Suomenmaa 27.05.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 21 / 27.5.2016 / 4,80 ? Pystypäin! Keskusta potee turhaan alemmuuskompleksia suhteessa kokoomukseen, sanoo Annika Saarikko Ajassa Riittääkö tahto kilpailukykysopimukseen? Uutisanalyysi Reportaasi Vihreät suosion huipulla Hajauttamallakin voi menestyä
sisältö 27.5. 2016 Maustaja menestyy maaseudulla Pyhäntäläinen elintarvikeyritys on esimerkki onnistuneesta hajauttamisesta s. 24 2 27.5.2016
Presidentinvaaleista on tehtävä koko kansan ulkopoliittinen keskustelu. Matti Vanhanen s. s. 14 Helsingin Rudolf Steiner -koulussa lähes kaikki on luomua s. 34 Hannakaisa Heikkinen: Pienyrittäjä hyötyy soten valinnanvapaudesta s. 47 27.5. 2016 3. 33 Onko vihreiden kasvava kannatus vasta alkusoittoa. 12 Hannes Manninen: Sotessa ratkaistavana vielä isoja ongelmia s. 16 Satu Simeliuksen tavoitteena on entistä nuorekkaampi keskustapolitiikka s
Tässä joitakin esimerkkejä: Työttömyys on alentunut vuoden takaisesta 10,3 prosentista 9,8 prosenttiin (Tilastokeskus). Yritysten kasvunäkymät eivät enää heikkene, vaan ne ovat paremmat kuin moneen vuoteen (Ilmarinen). Kilpailukykysopimuksen mukaisia alakohtaisia sopimuksia alkaa syntyä (Puuliitto ja Metsäteollisuus, Teollisuusalojen ammattiliitto ja Kemianteollisuus, Paperiliitto ja Metsäteollisuus). Arvonlisäverokertymän kasvu on ollut viime puolen vuoden ajalta neljä prosenttia, kun parin, kolmen edellisvuoden ajan kasvuprosentti jäi alle yhden (Verohallinto). Vaikka takaiskujakin varmasti tulee, viestit kertovat siitä, että hallituksen työ Suomen panemiseksi kuntoon etenee. Julkisuudesta tätä ei tosin aina tahdo huomata. Jyväskylän torilla muutama viikko sitten häntä tuli puhuttelemaan eläkeläinen, joka sätti pääministeriä, kun ?eläkeläisiltä leikataan...? 4 27.5.2016 Sipilä: ?Mitä sulta on leikattu?? Eläkeläismies: ?En minä tiijä, mutta kun ihmiset puhuu...? Puheita on maailma pullollaan. Sen vaihtoehdot tuovat väistämättä mieleen Kreikan lähivuosien tapahtumat. Kreikassa vasemmistolainen Syriza-puolue sai vaalivoiton ja nousi valtaan vastustamalla leikkauksien, säästöjen ja uudistusten politiikkaa. Media auttaa auliisti kriitikoita . perustettu 1908 . Suuret muutokset jäävät päivänpolitiikan kiivailujen alle. Menisipä nyt Arhinmäkikin puolustamaan yllyttämisiään. Mutta samaan aikaan Kansainvälinen valuuttarahasto, euroryhmä sekä EU-komissio määräävät, mitä Kreikan on tehtävä. Tämän luulisi puhuttelevan Suomenkin oppositiota.. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Yritysten kasvunäkymät eivät enää heikkene vaan ovat paremmat kuin vuosiin. Pääkirjoitus Näkyvissä uuden kevään merkkejä S amaan aikaan, kun Juha Sipilän hallitus on tullut vuoden ikään, ja Suomen kevät kukkii aivan kuin hengästyneenä, alkaa valoa näkyä myös yhteiskunnallisen tunnelin päässä. olivat nämä sitten oikeassa tai eivät. Ja me kansalaiset uskomme vaikka mitä soopaa, etenkin, jos se tuntuu meitä miellyttävän ja kun sitä vielä riittävän monta kertaa toistetaan. Sipilä itse kertoo tästä esimerkin. Hyvä neuvo edelleen on, että kannattaa tutkia ennen kuin hutkii. Opposition tehtävä on olla hallituksen kriitikko. Tätä työtä se tekee nyt niin innokkaasti, että tosiasiat ja todellinen kehitys eivät aina saa sitä sijaa, mikä niille kuuluisi. Se vastustaa Syrizaa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kävi oikein Ateenassa asti kannustamassa veljespuoluettaan. Asioita seuraavat ovat varmaankin huomanneet, että nyt Syrizan johtama hallitus tekee täsmälleen niitä päätöksiä, joita se vaalien alla kiivaasti vastusti. Se myy Kreikan valtion omaisuutta jättimäärin, leikkaa eläkkeitä ja sosiaaliturvaa, kiristää verotusta ja uudistaa rakenteita. Kansa on tosin taas kaduilla
Kahden suursodan kokeneessa vanhassa maailmanmahdissa haikaillaan eroa yhteisöstä, joka perustettiin lopettamaan sodat Euroopasta. Vaikka isomman palon käryä ei vielä aistisikaan, tikkujen raapijoita alkaa olla enemmän kuin tarpeeksi. Viime aikojen menoa seuratessa on tuntunut siltä, että viime vuosisadan sodat kokeneen sukupolven viisaus taitaa hävitä heidän mukanaan. Siinä sivussa suhde Suomen omiinkin sotiin näyttää muuttuvan yhä enemmän pelkäksi sotasankarien ja -saavutusten palvonnaksi. Onneksi on kuitenkin Väinö Linnan Tuntematon sotilas, suomalaisille syystäkin tärkeä teos. Toimittajalta Sukupolvien haihtuva viisaus Tasan sata vuotta sitten, kesällä 1916, Euroopan asiat olivat huonommin kuin koskaan ennen. Verdunissa Koillis-Ranskassa käytiin jo pari vuotta kestäneen maailmansodan siihen asti kauheinta taistelua. Se vain kylvi siemenen toiseen, vielä tuhoisampaan. Sadan vuoden takainen suursota syttyi ikään kuin itsestään, enemmän tai vähemmän sattumien summana. Kun eri asiat olivat kehittyneet tahoillaan riittävän kauan huonoon suuntaan, ei tarvittu enää kuin tulitikun raapaisu. Viime vuosina on tuntunut jälleen siltä, että maailma liikkuu pienin siirroin päivä päivältä väärään suuntaan. Huonoin vaihtoehto tuntuu toteutuvan melkein aina. Näyttämölle on jälleen ilmaantunut omissa vainoharhoissaan muhiva suurvalta, joka kuvittelee voivansa käyttäytyä ympäristössään miten tahtoo. Maailman mahtavimman valtion johtoon on vahvoilla vastuuttomia puhuva populisti. Euroopassa rehottavat nationalismi ja rasismi, joiden jo luultiin kokeneen lähes isorokon kohtalon. 2016 5. jos olisi haluja. Pekka Pohjolainen 27.5. Siellä kaatuneiden määrä nousi toiselle miljoonalle. Näin pääsi käymään, kun teollistuneet yhteiskunnat kävivät ensimmäiseen teollistuneeseen sotaan ymmärtämättä sen käsittämätöntä tuhovoimaa. Sodasta ei kaikkine kauhuineenkaan silti opittu mitään. Vuosisadan takaisen maailmansodan taisteluhaudoista sen teki Erich Maria Remarque. Saksalaiskirjailijan länsirintamalla ei ollut mitään uutta, mutta oppia sieltä voisi yhä . Olisiko liikaa toivottu, että tekeillä oleva uuden sukupolven elokuvatulkinta säilyttäisi Linnan syvän sodanvastaisen näkemyksellisyyden eikä sorru nykymallin sinivalkaistuun uusisänmaalliseen paatokseen? Suurimman kertomuksen Suomen viime sodista kirjoitti Linna. Verdunissa kaatuneita oli yhteensä 700?000 ja haavoittuneitakin lähes puoli miljoonaa. Vieläkin suurempaa tuhoa syntyi samana kesänä hieman pohjoisempana Sommessa. Paikoilleen jämähtäneillä rintamalinjoilla sodittiin 1800-luvun sotaopein, mutta 1900-luvun asein. Seuraukset olivat hirmuiset
Töitäkin voitaisiin tehdä enemmän silloin, kun niitä on. Kuulostaa ihan järkevältä, mutta nykyisessä epäluottamuksen ilmapiirissä työntekijät epäilevät työnantajien vetävän heitä nenästä. Kolmen työpäivän mittaisesta lisäyksestä onkin sitten riittänyt parranpärinää. Pam on kiristänyt hallitusta lupaamaan veronkevennykset ennen kuin liitto voi lopullisesti hyväksyä kilpailukykysopimuksen. Matti Nykästä mukaillen voisi sanoa, että sopimuksen syntymisen todennäköisyys on tällä hetkellä sixty?fifty (60?50). Kilpailukykysopimuksen siirtäminen käytän- töön on ollut kivikkoista. Osa tarvitsee kuitenkin jatkoajan. Ensimmäisenä maaliin pääsi viime viikolla SAK-lainen Teollisuusalojen ammattiliitto Team 12 000 öljy-, muovi- ja kemianteollisuuden työntekijän sopimuksella. Metsäteollisuuden ja Paperiliiton maanantaina saavuttama sopu koskee noin 13 000 työntekijää. Tiistaina sopimus saatiin 9?000:lle kemianteollisuuden toimihenkilölle sekä 4?000 työntekijän rautatiealalle. Merkittävin niistä on auto- ja kuljetusalan AKT. Kysymysmerkki on myös palvelualojen Pam. Se saatiin mukaan uusintaäänestyksellä, mutta jarrutus jäi päälle. Keskiviikkona sopimuksen piiriin tulivat muun muassa 5 500 kirjatyöntekijää. Perinteinen sopimuskierroksen avaaja Metalliliitto näyttää nyt jurnuttavan takarivissä. Puheenjohtaja Riku Aalto totesi sunnuntaina liittokokouksessa varautuvansa siihen vaihtoehtoon, ettei sopimus toteudu ja neuvottelut käydään vasta syksyllä. Hallitukselle tällaiset puheet ovat myrkkyä, sillä se on satsannut koko vuoden sisäisen devalvaation toteuttamiseen. Uutisanalyysi Hallituksen piinaviikot Kilpailukykysopimuksen syntyminen on hilkulla, mutta aika käy vähiin Hallitus joutuu jännittämään vielä ainakin pari viikkoa kilpailukykysopimuksen toteutumista. Työnantaja- ja työntekijäliittojen oli määrä soveltaa keskusjärjestöjen helmikuun lopussa sopimat asiat työehtosopimuksiinsa toukokuun loppuun mennessä, mutta silloin kattavuutta tuskin vielä pystytään arvioimaan. Yksittäisiä neuvottelutuloksia on jo tipahdel- lut. Neljä liittoa on joka tapauksessa ulkopuolella. Jos sopimus jää torsoksi, yksi hallituksen kivijaloista talouden kääntämiseksi kaatuu. Työmarkkinat ajautuisivat epävarmuuden tilaan, ja mahdolliset työtaistelut tukahduttaisivat orastavan talouskasvun. Sen vuoksi kirjausta on sorvattu samoin kuin se tunnettu sarvipää luki Raamattua. Tuleeko kilpailukykysopimuksesta riittävän kattava. Se antaa työnantajille mahdollisuuden poiketa työehtosopimuksista, jos yrityksen talous ei kestä sopimuksen mukaisten palkkojen ja etuuksien maksamista. Uusien työpaikkojen syntyminen jäisi haaveeksi. Sopimus lisää 24 tuntia vuosittaista työaikaa. Työntekijäpuolella ihmeteltiin nihkeyttä, koska sopimus tuo yrityksille runsaasti etuja. 6 27.5.2016 Vesa Somppi. Ulkopuolelle jäi heti alkutaipaleella neljä liittoa. Työnantajaliittojen kiire neuvottelujen alussa oli etanan luokkaa. Työntekijät olisivat mieluummin lisänneet muutamia minuutteja päivittäiseen työaikaan eli käytännössä vesittäneet lisäyksen. Jos tahtoa olisi ollut, yhtälö olisi voitu ratkaista muutamassa tunnissa. Työnantajat halusivat, että lisäys toteutetaan kokonaisina työpäivinä. Nyt siihen on käytetty kuukausia. Valmiiksi neuvotelluissa sopimuksissa työajan lisäys on otettu pekkaspäivistä tai siirretty sovittavaksi yrityksiin. Toinen kiistakysymys on niin sanottu kriisilau- seke
Jari Lam/Lehtikuva Tummia pilviä väistyi kilpailukykysopimuksen yltä, kun Paperiliitto ja Metsäteollisuus pääsivät sopuun. Nykyisessä ilmapiirissä työntekijät epäilevät työnantajien vetävän heitä nenästä. 27.5. 2016 7
Erilaisuudesta tulee tavallinen ja itsestään selvä osa arkea. Anu Ubaud Helsingin Sanomissa Roni Rekomaa/ Lehtikuva Päättäjiltä odotetaan esimerkin voimaa vastakkainasettelujen purkamisessa. Poliisien väheneminen huolestutti eduskuntaa Juhani Ojalehto Sisäisen turvallisuuden selonteko sai halli- tus- ja oppositiopuolueet varsin yksimielisiksi lähetekeskustelussa tiistaina. Puoluerajoihin katsomatta kansanedustajat olivat huolissaan poliisien määrän vähenemisestä ja toivoivat heidän työhönsä lisää tehokkuutta. Määrä on tällä hetkellä 7?250, mutta selonteon mukaan eläköityminen vähentää niitä edelleen. Perussuomalaisten ryhmäpuhe sisäisen turvallisuuden selonteosta oli suorastaan hyvä. Maahanmuutolla ei peloteltu. Nasima Razmyar Twitterissä Päiväkodissa lapset kohtaavat paljon enemmän eritaustaisia lapsia ja aikuisia kuin mitä perheen sosiaalinen piiri tarjoaisi. Ajassa Sanottua Alkoholilaki uudistuu. Vuonna 2010 heitä oli noin 7?900 ja vuonna 2014 määrä oli vähentynyt 7?500:een. kyistä syvempää yhteistyötä, Korhonen pohti. ??Päättäjiltä odotetaan esimerkin voimaa vastakkainasettelujen purkamisessa. Yhteisöllisyys, kanssaihmisistä välittäminen sekä vastuu omista tekemisistä on nostettava vahvemmin voimavaraksi. Yhteistyötä tarvitaan myös päättäjien ja viranomaisten välillä. ??Voivatko esimerkiksi poliisi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja tulli tehdä ny- oppositiosta ryhtyi muistelemaan menneitä ja käyttämään selontekoa politikointiin. SDP muistutti perussuomalaisia viime vaalikauden poliisivälikysymyksestä ja keskustaa sen leipälajista, harvaan asuttujen seutujen asiasta. Kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) yllättyi maaseudun turvallisuuden puolesta nousseesta huolesta. ??Toivottavasti tämä ei ole vain yhden illan ihastus, vaan pitkäaikainen rakkaus, Hoskonen heitti.. Selonteko linjaa, että luku vakiinnutetaan 7?000:een. Sisäministeri Petteri Orpon (kok.) mu- kaan enempää ei ole realistisesti saavutettavissa. ??Kovan eläköitymisen keskellä se on iso tavoite, mutta olemme nostaneet merkittävästi aloituspaikkoja poliisiammattikor- 8 27.5.2016 keakoulussa, Orpo sanoi. Konstaapeleiden väheneminen on ollut viime vuosina jatkuvaa. Pitää sisällään monia yrittäjyyttä, ravintoloita ja pienpanimoja tulevia asioita. Byrokratia saa kyytiä. Kannatan! Mikko Savola Twitterissä Hämmentynyt. Nyt jos koskaan on rakennettava siltoja. Keskustan eduskuntaryhmälle turvalli- Korhosen vetoomuksesta huolimatta osa suus merkitsee laajaa yhteistyötä ja yhteiskunnan eheyden säilyttämistä, toi ilmi kansanedustaja Timo Korhonen. ??Me jokainen voimme myös vaikuttaa arjen turvallisuuteen
Amerikkalaiset sanovat aina ?Yes, we can?. Viime viikon uutisointi ehti aiheuttaa pientä epäselvyyttä siitä, mitä sote-palveluja esimerkiksi Kajaanissa jatkossa tarjotaan. ??Toisin kuin uutisista saattoi ymmärtää, niin Kainuusta ei ainakaan olla toistaiseksi viemässä pois mitään, hän muistuttaa. Ahopelto korostaa, että Kajaanissa ei ole tälläkään hetkellä ympärivuorokautista päivystystä sellaisissa pienissä erikoisaloissa, joihin tulee harvoin potilaita. ??Meillä on edelleen kattava noin kymmenen erikoisalan päivystys, jonka avulla pystymme hoitamaan 95 prosenttia kainuulaisista erikoissairaanhoidon potilaista. Niinistön odotetaan kertovan omasta ehdokkuudestaan ensi vuoden alkupuolella. Haavisto pääsi Niinistön kilpailijaksi toiselle kierrokselle vuonna 2012, mutta hävisi selvästi. Hän sai äänistä 37,4 prosenttia. Niinistölle haastajaa hakenut HS:n kysely lisää kierroksia viriämässä olevaan presidenttikilpaan. Tällaista asennetta kaivattaisiin nyt myös Suomeen. Minna Helle Helsingin Sanomissa Yliopistosairaala Risto Luodonpää Sosiaali- ja terveysministeriön esittelemää tuoreinta linjausta laajan päivystyksen sairaaloista ei nähdä uhkatekijänä pitkien välimatkojen Kainuussa. ??Tämä esitys ei vaikuta Kainuun keskussairaalan omiin toimintoihin vielä mitenkään. Sanottua Vihreät & co. 2016 9. Puolue asettaa ehdokkaan joulukuussa. Ehdolle pyydetty Haavisto on luvannut antaa vastauksensa sitä ennen. Presidentinvaalien ensimmäinen kierros käydään tammikuun lopussa 2018. huhtikuutta. Miesten keskuudessa Vanhanen oli Haavistoa suositumpi. Vastaajat saivat äänestää useaa ehdokasta. 27.5. leikkasivat kuntien valtionosuuksista viidenneksen, tehtävät ja velvoitteet jäivät. Matti Vanhasen (kesk.) osuus oli 23, Eero Heinäluoman (sd.) 22 ja Jutta Urpilaisen (sd.) 20 prosenttia. Nyt ihmetellään, kun kentällä leikataan. Jirka Hakala Twitterissä Pääministeripuolue kerää parhaan kokonaisarvion ja ykkössijat tehokkuudessa ja aikaansaavuudessa, tärkeiden asioiden ajamisessa, järkevissä ja toteuttamiskelpoisissa ehdotuksissa, turvallisuuden tunteessa ja vetovoimaisissa johtajissa. Riikka Uosukainen Ylellä Sote-keskittäminen lienee nyt tapissaan Ajassa Voi hyvin olla, että kilpailukykysopimuksen suurin arvo on sen psykologinen arvo. 37 prosenttia vastaajista sanoi voivansa äänestää Haavistoa. Mutta jos tästä vielä aletaan keskittää, niin sitten matkat muodostuvat potilaille jo aivan liian pitkiksi, huomauttaa Kainuun sairaanhoitopiirin johtaja Maire Ahopelto. Laajan päivystysvastuun keskussairaala Rovaniemi Oulu Laajan päivystyksen sairaala on Ahopellon mukaan uusi käsi- te sote-kentän termistössä. Vihreät sanovat tavoittelevansa Helsingissä suurimman puolueen asemaa. Helsingin Sanomien kyselyn mukaan Haavisto on suosituin hahmo presidentti Sauli Niinistön vastaehdokkaaksi. Kuntavaalien äänestyspäivä on ensi vuonna 9. Loput viisi prosenttia tarvitsevat jatkossakin yliopistosairaalatasoista hoitoa. Seinäjoki Kuopio Joensuu Jyväskylä Pori Tampere Lappeenranta Lahti Turku Helsinki Antaako Haavisto potkua kuntavaaleihin? Pentti Manninen Vihreät havittelevat Pekka Haaviston presidenttiehdokkuudesta vauhtia myös ensi kevään kuntavaaleihin
Työ- ja elinkeinoministeriö on varannut sopimusten toteutukseen rahoitusta noin 15 miljoonaa euroa kaudelle 2016?2018. Häirintää kokenut saattaa pelätä uransa tai maineensa olevan vaarassa. Politiikassa tapahtuvasta häirinnästä pitää puhua Eeva Kärkkäinen Politiikassa ilmenevään häirintään voi- daan puuttua samoilla periaatteilla kuin missä tahansa muussa yhteisössä ilmenevään epäasialliseen käytökseen, uskoo toiminnanjohtaja Anna Nuotio Nuorten Exitistä. Järjestö tekee työtä erityisesti nuorten seksuaalisen itsemäärämisoikeuden puolesta ennaltaehkäisemällä seksuaalisen kaltoinkohtelun eri muotoja. ??Tärkeintä on, että yhteisön sisällä käydään keskustelua aiheesta ja kirjataan ylös yhteiset pelisäännöt, Nuotio neuvoo. Häirintä nousi julkiseen keskusteluun, kun ranskalaiset politiikantoimittajanai- 10 27.5.2016 set vaativat joukolla miespuolisia poliitikkoja lopettamaan ahdistelun. Kannanotto poiki Helsingin Sanomiin mielipidekirjoituksen, jossa todettiin vastaavaa tapahtuvan myös Suomessa. Myös Suomenmaan haastattelemat keskustatoimijat vahvistivat, että politiikassa tapahtuu häirintää. Lähes jokaisella haastatelluista naisista oli kokemusta sanallisesta sukupuoleen liittyvästä vähättelystä, osalla myös epätoivotusta fyysisestä koskettelusta. Nuotion mukaan keskustatoimijoiden häirintäkokemuksia tuntuu yhdistävän niihin liittyvä valta-asetelma. ??Häiritsijöillä on enemmän valtaa, tai he ovat vanhempia. Pääkaupunkiseutu puhtaiden älyratkaisujen etulinjaan Pekka Pohjolainen Pääkaupunkiseudun kehitys saa vauhtia valtiovallan ja kaupunkien uudenlaisella yhteistyöllä. Valtio, pääkaupunkiseudun kaupungit sekä Lahti ja Uudenmaan liitto ovat solmineet puhtaita ja älykkäitä ratkaisuja edistävän kasvusopimuksen. Tavoitteena on luoda alan edelläkävijäalue. Valtion puolesta sopimuksen allekir- joittivat keskustalaiset ministerit Olli Rehn, Anne Berner ja Kimmo Tiilikainen. Sopimuksella tavoitellaan uusia työpaikkoja, yritysten innovaatioiden kaupallistamista sekä kaupunkien ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteutumista. Sen työvälineinä ovat muun muassa julkiset ja yksityiset investoinnit ja innovatiiviset julkiset hankinnat. Painopisteinä ovat liikenne ja liikkuminen, rakentaminen, energia, jäte- ja vesihuolto sekä kuluttajille suunnatut tuotteet ja palvelut. Valtio solmii kasvusopimuksen myös kuuden muun kaupungin ja kahden kasvuvyöhykkeen kanssa. Tällaisiin tapauksiin voi olla vaikeampi puuttua, koska häi- rintää kokenut saattaa pelätä uransa tai maineensa olevan vaarassa. Työterveyslaitoksen mukaan häirin- tä voi paitsi aiheuttaa vakavia seurauksia yksilön mielenterveydelle, myös heikentää häirityn sitoutumista työyhteisöön. Nuotio kehottaa järjestöjohtajia huolehtimaan, että aktiivit tietävät, keneen he voivat olla yhteydessä häirintää kohdatessaan. Mikäli ahdistelija on johtavassa asemassa, neuvoo Nuotio yhteisöä esimerkiksi pyytämään koulutusta aiheesta. ??Silloin asiaa ei tarvitse henkilöidä. Häirinhäirintää kohdannut voi myös ottaa yhteyttä luottamushenkilöön tai fyysisen ahdistelun ollessa kyseessä poliisiin.
Heillä on kokemus ja tieto, miten olisi viisainta toimia. Keskusteluissa on tähän asti ollut liikaa valtapolitiikkaa ja liian vähän terveyspolitiikkaa. Laaja ympärivuorokautinen päivystys kootaan kahteentoista sairaalaan. Muutos on aina haastavaa, mutta myös väistämätöntä. Myydäänkö esimerkiksi vahvaa olutta keskioluen tapaan sisäänvetotuotteena. Asiat voi tehdä niin monella tavalla. Meidän on löydettävä tavoista parhaimmat. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Paula Åström Suoraan kysyen THL:n asiantuntija: Alkoholilain uudistus heikentää tuottavuutta Risto Luodonpää Hallituspuolueet sopivat viime viikolla yhtenä osana alkoholilain uudistusta, että ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajaa nostetaan nykyisestä 4,7 prosentista 5,5 prosenttiin. Miten prosenttirajan nosto vaikuttaa alkoholin kokonaiskulutukseen, THL:n Alkoholi ja huumeet -yksikön johtava asiantuntija Esa Österberg? Ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltoasemilla myytävien juomien enimmäispitoisuuden nostaminen lisää saatavuutta. Niissä voidaan luopua kalliista erikoisalojen päivystyksistä ja keskittyä paremmin omiin vahvuuksiin. Tämä on etu myös potilaalle. Potilas toivoo vaivaansa aina parasta mahdollista hoitoa, ja erikoisempien, harvoin ilmenevien, ongelmatilanteiden keskittäminen on potilaan etu. Sote-keskusteluun tarvitaan lisää lääkäreiden ja alan asiantuntijoiden ääntä. Tai tuleeko lonkeroista ja limuviinoista erityisesti nuorille markkinoitavia juomia? Mitä seurauksia alkoholin kulutuksen kasvusta yhteiskunnalle aiheutuu? Muun muassa Lääkäriliitto ja A-klinikkasäätiö ovat jo ehtineet vastustaa ehdotusta alkoholihaittojen lisääntymisen vuoksi. Lakimuutoksen seurauksena Suomen kestävyysvaje ja tuottavuus heikkenevät edelleen alkoholiteollisuuden toimintavapauksien lisääntymisen kustannuksella. 27.5. Raskaatkin päätökset jaksaa paremmin, kun tiedämme, minne olemme menossa. Yhteiskuntaamme ei vie eteenpäin resurssien puutteesta valittaminen. Jatkossa näissä järjestettäisiin ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Pienille keskussairaaloille muutos voi olla jopa helpotus. 2016 11. Elämme ajassa, jossa muutos ei ole ainoastaan menestymisen, vaan jopa selviytymisen edellytys. Raskaisiinkin päätöksiin ja isoihin muutok- siin sisältyy mahdollisuus paremmasta. Tilanne vaatii meiltä uskoa tulevaan, ja se vaatii myös johtajilta tulevaisuusvision kirkastamista. Se taas lisää kokonaiskulutusta ja alkoholihaittojen määrää. Alkoholin kulutuksen kasvu perustuu sekä litramääräisen myynnin lisääntymisen että myytyjen juomien keskimääräisen alkoholipitoisuuden nousuun. Paljonko kokonaiskulutus lopultakin lisääntyy, määräytyy suuresti siitä, miten alkoholiteollisuus ja kauppa hinnoittelevat päivittäistavarakaupoissa myytävät keskioluet, vahvat oluet, siiderit ja long drinkit. On tärkeää, että tehtävillä päätöksillä pystytään turvaamaan tulevaisuuden terveyspalveluiden saatavuus ja potilaiden mahdollisimman hyvä hoito. Karsimiset ja leikkaukset ovat jokapäiväisiä uutisia. Esitys sai aikaan sekä suurta porua että riemun tuuletuksia. Eteenpäin vie vain uudistaminen. Maailma ympärillämme muuttuu, ja meidän on muututtava sen mukana. Onko Suomella taitoa ja tahtoa uudistua. Näin on myös sotessa. Laajan päivystyksen poistuminen ei ole kuolinisku keskussairaaloille Kotkassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Kokkolassa, Kajaanissa ja Kemissä. Täällä Bryssel Voisiko muutos olla myös mahdollisuus? Hallitus teki viime viikolla esityksen päivystys- ja sairaalaverkosta
Siihen on kuitenkin vielä matkaa. Nousevat galluplukemat takasivat, että viime viikonloppuna Lahdessa kokoontunut vihreiden puoluekokousväki saattoi hyristä tyytyväisyyttään. Puolueen kannatus oli Taloustutkimuksen huhtikuisessa mittauksessa 13,5 prosenttia. Viimeksi vihreille on mitattu yhtä korkeaa suosiota vuosina 2001?2002, jolloin Osmo Soininvaara oli vasta aloittanut puolueen johdossa. Lisäksi vihreisiin suhtautuu erittäin tai melko myönteisesti 41 prosenttia suomalaisista, mikä on parempi luku kuin millään muulla puolueella. Mihin kummaan vihreiden nouseva kannatus perustuu. Puolueet 2016 Suomenmaa arvioi puolueiden näkymiä kevään aikana julkaistavassa juttusarjassaan. Vihreiden kannatusarviot ja kunnallisvaalien sekä eduskuntavaalien tulokset kannatusarvio 14,5% Kannatusarvio 8,0% 7,7% Kunnallisvaalit 8,5% 7,4% Eduskuntavaalit *) Vuosien 2000?2003 kannatusarviot eivät ole täysin vertailukelpoisia myöhempien kannatusarvioiden kanssa. 2000* 2001* 2002* 2003* 2004 2005 2006 Uutisanalyysi Vihreä päiväuni Kannatuksen nousu on saanut ympäristöpuolueen jo unelmoimaan pääministerin salkusta. Puolueen gallupmenestys on perinteisesti ollut vaaleja korkeampaa. Kuntavaaleissa vihreiden kovin lukema on vuodelta 2008, jolloin se keräsi 8,9 prosenttia äänistä ja 3,6 prosenttia valtuustopaikoista. Eduskuntavaaliennätys puolueelta löytyy viime keväältä, 8,5 prosenttia. Siitä on vielä matkaa suurimmaksi puolueeksi. Presidentinvaaleissa vihreiden Pekka Haavisto onnistui kuitenkin keräämään 37 prosenttia äänistä. Mikäli vihreät mielii suurten joukkoon, sen on kyettävä laajentamaan äänestäjäkuntaansa reippaasti nykyisestä. 2007. Yksinkertaisin selitys ovat hallituksen ajamat leikkaukset, joiden vastustajana puolue on onnistunut profiloitumaan. Se on tehnyt kärjekästä mielikuvapolitiikkaa, jossa hallituksesta on maalattu kuva nais-, koulutus-, tasa-arvo- ja ympäristövihamielisenä. 12 27.5.2016 Vihreiden oma viesti on ollut lähinnä ympäripyöreää hyvien asioiden puolustamista. ??Puolustetaan sitä, mikä on arvokasta, uudistamalla hyvinvointivaltiota inhimillisesti, puheenjohtaja Ville Niinistö muotoili puoluekokouksen linjapuheessaan. Gallupien perusteella näyttää siltä, että yhä useampi hallitukseen tyytymätön suomalainen pystyy samaistumaan viestiin. Päivänpolitiikan ulkopuolella vihreiden kannatukselle löytyy myös syvempiä syitä. Puolueella on selkeä ja yhtenäinen viesti monissa poliittisen keskustelun nousevissa aiheissa: vähemmistöjen oikeuksissa, ympäristökysymyksissä ja maahanmuutossa. Myös kaupungistuminen ja ihmisten arvojen muutos tukevat vihreiden nousua. Nykyisin viestintätoimisto Ellun Kanoissa työskentelevä kokoomuksen entinen suunnittelupäällikkö Jukka Manninen arveli vihreiden puoluekokousta käsitelleessä analyysissään, että puoluees- ta saattaa vielä lähitulevaisuudessa tulla pääministeripuolue. Mannisen mukaan Itävallan presidentinvaalien esimerkki osoittaa, että uudessa maailmassa toinen politiikan navoista on muodostumassa vihreiden ympärille. Avainkysymys on, kuinka puolue onnistuu realisoimaan kannatuksen vaalimenestykseksi
2016 13. Emma Kari, Outi Alanko-Kahiluoto, Touko Aalto ja Hanna Halmeenpää keräsivät eniten mainintoja, kun vihreiden puoluevaltuutetuilta kysyttiin puheenjohtajasuosikkia. kannatusarvio 13,5% kannatusarvio 7,2% 8,9% 8,5% 8,5% 7,3% 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Lähde: Taloustutkimus Oy Kaupungistuminen ja ihmisten arvojen muutos tukevat vihreiden nousua. Puolueen sisällä perinteistä kädenvääntöä käydään siitä, löytyvätkö uudet äänestäjät oikealta vai vasemmalta demareihin verrattuna. Soininvaaran kaltaiset oikean siiven vihreät ovat olleet puheenjohtaja Niinistöä maltillisempia hallitusta arvostellessaan. ??Suomalainen hyvinvointivaltion pahin uhka eivät ole hallituksen toteuttamat leikkaukset vaan pitkään jatkunut päättämättömyys yhteiskunnan ja työelämän uudistamisessa, entinen puheenjohtaja ja ministeri neuvoi puoluetovereitaan viikonloppuna. Päänvaivaa vihreille aiheuttaa myös puo- lueen sääntö, jonka mukaan sama puheenjohtaja saa luotsata vihreitä vain kolme kahden vuoden kautta peräkkäin. Voi olla, että periaatetta joudutaan vielä muuttamaan, mikäli puolueen kannatus jatkaa kasvuaan ja se alkaa todenteolla taistella pääministerin paikasta. Joka tapauksessa Niinistön osalta kapulanvaihto on edessä kuntavaalien jälkeen, kesällä 2017. Vihreiden puheenjohtajasta päätetään muodollisesti puoluekokouksessa, mutta käytännössä asia ratkaistaan jäsenäänestyksellä. Entisen puoluesihteerin Panu Laturin mukaan puheenjohtajuutta ei voi voittaa vetoamatta etelän suurien kaupunkien vihreisiin. ??Puolueen jäsenistä puolet asuu Helsingissä, Tampereella ja Turussa, hän kuvaa tilannetta. Suomenmaan jututtamien vihreiden toi- mijoiden mukaan puheenjohtajavaalissa ei etsitä suurta muutosta Niinistön poliittiseen linjaan. Vihreän Langan maaliskuussa puolueen puoluevaltuuston jäsenille tekemässä kyselyssä eniten tukea puheenjohtajaksi saivat kansanedustajat Emma Kari, Outi Alanko-Kahiluoto, Touko Aalto ja Hanna Halmeenpää. Ehdokkaiden väliltä ei löydy suuria eroja vasemmisto-oikeisto-akselilla, joskin helsinkiläiset Kari ja Alanko-Kahiluoto kallistuvat puolueen punavihreään siipeen. Kehäkolmosen ulkopuolista Suomea edustavat Aalto ja Halmeenpää toimivat molemmat tällä hetkellä puolueen varapuheenjohtajina. Opettajataustainen Halmeenpää nousi Kalajoelta eduskuntaan profiloitumalla Pro Hanhikivi -liikkeessä ydinvoiman vastustajana. Jyväskylän kaupunkipolitiikassa kannuksia hankkinut Aalto on puhunut populistisella tyylillään erityisesti talous-, työllisyys- ja terveyskysymyksistä. Ennen kampanjoiden alkamista AlankoKahiluoto ja Kari näyttävät todennäköisimmiltä valinnoilta. Molemmat ovat kokeneita poliitikkoja. Alanko-Kahiluoto on kolmannen kauden kansanedustaja ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja. Kari istuu eduskunnassa vasta ensimmäistä kauttaan, mutta on Helsingin kaupunkipolitiikassa, opiskelijapoliitikkona sekä ympäristöministerin erityisavustajana tottunut pelaamaan kovaa. Aika näyttää, onnistuuko sama henkilö vakuuttamaan sekä vihreän väen että Suomen kansan. Eeva Kärkkäinen 27.5
ja jatkossa myös julkinen terveyspalvelu . Työterveyshuolto on keskustan mukaan kolmikantakysymys, koska sitä rahoittavat valtaosin sekä työntekijät että työnantajat. Keskusta haluaa kuitenkin, että työterveyshuolto painottuu jatkossa sairauksien ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Puolue edellyttää myös, että työelämän nivelvaiheet, työttömäksi jääminen, eläköityminen ja pitkittyneet epätyypilliset työsuhteet huomioidaan työterveyshuollossa nykyistä paremmin. Ylioppilaiden terveydenhoidollekin keskusta antaa tunnustusta. Heikkinen on valiokunnan varapuheenjohtaja ja keskustan valiokuntaryhmän vastaava. Heikkisen mukaan keskusta haluaa varmuuden, että uudistuksella tuetaan pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia tarjota palveluja ja tuoda työtä kaikkialle maakuntiin, ei pelkästään keskustaajamiin. Hän korostaa, että uudistuksessa julkinen taho, maakunta, säilyy vahvana isäntänä. Keskustan mielestä palvelujen kriteereistä on voitava päättää myös maakuntatasolla, eli lainsäädäntö ei saa olla liian tiukka. Tärkeänä kohtana Heikkinen pitää myös sitä, että palveluja tarjoavat yritykset maksavat veronsa Suomeen. Valinnanvapauden toteuttamisessa keskusta haluaa edetä askel askeleelta. Vaikka puolue pyrkii sote-rahoituksessa yksikanavaisuuteen, se ei pidä mielekkäänä murtaa Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) perusperiaatteita ja asemaa. Siksi YTHS:n palvelu tulisi laajentaa koskemaan kaikki korkeakouluopiskelijoita. Myös se pitää hänen mukaansa hoitaa niin, että se jatkossakin tavoittaa lapset ja lasten tarpeet. ??Ehyttä ei pidä korjata, kun muutettavaa on joka tapauksessa paljon, hän sanoo.. Silloin on mahdollista ottaa oppia niiltä, jotka ovat jo pitemmällä, esimerkiksi Ruotsista. ??Valinnanvapaus on yksi väline siihen, että pystymme taittamaan sote-menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla. Sen jälkeen yrittäjä . Ne tulisi turvata erillisenä kohtana sote-rakenteiden järjestämislaissa. Keskusta pitää tärkeänä, että korkeakouluopiskelijoita kohdellaan samanarvoisesti. Puolueessa korostetaan, että määritellyn hoitotarpeen päälle ei voi tarjota lisäpalveluja julkisen kassan piikkiin. Tällaisesta käy esimerkkinä hampaan paikkaus. Palvelun laajentaminen ammattikorkeakoulujen opiskelijoille tulisi toteuttaa omarahoitusmaksulla, keskusta katsoo. Heikkinen ottaa työterveyshuollon ja ylioppilasterveyden rinnalle myös kouluterveydenhoidon. Sitä on pystyttävä mittaamaan. Keskustassa on pohdittu runsaasti myös, miten julkinen ja yksityinen sektori voivat kilpailla reilusti samoin edellytyksin. Meillä ei ole vara epäonnistua, Heikkinen sanoo. 14 27.5.2016 Jari Laukkanen Valinnanvapaus on hyvä renki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen parantamisessa, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) sanoo. ??Se on väline, ei itsetarkoitus. Heikkisen johtama työryhmä on valmistellut soten valinnanvapautta koskevan linjauksen, jonka hän esitteli torstaina keskustan eduskuntaryhmälle. Professori Mats Brommelsin työryhmä jättää oman esityksensä suomalaiseksi valinnanvapausmalliksi sosiaali- ja terveysministeriölle kuluvan kuun lopussa. Hannakaisa Heikkinen Vuonna 2014 sote-menot olivat noin 22 miljardia euroa. Heikkisen mukaan maakuntien ihmiset ovat huolissaan työpaikkojen säilymisestä. Se olisi mahdollista, mutta vain kokonaan asiakkaan omalla kustannuksella. Linjauksessaan keskusta yhtyy ay-liikkeen ja työantajien näkemykseen, että työterveyshuollon asemaa ei tulisi olennaisesti muuttaa sote-uudistuksen ensi vaiheessa. Sote-uudistus Valinnanvapaus on hyvä renki Keskusta linjaa, että työterveyshuolto, kouluterveys ja ylioppilasterveys voivat jatkaa toistaiseksi lähes entisellään, kun sote-uudistus tulee voimaan vuoden 2019 alussa. TEKSTI: Pentti Manninen Keskustan valinnanvapauslinjaus on valmisteltu eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa istuvien keskustaedustajien ja asiantuntijoiden yhteisvoimin. Hän uskoo, että valinnanvapaus antaisi pienyrittäjille mahdollisuuden työllistää itsensä ja tarjota työtä muillekin. Keskustassa korostetaan, että yhteisillä rahoilla tarjottavan hoidon on oltava vaikuttavaa, ja siihen on jokaisen palveluntuottajan sitouduttava. Kun julkinen järjestäjä määrittelee valinnanvapauden piiriin kuuluville sotepalveluille hinnan, tuottajien kilpailu tapahtuu laadun kautta. voivat tarjota vaikka hampaiden valkaisua
Shutterstock Julkinen ja yksityinen terveyspalvelun tuottaja voivat kilpailla vain laadulla, ei hinnalla. 27.5. 2016 15
Ilmiöt Yrittäjä Tuija Ruuskan mukaan annosten hinta pyritään pitämään kohtuullisena minimoimalla hävikki ja käyttämällä runsaasti kasviksia. Luomu maksaa vaivan Hallituksen tavoitteena on nostaa luomun osuus kouluruoasta viidennekseen. Helsingin Rudolf Steiner -koulussa lähes kaikki mahdollinen on jo luomua. Teksti: Annukka Kaarela Kuva: Jari Laukkanen Lohikeitto, pyttipannu, pinaattiletut, kasvislasagne. Ruuskan mukaan luomua kyllä löytyy, kun jaksaa nähdä vaivaa. Esimerkiksi makkaroita sekä porsaan- ja naudanlihaa on saatavissa myös luomuna. Luomubroilerin hinta on sen sijaan niin korkea, ettei sitä voida koululle hankkia. Ruuskan mukaan luomun käytön mahdollistaa steinerkoulussa myös se, että 1950-luvulla valmistuneen rakennuksen keittiössä on suuri kylmiö ja erillinen renssihuone juuresten käsittelyä varten. ??Sellaisia ei monissa keittiöissä enää ole, vaan kaikki pitää saada kuorittuna, jopa pilkottuna. Steinerkoulussa tarjotaan päivittäin noin 900 ruoka-annosta. Yritys voitti kolme vuotta sitten järjestetyn kilpailutuksen juuri tarjoamansa korkean luomuasteen vuoksi. 16 27.5.2016 Helpolla luomuraaka-aineet eivät koulun kylmiöön tule. Lettujen kanssa tarjottava puolukkahillokin on itse tehtyä. Koulun ruokapalvelut tuottaa yksityinen pienyritys KK Kruska Oy. Helsingin Rudolf Steiner -koulun oppilaiden lempiruoat ovat samoja kuin monien muidenkin suomalaiskoululaisten. Poikkeuksellista on se, että koulun ravintola Rudolfissa tarjottava ruoka on valmistettu 70-prosenttisesti luomuraaka-aineista. Suomalaiskouluissa keskimäärin luomun osuus on vain viitisen prosenttia. Esimerkiksi pyttipannu ja pinaattiletut ovat Rudolf Steiner -koulussa täysin luomua. Yrittäjä Tuija Ruuska kertoo tekevänsä hankinnat 15?20 eri toimittajalta. Yhden annoksen raaka-aineiden keskihinta pyörii Ruuskan mukaan euron tietämillä. Suomalaisissa kouluissa keskihinta vaihtelee 50 sentistä kahteen euroon, joten halvimmasta päästä steinerkoulussa tarjottava ruoka ei ole, joskaan ei tolkuttoman kallistakaan.. Olisi aivan eri asia tilata kaikki yhdestä paikasta. Mutta ei ole muuta vaihtoehtoa, jos luomuaste halutaan pitää näin korkeana. Monet julkiset toimijat perustelevat luo- muun siirtymisen mahdottomuutta sillä, ettei tuotteita ole saatavilla. Varsinkin alussa luomutuotteiden löytäminen oli työn takana, nyt kanavat ovat alkaneet jo vakiintua. ??Kyllähän se silti iso työn lisä on
Tämä vaati paitsi ruokalistan, myös reseptien muokkausta. Se ei Nuutilan mielestä ollut lainkaan pahitteeksi. Sitä harvan kunnan kukkaro kestäisi. Seuraavaksi Nuutila laski, miten hintaan vaikuttaisi, jos kymmenen prosenttia ruoan painosta olisi luomua. Koska ruokaa tehdään kalliimmista raaka-aineista ja sen valmistamiseen käytetään enemmän työtunteja, sitä ei ole varaa heittää roskiin. Ruuskan mukaan ruoan hintaa laskee myös kasvisten runsas käyttö. 2016 17. ** 2,69 ? * liharuokia ja eineksiä vähennettiin ** liharuokia ja eineksiä vähennettiin, reseptejä muokattiin Lähde: Jaakko Nuutilan tutkimus Aluksi joku sanoi, että tarvitseeko joka paikassa olla porkkanaa, mutta sitäkään ei ole enää kuulunut. Hinta pidetään kurissa minimoimalla hävikki. Kasvisruokapäivä on kerran viikossa, mutta myös liharuoissa kasvisten osuus on suuri. Luomuruoka on tärkeä osa steinerkoulujen ja -päiväkotien toimintatapaa. Keittiömestariksikin kouluttautunut tutkija ihmettelee monia koulukeittiöiden käytäntöjä. Esimerkiksi bolognesekastikkeeseen monet keittiöt käyttävät Nuutilan mukaan pelkästään jauhelihaa ja sipulia, kun oikeaoppisesti siihen kuuluisi puolet lihaa, puolet kasviksia ja juureksia. ??Jos lisätään kasvisten osuutta, bolognesesta saadaan paitsi täyteläisempi ja parempi, myös edullisempi. Nuutilan tutkimus on laskennallinen, jo- ten seuraavaksi hän haluaisi selvittää muutamassa pilottikoulussa, miten oppilaat ja henkilökunta ottavat vastaan kasvisten lisäämisen. Ainakin Helsingin Rudolf Steiner -koulussa lapsille maistuu kasvispainotteinen luomuruoka. ??Aluksi joku sanoi, että tarvitseeko joka paikassa olla porkkanaa, mutta sitäkään ei ole enää kuulunut. Hän muokkasi esimerkkiruokalistaa vähentämällä siitä einesten ja liharuokien määriä. Esimerkkiruokalistalla punaista lihaa tarjottiin peräti 18 kertaa kuuden viikon aikana. Tarjottavan ruoan halutaan olevan mahdollisimman eettistä, ekologista ja terveellistä. Myös kuntien ylläpitämissä kouluissa halutaan lisätä luomuraaka-aineiden käyttöä. Ministeriössäkään ei osattu vastata asiaan, joten Nuutila päätti tutkia molemmat vaihtoehdot. Kun luomua ei käytetty ruokalistalla lain- kaan, kuuden viikon aterioiden keskihinnaksi tuli 1,67 euroa. Esimerkiksi ohrasuurimopuuro ja puurot yleensäkin ovat oppilaiden mieleen. Kun edullisia puuroja ja keittoja tarjottiin aiempaa useampina päivinä, välillä oli varaa satsata aiempaa laadukkaampaan lihaan ja broileriin. Tällä tavalla annosten keskihinnaksi tuli 1,50 euroa, eli hinta oli jopa edullisempi kuin Nuutilan valitsemassa esimerkkiruokalistassa, jossa luomutuotteita ei käytetty lainkaan. Kun luomun osuus ruokalistassa nostettiin 20 prosenttiin ruoan painosta, annosten keskihinta kohosi vain kolmella sentillä. * 1,53 . Nuutila vähensi määrän kymmeneen. Ruokalistojen muokkauksessa Nuutila huomioi Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset ja aiemmin keräämänsä tutkimustulokset koululaisten suosikkiruoista. Lapset ovat pikkuhiljaa oppineet syömään kasviksia, Tuija Ruuska kertoo. Aivan kaikkea ei steinerkoulussakaan silti tehdä luomun ehdoilla. ??Esimerkiksi kananugetit eivät ole luomua nähneetkään, mutta ne on pidetty ruokalistalla, koska ne ovat lasten ykköshittituotteita, Ruuska naurahtaa. 27.5. Luomun osuus ja annoksen hinta esimerkkiruokalistassa 0% 10 % 20 % 89 % 1,67 ? 1,50 . Nuutila huomauttaa, että laskennallinen hinta on huomattavasti todellisia keskihintoja korkeampi, koska suurkeittiöt saavat toimittajilta tuntuvia alennuksia. Jos esimerkkiruokalistan kaikki mahdolliset hankinnat olisivat olleet luomua, annosten keskihinta olisi noussut 2,69 euroon. Hallituksen tavoitteena nostaa luomun osuus julkisissa ruokailuissa 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Luomuinstituutin tutkimuskoordinaattorin Jaakko Nuutilan laskelmien mukaan hallituksen tavoite ei ole lainkaan mahdoton. ??Luomun osuuden nostaminen viidennekseen on mahdollista jopa hintaa nostamatta, Nuutila kertoo tuoreen tutkimuksensa tuloksista. Nuutilan tutkimus lähti liikkeelle oikean koulun todellisesta ruokalistasta. Listassa oli määritelty koululaisten ruoat kymmeneksi viikoksi, joista Nuutila otti tutkiakseen kuusi ensimmäistä. Hallitusohjelmassa ei ole määritelty, koskeeko luomun lisäystavoite ruoan hintaa vai volyymia
Idomenin leirille sulloutui pahimmillaan 12 000 ihmistä, kun Euroopan maat sulkivat rajojaan Kreikan kautta pakenevilta ihmisiltä. Historiallinen hetki. Barack Obama vierailee tänään perjantaina ensimmäisenä yhdysvaltain presidenttinä Japanin Hiroshimassa. Ennakkoon Japanissa jännitettiin, aikooko Obama pahoitella USA:n vuonna 1945 kaupunkiin pudottamaa ydinpommia. Obama ehti kuitenkin jo sanoa, ettei anteeksipyyntöä tule, koska sodassa johtajat joutuvat tekemään vaikeita päätöksiä. Tuskallinen etsintä. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Täpärä voitto. Vihreiden Alexander Van der Bellen voitti äärimmäisen tiukat Itävallan presidentinvaalit 50,3 prosentin äänisaalillaan. Vaalit herättivät paljon huomiota, sillä vastaehdokas, äärioikeistolainen Norbert Hofer kampanjoi EU-kriittisyydellä ja pakolaisvastaisuudella sekä vaati rajojen sulkemista. Hofer myös kantoi käsiasetta mukanaan vaalitilaisuuksissaan. Idomen jäi taakse. Nuori poika kantoi tavaroitaan täpötäydessä jätesäkissä poistuessaan surkeista oloista moititulta Idomenin pakolaisleiriltä Kreikassa, lähellä Makedonian rajaa. 66 henkeä vaatineen lentoturman syistä on osattu esittää vain arvailuja. Kreikan poliisi aloitti tiistaina leirin tyhjentämisen. Ranskalaissotilas tähyili lentokoneesta Välimerelle pyrkiessään löytämään jäänteitä hyvässä lentosäässä kadonneesta Egyptairyhtiön koneesta. Monet asiantuntijat ovat korostaneet terrori-iskun mahdollisuutta. 18 27.5.2016
Toisissa äänestetään avoimella vaalitavalla: periaatteessa ei siis tiedetä, valittiinko Trumpin alkuvaiheen valitsijamiehet demokraattien vai republikaanien äänillä. Kriitikkojen mukaan Trumpin kilpailijoiden peli oli jo menetetty siirryttäessä isompiin enemmistövaalitapaa noudattaviin osavaltioihin. Keskustelu siitä, miten sama tilanne vältetään vuoden 2020 vaaleissa, on jo alkanut. Demokraattinen puolue puolestaan käyttää kai- kissa osavaltioissa suhteellista vaalitapaa, jossa häviäjäkin saa valitsijamiehiä. Siksi Hillary Clintonin haastaja Bernie Sanders on pysynyt kisassa mukana pidempään kuin Trumpin haastajat tahollaan. Sandersin sitkeän kampanjan ansiosta valokeilaan on noussut puolueen erikoisuus, superedustajat, englanniksi superdelegates. Järjestelmää säädettiin viimeksi 1980-luvulla sen jälkeen, kun presidenttiehdokkaiksi oli päätynyt puolueen johdolle epämieluisia nimiä, kuten Jimmy Carter. Samalla siirrettiin ehdokkuudesta päättävä kokous aikaisemmaksi. Nyt muutoksia kritisoidaan siitä, että niiden vuoksi varhaisen vaiheen ennakkosuosikki Donald Trump keräsi koko potin. Muitakin vaalien piirteitä on arvosteltu. Joissakin alkuvaiheen osavaltioissa tunteja kestävä vaalitapa karsii pois vuorotyöläiset ja politiikkaan kiihkottomasti suhtautuvat. 2016 19. Republikaanien puoluekokouksen keinot kaataa Trumpin ehdokkuus lienevät enää teoreettiset. Erään kommentaattorin sanoin: yhä useampi kriittinen republikaani kumartaa jo uutta kuningasta. Vaalien ainoaksi maltilliseksi republikaaniksikin sanottu Clinton saa varsinaisessa vaalissa varmasti taakseen osan republikaaneista ja lisäksi Sandersin kannattajat. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 27.5. Tarkoituksena oli vakauttaa vaalijärjestelmää antamalla osa äänipotista puoluejohdolle. Superedustajiksi kutsutuilla puolueen johtajilla ja kansanedustuslaitosten jäsenillä on tätä nykyä 15 prosenttia äänivallasta. Kuten tiedetään, Mitt Romney hävisi Barack Obamalle. Vahingosta viisastuneena puolue muutti esivaalejaan: halua pitää vaalit aikaisin suitsittiin pienentämällä aikaisten osavaltioiden valitsijamiesmääriä. Osa valitsijamiehistä saa ainakin teoriassa avoimen valtakirjan äänestää parhaaksi katsomaansa ehdokasta, osa taas velvoitetaan äänestämään voittanutta ehdokasta. Yllättävästi vaalitapa voi olla erilainen myös eri vuosina. Vuoden 2012 vaaleissa republikaanien ehdokas varmistui myöhään, ja puolue lähti vaaleihin takamatkalta. Tämä tarkoittaa, että Sandersin pitäisi saada jopa 65 prosenttia esivaaliäänistä ollakseen tasoissa Clintonin kanssa. Näkökulmasta riippuen tämä on joko huutava vääryys tai sitten todiste järjestelmän toimivuudesta. Molemmat puolueet näyttävät saavan sellaisen ehdokkaan kuin tilasivat. USA:n puolueet saivat mitä tilasivat Yhdysvaltojen meneillään olevat presidentinvaalien esivaalit ovat sarja varsin erilaisia menetelmiä presidenttiehdokkaiden valitsijamiesten seulomiseksi. Vaalitapa vaihtelee puolueittain ja osavaltioittain ja voi olla suljettu, avoin tai jotakin siltä väliltä
Henkilö Politiikan koulima Keskustan varapuheenjohtajuudesta luopuu rohkeammin arvoliberaali ja seesteisempi Annika Saarikko Teksti: Eeva Kärkkäinen Kuvat: Jari Laukkanen Annika Saarikon kotiin johtavat portaat erottuvat turkulaisen puutalon pihalla. Talon vierustalle on niiden kohdalla myllätty orvokkipenkki, ja rappusilla kukkivat pelargonit. Sisällä ajan patinoimat valkoiset puulattiat on jätetty edellisen asukkaan jäljiltä maalaamatta uusiksi, jotta perheen puolitoistavuotias Aarni-poika saa vapaasti ajella ympäri asuntoa leikkimopedillaan. Saarikko tunnustaa, että vauvan kasvu taaperoksi on muuttanut monta asiaa. ??Aarnin kanssa ollessa ei kannata yrittää tehdä töitä samalla, hän naurahtaa ja varoittaa syöttötuolilla keikkuvaa poikaansa siitä, että tippumisesta tulee pipi. Kulunutta vuotta hallituksessa Saarikko kuvaa mie- lenkiintoiseksi, rankaksi ja paikoin tuskastuttavaksi. ??Olemme puurtaneet paljon ja edistäneet monia tärkeitä asioita sekä estäneet huonoja päätöksiä. ??Kuntoutuksen kokonaisuudistus, perustulokokeilu, mielenterveyslain uudistus, vammaislakien yhdistäminen, omais- ja perhehoitolaki, lasten ja perheiden palveluiden kärkihanke, Saarikko luettelee itselleen merkityksellisiä etenemässä olevia lakihankkeita suuren soten rinnalla. 20 27.5.2016 ??Näistä keskustellaan harvoin julkisuudessa, mutta vaikeana aikana niihin keskittyminen on ollut motivoivaa ja myös tärkeää jaksamisen kannalta. Keskustalaisten torppaamia esityksiä Saarikko ei suostu erittelemään, mutta kehottaa miettimään mitä leikkauslistoilta ei löydy. ??Jos koulutuksesta ei olisi otettu, oltaisiin jouduttu leikkaamaan enemmän köyhimpien sosiaaliturvasta. Osalle keskustalaisista esimerkiksi päivähoidosta ja koulutuksesta tehdyt säästöt ovat olleet vaikeita. Myös valinnanvapauden korostaminen sote-uudistuksessa on saanut kritiikkiä. Suomenmaan huhtikuisessa kyselyssä 37 prosenttia keskustan puoluevaltuuston jäsenistä oli sitä mieltä, että hallituksen politiikka on liian oikeistolaista. Onnistuneina hallituksen toimia piti vajaat 60 prosenttia vastaajista. Saarikko arvelee, että osittain kyse on mielikuvista. ??Samaan aikaan kokoomus tuskailee, että hallituksen politiikka on liian keskustalaista.