6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 8 / 23.2.2018 / 4,80 € KesKusta otti ohjat perhepolitiiKassa tiedustelulait edusKunnan Kevätpuhteena Uutisanalyysi Kenttäraati Vieraskolumni tampereen ”aKtiivimallissa” hyvät tuloKset Elagu EEsti! viron valtio täyttää sata vuotta
32. 2018 Menestys Stadissa vaatii sitkoa Piiripomo Antti Siika-aho penää Helsingiltä kestäviä ympäristötekoja s. 2 23.2.2018 sisältö 23.2
s. 18 Reportaasi Ajassa Historia. 6 Liberaalit ja konservatiivit repivät kirkkoa kahteen suuntaan s. Sitten Kelasta tuli kirje. Antti Kurvinen s. 2018 3 Valmistautuminen kesäkuun puoluekokoukseen on keskustalle mahdollisuus perusteelliseen keskusteluun tulevaisuudesta. 23.2. 24 Jääkärien ja Mannerheimin kohtaaminen Vaasassa oli hyinen s. 28 Aino Harjula pyörittää ravintolayritystä lastenhoidon ohessa s. 31 Perustulo rohkaisi yrittäjäksi Työmarkkinatuki esti Emilia Aarnion työnteon
Alueelliset kehityserotkin ovat suuret. Ja Viron venäläisväestö olisi Venäjälläkin jo muukalaisen osassa. Viron viiteryhmäksi mainitaan yleensä ”Baltian maat”, vaikka monen mielestä Viro sopisi paremmin Pohjoismaiden perheeseen. Yhteisiä näkemyksiä ovat ennen muuta sosiaalinen tasa-arvo ja sille rakentuva idealismi. Neuvostoliiton romahduksen käänteet olivat Virossakin dramaattisia, mutta rohkeat nuoret poliitikot onnistuivat, vaikka kaikki oli luotava tyhjästä. Parhaat onnittelut! Suomessa on seurattu sukulaiskansan uutta nousua sukuylpeyttä tuntien. Tulevaisuus näyttää, ovatko virolaiset halukkaita jakamaan nykypäivän pohjoismaiset arvot. Se on luonut maailman huippua olevan digijärjestelmän, jonka sovellutuksia ovat sähköinen äänestäminen, sähköinen terveydenhuoltojärjestelmä, e-kansalaisuusohjelma... Viron venäläiset eivät kuitenkaan ole mikään ”viides kolonna”. Mutta EU on muuttanut pohjoismaista yhteyttä. Sen historiassa vaikuttaa kuitenkin protestanttinen moraali, ja yhteydet Suomeen ja Ruotsiin ovat pitkät ja vahvat. Se on nykyisin enemmän yhteisten arvojen jakamista kuin varsinaisia poliittisia ratkaisuja. Jälleenitsenäistymisen jälkeiset runsaat 25 vuotta ovat olleet menestystarina. Itsenäisyyttä ei ollut silloin edes paperilla. Demokratia ja oikeusvaltion periaatteet ovat juurtuneet. Sen merkkipaaluja ovat Viron jäsenyys Euroopan unionissa ja Natossa sekä euron käyttöönotto. Viron kansalaisuuden on tosin saanut jo yli 85 prosenttia. He ovat pysyneet lojaaleina. Kansalaisten elintaso on noussut kovaa vauhtia. ”Laulava vallankumous” on kaunis ja paljon kertova nimitys Viron jälleenitsenäistymisen tapahtumille. Jos Virossa on joskus katsottu Suomenlahden yli esimerkkiä etsien, nyt on Suomen vuoro. Ympäristöajattelu on vaatimatonta. Viron hyvä talouskehitys ja läntinen integraatio turvaavat tulevaisuuden paremmin kuin Venäjä tekisi. Mutta on Virolla vielä tekemistäkin. Miehitysaikana virolaisten itsenäisyydenhalu eli oman kulttuurin kautta. Heikoimmin toimeentulevien elämä vaatii kohentamista. Miehitysaika teki Virosta ”monikulttuurisen”. Sen jälkeen – tervetuloa joukkoon. Viroa on juostu maailman kartalle. Tasaverojärjestelmä on luonut suuret tuloerot. Viron itsenäisyyden aika ei ole ollut helppo. Viro ei ole yhtä kireän verotuksen ja yhtä hyvän sosiaaliturvan maa eikä sen lipussa ole ristiä. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 23.2.2018 E teläinen naapurimaamme Viro viettää lauantaina (24.2.) satavuotissyntymäpäiväänsä. Etnisiä virolaisia on nyt 70 prosenttia, venäläisiä neljäsosa. Maa joutui suurempien pelinappulaksi ja lopulta vieraan vallan miehittämäksi 50 vuodeksi. Viro näyttää jo esimerkkiä Suomelle Pääkirjoitus Tulevaisuus näyttää, ovatko virolaiset halukkaita jakamaan nykypäivän pohjoismaiset arvot.. Viro on kehittänyt uutta tekniikkaa hämmästyttävän ennakkoluulottomasti
Tasa-arvoa pidetään itseisarvona ja poliittisena johtotähtenä. Vastaavia ristiriitoja on monia. Keskeltä katsoen on helppo ymmärtää kaikkia näkökulmia, tasaisesti joka suuntaan. Ja alueellinen tasa-arvo – kuka muu poliittinen eläin siitä puhuu. Sosiaalinen tasa-arvo on kaikkein ongelmallisin käsite. Jokaisen poliitikon oma aate tuodaan esille parhaana tasa-arvoaatteena. Unelma kaikkien eläinten tasa-arvosta on kuitenkin kaukana, kun toiset alkavat omia yhä enemmän valtaa ja etuja itselleen. KesKUstalaiset periaatteet palvelevat tasa-arvoa kokonaisvaltaisesti, kun niitä vain osaa hyödyntää. Yhteistyökyky kaikkien suuntausten kanssa tarkoittaa aitoa moniäänisyyttä. Miten jokaisen ääni pääsee yhtä hyvin kuuluviin. Puheet tasa-arvosta kuulostavat hyvältä ja niitä on mukava uskoa, mutta sisältö ratkaisee. KesKUstalla on kaikki mahdollisuudet tulla johtavaksi tasa-arvopuolueeksi. Sitten kun kysytään, mitä nämä kunkin ajattelussa tarkoittavat, huomataan eroja. Lauri Heikkilä. tasa-arvon pitäisi tarkoittaa yhtäläisiä oikeuksia, mahdollisuuksia ja velvollisuuksia kaikille. Kuka sen määrittelee nyky-yhteiskunnassa. Tasa-arvoa voi ohjailla ylhäältä, tai sitten voi luottaa tasa-arvon toteutuvan ohjailematta. Eläinten vallankumous oli tarkoitettu neuvostokommunismin aikalaiskritiikiksi, mutta teos sykähdyttää edelleen. Demokraattinen kansanliike on moniääninen, sekä enemmistöjen että vähemmistöjen suulla. Onko jokainen oikeasti yhtä arvokas. Tulonsiirroilla ohjaillaan varallisuuden tasa-arvoa, mutta liiallinen verotus voi iskeä lujaa oikeuteen omistaa ja yrittää. KesKUstelUa tasa-arvosta johtaa se, joka tasa-arvon määrittelee. 23.2. Jokainen poliitikko puhuu tasa-arvosta. Johtajaksi noussut Napoleon-karju jalostaa vallankumouksen johtolauseesta ”kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia” omaa valtaansa pönkittävän ”toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset” -periaatteen. Keskustan rooli moniäänisessä yhteiskunnassa on tavallaan sisäänrakennettu keskellä olemiseen. Menestyäkseen keskustan on muistettava tämä, jokaisen kilpakumppanin kanssa. Perustuloa ajetaan, jotta jokaisella olisi riittävä toimeentulo. Voiko jotakin mielipidettä pitää tasa-arvoisempana kuin toista. Elinkeinovapaus tarkoittaa mahdollisuutta hankkia oma menestys ilman, että se on keltään muulta pois. Eläimet kaappaavat vallan maatilalla George Orwellin tunnetussa teoksessa ja luovat sinne unelmayhteiskuntansa. Onko nykyihmisten joukossa tällaisia Napoleon-karjuja. Mikään ei ole parempi lyömäase kuin toisen leimaaminen tasa-arvon vastustajaksi. Siat ovat maatilan tasa-arvoisin yhteiskuntaluokka. 2018 5 Toimittajalta Tasa-arvoisempia kuin toiset eläimet KaiKKi eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset, kuuluu eräs klassikkositaatti. Toiset eläimet tekivät itsestään tasa-arvoisempia kuin toiset, koska ne saivat itse näin päättää
Tuen edellytys on, että lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Toisaalta moni ei ollut aiemmin edes ajatellut, että kotihoidontuki mahdollistaa joustavan työnteon, Harjula kertoo Suomenmaalle. Hän kertoo, etteivät heidän perheensä lapset jää vaille varhaiskasvatusta, sillä he käyvät seurakunnan kerhossa kolmesti viikossa, muutaman tunnin kerrallaan. TeksTi: Pauliina Pohjala kuva: jari laukkanen Aino Harjulan mielestä on tärkeää nähdä, miten moninainen porukka tukea käyttää Kotihoidontuki mahdollistaa joustavan työnteon Ajassa. Harjula kysyykin, haluaako kotihoidontukea naisten ansana pitävä kokoomus palata 1960-luvulle, jolloin isäntä elätti koko perheen. Se asia ei poistuisi kotihoidontukea leikkaamalla, vaan ainoastaan vaikeuttaisi perheiden tilannetta. Vanhemmat voivat vaikka käydä töissä vuorotellen. Harjula pitää politiikojen huolta naisten köyhyysloukusta ylimielisenä ja naisten aliarvoimisena. jos Aino Harjula saisi päättää, kotihoidontuen tasoa korotettaisiin niin, että se olisi perheille varteenotettava vaihtoehto. En tiedä mikä pelko siinä on taustalla, mutta outoa se on. – En olisi kateellinen siitä kotihoidontuen määrästä, jonka turvin ihmiset hoitavat lapsia kotona sekä opiskelevat tai perustavat uusia yrityksiä, Harjula sanoo. – Isät ovat tärkeässä roolissa, vaikka kotihoidontuki on usein äidin nimissä. Aino Harjula uskoo, että tilastot antavat osittain väärää kuvaa siitä, että kotihoidontuella olisivat lähes yksinomaan äidit. Harjula kertoi näyttäytyvänsä tilastoissa joillekin työelämästä syrjääntyneenä kotiäitinä, vaikka tosiasiassa hän pyörittää omaa ravintola-alan yritystään lastenhoidon ohella. – Kannustan lasten hoitamiseen kotona. – Suhtautuminen on jopa vihamielistä. Se ei ole yhtään vähempiarvoista kuin päiväkodissa tehtävä työ, päinvastoin, siellä on tarkoin mietitty esimerkiksi kerhon kokoa, Harjula kertoo. Suomalaisessa yhteiskunnassa on asenneongelmaa isoja perheitä kohtaan, Harjula kokee. Perhevapaauudistusta ja halua leikata alle 3-vuotiaiden lasten hoitoon tarkoitettua kotihoidontukea on perusteltu sillä, että se parantaisi naisten työmarkkina-asemaa. Eikä hän suinkaan hoida lapsia yksin, vaan siihen osallistuvat myös vihersisustusalan yrittäjänä toimiva perheen isä ja isovanhemmat, joskus naapuritkin. harjulan perheen kuudesta lapsesta neljä on alle kouluikäisiä, nuorimmainen 1,5-vuotias. – Kotihoito yhdessä kerhojen kanssa ei ole yhtään hullumpi vaihtoehto päivähoidolle. Samalla panostettaisiin kerhoihin. – Se on tehokasta ammattilaisten ohjaamaa varhaiskasvatusta. Köyhyysloukusta ei enää tarvitsisi puhua. – Moni on ottanut yhteyttä ja sanonut, että heilläkin tehdään kuten meillä. 6 23.2.2018 EspoolainEn kuuden lapsen äiti Aino Harjula on saanut paljon kannustavaa palautetta sen jälkeen, kun hän puolusti lasten kotihoidontukea julkisessa Facebook-päivityksessään. KotihoidontuKi on Harjulan mielestä suorastaan nerokas systeemi, koska se mahdollistaa monenlaiset lastenhoitoratkaisut. – Jos meidän lapset laitetaan päivähoitoon, niin kustannus yhteiskunnalle on varmasti yli 4 000 euroa kuukaudessa, Harjula laskee. – Se on kumma ajatus, että jossain muualla kuin kotona tehtävä lastenhoito olisi arvokkaampaa. Kotiin jäätäisiin sitten puolison tuella tai ilmoittauduttaisiin työttömäksi. – Monille perheille on arvokysymys, että lapset halutaan hoitaa kotona. Se on hyvin harvassa perheessä monivuotinen juttu, useimmiten puhutaan parista vuodesta. harjula korostaa puolustavansa kotihoidontukea voimakkaasti siinäkin tapauksessa, ettei kotiin jäävä vanhempi tee muita töitä vaan ”ainoastaan” hoitaa lapsia
2018 7 Isät ovat tärkeässä roolissa, vaikka kotihoidontuki on usein äidin nimissä.. 23.2
Code of ethics on kansainvälisesti tunnettu termi eri alojen moraalisääntöjen kirjaamiseen. Ei varsinkaan nyt, kun puolueen suosio mataa ja eduskuntavaaleihin on vain pikkuisen päälle vuosi. Ala-Nissilän mukaan koodiston tulisi sisältää kansanedustajan tai muun poliittisen tehtävän suorittamisen kannalta olennaiset asiat. Jos esimerkiksi olympiakomitean edustajan oma maa hakee kisoja, joutuu edustaja jääväämään itsensä komitean eettisten pelisääntöjen mukaan, Ala-Nissilä kertoo. Kimmo Tiilikainen Twitterissä EEttisillä pelisäännöillä puututaan laillisiin, mutta moraalisesti arveluttaviin tilanteisiin ennen kuin ne edes syntyvät. kEskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä on väläytellyt Code of Ethics -tyylisen sääntökirjan kokoamista suomalaiseen politiikkaan. Jääviydet ja sidonnaisuudet ovat puhuttaneet. Jokainen lainvalmistelija on painonsa arvoinen kultaa suuryritysten rekrytoinneissa, poliitikoilla kun on sisäpiirin tietoa valmistelluista asioista. – Jääviyden ja esteellisyyden lisäksi eettisiin pelisääntöihin olisi kirjattava hyvät käytöstavat. Yrityksiin siirtyneet kokoomuslaiset ovat olleet mukana uusien työnantajiensa toimialoja koskevassa poliittisessa lainvalmistelussa. Jouni Kemppainen Maaseudun Tulevaisuudessa Meillä Helsingissä päivähoito jo nyt tiukoilla. – Monilla yrityksillä ja järjestöillä, esimerkiksi Kansainvälisellä olympiakomitealla on omat Code of Ethicsinsä. Lasten hoitaminen kotona on monille vanhemmille kysymys, joka ei riipu keskustan, kokoomuksen, EK:n tai muidenkaan kannasta. Tällaiset etiikan koodistot on luotu eri alojen sisäisiksi ohjenuoriksi. – Kun politiikassa valmistellaan jotakin yhteiskunnallisesti merkittävää, ei tästä ole kestävää siirtyä suoraan liikeelämän palvelukseen. Jos lakia ei voi tehdä, voi tehdä eettiset pelisäännöt. Niiden leikkaus ideologisista syistä, kuten kok, sdp ja vihr vaativat, sysäisi päivähoidon ahdinkoon. Ajassa Sanottua Joillekin keskustalaisille kotihoidon tuki on saavutettu etu, josta ei suostuta tinkimään milliäkään. Kotihoidontuki ja sen Helsinkilisä tarpeen. Monen eettistä oikeudentuntoa tällainen kalvaa. Laitonta tämä politiikan ja yritysmaailman välillä siirtyminen ei ole, vaikka harmaalla alueella saatetaankin käydä. Eettiset pelisäännöt politiikkaan Jari Laukkanen 8 23.2.2018. Esimerkiksi kansanedustajan erittäin arvokasta tehtävää tulisi kunnioittaa niin, että tehtävässä myös pysyy. Pirjo Auvinen Yle.fi:ssä Lauri HeikkiLä Ovi On käynyt tiuhaan kokoomuksen kärkipaikoilta sosiaalija terveysalan yritysten suuntaan. Hyvä mahdollisuus siihen on tarjottava sitä haluaville
Hän korostaa, että terveydelle haitallisten huumeiden torjunta on tärkeää sekä ihmisten että kansanterveyden kannalta. Pandat ihastuttivat 23.2. Puska uskoo huumeiden torjunnassa ennen kaikkea valistukseen. Niilo Keränen Kalevassa Meri AlArAntA-SAukko Terveydenja hyvinvoinnin laiToksen asiantuntijoiden blogi käynnisti viime viikolla taas keskustelun huumeiden käytön dekriminalisoinnista. Toisaalta rangaistuksen pelko voi estää hakeutumista hoitoon. Keskustan lääkärikansanedustaja Pekka Puska pitää avausta tervetulleena. – Jos vain myynti on kriminalisoitu, käyttö lisääntyy. Pitääkö huumeiden käytöstä rangaista. Siksi on yhteiskunnan kannaltakin merkittävää, että perheellä on mahdollisuus valita. Ajassa Sanottua Kokoomuksen arvot ovat radikaalisti muuttuneet. Raakel Lignell MTV.fi:ssä Lapsia syntyy myös pienituloisille, joiden on tarkkaan laskettava, kumman kestää jäädä vanhempainrahalle. Nuoruuden hairahdus saattaa haitata esimerkiksi opiskelua tai työnsaantia. – Se on ihan oma juttunsa, enkä itse kannata sitä. Molemmat pandat temmelsivät lumessa, tekivät kuperkeikkoja ja kiipeilivät puissa. Roni Rekomaa/Lehtikuva Shutterstock SAMuli Vänttilä ÄhTÄrin eläinpuiston pandat Hua Bao ja Jin Baobao, suomalaisittain Pyry ja Lumi, vähät välittivät yleisöstä, kun Panda-talossa vietettiin avajaisia. – Kyse on torjunnan keinoista. Mutta ei kai se voi olla syy leikata kotihoidontuen mahdollisuutta kautta linjan. Asiantuntijat tuntuvat olevan sitä mieltä, että satunnaisen käytön rikosoikeudellinen rangaistus ei ole oikea ja tehokas keino, Puska toteaa. – Huumeet ovat vakava uhka ja sellaisena pysyvät. Kaikki lapset päiväkotiin 8 kk:n ikäisenä, jos isä ei voi jäädä hoitovapaalle! Kustannusten nousu lähes 100 miljoonaa euroa, 1 600 uutta työpaikkaa! Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Huoli syrjäytymisvaarassa olevista äideistä, jotka ”elättävät” itseään kotihoidontuella on varmasti aiheellinen. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan taloudelliseen sitoumukseen sisältyi merkittävä riski kaupungin taloudellisiin voimavaroihin nähden eikä takaukselle ollut riittävän kattavia vastavakuuksia. WHO tosin on jo ehdottanut käytön dekriminalisointia. – Asiasta pitää keskustella, pohtia sen etuja ja haittoja, Puska sanoo. Keskustan eduskuntaryhmässä asiasta ei vielä ole keskusteltu. Avajaisten jälkeen korkein hallinto-oikeus (KHO) piti voimassa Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen siitä, että Ähtärin kaupunki ei olisi saanut lähteä eläinpuiston Panda-talon takaajaksi. Yhtensä perusteluna on se, että rangaistuksesta jää merkintä rikosrekisteriin. Puska huomauTTaa , ettei Suomessa ole tehty asiasta varsinaista esitystä, eikä sitä tee THL:kään. Mielipiteet varmasti jakaantuvat. 2018 9. Tämä olisi liian iso muutos, arvioi kansanedustaja Martti Talja. Hän alleviivaa erikseen, että kyse ei ole kannabiksen laillistamisesta
Loka-joulukuussa 2017 oli avoinna Joillain yrityksillä on jo vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. 10 23.2.2018 Timo mikkilä Maakansan alku näytti hyvältä, ja 1910 levikki oli 4 000 kappaletta. Kertynyttä velkaa jouduttiin maksamaan uudella velalla. Maakansan levikkialueeksi muotoutuivat Karjalan kannas, sen maaseutu ja Laatokan rannat Sortavalan seutua myöten. Päätoimittaja Antti Juutilainen pohjusti kokousta lehdessä vetoavalla artikkelilla, jonka otsikko jo osoitti, että hätä oli suuri. Lupaavasta alusta huolimatta vuodet 1911–1916 toivat lehtitulokkaalle myllerryksiä ja vaikeuksia. Tämä johtui Maakansan vastuullisten kyvyttömyydestä hoitaa lehden taloutta. Kasvua tuki Maalaisliiton kannatuksen kasvu Karjalassa. Pe rtt i Vilj an en /K esk us ta n ja m aa se ud un ark isto Kertynyttä velkaa jouduttiin maksamaan uudella velalla.. Juutilainen torjui tämän, kunhan vain lehden saatavat saataisiin yhtiön tilille. Taiston tauottua päätoimittaja Antti Juutilainen totesi pääkirjoituksessaan, että työväestö oli sodan suurin syylli”Karjalan maalaisliitto-oras” uhkasi kaatua alkuunsa Työttömien työnhaku on helpottunut: kasvua vuoden takaiseen on yli 10 000 työpaikan verran. Juutilainen nousi vuoteen 1919 mennessä Maakansan johdossa määräävään asemaan, ei kuitenkaan samanlaiseen kuin Santeri Alkio Ilkassa. työpaikkaa. kaMppailu ei ollut helppo. Seuraavina vuosina hän painotti yhteiskunnallisten seikkojen merkitystä sodan ”alkusyynä”. Toukokuussa 1910 pidettiin Oy Maakansan ja maalaisliittolaisten kriisikokous, jonka keskeisenä asiana oli edellisen vuoden tulojen ja menojen iso ero. Vuonna 1914 näkyi valoa Maakansan levikin kasvaessa 7 000 kappaleen pintaan. sisällissota 1918 katkaisi Maakansan ilmestymisen. Juutilaisella oli apunaan neljä toimittajaa. Juutilaisen ja hänen perustamansa kannatusyhdistyksen avulla Maakansa onnistuttiin pitämään hengissä nipin napin. Saako keväthalla lyödä alas Karjalan maalaisliitto oraan -artikkelissa Juutilainen parahti, nytkö jo Maakansan taival päättyisi. Myös puolueen eteneminen Kymenlaaksossa toi lehdelle uusia lukijoita. Ajassa nen, vaikkakin sitä oli ”kapinaan kiihotettu”
Kaarina TorKKola jakaa ison kiitoksen Annika Saarikolle lapsiperheiden kuuntelemisesta. Risto Luodonpää Suomenmaan kenttäraati antaa lähes yksimielisen tukensa keskustan ja erityisesti vastuuministeri Annika Saarikon päätökselle keskeyttää perhevapaauudistuksen valmistelu. – Olen pettynyt, vaikka ymmärrän täysin pattitilanteen. Elina Lappalainen veisi kotona lastaan hoitavien tukea enemmän perustulon suuntaan. Lauri Koskinen löytää parantamisen aihetta viestinnästä. – Uudistus, joka leikkaa monilapsisilta perheiltä, ei ole uudistus vaan toimeentuloleikkaus, vahvistaa Tapani Jokela. Myös valinnanvapausargumentti on tyhjä niin kauan kuin tasaarvo työelämässä ei ole toteutunut. Päätös olisi pitänyt ”Jo oli keskustan aikakin ottaa ohjat käsiinsä” Kenttäraati antaa lähes yksimielisen tuen perhevapaauudistuksen aikalisälle pohjustaa faktakeskeisesti vaihtoehtojen pohdiskeluilla, ei kylmällä ilmoituksella. Tähän tapaan saada media ’omalle puolelle’ pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Erkki Saari ei ennusta ratkaisusta nousevan pitkäaikaista haloota. Hetken aikaa lähinnä vihervasemmisto pitää meteliä eli tekee politiikkaa muistamatta, että lisävelka on pois lasten tulevasta hyvinvoinnista. Tukea saisi yhtä lailla yli kolmevuotiaasta tai puolipäivähoidossa olevasta kuin alle kolmevuotiaasta kotihoidossa olevastakin. – Kepu piti kerrankin pintansa, ja niin on hyvä. anna ranKi on hiukan yleistä mielipidettä kriittisempi arvioidessaan uudistuksen kariutumista. Kokoomuksen ja EK:n reunaehdoilla uudistus olisi ollut jopa 250 e/kk leikkaus lapsiperheille, hän huomauttaa. Aleksi Koivisto sanoo olevansa ylpeä keskustasta. – En näe, että kotihoidontuki kannustinloukkuna kummenisi juurikaan perustulosta. Hyvä, että asian vatvominen lopetettiin, koska oltiin kurjistamassa lapsiperheitten asemaa, kommentoi Kari Moilanen. Oikein rakennettuna se voi olla joustavaa ja kannustavaa. – Hän teetti vaikutusarviointeja ja hänellä oli rohkeutta katkaista suunnitelma, joka olisi lisännyt pahoinvointia useissa lapsiperheissä. Satu Jokela on viestin perillemenosta samaa mieltä. – Hyvä ratkaisu, mutta uutisointi on taas antanut vääränlaista kuvaa – eli että on jätetty kesken tai huonosti valmisteltu tai ei kerrota kaikkea. – Kysymyksessä oli vain kokoomuksen taustajoukkoineen masinoima heräteostos. – Mikäli uudistuksen työllistämisja kustannusvaikutukset poikkeavat suunnittelun perusteena olleista luvuista esitetysti, niin herää kysymys, miksi valmistelua on jatkettu näinkin pitkälle olemattomilla perustiedoilla. Saarikko vaikuttaa jämäkältä ministerinä, kommentoi Pentti Martiskainen. Tuula Parikka Myös kotona tapahtuu tärkeää varhaiskasvatusta, vaikka jotkut haluavat siirtää koko tuon sanan vain päiväkoteihin.. – Jo oli aikakin ottaa keskustan ohjat käsiinsä tässä hallituksessa, tähän asti on oltu kokoomuksen myötäjuoksija. Kannustankin nyt miettimään, miten kotihoitajia voi auttaa työllistymään sen jälkeen, kun tukivuodet päättyvät. 2018 11 Tuomo Vihriälä Tutkimus osoittaa, että lapsen kehitykselle on eduksi äidin läheisyys kolmeen ikävuoteen saakka. – Kokoomuksen koordinoitu hyökkäys Saarikkoa kohtaan on ollut rumaa seurattavaa. – KoTihoidonTuen tasoa pitää pikemmin nostaa, ei laskea, arvioi Alpi Ripatti. 23.2. Harvoin mikään uudistus voi onnistua ilman kunnon rahallista panostusta. Antaa taas vettä opposition myllyyn, harmittelee Alpo Seppälä. Terttu Kelan mielestä monet kodinhoidontukea saavat eivät työllistyisi, vaan uudistus olisi huonontanut muutenkin pienituloisten perheiden tilannetta. Lapsen etua ei saa uhrata työelämän alttarille. Haasteeksi kulminoitunut kotihoidontuki ei todellakaan ole ongelmaton tasa-arvonäkökulmasta. – Selkeiden ja ymmärrettävien perusteluiden myöhästyminen oli tosi amatöörimäinen virhe keskustan ministeriryhmältä. Hallituksen tehtävä ei ole arvottaa kunnallista päivähoitoa etusijalle. – Työtulon sekä etuuksien yhteensovittamista täytyy suunnitella kokonaisvaltaisesti niin, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa
Jari Laukkanen. 12 23.2.2018 Jos ja kun sote-lainsäädäntö valmistuu, hallituksen työpöydältä poistuu paljon vääntöä aiheuttanut, mutta myös hallitusta koossa pitänyt suurhanke
2018 13 OnkO kansalaisten viestiliikenteen rajattukaan tähystely verkossa hyväksyttävää ja voiko sen nuijia läpi pikavauhdilla. Aiemmat yritykset ovat vetäneet vesiperän, mutta voisiko Pekkarinen porukoineen yllättää. edUSkUnnan kokoonpanokin on muuttumassa loppukaudeksi aavistuksen, kun kaksi kokoomuksen naiskansaedustajaa siirtyy muihin tehtäviin. Eduskunnan kevättä kuormittavat varsinkin tiedustelulait ja soten valinnanvapaus. Perustuslaillisen pohdinnan kevät Uutisanalyysi Eduskunta joutuu ratkaisemaan, käyttääkö se kiireellistä säätämisjärjestystä tiedustelulakeihin Pekka Pohjolainen. Kansalaisaloitetta ei ole luotu ja tarkoitettu eduskunnan omien päätösten kumoamiseen, mutta hallituspuolueet joutuvat joka tapauksessa kuuntelemaan korvat punaisina opposition syytöksiä työttömien kurittamisesta. Tiedustelulaille kriittisimmät ryhmät SDP, vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole ennakkoon sitoutuneet kiireelliseen säätämiseen, vaikka eivät sitä ole tyrmänneetkään. Keskustan ja kokoomuksen perhevapaariita alkaa olla kuolleen hevosen piiskaamista, mutta työttömien aktiivimallilla oppositio pääsee höykyttämään hallitusta vielä uuden kierroksen. Joka tapauksessa soten pitäisi valmistua eduskunnasta kesäkuussa, viime töinä ennen kesätauolle lähtöä. Nurmijärven kunnanjohtajaksi valitun Outi Mäkelän korvaa erikoislääkäri Mia Laiho Espoosta ja Lääketeollisuuden toimitusjohtajaksi nimitetyn Sanna Lauslahden viime vaaleissa eduskunnasta pudonnut Raija Vahasalo Kirkkonummelta. Asia jäi sikseen, kun järjestelmää edellisen kerran vuosikymmenen alussa remontoitiin. Kiireellistä, viiden kuudesosan enemmistöä edellyttävää säätämisjärjestystä ei ole nykyisen perustuslain aikana koskaan käytetty, ja se tarkoitettu vain aivan välttämättömiin tilanteisiin. Taannehtiva puuttuminen etuuksiin ei ole välttämättä aivan yksinkertainen juttu. Se nähdään viimeistään helmikuun lopulla, kun Pekkarisen ryhmä päättää työnsä. Tiistain lähetekeskustelun pohjalta tiedetään, millaisia epäluuloja lakien sisältöä ja säätämisjärjestystä kohtaan eduskuntaryhmissä yhä on. Muuten ne jäisivät odottamaan seuraavan eduskunnan lopullista hyväksyntää. Mallin kumoamiseksi laadittu kansalaisaloite keräsi lyhyessä ajassa yli 140 000 nimeä, ja eduskunta joutuu ottamaan siihen kantaa. UUSi eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) on ilmaissut halunsa puuttua eduskunnan vanhoihin sopeutumiseläkkeisiin, joihin ovat oikeutettuja ennen vuotta 2011 valitut kansanedustajat. Sen jälkeen maakuntaja eduskuntavaalien lähestyminenkin alkaa tuoda enemmän tai vähemmän levottomuutta eduskunnan ja hallituksen työhön. Massiivinen tiedustelulakipaketti valmistui hallitukselta tammikuussa, ja se tutkitaan eduskunnassa tarkoin. Keskustan Elsi Katainen siirtyy keväällä Euroopan parlamenttiin muihin tehtävin lähtevän Hannu Takkulan tilalle. Enemmän huomiota herättävä veivaus odottaa kesäkuussa, jos Paavo Väyrynen palaa europarlamentista eduskuntaan ja perustaa kansalaispuolueelleen oman eduskuntaryhmän. Joko soten valinnanvapaus on saatu survottua sellaisiin raameihin, ettei julkinen terveydenhoito romahda. Kataisen korvaa keskustan riveissä kokenut Eero Reijonen Liperistä. 23.2. SOten valinnanvapausosion eduskunta saa käsiteltäväkseen maaliskuussa. Jos ja kun sote-lainsäädäntö valmistuu, hallituksen työpöydältä poistuu paljon vaivaa ja vääntöä aiheuttanut, mutta myös hallitusta koossa pitänyt suurhanke. Kokoomus joutui murskakritiikin jälkeen perääntymään valinnanvapausseikkailuissaan, mutta vaikea on uskoa, että kaikkia mutkia sote-saagassa on vieläkään nähty. Stressiä lisää se, että hallitus haluaa lait terrorismin torjunnan nimissä hyväksyttäviksi kiireellisinä eli käytännössä konsensuksella. Jos sopeutumiseläkkeisiin puututaan, se tehtäneen eduskuntaryhmien yksituumaisuudella, sillä populistisen pelin paikkaa ei asiassa jätetä yhdellekään puolueelle. Poliittisesti mielenkiintoinen viritys on myös varapuhemies Mauri Pekkarisen (kesk.) johtama parlamentaarinen työryhmä, joka yrittää uudistaa yritystukia ja mahdollisuuksien mukaan karsiakin niitä
Samuli Nissilä kasvoi isoksi Pikkuveli. TalouskehiTYksesTä on kuitenkin Veidemannin mukaan maksettu kallis hinta. Neuvostoliiton sotajoukot vyöryivät maahan ja tekivät siitä neuvostotasavallan vuonna 1940. Vuonna 1993 Viron bruttokansantuote asukasta kohden oli alle 5 600 dollaria, alle kolmasosa Suomen tasosta. Virossakin seurauksena oli vapaussota, joka päättyi helmikuussa 1920 Tarton rauhaan. Vuonna 2016 summa oli jo liki 30 000 dollaria. TeksTi: samuli Nissilä kuvaT: shuTTersTock Satavuotiaan Viron viime vuosikymmenten talouskehitys on ylittänyt kaikki odotukset, mutta siitä on maksettu kallis hinta, Rein Veidemann sanoo Viro 100 vuotta Maailmassa on vain kaksi itämeren suomalaista valtiota, ja niiden kannattaa vaalia yhteyttään, Rein Veidemann sanoo. – Olimme Margaret Thatcherin parhaita oppilaita, Veidemann kuvaa. Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuussa 1917, Viron itsenäisyysjulistus annettiin Pärnussa pari kuukautta Suomen jälkeen. Satavuotisen historiansa ajasta Viron tasavalta on ollut itsenäinen alle puolet, sillä itsenäisyys palautui vasta 1991. Viron kävi kuitenkin Suomea huonommin, kun isot luudat alkoivat lakaista maailmanjärjestystä uusiksi. Sen jälkeen Veidemann toimi 1990-luvun alkupuolella muutaman vuoden ajan kansanedustajana edustaen ensin kansanrintamaa ja sitten keskustapuoluetta. päivänä itsenäisyytensä satavuotisjuhlaa, kuten Suomi teki joulukuussa. Hän sanoo, että virolaisilla on paljon syytä ylpeyteen satavuotisjuhlan kynnyksellä. Viro liberalisoi 1990-luvun alussa talouttaan rajusti. Ero on merkittävä. – Viro ei vietä helmikuun 24. Maa on kehittynyt ja elintaso noussut hurjasti. Rein Veidemann , Tallinnan yliopiston kulttuurihistorian emeritusprofessori ja Viron yleisradioyhtiön hallintoneuvoston nykyinen puheenjohtaja, jätti kädenjälkensä historiaan: hän laati sanamuodon julistukseen, jolla Viron itsenäisyys palautettiin. Nyt juhlitaan Viron satavuotissyntymäpäivää, mutta sitä ei voi verrata Suomen juhlaan. 14 23.2.2018 Yhden asian Rein Veidemann haluaa tehdä selväksi jo heti haastattelun aluksi Tallinnan Viru-keskuksessa. – Ei tällaista olisi silloin voinut kuvitellakaan, Veidemann hämmästelee
Veidemann uskoo, että suhde pysyy läheisenä myös tulevaisuudessa. Virolaisilla on noin 133 000 muistiin merkittyä kansanlaulua. Samalla Viro on jakautunut kahtia: hyväosaiset kruisailevat katumaastureillaan, kun enemmistö kansasta uurastaa pitkää päivää pienellä palkalla. • Itsenäiseksi Viro julistautui 24. Veidemannin mielestä se on pienelle maalle välttämätöntä. Hän uskoo, että jonkinlainen valtioliitto voi olla todellisuutta Viron ja Suomen 200-vuotissynttäreillä. suOmi ja Viro ovat jo pitkään olleet toisilleen läheisiä. Neuvostomiehityksen aikana yhteydet aluksi lähes katkesivat, mutta alkoivat heti tilaisuuden tullen elpyä. Hän kuitenkin uskoo, että parinkymmenen vuoden päästä jonkinlainen yhteys on. Merkittävin perintö virolaisten vanhasta kulttuurista on runonlaulanta. Viron hallitus jopa kokoontui Suomen suurlähetystön ikkunan alle laulamaan Maammelaulua. Maiden välejä onkin usein verrattu sisarussuhteeseen. Sota päättyi Tarton rauhaan, jossa Neuvosto-Venäjä tunnusti Viron itsenäisyyden. Osa virolaisista on saanut maan kehityksestä tarpeekseen. Lähteet: www.yle.fi, www.visitestonia.com Laulut ovat muovanneet Viron historiaa. Nyt hallituksen muodostavat keskusta, sosiaalidemokraatit sekä keskustaoikeistolainen Isänmaan ja Res Publican liitto. 2018 15 Matala tasavero ja yritysystävällinen politiikka ovat luoneet kasvua ja työpaikkoja. Sen puolesta puhuu jo pelkästään Virossa viime vuonna järjestettyjen Suomi 100 -juhlallisuuksien pökerryttävä määrä. Kunnollista keskiluokkaa Viroon ei Veidemannin mukaan ole edes syntynyt. Vuosisadan lopulla Venäjä yritti tukahduttaa kansallisuusaatteen. Vaalit ovat edessä jo ensi vuonna, joten aikaa isoihin uudistuksiin ei kuitenkaan ole. helmikuuta 1918 Venäjän luhistuttua ensimmäisessä maailmansodassa. Suuret palkkaerot ovat saaneet virolaiset äänestämään jaloillaan. Helsinki ja Tallinna ovat viime aikoina selvittäneet, kannattaisiko kaupunkien välille rakentaa rautatietunneli. Lähentymisen puolesta puhuu Veidemannin mukaan jo pelkästään se, että väen pakkautuessa Uudellemaalle Suomi valuu etelään, kohti Viroa. Veidemann pitää hanketta niin mittavana, ettei se lähivuosina toteudu. • Keskiajalla saksalaiset hallitsivat Viroa ja virolaiset elivät ankarassa maaorjuudessa. • Perinteiset virolaiset kylät muodostuivat vuoteen 800 mennessä. • Itsenäisyys palautettiin vuonna 1991 laulavalla vallankumouksella, joka ammensi voimaa yli sata vuotta vanhasta laulujuhlaperinteestä. Kymmeniä tuhansia virolaisia karkotettiin Siperiaan 40-luvun lopulla. • Elokuussa 1940 Neuvostoliitto liitti Viron itseensä. Tämä on osittain toteutunut, kuuluvathan molemmat maat nykyään Euroopan unioniin. Alkuvuodesta 1919 noin 3 700 suomalaista lähti auttamaan virolaisia vapaustaistelussa. – Ilmastonmuutos lisää Jäämeren satamien merkitystä. Siksi ymmärrän myös Suomen politiikkaa. Se näyttää myös pysyvän. Unelma syvemmästä yhteydestä elää kuitenkin Veidemannin mukaan erityisesti Viron puolella. 23.2. Hallitus on kääntänyt talouspolitiikkaa vasemmalle ja helpottanut pienituloisten asemaa. Virolaisia kalvaa yhä neuvostoaikoina kehittynyt yksin jäämisen trauma, ja niinpä he osaavat arvostaa ystävyydenosoituksia. Moni on lähtenyt ulkomaille kuten Suomeen, jossa asuu jo sata tuhatta virolaista. kirjailija ja Viron kansallisrunoilija Lydia Koidula haaveili jo vuonna 1869 Suomen ja Viron valtioliitosta. Suomen kokoomusta vastaava Viron reformipuolue oli hallituksessa yhtäjaksoisesti vuodet 1999–2016, mutta ajautui oppositioon vuoden 2016 lopussa. • Itsenäistymistä seurasi Viron vapaussota. • Kansallinen herääminen Virossa alkoi 1800-luvun puolivälissä, kun maaorjuus lakkautettiin. Konkreettisin osoitus tästä on maan Nato-jäsenyys. Suomen etu on, että maan läpi kulkisi raideyhteys Jäämereltä Manner-Eurooppaan. Jos keskusta ja sosiaalidemokraatit menestyvät vaaleissa, voi tasaveron nimiin pitkään vannonut Viro ottaa askeleen pohjoismaiseen suuntaan ja säätää verotustaan progressiivisemmaksi. Suomen tilanne on eri, sillä ette koskaan joutuneet Neuvostoliiton miehittämiksi. Yksi merkittävä ero valtioiden välillä kuitenkin on. – Venäjä on Virolle naapuri, joka pitää ikuisesti Viroa satelliittivaltionaan. • Venäjä valloitti 1700-luvun alun Suuressa Pohjan sodassa Viron Ruotsilta. Moni Viron ystävä toivookin, että suomalaiset antaisivat nyt takaisin samalla mitalla. Virolaiset muistavat yhä, kuinka suomalaiset vapaaehtoiset auttoivat heitä vapaussodassa. Viro on ankkuroitunut länteen syvemmin kuin koskaan historiansa aikana
Saksan oikeistopopulistisen AfD-puolueen suosio on ohittanut ensimmäistä kertaa sosiaalidemokraattisen SPD:n kannatuksen. Erikoissyyttäjä Robert Mueller on laajentanut tutkintaansa nyt myös Jared Kushnerin yrityksen rahoituskuvioihin. olympiaVierailulla. Lapset kiljuivat kauhusta pommitusten jälkeen itäisen Ghoutan alueella Syyriassa. populiStit nouSuSSa. 16 23.2.2018 Maailman kuvat Syyrian hätä ei lopu. Bild-lehden teettämässä kyselyssä AfD:n kannatus oli 16 prosenttia ja SPD:n 15,5 prosenttia. Sotaa tarkkailevan järjestön mukaan pelkästään maanantaina Itä-Ghoutassa kuoli ainakin 77 ihmistä. Mueller on kiinnostunut Kushnerin rahoituksenhankinnasta sinä aikana, kun Yhdysvalloissa vaihtui presidentti. Angela Merkelin CDU-puolueen kannatus oli 32 prosenttia. Mittauksen mukaan AfD on nyt Saksan toiseksi suosituin puolue. Uhreista ainakin 20 oli lapsia. VäVy tutkintaan. Aiemmin Mueller nosti syytteet 13:a Venäjän kansalaista vastaan sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Koonnut: samuli vänttilä. Olympiareissullaan Sipilä on seurannut myös muun muassa maastohiihtoa. Pääministeri Juha Sipilä seurasi vaimonsa Minna-Maaria Sipilän kanssa Suomen ja Ruotsin välistä jääkiekko-ottelua Pyeonchangin olympialaisissa Etelä-Koreassa. Kaksiviikkoiset olympialaiset päättyvät sunnuntaina. YK vaatii Syyrian hallintoa lopettamaan Ghoutan pommitukset välittömästi, sillä ne kohdistuvat pääasiassa siviileihin
Sveitsi on asettanut rajat jopa viikoittaisille ruokaostoksille, koska Sveitsin puolella asuvat käyvät vilkkaasti kaupoissa rajan toisella puolella. 23.2. Kaikki liikennenopeusrajat eri tietyypeillä eroavat kahden maan välillä. Esimerkiksi omassa ranskalaisessa kylässäni, jossa ruoan hinta voi olla jopa kolmanneksen halvempi kuin parin kilometrin päässä Sveitsissä. Ranskassa ei saa ajaa hands free -laitteita käyttäen, vain autokaiutin on sallittu. Näitä tuskin tosin valvotaan, puhalluskokeiden sijaan liikenteessä keskitytään papereiden ja lupien tarkastamiseen ja ylinopeuksien valvontaan. Esimerkiksi alle 10-vuotiaat lapset eivät saa olla yksin kotona tai mennä kouluun yksin, joten paikallisten koulujen pihoissa onkin melkoinen liikennemyräkkä aamuin illoin. Pelkästään liikenteessä on paljon muistettavaa. Toki heillä on paljon tehtäviäkin. Molemmissa maissa rattijuopumuksen raja on 0,5 promillea, paitsi Ranskassa uusille kuljettajille 0,2 ja Sveitsissä nollatoleranssi. Sveitsi pistää paremmaksi, yksi poliisi jokaista 200 sveitsiläistä kohden. Sveitsissä ylinopeussakko on keskimäärin noin kolminkertainen Ranskaan verrattuna. Sveitsissä moottoritietullit maksetaan etukäteen vuodeksi kerrallaan, Ranskassa käytön mukaan tulliasemilla. Omassa 10 000 asukkaan pikkukylässäni partioivat kansallinen ja paikallinen poliisi sekä santarmit, eli kymmeniä virka-asuisia. Poliisien määrä Ranskassa on Euroopan suurinta väestöpohjaan verraten. Mitä sitten tulee lainvartijoihin, molemmissa maissa on sekä poliisit, santarmit, että poliisien erikoisjoukot, joihin kuuluvat myös Genevessä runsaslukuiset diplomaattipoliisit. 2018 17 Kun asuu ja elää kahden maan välillä, on oltava ajan tasalla eri lakien suhteen. Ranskassa ei tarvitse ajaa päivisin valot päällä, Sveitsissä kyllä, valojen unohtaminen maksaa noin 40 euroa. Suomessa poliiseja on yksi 800 suomalaista kohden, Ranskassa sama luku on yhden suhde 300:aan. Ikean keittiötä ei tuoda Sveitsistä Ranskaan tulleitta. Univormupukuisia nähdessään ryhti kasvaa ja muisti virkistyy automaattisesti – kummassa maassa muuten nyt ollaan ja olenko muistanut kaiken sen, mitä tällä puolen rajaa pitää muistaman. Poliisit ovat valvomassa liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Muutenkin poliisit ovat läsnä ja näkyvästi yhteiskunnassa. Koska raja on Euroopan unionin ja ei-jäsenmaan välillä, on myös muistettava, mitä ja kuinka paljon saa ilman tulliseuraamuksia kuljettaa maasta toiseen. Kaikki he toki puhuvat samaa kotoista ranskaa. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Lakeja ja lainvartijoita rajan kahden puolen Rauhan pääkaupunki. Tämän lisäksi poliisijoukot ovat monimuotoisia. Elämämme kahden maan rajalla tarkoittaa rajan molemmin puolin asiointia eri tullija rajaviranomaisten kanssa
Samaan aikaan kirkkoon kuuluu entistä harvempi. Kohtalonkysymys on, miten kirkko suhtautuu konservatiiveihinsa, sanoo tutkija. 18 23.2.2018 Reportaasi Uusi arkkipiispa saa johdettavakseen riitaisan kirkon. TeksTi: samuli VänTTilä kuVaT: maria seppälä
On ymmärrettävää, ettei tilanne ole heille mukava, Tervo-Niemelä sanoo. Pääkaupunkiseudulla alle puolet lapsista kastetaan, kirkollisten avioliittojen määrät laskevat. Tervo-Niemelän mukaan etenkin liberaalien äänenpainot ovat viime vuosina koventuneet ja ärhäköityneet. 2018 19 jumalanpalveluksessa on vaisu tunnelma. Kuulostaa kuin vain kanttori laulaisi. – Kun kirkkoon kuuluvien määrä menee sen alle, on oletettavaa, että jäsenmäärän lasku lähtee ennemmin kiihtymään kuin laskemaan. Suurin osa kirkon papeistakin lukeutuu liberaalimmalle puolelle. Urkujen sävelet kolisevat tyhjien penkkirivien välissä. – Ristiriitaiseksi tilanteen tekee se, että juuri konservatiiveille kirkko ja kaikki sen toiminnot ovat todella tärkeitä. Silti käsitteet sopivat kuvaamaan sitä jakoa, joka kirkossa tällä hetkellä vallitsee. Kaikkein voimakkaimmin ristiriidat kärjistyvät kysymykseen avioliitosta: voiko kirkko vihkiä samaa sukupuolta olevia vai ei. Johdettavakseen hän saa kirkon, joka elää tulevaisuutensa kannalta kriittisiä ratkaisun aikoja. Hänen mukaansa eräänlainen kipuraja menee aikasempien tutkimusten mukaan noin 70 prosentin tietämillä. Ensi viikolla valittavalla evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispalla ovat edessään melkoiset haasteet. Eikä näköpiirissä ole, että tahti hidastuisi, päinvastoin. Oikeastaan koko liberaali–konservatiivi-jako on monella tapaa ongelmallinen. Sen todellisuuden kanssa on kirkoissa eletty jo pitkään. Hän ei kannata vihkimisoikeuden laajentamista samaa sukupuolta olevia pareja kohtaan. Se ei lupaa hyvää kirkon tulevaisuuden kannalta. Kirkkoon kuuluu vielä noin 71 prosenttia suomalaisista, mutta heitä eroaa koko ajan noin 50 000 ihmisen vuosivauhdilla. Puhutaan liberaaleista ja konservatiiveista, joiden välille tuntuu olevan vaikea löytää yhteistä säveltä. 23.2. Kaikkein eniten kirkosta lähtevät 20–30-vuotiaat. Tunteet sinkoilevat ja sanat ovat kovia. Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Ylivieskan kirkkoherraa Timo Määttää voisi luonnehtia kirkon konservatiiviksi. Väki vähenee ja harmaantuu. sunnuntaiaamun. Heidän sallivuutta korostavasta näkökulmastaan on tullut valtavirtaa ja sosiaalisesti hyväksyttävämpää kuin konservatiivisuudesta. – Konservatiivit kokevat joutuneensa marginaaliin, jolle ei oikein ole kirkossa tilaa. – Kun kirkkoon kuuluvien lukema menee riittävän alas, ettei voida enää puhua selkeän enemmistön asiasta, jäsenyyttä tukevat yhteisölliset tekijät heikkenevät ratkaisevasti, sanoo käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä ItäSuomen yliopistosta. He ovat kaikkein taipuvaisimpia myös pysymään kirkon jäseninä. Mitä enemmän ihmiset kuulevat tuttavistaan, jotka eivät enää kuulu kirkkoon, sitä helpommin hekin lähtevät. Määttä ei myöskään kannattanut naispappeutta, kun siitä keskusteltiin kiivaasti 1980-luvulla. Päätöksen asiasta tekee kirkolliskokous, mutta keskustelu aiheesta on koko kirkkolaivan sisällä kiivasta. Jäsenmäärän laskun lisäksi kirkko on hyvin jakautunut. Moni kirkon jäsen voi olla yhdessä asiassa uudistusmielinen, toisessa kannattaa perinteitä. Siellä täällä istuu ihmisiä, pääosin keski-iän reippaasti ylittäneitä. Tervo-Niemelän mukaan tällä hetkellä moni suomalainen kuuluu kirkkoon siksi, kun kaikki muutkin kuuluvat
20 23.2.2018 Kirkon tekemän päätöksen kanssa hän sanoo kuitenkin eläneensä hyvässä yhteishengessä jo 30 vuotta. Määttä kokee, että hän on mahtunut näkemyksensä kanssa kirkon sisälle hyvin. Häneen kiteytyvät kirkon liberaaliväen monet ihanteet. Jotkut eivät esimerkiksi halua kastaa lapsiaan, koska kirkon asenne on niin torjuva. – Lähden siitä liikkeelle, että Raamattu on kaikkina aikoina kirkon ylin ohje. Arkisessa seurakuntatyössä asia nousee harvoin esille. Nykyistä kirkon kantaa Saarinen pitää ”perässä laahaavana” suhteessa muuhun yhteiskuntaan. Liian suvaitsevaisiksi kirkon koki reilu 10 prosenttia eroajista, sanoo tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimuskeskuksesta. Naisja miespareja hän ei suostuisi vihkimään. – Moni ottaa sen vuoksi kirkkoon etäisyyttä. Asetelma näkyy myös kirkon erotilastoissa. – Noin 40 prosenttia kirkosta eroajista ilmoitti melko tärkeäksi syyksi kirkon suvaitsemattomuuden. Molemmat perustelevat kantaansa Raamatulla ja kirkon perinteillä, mutta päinvastaisista näkökulmista. Yhteistyössä ei kirkkoherran mukaan ole ollut mitään ongelmia. Muutoksia tekivät rohkeasti niin Martti Luther kuin Jeesuskin. – Tulevaisuutta on vaikea ennustaa, mutta ratkaisu lisäisi varmasti kirkon jakaantumista. Itse en näe mitään syytä kieltää vihkimistä kahdelta kirkon jäseneltä. Toiset eroavat siksi, kun kirkko on liian ahdasmielinen, toiset siksi, kun kirkosta on tullut niin avarakatseinen. Jos kirkko hyväksyisi samaa sukupuolta olevien kirkolliset vihkimiset, olisi se Määtälle kova paikka. Ja silloin kun nousee, on Määttä kokenut voivansa sanoa kantansa ääneen. – Hyvin minulla on täällä mennyt, ei naiseus ole noussut mitenkään erityisesti esiin, Saarinen sanoo. Salmisen mukaan erotilastoissa näkyy se, että uskominen ajatellaan nykyisin henkilökohtaiseksi asiaksi, johon ei tarvita instituutioita. Kun kirkon sanoma ei miellytä, silloin äänestetään jaloilla. Avioliittokäsitys toimii myös eräänlaisena impulssina, joka aika ajoin kiihdyttää hetkellisesti kirkosta eroamista. – En näe, että laki tai ihmisoikeudet olisivat näkemykseni kanssa ristiriidassa, Määttä vastaa. Avioliittokantaansa Määttä perustelee Raamatulla. Vihkimisoikeutta hän on valmis laajentamaan. Jos kirkko jossain vaiheessa hyväksyy samaa sukupuolta oleviNoin 40 prosenttia kirkosta eroajista ilmoitti melko tärkeäksi syyksi kirkon suvaitsemattomuuden. Hänen tulkintansa mukaan Raamatun kanta homoliittoihin on yksiselitteisen kielteinen. Kaikki muistavat esimerkiksi Ylen Homoillan vuodelta 2010, jolloin kirkosta erosi yhden kuukauden aikana noin 40 000 ihmistä. Määtän johtaman seurakunnan kuudesta papista kaksi on naisia. Ensimmäinen nainen hän oli myös oululaisena kirkkoherrana ennen nykyistä tointaan. Virassaan hän on koko kirkon ainoa nainen. Avioliitto on miehen ja naisen välinen. Määtän kanssa päinvastaista mieltä on Oulun tuomiorovasti Satu Saarinen. – Kirkkoon ovat kaikki tervetulleita suuntautumisesta riippumatta, mutta Raamatun sana on muuttumaton, hän jatkaa. Entä ihmisoikeudet. Kukaan haastateltava ei siihen usko. Kun näkökulmat ovat näin kaukana toisistaan, tulee mieleen, että voiko kirkko enää muuta kuin hajota osiin. Tuomiorovasti Satu Saarinen edustaa kirkon liberaaleja.. Saarisen mukaan kirkko on aina muuttunut kontekstinsa eli vallitsevien tilanteiden mukaan. – Miksi sitten meidän pitäisi yhtäkkiä pitäytyä 1500-luvulta peräisin olevissa käsityksissä, hän kysyy. Saarinen valittiin reilu vuosi sitten ensimmäisenä naisena vanhoillisena pidetyn Oulun hiippakunnan avainpaikalle piispan sijaiseksi. SaariSen ja Määtän näkemykset kuvastavat osaltaan kirkon jakaantumisen vaikeutta. Moni perustelee samaa sukupuolta olevien kirkollisia vihkimisiä lailla ja tasa-arvolla