6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 12 / 23.3.2018 / 4,80 € Elsi KatainEn nousEE BryssElin KonEEsEEn jännittävään aiKaan ÖyKKärÖivä Putin jatKaa uhKaPEliään KEsKustalaisEt somEttavat ahKErasti Ajassa Uutisanalyysi Kepukeittiö KamPanisu on PohjoisEn PErinnEhErKKu kohdallaan Tähdet
Lujille vedetty lastensuojelu etsii lapsen ja samalla koko kansakunnan etua s. 2018 Avohuoltoa vai huostaanottoja. 24. 2 23.3.2018 sisältö 23.3
2018 3 Näillä näkymin nykyinen hallitus on ensimmäinen työllisyystavoitteensa saavuttava hallitus sitten Matti Vanhasen ykköshallituksen. 38 Katja Tahkola ja Eveliina Markkanen myyvät iäkkäille jumppaa ja kahvittelua s. 16 Päivi Eteläpää vaihtoi kokoomuksesta keskustaan – eikä kadu s. Tea Usvasuo on yksi ehdokkaista. Juha Sipilä s. 6 Keskusta kuihtuu ilman luottamusta etelässä, Jasi Kuokkanen sanoo s. 23.3. 36 Keskustan kasvot Ilmiöt Kentän vaikuttaja. s. 35 Keskusta hioo vaaliaseitaan Piirit valmistautuvat maakuntavaaleihin
Mahdollisen uuden mallin toteuttamiseen päästäisiin vasta vuosien päästä, ehkä joskus 2020-luvun puolivälissä. Vaalien jälkeen edessä olisivat hallitusneuvottelut, joissa jälleen kerran yritettäisiin uutta sote-ratkaisua. M ari a Se pp älä. Kuvitteleeko oppositio, että kunnat jäisivät kaikessa rauhassa odottelemaan mahdollista uutta mallia ja sen toimeenpanoa. Opposition harmiksi monet asiantuntijat ovat päätyneet kannattamaan valinnanvapauslakia sen jälkeen kun hallitus teki siihen olennaisia parannuksia lausuntokierroksen jälkeen. Köyhimpien hoito ja hoiva jäisivät julkisen sektorin vastuulle. Pahimmillaan lopputuloksena olisi muutaman vuoden kuluttua todellinen markkinamalli, jossa kolme tai neljä suurta yritystä vastaisivat suurimmaksi osaksi palveluiden tuottamisesta. Soten kaatuminen johtaisi markkinamallin toteutumiseen Pääkirjoitus Kuvitteleeko oppositio, että kunnat jäisivät kaikessa rauhassa odottelemaan mahdollista uutta mallia. Opposition tavoitteena on kaataa sote-uudistus. Julkinen sektori tuottaa jatkossakin niistä ylivoimaisesti suurimman osan. Vastuuministerit Annika Saarikko ja Anu Vehviläinen kumosivat eduskunnassa tuoreeltaan vasemmiston väitteet markkinamallista. Valinnanvapauden piiriin tulee vain murto-osa sosiaalija terveydenhuollon palveluista. Jos nimittäin oppositio onnistuu kaatamaan soten, silloin toteutuu vasemmiston kammoama markkinamalli. Suurten sosiaalija terveysalan yritysten kauppamiehet ja -naiset kulkevat jo nyt pitkin maata ostamassa hoitokoteja ja terveyskeskuksia. Nykyisillä oppositiopuolueilla ei ole yhteistä vaihtoehtoa hallituksen esitykselle. Vuosien uuden epävarmuuden edessä kymmenien, ehkä satojen kuntien päättäjille ei jäisi muuta vaihtoehtoa kuin yrittää turvata palveluiden säilyminen lähellä ulkoistamalla palvelut niin kauan kuin halukkaita ostajia riittää. Näiden asiantuntijoiden motiivien asettaminen kyseenalaiseksi kertoo karua kieltä siitä, miten heikolle pohjalle oppositio nyt rakentaa sote-kritiikkiään. Jotkut niistä tarjoavat edelleen jopa sellaisia malleja, jotka on moneen kertaan tyrmätty eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Vasemmiston käyttämä nimi on näppärä, mutta sopii paremmin kuvaamaan keksijöidensä toimintaa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 23.3.2018 V asemmisto-oppositio nimitti hallituksen esitystä ”markkinamalliksi”, kun eduskunta aloitti viime viikolla sosiaalija terveydenhuollon uudistukseen kuuluvan valinnanvapauslain käsittelyn. Sotesta tulisi seuraavienkin eduskuntavaalien pääkysymys, milloin ne sitten pidettäisiinkin. Hyvin toimeentulevat kansalaiset hankkisivat markkinamallissa palvelunsa vakuutusten kautta. Vasemmisto-oppositionkin kannattaisi hetki miettiä, mitä soten kaatumisesta seuraisi. Sivustatukea antaa kokoomuslainen Helsingin pormestari Jan Vapaavuori
Sillä lailla. Sittemmin presidentiksi on pyrkinyt pitkä liuta keskustalaisia – turhaan. Silti juuri hän ryhtyi ohjaamaan Maalaisliittoa avarammille vesille nimenmuutosta myöten. Hallituksessa Juha Sipilä, Anne Berner, Jari Leppä, Mika Lintilä, Annika Saarikko ja Anu Vehviläinen. Tarkoituksena on opastaa nuoria kohti vaikutusvaltaa. Oiva esimerkki on ”sileän” Sukselaisen ja Urho Kekkosen vertailu. Perustelu oli monimielinen. Isänmaan asioita on hoidettava, mutta samalla tarttis vahvistaa nykyisten ja tulevien kannattajien uskoa. Mutta näyttää siltä, että keskustan pitäisi kiihdyttää myös äänestäjiä. 2018 5 Toimittajalta Kiihtyykö keskusta – saako vaihteen kakkoselle. Hän oli taistelija, kun Sukselainen hoiti asioita sovittelemalla ja kaihtamalla taisteluja. Keskusta käynnisti syksyllä mentorointiohjelman. Vuosikymmenten haave ei toteutunut, kuten ei muillakaan keskustalaisilla. Sukselaisen elämäkerta kuvaa päähenkilön silmin, kuinka sosiaalipolitiikka kehittyi vahvasti hänen puoluejohtajakaudellaan. – Virolainen on hyvä puhuja, mutta Karjalainen on parempi vaikenija. Pystyykö tämä porukka vielä parantamaan, vetämään vaihteen kakkoselle. Nimittäin jos tilaa jää, tontille tulijoita kyllä on. Vaikuttajakiihdyttämön nuorison kannattaa lukea Pekka Perttulan erinomainen kirja Äidin poika. Pekkarisen vahvuus on asioiden hallinta pilkkuja myöten. kekkosen jälkeisessä keskustan presidenttitaistelussa Sukselainen tuki Ahti Karjalaista. Silti hän istui Maalaisliiton johdossa liki 20 vuotta. Sanoo, että hiilen polttaminen pitäisi kieltää lailla tai tehdä verotuksella kannattamattomaksi. Ja eduskuntaryhmässä vielä enemmän. Tuore esimerkki on Timo Soinin pyrkimys omia kotihoidontuen tukeminen itselleen. Ja jo nyt vallankahvassa istuviakin. Kun Sauli Niinistö päättää toisen kautensa, keskustalaista presidenttiä ei ole nähty yli 40 vuoteen. Virolainen oli taustaltaan vahva maatalousmies. Puoluejohdossa Sipilän lisäksi Katri Kulmuni, Antti Kurvinen, Juha Rehula ja Jouni Ovaska. keskustalaisia on näkyvillä paikoilla hieno joukko. V. Kekkonen oli Suomen aseman turvaamisen mestari, mutta myös sisäpolitiikassa, esimerkiksi aluepolitiikassa, suurten visioiden mies. Hän kuuluu Suomen ministerihistorian osaavimpiin. Sukselainen olisi halunnut Kekkosen jälkeen presidentiksi. Pitää hivellä kaikkien keskustahenkisten syvimpiä tuntoja ja näyttää, että vahvaa näkemystä ja linjanvetoa tulevaisuuteen piisaa muillekin alueille kuin talouden lukuihin. 23.3. Esimerkiksi varapuhemies Mauri Pekkarinen käynnistelee netissä Mauri-tv:tä. Mutta se osoittaa myös, kuinka monenlaiset ihmiset pärjäävät politiikassa. Pikku viriämistä on toki näkyvissä. Pentti Manninen. Hieno sana. Vaikuttajakiihdyttämö . Onhan eduskuntavaaleihin enää vuosi ja vaalitaistelun alkuun vielä vähemmän. J. Energiapolitiikassa Pekkarinen patistelee paitsi hallitusta, myös vihreitä, jotka Helsingissä poltattavat surutta hiiltä. johannes Virolainen , tohtori hänkin, pullautti Sukselaisen puoluejohdosta 1964 ja johti keskustaa 16 vuotta. Ei hullumpaa, oli se sitten Ben Zyskowiczin pyörittämän Ben-tv:n innoittama tai ei. Hyvä homma. Konkari rohkenee kyseenalaistaa koko maan suuriruhtinaaksi ruvenneen Jan Vapaavuoren äärihelsinkiläisiä aluenäkemyksiä
– Kaikki odottavat, että maakuntaan ja soteen liittyvät lait tulevat käsitellyiksi ja hyväksytyiksi. – Näitä vääriä uskomuksia joutuvat nyt oikomaan monet muutkin tahot, kuten Kuntaliitto ja eri ministeriöt, Ovaska huomauttaa. – Kun olen kertonut ehdokkuudestani, on minullekin sanottu, että ”ai, missä vaaleisTeksTi: Henna Lammi kuvaT: Jaakko marTikainen, marko JunTTiLa, maria sePPÄLÄ Epävarmuus soteja maakuntauudistuksen ympärillä ei ole estänyt keskustalaisia valmistautumasta vaaleihin Vaalivankkurit asemissa Tämä on hieno tilaisuus olla rakentamassa uudenlaista aluehallintoa, rovaniemeläinen maakuntavaaliehdokas Liisa Ansala sanoo. Jouni Ovaskan mukaan lisää samantyylistä materiaalia on tulossa.. Puoluesihteeri Ovaska myöntääkin, että tärkeintä vaalityötä tähän asti on ollut se, että on levitetty oikeaa tietoa maakuntaja sote-uudistuksesta. Ehdokaslistat täyttyvät piireissä, ja viime viikolla puoluehallituksessa käsiteltiin puolueen kampanjailmettä sekä maakuntavaaliohjelmaa. – Vaalienhan piti alun perin olla presidentinvaalien yhteydessä, joten kampanjan suunnittelu ja ehdokashankinta ovat jo pitkällä, puoluesihteeri Jouni Ovaska kertoo. Tavoitteena on, että soteja maakuntalakipaketti saisi eduskunnan hyväksynnän kesäkuussa. Maakuntavaalit 2018 Puoluehallitus käsitteli keskustan vaali-ilmettä viime viikolla. Lapin maakuntavaltuustoon tähtäävä Liisa Ansala pohtii, että vaalien suhteen on vielä aika hiljaista. JulKisuudessa hallituksen maakuntauudistuksesta ei ole hevillä keksitty hyvää sanottavaa. Lopullisen sinetin vaaliohjelma saa huhtikuussa puoluevaltuuston kokouksessa. Uudistuksessa ei ole puoluesihteerin mukaan kyse minkään uuden hallintohimmelin rakentamisesta tai kepulaisesta päiväunesta niin kuin Jan Vapaavuori (kok.) ja jotkut oppositiossa väittävät. Uudistus on kuitenkin hyvin laajasti tiedossa. Myös ehdokkaat ovat joutuneet selittelemään ehdokkuuttaan. 6 23.3.2018 KesKusta valmistautuu täyttä päätä lokakuun maakuntavaaleihin. MaaKuntavaalit eivät ole kuitenkaan toistaiseksi nostattaneet varsinaista vaalihurmosta
Myös Pohjois-Pohjanmaalla ehdokkaiden kokoaminen alkaa olla mukavalla mallilla – ei vähiten siksi, että myös keskustalainen pääministeri Juha Sipilä on julkaissut ehdokkuutensa. Heistä koossa on jo 72. Asiaa ei tarvinnut kauaa pohtia. Edetään tässä nyt hyvin rauhallisesti, piirin toiminnanjohtaja Antti Varis kuvailee. Hän on työskennellyt, asunut ja istunut eri luottamustehtävissä niin Lappeenrannassa, Imatralla kuin Ruokolahdella. Rekrytoinnissa keskityttiin henkilöihin, jotka olivat ehdokkaana myös viime kuntavaaleissa. AnsAlAlle ja Usvasuolle ehdokkaaksi lähteminen oli itsestään selvää. – Naisia saisi olla enemmän. Suomessa nähdään oikea vaalisuma: tammikuussa äänestettiin presidentinvaaleissa, syksyllä ovat vuorossa maakuntavaalit ja vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla eduskuntaja eurovaalit. – Meillä on useammassakin kunnassa todennäköisesti tilanne, että ehdokkaat joudutaan ratkaisemaan jäsenvaalilla. JA kyllä se vaalihurmoskin vielä nähdään, kaikki haastateltavat vakuuttavat. Puoluesihteeri vakuuttaa, että ehdokashankinta on kuitenkin sujunut pääasiassa hyvin. Siellä ehdokkaaksi voidaan nimetä 88 henkilöä. Tässä vaiheessa ei ole tarve vaipua epätoivoon, Ansala kiteyttää. Loput ehdokkaat nimitetään vasta syyskuussa. lokakuuta. – Piirikokous vahvistaa ehdokkaat huhtikuussa, mutta jätämme listalle tilaa ulkopuolisille nimille. Piirin toiminnanjohtaja Antti Ollikainen toteaa tyytyväisenä, että kiinnostusta vaaleihin on riittänyt. Maakuntauudistuksen jälkeen maakuntavaaleilla valitut päättäjät tekevät päätökset. sa”. Kun listalle mahtuu yhteensä 118 ehdokasta, piirihallitukselle jää vielä mahdollisuus nimeämisiin. 2018 7 Tea Usvasuon tavoitteena on paikka Etelä-Karjalan maakuntavaltuustossa. – Mukaan tarvitaan eri ikäisiä ihmisiä erilaisista taustoista. Ehdokastilanne vaihtelee toki piireittäin. Heitä on nyt ehdokkaista 27, Varis kertoo. Usvasuo toivoo, että keskusta jaksaisi puolueena jakaa informaatiota maakuntavaaleista ja koko uudistuksesta. Samalla asukasdemokratia parantuu. Aikaa on. – Uudistusta torpedoidaan nyt monelta suunnalta, mutta ehdokkuuttaan empivien ja muidenkin on syytä saada oikeaa tietoa. Haluan antaa panokseni siihen, että maakunnan hallinnosta tulee mahdollisimman ihmisläheinen, Ansala kertoo. Mukaan maakuntavaaleihin on lähdössä myös aivan tuoreita kasvoja, PohjoisPohjanmaan keskustan toiminnanjohtaja Antti Ollikainen iloitsee.. Usvasuolle maakunta on pitkään ollut luonteva toimintaympäristö. – Mitä enemmän asiaan perehdyin, sitä vakuuttuneempi olin siitä, että maakuntamalli on paljon yksinkertaisempi järjestelmä kuin nykyinen. – Tämä on hieno tilaisuus olla määrittämässä uudenlaisen aluehallinnon rakentumista. Tällä hetkellä kunnat tekevät yhteistyötä esimerkiksi kuntayhtymien kautta, joiden toiminta ei ole millään tavalla avointa. Luotan kuitenkin eduskunnan enemmistöön, että järki voittaa ja vaalit pidetään, eteläkarjalainen ehdokas Tea Usvasuo paaluttaa. Pisimmällä ollaan Pohjois-Karjalassa. – Vaalien lähestyessä myös vaalikuume alkaa pikku hiljaa nousta. Usvasuo ei säästele sanojaan pohtiessaan maakuntauudistuksen hyviä puolia. Myös uusia kasvoja on tulossa mukaan. Ollikainen kertoo, että tavoitteena on monipuolinen lista, jossa on tasapainoisesti eri taustoista tulevia henkilöitä. Variksen mukaan ehdokashankinta ei ole lopulta ollut vaikeaa. Pohjois-Pohjanmaalla keskusta on jakanut 104 ehdokaspaikkaa kuntiin siten, että ehdokasjoukosta saadaan maantieteellisesti kattava. 23.3. Nimiä on jokaisesta maakunnan kunnasta vähintään kolme. Halukkaita on enemmän kuin paikkoja. Vaalipäivä on 28
Seppo Varjus Ilta-Sanomissa Henna Lammi Feministit vihaavat miehiä. Abdulkarim ja Talvitie ihmettelevät, kuinka tasa-arvoon liittyvät tavoitteet jätettiin pois hallitusohjelmasta. Heistä 13 oli naisia. Ja oivalluksista. Vuoden 2015 hallitusneuvotteluiden työryhmissä ahersi 48 henkilöä. Kirja muistuttaa, että Suomi ei ole tasa-arvoinen maa. Kaksikko kuorii myytit kuin sipulit kerros kerrokselta niin, että väitteiden tueksi ei oikeastaan jää mitään. Ei tule niin kylmä, kun on vähän lihaa luitten päällä. Nyt lait kuitenkin estävät pahimmat ylilyönnit. – Patriarkaalisuus elää vahvana pohjoismaisen hyvinvoinnin mallimaassakin, vaikka naiset ovat täällä jo edenneet ihmisiksi asti, kaksikko paaluttaa. Lopputuloksena oli kirjoittajien mielestä naisten asemaa huonontava poliittinen ohjelma. Feminismi tappaa ilon elämästä. Itse päätökset onnistumisesta usein alle 50 prosenttia. Muista laittaa sukkahousut. Abdulkarimin ja Talvitien mukaan naista neuvotaan kuin lasta: Ole nyt varovainen. Teos on vakavaa asiaa, mutta samalla äärimmäisen viihdyttävä. Olli-Pekka Heinonen Twitterissä Feminismi ei ole kirosana Sh ut te rs to ck. Jos suomalainen nainen valittaa esimerkiksi epäasiallisesta käytöksestä, saa kuulla, kuinka surkeasti naisten asiat ovat Saudi-Arabiassa. Maryan Abdulkarim ja Eveliina Talvitie: Noin 10 myyttiä feminististä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 177 s. Muun muassa tällaisiin väitteisiin pureudutaan Maryan Abdulkarimin ja Eveliina Talvitien dialogin muotoon kirjoittamassa tuoreessa teoksessa. Patriarkaalinen yhteiskuntajärjestys ei ole muuttunut radikaalisti vaikkapa Minna Canthin ajoilta. Kun päätökset on tehty, työ vasta alkaa. Feminismi on turhaa, koska Suomi on tasa-arvoinen maa. Jos lukiessa tulee itku, se tulee ilosta. He päättelevätkin ironisesti, että pitkäjänteinen työ tasa-arvon edistämiseksi on ilmeisesti Suomessa saatu päätökseen. Ja muista syödä. Olavi Ala-Nissilä Twitterissä Toimeenpano on täysin aliarvostettu osa muutoksen tekemistä, erityisesti julkisella sektorilla. Kirjassa kysytäänkin, miksi tasa-arvoon liittyvien epäkohtien korjaaminen pitäisi Suomessa jäädyttää sen vuoksi, että jossain asiat ovat paljon huonommin. Yksittäisillä soolosuorituksilla tuskin isoja uudistuksia kaadetaan, mutta aivan varmaa on, ettei yksittäisillä soolosuorituksilla synny Suomeen ainuttakaan isoa uudistusta. Feministit tekevät asioista turhan monimutkaisia. Laiska sammakko kärpäsen nappaa, sanoisi vaikka Soinin Timppa. Kaksikko kokosi kirjan, koska feminismiä ympäröi Suomessa iso joukko väärinkäsityksiä. Ajassa Sanottua 8 23.3.2018 Sdp:n Antti Rinne möllöttää ilmeisen tyytyväisenä vähän kaikkea vastustamassa. Kirjoittajat sättivät armottomasti Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työtä yhdenvertaisuuden eteen. Feministi ei halua, että mies avaa hänelle oven
Vielä vaalejakin merkittävämpää hänelle on työ keskustan tulevaisuuden rakentamiseksi. Myös keskustan leipälaji, aluepolitiikka, kaipaa vahvistamista. Lastentarhanopettajien pienet palkat kuohuttavat Meri alaranta-Saukko kansanEdUstaja Antti Kurvinen pyrkii jatkokaudelle keskustan varapuheenjohtajaksi. Annika Saarikko Facebookissa Rahapula on keskeyttänyt noin 20 000 nuoren koulutaipaleen. Ratkaisu voisi löytyä paremmasta palkka-avoimuudesta. Tähän mennessä varapuheenjohtajaehdokkaaksi on ilmoittautunut kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen. Rekrytointeja tulisi lakiluonnoksen mukaan tehdä päiväkoteihin jo ennakoivasti, ”kun koulutusmäärien lisäys tämän mahdollistaa”. EdUskUnta ei päätä lastentarhanopettajien palkoista, vaan kunnat. Opetusja kulttuuriministeriön viimevuotisesta selvityksestä käy myös ilmi, että yli 40 prosenttia lastentarhanopettajista harkitsee alan vaihtoa, ja ylivoimaisesti suurin syy siihen on palkkaus. Naisen pienemmän euron taustalla ovat muun muassa palkkaerot. Hilkka Kemppi Twitterissä Nuorisobarometri saa syksyllä jatko-osan, joka keskittyy alueellisiin eroihin koulutuksessa. kUrvinEn kuvaa keskustaa taloksi, jonka perusta on kestävä, mutta seinät ja ikkunat jo pikkuisen lahoja. – Politiikka on pitkäjänteistä hommaa. Tilanne on sama monissa muissakin kunnissa. – Sen toteuttamisessa vain eivät vanhat reseptit enää auta. Lakiluonnoksessa päiväkodin henkilökunnan koulutustasoa nostetaan vuoteen 2030 mennessä niin, että kahdella kolmesta tulee olla korkeakoulututkinto ja vähintään yhdellä kolmesta yliopistokoulutus varhaiskasvatuksesta. – Voimme vaikka hävitä jotkut vaalit, jos siten voitamme tulevaisuuden. Antti Kurvinen varapuheenjohtajakisaan Jaakko Martikainen Ja ak ko M ar tik ai ne n. 2018 9 Tasa-arvo on myös talouskysymys. Palkkakuoppa on noussut nyt toden teolla keskusteluun, ja esimerkiksi useat Helsingin kaupunginvaltuutetut ovat jo luvanneet vaikuttaa lastentarhanopettajien palkkoihin ensi vuoden budjettivalmistelun yhteydessä. Ajassa Sanottua 23.3. Tässä murroksessa meidän on kyettävä puhuttelemaan suomalaisia niin, että he kokevat voivansa vaikuttaa arkeensa keskustan kautta. Tämä on nuorisobarometrissa huolestuttavinta. Saavutettava koulutus elinehto koko Suomelle. Tärkeinä teemoina Kurvinen nostaa esiin turvallisuuden kysymykset sekä tekoälyn ja robotiikan vaikutukset. Alkiolaisuus ei häviä. Kovia vääntöjä on tulossa, joten tässä vaiheessa ei voi jättää työtä kesken, hän perustelee. Kurvinen haluaa olla mukana hoitamassa maakunta-, eduskuntaja eurovaaleja keskustan kannalta mahdollisimman voitokkaasti. Keskusta valitsee puheenjohtajistonsa Sotkamon puoluekokouksessa kesäkuussa. Vuonna 2030 emme pärjää perinnekuvastolla, kansanedustaja painottaa. Pääkaupunkiseudulla on jatkuvasti täyttämättä noin 600 lastentarhanopettajan paikkaa. Auli Piiparinen Twitterissä Pauliina Pohjala UUsi varhaiskasvatuslaki on ristiriidassa alan houkuttelevuuden kanssa. Hän korostaa, että keskustan arvot ja aate eivät vanhene. Kaupunkien henkilöstöjohtajat kiirehtivät kiistämään palkkakartellin, mutta totuus on, että palkat ovat pääkaupunkiseudulla jämähtäneet 2 300 euron peruspalkkaan. Lastentarhanopettajat, varhaiskasvatusalan työntekijät, lasten vanhemmat ja muut kansalaiset nousivat yhdessä kapinaan sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun Yle uutisoi Vantaan, Espoon ja Helsingin sopimuksesta, jonka mukaan palkoilla ei kilpailla. Erittäin hyvä, että tästä tulee dataa
maaliskuuta vanhemmalle valtiomiehelle passelit 70 vuotta. Ei siitä pääse mihinkään, että Sipilä on erilainen.” 2. Mahtava iltaaurinko. Vaikka viemärin jäätyminen pänniikin.” 13. Aika valoisaa heti seitsemältä. Lumi narisee kenkien alla. kesäkuuta 2016 ”Keskustan väki Seinäjoella teki tyypillisen sukupolviratkaisun vpj-valinnoissa: luottamusta/vastuuta nuorille. Aurinko ajaa sumun tiehensä. Häpsii pakkaslunta. syyskuuta 2017 ”Tyyni Kirma. joulukuuta 2016 ”Luulenpa, että moni Sipilää seuratessaan googlettaa, mitä ”tunkki” tarkoittaa. helmikuuta 2016 ”Kuutonen aamutuimaan. Ja on siinä omat kiistattomat etunsakin. On virhe, erehdys ja typeryys ilakoida naapurin ongelmista. Seuraava?” 11. maaliskuuta 2016 ”Jokaisen puolueen sauna palaa joskus. Sepon kotimaisemissa Kirman lenkillä kypsyneet Twittermietelmät ovat jo instituutio itsessään. Passaa mennä saunaan.” 30. maaliskuuta 2016 ”Hiihtolenkki iltapäiväauringossa metsissä, niityillä, järvellä. Saunapalojen kierto on nopeutunut. Lenkillä mietittyä: Ihminen maistelee mieluummin hunajaa kuin suolavettä.”. Hiihtäessä mietittyä: avoin yhteiskunta on avoin hyvyydelle ja pahuudelle.” 28. tammikuuta 2018 ”Lähentelee -20 ast. syyskuuta 2017 ”Ruskan hehkua. Lenkillä mietittyä: Tahallinen väärinymmärtäminen on politiikankin hukkakaura ja juolavehnä.” 21. Suomenmaa onnittelee! 17. tammikuuta 2016 ”Kyllä suomalaisessa pakkastalvella on jylhyyttä. 10 23.3.2018 Ajassa Kirmalla ajatus kirkastuu Pekka Pohjolainen Keskustalegenda Seppo Kääriäinen täyttää 29. Lenkillä mietittyä: mitä enemmän selittelee, sitä hämärämpi asia on selittäjälle.” 22. Harmaa aitta, kypsä ohra, männyn kyljet ja pihlaja täydessä marjassa korostuvat. Sen takia keskusta on ihme.” 10
Tilalla ja ympäristöllä oli vaikutusta keskusteluun tasoon. Tarkoituksena on vähentää muovien aiheuttamia ongelmia, tehostaa kierrätystä sekä pureutua muovien tuotantoon. Onko keskustelukulttuuri palannut entiselleen Eduskuntataloon paluun myötä, eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola. Nostiko Eduskuntataloon palaaminen keskustelun tasoa. Niiden aiheuttamia ongelmia ei edes vielä tunneta kunnolla. Nyt muoveja on joka puolella. Olen miettinyt, onko some-maailman kielenkäyttö vaikuttanut yleisesti keskustelukulttuuriin täysistunnossa. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Hyvä paha muovi Suoraan kysyen Pauliina Pohjala edusKunta palasi viime syksynä väistötiloista Sibelius-Akatemiasta peruskorjattuun Eduskuntataloon. Näkyvän muoviroskan lisäksi maailman pelloilla, merissä ja vesissä on valtavia määriä silmälle näkymätöntä mikroja nanomuovia. Muovien nousu on osa kertakäyttökulttuurin maailmanvalloitusta. Huomasitko itse eduskunnan evakkoaikana, että erilaisilla tiloilla oli vaikutusta edustajien puhetyyliin. Aloitimme juuri kansallisen muovitiekartan valmistelun. Osta, käytä, heitä pois ja unohda. Suomi on hereillä. 2018 11 Täällä Bryssel Parhaillaan vietetään muovitonta maaliskuuta. Vesistöjen mikromuovitutkimusta tehdään myös parhaillaan. Jaakko Martikainen. suomessa on meneillään on erinomaisia hankkeita esimerkiksi hulevesien puhdistamiseen liittyen. Samalla kun muovit ovat valloittaneet maailman, niiden haittavaikutuksia on alettu tiedostaa. Niiden menestys pohjautuu monikäyttöisyyteen, halpaan hintaan ja vaivattomaan saatavuuteen. Kahden vuoden evakkoaikana oli paljon puhetta keskustelun tason laskusta täysistunnoissa. Mikromuovien poiston tehostamiseen pyritään uudistamalla jätevesidirektiiviä lähitulevaisuudessa. Väistösali oli varsin ahdas ja koruton. Viime vuosikymmeninä muovit ovat muokanneet ympäristöämme enemmän kuin mikään muu materiaali. Käyttämiemme muovien tulisi alusta saakka olla suunniteltu siten, että niiden tehokas uudelleenkäyttö ja kierrätys on mahdollista. Se on malli, jonka seurauksena näemme pysäyttäviä uutiskuvia laittomista kaatopaikoista kehitysmaissa ja jättimäisistä muovipyörteistä valtamerissä. Meillä on suuria mahdollisuuksia kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Komissio julkaisi hiljattain ensimmäisen muovistrategian. Toimin ympäristövaliokunnassa oman ryhmäni vastaavana. Uusiutumattomasta öljystä tuotettavia muoveja pitää korvata biohajoavilla ja puupohjaisilla tuotteilla. En ehkä sanoisi entiselleen, mutta kyllä varsinaisen täysistuntosalin arvokkuus, juhlavuus ja väljyys verrattuna Sibelius-Akatemian väistöajan saliin luo keskustelukulttuurille paremmat puitteet. 23.3. Toivotan onnea kaikille sitä yrittäville, sillä tehtävä ei ole helppo. Muovistrategiassa kuvataan tilanne kaikessa karuudessaan. Millaista keskustelun pitäisi olla istuntosalissa. Muovin voittokulku alkoi bakeliitin keksimisen myötä 1900-luvun alussa. Komissio myös esittää joitakin toimia, kuten kertakäyttömuovien käytön rajaamista ja muovipakkausten kierrätettävyyden parantamista. Asiallista ja kanssapuhujien mielipiteitä arvostavaa ja kunnioittavaa
olavi ala-nissilä sirKKa-liisa anttila timo Kalli Katri Kulmuni miKsi olet aKtiivinen sosiaalisessa mediassa. miKsi et ole aKtiivinen sosiaalisessa mediassa. Tiedän Facebookin suosion, mutta siellä keskustelun taso menee liian alas. Palvelusta on mukava lukea hyviä kommentteja ja artikkeleita. Ne eivät korvaa kasvokkaista kontaktia, mutta niiden avulla pystyy tavoittamaan valtavan määrän ihmisiä, joita ei muutoin tavoittaisi. Johtavan hallituspolitiikan sanoma ei hevin pääse lävitse mediassa, mutta somen kautta me kansanedustajat voimme tiedottaa omaan maakuntaan ja paljon laajemminkin. Vähemmän innostusta sen sijaan näyttää olevan kuviin keskittyvään Instagramiin. miKsi olet aKtiivinen vain twitterissä. Koonnut: Henna Lammi. Olen hyvin tyytyväinen Twitteriin. Tykkään olla somessa, se on tiedottamista ja verkottumista. Henkilön toiminta kyseisessä sosiaalisen median kanavassa on luokiteltu aktiiviseksi, mikäli profiilia on päivitetty kuukauden aikana vähintään kerran. Some-kanavat ovat hyviä keskustelukanavia. Myös Twitter alkaa olla hallussa, sillä useampi kuin neljä viidestä keskustan keskeisestä toimijasta tviittaa säännöllisesti. Toimin oman viitekehykseni kanssa näin, eikä minulla ole tarvetta kommunikoida toisella tavalla. Etenkin Facebook on suosiossa, sillä Suomenmaan selvityksen mukaan lähes kaikki keskeiset keskustatoimijat hääräävät palvelussa. En pysty olemaan monessa keskustelussa yhtä aikaa. miKsi olet aKtiivinen sosiaalisessa mediassa. Vain neljäsosa keskustatoimijoista on ollut palvelussa aktiivinen kuukauden tarkasteluajanjakson aikana. On myös mielenkiintoista seurata nuoria vaikuttajia, jotka ovat suosittuja esimerkiksi Snapchatissa tai YouTubessa. Olen aikoinani tietoisesti päätynyt siihen, että minut tavoittaa perinteisillä tavoilla. Some on hyvä ja mielenkiintoinen tapa kommunikoida, en väheksy tai aliarvioi sitä ollenkaan. Twitter on asiallisen ja luotettavan keskustelun palsta. suomenmaan some-selvityksessä olivat mukana keskustan 49 kansanedustajaa, Euroopan parlamentin jäsenet, sisarjärjestöjen puheenjohtajat sekä puoluesihteeri ja puoluevaltuuston puheenjohtaja. 12 23.3.2018 Keskusta Suomenmaa selvitti keskustan keskeisten toimijoiden näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. KesKustalaisista aktiivisimmiksi somettajiksi nimetään usein kansanedustajat Antti Kaikkonen ja Mikko Kärnä, mutta some-osaamista löytyy muiltakin
2018 13 * Profiilin on pitänyt päivittyä kuukauden sisällä vähintään kerran. EEva-Maria Maijala Suvi MäkEläinEn jouni ovaSka Markku PakkanEn aila PaloniEMi ulla ParviainEn Mauri PEkkarinEn auli PiiParinEn arto Pirttilahti PEkka PuSka tuoMo PuuMala juha PylväS antti rantakangaS juha rEhula EEro rEijonEn Markku roSSi annika Saarikko Mikko Savola juha SiPilä Martti talja kiMMo tiilikainEn ari torniainEn taPani tölli Matti vanhanEn Mirja vEhkaPErä anu vEhviläinEn EErikki viljanEn Keskustalaisten aktiivisuus* sosiaalisessa mediassa olavi ala-niSSilä Mikko alatalo Sirkka-liiSa anttila annE BErnEr PErtti hakanEn laSSE hautala hannakaiSa hEikkinEn PEtri honkonEn hannu hoSkonEn MariSanna jarva annEli jäättEEnMäki kauko juhantalo antti kaikkonEn tiMo kalli annE kalMari ElSi katainEn niilo kEränEn antti kivElä ESko kiviranta tiMo v. 23.3. korhonEn hanna koSonEn katri kulMuni antti kurvinEn Mikko kärnä SEPPo kääriäinEn jari lEPPä Mika lintilä MarkuS lohi o m a pr o fii li tw it te r in st ag ra m po lii tik ko siv u in sta gr am po liit ikk o siv u tw itt er o m a pro fiil i. Tarkasteluajanjakso 12.2–11.3.2018
14 23.3.2018 Kirill Kudryavtsev/AFP/Lehtikuva Putin on ryhtynyt häikäilemättömään uhkapeliin, jossa kansainvälisille sopimuksille viitataan kintaalla.
Esimerkiksi Tšetšeniassa Putin kahmaisi 91,5 prosenttia äänistä. KyynärPäätaKtiiKalla on silti myös riskinsä. viimeiset kuusi vuotta Putin on hakeutunut hanakasti tukkanuottasille Yhdysvaltain ja EU-maiden kanssa. Valtiovallan lietsoma kuva vihamielisestä lännestä, joka haluaa estää Venäjän nousun uuteen kukoistukseen, on pitänyt rivit kotirintamalla suorassa. Länsi on kuunnellut Putinin sotaisia puheita korvat punaisina, ja militaristinen kansallismielisyys on saanut uutta jalansijaa venäläisten keskuudessa. 2018 15 Presidentinvaalien järjestäminen Krimin valtauksen neljäntenä vuosipäivänä oli kulmia nostattava veto, mutta se sinetöi Vladimir Putinin murskaluvut. Periferian luvut eivät aivan yltäneet vuoden 2012 tasolle, kun Tšetšenian kovaotteinen sotilasjohtaja Ramzan Kadyrov paimensi väkensä vaaliuurnille. Kisa oli vain näennäinen, sillä siihen ei kelpuutettu mukaan yhtään varteenotettavaa vastaehdokasta. 23.3. Kreml leimaa mielellään länsimaiset arvot tuontitavaraksi ja hapatukseksi, joka ei sovi yhteen omaleimaisen venäläisen kulttuurin kanssa. viime vuosina Putin on ryhtynyt häikäilemättömään uhkapeliin, jossa kansainvälisille sopimuksille on viitattu kintaalla. Neljäs kuusivuotiskausi on Putinin viimeinen, ellei hän peru puheitaan ja rukkaa perustuslakia uuteen uskoon. Jos Putinia pidetään lännessä jonkin sortin pahiksena, niin monen venäläisen silmissä kansainvälisten sopimusten halveksuminen on tehnyt kovanaamaisesta valtiojohtajasta sankarin. Putinin päähuomio lienee edelleen ulkopolitiikan jännittävissä peleissä, joissa hän alun perinkin kansansuosionsa saavutti. Sekä äänestysaktiivisuus että Putinin kannatus pomppasivat silloin 99 prosenttiin, mikä taisi olla kiusallista jopa Kremlin mittapuulla. Jos öykkäröinnistä seuraavat taloudelliset tappiot säilyvät jatkossakin rajallisina, ja jos Turkin ja Kiinan kaltaiset eilänsimaiset valtiot yhä syventävät yhteistyötä Moskovan kanssa, Putinin resepti voi toimia myös tulevaisuudessa. lisäKsi Venäjä on väittänyt olleensa autuaan tietämätön Malaysia Airlinesin koneen räjäyttämisestä Donetskin alueella vuonna 2014. Moskova on muun muassa korostanut, ettei sillä ollut suunnitelmia Krimin valtaamiseksi eikä se osallistunut Itä-Ukrainan kapinan lietsontaan. Kun ääniä oli laskettu yön yli, alkoi liittovaltion reuna-alueilta tipahdella tuloksia Moskovaan. Niiden mukaan häikäilemättömät temput ja riskinotto eivät haittaa, jos on kyllin vahva ja valmis kestämään seuraukset. Ainut oikea kisa käytiinkin Putinista sairaalloisen riippuvaisen eliitin keskuudessa siitä, kuka aluejohtaja tai muu seniorivirkamies sai järjestetyksi istuvalle presidentille eniten ääniä uurnaan. Jos Putin jatkaa linjalla, jonka mukaan Neuvostoliiton romahduksen jälkeiset kansainväliset sopimukset eivät sido vahvistunutta Venäjää, hän antaa huolestuttavat eväät seuraajilleen. Putinin ja häntä hännystelevän eliitin vallankäytölle haettiin oikeutusta esityksellä, joka muistutti enemmän kannatusmittausta kuin vaaleja. YK:n turvallisuusneuvostoa Venäjä on estänyt antamasta Syyrian vastaiseksi katsomaansa päätöslauselmaa Khan Sheikhunissa tehdyn kemiallisen iskun jälkeen. Se on myös kiistänyt sekaantumisen Yhdysvaltain presidentinvaaleihin sekä entisen kaksoisagentin Sergei Skripalin myrkyttämisen Britanniassa. Venäjällä ei ehkä ole varaa uusiin konflikteihin, sillä nykyisetkin kiistat pitkittyvät, ja jäävät kytemään. Venäjä on järjestelmällisesti kiistänyt osallistuneensa erinäisiin selkkauksiin, mikä on rapauttanut Kremlin kannanottojen uskottavuutta lännessä. Maan talous kaipaa kipeästi uudistuksia ja korruptoitunut hallinto kunnon ravistelua. Visioita suurista reformeista ei ole Putinin suusta kuitenkaan kuultu, sillä kaasuja öljyrupliin on toistaiseksi ollut helpompi turvautua. Tulevat vuodet näyttävät, minkälaisen perinnön yhä arvaamattomammaksi heittäytynyt Putin jättää seuraajilleen. Vaalivilpistä huolimatta valtaosa venäläisistä näyttää pitävän 65-vuotiasta entistä KGB-vakoojaa sopivana henkilönä luotsaamaan maataan myös tulevaisuudessa. Esimerkiksi Krimin niemimaan anastaminen Ukrainalta sinkautti Putinin kannatusluvut Levada-tutkimuslaitoksen mukaan 80 prosenttiin. Putinin pelit Uutisanalyysi Neljäs kausi näyttää, jättääkö Vladimir Putin kyynärpäätaktiikan perinnöksi seuraajalleen Santeri Lampi. Modernisoidusta armeijasta on muodostunut Putinin kaudella aktiivinen politiikan työkalu
ennaltaehKäisevyydestä on puhuttu sote-puolella paljon etenkin siitä lähtien, kun aihe kirjattiin vanhuspalvelulakiin vuonna 2012. Yhdessä pöydässä pelataan Rummikubia, toisessa muistellaan kylpyläreissuja. – Täällä on niin monenlaista toimintaa, johon voi tulla tai olla tulematta, miten nyt milloinkin itselle sopii. – Se on paljon laajempi käsite, joka sisältää ajatuksen siitä, että tavoitteena on paTeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä Kunnat voisivat huomioida lakiin kuuluvat iäkkäiden ennaltaehkäisevät palvelut paremmin, sanoo asiantuntija. Sitä tämä yhteiskunta erityisesti tarvitsee, Tahkola korostaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkärin Matti Mäkelän mukaan kunnat olisivat kuitenkin voineet huomioida asiaa enemmän. – Halusin yhdistää fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin, Tahkola selventää. Mukaan lähti Eveliina Markkanen, joka on koulutukseltaan soveltavaan ja ikääntyvien liikuntaan erikoistunut liikunnanohjaaja. Samaa mieltä on vastapäätä istuva Annariitta Kettunen. – Voi ostaa päiväpassin, sarjalippuja tai kuukausikortin, yrittäjä Katja Tahkola valottaa. Niiden lisäksi tarjolla on asiantuntijaluentoja, ohjattuja toimintaryhmiä ja tapahtumia. Muuten olisin vain yksin kotona, sanoo kahviaan hörppivä Ritva Partio. Mäkelä puhuu ennaltaehkäisevyyden sijaan mieluummin iäkkäiden hyvinvoinnin edistämisestä. Asiakkaat maksavat palveluista samalla periaatteella kuin vaikkapa kuntosalilla. Yhdessäoloa kuukausikortilla Ilmiöt Tämä on hyvä vaihtoehto yksin olemiselle, Ritva Partio ja Annariitta Kettunen sanovat.. 16 23.3.2018 KahviKupit kilahtelevat ja puheensorina täyttää tilan Kuopion keskustassa sijaitsevassa liikehuoneistossa. Sosiaalityöntekijän koulutuksen hankkinut Tahkola havahtui muutama vuosi sitten siihen, että yhteiskunnassa on yhä enemmän iäkästä väestöä, jolle julkinen sote-sektori ei tuota elämänlaatua kohottavia hyvinvointipalveluita. Syntyi yritys nimeltä Inkeri&Eelis, jonka kohderyhmää ovat kaikki eläkeläiset sekä muutkin, joille ohjelma sopii. – Erittäin mukavaa täällä on olla. – Tämä on ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Kyse on hiljattain perustetun yrityksen palvelusta, jossa ikääntyville tarjotaan paikkaa ajanviettoon ja sosiaaliseen kohtaamiseen. Nyt meneillään on aamukahvituokio, sen perään alkaa jumppa. Kuopiolaiset Katja Tahkola ja Eveliina Markkanen perustivat yrityksen, jonka tarkoitus on edistää iäkkäiden hyvinvointia jumpalla, kahvittelulla ja luennoilla
Sekin ajattelutapa on tosin hiljalleen muuttumassa. Moni ostaakin palvelua juuri siksi, että tarjolla on seuraa ja luennoilta saatavaa tietoa. Entä jos eläkkeellä olevista ihmisistä tuleekin jatkossa haluttuja kuntalaisia, kun heistä koituvat sote-maksut siirtyvät maakunnille, hän kysyy. Lapset, tutut ja naapurit asuvat muualla. Tärkeää on myös sosiaalisesta ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen. – Silti on ihan selvää, että yhteisöllisyyden lisääntyminen lisää iäkkäiden liikuntaa, vähentää turvattomuuden tunteita ja lisää merkityksellisyyden kokemuksia. Suomessa pitäisi hänen mukaansa saada vähennettyä erityisesti iäkkäiden verisuonisairauksia, alkoholihaittoja, muistisairauksia ja tapaturmia. 23.3. Mäkelän mukaan tutkimukset osoittavat selvästi, että mitä terveellisemmin iäkäs väestö elää, sitä paremmin se voi. Lähes kaikkiin niihin vaikuttaa joko suoraan tai välillisesti liikunta, jonka laajat terveysvaikutukset ovat muutenkin kiistattomat. Hän uskoo, että kiinnostus yksityisiä hyvinvointipalveluiden tuottajia kohtaan tulee lisääntymään. Mäkelä puolestaan pelkää, että kuntien tahto huolehtia iäkkäiden hyvinvoinnista heikkenee, kun sote-palveluiden järjestämisvastuu on siirtymässä maakunnille. Toiset ovat jääneet hiljattain työelämästä pois ja menettäneet samalla luontaisen sosiaalisen ympäristön. He, joilla menee taloudellisesti huonommin, voivat myös huonommin. Se taas tarkoittaa vähentyneitä sote-palveluja, mikä merkitsee yhteiskunnalle pienempiä kustannuksia. Nyt eläkkeellä oleva sukupolvi ei ole tottunut laittamaan rahaa omaan hyvinvointiinsa.. OnkO suOmessa sitten tultu tilanteeseen, jossa hyvinvointia edistäviä palveluita saavat vain he, joilla on rahaa. Moni Inkeri&Eeliksen asiakkaista on leskeytyneitä. Niillä on roolinsa ainakin iäkkään väestön liikuttajana, millä on isot kerrannaishyödyt. On myös hankalaa tehdä rajanvetoa siihen, millaisen toiminnan pitäisi olla ihan normaalia elämää, ja millaisen sellaista palvelua, josta yhteiskunnan on syytä maksaa. InkerI&eelIksen kaltaisten yritysten tuloa markkinoille Mäkelä pitää hyvänä. – Isoin haaste meille on tällä hetkellä se, että nyt eläkkeellä oleva sukupolvi ei ole tottunut laittamaan rahaa omaan hyvinvointiinsa. – Tällainen hyvinvoinnin edistäminen ei ole noussut kuntien budjeteissa kovin korkealle. Samaan hengenvetoon Mäkelä kuitenkin esittää toiveikkaamman näkökulman. – Tähän mennessä kuntia on ainakin periaatteessa kiinnostanut säästöjen toivossa tehdä jotain, mutta kiinnostaako enää, kun ne tietävät, että kustannukset maksaa valtio, olivatpa ne kuinka suuria tahansa. Katja Tahkola ja Eveliina Markkanen uskovat iäkkäiden hyvinvointipalveluiden kysynnän kasvavan tulevaisuudessa. Tasa-arvo totetuu Mäkelän mukaan parhaiten, jos yhteiskunta huomioi iäkkäiden ihmisten näkökulman kaikessa päätöksenteossa, rakentamisessa, kaupunkisuunnittelussa ja katujen kunnossapidossa. Hyvässä sosiaalis-ekonomisessa asemassa olevat ovat puolestaan terveempiä ja hyvinvoivempia. Moni on myös muuttanut ympäryskunnista kaupunkiin. Kun kyse on rahasta, päättäjiä on kuitenkin vaikea saada vakuuttuneiksi sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin merkityksestä, sillä vaikutukset näkyvät vasta pitkien aikojen päästä. Jospa kävisikin niin, että kunnat alkaisivat rakentaa kaiken mahdollisimman ikäystävällisesti ja kilpailisivat keskenään, kuka saa iäkkäät asukkaikseen. – Se mahdollistaisi paremmin sen, että he pääsisivät liikkumaan ja tapaturmia tulisi vähemmän. Matti Mäkelä on samaa mieltä. Ne taas vähentävät sote-palveluiden tarpeita, Mäkelä summaa. Mäkelän mukaan epätasa-arvon ristiriita näkyy sote-puolella selvästi. – Hyvinvointia ei voi ratkaista noin vain. – Kyse on kuitenkin koko elämän aikana tapahtuneesta ongelmien kasautumisesta, johon ei ole helppoja korjauskeinoja enää eläkeiässä, Mäkelä korostaa. VIelä On epäselvää, mikä hyvinvoinnin edistämisen rooli on tulevan sote-uudistuksen jälkeen. Hänen mukaansa täysin tasa-arvoisten hyvinvointipalvelujen tuottaminen on kannatettavaa, mutta kokonaan niillä ei voida hyvinvointieroja korjata. – Usein unohtuu, että kaikella silläkin on elämänkykyä ylläpitävä vaikutus, joka voi pidentää esimerkiksi mahdollisuutta asua kotona, Katja Tahkola sanoo. – Jokainen ihminenhän on jatkossa kuntien näkökulmasta pelkkä veronmaksaja. Tahkola sanoo suhtautuvansa siihen odottavaisin mielin. 2018 17 rantaa ihmisten kykyä elää hyvää elämää, hän perustelee
18 23.3.2018 Maailman kuvat Neuvotteluja HelsiNgissä. Lausunto suututti norjalaiset, koska Anders Behring Breivikin joukkomurha Utøyan saarella kohdistui juuri työväenpuolueen nuorisoleiriin. utøya-tulkiNta toi eroN. Pommituksissa haavoittunut nuori mies odotti hoitoa ensiapuasemalla Itä-Ghoutassa Syyriassa. Listhaug syytti oppositiossa olevaa työväenpuoluetta terroristien oikeuksien puolustamisesta. Alkuviikon ajan Suomessa kohistiin Helsingissä järjestettävistä Koreoiden välisistä keskusteluista, joihin otti osaa myös Pohjois-Korean delegaatio. syyriaN kauHut eivät Hellitä. Saarinen on 2000-luvun menestynein suomalainen olympiaurheilija. HieNoN uraN loppu. Pohjoiskorealaiset kuvattiin muun muassa poistumassa helsinkiläisestä ravintolasta. Kisa jäi Saarisen viimeiseksi kansainvälisellä tasolla, sillä hän lopettaa uransa. YK:n pakolaiskomissaarin Filippo Grandin mukaan siviilien elinolot Syyriassa ovat pahemmat kuin koskaan seitsemän vuotta jatkuneen sodan aikana. Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen pääsi joukkuekaveriensa kultatuoliin maailmancupin viimeisen osakilpailun jälkeen Ruotsin Falunissa. Suomi ei ollut keskustelujen osapuoli vaan lähinnä tapaamisen mahdollistaja. Koonnut: samuli vänttilä Amer Almohibany / AFP Photo / Lehtikuva. Norjan oikeusministeri Sylvi Listhaug joutui eroamaan Facebook-kirjoituksestaan syntyneen kohun vuoksi. Hänen huippuvuotensa osuivat 2010-luvun taitteen tienoille
Päästäkseen ylemmäs hän tarvitsee suhteita ja rahaa. Nämä ihmiset osoittivat paitsi osaamista, myös rohkeutta: osana kilpailua he hyppäsivät veteen 10 metriä korkealta kalliolta. Oman hankkeensa on kehittänyt myös puolustusministeriö. Jokainen kilpailun voittaja sai miljoona ruplaa henkilökohtaista koulutustaan varten plus henkilökohtaisen opettajan maan korkeimpien johtajien joukosta. He julistivat kilpailun, johon osallistuneet 200 000 ihmistä ilmoittivat haluavansa ryhtyä Venäjän johtohenkilöiksi. 23.3. Ei ole sattumaa, että 54 prosenttia Kremlin hankkeeseen osallistujista oli alle 35-vuotiaita. Vastaus: ei voi, koska kenraalilla on omia lapsia. Heidän tulisi olla viisaita, oma-aloitteisia ammattimiehiä, jotka tekevät hyviä ja nopeita ratkaisuja vaikeissa olosuhteissa. Rinnakkaisesti järjestetään vielä 13 muuta hanketta. Kolme heistä nousi talous-, terveysja voimatalousministerien sijaisiksi. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com. Moskovan yliopiston taloustiedekunnan dekaani Aleksandr Auzjan avasi tätä ajatusta jokin aika sitten. Tämä koskee etenkin korkeassa asemassa olevia henkilöitä. 200 000 ehdokkaasta asiantuntijat valitsivat testien ja keskustelujen avulla sata osallistujaa. Kremlistä kerrotaan, että Venäjän uudet johtohenkilöt -hanke on päätetty järjestää joka vuosi. Viime vuoden lopussa presidentti antoi Kremlin virkamiehille neuvon etsiä ja valita aktiivisia, tarmokkaita, älykkäitä henkilöitä, joita voitaisiin kutsua korkeisiin virkoihin valtionhallintoon ja valtionyrityksiin. 2018 19 Venäjällä on ajateltu ammoisista ajoista asti, että menestys virkauralla eli nouseminen hallintokoneistoon on mahdotonta ilman vaikutusvaltaisen henkilön apua. Luulen, että heitä olisi ollut vielä enemmän, elleivät kilpailun järjestäjät olisi tehneet kaksi rajoitusta: osallistujien tuli olla alle 50-vuotiaita ja heillä tuli olla 2–5 vuoden hallintokokemus. Ne on tarkoitettu lahjakkuuksien etsimiseen ylioppilaiden ja jopa koululaisten keskuudesta sekä heidän kouluttamiseensa. Venäjällä on sitä koskeva vanha vitsi: Voiko everstin pojasta tulla kenraali. Venäjä rekrytoi nuoria lahjakkuuksia Suuri kiinnostus kilpailuun vahvisti professori Auzjanin näkemystä, että sosiaalinen nousu ei ole käytännössä ollut mahdollista Venäjällä, vaikka kiinnostusta johtotyöhön on etenkin nuorison keskuudessa. Virkauran etenemisessä sukulaissuhteiden merkitys on suuri. – Jos virkauraa verrataan kahdeksankerroksiseen taloon, niin omilla voimillaan työntekijä voi nousta vain kolmanteen kerrokseen. 23 prosenttia heistä tuli hallintokoneiston korkeimmilta paikoilta, 30 prosenttia edusti keskijohtoa ja 13 prosenttia oli liikemiehiä. Hänen mukaansa maa tarvitsee talouskriisin ja sanktioiden aikana aivan uudenlaisia hallintotyöntekijöitä. näyttää kuitenkin siltä, että tällainen henkilöstöpolitiikka ei miellytä presidentti Putinia. Putinin ideaa tehdä sosiaalinen nousu läpinäkyväksi ja tuoda se kaikkien ulottuville ollaan siis toteuttamassa menestyksekkäästi. 45 voittajaa on jo saanut työpaikan hallintokoneistosta tai valtionyrityksestä. toteuttaessaan presidentin neuvoa yhteistoiminnassa tiedemiesten kanssa Kremlin virkamiehet kehittivät hankeen nimeltä ”Venäjän uudet johtohenkilöt”
20 23.3.2018 Henkilö Tunnelma EU-parlamentissa on Elsi Kataisen mukaan hektinen ja kansainvälinen.