Suomenmaa 29.01.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 4 / 29.1.2016 / 4,80 ? Arjen ymmärrystä Talouspuhe pitää tuoda tavallisen elämän tasolle,Elsi Katainen sanoo Ajassa Uutisanalyysi Reportaasi Kansanvallan suuri loikka EU:n kolme vaihtoehtoa Vanhusten kotihoidossa on kiire
/ vuosi. TILAUSVAIHTOEHDOT Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Soita asiakaspalveluumme puh. 151 ?) Kestona (keskustan jäsenille 69 . / vuosi tai käytä tutustumistarjous 19,90 . Tilaa uudistunut Suomenmaa Huomattava etu keskustan jäsenille 69 . 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Postitoimipaikka Puh. Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Puh. Maksajan allekirjoitus Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki. / 3 kk Kyllä kiitos, tilaan uudistuneen Suomenmaan Tutustumistarjouksena 19,90 . / 3 kk Määräaikaisena 79,50 . / vuosi (norm. / vuosi) Vastaanottaja maksaa postimaksun Olen keskustan jäsen Uudistunut Suomenmaa ilmestyy perjantaisin kerran viikossa. Normaali kestotilaushinta ilman jäsenalennusta 151 . / 6 kk Tarjous! Kestotilaus 109
36 Pelikortit paljastavat keskustalaisten kasvot s. 42 29.1. 24 Ay-liikkeen ei pitäisi olla pelkkä ei-liike, katsoo STTK:n Antti Palola s. 2016 3. s. 16 Entisajan julkkisehdokas Jalkatyö nosti olympiavoittaja Heikki Hasun eduskuntaan s. 33 Saisivat viipyä pidempäänkin Iäkkäät odottavat, että kotihoitajat ehtisivät rupatella. 20 Matti Vanhasen mielestä maailma Suomen ympärillä on mennyt rikki s. 29.1. 2016 Alueiden merkitys oman tulevaisuutensa rakentamisessa on jatkossa entistä suurempi. Juha Sipilä s
Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ole saaneet sovituksi keskenään. Sopua pitäisi tukea eikä horjuttaa. Voi olla, että hän saa haastajia. Sote- ja itsehallintouudistuksen varjolla Stubbia ei kuitenkaan pitäisi kampittaa. hallinnosta ei ole tullut mitään. Viisainta onkin kehittää Uuttamaata yhtenäisenä maakuntana, tietysti sen erityispiirteet huomioiden. Puoluepoliittisesta pelistä kannattaa myös varoittaa. Kapinalippua ovat heilutelleet erityisesti muutamat kokoomuspoliitikot. Päätoimittaja Juha Määttä Jussi Nukari/Lehtikuva Maakuntahallinnon avulla ei pitäisi pelata kokoomuksen puheenjohtajapeliä. Pääkirjoitus Suurta uudistusta ei saa kaataa politikointiin S osiaali- ja terveydenhuollon uudistus otti ison askeleen, kun Juha Sipilän hallitus pääsi sopuun hanketta ohjaavista periaatteista. Päättäjät valitaan vaaleilla. Virkavaltaisuus siis vähenee ja kansanvalta lisääntyy. ja monesta miljardista eurosta. Kritiikkiä ovat esittäneet lähinnä ?suuret kaupungit. Sitä yritettiin koko viime vaalikauden ajan, mutta turhaan. Uudistus on kuitenkin välttämätön. Silti kansanvaltaisen hallinnon periaatteet sopivat joka maakuntaan. Viime vaalikausi osoitti, että pyrkimykset Uudenmaan jakamiseksi eivät onnistu. Sekään ponnistus ei onnistunut. Nyt hallitus on päässyt sopuun. Hyvä osoitus siitä oli, että hanketta yritettiin harvinaisella tavalla hallituksen ja opposition yhteisvoimin. Silloin pelataan liian suurilla asioilla pientä peliä.. Siksi ne arvostelevat ja moittivat. Maakuntahallinto voidaan toteuttaa kuitenkin myös Uudellamaalla yhtä lailla kuin muuallakin maassa. Kun maakunnat ja kunnat ovat kovin erilaisia, on tietysti syytä rakentaa joustavuutta. Suomi pääsee eroon jopa parista sadasta hallintohimmelistä, kun tehtävät keskitetään maakuntahallinnolle. Sote-uudistuksella on hankala historia. Ne haluaisi- 4 29.1.2016 vat enemmän valtaa kuin pelkäävät saavansa. Kolme aluetta hoitaa sotepalvelunsa yhdessä toisen maakunnan kanssa. Maakuntia hallitaan kansanvaltaisesti. Sivusta seuraajasta voikin tuntua siltä, että suurten kaupunkien kannanotoilla pelataan myös kokoomuksen puheenjohtajapeliä. Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb on yksi sotesovun arkkitehdeista ja pääsopijoista. ja varsinkin kolme pääkaupunkiseudun kuntaa. Myöskään 14 kuntaa käsittävän ?metropolialueen. Lisäksi uudistus selkeyttää ja rationalisoi. perustettu 1908 . Nyt rakennellaan kovaa kyytiä yksityiskohtaista lainsäädäntöä. Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta. Hänen puheenjohtajakautensa on katkolla taas alkukesästä puoluekokouksessa. Kyse on suurista asioista: kansalaisten keskeisten palvelujen tulevaisuudesta, kansanvallasta . Ne noudattavat maakuntajakoa. Maakunnat järjestävät alueellaan sote-palvelut, mutta ne saavat myös paljon muita tehtäviä
Ikkunasta avautuva maisema ei ole muuttunut, lasten piirrokset seinällä kellastuneet vain aavistuksen. Ja silti kaikki on toisin. Aikuiskoulutustukea saavat ne, jotka jo ovat hyvässä asemassa; heillä on ollut vakituinen työpaikka pitkään ja on edelleen. Tukea ei saa pätkätyöläinen parantaakseen työmarkkina-asemaansa, saati työtön. Moni opiskelee tällä rahalla tosissaan. Arjen ääniä, jotka auttavat näkemään selkeämmin. Ymmärtämään, mitä päätökset tosielämässä tarkoittavat. Kyllä se toivokin taas viriää. Meri Alaranta-Saukko Otetaan esimerkiksi aikuiskoulutustuki. Aivan kuin vasta eilen olisi sammuttanut tietokoneen ja valot huoneestaan. Olisin veikannut rajum- piakin käänteitä. On pakko karsia. Minusta aikuiskoulutustuen leikkaaminen on vähemmän väärin kuin nipistäminen eläkeläisten asumistuesta. Entäpä äitiyslomalla kertyvä kesäloma. Oman tontin ulkopuolelle näkeminen ei ota onnistuakseen. Harva meistä tekee tässä kohtaa poikkeuksen. Unohtuu, ettei valtio ole ehtymätön kaiken hyvän lähde, vaan se olemme me, kansalaiset. Menestyksen vuosina on sovittu asioita, joihin eivät enää varat riitä. 2016 5. Vaan arvasiko kukaan, miten vaikeaa on tehdä korjausliikkeitä, vaikka kaikki tunnustavat niiden välttämättömyyden? Yksituumaisuutta Suomen nostamiseen vaikuttaa versovan työläästi. Kukin puristaa kouristuksenomaisesti kiinni eduistaan. Todellisuuden läpi on puhaltanut myllerryksen puhuri niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Tunnelman eron aistii ihollaan. Viimeksi suljin työhuoneeni oven vaalien lähes- tyessä, ja keskustan gallup-käyrien sojottaessa iloisesti koillista kohden. Ilmassa oli toivoa. Turvapaikanhakijoiden sakeaa virtaa tai terrorismin synnyttämää tihenevää kauhua ei kukaan osannut ennustaa. Tuskin sitäkään, miten ääripäät vahvistuisivat, ihmiset poteroituisivat vastakkaisiin leireihin huutelemaan vihaansa, ja piikkilanka-aidat nousisivat rajavyöhykkeille. Talouden synkät näkymät olivat tiedossa. Se koskee vain meitä hyväosaisia, joilla on ollut työpaikka ennen lomaa, ja joilla on onni myös palata töihin. Siinä säästäminen on perustellumpaa kuin lääkkeiden kelakorvauksista höylääminen. Näin näitä asioita on valitettavasti asetettava vastakkain. Ja gallup-käyrät sitten. Tiedän, että aika moni ottaa myös pienen loman kannalta. 29.1. Kouluttautuminen on tärkeä asia, ja yhteiskunnan kannalta arvokasta. Mutta. Kansa taitaa sittenkin ymmärtää. Omassa taloudessani asuu yksi vankkumaton hallituksen kannattaja. Kolmivuotias jaksaa seurata, vilahtavatko aamuuutisissa hänen suosikkinsa Juha Tipilä, Jytkymiet tai Pyöräilijä. Aika usein odotus palkitaan. Sitä suurempi oli riemu, kun hän eräänä aamuna bongasi huoltoaseman lööpistä tuttuja: ??Kato äiti! Juha Tipilä! Baariparlamentin porukkaa tuppasi naurattamaan. Fanitusta päättäjämme tuskin kaipaavat, mutta tukeamme kyllä. Perusteltua kritiikkiäkin tarpeen tullen. Toimittajalta Valtio ei ole ehtymätön lähde Maailma muuttuu vuodessa paljon. Erityisen selvästi sen huomaa, kun palaa pitkän tauon jälkeen takaisin sorvin ääreen. Kaikki tuntuu tutulta
Ympäristönsuojelutehtävät siirtyvät elyltä aviin. Pelastustoimi tulee ehdotuksessa maakunnan harteille. Nämä asiat voitaisiin Tarastin mukaan jättää valtakunnallisille sektorivirastoille, mutta sitä hän pitää huonona ideana. ??En halunnut esittää yhtään uutta virastoa perustettavaksi, niin luonnollisesti jäi jäljelle nykyinen avi-järjestelmä. Maakuntauudistus on Suomelta suu- ri kansanvallan loikka, Vehviläinen kuvailee. ??Sekä Ruotsissa, Tanskassa että Norjassa on demokraattisesti valitut päättäjät aluehallinnossa. Maakuntia on ehdotuksessa 18, joissa kaikissa on maakuntavaltuusto ja -hallitus sekä likipitäen samat tehtävät. Lokakuussa hallitus linjasi, että maakun- nat toimivat pääsääntöisesti valtion rahoi- 6 29.1.2016 tuksella, mutta rahoitus täydentyy osittain verolla. ??Verotusoikeus on itsehallinnon tunnusmerkki ja kannustin maakunnille, Vehviläinen toteaa. Samalla hän muistuttaa hallitusohjelman linjauksesta, jonka mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta. Toisena itsehallintoon kuuluvana elementtinä Vehviläinen pitää oikeutta päättää omasta taloudesta . Pelastuslaitokset vähenevät nykyisestä 22:sta 12:een, mutta pelastusasemat säilyvät, Tarasti tarkentaa. Uudistuksen säästöistä ei ole vielä ole- massa kustannusvaikutusarviota. ??Ehdotusta on tehty siltä pohjalta, että järjestäjien määrä vähenee. Se tarkoittaisi merkittäviä säästöjä, Tarasti muotoilee. ??Kun hallintoa kootaan yhteen, se varmasti tarkoittaa myös virkakunnan vähentymistä jollain aikavälillä, Vehviläinen täydentää. Selvitysmies Lauri Tarasti luovutti ehdotuksensa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle tiistaina.. Avien säilymiselle kuntaministeri antaa varovaisen vastauksen. ??Valtion aluehallintoa tarvitaan, mutta jääkö se juuri tällaiseksi kuin tässä ehdotuksessa. avit jäävät Teksti: Juhani Ojalehto Kuva: Jari Laukkanen Hallintohimmelien purkaminen saattaa jäädä osittain kesken maakuntauudistuksessa, käy ilmi selvitysmies Lauri Tarastin ehdotuksesta. Keskustan tavoitteena on ollut, että maakuntahallinto korvaisi nykyiset maakuntaliitot, elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukset (ely) sekä aluehallintovirastot (avi). Maakuntaliitot ja ely-keskukset poistuvat, mutta valtion lupa- ja valvontatehtävistä vastaavia aveja jää Tarastin ehdotuksessa olemaan nykyiset kuusi. Maakuntauudistusta tekevä kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen aloitti tällä viikolla Tarastin ehdotuksen käsittelyn. Ehdotusta Vehviläinen pitää hyvänä pohjana. Ajassa Maakunnat tulevat . Ovatko ne nämä nykyiset avit ylijohtajineen, Vehviläinen jättää kysymyksiä ilmaan. Tarasti tukee aveja siksi, että osa poistuvan elyn tehtävistä on valtiollisia, joten niitä ei voinut jättää maakunnille. Luvista ja valvonta-asioista ei voi päättää järjestäjä, Tarasti taustoittaa. tietyissä raameissa. ??Toivon, että valtiolta tulee maakunnille könttäsumma eikä korvamerkittyä rahoitusta. Tärkeimpänä ajatuksena työnjaossa Ta- rasti pitää työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistot) siirtämistä kunnilta maakunnille. ??Kun elinkeinoelämän kehittäminen nousee nykyistä isompaan rooliin, maakunnissa tarvitaan siihen enemmän aseita. Järjestämisvastuu ei tarkoita, että maakunta tekisi työn itse, vaan tuottamisesta voi sopia kunnan tai yksityisen toimijan kanssa. Keskustalaisittain kiinnostava tieto lie- nee se, että jatkossa maakunta ottaisi hallintaansa rakennusvalvonnan ja maataloushallinnon. Ympäristöterveydenhuollon ja terveydensuojelun tehtävät on ehdotuksessa annettu maakunnille
2016 7. Jari Laukkanen Verotusoikeus on itsehallinnon tunnusmerkki ja kannustin maakunnille. 29.1
Lohen kokemuksen mukaan monet suomalaiset ymmärtävät tukalan tilanteen ja sietävät hankaliakin sopeutustoimia. ??Keskustan on huolehdittava siitä, ettei hallitus tarpeettomasti koettele kansalais- ten luottamusta asioilla, joilla ei ole ratkaisevaa merkitystä Suomen kuntoon saattamisen kannalta. Eräs kipupiste on Lohen mukaan alueellisen oikeudenmukaisuuden toteutuminen. Ajassa Sanottua Pyhäaamun luxusta: aamun hämärissä jäälle hiihtämään. Hyvä alku viikkoon. Anu Vehviläinen Twitterissä Katsoin #haluatkomiljonääriksi ja rupesin kelaamaan että haluaisin ehkä kunnanjohtajaksi! Lotta Backlund Twitterissä Digitalisaatio tuo myös maaseudun kasvulle uuden mahdollisuuden! Välimatkoilla ei merkitystä. Anne Kalmari Twitterissä Keskustan on lunastettava lupauksensa. Tulevan kevään päätökset eduskunnassa eivät ilahduta kaikkia. Eduskunnalla edessä vaativa kevätkausi meri Alaranta-saukko Ensi viikon tiistaina istuntokautensa aloit- tavalla eduskunnalla on edessään vaativa työrupeama. Käsillä on tulevaisuuden kannalta merkittäviä ratkaisuja. ??Tärkeintä on saada isot reformit eteenpäin, kansanedustaja ja keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi toteaa kevään tavoitteeksi. Hänen mukaansa eduskunnalle on välttämätöntä tuoda yksityiskohtaiset lakiesitykset sote- ja itsehallintoalueuudistuksesta sekä kilpailukykylakipaketistakin. ??Kaikki toivovat, että työmarkkinajärjestöt pääsisivät vielä sopimukseen, mutta ellei näin käy, hallitus ei saa nostaa käsiä pystyyn. 8 29.1.2016 Kolmanneksi tärkeäksi asiakokonaisuudeksi Lohi listaa ylipäätään toimenpiteet, joilla pyritään kohentamaan valtion taloutta ja työllisyyttä. ??Tähän liittyy paljon odotuksia, hän toteaa. Suuria ristiriitoja hallituksen sisälle hän ei usko syntyvän, sillä isoissa kysymyksissä päälinjoista on sovittu. ??Kompastuskivenä on lähinnä aikataulu. Se, että ehditään saada esitykset valmiiksi. Tulevana keväänä joudutaan tekemään rat- kaisuja, jotka eivät ilahduta kaikkia äänestäjiä. Keskusta on luvannut kehittää maata tasapuolisesti. ??Yksittäisissä asioissa ei kannata lyödä päätä seinään, jos ne ovat ristiriidassa tämän perusarvon ja periaatteen kanssa. Esimerkiksi Lohi ottaa koulutuspolitiikan. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) puheet yliopistoverkon karsimisesta tulee hänen mielestään torjua tykkänään. ??Samoin liikennehankkeissa on otettava huomioon koko maan tarpeet eikä keskittyä vain tietyille alueille. Keskustan on lunastettava lupauksensa.
Hän itse sanoo aikovansa hakea yhteyttä muihin samanmielisiin ja katsoo sitten, mihin se voi johtaa. Manner-Suomessa suhteellisesti suuremman osuuden oman vaalipiirinsä äänistä viime eduskuntavaaleissa sai ainoastaan Juha Sipilä. Sipilän lisäksi keskustan puoluejohtoon kuuluvat varapuheenjohtajat Annika Saarikko, Anu Vehviläinen ja Juha Rehula. Perussuomalaisiin hän ei kuitenkaan aio liittyä. Seinäjoen puoluekokouksessa Väyrynen ei aio puuttua keskustan asioihin millään tavalla. Seuraaviin presidentinvaaleihin miehellä on selvä kanta: Sauli Niinistön tulisi asettua ehdolle.. Me nuoremman polven keskustalaiset toivomme, että Katri olisi käytettävissä myös Seinäjoen puoluekokouksen valinnoissa, kannattajien tiedotteessa todetaan. . Sanottua Sotatoimien pitäisi olla viimeinen keino . ei ensimmäinen vaihtoehto. Hillary Clinton Twitterissä Helppo kannattaa, mutta vaikea tietää, mistä lopulta puhutaan. Sehän on tietysti perustulo. Anita Kärki Keskisuomalaisessa Ajassa Olen yhtenäisen tehtäväjaon kannalla maakuntauudistuksessa. Alueellinen ja asukkaiden tasaarvo oltava keskeisiä periaatteita. Katja Asikainen Twitterissä Katri Kulmuni pohtii ehdokkuutta puoluejohtoon Anja Manninen Joukko eri puolilta maata olevia nuoria keskustalaisia esittää kansanedustaja Katri Kulmunia keskustan puoluejohtoon. Puoluejohto valitaan ensi kesänä Seinäjoen puoluekokouksessa. Kulmuni kiittää Facebookissa kannustuksesta. . Tässä talven selän taittuessa pohdin asiaa ja kerron sitten, lähdenkö tavoittelemaan tehtävää, Kulmuni kirjoittaa. Turun puoluekokouksessa Kulmuni jäi lähelle valintaa varapuheenjohtajiston vaalissa. . Mikä se on. Katri on koko poliittisen uransa tuonut esille keskustaaatteen merkitystä puoluetoiminnassa. Tornion kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Katri Kulmuni valittiin eduskuntaan 9?702 äänellä. He eivät ole vielä kertoneet suunnitelmistaan. Puoluesihteeri Timo Laaninen haluaa jatkaa tehtävässään. Helsinkiläinen Abdirahim Husu Hussein on ilmoittanut halustaan varapuheenjohtajaksi. Kunniapuheenjohtaja väistyi Samuli Nissilä, Pentti Manninen Kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen kertoi maanantaina jättäytyvänsä sivuun Suomen Keskustan puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan työstä. Väyrynen kertoo, ettei koe voivansa vaikuttaa keskustassa ?Suomen, Euroopan ja koko ihmiskunnan tulevaisuuteen?. Väyrysen ja keskustajohdon erimielisyydet kärjistyivät kysymykseen Suomen eurojäsenyydestä, keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen analysoi. Laanisen mielestä olisi erikoista, jos Väyrysen yli 40 vuotta kestänyt vaikut- taminen puolueen johtoelimissä loppuisi tällä tavalla. ??Toivon, ettei päätös ole lopullinen, Laaninen sanoo. Moni miettii nyt, mihin Väyrynen aikoo seuraavaksi ryhtyä
Epäselvää on ollut, mihin Venäjän viranomaiset (FSB) tähtäävät ohjaillessaan ilman viisumia olevia tulijoita Suomen rajalle. Viranomaiset neuvottelevat. Poliittinen ratkaisu voi syntyä, kun hallitusten välillä on toimivat suhteet.. Tapaamisessa on paljon konkreettisia mahdollisuuksia, koska niitä on ollut viime vuosina niin vähän, Kivinen perustelee. Maiden edellinen pääministeritapaaminen tapahtui vuonna 2013. Venäjälle on tärkeää selvittää, minkälai- nen mies Suomen uusi pääministeri on, Kivinen toteaa. ??Sipilä on vielä kirjoittamaton lehti. Häneen halutaan tutustua ja katsoa, mitä hän todella edustaa. Kivinen vertaa Sipilän asemaa presidentti Sauli Niinistöön, jolla on Venäjällä korkea profiili. 10 29.1.2016 Itänaapurissa tiedetään, ettei Niinistöllä ole muodollisesti yhtä paljon valtaa kuin pääministerillä. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) tapasi venäläiskollegansa, mutta rajan tällä puolen. Puhaltaako nyt uusi tuuli. Tänään pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ja pääministeri Dmitri Medvedev kohtaavat Pietarissa, ei siis Moskovassa. Kaksikko on nokakkain ensi kertaa. Orpo lupaili Pietarista uutta askelta laittoman maahanmuuton torjuntaan. Onko se pitkä. Venäläiset haluavatkin nähdä, mitä pääministerin suurilla valtuuksilla saadaan aikaiseksi. Asiakysymyksissä pinnalle nousevat Ki- visen arvion mukaan itärajan turvapaikanhakijat ja kaupankäynti. Tärkeänä yksittäisenä asiana professori pitää presidentti Vladimir Putinin perustaman Pietarin Suomi-talon toimintaedellytysten vakiinnuttamista. ??Suomelle se olisi iso asia, koska talo on suomalaisen ja venäläisen liike-, tiede- ja kulttuurielämän kohtauspaikka. Suomen ja Venäjän suhteet ovat olleet vuosikymmeniä käytännölliset ja rauhanomaiset, Kivinen luonnehtii. Maiden lehdissä aika ajoin uutisoitavat huostaanotot ja ilmatilanloukkaukset eivät asiantuntijan mukaan vaikuta isoon kuvaan. ??Iltapäivälehdet myyvät skandaaleilla sekä heillä että meillä. Sisäministeri Petteri Orpo (kok.) tapasi kollegansa Vantaalla. Alexander Astafyev/Lehtikuva Ajassa Sipilä punnitaan Venäjällä Juhani Ojalehto Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) perjan- tainen vierailu Venäjälle on tärkeä askel uusien yhteistyökuvioiden löytämiseksi, arvioi Aleksanteri-instituutin johtaja, professori Markku Kivinen. Kivinen ennakoi, että Sipilä ja pääministeri Dmitri Medvedev kartoittavat tilaa liiketaloudellisille, tieteellisille ja kulttuurisille toimille EU:n ja Venäjän välisessä kauppasaarrossa. ??Siellä käsitellään sekä yhteisiä etuja että ongelmia. Suomeen liitettävä mielikuvat ovat edelleen positiivisia. Pietarin tiellä Pentti Manninen Pietarin tietä suomalaiset pääsivät aikanaan venäläisvallan lähteelle. Sittemmin käyttöön tuli rautatie Moskovaan. Ukrainan kriisin myötä polku naapurivallan ytimeen on ollut nurmettumassa. Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) kävi kesällä energia-asioissa Moskovassa, muuten on ollut hiljaista
Nyt saattaa olla mahdollisuus aloittaa realistinen keskustelu Euroopan tulevaisuudesta. Omalta osaltani yritin jo 1990-luvun lopulla luoda realistista mallia Euroopan yhdentymiseen. 2016 11. Minkälaista palautetta odotat kentältä, jos jakelupäivät harvenevat? Olen jutellut asiasta monien maaseudun ihmisten kanssa. Tilanne ymmärretään ja hyväksytään siellä yllättävänkin hyvin. Unionikin on liian heterogeeninen, ja laajentumisesta huolimatta sitä on pyritty kehittämään keskittyneeksi liittovaltioksi ja jopa yhtenäisvaltioksi. Ajatukseen samankeskisten kehien Euroopasta voitaisiin ja tulisi nyt palata. Kokouksia on neljä-viisi vuodessa, ja otamme asioihin kantaa niiden välilläkin. Euroalueen kriisi on synnyttänyt syviä ristiriitoja jäsenmaiden välille, ja sekin saattaa hajota. Euroopan unionissa ovat nyt vallalla keskipakoiset voimat. Posti on itse toivonut yleispalveluvelvoitteensa keventämistä, joka helpottaisi valtionyhtiön asemaa kilpailun avautuessa. Onko Postin vaatimus oikeutettu, Postin hallintoneuvoston puheenjohtaja Markku Rossi? Kyllä se on mielestäni on täysin oikeutettua. Paneurooppa-unionia tarvitaan edelleen laajemman Euroopan rakentamiseen, jossa myös Venäjällä on oma paikkansa. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Suoraan kysyen Kohti kolmipäiväistä jakeluviikkoa Risto Luodonpää Liikenne- ja viestintäministeriö kartoittaa parhaillaan Postin jakeluvelvoitteen lieventämistä viisipäiväisestä kolmipäiväiseksi postilain uudistuksen yhteydessä. Neuvostolla on tärkeä tehtävä toimivan johdon ja yhtiökokouksen sparraajina. 29.1. Paperilehtien jakelun turvaaminen ajallaan koetaan kentällä edelleen niin tärkeäksi asiaksi, että sen turvaamiseksi pitää löytää joku ratkaisu. Olet Postin hallintoneuvoston tuore puheenjohtaja. Mitä mahdollisuuksia neuvostolla on vaikuttaa yhtiön toimintaan ja aiotteko olla jakeluasiassa aktiivisia? Aiomme olla aktiivisia. Tämä on federalistisen liittovaltioideologian vararikko. Täällä Bryssel Britannia saattaa avata Euroopalle uuden tien Brittien tyytymättömyys Euroopan unioniin on niin vahvaa, että enemmistö saattaa äänestää eroamisen puolesta. Vasta brittien eroamispäätös johtaisi todellisiin neuvotteluihin EU:n uudistamisesta. Unioniin pyrkiville maille olisi voitu tarjota tätä kautta tuntuvia etuja ja ne olisivat voineet valmistautua myöhempään jäsenyyteensä. Nyt kärsimme liian nopean laajentumisen aiheuttamista vaikeuksista. Meillä on suora kansan mandaatti. Ainoa juttu, missä päivämäärä ratkaisee, on lehtien jakelu. Nyt ydintä yritetään luoda euroalueesta, joka on tähän aivan liian laaja ja heterogeeninen. EU:n ulkopuolelle olisi luotu Paneurooppa- lainen unioni yhdistämällä tosiinsa Euroopan neuvosto ja ETY-järjestö. Toimitin aiheesta jopa kirjan ?Samankeskisten kehien Eurooppa?. Vuoden 2004 eurovaalien edellä sain tälle ajatukselle Euroopan parlamentin liberaaliryhmän tuen. Euroopan unioni olisi jakautunut liittovaltioytimeen ja vähemmän yhdentyneeseen ulkokehään. Wolfgang Schäublen ajatus viiden maan euroalueesta ja EU:n kovasta ytimestä olisi toteuttanut tämän. Sen avulla olisi voitu hillitä unionin liian nopeaa laajentumista. Hallintoneuvosto on kansantribuuni, joka tuo suoran kytköksen sekä lainsäädäntöön että ihmisten arkeen. Volyymit ovat jo nyt niin pienet, että jos Posti velvoitetaan palvelemaan viimeistäkin kylänraitin savua joka arkipäivä, niin yhtiö joutuu kohtuuttoman tilanteen eteen. Ei laskun tai kirjeen saaminen voi olla yhdestä päivästä kiinni. Kilpailutilanne aiheuttaa sen, että muut alan toimijat painottavat toimintansa väestökeskittymiin ja asutuskeskuksiin. EU:n laajuus edellyttää pitkälle menevää sisäistä eriytymistä. Tämä näkyy väistämättä myös hinnoittelussa ja on jo osittain näkynytkin. Kattava postinjakelu on keskustalle tärkeä asia. Olen toiminut monien valtionyhtiöiden hallituksissa, ja minusta niiden roolia vähätellään aivan suotta. Tyytymättömyyttä unionin toimintaan on myös uusissa jäsenmaissa etenkin maahanmuuttopolitiikan vuoksi. Jos neuvostot miehitettäisiin hallitusammattilaisilla, näkökulma olisi varmasti toinen
Uutiskuva 12 29.1.2016
Orpo pani toivonsa pääministerien Juha Sipilän (kesk.) ja Dimitri Medvedevin perjantaiseen tapaamiseen, josta voidaan odottaa ?uutta askelta?. Jussi Nukari/Lehtikuva Kylmä jono itärajalla Samuli Vänttilä Afganistanilaiset Nazirulhag ja Rahmatullah odottelivat Suomeen pääsyä autoletkassa Venäjän puolella, lähellä Alakurttia. Turvapaikanhakijoiden tulva itärajan yli Suomeen herätti kuluneella keskustelua, kun jonottamisjärjestelmää ja maahanmuuttajien liikkumista epäiltiin Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n organisoimaksi. Ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoi viikonloppuna, että Suomi saattaa joutua rajoittamaan liikennettä Venäjän rajalla, jos maan kanssa ei löydetä sopua asiassa. Sisäministeri Petteri Orpo (ps.) tiedotti olevansa tyytyväinen Venäjän ja Suomen keskustelujen avoimeen ja yhteisiä ratkaisuja hakevaan henkeen tavattuaan venäläisen kollegansa Vladimir Kolokoltsevin. Sisäministerien mukaan maahanmuuttoon liittyvät rikolliset piirteet on pystyttävä tunnistamaan ja torjumaan. Venäjän turvallisuuspalvelun roolia Orpo ei halunnut arvailla. Suomeen on tullut Orpon mukaan Venäjältä 950 henkeä ilman viisumia, ja muutamia satoja on edelleen tulossa. 2016 13. Määrien pelätään kasvavan. 29.1
EU on ollut pitkään hyvin elitistinen projekti. 14 29.1.2016
tähtilippu, motto, hymni, juhlapäivä ja raha . Suomen. Juhani Ojalehto 29.1. Unionin edut ovat jääneet EU-kansalaisten arjessa hämärän peittoon tai unohtuneet. Kaikki ihmiset eivät hyödy globalisaatiosta, vaan he ovat saattaneet menettää työnsä ja turvallisuudentunteensa, Helwig arvioi. Kuitenkin puhe EU:n purkamisesta on ennenaikaista. Kun unioni perustettiin vuonna 1993, takana oli rauhan- ja talousliiton rakentamista jo 1950-luvulta lähtien. Perustamiseen johti Itä- ja Länsi-Saksan yhdistyminen, joka herätti Ranskassa pelkoa perinteisesti sotaisan naapurinsa vahvistumisesta. Siihen asti voimassa ollut vapaakauppaliitto oli syvennettävä Euroopan keskushallinnoksi. Perusidea, rauhan säilyttäminen, ei ole kadonnut mihinkään, mutta keskus- johtoisuus ja liittovaltiokehitys kokevat kolauksen. Edessä voi olla kolme tietä. Viimeaikaiset ehdotukset yhteisen rahapolitiikan luomisesta sekä rannikkoja rajavartioston perustamisesta, jonka Ranskan pääministerikin mainitsi, kertovat liittovaltiomyönteisyyden olevan edelleen vahva voima. Toisaalta jäsenmaiden itsenäiset ratkaisut ja irtautumisajatukset voivat johtaa päätösvallan palaamiseen kansallisvaltioihin. Kolmas tie on EU:n säilyminen, mutta sääntelyn huomattava keventäminen. Tätä on kannattanut Suomessa keskusta, ja tätä Britannia pitää yhtenä merkittävänä ehtona jäsenenä pysymiselle. Suomen tie voi viedä myös kohti mielen- maisemiltaan samankaltaisia Pohjoismaita. Yhteistä puolustusta on pohdittu Ruotsin kanssa vuoden päivät. Europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk.) vuosikymmenet elänyt haave Pohjolan unionista saattoi nytkähtää eteenpäin, kun viime viikolla kansanedustajat Carl Haglund (r.) ja Katri Kulmuni (kesk.) esittivät Pohjoismaille yhteistä kansalaisuutta. Ehkäpä yhteinen valuuttakaan, kruunu, ei ole enää hullumpi ajatus. Se edellyttäisi vain yhden Pohjoismaan eroamista eurosta. 2016 15. Tänä päivänä se riitelee itsensä kanssa enemmän kuin julkistamisensa hetkellä vuonna 2000. mukset ovat vanhempia kuin itse EU, ovat puheet unionin luhistumisesta alkaneet. Keskinäisestä yhteistyökyvystä kertoo paljon se, että taakanjakomekanismilla on onnistuttu siirtämään 160?000 turvapaikanhakijasta vain kolmisen sataa. Ranskan pääministeri Manuel Valls jopa totesi viime viikolla, että EU:n olemassaolo riippuu keskusjohtoisen rajavalvonnan perustamisesta. Kaikkein lähimpänä irtautumista on unionin mahtimaa Iso-Britannia, joka äänestää asiasta ehkä jo ensi kesänä. Ja eroaakin, ellei pääministeri David Cameronin kovien ehtojen lista mene läpi Brysselissä. Viitisentoista vuotta sitten Euroopan maiden johtajilla oli maanosan kehittymisestä optimistinen kuva. Etsittiin EU-jäsenten yhteistä identiteettiä, markkinoitiin innolla yhtenäisyyden symboleja, jopa yhteistä perustuslakia ja presidenttiä suunniteltiin. Pelkät symbolit . eivät riittäneet yhtenäistämään kansakuntien tilkkutäkkiä. Uutisanalyysi Rajat lähestyvät Euroopan unionilla on kolme vaihtoehtoa Moninaisuudessaan yhtenäinen. Vaikka Schengenin ja Dublinin sopi- Näin kuuluu Euroopan unionin motto. Viimeksi mainittu on jopa enemmän repinyt kuin yhdistänyt. Eurooppa on todellisuudessa hyvin epäyhtenäinen maanosa. Vaikka maat ovat juhlapuheissa osa yhteistä unionia, päättäjät ja vaikuttajat antavat selvästi ymmärtää joukossa olevan arveluttaviakin maita. Jos Suomen luottoluokitus laskee niin kuin Välimeren EU-maissa, sanotaan Suomen olevan väärien maiden seurassa. Suomen vetäessä jossakin kysymyksessä itsenäistä linjaa, kuten Itä-Euroopan maissa on tehty, todetaan Suomen jälleen leimaantuvan sopimattomaan joukkoon. EU:n ja euroalueen taipaleella on ollut on- gelmia, joista ei ole ole selvitty loukkaamatta omia sopimuksia ja periaatteita. Velkakriisi on lisännyt kansalaisten tyytymättömyyttä, mutta vasta siirtolaiset ovat ajaneet valtiot kokonaan itsenäisiin ratkaisuihin. Kasvava joukko jäsenmaita on heittänyt ulkorajavalvontaa ohjaavan Schengenin sopimuksen ja turvapaikanhakijoiden järjestelyistä määräävän Dublinin sopimuksen romukoppaan. Euroskeptisyys on vahvistunut ympä- ri Eurooppaa. Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Niklas Helwigin mukaan tämä johtuu osittain siitä, että EU on ollut pitkään hyvin elitistinen projekti
keskinäinen luottamus vai voimatasapaino ? keskustellaan myös Suomessa puhuttaessa maamme turvallisuuspolitiikan peruslinjasta ja valinnasta. On arvioitava, mihin asti yhteistyöllä on päästävissä vai onko suuntauduttava voimatasapainolla haettavaan vakauteen, hän summaa. Ex-pääministeri muistuttaa, että Euroopan lähialueilla käydään kahta sotaa, joissa molemmissa on riski epäonnistumisen kautta myös Venäjän ja lännen väliseen konfliktiin. Samalla EU on erittäin suurissa vaikeuksissa turvapaikkakriisin vuoksi. EU:n sisäinen päätöksenteko ja solidaarisuus on koetuksella tavalla, jota ei ole aikaisemmin koettu, ja Britannia harkitsee jopa lähtöä unionista. ??Eri syistä johtuen on tapahtunut tällaista kansallista käpertymistä. Ja kun aidosti maailmalla tapahtuu jotain, jossa unionia tarvitaan, niin sanoisin, että varsinkin pienten maiden kannalta olisi hyvä, että meillä olisi toimintakykyinen unioni. Vanhanen huomauttaa, että Suomella on myös omat taloudelliset murheet. ??Haluan tällä kirjalla nostattaa esille sitä, että suomalaisilla pitää oikeasti olla huoli maailman rikki menosta meidän ympärillämme. Varsinkin pienen maan kohdalla ennakoitavuus ja tavoitteiden ymmärrettävyys ovat tärkeitä. Vanhasen mukaan ulkopolitiikassa pitää pyrkiä välttämään dramaattisia, nopeita liikkeitä, joita muut eivät pysty ennakoimaan. ??Koska kun sellaisen kerran tekee, siitä syntyy aina epäluottamus, että käyttäytyykö tuo maa myös seuraavissa tilanteissa vastaavalla tavalla, entinen pääministeri muistuttaa.. ne uskovat riittävän pelotteen synnyttävän keskinäisen tasapainon, Vanhanen muistuttaa kirjassaan. 16 29.1.2016 Vanhasen mielestä on turha peitellä sitä, että tästä asetelmasta . Monet muut Venäjän naapurit tai lähipiirin valtiot ovat hakeneet vakautta sotilasliiton kautta . Luottamus syntyy johdonmukaisuuden kautta. On ilman muuta valtiojohdon tason asia hakea ongelmaan ratkaisua. Hän sanoo odottavansa mielenkiinnolla, miten pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ensimmäinen tapaaminen venäläiskollegansa Dmitri Medvedevin kanssa onnistuu. Vanhasen mukaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tehdään ajassa, mutta ei kotiyleisölle, vaan ensisijassa suhteessa muihin maihin. ??Pienen maan pitää olla tässä äärimmäisen johdonmukainen. Myös viestinnän pitää olla ymmärrettävää. Jälkimmäiseen kuuluu pelotteita. ??Suomen tie on ollut hakea keskinäistä, yhteisiin etuihin perustuvaa luottamusta ja vakautta sen kautta. Politiikka VAKAATA EUROOPPAA etsimässä Matti Vanhanen haluaa puumerkkinsä Suomen ulkopolitiikan linjaan Teksti: Pekka Pohjolainen Kuva: Jari Laukkanen Joskus sanotaan, että maailmassa on virhe. Sen rinnalla tuntuu vähän käsittämättömältä se, että meillä hallitus ja pääministeri joutuvat kuukausikaupalla maanittelemaan esimerkiksi työmarkkinajärjestöjä tekemään toimenpiteet, joilla me edes taloudellisesti selviäisimme tästä. Tuorein esimerkki Suomea koettelevista ongelmista on Vanhasen mukaan se, että Venäjän raja on alkanut vuotaa. Suomea ympäröivän maailman kuvaamiseen ilmaus ei taida enää alkuunkaan riittää. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen kehottaa suomalaisia kiinnittämään huomiota siihen, mitä viime vuosina on tapahtunut. ??Maailma Suomen ympärillä on mennyt rikki, Vanhanen tulkitsee. Entinen pääministeri on kirjoittanut ulkopoliittisesta ympäristöstä ja tilanteesta kirjan, proosallisesti nimellä ?Ulkopolitiikkaa?. Kirjallaan hän haluaa pääministerikokemuksiaan hyödyntäen vaikuttaa vahvasti siihen, millaista linjaa Suomi lähtee tulevassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa toteuttamaan. ??Tämä on ajankohtaiskirja, joka tähtää pitkälti tämän vuoden aikana käytäviin keskusteluihin. Omakustanteeseen Vanhanen päätyi aikataulusyistä ja siksi, että julkaisun on tärkeää olla netistä vapaasti saatavilla. Kirjan perusajatuksia on se, että vakauden voi saavuttaa vain joko keskinäisellä luottamuksella tai voimatasapainolla. Se on hänen mielestään erittäin vakava asia. Vanhanen muistuttaa, että Suomen ja Venäjän raja on ollut historiallisesti yksi maailman parhaista molemmin puolin. Mahdolliset pienetkin kannanmuutokset pitää pystyä viestimään niin, että ymmärretään taustalla oleva logiikka
2016 17. 29.1
Syyrian armeija on viime aikoina menestynyt sotarintamalla pääosin Venäjän tuen turvin. Kiistaa rajavalvonnasta. Pakolaismies kääriytyi vilttiin Makedonian ja Serbian rajalla. Tanskan integraatioministeri Inger Stojberg kuunteli parlamentin keskustelua aiheesta. New York peittyi lumeen. Euroopan unionin sisäministerit kävivät tällä viikolla vääntöä ulkorajavalvonnan kiristämisestä. Kreikka joutui kokouksessa kritiikin kohteeksi, koska se ei ole pysäyttänyt pakolaisten kulkua, vaan päästänyt heidät jatkamaan rekisteröimättä matkaansa. ?Korulaki. Kiistaa nostatti se, ketä kelpuutetaan neuvottelupöytään. Yhdysvaltain itärannikko pysähtyi lähes kokonaan viikonlopun yli kestäneen lumimyräkän ajaksi. voimaan. Tanskan parlamentti hyväksyi laajaa kansainvälistä huomiota herättäneen pakolaislakinsa, joka antaa viranomaisille luvan takavarikoida turvapai kanhakijoilta noin 1. Kaupunkiin satoi lunta noin 60 senttiä. 18 29.1.2016. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä vaikeat neuvottelut. Syyrialaispoika huristeli leikkiautollaan lähellä maan pääkaupunki Damaskosta. Syyrian rauhanneuvottelut olivat sen sijaan vaikeuksissa jo ennen kuin niitä ehdittiin edes aloittaa. Nainen teki sakeassa sateessa lumiukkoa New Yorkin Times Squarella. 300 euron ylittävät käteisvarat tai arvoesineet. Myräkän seurauksena kuoli viranomaisten mukaan 33 ihmistä
Työvoimatoimiston kanssa asiointiin ei ole järkeä haaskata aikaa, sillä työttömyysavustus on pieni, 10?80 euroa kuukaudessa. Muut työttömät työllistävät itsensä omin päin. He rakentavat huviloita, kunnostavat asuntoja sekä korjaavat autoja ja erilaisia kodinlaitteita. ilmoittautumaan pienyrittäjiksi. Tällainen laki duuman piti hyväksyä jo viime syksynä, mutta se lykättiin parempiin aikoihin. Näyttää siltä, että hallitus pelkää tämän suuren ihmisjoukon suututtamista. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com 29.1. Siksi, että tilastoissa näkyvät vain työttömiksi ilmoittautuneet työnhakijat. Vähän aikaa sitten työministerin sijainen Tatjana Blinova myönsi, että kriisin takia joka viikko 20 000 työntekijää saa potkut. Todellinen työttömyys Venäjällä on 25 prosentin tasolla, taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkijat väittävät. Kriisin takia he lähettävät työntekijänsä pitkille ja palkattomille lomille, lyhentävät työpäiviä ja leikkaavat palkkoja. Vararikkoon joutuneet pienyrittäjät pysäyttävät toimintansa, mutta eivät erota työntekijöitään virallisesti, koska toivovat vielä voivansa elvyttää bisneksensä. Lisäksi meillä on vielä tyhjäntoimittajien ryhmä. Tilastot väittävät, että työttömyys maassamme on vain 5,5 prosenttia. Tämä luku on hämäävä, koska siinä ei oteta huomioon harmaassa taloudessa työskenteleviä. Maksan vähän paikalliselle poliisille ja teen työtä rauhassa, hän sanoi. Ymmärsin, miksi kahden viime vuoden aikana rehellisten pienyrittäjien määrä on pienentynyt kolmanneksella. Tämä on lainvastaista, koska he tekevät työtä maksamatta veroja ja eläkkeitä. Viime viikolla kävin erään tällaisen työntekijän luona. Suuntaus jatkuu, sillä kukaan ei halua maksaa ylivoimaisia veroja, jotka vievät melkein puolet voitosta. Kahden viime vuoden aikana rehellisten pienyrittäjien määrä on pienentynyt. Hallitus tietää, että on olemassa harmaa sektori, jonka takia valtion budjetista puuttuu biljoonia ruplia. Huhujen mukaan hallituksen toimeksiannosta on jo laadittu erikoislakiehdotus, joka velvoittaa yksityiset lastenhoitajat, kuriirit, rakentajat ja muut ?vapaat taitelijat. En pyydä mitään valtiolta, enkä halua antaa mitään valtiolle. Kyse on sellaisista työttömistä, jotka ovat päättäneet, että nyt on aika levätä. Hän korjasi autoani. 2016 19. Harmaa talous kukoistaa Venäjällä 1900-luvun puolivälissä yhdysvaltalainen talous- Myös työnantajat piilottelevat työttömyyttä. tieteilijä Arthur Melvin Okun huomasi, että bruttokansantuotteen kahden prosentin lasku johtaa työttömyyden kasvuun yhdellä prosentilla. Venäjällä BKT on viime vuoden aikana romahtanut neljä prosenttia, mutta työttömyys on kasvanut vain 0,5 prosenttia. Kysyin häneltä, miksi hän työskentelee laittomasti. ??Muuten luokseni tulisi heti 5?6 erilaista lähetystöä vain nylkeäkseen minulta veroja. Väitetään, että tällaisia ihmisiä on kolme prosenttia kaikista työllisistä. Miksi virallinen työttömyys on meillä pienempi kuin Yhdysvalloissa tai Saksassa. Heistä vain 4 000?5 000 ilmoittautuu työttömäksi
Ja niiden toimenpiteiden vaikutukset olisi voinut ehkä arvioida paremmin, Palola ruotii. Palola olisi kuitenkin halunnut jo sopia, laittaa järjestönsä puolesta nimen paperiin, jolla vastenmieliset pakkolait olisi korvattu. Yhteiskuntasopimusta yritettiin to- sissaan melkein jouluun asti, turhaan. Mutta kuten työmarkkinoilla niin usein tapahtuu, jo viimeistä voitelua vailla ollut hanke virkosi. 20 29.1.2016 Pimeimmän kaamoksen yli sopimukseen puhalsi innokkaimmin henkeä työmarkkinajohtajista juuri Palola. Miksi STTK ja Palola sitten haluavat yhteiskuntasopimuksen, jossa siinäkin on palkansaajille nieltävää enemmän kuin riittävästi? Vastausta ei Palolan mukaan tarvitse hakea hänen järjestönsä jäsenkunnan koostumusta kauempaa: Pakkolait koskevat ennen kaikkea pieni- ja keskituloisia, julkisella sektorilla työskenteleviä naisia. ??Tämä on syy, joka ajaa meitä neuvottelupöytään, hän summaa. Kolmikannan työpöydällä on tänä talve- na myös paikallisen sopimisen edistäminen. Hänen mielestään hallitus teki järjestöjä yhteiskuntasopimukseen patistaessaan virheen. Se käy, kunhan mallia kehitetään ennen kaikkea voimassa olevien sopimusjärjestelmien kautta. ??Näkisin niin, että paikallinen sopiminen voi olla myös toiseen suuntaan joustamista, että siellä on jotakin saatavaa palkansaajan näkökulmasta. tai haluttu vilkaista. Sitten alkoi lähes vanhatestamentillinen vitsausten sarja: Yhdysvalloissa puhkesi finanssikriisi, Nokia jäi muiden jalkoihin, Kreikka romahti, ja euroalue joutui kriisiin. Bonuksena tulivat vielä Venäjä-pakotteet ja viimeisimpänä Eurooppaa jäytävä pakolaiskriisi.. Henkilö Mies joka ei halua sanoa ei Antti Palola perää ay-liikkeeltä kykyä ja halua uudistua Teksti: Pekka Pohjolainen Kuvat: Jari Laukkanen Pääkaupungin sydämessä sijaitsevas- ta toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n päämajasta näkyy lumipyryn pyyhkimä Helsingin Rautatientori. Syyskuussa paikkaan kokoontuivat kymmenet tuhannet ihmiset suurmielenosoitukseen puimaan nyrkkiä hallituksen pakkolakipaketille. Kilpailukykyä edistävien toimien kyykeitto kaadettiin lautaselle liian kuumana. ??Siinä saattoi olla osittain mukana äkkipikaisuutta, ehkä semmoista osittaista kokemattomuutta ja osaamattomuutta. Tällä hetkellä vähän tuntuu, että paikallinen sopiminen on samanlainen kirosana kuin yt-neuvottelut palkansaajan näkökulmasta. Palola uskoo, että oikein toteutettuna ja paikallisesti sopimalla on saavutettavissa hyviäkin asioita . Nokian kännykät kävivät kaupaksi ja hallitukset heittelivät kansalaisille karkkeja ylijäämäisistä budjeteista kuin abiturientit penkkariajelulla. Säkin pohjaa ei vielä nähty . Palkansaajat näyttivät voimaansa pysäyttämällä lähes koko maan päivän mittaisella yleisellä mielenilmauksella. Tapahtuman yhtenä kapellimestarina toiminut STTK:n puheenjohtaja Antti Palola ei ole muuttanut kantaansa pakkopakettiin. Helpolla tuskin onnistuu sekään. Palolan mielestä paikallinen sopiminenkin pitäisi pystyä näkemään pelkän uhan sijasta myös mahdollisuutena. Hän uskoo itse, että laajojen kokonaisratkaisujen aika työmarkkinoilla on ohi. ??Ne eivät enää palvele tällaisessa nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja taloustilanteessa yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Palolan mukaan virta vie kohti toimiala- ja yrityskohtaista sopimista. jos luottamus on työpaikoilla kohdillaan. Palola ei näe estettä myöskään sille, etteikö Suomessakin voitaisi sopimusteitse päästä siihen, että vaikeina aikoina työntekijät joustavat irtisanomisten välttämiseksi. ??Se edellyttäisi kuitenkin, että kriisi tuntuu samalla tavalla myös yrityksen osingonjakopolitiikassa ja johdon palkitsemisessa, hän muistuttaa. Vielä vuosikymmen sitten Suomella me- ni hyvin