6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 40 / 26.10.2018 / 4,80 € Uutisanalyysi EhdokasasEttElu EtEnEE kEskustapiirEissä Suden kanssa silmätyksin työmarkkinoidEn rakEntEita pitää muuttaa Vieraskolumni yhä usEampi on kohdannut ilmiElävänä Erämaan harmaan
2 26.10.2018 sisältö 26.10. 2018 Eduskunnassa ihmisen puolella Konkariedustaja Niilo Keräselle sote-palvelut ovat sydämen asia s.18
32 Donald Trumpin puheet edustavat totuudenjälkeistä aikaa s. 31 Ilmastotoivo koetuksella Talous näyttää menevän kaiken muun edelle, Sitran Mari Pantsar suree s. Maamme kunniakansalaiset ovat totisesti ansainneet arvokkaan vanhuuden. 28 Ilmiöt Kirjat Kunnon kepulainen. Antti Kaikkonen s. 26.10.2018 3 Ikävä tosiasia on, että veteraanit eivät ole enää kauaa keskuudessamme. 14 Marketta Auvinen halusi antaa nuorille tilaa kuntapolitiikassa s. 12 Yrityksen myynti voi olla maaseudulla pitkä prosessi s
Tanskan 75, Britannian 74,7 ja Viron 74 prosenttia. Kaikki kannattavat sitäkin, ainakin juhlapuheissa. Työllisyysaste eli työssä käyvien osuus 15–64-vuotiaista olisi saatava ainakin 75 prosenttiin. Siitä voi olla jatkossakin vaikea löytää yksimielisyyttä, koska helpot keinot on jo käytetty.” Siis: ”Helpot keinot on jo käytetty...” HS:n analyysin vahvisti – ehkä tarkoittamattaan – Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto Ylen aamu-tv:ssä (22.10.): ”Tämähän saattaa olla uusi normi, että näitä kiistoja ratkaistaan tällä tavalla”, Aalto sanoi. Miten julkiset varamme riittäisivät terveydenhuoltoon, sosiaaliturvaan, koulutukseen ja kaikkeen hyvään, jota olemme Suomeen rakentaneet, jos ne eivät tahdo riittää nytkään, nousukauden huipulla. Miten niin. Siksi työssä käyviä on oltava enemmän. Pienikin työelämän sääntöjen muutosesitys nostattaa hirmuisen elämän, kuten olemme nyt nähneet. Mutta helppoa se ei ole. Ei. Silloin valtion tulot vähenevät ja menot lisääntyvät. Valtiovalta Suomessa kun kuuluu perustuslain mukaan ”kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta”. Tämän takia: Elämme suhdanteen huipulla, nousukauden kiivainta menoa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 26.10.2018 M istä irtisanomista koskevassa jupakassa oikein on ollut kysymys. Ve sa M oila ne n/ Le hti ku va. Ay-liikkeen lyömisestä. Työllisyyden parantaminen vaatii työelämän rakenteiden uudistamista. Kysymys on hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. Valtion varat eivät riitä edes nykyisiin menoihin. Kun laskukausi ennen pitkää tulee, työttömyys kasvaa taas. Tätä kutsutaan ”työllistymisen esteiden purkamiseksi”. Se on uhattuna, jos vieläkin suurempi osa suomalaisista ei ole työssä. Taistelua hyvinvointivaltion pelastamiseksi Pääkirjoitus Tulevaisuudessa tarvitaan yhtä lujia pääministereitä ja hallituksia kuin nyt on. Valtataistelusta. Työllisyysaste on saatu hinatuksi 72 prosenttiin, mutta se ei riitä. Suomen yrittäjien puolustamisesta. Siksi hallitus yrittää kääntää nyt kivet ja kannot, jotta yritykset voisivat tarjota lisää työtä. Valtion varoin urakkaa ei voi hoitaa. Helsingin Sanomat näki tämän asian ytimen hyvin pääkirjoituksessaan (3.19.): ”Vaikka Suomen työllisyysaste on parantunut, se ei ole riittävä hyvinvointivaltion turvaamiseksi tulevaisuudessa. OECD-raportin mukaan Ruotsin työllisyysaste oli 77,2 prosenttia, Saksan 75,6. Veronmaksajia on saatava lisää, ja työttömyysmenoja on saatava alemmaksi. Ja Suomessa siis 72 prosenttia. Silti valtion tulot ovat yhä pienemmät kuin menot. Se ei riitä pelastamaan hyvinvointivaltiota. Silti Suomessa on 200 000 työtöntä. Jos ”uusi normi” on tämä, tulevaisuudessa tarvitaan yhtä lujia pääministereitä ja hallituksia kuin nyt on. Tämän tavoitteen jakavat suunnilleen kaikki asiantuntijat ja kaikki puolueet
on turhauttavaa, että lyhytnäköiset poliitikot saavat sahata sitä oksaa, jolla koko ihmiskunta istuu. Kokouksen isäntä maa on jarruttanut neuvotteluja ennenkin. HaLLitustenväLinen ilmastonmuutospaneeli IPCC ynnäsi yhteen olemassa olevaa tutkimustietoa ilmastonmuutoksesta ja päätyi siihen, että elämme ihmiskunnan kohtalonhetkiä. iLMastonMuutos on huomattavasti mutkikkaampi. Keskustan entisen puoluesihteerin Jouni Ovaskan Twitterissä viljelemä musta huumori tuli tarpee seen kaiken ilmastoahdistuksen keskellä. Ne pitäisi lähes puolittaa alle 12 vuodessa. Eihän siinä ole mitään järkeä, että luonto on varastoinut muinaiset kasvit ja eliöt maankuoreen, mutta me ihmiset kaivamme ne ylös ja tupruttelemme taivaalle maata lämmittäväksi peitoksi. Tuore ilmastoraportti pohjustaa Puolassa pidettävää YK:n joulukuista ilmastokokousta, mutta sieltä ei odoteta suuria edistysaskelia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei odotetusti lotkauttanut korvaansa raportille. Tämä oli suhteellisen helppo estää kieltämällä otsonia tuhoavat freonit, joita käytettiin muun muas sa ponneaineena hiuslakoissa ja kylmäaineena jääkaapeissa. Helsingin Sanomien mukaan Australian varapääministeri Michael McCormack ilmoitti heti ilmastoraportin julkaisun jälkeen, että maan hallitus ei ryhdy muuttamaan linjaansa ”vain siksi, että jonkun mielestä joku raportti on se tie, jota meidän pitäisi seurata ja jonka mukaan toimia”. Ei auta, vaikka pieni suomalaisen pyöräilisi kaikki työmatkansa ja söisi pelkkää lähellä tuotettua porkkanaa, jos valtiot eivät ole talkoissa mukana. Lapsuudessani pelättiin kamalaa otsoniaukkoa. Kaikkien maapallon asukkaiden nahka olisi kärventynyt ilman elämää suojaavaa otsonikerrosta. Siihen johti konkreettinen uhka. Maapalloja kun on vain yksi. Valtiot pääsivät otsonisopimukseen Montrealissa vuonna 1987. Pallo kuumenee hälyttävää vauhtia, päästöt täytyy saada alas ja äkkiä. Autralia aikoo ehdottomasti jatkaa kivihiilivarantojensa hyödyntämistä. Siihen kytkeytyy koko tapamme elää – energiantuotanto, liikenne, asuminen, talous ja työpaikat. ei tapaHtunut lamaantumista, mutta ei myöskään toimintaa kovakalloisimpien päättäjien kohdalla. Kaikkien maiden tulisi edes myöntää, että fossiilisten polttoaineiden käyttö ei vetele. Ennen raportin julkaisua arvostettu britti lehti The Guardian kertoi, että ilmaston lämpenemisen seurauksiin liittyviä varoituksia jopa laimennettiin lopulliseen raporttiin, jotta fossiilisten päästöjen leikkaamista vastustavat maat eivät lamaantuisi vaadittavista toimenpiteistä. 26.10.2018 5 Toimittajalta Kovakalloiset tyypit sahaavat oksaa, jolla ihmiskunta istuu Miten hidastaa ilmastonmuutosta. Pauliina Pohjala. Nyt pitäisi kuitenkin tehdä täyskäännös. Lähetetään se sosiaalija terveysvaliokuntaan
Matti Vanhanen ilmastomarssilla Sami KorKala Me teemme rakennukset, ja lopulta ne muokkaavat meidät, sanoi Winston Churc hill aikoinaan. Ahtaasti asuvien määrä on kasvanut pääkaupunkiseudulla huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Timo Korhonen Twitterissä Jokaisen yrityksen pitää kaikessa toiminnassaan vähentää ilmastopäästöjä. Erilliset pientalot Kaikki rakennukset Rivija ketjutalot Muut rakennukset Asuinkerrostalot Asuinpinta-ala m 2 /henkilö: 40,5 m 2 vuonna 2017 1970 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2017 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 m 2 Suomessa rakennetaan ahtautta Lähde: Tilastokeskus Sh utt ers to ck / H en na Ra ita la. SuoMeSSa yksinasuvien määrä on kohonnut huomattavasti, mikä puoltaa pieniä asuntoja. Ihmiskuntaa uhkaa huutava pula ruuasta ja vedestä. Lentävä lause ottaa ilmaa alleen tämän päivän Suomessakin, sillä rakentamisella on väliä. – Niistä alueista voi tulla ongelmallisia. Yhteiskuntarakenne tiivistyy kaupunkikeskustoihin, mutta pieniä kerrostaloasuntoja rakennetaan myös kauas keskustoista. Muuten sen toiminta ei ole kestävää vaan uhka tulevaisuudelle. – Ei minulla ole mitään oikeassa olemisen tarvetta, mutta haluan tuoda asuntorakentamisesta esiin monenlaisia näkökulmia. Hulluinta olisi, että nämä kaksi eniten luontoa rakastavaa ryhmää ajautuisivat näin suuressa asiassa kiistaan. Olen hämmästynyt siitä, kuinka paljon city vihreät ja asuntorakennuttajat saavat toisiltaan tukea, Vaattovaara hymähtää. Asuntopolitiikka on totuttanut suomalaiset vuosikymmenten saatossa muuta Länsi-Eurooppaa ahtaampaan asumiseen. Ajassa Sanottua 6 26.10.2018 Ympäristöväen ja metsäalan on hyvä löytää toisensa. – Asuntosijoittaminen saattaa ohjata liikaa rakentamista, Vaattovaara sanoo. On kaunis ajatus, että kaupunkiympäristössä eletään ekonomisesti ja ekologisesti keskustan toimiessa kodin jatkeena. Ei kaikille alueille käy ajan kanssa niin hyvin kuin Helsingin Kalliolle. Kestävästi toteutettu asuntorakentamissuunnittelu voi edistää hyvinvointia ja taloutta, kun toisenlainen suunnittelu saattaa aiheuttaa ei-toivottavaa alueellista eriytymistä. Riikka Suominen Twitterissä Pinta-ala huoneistoa kohden -taulukko kertoo, että Suomessa on jämähdetty muuta Eurooppaa ahtaampaan asumiseen. Meidän on tehtävä enemmän ja nopeammin ilmastotoimia pitääksemme maapallon tulevaisuuden siedettävänä. Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pitää nykyistä asuntorakentamista vastuuttomana, sillä Suomeen on tehty viime vuosina huomattavan pieniä asuntoja ehkäpä ohimenevän trendin ja kysynnän takia. Vaattovaara toivoo, että asuntorakentamiseen liittyvät päätökset valtioja kuntatasolta lähtien tuottavat yleistä hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Äärimmäinen ilmiö ovat pohjapintaalaltaan vain 15,5-neliöiset miniyksiöt Vantaan Martinlaaksossa
Valiokunta on linjannut, ettei muita asioita oteta soten väliin. – Hyvät mahdollisuudet siihen kuitenkin on, että vaalikauden loppuun mennessä kaikki ehditään käsitellä. – Tämä ei ole järkevästi linjassa veropoliittisestikaan. Muita lakiesityksiä ei ole voitu ottaa käsittelyyn. Fossiilisesta uusiutuvaan, kiertotalous kaikkialle, hiilinielujen kasvattamista, vähemmän kulutusta. Ala-Nissilä huomauttaa, että kolmikantapöydissä eivät ole edustettuina työttömät, eläkeläiset, pienyrittäjät, opiskelijat eivätkä perheet. Sote-valiokunnassa on syksyllä aina ruuhkaa budjettilakien vuoksi. – Jäsenmaksu on maksajalle verotuksessa vähennyskelpoinen ja saajalle eli ammattijärjestöille verovapaata tuloa, koska järjestöillä on yleishyödyllisten yhteisöjen asema. Toisaalta muissakin valiokunnissa on vaalikauden lopussa paljon työtä, valiokuntaneuvos huomauttaa. Nyt irtisanomissuojakiistassa SAK on linjannut suoraan eduskunnan tahtoa vastaan, eli käsillä on selkeästi poliittinen työtaistelutoiminta, Olavi Ala-Nissilä toteaa. – Nyt näitä ei tosin ole päästy käsittelemään normaalissa ajassa. Osa luultavasti jää käsiteltäväksi joulun jälkeen. Sitten tätä kautta kertyneestä kassasta lakkoilijoille maksettava lakkoavustus on verovapaata tuloa 16 euroon asti päivässä, Ala-Nissilä kertoo. Pahempiakin työruuhkia on nähty, hän vakuuttaa. Ala-Nissilä haluaa lopettaa poliittisten lakkojen verotuet Ja ri La uk ka ne n 26.10.2018 7. Timo Soini Maaseudun Tulevaisuudessa Ei tässä ole ollut hallituksen sisällä mitään erimielisyyttä, kun toimista on sovittu, nyt viimeisimpänä kivihiilikiellosta ja polttoaineiden sekoitevelvoitteesta. Sote-valiokunnan työruuhka ei ole poikkeuksellinen Krista Kiurun johtaman sote-valiokunnan pöydälle on kasaantunut töitä, mutta pahempaakin on nähty. – Hallitus ja eduskunta ovat vastuussa kaikista suomalaisista ja hyvinvoinnin turvaavasta työllisyydestä ja työllisyysasteesta, hän muistuttaa. Mäkipää myöntää, että lukumääräisesti tavaraa on pöydällä paljon. ala-nissilän mukaan lakkoaikoina ammattiyhdistysliikken verotuki on peräti kolminkertainen. Kimmo Tiilikainen Helsingin Sanomissa Meri AlArAntA-SAukko Mediassa on kauhisteltu sote-uudistuksen venymisen sosiaalija terveysvaliokunnassa aiheuttamaa juttusumaa. Itse lakko-oikeuteen ja työmarkkinajärjestöjen asemaan Ala-Nissilä ei olisi puuttumassa, mutta hän korostaa, ettei yhteiskunnan tehtävä ole tukea lakkoja, joilla on selvästi poliittinen agenda. Keskustan varsinaissuomalainen kansanedustaja, eduskunnan verojaoston jäsen AlaNissilä esittää eduskunnalle aloitetta poliittisten lakkojen verotukien poistamisesta. Hänen mielestään tilanne ei ole poikkeuksellinen. Kesken vaalikauden saattaisi uusien edustajien olla vaikea astua remmiin. Valiokuntaneuvos Eila Mäkipää rauhoittelee huolestuneita. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva lAuri Heikkilä – Poliittisten lakkojen ei pitäisi voida nauttia verotuista. Vuoroaan odottavat budjettilait eivät hänen mukaansa todennäköisesti ole erityisen työläitä. Mäkipää uskoo, että asiat saadaan käsiteltyä ajallaan. sellaistakin on väläytelty, että perustettaisiin väliaikainen valiokunta ruuhkaa purkamaan. Hanna Kosonen Twitterissä Valtiojohtoinen luonnonsuojelu aiheuttaa turhaa hysteriaa, selvästi jonkinlaista ilmastoahdistusta, eikä tuota tulosta. Ajassa Sanottua Tarvitaan satoja pieniä päätöksiä, jotta iso muutos toteutuu. – Haasteena olisi ainakin se, keitä tähän valiokuntaan valittaisiin. Se olisi Mäkipään mukaan periaatteessa mahdollista, vaikka niin ei olekaan aiemmin tehty
Liitto-lehden päätoimittaja Samuli Pohjamo oli myös Suomenmaan päätoimittaja. Juttusarjassa seurataan 110-vuotiaan Suomenmaan vaiheita Maakansan (1908) perustamisesta nykypäivään. Toimitusjohtaja Seppo Maskonen ja päätoimittaja Samuli Pohjamo tutkimassa vuonna 1993 painosta juuri tullutta tuoretta Suomenmaan numeroa. Konstit talouden vahvistamiseksi valuivat hiekkaan. Myös osakeyhtiö Liitto muutti nimensä Suomenmaa Yhtiöt Oy:ksi. Uusi vaihe oli, kun Suomenmaa ja Liitto yhdistettiin 1994. Suunnitelma konkretisoitui, ja Suomenmaa alkoi ilmestyä viikkolehtenä 1.2.1992 oululaisen isännän johdolla. Lehden uutisia seurattiin ja siteerattiin säännöllisesti muissa medioissa. Ajassa Lehden uutisia seurattiin ja siteerattiin säännöllisesti muissa medioissa. Siellä oli osaamista ja pääomia. suomalaisista arvioi, että poliitikkojen kielestä ei saa selvää. Keskustan pää-äänenkannattaja pelastui ja löysi 1994–1999 oman tien ja tyylin. 8 26.10.2018 Enemmistö suomalaisista antaa tiedotusvälineille kiitosta siitä, että ne viestivät poliittisista asioista ymmärrettävästi. Suomenmaan johto kolkutteli monille oville – turhaan. Ei auttanut ilmestymiskertojen vähentäminen, eivät henkilöstön lomautukset. Liiton maakunnallisten jäsenlehtien valtauk sien estämiseksi perustettiin Maakuntien Viestintä. Ajateltiin, että siihen saataisiin hyvin ilmoituksia laajan levikin vuoksi. Maakunta lehtien Liitossa pääkaupunkilehden surkea tilanne tiedettiin. Haparoinnin jälkeen Suomenmaan taival pää-äänenkannattajana jatkui seuraavina vuosina. ToimiTuSjohTaja Seppo Maskonen esitti Maakuntalehtien Liiton syyskokouksessa 1991, että Suomenmaa yhtiönä saatetaan Osakeyhtiö Liiton omistukseen. Kuukausijulkaisu muutettiin viime hetkillä viikkolehdeksi. Suomenmaan konkurssin välttämiseksi Liitto sitoutui yhtiönä ottamaan lehtiryhmän ja Suomen Keskustan takaamana vastuun kaikista Suomenmaan sitoumuksista. Osakeyhtiö Liitto pelasti Suomenmaan Timo mikkilä Suomenmaan taistelu päättyi 1990-luvun alussa. Tavoite oli, että Suomenmaa siirretään turvasatamaan eli maakuntalehtien omistukseen. Ne maksettaisiin pois Liiton ja Suomenmaan lehtitukien turvin. Päätoimittaja Samuli Pohjamo vaihtui 1999 Juha Maunoon. Se osti isolla potilla Suomenmaata. Kaksi kolmasosaa suomalaisista arvioi, etteivät virkamiehet kykene viestimään ymmärrettävästi valmistelemistaan esityksistä. Pa ula Ås trö m Lä hd e: KA KS – Ku nn alli sa la n ke hit tä m iss ää tiö
HaKulomaKe on perusteellinen ja monisivuinen. Koulutus koostui kolmesta tiiviistä neljän päivän jaksosta, mentoroinnista ja suuresta määrästä ”kotitehtäviä”, joista sai palautetta. Siinä korostetaan, että valittujen pitää sitoutua koulutukseen sataprosenttisesti. Se vaatii tekoja meiltä jokaiselta. Keskustelijoiden joukosta on löytynyt myös niitä, jotka kieltävät koko ilmastonmuutoksen tai ihmisten vastuun siitä. Hän kuuli koulutuksesta viime syksynä ja lähetti heti hakemuksensa. Kestävään metsänhoitoon perustuva biotalous on osa ratkaisua. Realistiset ja uskottavat keinot vaativat harkintaa. Lisäksi näin Rinne vahingoittaisi Suomen työllisyyttä ja siirtäisi biotaloussektorin tuotantoa pois maihin, missä metsänhoito ei ole yhtä vastuullista. On tärkeää asettaa metsien käytölle reunaehdot, kuten Suomen metsälainsäädännössä on tehtykin. Kaikkien tulee myös osallistua lähivuosina joihinkin vaaleihin. Metsä on nähtävä puilta myös ilmastokeskustelussa. Kestävä pohjoismainen metsäsektori pystyy hillitsemään ilmastonmuutosta. Olen sitä mieltä, että päästövähennykset eivät voi kohdistua vain metsätalouteen. Be nja m in D ied erin g / AL D E Tästä esimerkki oli SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen ehdotus hakkuiden vähentämistä juuri Suomessa, vaikka metsämme hoidetaan kestävällä tavalla. Onkin paikallaan arvioida yhteiskuntaa laajemmin. – Minulla on nyt paljon materiaalia ja hyviä kontakteja, joiden avulla voisi saada Suomeen jonkun huipputason puhujankin. Sopeutuminen vaatii poliittisten tavoitteiden muokkausta ja uutta lainsäädäntöä. Useissa ulostuloissa ei haluta katsoa ilmastonmuutoksen ehkäisyä kokonaisuutena, vaan osoitetaan syyttävä sormi yhtä sektoria kohden. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1,5 asteeseen vaatii EU:lta ja myös Suomelta kokonaisvaltaista pohdintaa siitä, miten pelisäännöt energiantuotannolle, liikennesektorille, asumiselle ja rakentamiselle sekä myös maataloudelle ja teollisuudelle päivitetään. Hän toivoo, että kotimaassakin pystyttäisiin järjestämään jonkinlainen mini-EWA. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Kurssilla todettiin yhdessä, että politiikka voi olla julmaa, mutta se on myös innostavaa yhdessä tekemistä.. Ei voi olla niin, että esimerkiksi Saksassa hiilen käyttö saa lisääntyä ja sen aiheuttamat päästöt ajatellaan varastoitavan Suomen metsien hiilinieluihin. Tuhansien tutkijoiden tieteelliseen näyttöön perustuva väite on kuitenkin selvä: ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen ei riitä, jos haluamme välttyä dramaattisilta muutoksilta. 26.10.2018 9 Täällä Bryssel Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n julkaistua raporttinsa on käyty kuumaa keskustelua päästövähennystavoitteista ja keinoista saavuttaa ne. Seuraava kurssi järjestetään ensi vuonna. – Olin ensimmäinen Suomen Keskustan edustaja, joka on osallistunut European Women Academy -koulutukseen, mutta toivottavasti en viimeinen. Satojen joukosta kurssille valittiin 30. – Hyvä englannin kielen taito, korkeakoulututkinto, poliittinen aktiivisuus, Ruottu luettelee osallistumisen edellytyksiä. Ruottu on halukas jakamaan saamaansa oppia myös eteenpäin. Ruottu kannustaa politiikasta kiinnostuneita keskustalaisia naisia pyrkimään mukaan koulutukseen, jonka ALDE kokonaan kustantaa. Metsä on nähtävä puilta ilmastokeskustelussa Annina Ruottu kannustaa naisia huippukoulutukseen Pirkko Wilén KesKustanaisten varapuheenjohtaja Annina Ruottu kehuu Euroopan liberaalidemokraattien (ALDE) naispoliitikoille järjestämää vuoden mittaista tehokoulutusta. Samalla on pidettävä huoli luonnon ja metsien monimuotoisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä
Mika Lintilän ja Tuomo Puumalan lisäksi listalle mahtuu kaksi. Kaksi hyvin työnsä hoitavaa kansanedustajaa on pienelle maakunnalle loistava saavutus. Alajärvellä ehdokaskysymys ratkaistiin paikallisella jäsenvaalilla Sari Palmun ja Antti Joensuun kesken. Jokaiselle äänestäjälle pitäisi löytyä sopiva ehdokas. Hän toimii projektipäällikkönä Väestörekisterikeskuksen Kokkolan toimipisteessä ja askaroi parhaillaan elinikäiseen oppimiseen liittyvässä digitukihankkeessa. Toiset kiistävät. Neljässä vuodessa ihmisten elämäntilanteet muuttuvat. Piirihallitukseenkin oli jo välillä tulossa naisia enemmän kuin laki sallii. Naisten nimistä sanotaan olevan puutetta. Naisjärjestö muotoili kannanottonsa kauniisti, mutta sen perusteella voi ymmärtää, että kyse ei ole kyvykkäiden tai halukkaiden naisten puutteesta, vaan siitä, että liian moni edelleen ajattelee, että kansanedustajan pitää olla nimenomaan mies. Kansanedustajien lisäksi listalle mahtuu yksi nuori ja yksi nainen. KaiKKi viime vaaleissa Vaasan vaalipiiristä valitut keskustan kansanedustajat ovat miehiä. Tilanne on sekä hyvä että huono. Useimmissa piireissä kokoukset ovat vasta edessä ja pohdinta jatkuu. Keski-Pohjanmaa saa asettaa Vaasan vaalipiiriin neljä ehdokasta. Vasta Pohjois-Pohjanmaa on nimennyt kaikki ehdokkaansa. Kotikunnassaan Nurmijärvellä hän on myös hyvinvointilautakunnan jäsen. Pääkaupungissa on vaikea ”kasvattaa” ehdokkaita seuraavaa tai sitä seuraavaa vaalia varten. Osa ehdokkuutta harkitsevista naisista kertoo kokeneensa jopa painostusta. Ja nyt toinen heistä on päässyt osoittamaan kykynsä myös ministerin tehtävässä. Mikko Kärnä Petteri Salmijärvi Sari Palmu Timo Kaunisto Tarja Uusipaasto Merja Niemi Uutisanalyysi. Seitsemän nimen osalta neuvottelut jatkuvat. Piirikokous nimennee ehdolle nuorten esittämän Otto Luoman sekä politiikassa ja keskustan toiminnassa tuoreen kasvon, Teija Leivo-Rintakorven Vetelistä. Tämän lehden ilmestyessä tiedetään jo, kumpi kisan voitti. Eduskuntavaaleihin on tällä hetkellä lähdössä viisi miestä ja viisi naista. Helsingin piirin ehdokasasettelu kiinnostaa kaikkia. Nytkin on tarjolla päteviä miehiä. Keskipohjalaisten suurin huoli kohdistuukin naapurin tilanteeseen: jos Etelä-Pohjanmaan piiri ei onnistu ehdokasasettelussa ja vaalityössä, voi yhteinen äänipotti jäädä turhan pieneksi. Miehiä sijoittui myös ensimmäiselle ja toiselle varasijalle. 10 26.10.2018 KesKustan piiriKoKouKsissa pyritään rakentamaan täydellisiä listoja: tarvitaan kokemusta, uusia tulokkaita, monipuolista ammattivalikoimaa – ja riittävästi naisia. Tavoite: täydellinen lista Onnistunut ehdokasasettelu on ensimmäinen edellytys hyvälle vaalitulokselle. varsinais-suomessa ei ole enää aikoihin tarvinnut olla huolissaan naisten asemasta. Vaalien ensikertalaisiin kuuluu myös Uudenmaan Petri Kolmonen, joka toimii valtakunnallisen Isät lasten asialla ry:n puheenjohtajana. Ennen piirikokousta ei irtoa tietoa ehdokkaista. Huonoa on se, että pelivaraa on vähän. Monelle riittääkin yksi yritys, vaikka pitkäjänteisemmällä työllä nimi voisi paremmin tulla tutuksi. Etenkin Helsingissä ehdokkaana olo vaatii rahaa. Monet ehtivät muuttaa muille paikkakunnillekin. tavallaan sama on ongelma on yhdellä pienimmistä piirijärjestöistä. Ja tämä siis maakunnassa, josta sentään on lähtenyt kaksi puolueen puheenjohtajaksi ja pääministeriksikin kelvannutta naista. Selvää on, että suurin osa nimistä on uusia. Yksi Varsinais-Suomen uusista ehdokasnimistä on raisiolainen Merja Niemi, joka uutena kasvona nousi ensi yrittämällä valtuustoon. Siellä on eniten voitettavaa, eniten äänestäjiä, ja listalle mahtuu eniten ehdokkaita. Vaaleihin lähdetään toiveikkain mielin
Äänestyksen tulos oli kärjen osalta hyvin tasainen. KaaKKois-suomen vaalipiirissä keskustan ehdokaslistaa, vaaliohjelmaa ja yhteistä vaalibudjettia kasataan kolmen toiminnanjohtajan ja neljän keskustapiirin voimin. Ehdokkaiksi ovat lähdössä ainakin piirin puheenjohtaja Johanna Häggman Forssasta, varapuheenjohtaja Timo Kaunisto Hämeenlinnasta sekä Heli Lehtilä Lopelta. Etelä-Hämeen puolella piirikokouksen ajankohta on vasta joulukuun ensimmäisenä päivänä. Suomenmaan uutisanalyyseissa seurataan keskustan valmistautumista vaaleihin kautta maan. Mikko Kärnä kampanjoi jo aktiivisesti ”varakansanedustajana”. 26.10.2018 11 Useimmissa piireissä kokoukset ovat vasta edessä. Piirikokous käytti sille kuuluvaa valtaa täysimääräisesti ja muutti jäsenäänestyksen tulosta viiden ehdokkaan osalta. Viime kerralla tuloksena oli ensimmäinen varasija. Viime vaaleissa Kaunisto oli jo mukana Hämeen vaalipiirin listalla ja ylsi ensimmäiselle varasijalle. Päijät-Hämeen puolelta kisassa ovat mukana ainakin Juha Rehula, Martti Talja, Hilkka Kemppi, piirin puheenjohtaja Jukka Mölsä sekä Mika Mäentalo Heinolasta. Pirkko Wilén Vesa Riekki Johanna Häggman Lauri Nikula Maarit Kiiskinen Riikka Moilanen. Jyväskyläläinen Neittaanmäki nousi kansanedustajaksi Keski-Suomen vaalipiiristä vuonna 1999 mottonaan ”nuorikin mies voi päästä eduskuntaan, jos vain saa tarpeeksi ääniä”. ”Olette varmaan huomanneet, että tilanne on nyt muuttunut”, hän totesi piirikokouksessa. Moilasta houkuteltiin ja vaadittiin mukaan kisaan jo ennen jäsenäänestystä. Lapissa kisaavat muun muassa edellisissäkin vaaleissa mukana olleet Petteri Salmijärvi ja Tommi Lepojärvi. Nyt on aikaa kampanjointiin. Ykköseksi nousi Jarva. Sirkka-Liisa Anttila ei ole vielä kertonut aikeistaan. Keski-Suomen uusiin nimiin kuuluvat maaseudun monialayrittäjä ja kaupunginvaltuutettu Tarja Uusipaasto Jämsästä sekä väitöskirjaopintoja tekevä yrittäjä, mansikkatilan emäntä Maarit Kiiskinen Laukaasta. Kainuun piiri asettanee jäsenäänestyksen perusteella kolme ehdokasta: istuvat kansanedustajat Marisanna Jarvan ja Timo Korhosen sekä haastajan asemasta liikkeelle lähtevän Tuomas Kettusen. Samaan Oulun vaalipiiriin kuuluva Pohjois-Pohjanmaan piiri asetti ehdokkaansa jo pari viikkoa sitten. Hämeen vaalipiirissä Päijät-Häme asettaa seitsemän ehdokasta ja Etelä-Häme toiset seitsemän. Kansanedustajana hän toimi vuoteen 2007 saakka ja on sen jälkeenkin ollut mukana kaikissa vaaleissa. Hänestä vain 20 äänen päähän jäivät niin Korhonen kuin Kettunenkin. Kaunisto oli kansanedustajana vuosina 2007–2011 ja edusti silloin Varsinais-Suomen vaalipiiriä . Yksi Pohjois-Pohjanmaan uusista ehdokkaista on Vesa Riekki Pudasjärveltä. Kannatusta ja kiinnostusta Riekillä on ollut aiemminkin, mutta ehdokaspaikka avautui vasta nyt. Nuoria ja nuorekkaita ehdokkaita on tulossa kokeneempien rinnalle. Silloin hän joutui kieltäytymään vaativien työtehtäviensä vuoksi. Kaksi viikkoa sitten selvitettin erityisesti nuorten ehdokkaiden esiinmarssia. Ilmeisesti tässä onnistutaankin. Vieläkin mutkallisemmaksi asian tekee se, että Heinävesi, Joroinen ja Iitti siirtyvät heti vaalien jälkeen eri maakuntiin ja eri piireihin. Ehdokaspaikkojen jakaminen Etelä-Savon, Itä-Savon, Karjan ja Kymenlaakson piirien kesken on pelkkää matematiikkaa, mutta tiivistä yhteydenpitoa tarvitaan, jotta yhteisestä listasta saadaan kaikin puolin tasapainoinen. edusKuntaKoKemusta on myös Petri Neittaanmäellä, joka nykyisin toimii eduskunnan I varapuhemiehen, Mauri Pekkarisen, erityisavustajana. Toinen esimerkki uusista ehdokkaista on oululainen valtuutettu ja nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Lauri Nikula. Metsurin titteliä kantava Riekki on kokenut kunnallispoliitikko, joka on toiminut pitkään ”hirsipääkaupungin” kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Ääniä ropisi, ja Neittaanmäestä tuli silloisen eduskunnan nuorin kansanedustaja. Listalle nostettiin piirihallituksen esityksen mukaisesti nuoria ja oululaisia, myös entinen kansanedustaja Riikka Moilanen. Heinävedeltä Kotkaan ulottuvan vaalipiirin hahmottaminen voi olla haastavaa kenelle tahansa
Lajin kiistaton mestari on tietysti Donald Trump, joka on väittänyt muun muassa, että Barack Obama on syntynyt Keniassa ja että ilmastonmuutos on kiinalaisten salajuoni. Oma lukunsa on Venäjän harjoittama informaatiohämmentäminen. Täällä kenties myös uskotellaan itselle, että Suomi saa Venäjältä erikoiskohtelua, kirjoittajat toteavat. Elinkeinoministeri Olli Rehnkin (kesk.) joutui kommentoimaan väitettä Helsingin Sanomille. Puoluevirkailija Matti Putkonen väitti infraäänen olevan niin vaarallista, että se saa lepakkojen sisäelimet räjähtämään. Miten media selviää algoritmien ja paskapuheen aikana. Politiikassa on toki valehdeltu ja levitetty propagandaa ennenkin, mutta kirjan mukaan Trumpin toiminta on erilaista. Perussuomalaisten ”työmies” oli löytänyt lepakkotutkimuksen netistä ja muunnellut sitä surutta omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Faktoilla ei ole Trumpille oikeastaan edes väliä, ne ovat erottamattomia mielipiteistä. Esimerkiksi Iltalehti teki aiheesta jo saman päivän aikana viisi juttua. Toisaalta Suomeakaan ei ole rokotettu valeuutisia vastaan. Totuuden jälkeen -kirjan mukaan muun muassa suomalaisten korkea koulutustaso ja luottamus instituutioihin suojaavat meitä totuudenjälkeisen ajan ilmiöiltä. Teos, 296 s. 12 26.10.2018 Kirjat KuKa muistaa räjähtävät lepakot. totuuden jälkeen -kirjan kirjoittajien mukaan faktaa, tunteita ja mielipiteitä sekoitteleva hölynpöly, karusti sanottuna paskapuhe, on yksi nykyisen totuudenjälkeisen ajan ilmiöistä. Myös Britannian EU-eroa vaatinut brexit-kampanja perustui kirjan mukaan osittain valheille. – Useat ihmiset ovat sanoneet, että olen oikeassa, Trump on todennut, kun häntä on vaadittu tilille sanomisistaan. Hatusta vedetyt totuudet yleistyvät mediassa Kun lepakot räjähtävät TeksTi: AnnukkA kAArelA. Perussuomalaiset järjesti lokakuussa 2016 tiedotustilaisuuden tuulivoiman terveysriskeistä. Duunarien ääniä tavoittelevalle puolueelle sopi paremmin kuin hyvin, että huomio keskittyi hallituksen toimien sijasta lepakoihin. Myös valemediat ovat meillä edelleen pieniä toimijoita. Putkonen onnistui heitollaan hämäämään niin mediaa, yleisöä kuin poliittisia kilpakumppaneitaankin. – Suomessa ei esimerkiksi ole totuttu siihen, että jotkut toimijat voivat valehdella täysin häikäilemättä. Hänen valheensa eivät ole puntaroituja ja perusteltuja, vaan usein lennosta keksittyjä. Vaihtoehtoiset faktat ja hatusta vedetyt totuudet ovat yleistyneet myös meillä. Räjähtävät lepakot on yksi esimerkkitapaus Antto Vihman, Jarno Hartikaisen, Hannu-Pekka Ikäheimon ja Olli Seurin tuoreessa kirjassa Totuuden jälkeen. Antto Vihma, Jarno Hartikainen, HannuPekka Ikäheimo ja Olli Seuri: Totuuden jälkeen. Kirjan kirjoittajien mukaan Putkosen väite oli ehtaa hölynpölyä. Mediatemppu siis onnistui, vaikka väitteen todenperäisyys ammuttiin nopeasti alas. Väite sai median riehaantumaan. – Samalla tavalla infraäänisaaste vaikuttaa kaikkiin nisäkkäisiin aina ihmisistä tuotantoeläimiin, Putkonen jatkoi. Tiedotustilaisuus ajoitettiin samalle päivälle, jona hallitus päätti edetä työttömyysturvan ehtojen tiukentamisessa. Valppautta tarvitaan, sillä kirjan mukaan suomalaisia vaivaa valeuutisten suhteen tietynlainen naiivius. Tilaisuudessa keskityttiin erityisesti voimaloiden tuottamaan matalataajuiseen infraääneen. Trumpin presidenttikampanjan väitteistä jopa seitsemänkymmenen prosentin on tutkittu olleen valetta. Kansainvälisiin esimerkkeihin verrattuna Putkosen lepakot ja muut suomalaiset tapaukset ovat varsin kesyjä
26.10.2018 13 Aleksis kivi ei tehnyt päivääkään ansiotyötä, kirjoittaa historioitsija Teemu Keskisarja Kivi-elämäkerrassaan. Työhulluutta Kivessä kuitenkin riitti, hän kirjoitti vajassa 10 vuodessa keskeisimmän tuotantonsa ja ensimmäisen suomenkielisen romaanin. Noella ja tervalla hän hahmotteli uuninkylkeen taivaan ja helvetin. Ystävät kannattelivat Kiveä niin kuin taisivat, ja Keskisarjan teos muistuttaakin: yksin ihminen on lopulta kovin vähän. Siltala, 272 s. Itsepäinen mies keskittyi kirjailijanuraansa, ei opettanut eikä tehnyt muitakaan sivuhommia elantonsa eteen. Lönnqvistin talossa ”haisi vain naisten hiki”, kun Kivi sukelsi omaan maailmaansa – Seitsemän veljeksen kirjoittamiseen. Teemu Keskisarja: Saapasnahka-torni – Aleksis Kiven elämänkertomus. Olisivatko siihen riittäneet kenenkään voimat. – Ei laskelmoiden vaan vaistonvaraisesti hän tutustui ihmisiin, jotka jaksoivat maksaa aterioita, olutpullosia, puulaakivuokria ja viimein kirjapainokuluja, luonnehtii Keskisarja teoksessaan. August Ahlqvist haukkui Seitsemän veljestä -romaanin, ja se viimeisenä niittinä mursi jo vuosia koetellun Kiven itsetunnon. Tästä Kiven verkostoitujan pelisilmästä Keskisarja kirjoittaa oivallisesti. Tämän takana oli professori Fredrik Cygnaeus, josta tuli Kiven pitkäaikainen tukija. Keskisarja kirjoittaa, että Kivi olisi tarvinnut rinnalleen ihmisen, joka olisi ravistellut miehen jaloilleen uuden kirjan kimppuun. Ystäviä löytyi, sillä nuorena Kivi oli porukan hauskuuttaja. Tärkeimpiin tukijoihin kuului mamselli Charlotta Lönnqvist. Lönnqvist ymmärsi kirjoitustyön raskauden, ja kuten lapsuudenkodissaan, Kivi vapautui taas raskaista arkiaskareista. Taidemaalaria Aleksista ei tullut, mutta noella luodun teoksen kerrotaan pysyneen uunin kupeessa vuosikymmeniä. Jo lApsuudenkodissA Aleksis sai ymmärrystä. Suhdeverkosto piti Kiveä pystyssä Kirjat TeksTi: Tomi oravainen. Ja moni antoi vähästään. Isä osti väriliidut, joilla pikku Aleksis piirteli vintillä. Kivi nautti virallisempaakin tukea ja sai muun muassa suomalaisuusliikkeeltä kannustuspalkinnon päntätessään ylioppilastutkintoon. Keskisarja piirtää uudenlaista kuvaa Kivestä taitavana verkostoitujana ja ”liukkaana luikkuna”, joka haistoi tukijoita sekä ehkä stipendejäkin eikä uhrannut aikaansa palkkatöihin. Kiven keskittymisen pelkkään kirjallisuuteen tekivät mahdolliseksi tukijat ja ymmärtäjät, joita hän elämänsä varrella löysi. Tukiverkko ei ollut riittävän vahva pelastamaan Kiveä henkiseltä murtumiselta. Ei siis ihme, jos tällä räätälinpoika Alexis Stenvallilla oli välillä leipä kirjaimellisesti kiven alla, oman ehdottomuutensa vuoksi. Hän takasi maineensa tahraantumisen uhalla Kivelle kirjoittamisrauhan luonaan ja oli menettää kotinsa pakkohuutokaupassa. Sellaisen tien valinneella ei voinutkaan olla helppoa 1800-luvulla. Perheen iltatähteä kohdeltiin muita lempeämmin. Kiven opintie ei ollut helppo, mutta hän pysyi pinnalla suhdeverkostonsa avulla
Sinä päivänä, kun he pääsevät sähkön piiriin ja saavat ensimmäisen jääkaapin, heille on varmasti ihan sama, miten sähkö on tuotettu. – Yllättävää raportissa oli se, kuinka suuri ero puolentoista ja kahden asteen lämpenemisskenaarioilla on, Pantsar sanoo. MuutaMa viikko sitten julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti kertoi, että maapallon kahden asteen lämpenemisen seuraukset olisivat vakavia luonnolle, eläimille ja ihmisille. Noin 80 prosenttia maailman energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. näyttää erittäin epätodennäköiseltä, että kehittyvissä maissa lähdettäisiin nopeasti ajamaan päästöjä alas, Pantsar toteaa. – Vaadittavat toimenpiteet ovat niin äärettömän massiivisia, että se näyttää hirveän vaikealta, vastaus kuului. Kauhukuvien lista on pitkä. Pantsar on juuri vastannut kysymykseen, uskooko hän, että ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5 asteeseen. Nyt usko alkaa loppua, samoin aika. Lisätään ruuantuotannon tuottavuutta ja kasvisten osuutta ruoka valiossa. MAANKÄYTTÖ Teollisuuden päästöjä vähennetään 70–90 prosenttia vuo teen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 2010. Viisari kääntyi uhan puolelle ENERGIA Energiaa kulutetaan vä hemmän ja tehok kaam min. Suomi aikoo luopua kivihiilen käytöstä, mutta globaalilla tasolla vastaavaa on vaikea nähdä. Vuoteen 2050 mennes sä suurin osa ener giasta tuotetaan uusiutu villa energian lähteillä. TEOLLISUUS Tarvitaan nopeita ja radikaaleja muutoksia sekä tuotannossa että kulutuksessa, jotta maapallon lämpeneminen rajoittuisi 1,5 asteeseen.. Hiilidioksidin nettopäästöt pitäisi lähes puolittaa alle 12 vuodessa. toSiaSioiden toteaminen aiheuttaa helposti voimattomuutta ilmastonmuutoksen edessä. 14 26.10.2018 Ilmiöt Sitran johtaja Mari Pantsar pyyhkii silmäkulmiaan ja pahoittelee, kun ilmastoahdistus purkautui kyyneleiksi haastattelussa. – Maailmassa on miljardi ihmistä, joilla ei ole mitään. Pantsar korostaa, että vastuu ilmastonmuutoksen ratkaisusta on nyt ennen kaikkea mailla, jotka ovat ilmastonmuutoksen aiheuttaneetkin. Energiantarve kuitenkin vain kasvaa maailmalla, kun esimerkiksi Intiassa ja Kiinassa väestö lisääntyy ja vaurastuu. Hekin haluavat tyydyttää perustarpeensa. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jari laukkanen Sitran johtaja Mari Pantsar on puhunut paljon ilmastonmuutoksen mahdollisuuksista cleantechille. Edessä olisi lajien sukupuuttoaalto, merenpinnan nousu, korallien tuhoutuminen, ehkä myös Grönlannin jäätiköiden luhistuminen. Huolehditaan hiilinieluista ja sidotaan hiilidioksidia maaperään. Ne pitäisi lopettaa kokonaan vuoteen 2050 mennessä niin, että hiilidioksidipäästöt ja -poistot olisivat tasapainossa
Afganistanin viikonloppuna pidetyt parlamenttivaalit epäonnistuivat surkeasti, kun äänestyspaikoista puuttui äänestyslappuja, äänestäjälistat olivat puutteellisia ja vaalivirkailijat eivät osanneet käyttää äänestäjien tunnistamiseen tarkoitettuja biometrisiä laitteita. 16 26.10.2018 Maailman kuvat ValtaVa Virhe. YhdYsValtoja kohti. Brexitiä Vastaan. Toimittaja Jamal Khashoggin tappaminen oli valtava virhe, arvioi Saudi-Arabian ulkoministeri Adel al-Jubeir. Koonnut: Katariina lanKinen Pedro Pardo//Lehtikuva. USA ja Turkki yhtyivät vaatimuksiin maanantaina. Pääministeri Theresa May on ilmoittanut, ettei uutta äänestystä järjestetä. Britannian on määrä erota EU:sta ensi maaliskuun lopulla. Mayn mukaan Britannian EUerosopimus on 95-prosenttisesti valmis. EU on vaatinut perusteellista tutkintaa asiasta. Meksikon viranomaiset pysäyttivät karavaanin viikonvaihteessa Guatemalan vastaiselle sillalle, mutta moni ylitti joen kumilautoilla. Marssin järjestänyt People’s Vote -kampanja arvioi osallistujia olleen 570 000. Saudi-Arabian johdosta kriittisesti kirjoittanut Khashoggi katosi kuun alussa mentyään maan Istanbulinkonsulaattiin. epäonniset Vaalit. Yli puoli miljoonaa ihmistä osoitti lauantaina mieltään Lontoossa ja vaati uutta äänestystä Ison-Britannian EU-erosta. Vajaat 150 äänestyspaikkaa jouduttiin pitämään sunnuntaina suljettuina lauantaina tapahtuneiden terrori-iskujen vuoksi. Saudi-Arabia myönsi viikonloppuna, että Khashoggi kuoli konsulaatissa. Tuhannet Hondurasista lähteneet siirtolaiset jatkavat matkaansa kohti Yhdysvaltoja presidentti Donald Trumpin uhkauksista piittaamatta
Tätä prosessia on sittemmin helpotettu, varsinkin jos on osoittaa yhtenäinen työhistoria, mutta esimerkiksi monille opiskelijoille sekä kotiäideille ja -isille prosessi tuottaa edelleen ongelmia. Hakiessani pysyvää oleskelulupakorttia pari vuotta sitten hakemukseen piti laittaa vanhoja laskuja parin kuukauden välein sen todistamiseksi, että täällä on tullut pysyvästi oleskeltua. käYtännössä henkilöllisyyden tunnistaminen tapahtuu Britanniassa usein ilman kuvallista todistusta, useimmiten kaasutai sähkölaskulla. Briteillä ei ole myöskään henkilökortteja, mutta brexit-kansanäänestyksen jälkipuinnissa niiden tarpeellisuudesta on alettu keskustella. Täällä onkin pitkä historia henkilökorttien vastustamisessa. Kopiot näistä laskuista eivät tietenkään kelvanneet. Nämä luvut perustuvat kuitenkin vain arvioihin lentokentälle saapuvien matkustajien määristä. Edes äänestettäessä vaaleissa henkilöllisyyttä ei tarkisteta sen tarkemmin. Tänne ja täällä muuttaessa lista muistettavista käytännön asioista onkin pitkä. Henkilökorttien olisi toivottu auttavan rikollisuuden, petosten ja terrorismin torjumisessa. Britit arvostavat yksityisyyttä ja kansalaisten oikeutta pysyä haluttaessaan nimettömänä. Viime vuonna tänne muutti arvioiden mukaan 240 000 EU-kansalaista. Määrä on laskenut huomattavasti verrattuna vuoteen 2016, jolloin luku oli vielä 189 000, ja on alimmillaan sitten vuoden 2013. Täysin ympäristöystävälliseksi ryhtymistä ja paperilaskuista luopumista ei täällä voikaan siis suositella, sillä ikinä ei voi tietää, milloin tarvitset kaasulaskua todistukseksi olemassaolostasi! Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Britit pitävät kiinni yksityisyydestään Kohti brexitiä. Vastustajien mielestä korttien vaikutus rikollisuuden torjunnassa ei olisi huomattava, minkä lisäksi ne kaventaisivat yksityisyyden suojaa. Työntekoon tarvitaan sosiaaliturvanumero, kuntien ylläpitämään vaalirekisteriin olisi hyvä ilmoittautua, samoin kuin lääkäriasemalle, pankkiin ja verohallintoon – puhumattakaan kaikista asumiseen liittyvistä palveluista. 9/11 terroristi-iskujen jälkeen työväenpuolue suunnitteli niiden uutta käyttöönottoa, mutta vuoden 2010 vaaleissa molemmat uuden hallituksen muodostaneet puolueet – sekä konservatiivit että liberaalidemokraatit – vastustivat projektia, joten se lopetettiin. Viimeksi henkilökortit ovat olleet käytössä Britanniassa toisen maailmansodan aikaan. Hieman nurinkurista tosin on, että täällä on valtava määrä valvontakameroita – puhutaan jopa ”isoveli valvoo” -yhteiskunnasta. Tarkkoja lukuja ei ole olemassa, sillä EU:sta tänne muuttavia ei rekisteröidä mitenkään. Noin 140 000 muutti pois, joten nettomaahanmuutto oli noin 100 000. 26.10.2018 17 Yksi brexit-kansanäänestyksen tulokseen vaikuttaneista syistä oli maahanmuutto
Uudistuksen vastustaminen on hänen mukaansa ollut silmitöntä. Ne kertovat siitä, että joskus on menoa ja meininkiä riittänyt. Unohtuu, että sen tehtävä on tutkia perustuslainmukaisuutta, ei muuta. – Sinne viedään kaikki varmuuden vuoksi. Vaikka vähäksi se mökillä oleminen viime kesänä jäi. Nyt on tosin hymy ollut välillä tiukassa, mutta vain kerran Keränen on suuttunut. Siinä saa näkyvää aikaiseksi, kansanedustaja naurahtaa ja viittaa sote-uudistukseen, joka on seilannut koko hallituskauden karikolta toiselle. MaanantaiaaMupäivä on isossa omakotitalossa rauhallinen. Yksi hidastava tekijä on liian tärkeään asemaan päässyt perustus laki valiokunta. Tuntui, että edellisen hallituksen aikana tyhjiin tussahtanut yritys olisi pakko saada toteutettua. Kokoelma vangitsee katsojansa pitkäksi aikaa. – Kiveäminen on mukavaa hommaa. Sote-väännöt ovat puristaneet miehestä mehut monta kertaa, mutta keväällä eduskunnan jättävä pitkän linjan poliitikko toteaa kokemusten Arkadianmäeltä olevan voittopuolisesti myönteisiä. Sitten naureskellaan, että niin sitä sotea väännettiin. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä. Paljon. Välillä on harmittanut, että tuli asetuttua ehdolle, Keränen myöntää. Valmista ei ole syntynyt. 18 26.10.2018 Sotesoturi Koillismaalta Henkilö Yöllä on ollut pakkasta. Seinällä on lasten ja lastenlasten kuvia. Sotea ei tässä jutussa voi sivuuttaa, sillä se on syy siihen, että pitkäaikainen lääkäri päätti kolme vuotta sitten pyrkiä eduskuntaan vielä kerran. Rumputulta on paukkunut monesta suunnasta. Porojen vuoksi aidatulla lämpäreellä kasvatettiin kesällä perunaa. Eduskunta istui pitkälle heinäkuuhun. Isot lakipaketit junnaavat, kun aikaa on rajattomasti. Kansanedustaja Niilo Keränen (kesk.) laskeutuu vaimonsa Eilan kanssa portaita alas mökkirantaan. Valiokuntien työskentelylle pitäisikin hänen mielestään asettaa määräaikoja. Taivalkoskelaisen Koitijärven pinta on riitteessä, tienoo kylpee ruskassa. – Vaalikausi on ollut soten vuoksi hirvittävän raskas. On syntymäpäiväkuvia iloisesti virnistelevistä tenavista pesuvadin kokoisten kakkujen äärellä, koulukuvia ja hääkuvia. Vedestä nostettiin katiskoilla ahvenia, haukia ja lahnoja. Niilo Keränen on tehnyt uran lääkärinä, kansanedustajana ja kirjailijana. Keränen on omin käsin kivillä muurannut mökkipihan ja rakentanut nuotiopaikan varta vasten niin, että siitä näkee juhannusyön auringon. Keränen huokaa raskaasti, mutta valostuu sitten tyylilleen uskollisena: – Eivätköhän kaikki nämäkin taistelut ole muutaman vuoden päästä hyviä muistoja. Se liittyi valiokunnan epäasiallisiin kokous käytäntöihin
Oma mökkiranta on molemmille rakas paikka, samoin Koillismaan luonto.. 26.10.2018 19 Sotesoturi Koillismaalta Niilo ja Eila Keränen ovat pitäneet yhtä pian 50 vuotta
Kirjoja ei kotona näkynyt, mutta naapurin vanhapoika varusti pikku-Niilon repun lännenromantiikalla. – Muistan vieläkin hetken, kun makasin selälläni sängyllä ja tajusin lukevani, Keränen kertoo. Talo on täynnä kirjoja. Muuta luettavaa ei olisi ollutkaan. Mustassa nojatuolissa ovat syntyneet niin palkitut satukirjat, romaa nit kuin poliitikon kolumnit ja puheetkin. Siitä saakka lukeminen on ollut rakas harrastus. Ura alkoi opiskelijapolitiikassa 1970-luvun Oulus sa. Kun kotona talous koheni, isä tilasi Liitto-lehden. – Ehkä olisi uusintapainoksen aika. – Tuntuu mukavalta, että lapsilla on keskenään hyvät välit ja he haluavat tulla kotiin, hän lisää sitten. Se on jo toisten hommia. Se vakiintui paikoilleen silloin, kun kaikki huoneet olivat jälkikasvun käytössä. Paitsi lukija Keränen on myös kirjailija. Se liittyi valiokunnan epä asiallisiin kokouskäytäntöihin.. Ja poika ahmi. Keränen itse varttui 13-lapsisessa perheessä. Älykäs poika oppi lukemaan 5-vuotiaana Neuvostoliitto tänään -lehdestä. Kuvakollaasin vastapäisellä seinällä on Niilo Keräsen työpiste. Lapsuuden lukemisen puutetta Keränen on paikannut koko elämänsä. Puolue vain on ollut koko ajan sama, hän virnistelee. – Hyviä työtovereita on kaikissa puolueissa, hän toteaa. – Olen ollut politiikassa yhtä kauan kuin Paavo Väyrynen. 1990luvun alussa hän sai valtakunnallista huomiota, kun Soiperoisten maa -saturomaani voitti lastenkirjakilpailun. Seuraava sukupolvi on jo satuiässä, Keränen tuumaa. Serkkulauma riemuitsee toistensa seurasta. KuKaties saadaan jatko-osiakin, sillä vuoden päästä Keränen aikoo heittäytyä eläkkeelle. Silloin pelataan lautapelejä ja vaihdetaan kuulumisia pitkälle yöhön. Siitä huolimatta, että seuraavaksi pitäisi saada sosiaaliturvauudistus aikaiseksi. – Seuraavaksi pitäisi keksiä, mille seinälle lastenlastenlapset asetetaan. 20 26.10.2018 Niilo Keränen kehuu monia kollegoitaan. – Siellä ne räpättävät, eikä me Eilan kanssa päästä nukkumaan, Keränen muka tuhahtaa, mutta ääni ei voisi olla hellempi. Annika Saarikko ja Kimmo Tiilikainen ovat esimerkiksi hoitaneet tonttinsa hienosti. Heitäkin on nimittäin jo kaksi, Eila Keränen hymyilee. Vähän vahingossa lääkikseen ajautuVain kerran Keränen on suuttunut. Nyt olisi tyhjää tilaa vaikka kuinka 12 lapsen lennettyä ympäri maailmaa, mutta Keränen on tottunut hoitamaan hommansa olohuoneen nurkassa läppäri polvillaan. Edelleen lapset palaavat kotipesälle säännöllisin väliajoin, kaukaisimmat Saksasta ja Yhdysvalloista saakka. Isä oli sen tilannut, kun ilmai seksi sai