6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 12 / 29.3.2019 / 4,80 € Hyvästi Työ on vienyT Mauri Pekkarisen yöuneT vain kerran ei auringon Taakse, vaan kirjailijaksi suoMeen ehdokas ja vaaliPäällikkö MuodosTavaT TiiMin Eduskuntavaalit Kulttuuri Vieraskolumni keskiTTäMisPoliTiikka yhdisTää siniPunavoiMia Arkadianmäki
22. 2019 Rakennustyömailta eduskuntaan Ari Torniainen uskoo suomalaisen puurakentamisen tulevaisuuteen s. 2 29.3.2019 sisältö 29.3
35 Kestääkö SDP gallup-suosikin paineet. 16 Eduskuntavaalit Puolueet 2019 Eurovaalit Kaiken tämän epäselvyyden keskellä ei vanha kunnon keskusta ehkä tunnukaan enää hassummalta vaihtoehdolta, vai mitä. 26 Tuottajasta on pidettävä huoli, Elsi Katainen sanoo s. 29.3.2019 3 Helsingin vaalipiiri Rakennustyömailta eduskuntaan Mitalikahveja odotellessa Mervi Mäki-Neste osallistuu talviuinnin SM-kisoihin rennolla meiningillä s. Katri Kulmuni s. s. 12 Helsingin keskusta käy vaalikilpaan tuorein voimin s. 29
Joskus sitä voi olla vaikea pukea puheeksi. Sellaisia, joissa päällimmäisinä eivät ole viha ja katkeruus, vaatimukset ja syytökset, oman edun tavoittelu ja muu kova maailma, mikä nykyisin niin voimakkaasti työntyy kaikkialta silmiimme ja korviimme. Keskustan Suomi ulottuu meren saarilta tunturiin, kaupungeista maaseudun kyliin, kaikkialle, missä asuu suomalaisia. Puhuminen maaseudusta ”haja-asutusalueina” on sekin kuin maaseutu olisi jotenkin rikki, hajalla. Ikääntynyt mies takanaan mennen elämän kumu. Monen puolueen Suomi loppuu siihen, mihin suurkaupungin katuvalotkin. Muutamat – kokoomus, vihreät ja vasemmistoliitto – sanovat suoraan, että keskittämistä ja kaupungistumista pitää vain jatkaa ja jatkaa. Keskustan vaalilaulussa ei kuulla puheenjohtajan ääntä eikä siinä luetella suuria vaalilupauksia. ”Syrjä-Suomi”, ”kuihtuvat kunnat” tai ”näivettyvät alueet” ovat ilmauksia, joihin on ladattu voimakas asenne. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 29.3.2019 M inä rakastan tätä maata, meren saarilta tunturiin.” Niin siinä sanotaan, keskustan vaalilaulussa. Pääkirjoitus. Myös joissakin muissakin puolueissa voi aistia välinpitämättömyyttä ja kylmyyttä maakuntia kohtaan. Lempeitä, ymmärtäväisiä, avoimia sydänääniä. Viljelijä ja kasvun ihme. Tämä näkyy politiikan kielikuvissakin. Ei ihme, jos mielen pohjassa läikähtää ja silmäkulmaan kihahtaa jotain kosteaa. Siihen loppuu niiden mielenkiinto, ja siihen loppuu rakkauskin. Ja kaikilla on oikeus rakkaaseen kotiseutuunsa – ”meren saarilta tunturiin...” Ja niin saa ollakin. Mutta se muistuttaa siitä, minkälaista Suomea keskusta haluaa rakentaa: Sellaista, missä voi elää tavallista mutta turvattua elämää – sekä sellaista Suomea, jota voi rakastaa. Mutta sen tuntee, niin kuin laulukin sanoo: ”Minä rakastan pohjoista maata, kesän loistoa häikäisevää. Nuori nainen ja sairaalan kiiltävä käytävä... Juuri niitä, jotka erottavat sen muista puolueista. Tuossa laulussa ja sen puhuttelevassa kuvituksessa kuuluu keskustan sydänääniä. Tästä kertovat laulun säkeet sekä kuvitus: Lapsen luottavainen katse ja äidin syli. Kaikilla on rakas kotinsa – on se sitten kaupungin korkeassa kivitalossa tai jo paljon vuosia nähneessä rintamamiestalossa. Metsuri ja Suomen vihreä kulta. Näin ne ilmoittivat julkisessa vaalipaneelissa (9.1.). Sanoin kuvata sitä en saata, sitä sydän vain ymmärtää.” ”Minä rakastan tätä maata...” Keskustan Suomi ulottuu meren saarilta tunturiin, kaupungeista maaseudun kyliin. Se on kaunis ja herkkä rakkaudentunnustus kotiseudulle ja isänmaalle, toisenlainen kuin muut vaalilaulut
Näin olisi, jos vastuunkantaja ja maksaja olisi maakunnan tasolla. Niin kävi tälläkin kertaa. 29.3.2019 5 Toimittajalta Sote-sukkulointia ja sattumien satoa Jo kolmannen hallituksen sote-suunnitelma meni myttyyn. Koska sairaan amatöörin antamiin tietoihin ei voi luottaa, samoja tutkimuksia tehtiin monta kertaa. Lähes kaikkien tarpeelliseksi tunnustamaan uudistukseen ei tunnu löytyvän sopivaa mallia. Luulen, että tälläkin kertaa moni mukana ollut vilpittömästi uskoi, että käänne parempaan alkoi hänen vastaanotoltaan. Isot puolueet ovat jo esitelleet omat mallinsa. Sukkuloinnin aikana syntyi vahva vaikutelma, että kukin taho tahtoi siirtää hoidon vastuun ja kulut toisaalle. Sitä edistäisi se, ettei vastuuta ja kuluja voisi siirtää lähettämällä potilas toisen tahon vaivaksi. Sitten siirryin Keravan terveyskeskuksen päivystykseen, seuraavaksi Peijaksen tk-päivystykseen, sieltä M-yhtiön kautta takaisin Peijakseen, nyt sairaalan sisätautipolin kautta keuhkotautien osastolle. En ihmettele, ettei siihen ryhdytty. Jopa saman päivän aikana. Eivät edes silloin, kun ne on tallennettu potilaan nähtäväksi OmaKantaan ja tämä on suostunut tietojen jakamiseen. Aloitin lääkärikeskus A:sta, koska en saanut aikaa työterveyshuoltoon M-yhtiöön. Nyt viritellään neljättä versiota. Jokaisen nykyprosessin osapuolen pitää pyytää erikseen muilta osapuolilta potilaan tietoja. Kuumeisen ja kirjaimellisesti huonossa hapessa olevan piti muistaa edellisen etapin tutkimusten tulokset, diagnoosit ja lääkitys, sillä eri tahot eivät näe toistensa tietoja. ViilauS ei varmasti riitä prosessin korjaamiseen. Ja erityisen paljon tietojärjestelmissä ja niiden vuoropuhelussa. Aikakin oli esteenä. Kuten sitten kävikin. Myös potilaan pompottelu pitäisi lopettaa. Lisäksi potilaan muualle lähettäneen lääkärin pitäisi saada tieto, miten hommassa kävi. Jouduin kahden sairauden – influenssan ja keuhkokuumeen – merkeissä vierailemaan viikon kuluessa viiden eri tahon pakeilla. Oikein ilmoitettu lääkitys kirjattiin päivystyksessä väärin, ja se johti puutteelliseen hoitoon. Paljon pulmia on integraatiossa eli eri tahojen yhteistyössä. En suunnittelut reittiäni itse. Jokaisella etapilla minulle annettiin ohje mennä muualle, jos oireet eivät hellittäneet tai pahenivat. Ja muun tiedon puutteessa myös siihen uskoon jäi. Paitsi kokoomus, jonka mukaan nykyinen järjestelmä toimii hyvin – se kaipaa vain vapaaehtoista viilausta siellä sun täällä. Yksityinen julkiselle, julkinen työterveyshuoltoon, perusterveyshuolto erikoissairaanhoitoon ja kaikki päinvastoin. Sehän olisi tarkoittanut kymmeniä tietopyyntöjä ristiin rastiin. Minä muistelin samoja asioita yhä uudelleen, ja hoivan ammattilaiset tallensivat tietoja kukin omiin järjestelmiinsä. Vastikään nykyjärjestelmää testanneena olen vahvasti eri mieltä. Ja lopulta sairaalan osastolle. Nykymeno on tehotonta, kallista ja jopa vaarallista, sillä virheellisten tai puuttuvien tietojen perusteella voidaan tehdä vääriä päätöksiä. Kokonaisvastuu jäi yhä sairaammaksi käyvän potilaan huoleksi, siis pahasti retuperälle. Taina Kivelä
Ajassa Sanottua 6 29.3.2019 Vaatimus nuorista istuttamassa puita vie keskustelun pois poliittisten päättäjien mahdollisuuksista vaikuttaa asioihin. Perustuslakivaliokunta selviytyi jättimäisen ja moniongelmaisen paketin puntaroinnista kunnialla, mutta poliittinen kä sittely varsinkin sosiaalija terveysvaliokunnassa oli täyttä painajaista. Kun vaalit on käyty ja uusi edus kunta ajettu sisään, eduskunnan ja sen valiokuntien työskentelytavat on ehkä syytä laittaa pohdintaan. Vesa Moilanen / Lehtikuva. Loppusuoran episodi, jossa tiedustelulait menivät asiantuntijoiden Twitter-kritiikin pohjalta melko turhalle ylimääräiselle valiokuntakierrokselle, ei ollut eduskunnan arvovallalle hyväksi. Ei vaihtoehto vielä isommille teoille vaan lisä. Niillä on oma roolinsa, mutta tällä talolla täytyy olla päätösvalta, Tölli korosti. Tölli korosti, ettei eduskunnan valtaa pidä siirtää muualle. Esa Mäkinen Helsingin Sanomissa Pekka Pohjolainen Eduskunta päätti työnsä viime viikolla, mutta jälkipyykkiä jää. Se antaa kuvan, että ilmastonmuutoksen torjumisessa kyse olisi ennen kaikkea kyse yksilön toimista. Myös keskustelu asiantuntijoiden roolista eduskunnan lainsäädäntöprosessissa, erityisesti perustuslain tulkinnassa, jatkunee. Kaikilta osin vaalikausi ei ollut mitään parlamentaarisen demokratian riemumarssia. Suuri onnistuminen oli tiedustelulainsäädäntö, jossa puolueet pystyivät hyvään yhteistyöhön yli hallitus-oppositiorajan. Tilannetta, jossa valiokunta myrkyttyy toimintakyvyttömäksi, ei voi pitää hyväksyttävänä. Tilannetta, jossa valiokunta myrkyttyy käytännössä toimintakyvyttömäksi, kuten sosiaalija terveysvaliokunnalle nyt kävi, ei voi pitää hyväksyttävänä. Esa Härmälä Twitterissä On outo narratiivi, että ”pitää vihdoinkin ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi”, kun niitä toimia ja päätöksiä on tehty koko tämä vuosituhat. Kestäväksi yleisohjeeksi kelvannee eduskunnan jättäneen Tapani Töllin (kesk.) sanat viimeisessä eduskuntapuheenvuorossaan. Suomen päästöt laskevat pikavauhtia, EU:n kärjessä. Juho Romakkaniemi Twitterissä Krista Kiurun (sd.) johtama sosiaalija terveysvaliokunta ajautui vaalikauden lopulla vaikeisiin ilmapiiriongelmiin. – Se ei saa siirtyä someen, ei Twitteriin eikä hetkellisiin mielenilmaisuihin. Toisessa ääripäässä oli soteja maakuntauudistus, jonka läpivientiin vaalikausi osoittautui liian lyhyeksi. Miettimisen paikka Miksi mollata puiden istuttamis ta, kun sanotaan, ettei ole niin pientä ilmastotekoa, ettei sitä kannata tehdä. Parlamentaarinen työtapa voi olla sittenkin parempi, vaikka sote ei onnistunut silläkään edellisellä vaalikaudella. saattaa olla , että jättiuudistuksia ei myöskään kannata enää yrittää viedä väkisin eduskunnan läpi hallituksilla, joilla on takanaan vain hutera muutaman edustajan enemmistö
Ennakkoäänestyksen suosio on vakiintunut M ari a Se pp älä. Katri Kulmuni tiedotteessaan Pauliina Pohjala KesKusta esittää kohdennettua palkkiota heikkotuottois ten, vaikeasti viljeltävien tai jo viljelykäytöstä poistettu jen paksuturpeisten peltojen kosteikkometsitykseen tai niiden ennallistamiseen suoksi. Tiedot ennakko äänestyspaikoista ja niiden auki oloajoista löytyvät oikeus ministeriön vaalisivuilta (vaalit.fi). Vilkkainta ennakko äänestys on perinteisesti ollut Lapin vaalipiirissä. Ennakkoäänestyksen suo sio on muiden vaalien tapaan kasvanut myös eduskuntavaa leissa. Eli ehkä jopa oletettua vähemmän, hän arvioi. – Pitkien välimatkojen maa kunnassa on luonnollista, että ennakkoäänestäjien osuus on suurempi. e2 Tutkimuksen vaalitutkijan Jussi Westisen mukaan kasvu on viimeisten vaalien aikana tasaantunut. päivänä toimi tettavien eduskunta vaalien ennakkoäänestys alkaa kes kiviikkona 3.4. suomen hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää 0,5–0,7 miljoonalla tonnilla vuodessa, jos 30 000–35 000 hehtaa ria ruoantuotannosta poistuneita tai vaikeasti viljeltäviä turvepeltoja muutettaisiin kosteikkometsiksi tai ennallis tettaisiin suoksi, keskusta laskee. Haluaa lihaveron – Ei halua lihaveroa. Keskusta haluaa vähentää turvemaiden päästöjä Pe tra Pö yliö Kirjastossa voi äänestää ennakkoon monilla paikkakunnilla. Eduskuntavaaleissa on 911 yleistä ennakkoäänestyspaik kaa kotimaassa ja lisäksi ul komailla 219. Viime eduskun tavaaleissa ennakkoon äänesti peräti 40,6 prosenttia lappilai sista äänioikeutetuista. Puolue esittää, että metsien ja soiden lannanlevitys sääntelystä johtuva pakkoraivaus pelloksi lopetetaan. Rinteen tarkoituksena oli kalastella nuorten ja vihreiden ääniä, mutta yritys räjähti täysimääräisesti omille näpeille. – Mahdollisuuksia on tullut lisää. asti. Toimet nojaavat Luon nonvarakeskuksen tuoreisiin tutkimuksiin maatalouden ja maankäytön päästöistä, keskusta kertoo. Palkkion vastineeksi maanomistaja sitoutuisi ennal listamisen tai kosteikkometsittämisen jälkeen pitämään alueen vesitalouden koskemattomana, keskusta esittää. Ajassa Sanottua Maatalouden suurimmat ilmastopäästöt tulevat turvepelloilta. useissa vaalipiireissä ennak koäänestäjien määrä ylittää jo reilusti varsinaisena vaali päivänä äänestävien määrän. Lapissa on voinut käydä lisäksi niin, että varsi naisen vaalipäivän äänestys paikkoja, esimerkiksi kyläkou luja, on lakkautettu, mikä saa ihmiset äänestämään jo en nakkoon, Westinen toteaa. Jos pellonraivaus turvemailla saadaan puolitettua seuraavan kymmenen vuoden aikana, olisi tästä saatava päästövä hennys keskimäärin runsaat 300 000 tonnia vuodessa. Haluaa maitoveron – Ei haluakaan. Silti ennakkoon äänes tävien osuus kaikista äänestä jistä ei ole vuodesta 1991 vii me vaaleihin noussut kuin vii si prosenttiyksikköä. Kyse on työpaikoista, joiden turvaaminen edellyttää vakautta ja ennustettavuutta. Risto luodonPää HuHtiKuun 14. Hanna Vesala Ilta-Sanomissa Rinteen kannat menevät koko ajan sekavammaksi. – Keskustaa äänestetään eniten maaseudulla, missä ennakko äänestäminen on muutenkin vilkkaampaa kuin kaupungeissa. Haluaa uuden alv-korotuksen tietyille ruuille – Ei haluakaan, vaan haluaa veroalen. Ennallistaminen tapahtuu pohjaveden pintaa nosta malla ja viljelemällä alue esimerkiksi hieskoivulle. Keskustan esittämillä toimilla turvemaiden kasvi huonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää jopa miljoonal la tonnilla vuodessa. Keskusta ei hyväksy peltojen raivauksen täyskieltoa, sillä se asettaisi investoiville tiloille katon tilanteessa, jossa maatalouden kannattavuus on jatkuvasti heikenty nyt. ja ulkomailla 6.4. 29.3.2019 7 Antti Rinne sai puoli Suomea takajaloilleen sekavilla puheillaan kestävän kehityksen arvonlisäverosta. Tämä selittää hänen mu kaansa osaltaan myös sen, mik si keskusta kerää suhteellises ti isoimman potin ennakko äänistä. jatkuen koti maassa 9.4. Neljä vuotta sitten en nakkoäänestysvilkkaus nousi koko maassa 32,3 prosenttiin. Keskustan mukaan lainsäädäntöä tulisi uudistaa si ten, että uuden lannanlevitysalan raivaaminen voidaan korvata kierrättämällä ravinteet biokaasuksi ja kierrätys lannoitteiksi. Tuomas Tikkanen Twitterissä Maaja metsätalous eivät voi toimia epävarmuudessa, jonka Rinteen kannanotot luovat. Se vastaa yhteensä 250 000–400 000 henkilöauton vuotuisia päästöjä. Toi nen vaihtoehto on nostaa pohjaveden pintaa niin reilusti, että alue kehittyy kosteikoksi ja alkaa soistua uudelleen
Innokkaimmin äänestivät korkea koulutetut, kuten talouselämän ja järjestöjen johtajat, opettajat ja lääkärit. äänesti vuoden 2015 vaaleissa. Vähiten äänesti pienituloisin viidennes. Tiilikainen sanoo nähneensä laskelman, jonka mukaan pelkät Malmin kentän paa lutukset ja stabiloinnit tuottavat 350 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa suunnilleen sadan tuhannen auton vuosi päästöjä. 8 29.3.2019 Pauliina Pohjala Helsinki on aikeissa lopettaa lentotoi minnan Malmin lentokentältä ja muut taa sen jopa 25 000 ihmisen asuinalueek si. Ja ak ko M art ika in en Lä hd e: Ka ns ala isu ud en ku ilu t ja ku pla t -tu tkim ush an ke. – Se edellyttää valtavaa betonipaalutusta, betonistabilointia ja maan vaihtoja, ennen kuin asuinrakennuksia voitaisiin rakentaa. Ympäristöministeriön tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiili jalanjälkeä ohjataan jatkossa lainsäädän nöllä. – Kun Helsinki nyt tähyää hiilineutraa liuteen ja fossiilisesta energiantuotannos ta ollaan luopumassa, niin kyllä myös kaa voitusratkaisuja olisi järkevää miettiä jopa uudelleen. Asunto, energia ja ympäristöministe ri Kimmo Tiilikainen (kesk.) ei voi ottaa kantaa ministeriössä olevaan suojeluhake mukseen, mutta hän haluaa tuoda ilmas tonäkökulman Malmin lentokentälle ra kentamisesta käytävään keskusteluun. Ajassa Tiilikainen: Malmin kentälle rakentamisesta suuret hiilipäästöt Ja ri La uk ka ne n Malmin lentokentälle ei synny ilmastoystävällistä kaupunginosaa, keskustaministeri Kimmo Tiilikainen sanoo. 20-vuotiaista vain Ruumiillista työtä tekevistä alle 60 prosenttia käytti äänioikeuttaan. Malmista ei ilmastoystävällistä kaupunginosaa synny. Silloin ei enää erikseen olisi energiatehokkuusmääräyk siä ja vaikka mitä eri yksityiskohdille, vaan rakennuksen hiilijalanjälki olisi rajaarvo, jonka alle täytyy päästä. – Tästä ehkä surullisin esimerkki on Malmin kenttä, mihin kaavaillaan nyt mit tavaa rakentamista. Malmin lentokentän ystävät ry yrittää parhaillaan saada aikeet kumottua suo jelupäätöksellä, jota se hakee ympäristö ministeriöstä. keskusta on ollut Malmin lentotoimin nan säilyttämisen puolella jo pitkään. Ympäristöministeri kertoo, että Malmin kenttä on aikoinaan perustettu suolle, ja sen maaperä on pehmeää liejusavea noin 10–15 metrin syvyydeltä. Tiilikainen toteaa Suomenmaalle, että ympäristöministeriössä on laskettu parin vuoden ajan rakentamisen elinkaaren ai kaista hiilijalanjälkeä, ja ”sieltä on löytynyt mielenkiintoisia juttuja”. Tiilikainen korostaa, että sillä, millaisille paikoille rakennetaan, on erittäin iso vaiku tus koko rakennuksen hiilijalanjälkeen. Se oli yksi keskustan teemoista viime kunta vaaleissa. Se ohjaisi jatkossa rakentamista ilmastoystävälliseen suun taan, Tiilikainen kertoo. – Hiilijalanjälki olisi säädösperuste suunnilleen vuonna 2025
Amiraali Juhani Kaskeala kertoo tavanneensa Koiviston viimeisen kerran juuri ennen tämän kuolemaa. Heistä yhä useampi kokee pelkoa tai turvattomuutta. Koivisto oli kertoillut myös alkukielellä lukemistaan Venä jän historiaa koskevista teoksista. Tarvitsemme kuitenkin erilaisia keinoja. 29.3.2019 9 AnnukkA kAArelA Presidentti Mauno Koivisto pysyi tyylilleen uskollisena fundeeraajana elämänsä loppuun asti. On hyvin helppoa olla mustavalkoinen – etenkin vaalien alla. Demokratiaan kuuluu kuitenkin myös tahto tehdä kompromisseja ja kyky lieven tää vastakkainasetteluja. Niistä on kuiten kin vaikea saada myyviä otsikoita. Entinen demaripoliitikko, psykiatri Ilkka Taipale ker too kirjassa käyneensä Vappuvaimonsa kanssa tapaa massa Koivistoa viikkoa ennen tämän kuolemaa. Erityisesti nuoret ovat oikeutetusti huolissaan ilmastonmuutoksesta. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Ilmaston hyväksi tarvitaan erilaisia tekoja Koivisto fundeerasi loppuun asti Shutterstock. Myös lentopalloystävät kävivät tervehtimässä Koivis toa säännöllisesti. Tarvittaessa on pystyttävä myöntämään myös omat ennakkoluulonsa. Otava, 329 s. Taipaleen, Kaskealan ja Huovisen lisäksi presidenttiä muis televat muun muassa Tarja Halonen, Jaakko Kalela ja Paavo Lipponen. Seppo Lindblom, Pekka Korpinen (toim.): Merkillinen Mauno. Sosiaalinen media lisää loke rointia. – Hän muisteli erityisesti nuoruutensa moraalisia ja maailmankatsomuksellisia pohdintoja ja ammatinvalin tansa mahdollisia väyliä. Parlamentissa on tapahtunut myös suuri muu tos siinä, että ilmastoasiat eivät enää ole vain ympäristövaliokunnan asioita. Näkemyserot ja konfliktit kiinnostavat ja myyvät. Esimerkiksi päästökaupan uudistaminen, uusiutuvan energi an direktiivi ja rakennusten energiatehokkuuden edistäminen ovat isoja asioita. Alzheimerin taudistaan huolimatta presidentti pystyi keskustelemaan vierait tensa kanssa syvällisesti esimerkiksi historiasta ja sota kokemuksistaan. Kun vieraat oli vat kysyneet, oliko presidentti ehtinyt lukea Tellervo vaimostaan vastikään ilmestyneen kirjan, Koivisto oli tokais sut nauraen: – En vielä – kun saatan olla eri mieltä! Koivisto vietti viimeiset elinkuukautensa Wilhelmiina kodissa Helsingin Pikku Huopalahdessa. Merkillinen Mauno kirjaan on koot tu neljäntoista aika lai sen kirjoituk set Koivistosta. Ne ovat tulleet osaksi kaikkea politiikkaa. – Kun kumppanit aloittivat virren liian korkealta, basso laulaja Koivisto keskeytti ja korjasi sä vellajin matalammaksi, emerituspiispa Eero Huovinen kertoo. Keskustelu oli kääntynyt presidentin sotakokemuksiin ja aseveljiin. Kriittinen keskustelu on toimivan demokra tian elinehto. Ensimmäisen kerran meillä on kattava ja oikeu dellisesti sitova ilmastosopimus, jossa maapallon lämpenemiselle on asetettu yläraja, 1,5 astetta. Torstaina ilmestyneestä, Seppo Lindblomin ja Pekka Korpisen toimittamasta Merkillinen Mauno -kirjas ta sel viää, että Koivisto tapasi ystäviään vielä vii meisinä päivinä ennen kuolemaansa. olen ollut viimeiset viisi vuotta Euroopan par lamentin ympäristövaliokunnan jäsen. Se on usein kaikkein vai keinta. viiMe aikoina on ollut kiire leimata ilmastotoimia hyviin ja huonoihin. Nuoret ovat kuitenkin oikeassa. Miksi mitään ei tapahdu, vaikka ilmastonmuu toksen syyt ovat kaikkien nähtävillä. Tuntuu, että konkreettisia tuloksia on liki mahdotonta saavuttaa. Tämän parlamenttikauden aikana jäsenmaat ja EU ovat liittyneet Pariisin ilmastosopimukseen. Usein ystävykset muistelivat vanhoja hyviä aikoja sekä lauloivat ja veisasivat. Tuska juontaa juuren sa turhautumisesta, jota riitely mediassa lisää. Puiden istuttaminen on ilmastoteko siinä missä muutkin, esimerkiksi kulutukseen liittyvät valinnat. Täällä Bryssel Mediaa seuratessa saa helposti kuvan, että il mastonmuutoksen hillitseminen on pelkkää rii telyä. Valiokun nassa on päätetty konkreettisista ilmastonmuu toksen torjuntaan liittyvistä toimista. Lisää on tehtävä. Paljon vai keampaa on kyky asettua toisen asemaan ja ra kentaa yhteisymmärrystä. Yksinään yksittäiset keinot eivät tietenkään riitä
10 29.3.2019 Keskustakonkari janoaa 40 eduskuntavuoden jälkeen uusia haasteita Henkilö TeksTi: Tomi oravainen kuvaT: Jaakko marTikainen
Lapset eivät ole lähteneet politiikkaan. Kansanedustajana kymmenen kautta, 1979–2019. – Vanhimmat pojat olivat silloin teiniikäisiä, tytöt muutaman vuoden ikäisiä. Hän kertoo hioneensa debattimallia oppositiossa Esko Ahon ja Timo Kietäväisen (kesk.) kanssa. Kymmenen kauden kansanedustaja Syntynyt 6.10.1947 Kinnulassa. Näin löysin keskustasta oman poliittisen kotini. Kaksi ensimmäistä kautta olivat kovaa työntekoa ja asioihin perehtymistä. Elettiin Holkerin hallituksen aikaa ja työkaluiksi keksittiin omalta paikalta sivalletut minuutin kysymykset. Kotipaikka Jyväskylä. Yliopistoelämä vei mennessään. Keskustan luottomies on kokenut työnsä pääosin antoisana. Yhteiskuntatieteiden maisteri 1974, Jyväskylän yliopisto. Se oli minulle välillä vaikeaa, koska olen perheihminen. Ahon hallituksen vuosiin ajoittui myös lama. 40 vuoden kansanedustajan uran aikana Pekkarinen on ollut muun muassa ministerinä viidessä hallituksessa ja johtanut eduskuntaryhmää. Pekkarisen vanhemmat eivät olleet mukana poliittisessa toiminnassa, eikä kotona puhuttu politiikkaa. Tyttärentytär treenaa kerran pari vuodessa Barcelonan junioriakatemiassa. Suomi oli todella pohjalla, ja Pekkarinen muistaa raskaat päätökset. Toisella kerralla olin Kiinan maaseudulla, jossa ei ollut yhteyksiä. – Maailmassa, kuten politiikassakin, on miljoonia asioita, jotka riitelevät keskenään. Todisteeksi hän pudottelee Rooman 1960 kesäolympialaisten voittajia: 100 metrillä Armin Hary, 200 metrillä Livio Berruti... Ne vei Janajevin juntta, joka yritti Neuvostoliitossa vallankaappausta. Eduskunnan suuressa salissa moni ministeri on maistanut hänen sanan säiläänsä. – Siinäkin on tärkeää, että tiedät asiat ja osaat esittämisen, joten suunnittelimme aina debattia etukäteen. Hän kuitenkin uskoi Suomen selviävän, sillä reaalinen kilpailukyky oli kunnossa. – Seniorit pitivät tärkeimpiä asemia, ja ymmärsin: tieto on valtaa. Ylivoimainen valtaosa meistä on tällaisia. Pekkarista arvostetaan yli puoluerajojen hyvänä puhujana. Aika oli vaikeaa perheellekin. Pekkarisella on kertynyt pitkä kokemus Euroopan ministerineuvostosta, ja vaimokin näytti europarlamentti-idealle vihreää valoa. Parin viime vuoden aikana kypsyi ajatus pyrkimisestä Euroopan parlamenttiin. – Minulla ei ole kenenkään kanssa sellaisia välejä, ettenkö voisi moikata tai mennä samaan pöytään kahvilassa. Taitavimmaksi debattisparraajaksi Pekkarinen nostaa kuitenkin Ben Zyskowiczin (kok.). Pekkarinen on luonteeltaan toiminnan mies ja myöntää, että varapuhemiehen homma on välillä pitkästyttänyt. Kinnulalainen maatalon poika oli mennyt lukioiässä teinikunnan toimintaan, jossa tuolloin ei ollut poliittista viritystä. 29.3.2019 11 Veikko Hakulinen , Eero Mäntyranta, listaa Mauri Pekkarinen (kesk.) lapsuuden esikuviaan. Pikkupoikana hän tähtäsi huippu-urheilijaksi ja seurasi tiiviisti urheilua. Keskustan europarlamenttiehdokas toukokuun 2019 vaaleissa.. Kiinnostus politiikkaan heräsi yliopistossa. Se oli nuoren yhteiskuntatieteiden ylioppilaan vastareaktio taistolaisten vyörytykselle yliopistomaailmassa. Tarvitaan kykyä jäsentää siitä sekasotkusta olennainen. Keskustakonkari puntaroi, että ehkä hyvä niin. – En edes tiennyt, ketä he äänestivät. Tämän vaalikauden keskustavaikuttaja on seurannut suuren salin keskustelua varapuhemiehenä. Häntä on harmittanut keskustelun pinnallistuminen. Vaimo ja neljä lasta, kymmenen lastenlasta. Sisäministerinä hän on myös menettänyt ainoan kerran työn takia yöunet. Joka kaudella ovat olleet uudet haasteet. – Viime sunnuntaina olin katsomassa heidän harjoitusotteluaan Vehkahallissa. – Olin hiihdossa nuorten ikäluokassa Suomen parhaita ja vielä 21-vuotiaana hiihdin maakuntaviestiä, mutta silloin oli jo selvää, ettei minusta tule huippuhiihtäjää. – Ehkä minua olisi joskus tuolla salissa tarvittu, mutta: No bad feelings. Ministerinä 12 vuotta: kauppa-ja teollisuusministerinä, sisäministerinä, elinkeinoministerinä. Uni ei tullut sinä yönä. Lapsenlapsia vie jalkapallo. Mutta eduskunnan jättäminen tuntuu haikealta. Arvioida se oman aatteellisen taustansa kautta, vetää johtopäätökset, mitä tulee tehdä ja esittää tämä hyvin. Istumme eduskunnassa, työhuoneen ovessa lukee varapuhemies. Huippupelaajia, isoisä myhäilee. Vastasin rajoista ja pakolaiskysymyksestä, ja mietimme mitä teemme, jos tulee miljoonia pakolaisia. – Kukaan ei tiennyt ensimmäisen vuorokauden aikana, miten tässä käy. – Se sai tutkailemaan omia arvojani, mikä on minun näkemykseni maailman ja ihmisen suurista asioista. Kävimme useammin pääministeri Holkerin (kok.) kuin Liikasen (sd.) kimppuun, koska valtiovarainministeri Liikanen oli teräväkielisempi. Jos jotain pitäisi miettiä uudestaan, niin se aika lasten kanssa. Pekkarinen valittiin eduskuntaan ensi yrittämällä maaliskuussa 1979, ja nyt on menossa kymmenes kausi. Mutta joka päivä hän on pyrkinyt soittamaan kotiin. Pekkarinen nousi sisäministeriksi Esko Ahon (kesk.) hallitukseen. – Näiden 40 vuoden aikana on muistaakseni kaksi päivää, jolloin en ole ollut puhelimella yhteydessä kotiin
Vielä pari vuotta sitten näytti siltä, ettei Rinne pysty ottamaan edes uskottavaa oppositiojohtajan roolia, kun SDP alkoi jäädä pahoin vihreiden jalkoihin. Pelastukseksi tulivat hallituksen epäsuositut työmarkkinauudistukset ja palkansaajaliike. Kannattajien ikärakenne on mikä on, mutta pääministerin paikka on nyt otettavissa – jos SDP:n gallup-johto ei murene virheisiin vaaleja edeltävinä viikkoina. Keskustakaan ei viime eduskuntavaalien gallup-ykkösenä onnistunut täysin realisoimaan viimeisiä mittauksia ääniksi. Viime hetken sulamisia on nähty eduskuntavaaleissa ennenkin. Niin kuitenkin kävi, ja puhetta ikääntyvästä iltaruskon puolueesta on riittänyt aina vaalitappioiden jälkeen. Puheenjohtaja Antti Rinteen pääministeriehdokkuudelle vakava sairastuminen vuodenvaihteessa Espanjan-lomalla ja pitkä toipumisjakso ei ollut parasta mahdollista mainosta. Paineessa Rinnettä on toki jo testattu, sillä omien tuen ja uskon kanssakin oli syvimmän kannatuskadon aikoihin niin ja näin. SDP:n kannatus nousi lopulta yli 20 prosenttiin ja johto on pitänyt. Moni äänestäjä saattaa yhä miettiä, kestääkö Rinteen terveys pääministerin tehtävään luontaisetuna kuuluvan kovan henkisen ja fyysisen prässin. 12 29.3.2019 Kun Paavo Lipponen (sd.) jätti pääministerin tehtävät huhtikuussa 2003 keskustalaiselle seuraajalleen Anneli Jäätteenmäelle, harva taisi ennakoida, ettei maassa nähdä sosiaalidemokraattista pääministeriä neljään vaalikauteen. Viimeisimmissä kyselyissä SDP:n noin kolmen prosenttiyksikön gallup-etumatka kakkossijaa pitävään kokoomukseen on selvä, mutta ei vielä sen turvallisempi kuin lasku muutaman sekunnin johdossa Salpausselän maalialueelle: viimeisessä mutkassakin voi vielä kaatua ja katkaista sauvansa. Vaikka puheenjohtajuutta hoidettiin Rinteen pitkän sairausloman aikana varamiehistöllä, SDP:n kannatus ei pudonnut. Vanhuspalvelukeskustelukeskustelukin tuli avuksi juuri oikeaan aikaan. Virheitä vältellen maalisuoralle PUOLUEET 2019 Suomenmaan juttusarja puolueiden näkymistä antti rinne juKKa KeKKonen Pentti arajärvi johannes KosKinen Pääministerin paikka on SDP:n ulottuvilla, jos pää ja kunto kestää.. Puolueen kannatus näyttääkin nousseen pikemminkin Rinteestä huolimatta kuin hänen ansiostaan, missä on hyvätkin puolensa. Tulos jäi noin kolme prosenttiyksikköä gallupien lupaamaa heikommaksi
Pari kolme lisä paikkaa on silti luvassa, ja niitä kärkky vät muun muassa eläkepopulisti Kimmo Kiljunen ja turvapaikanhakijataustainen rauhanneuvottelija Hussein al-Taee. Tämän kaiken demarit löytävät eh kä vielä edestään hallitusneuvotteluissa, joista voi tulla pitkä ja uuvuttava vääntö. Ensimmäisestä Ylen puoluejohtajatentis täkin jäi jo selviteltävää Rinteen krypti sestä kannasta lihaveroon. Klassikkohallituspohjan paluu edel lyttäisi kuitenkin kannatuskadosta kär sineeltä keskustalta ainakin kohtuullista vaalitulosta. Hallitusohjelman saneleminen yksin ei onnistu, ja gallupmittausten enteile mä keskisuurten 15 prosentin puoluei den suma voi tehdä enemmistöhallituk sen muodostamisesta muutenkin vai keaa. Isojen äänestäjämassojen Uudella maalla vaikeasti paikattavan aukon jättää Maarit Feldt-Rannan poisjäänti vaikean sairauden uusiuduttua. Sekä SDP:ssä että keskustassa puna mullalla tuntuu olevan nyt ystäviä, kun sotestakin alkoi löytyä yhteisiä näkemyk siä. 29.3.2019 13 eveliina heinäluoma hussein al-taee kimmo kiljunen Rinteen ulosanti on yhä puoluejohta jien heikoimmasta päästä, ja välillä kon septit tuntuvat sekoavan kummallisesti. Istuvien kansanedustajien lisäksi pa luuta yrittää eri vaalipiireissä peräti 11 entistä kansanedustajaa, joukossa entiset ministerit Johannes Koskinen ja Jouni Backman. Pekka Pohjolainen Sekä SDP:ssä että keskustassa punamullalla tuntuu olevan nyt ystäviä , kun sotestakin alkoi löytyä yhteisiä näkemyksiä.. oppositiossa SDP harjoitti aggressiivis ta oppositiopolitiikkaa, jossa hallituksen esityksissä ja päätöksissä ei ole nähty juu ri mitään kelvollista, saati tunnustuksen arvoista. Uuden ehdokkaan joutuvat etsimään myös Heinäluomaa Helsingissä, Lauri Ihalaista KeskiSuomessa, Riitta Mylleriä PohjoisKarjalassa ja Harry Wallinia Vaa san vaalipiirissä äänestäneet. Yhdessäkään vaalipiirissä SDP:n lis taa ei voi moittia heikoksi, joten vaali menestyksen ei pitäisi jäädä ainakaan siitä kiinni. Gallup-ykkösen asema heijastuu myös ehdokasasetteluun, jossa SDP näyttää kiistatta onnistuneen. Julkkiksilla SDP ei ratsasta, mutta mie lenkiintoisia uusia yrittäjiä ovat muun mu assa Helsingissä professori Pentti Arajärvi, oikeustieteen professori Jukka Kekkonen ja europarlamenttiin tähtäävän Eero Heinäluoman tytär Eveliina Heinäluoma
Thaimaata hallitsevan sotilasjuntan tukipuolue voitti maan parlamenttivaalit. 25 ihmistä tarvitsi sairaalahoitoa. Tietoja pidettiin suurena voittona Trumpille. Vaaleissa muun muassa hylättiin jopa 1,9 miljoonaa ääntä. Moottorivian vuoksi merihätään joutuneelta 1 300 matkustajan alukselta jouduttiin evakuoimaan helikoptereilla noin 500 ihmistä. Koonnut: samuli vänttilä Frank Einar Vatne / AFP Photo / Lehtikuva. Maailmancupin lopputulokset herättivät hiihtopiireissä pohdinnat Norjan liiallisesta ylivoimasta. Viking Sky -risteilyalus keikkui uhkaavan näköisesti myrskyaallokossa lähellä rantaa Norjassa Trondheimin luoteispuolella. Tulos käynnisti laajat epäilyt vaalivilpistä. Barr ei ota kantaa siihen, syyllistyikö Trump oikeuden estämiseen. Demokraatit vaativat koko raporttia julki. Miesten kokonaiskilpailun voiton vei Norjan Johannes Høsflot Klæbo. Tulos oli vastoin mielipidetiedusteluja, jotka ennustivat voittoa oppositiolle. tylsääkin tylsEmpi Voitto. mErihädässä. Tuloksen myötä juntalle myötämielinen Prayut Chan-O-Cha pysynee maan johdossa. 14 29.3.2019 Maailman kuvat Ei todistEita. Hiihdon naisten maailmancupin kokonaiskilpaulu päättyi norjalaisen Ingvild Flugstad Østbergin voittojuhliin Kanadan Quebecissä. Erikoissyyttäjä Robert Muellerin tutkinta ei löytänyt todisteita siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump olisi vehkeillyt venäläisten kanssa, kertoi oikeusministeri William Barr tiivistelmäkirjeessään. Voitto juntallE. Lajista uhkaa tulla sen myötä liian tylsä tv-katsojille
1,4 miljardin ihmisen yhteiskunnassa on tarkka ja kontrolloitu järjestelmä, jossa pääkaupunki Pekingistä käsin tehdään merkittävimmät päätökset koskien maan taloutta, yhteiskuntaa ja kansainvälisiä suhteita. Miten ihmisille voi tuottaa onnellisuutta, jos heillä ei ole vapautta päättää omasta kohtalostaan. Riippumattoman Pew Researchin muutaman vuoden takainen tutkimus näyttää samaa: 88 prosenttia kiinalaisista on tyytyväisiä poliittisiin johtajiinsa, 92 prosenttia uskoo maansa talouden olevan menossa parempaan suuntaan. Kiinan nykyinen johto pyrkii nostamaan kansakunnan kohti uutta historiallista renessanssia. 29.3.2019 15 SuomeSSa jokainen pääsee äänestämään vapaasti oman mielensä ja makunsa mukaisesti. ”Jos meillä olisi Kiinan kaltainen järjestelmä, ehkä taloutemme olisi saatu dynaamisemmin nousuun – ja ehkä sote-uudistuskin olisi saatu ajettua paremmin läpi”, pohti kovasti kasvavan suomalaisen keskisuuren yrityksen johtaja. Suomessa on toisin. Intia tekee samaa, mutta eri kulttuurisista ja poliittisista lähtökohdista käsin, demokraattisen äänestysprosessin kautta. Siinä riittää niin paljon työtä, ettei vapaisiin vaaleihin jää mahdollisuutta – nehän pahimmillaan saattaisivat haitata dynaamisesti etenevän laivan suuntaa ja vauhtia. Suomi on maailman parhaiten järjestäytyneimpiä yhteiskuntia. Silti sen näyttäisi moni heistä hyväksyvän. Kiina toteuttaa huolellista ja avokätistä aluepolitiikkaa miljardin ihmisen mittakaavassa. Kiina toimii meritokratisesti kuin eteenpäin tykittävä luotijuna, jossa parhaat etenevät. Lauri Tammi Hangzhou lauri@mingleadvisors.com Twitter: @LauriTammi Kiina kulkee eteenpäin kuin luotijuna – mutta äänestää täällä ei saa. Koulunopettaja, taksikuski tai kadulla räiskäleitä paistava paikallinen ei pääse suoraan vaikuttamaan johtajiinsa. Pääasia, että lapsella on hyvät koulutusmahdollisuudet, vanhemmista pidetään hyvä huoli, oma elintaso kasvaa, on työtä, ravintoa – ja ehkä ympäristö ja ilmanlaatukin voisi vielä hiljalleen kehittyä. Siitä kannattaa pitää kiinni. Vain siten voimme kääntää myös Kiinan nousun, maapalloistumisen ja digitalisaation tuomat haasteet sinivalkoisiksi mahdollisuuksiksi. Mikäli haastava sote-valmistelu olisi käyty Kiinassa, olisivat paikalliset asiantuntijat työstäneet huolellisen ja perustellun ehdotuksen valtion johdolle, joka päätösten jälkeen olisi nopeasti lähtenyt toteuttamaan uudistusta jokaisessa Kiinan maakunnassa, kaupungissa ja kylässä. Läpi viimeisen vuosisadan tätä järjestelmää on länsimaisesta näkökulmasta käsin kritisoitu. Maakunnalliset johtajat kilpailisivat siitä, kuka saa ensimmäisenä uudistukset läpi ja lisäpisteet Pekingistä, osin omaa uranousuaankin ajatellen. Kiinalainen priorisoi vapauden puutteensa edelle oman ja läheisten hyvinvointinsa. SuomeSSa juuri käydessäni kuulin silti toisenlaisiakin puheenvuoroja. Kiinassa tämä on kaukainen unelma. Ei ole Ylen tai Hesarin vaaliväittelyitä eikä vaalikoneita. Hyödynnetään siis mahdollisuuttamme käydä äänestämässä omantuntomme mukaan ja iloitaan, että meillä on suora kansanvaali ja oikeus valita kansakuntamme johtajat. Kymmeneltä kysymältäni ihmiseltä yhdeksän osoitti olevansa tyytyväinen elämäntilanteeseensa ja siihen, miten Kiinan valtiojohto maata johtaa. Mutta äänestää täällä ei saa. Televisiossa ja lehtien palstoilla eri puolueet johtajineen esittävät näkemyksiään ja parannusehdotuksiaan Suomen, Euroopan ja yhteiskunnan tilasta. Yhdysvalloissa samat lukemat olivat 22 prosenttia ja 18 prosenttia
Keskustan uudistunut ehdokasjoukko kilpailee helsinkiläisten sydämistä vaalipiirissä, jossa äänet ovat tiukassa.. Valtio-opin tutkijatohtori Johanna Peltoniemi on pannut merkille, että Helsingissä keskustan ääniharavat vaihtuvat vaaleista toiseen. Varila uskoo, että pitkäjänteisellä työllä moni ehdokaslistan uusi kasvo tavoittelee paikkaa kaupunginvaltuustossa jo parin vuoden päästä. 16 29.3.2019 Yksi kaupunki, reippaasti yli puoli miljoonaa äänestäjää ja vaalikärryksi kelpaa vaikka raitiovaunu. Keskusta houkuttelee vaaliuurnille Helsingin vauhdikkaasti kasvavaa ja muuta maata nuorempaa väestöä monipuolisilla ehdokkailla – joukossa on muun muassa opiskelijoita, yrittäjiä ja politiikan raskassarjalaisia. Lisäksi Varila on pannut torikeskusteluissa merkille, että vaalikoneet ohjaavat paikallisten äänestyskäyttäytymistä yhä enemmän. Lisäksi metropolin hunnuttaminen vaalimainoksiin on kallista puuhaa: esimerkiksi viime vaaleissa varasijalle yltänyt Pekka Puska poltti kampanjaansa 65 000 euroa. peltoniemi arvioi, että ehdokasasettelun alueellinen kattavuus ei ole urbaanissa Helsingissä yhtä olennaista kuin muualla Suomessa. Aktiivien mukaan ennenaikainen ja hätiköity vaalilaukka näyttäisi pääkaupungissa vain hölmöltä. Myös vihreiden 18,8 prosentin kannatus oli järisyttävää luokkaa. Tilanne on hyvin erilainen esimerkiksi Pirkanmaalla, missä ehdokkaita kannattaa asetella eri puolille vaalipiiriä – äänistä nimittäin kamppaillaan sekä Tampereen kaltaisessa suuressa kaupungissa että hyvin maaseutuvaltaisissa kunnissa. Kaiken kukkuraksi omassa sarjassaan painivia valtapuolueita on vaikea rokottaa. Helsingissä vaalimainoksen voi asetella oman kodin ikkunaan, mutta ladonseinien tai traktorin peräkärryjen kaltaisia paikkoja ei ole. keskusta aikoo pitää kynsin ja hampain kiinni vakiintuneesta yhdestä paikastaan, joka irtosi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 7,2 prosentin kannatuksella. Kansakunnan kaapin päälle voi silti kivuta Helsingistä myös edullisesti esimerUrbaani urakka Eduskuntavaalit 2019 Suomenmaan juttusarjassa analysoidaan eduskuntavaaliasetelmia vaalipiireittäin. Nyt Rehn on Suomen Pankin pääjohtaja, Lehtomäki Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri ja Puska pyrkii eduskunnasta europarlamenttiin. Naisia 22:sta ehdokkaasta on kahdeksan, ja listan ikähaitari on 21 vuodesta 65:een. Vaikka kokoomus sai viime vaaleissa hieman takkiinsa, se kahmaisi hurjat 26 prosenttia Helsingin äänistä. Kun esimerkiksi demarien Erkki Tuomioja, kokoomuksen Ben Zyskowicz ja vihreiden Pekka Haavisto rohmuavat ääniä takuuvarmasti, keskustalta uupuu valmis kannatuspohja. Nyt monella ensikertalaisella on kuitenkin edessään viimeisten viikkojen opettavainen kampanjasavotta, joka ottaa varmasti koville. Muualla monenkirjavat vaaliteltat ovat värittäneet loskanharmaata maisemaa jo pitkään, mutta Helsingissä vasta valmistaudutaan armottomaan kampanjarynnistykseen. Viimeksi puolueen vaalivankkureita kiskoivat muun muassa Olli Rehn, Paula Lehtomäki ja Pekka Puska. Vaikka ”ison kirkon” keskustaväki oli pahasti vereslihalla vuoden 2017 kuntavaalituloksen (2,8 prosenttia) jäljiltä, tuore ehdokaslista valaa uskoa tulevaan. Koska Helsingin väestönkasvu johtuu pitkälti maahanmuutosta, myös ulkomaalaistaustaisten ehdokkaiden panos on ensiarvoisen tärkeä. Kamppailu Helsingin vaalipiirin 22:sta jaossa olevasta kansanedustajan paikasta poikkeaa muun Suomen olosuhteista. Ensi kuun vaaleissa keskustan syömähammas on asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka valittiin viimeksi eduskuntaan Kaakkois-Suomen vaalipiiristä yli 9 000 äänellä. Helsingin keskustan toiminnanjohtaja Sinikka Varila arvioi, että yleensä valtakunnan politiikan suhdanteet heijastuvat melko selvästi pääkaupungin tuloksiin. Helsingin yliopistossa työskentelevä Peltoniemi näkee, että puolueen kärkinimillä on kerta toisensa jälkeen suuri työ haalia taakseen uusia äänestäjiä
peltOniemi uskoo, että keskusta säilyttää nykyisen asemansa pääkaupungissa siitä huo limatta, että mataava gallup-kannatus on tyly lähtökohta Helsingin valloittamiselle. Kahvipöytäkeskusteluissa ruoditaan hanakammin esimerkiksi ruuhkamaksujen käyttöönottoa, uusia raidehankkeita tai pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) sotekapinointia. Maalaisliittolainen imago istuu edelleen tiukassa, ja keskustan poliittiset vastustajat vahvistavat harhaanjohtavaa mielikuvaa oikein mielellään. 34, terveydenhOitaja vahideh Fana Olen Pohjois-Pohjanmaalta kotoisin oleva järjestöammattilainen, feministi, äiti, kipukroonikko ja euroviisufani. Tunnen itseäni ylpeäksi ja onnelliseksi suomalaiseksi. Olen asunut Suomessa reilu 16 vuotta. Työkokemusta minulla on niin valtion, kunnan kuin järjestöjenkin palveluksesta. Olen antanut lukuisia asiantuntijalausuntoja eduskunnan eri valiokunnille. 36, kehittämispäällikkö, tasa-arvOasiantuntija, yhteiskuntatieteiden maisteri elina havu suOmen pitää olla kaikille tasa-arvoinen maa elää. Minulle tärkeimmät arvot ovat tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, ja vaaliteemani liittyvät läheisesti yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen. Vaalisloganini on ”Se hiukan erilainen kepulainen”, sillä yleensä kukaan ei arvaa puoluettani oikein. Vaikka alkiolainen ajattelu tuntuisi helsinkiläisestä äänestäjästä kaukaiselta, eduskuntavaaleissa keskustan vastuulliselle talousja työllisyyslinjalle löytyy varmasti kannattajia. Politiikka tarvitsee riitelyn sijasta diplomaattista ja ratkaisuhakuista otetta. Ihmisiä on kohdeltava samanarvoisesti ja inhimillisesti – myös lainsäädännössä. Politiikan lisäksi harrastan partiota ja olen hurahtanut myös tavoitteelliseen kuntourheiluun. 21, yliOppilas 65, varatuOmari, kuluttajariitalautakunnan, vakuutusOikeuden ja markkinaOikeuden asiantuntijajäsen august halOnen ristO airikkala Keskustan ehdokkaat Helsingin vaalipiiri kiksi taitavalla sosiaalisen median käytöllä ja kekseliäillä tempauksilla. 29.3.2019 17 Olen nainen, joka unelmoi tasa-arvosta, sivistyksestä, demokratiasta, oikeudenmukaisuudesta, vapaudesta, väkivallattomuudesta ja ihmisyyteen pyrkimisestä maailmanlaajuisesti. Kansanedustajana pyrkisin edistämään kaikkea hyvää, mitä tässä yhteiskunnassa on saavutettu. Santeri Lampi. 45, muusikkO sami helle Olen kevään 2016 ylioppilas. Olen työskennellyt järjestyksenvalvojana ja rauhanturvaajana YK-joukoissa. Kuten muissakin vaalipiireissä, moni havahtuu aivan vaalipäivän kynnyksellä pohtimaan äänestyspäätöstään. Niin tai näin, keskustan viesti on puhutellut helsinkiläisiä kahden paikan edestä vain vuonna 2003, jolloin Anneli Jäätteen mäki paistatteli vaaleissa puolueen keula kuvana. peltOniemi arvelee, että monen helsinkiläisen korvissa keskustan viljelemät iskulauseet maakunnista ja koko Suomen asiasta kuulostavat etäisiltä. Ehdokkaana haluan edustaa nuoria sekä olla vastavoima kaikenlaiselle kuplautumiselle. Vapaa-ajalla toimin Papasnomamas-lauluyhtyeessä ja Kannelkuorossa. Lisäksi olen Eläkeliiton Helsingin osaston puheenjohtaja. Helsingissä jos missä keskusta ansaitsee jokaisen äänen raa’alla ja sinnikkäällä työllä – torikohtaaminen, keskustelupaneeli, some-päivitys ja olohuonetentti kerrallaan. perheeseeni kuuluvat vaimo ja neljä lasta. Kohtuuhintaiset palvelut on turvattava kaikille tasapuolisesti. Sitkeiden helsinkiläisehdokkaiden hanskat eivät kuitenkaan tipahda
Kaikki viisaus ei aina asu yhdessä kuplassa. Haluan parantaa lasten, perheiden ja ikäihmisten arkea. Pienetkin varkaudet tulee tutkia. 71, pappi, teOlOgian maisteri lauri OinOnen Olen jo pitkään ollut aktiivinen yhteiskunnan seuraaja. Kestävässä yhteiskunnassa pääkaupungin pitää olla suunnannäyttäjä, mutta vastakkainasettelua muun maan kanssa ei tule lietsoa. 18 29.3.2019 Olen opintojen perässä kolmisen vuotta sitten Helsinkiin muuttanut ex-kainuulainen. Työ ja maailma muuttuu, en ole sinisilmäinen, mutta en jarrumieskään. Turvallinen elämä ja isänmaa kuuluvat kaikille. Haluan politiikassa keskittyä riitelyn sijaan ratkaisuihin ja yhteistyöhön yli puoluerajojen. Teemojani ovat ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu, ammattikorkeakoulutuksen kehittäminen sekä palkkatasa-arvon vahvistaminen. Minun Suomeni on ainutlaatuinen, siinä samalla myös Helsinki. Nyt haluan kantaa oman korteni kekoon ja olla mukana muuttamassa maailmaa hieman paremmaksi olemalla itse ehdolla eduskuntavaaleissa. Myös lapsiperheiden, yksinäisten, yksinhuoltajien, työikäisten ja eläkeläisten tarpeet pitää ottaa huomioon. Lisäksi hoitoa ja hoivaa on järjestettävä tarvitseville. Opiskelijoiden asiat, kuten toimeentulo ja mielenterveys, ovat minulle tärkeitä. 24, kätilöOpiskelija, yliOppilas valtteri markula realistisia unelmia! Kaipaan politiikkaan faktapohjaista päätöksentekoa, joka auttaa lisäämään koulutuksen ja työn arvostusta, pitämään yllä hyvinvointivaltiota ja huolehtimaan lapsista, nuorista ja vanhuksista. Rohkeasti tulevaisuuteen. Lisätään hoitajia hoivatyöhön. Olen vaikuttanut korkeakoulupolitiikkaan monessa eri järjestössä. Haluan meille kaikille parempaa elämää. Peruutuspeilissä on harvoin mitään oikeasti kivaa. 60, kiinteistöalan yrittäjä jukka lasarOv Olen yhteiskuntatieteiden maisteri ja kahden pienen lapsen äiti Lauttasaaresta. Tämä on minulle politiikan johtoajatus. Ilmastonmuutoksen torjumisen tulee olla kiinteä osa jokapäiväistä elämää. Teen työkseni maailman siisteimpiä juttuja. Haluan pitää kaikki mukana ja taata arvokkaan vanhuuden, mutta erityisesti turvata tulevaisuuden nuorille. Sosiaaliturva tulee uudistaa niin, että työnteko kannattaa. 49, työelämäasiantuntija, liikuntatieteiden maisteri riina länsikalliO. 33, myyntija markkinOintipäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri nOOra juvOnen papin ja kansanedustajan kokemusta takaisin eduskuntaan! Päätöksiin tarvitaan lisää oikeudenmukaisuutta ja lähimmäisenrakkautta. Tehdään toimia lapsiperheköyhyyden kitkemiseksi ja toteutetaan perhevapaauudistus. Haluan vaikuttaa myös ravintola-alan mahdollisuuksiin sekä työntekijöiden että yrittäjien näkökulmasta – ympäristöä kunnioittaen. Työskentelen ikäihmisten palveluiden kehittämiseksi teknologia-alan yrityksessä. 47, suOmen ilmailuliitOn tOiminnanjOhtaja, Oikeustieteen maisteri timO latikka isä . Meidän pitää innostaa yrittäjyyttä ja löytää kasvua tuovia innovaatioita. 37, järjestöja työmarkkinasihteeri, internatiOnal Officer tuOmas meriniemi yrittäjyyden lisäksi minulla on vahva kokemus perusteollisuuden työntekijänä. 29, valtiOtieteiden kandidaatti, pääministerin erityisavustaja eeva kärkkäinen pOliittisten päättäjien tehtävä on mahdollistaa parempi elämä – ei ankeuttaa meidän elämäämme. Yhteiskunnan kehittäminen ei saa olla keneltäkään pois eikä rajoittaa yksilön menestysmahdollisuuksia. 25, tarjOilija, restOnOmiOpiskelija senja keränen pyrin kansanedustajaksi puolustamaan ilmastoa ja hyvinvointiyhteiskuntaa sekä inhimillistä ja tulevaisuuteen katsovaa maailmankuvaa. Vaaliteemojani ovat: ahkeruudesta tulee palkita, verotus ei ole ystäväsi, näkymä tulevaisuuteen on taattava kaikille ja jokainen on tärkeä eikä kukaan ole yksin
Suhtaudun myönteisesti maakuntauudistukseen ja kaksoiskuntalaisuuden käyttöönottoon. 29.3.2019 19 Suomen arvoiset teemani ovat koko maasta huolehtiminen, paikallisyhteisöjen itsemääräämisoikeuden turvaaminen, omavaraisja kiertotalouden edistäminen, kotimaisen energiaja ruokatuotannon tukeminen ja sotilaallisen liittoutumattomuuden puolustaminen. 61, ravintolayrittäjä anil rampal lähdin politiikkaan rakentamaan siltoja ja purkamaan muureja. Kokemusta minulla on puoluehallituksesta, puoluevaltuustosta ja kenttätyöstä. 52, 4. olen töissä ja kotona viihtyvä isä ja arkkitehti. 38, edunvalvontaykSikön johtaja, tradenomi ville-veikko rantamaula olen syntynyt Helsingissä ja asunut miltei koko 2010-luvun lapsuuden maisemissani Rööperissä. Lisäksi olen opettajien lapsi ja valmis tekemään parhaani. 32, miniSterin erityiSavuStaja ja helSingin keSkuStan puheenjohtaja, filoSofian maiSteri antti Siika-aho keSkuSta tarvitsee työelämäosaajan eduskuntaan. Yritteliäänä ihmisenä olen työskennellyt eri aloilla ja käynyt kursseja Suomessa – pääsääntöisesti olen kuitenkin toiminut yrittäjänä ravintola-alalla. Politiikassa olen enemmän puolesta kuin vastaan. Myös perhepolitiikka vauvoista ikäihmisiin sekä tasa-arvoinen ja saavutettava ympäristö ovat minulle tärkeitä. Helsinkiläisten asialla keskustassa vuodesta 2012. kauden kanSaneduStaja, aSunto-, energiaja ympäriStöminiSteri kimmo tiilikainen olen Olen vaikuttanut Helsingin kunnallispolitiikassa 23 vuotta ja toiminut myös kansanedustajana. 27, ravintolatyöntekijä, teologian ylioppilaS klauS Sallinen 43, keSkuStan eduSkuntaryhmän SiviStySja SoSiaalipolitiikan aSiantuntija, kätilö, Sairaanhoitaja, km, kotitalouSopettaja terhi peltokorpi 36, arkkitehti erkka peltonen olen asunut Suomessa 40 vuotta, jo Urho Kekkosen ajoista lähtien. Olen isä, metsänomistaja, lyömäsoittaja sekä työn ja perheiden puolustaja. Lisäksi olen asunut Tukholmassa sekä Pohjois-Satakunnassa – osaan katsoa asioita niin pienen kuin suurenkin kunnan näkökulmasta. Työskentelen hiilettömän Helsingin ja sinilevättömän Itämeren puolesta ja haluan, että myös Helsingissä on varaa asua. Minua kuvataan hyväksi kuuntelijaksi, rakentavaksi keskustelijaksi, aktiiviseksi vaikuttajaksi ja ihmiseksi, joka kohtaa toiset arvostaen. Haluan, että jokaisella suomalaisella on mahdollisuus tehdä töitä, kouluttautua, yrittää ja elää turvallisessa Suomessa. Köyhän asiaa edistetään köyhyyden juurisyihin pureutumalla ja niihin vaikuttamalla – ei yksin almuja antamalla. Tuoreena ehdokkaana minulla on näkemyksellistä liikkumavaraa ja mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin ennakkoluulottomasti. Ajan kodin, koulun ja koulutuksen asiaa. Kahden lapsen isä. Niiden hyväksi tarvitaan enemmän ihmisen kokoisia ratkaisuja, sillä kestävästi kasvava Suomi syntyy parhaiten yhdessä tekemällä. Sydäntäni lähellä ovat hyvä arki, palvelut, koulutus sekä lasten, perheiden ja ikääntyneiden hyvinvointi. Keskusta aikoo pitää kynsin ja hampain kiinni vakiintuneesta yhdestä paikastaan, joka irtosi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 7,2 prosentin kannatuksella.. Lapsiperheiden sekä vanhusja vammaispalveluiden erityiskysymykset ovat erityisalaani. Intohimojani herätteleviä aihepiirejä ovat työ, yrittäjyys, arjen turvallisuus ja ilmasto. 53, SoSiaalialan yrittäjä, SoSionomi (yamk) liSa Sipilä haluan olla rakentamassa hyvinvointiamme, ympäristön ja talouden kannalta kestävällä tavalla. Meidän tulee turvata naisille ja miehille yhtäläiset lailliset työoikeudet sekä nuorille hyvä ja edullinen koulutusjärjestelmä
Vaalipäällikköä kuvaillaan asiantuntijaksi, rinnalla kulkijaksi, tukijaksi, kriitikoksi. VaalipäälliKön valinta voi olla kampanjan onnistumisen kannalta ratkaiseva päätös, etenkin jos ehdokas itse on kokematon. Yksikään ei selviä yksin. Teknologia on sittemmin kehittynyt. Kirsi Hassisen mielestä kampanjointi on ollut mukavaa. Hän pitää kaikki langat käsissään. Naiset eivät entuudestaan olleet lähemmin tuttuja, mutta yhteinen sävel löytyi helposti ja vaalityö on sujunut mutkattomasti. aiKoinaan vaalipäällikön keskeisin tehtävä oli pysytellä kalenterinsa kanssa lankapuhelimen vierellä sillä aikaa, kun ehdokas kiersi maakuntaa. Kymmenistä vaaleista kokemusta kerännyt veteraani sanoo, että vaalipäällikön on myös uskallettava avata suunsa silloin, kun ehdokas selkeästi on väärässä. Koska minulla ei ole aikaisempaa kokemusta, otin heti yhteyttä raumalaiseen Satu Pietilään, joka oli itse ollut ehdokkaana edellisissä vaaleissa, sanoo Satakunnan vaalipiirin ehdokas Kirsi Hassinen Eurajoelta. – Allekirjoitin suostumuksen aivan ensimmäisten joukossa. Jaetaan tehtävät ja yritetään katsoa, että kaikkien erityisosaamiset hyödynnetään. Jokainen tarvitsee tukiryhmän tai vaalitiimin. Pitää olla vaalitiimi. Hänen on tiedettävä, mitä missäkin vaiheessa kuuluu tehdä, jotta vältytään viime hetken paniikilta. Ja keskeisessä roolissa on tietysti vaalipäällikkö. Molemmat näkevät, että kyseessä on etenevä projekti, jossa on asetettu tavoitteet ja osatavoitteet. Yksityiskohdissa on vaihtelua, mutta ehdokkaan ja hänen työparinsa yhteydenpito on aina tiivistä. TeksTi: Pirkko Wilén Vaalipäällikkö on kansanedustajaehdokkaan kumppani, valmentaja, kriitikko ja kannustaja. – Asiat pitää tehdä oikeassa järjestyksessä ja budjetin raameissa, tiivistää Satu Pietilä. Hän rohkaisee silloin, kun menee huonosti, mutta pudottaa myös tarvittaessa maan pinnalle. 20 29.3.2019 KesKustalla on 216 kansanedustajaehdokasta. Ehdokkaat kuvailevat hyvin samaan tapaan: – Pitää olla tukiryhmä. Yhdessä pohditaan ja porukalla päätetään. Ei ollenkaan niin vaikeaa kuin ennakkoon olisi voinut luulla. Vaalityö on aina yhteistyötä Maria Seppälä Eduskuntavaalit 2019. Vaalipäällikön toimenkuva on muuttunut, mutta merkitys ei ole vähentynyt