore puheenjohtaja sanoi liikuttuneena liittokokousväelle Joensuussa sunnuntaina. – Aivan varmasti liittomme menee tästä entistä suuremmalla tarmolla eteenpäin. 10 3.11.2017 Keskustanuorten tuore johto: puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen (keskellä) sekä varapuheenjohtajat Janne Kallunki ja Reetta Paukkunen. KesKustanuoret kävivät liittokokouksessa pitkän keskustelun suhtautumisestaan ydinvoimaan. Toisella kierroksella Mäkeläinen sai 104 ja Sirkiä 92 ääntä. He haluavat nähdä ydinvoiman väistyvänä energiamuotona. – Mutta saatte puheenjohtajaksi ihmisen, joka on valmis oppimaan teidän kanssanne, taistelemaan järjestön ja aatteen puolesta. Me olemme ihmisyyden, tasa-arvon ja kansanvallan silta
2017 11 Hilkka Kemppi on ollut valovoimainen ja lämmin puheenjohtaja, Ville-Veikko Päivömaa ja Toini Juvonen-Nissinen kiittelevät. 3.11. Miriam Putula, Leea Putula ja Marjut Lehtonen keskustanuorten iltavastaanotolla Joensuun taidemuseolla.. 30 vuotta täyttänyt Katri Kulmuni sai keskustanuorilta kultaisen ansiomerkin. Hilkka Kemppi kirjoitti puheensa avainsanoja muistiin käteensä. Vuoden Ilmari Pokela -diplomin saanut Kristiina Niemelä on tehnyt tarmokasta politiikkaa
12 3.11.2017 Ilmiöt Viimeinen saattaja Kuolemaan tottuu, mutta lasten poismenoon ei ikinä, sanoo suntio Tauno Sutinen, jonka työssä suru ja hautajaiset ovat jokapäiväisiä. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: Jari laukkanen. Toisille suru on tutkijan mukaan vieras käsite, jota yritetään suorittaa oppikirja kainalossa
Sillä kun läheinen kuolee, aika tuntuu pysähtyvän kuin koko maailma olisi paikallaan. 2017 13 Sitä suntio Tauno Sutinen toivoisi aina olevan kylliksi, kun läheisensä menettäneet omaiset tulevat juttelemaan. Toiset puhuvat kipeästä surusta. Toiset hauskoista muistoista. 3.11. Ja silloin Sutinen haluaa kuunnella, mitä omaiset kertovat. Suntio Tauno Sutinen työmaallaan ruumishuoneella laittamassa arkkua valmiiksi hautajaisia varten.. Ei saisi olla kiire. Toisille kaikki käytännön asiat ovat tavattoman tärkeitä. Tai ainakaan se ei saisi näkyä
LuteriLaiSina ovat säilyneet myös suomalaisten hautaustavat, vaikka kansa maallistuukin koko ajan ja yhä harvempi kuuluu enää kirkkoon. Muistotilaisuudetkin ovat hyvin perinteisiä. Hän työskentelee suntiona Suomen toiseksi suurimman kaupungin Espoon Kappelin hautausmaalla. Hautausmailla on myös nykyään tunnuksettomia alueita, joihin kirkkoon kuulumattomat voidaan haudata. Kirkko on ottanut esimerkillisesti huomioon muiden uskontojen tavat ja rituaalit, sanoo Suomen hautaustoiminnan keskusliiton pääsihteeri Matti Karjalainen. Kuolemasta on tullut etäinen asia, jota kohdataan harvoin. Kiireetön Sutinen ei silti läheskään aina ole. Viimeinen saattaja, niin voisi sanoa. Pajarin mukaan tämä johtuu siitä, ettei Suomessa tunneta muita tapoja. Joskus pitää siirtyä kesken päivän myös Kellonummen hautausmaalle. Sutinen tekee työtä, jota harvemmin muistetaan. Vaikka Sutinen on töissä evankelisluterilaisella kirkolla, toimii hän suntiona niin kirkon jäsenille kuin siihen kuulumattomillekin, niin islamilaisille kuin buddhalaisille. – Silti kuuntelu on tärkeintä. Silti suurin osa suomalaisista haudataan omaisten ja vainajien toiveesta sinne, minne kaikki muutkin, yhteisille hautausmaille, joita kirkko huoltaa ja ylläpitää. Jos haudalle vienti kestää, tulee helposti kiire. Jos vainaja tuhkataan, kuljettaa Sutinen arkun kylmäkaappiin odottamaan. Kun yksi siunaustilaisuus loppuu, Sutinen järjestelee jo kovaa vauhtia seuraavaa. Työpäivänsä aluksi Sutinen nostaa arkut esille siihen varatulla laitteella, asettelee siihen kukat ja kantoliinat, työntää arkun hiljaa kappelin saliin. Kun hautaustilaisuus on ohi, ohjaa hän arkun hautaan. – Tämä käytäntö on toiminut hyvin. Siihen kuuluvat kirkkosali, pappi, hautausjumalanpalveluksen kaava, virret, kukkien lasku, mustat vaatteet. Kuolemantutkija Ilona Pajarin mukaan suurin osa suomalaisista järjestää hautajaisensa edelleen perinteisin luterilaisin menoin. Suomen hautaustoimilain mukaan evankelisluterilainen kirkko hoitaa Suomessa hautaustointa ja on velvollinen osoittamaan hautapaikan kaikille kansalaisille, uskontoon tai syntyperään katsomatta. Nykyihminen ei osaa pysähtyä ja vain kuunnella. 14 3.11.2017 – Osa haluaa jutella pidempään, osa ei juurikaan. Surun keskellä turvaudutaan tuttuun, varsinkin kun asiaa ei ole pohdittu etukäteen. Siunaustilaisuuksia saattaa olla useita päivässä. Me toimimme sen mukaan, mitä omaiset haluavat. Ja silloinkin kun se osuu kohdalle, se tapahtuu yleensä sairaalassa, ei kotona, kuten ennen. Sitä sureva kaipaisi eniten.. Muita hommia voi tehdä sitten nopeutetummin, hän sanoo. Suomessa on olemassa joitakin islamilaisia hautausmaita
Ne ovat suntiolle kaikkein vaikeimpia hetkiä. miltä sitten tuntuu työ, jossa kuolema, suru ja hautajaiset ovat jokapäiväisiä. Alalle Sutinen päätyi sattumalta. 2017 15 – Kuoleva isoäiti tai lapsi oli usein siinä kamarissa kaikkien tavattavissa. Nyt hautajaiset ovat yksityinen tilaisuus, jonka järjestelyt ostetaan hautaustoimistolta ja pitopalvelulta servetteineen päivineen. Sutinen haki ja tuli valituksi. Kukaan ei voi sitä väistää. Syitä tähän tutkija löytää nykyaikaisesta suorituskeskeisestä elämäntavasta, jossa kaikkeen halutaan oikeaoppiset toimintatavat. – Tai oikeastaan kuolemasta ja surusta henkilökohtaisesti puhuvan ihmisen kohtaamisesta on tullut vaikeaa, Pajari tarkentaa. Sitä kysymystä Sutinen kuulee usein, kun vainaja on lapsi tai nuori. Espoon kokoisessa paikassa hautajaisia riittää lähes jokaiselle arkipäivälle. – Nykyään pitäisi juosta työelämän ohessa maratoneita ja olla aina fitnesskunnossa. Olipa rikas tai köyhä, kuolemaa ei voi väistää. Kuolemasta puhumisesta on myös tullut vaikeaa. Vastauksia ei ole, omaisten suru on suunnaton. Sai siinä muutaman lapiollisen heittää, Sutinen hymähtää. Kun hän kuoli, vainajaa säilytettiin riihessä hautajaisiin saakka, Pajari kuvaa. Se malli ei vain toimi silloin, kun pitäisi yksinkertaisesti olla läsnä toisille. Ihmiset eivä enää tiedä, miten sellaisissa tilanteissa ollaan. Hän on haudannut kaksi omaa lastaan, molemmat suhteellisen nuorena. Silti hän kokee kuoleman luonnollisena asiana, joka ei pelota. Hautajaiset järjestettiin ennen omin voimin, surusaattoon osallistui koko kylä. Sen sijaan alamme miettiä, miten minun pitää käyttäytyä, jotta käyttäydyn oikein, Pajari sanoo. 3.11. Viisitoista vuotta hän hoiti pienen seurakunnan käytännön asioita, järjesteli jumalanpalveluksia, häitä, ristiäisiä ja muita. – Nykyihminen ei osaa pysähtyä ja vain kuunnella. – Ei sitä kuolemaa osaa edes ajatella. Moni stressaa, osaako surra oikein. Mitä sanotaan ihmiselle, joka puhuu omasta lähestyvästä kuolemastaan. Entä sellaiselle, joka suree kuollutta äitiään tai lastaan. – Silloin haudat kaivettiin käsipelillä. Se vain kuuluu elämään. Ja tietenkin myös hautajaisia. Myös surusta on tullut suorituskeskeistä. Sen edessä kaikki ovat tasa-arvoisia, sanoo suntio Tauno Sutinen.. miKsi kävi näin. Sitten kirkossa avautui seurakuntamestarin virka. Tämä on minun työtäni, jota olen tehnyt jo kolmekymmentä vuotta. – Silloin aina itsekin miettii, mitä kaikkea lapsella jäi näkemättä ja kokematta: kokonainen elämä. Tässä työssä sen näkee, että olipa rikas tai köyhä, kuoleman edessä kaikki ovat samanarvoisia. Lasten hautajaiset tuovat Sutisen mieleen myös kipeitä muistoja. – Läheisensä menettäneestä voi tuntua väärältä, että hän heti kuoleman jälkeen alkaa miettiä konkreettisia hautajaisjärjestelyjä eikä vain istu suremassa. Sitä sureva kaipaisi eniten. Silloin, kun ei ole hautajaisia, Sutinen tekee hautausmaan krematoriossa tuhkauksia. – Jokaisen meidän kohdalle se aikanaan tulee. Nuorena miehenä hän kävi maatalousalan koulun, mutta 1970-luvun Suomessa sen alan työt hävisivät kovaa vauhtia. Ennen hän kaivoi hautojakin, mutta sitä hän ei tee enää
Suomen Valtteri Bottas taistelee vielä MM-hopeasijasta, kun jäljellä on kaksi F1-osakilpailua. Islantilaiset äänestivät lauantaina jo toisen kerran vuoden kuluessa uudesta parlamentista. Islannin pääministeri Bjarni Benediktsson tuuletteli Reykjavikissa puolueensa voittoa maan parlamenttivaaleissa. Voitto Pääministerille. 16 3.11.2017 Maailman kuvat Pakoon Belgiaan. Mediatietojen mukaan se sai Trumpin kihisemään kiukusta. Koonnut: samuli vänttilä Nicholas Kamm / AFP Photo / Lehtikuva. Hamiltonin ohella neljään tai viiteen mestaruuteen on yltänyt vain kolme kuljettajaa. mestareiden sarjaan. Asianajajan mukaan Puigdemont ei ole Belgiassa hakeakseen turvapaikkaa, vaan valmistelemassa oikeudellista vastaustaan Espanjan syytöksiin. syytteet julki. Samana päivänä julkaistiin syytteet Venäjä-kytköksistä kolmelle Trumpin presidentinvaalikampanjassa mukana olleelle. Michael Schumaherilla mestaruuksia on seitsemän. Donald ja Melania Trump vastaanottivat lasten halloween-tervehdyksiä Valkoisen talon pihalla Washingtonissa. Edelliset parlamenttivaalit olivat viime vuoden lokakuussa. Katalonian aluejohtaja Carles Puigdemont siirtyi Belgiaan sen jälkeen, kun Espanjan valtakunnansyyttäjä kertoi nostavansa syytteitä Katalonian itsenäistymisjulistuksesta Puigdemontia vastaan. Britti Lewis Hamilton pääsi shampanjasuihkun keskelle, kun Formula 1 -maailmanmestaruus ratkesi hänelle jo neljännen kerran. Niiden jälkeen muodostettu Benediktssonin hallitus kaatui syyskuussa luottamuspulaan
Etelä-Afrikassa yksityisten turvallisuusyritysten määrä on maailman kärkiluokkaa, ja niiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on suurempi kuin maan poliisivoimilla. Turvallisuutta on vaikea olla ajattelematta, vaikka mitään ei tapahtuisikaan, kun näkee taloja ympäröivät muurit ja sähköaidat sekä kaduilla partioivat poliisit ja turvallisuusyritykset. Valtaosalla ei ole varaa minkäänlaisiin turvallisuuspalveluihin. Tasaarvoisen yhteiskunnan luominen vaatii tahtoa ja toimia yhteenkuuluvuuden luomiseen, toisten kohtaamiseen ja raja-aitojen purkamiseen. Apartheidin aikana pääsy alueille kiellettiin rodun varjolla, nyt se tapahtuu taloudellisin ehdoin – joskin rotuerottelusta hyötyneet valkoihoiset ovat edelleen etuoikeutetuimmassa asemassa. Valtaosa rikoksista tapahtuu juuri heidän asuinalueillaan. Eteläafrikkalaiset käyttävät vuosittain 45 miljardia randia yksityisiin turvallisuuspalveluihin. Yksi turvattomuuden vakavimmista seurauksista on se , että se rapauttaa yhteiskunnan sosiaalista koheesiota eli yhteenkuuluvuutta. Sama väkivallan normalisointi näkyy myös suhtautumisessa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Turvallisuuspalvelut, vartijat ja aidatut yhteisöt voivat tuoda joillekin etuoikeutetuille turvallisuuden tunteen, mutta samalla ne pitävät rikkaat ja köyhät eristyksissä toisistaan ja ylläpitävät eriarvoista yhteiskuntaa. Kapkaupungin esikaupunkialueiden kasvaneen jengiväkivallan johdosta hallitus esitti hiljattain, että myös armeijan tulisi olla läsnä vaarallisimmilla alueilla. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että monet poliitikot ovat syytettyinä seksuaalirikoksista. Olen havainnut saman omassakin lähipiirissäni: kun jotain ikävää tapahtuu lähellä, sitä kauhistellaan, mutta samalla sen todetaan olevan osa tämän yhteiskunnan realiteetteja. 2017 17 EtElä-AfrikkA tunnetaan vaarallisena maana, jossa monet murehtivat rikollisuutta: murtovarkauksien ja autokaappausten todennäköisyyttä, murhia ja raiskauksia. Etelä-Afrikka on yhä kaukana kaikille turvallisesta ja tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Turvallisuus on valitettavasti päivittäinen teema niin arjessa kuin mediassa, vaikka pitkällä aikavälillä rikollisuustilastot ovat kääntyneetkin hienoiseen laskuun. Kun rikollisuutta päivitellään, usein kuitenkin unohtuu sen inhimillinen puoli ja perimmäiset syyt, kuten sosiaalinen syrjäytyminen, kasvava eriarvoisuus, heikko koulutusjärjestelmä, työttömyys ja köyhyys. Heillä ei ole luottamusta poliisiin eikä mahdollisuutta valita turvallisempaa asuinaluetta. Sen kitkeminen Etelä-Afrikassa on haasteellista, eikä itse ongelmaa tai sen laajuutta aina edes tunnusteta. Keskija korkeatuloiset asukkaat panostavat naapurustojensa turvallisuuteen joskus niin paljon, ettei tavallinen ohikulkija pääse enää liikkumaan alueilla, jotka olivat ennen julkisia. Korkeat aidat ja jatkuva valppaus osoittavat paitsi eteläafrikkalaisten luottamuspulaa toisiinsa, myös väkivallan normalisointia, josta monet asiantuntijat ovat varoittaneet. VAikkA turvallisuus on koko maan huoli, on se samalla vahvasti linkittynyt yhteiskuntaluokkaan. Hannele Tulkki Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Elämä turvallisuuskuplassa A FRIKAN A IKA. 3.11
18 3.11.2017 Henkilö Luottosentteri Perustuslain tulkinnan pitää seurata myös aikaa, Tapani Tölli muistuttaa.
Töllin mielestä politiikassa avainsana on luottamus.. Tölli sanoo olevansa huolissaan siitä, että kouluissa opetetaan entistä vähemmän historiaa. nEljännEssä eduskunnassaan istuva tyrnäväläisedus taja myöntää itse nauttineensa politiikassa siitä, että on voinut vaikuttaa joihinkin asioihin. Töllin mielestä tikun nokkaan nostetaan jatkuvasti pinnallisia pikkuasioita. – Aina sitä ei voi sanoa julkisuuteen, monesti sen tietää itse, että on pystynyt vaikuttamaan. 3.11. Sillä miten asiat ovat, ei näytä Töllin mukaan enää ole van niin suurta merkitystä kuin sillä, miten niiden halu taan näyttää olevan. Syynä on sote, josta on jäl leen otettu kipakasti yhteen keskustan ja kokoomuk sen kesken. 2017 19 TeksTi: Pekka Pohjolainen kuvaT: jari laukkanen Tapani Tölli rakentaa yhteisymmärrystä yli puoluerajojen. Nämä julkisuuteen tulevat irtopisteiden keräilyt ovat eri asioita. – Ja sitten tulee hyvin herkästi niitä kohuotsikoita, hän napauttaa. Keskustan kokenut kansanedustaja Tapani Tölli on tapansa mukaan itse rauhallisuus, mutta julkisuudessa politiikasta ja eduskunnasta annettu kuva harmittaa. Hän on huolissaan nykytoimit tajista, joilla on yhä useammin erittäin ohuet yleistiedot ja jotka eivät välttämättä hahmota, miten eduskunta ja koko yhteiskunta toimii. Pikkukohuihin keskittyvä uutisoin ti vaikuttaa hänen mielestään ihmisten tietoisuuteen ko ko yhteiskunnasta. – On vaara, että meille tulee historiaton sukupolvi, jo ka on entistä pinnallisempi eikä hahmota miten asioihin vaikutetaan, hän pohtii. Eduskuntatalon kuppilassa on ilmassa vienoa poliit tisen kahakan tuoksua
Mutta perustuslakivaliokunnan porukka voi sanoa omalle ryhmälleen, että tätä mieltä ollaan. – Eli ei tullut poliittista painetta keskustan taholta siihen. Tölli muistuttaa, että laillisuutta valvova tiedusteluvaltuutettu saa laajat valtuudet ja verkkotiedustelulle tarvitaan aina tuomioistuimen lupa. Tölli myöntää, että perustuslain tulkinnan pitää seurata myös aikaa. Kun lupaa anotaan, on määriteltävä selkeästi, mikä kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaa. Töllin mukaan perustuslakivaliokunta ei ole asiantuntijoidensa vietävissä, vaikka lausuntojen pitää perustua myös niihin. Tavallisen kansalaisen ei Töllin mielestä tarvitse olla huolissaan tietosuojastaan tiedustelulain vuoksi. Jos perustuslakia muutetaan kiireellisesti, se on perusteltava hyvin vahvasti. – Tavallaan nytkin on. 20 3.11.2017 Ennen kuin kysyt toiselta, voiko häneen luottaa, sinun on kysyttävä itseltäsi, voiko tuo toinen luottaa sinuun. – Pikemminkin tavallisen kansalaisen näkökulmasta voisi olla huolissaan siitä, jos meidän viranomaisillamme ei ole riittäviä valtuuksia turvallisuustilanteemme hahmottamiseen. Töllin mielestä malli olisi huononnus nykykäytäntöön jo siksi, että tulkinta olisi jälkikäteistä.. Jos tulkinta jostakin asiasta muuttuu, se pitää kuitenkin pystyä aina perustelemaan. On tilanteita, joissa enemmistö asiantuntijoista on ollut hieman eri mieltä kuin valiokunta, eikä tulkinta välttämättä aina mene tiukimman esitetyn tulkinnan mukaan. Ryhmässä on tarkoitus saada aikaan konsensus, jolla perustuslain muutoksen vaatima tiedustelulakien kokonaisuus voidaan viedä läpi – vieläpä kiireellisenä viiden kuudesosan enemmistöllä. Toiminta ei saa olla poliittisille suhdanteille altis. Tällä hetkellä Tölli johtaa kiistellyn tiedustelulain parlamentaarista seurantaryhmää. Eduskuntaan perustetaan myös uusi tiedusteluvaliokunta, jolla on laajat valtuudet ja vahva salassapitovelvollisuus. Mutta luoko se eduskuntaan kahden kastin kansanedustajia, tavallisia ja valtiosalaisuuksiin vihittyjä. Tölli on kuulunut jo useamman keskustalaisen pääministerin luottopelaajiin, sillä hänellä on tunnustusta saanut taito rakentaa luottamusta yli puoluerajojen. TiedusTelulailla joudutaan puuttumaan jossain määrin luottamuksellisen viestin salaisuuteen. TiedusTelulain perustuslaillisuus tulee Töllin pohdittavaksi myös perustuslakivaliokunnassa, jonka varapuheenjohtaja hän on. – Ja näitä perusteluita ei ole vielä kirjattu ja analysoitu. Tietoliikennetiedustelu on aina tarkoin rajattua ja kohdennettua esimerkiksi terrorististen tekojen estämiseksi. Ja perustuslakivaliokunta onkin sellainen, jota eduskuntaryhmien ei pidä evästää. Soten yhteydessä on jälleen keskusteltu perustuslakivaliokunnan roolista. Tölli pitää tärkeänä, että sote-lausunnon yhteydessä oman puolueen ministerit eivät missään vaiheessa yrittäneet vaikuttaa sen sisältöön. Ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta tietävät asioita, joita eivät välttämättä muut tiedä, Tölli muistuttaa. – Ennen kuin kysyt toiselta, voiko häneen luottaa, sinun on kysyttävä itseltäsi, voiko tuo toinen luottaa sinuun, hän havainnollistaa. Töllin mukaan uudistusta on valmisteltu rakentavassa hengessä, ja se on edennyt kohtuullisen hyvin. Aika ajoin on ehdotettu perustuslakivaliokunnan korvaamista tuomioistuimella