Suomenmaa 23.09.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 35 / 23.9.2016 / 4,80 ? Hornetien jälkeen Jättimäinen hävittäjäkauppa vie päättäjät vaikeiden valintojen eteen Uutisanalyysi Henkilö Ilmiöt Viisipäiväinen posti liipaisimella EU sysäsi Pirkko Mattilan politiikkaan Kuntalaisaloitteiden kirjo on laaja
22 2 23.9.2016. sisältö 23.9. 2016 Keskustalaisuus ei ole kaukana Pirkko Mattila uskoo yhteistyön sujuvan hallituksen sisällä s
14 Mikkeliläistä Martti Viisasta, 89, ei vieläkään ikä jarruttele s. 38 Litium on nouseva vaihtoehto fossiilisille polttoaineille s. Keskustan on härkäpäisesti pidettävä kiinni laajasta työn käsitteestä. Antti Kurvinen s. 11 Päättäjät punnitsevat, onko posti yleispalvelu vai bisnes s. 35 Mediatutkija: Ääriliikkeistä puhuttaessa ei tarvitse sovitella s. 2016 3. 16 23.9. 6 Anniina Sippola siirtyy eteenpäin, mutta ei jätä politiikkaa s
Maalaisliitto pysäytti sen etenemisen maaseudulla monissa vaalikampanjoissa. Enemmän on syytä olla huolissaan yhteiskunnan ilmapiirin yleisestä kovenemisesta viime vuosien aikana. Tämä koveneminen näkyy monella tavalla. Helsingin tapahtuma ei ollut ensimmäinen väkivallanteko, johon sen edustajat ovat syyllistyneet. Tapaus on syytä kytkeä laajempiin yhteyksiin. Vastarintaliike on vain marginaalinen ilmiö. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Maalaisliitto-keskusta on historiansa aikana joutunut usein taistelemaan eturintamassa kansanvallan puolesta poliittista väkivaltaa vastaan. Pääkirjoitus Keskustan otettava jälleen vastuu ääriainesten torjumisesta P oliittinen väkivalta on noussut kuumaksi keskustelunaiheeksi Helsingin rautatieaseman edustalla tapahtuneen, kuolemaan johtaneen pahoinpitelyn seurauk- sena. Tapahtumien kulku on pääosin selvitetty. Sen ansiosta työläisetkin lähtivät puolustamaan isänmaata talvisodassa. Maalaisliitto osallistui ratkaisevasti myös äärioikeistolaisen liikehdinnän pysäyttämiseen 1930-luvun alussa. Poliitikot ovat saaneet tottua siihen, että väkivallalla uhkaaminen kuuluu työn luontaisetuihin. Maalaisliitto-keskusta on historiansa aikana saanut usein taistella eturintamassa kansanvallan puolesta poliittista väkivaltaa vastaan. 4 23.9.2016 Santeri Alkio joutui piileskelemään henkensä kaupalla punaisten valtaamassa Helsingissä kansalaissodan aikana. Suomen vastarintaliike järjesti Helsingin rautatieasemalla mielenosoituksen. Paikalle tullut nuori mies joutui sanaharkkaan mielenosoittajien kanssa, minkä jälkeen vastarintaliikkeen keulahahmo potkaisi miestä rintaan kohtalokkain seurauksin. Helsingin mielenosoittajat ovat osa pohjoismaista liikettä, jonka ideologia on avoimen kansallissosialistinen. Mutta vain muutama viikko kansalaissodan päättymisen jälkeen Kyösti Kallio puhui Nivalan kirkossa kansalaissovun puolesta. Maalaisliiton työ kansalaissovun rakentamiseksi huipentui ensimmäisen punamultahallituksen muodostamiseen vuonna 1937. Urho Kekkonen aloitteli poliittista uraansa kirjoittamalla kirjan demokratian itsepuolustuksesta. Jos Maalaisliitto olisi valinnut toisin, Suomestakin olisi voinut tulla fasistinen diktatuuri. Sotien jälkeen kansanvallan haastajaksi nousi kansainvälinen kommunistinen liike. perustettu 1908 . Kaupungeissa ja teollisuuspaikkakunnilla rintamavastuun kommunismin pysäyttämisestä kantoi SDP. Vielä 1970-luvullakin äärimmäisen vasemmiston piirissä eläteltiin unelmia yhteiskuntajärjestelmän väkivaltaisesta muuttamisesta. Tämän historian valossa keskustan on syytä olla valppaana myös tänään, kun jälleen uudet voimat pyrkivät horjuttamaan luottamusta kansanvaltaan jopa väkivaltaa lietsomalla.. Sosiaalisessa mediassa kukoistaa vihapuhe
Ne ovat puolueita, ja niiden varaan suomalainen demokratia rakentuu jatkossakin, hän kiteyttää. Henna Lammi Tutkijan mukaan luopujien kuvaukset antavat osin lohduttoman kuvan kuntapolitiikasta. Vähän niin kuin ei muissakaan puolueissa. Motiivejakin on selvitetty. Yliopistonlehtori Sari Pikkalan mukaan yleisin yksittäinen syy on henkilön tuntemus siitä, että hän on ollut mukana jo tarpeeksi pitkään. Yli puolella vastaajista syyt liittyvät turhautuneisuuteen ja kriittisyyteen kunnallista päätöksentekoa ja politiikkaa kohtaan. Esimerkiksi puolueohjelmilla ei ole ollut miehelle mitään annettavaa. Hintsalaa on syytä kuunnella. 2016 5. Pahimmillaan valtuutetut kommunikoivat haastekirjeillä. 23.9. Päätöksiä junaillaan, ihmisiä painostetaan, uusille toimijoille ei anneta tilaa eikä avoimuudesta ole tietoakaan. Reilu neljännes kertoo, että kuntaa johtaa pieni klikki. Huolestuttavaa on, että kielteiset tuntemukset ovat kasvussa. Ongelmien keskellä täysjärkisten valtuutettujen turhautuminen on ymmärrettävää. Kuntien päätöksentekokulttuurien tervehdyttämi- nen ei ole yksin puolueiden tehtävä, mutta myös niissä pitäisi katsoa peiliin. Huhtikuiset kuntavaalit kolkuttavat jo ovella. Kuntien päätöksentekokulttuureissa olisi Pikkalan mielestä parantamisen varaa. En ole itse vaikuttanut kuntapolitiikassa, mutta kuulemieni juttujen perusteella paikallispolitiikka voi olla likaista. Hän tuskin on ajatustensa kanssa yksin. Joka kuntavaaleissa noin kolmannes valtuutetuis- ta luopuu vapaaehtoisesti paikastaan. Asioista päättävät muutamat vahvat persoonat. Miten heidät saataisiin tuntemaan puoluetoiminta omakseen? Demokratian sotureista pitäisi huolehtia myös vaalien välissä. Keskustan kannalta tilanne ei ole täysin lohdu- ton. Kysymys kuuluu aina: onks Hintsala ehdolla? Näin avautuu espoolainen kaupunginhallituksen jäsen Mikko Hintsala (kesk.) sosiaalisessa mediassa. Hän ilmoittaa luopuvansa 14 vuoden jälkeen paikallispolitiikasta, koska ei ole vuosien aikaan saanut ?oikeastaan mitään merkittävää tai historiaan jäävää aikaiseksi?. Hintsalan mukaan puolueen rooli on ollut hänen työssään mitätön. Ehdokkaiden saaminen listoille ei tälläkään kertaa ole helppoa, mutta jotain tehdään keskustassakin väärin, jos valtuutettuja lähestytään vain ennen kuntavaaleja ketunhäntä kainalossa. Voitaisiinko valtuutettujen työtä tukea nykyistä paremmin. Lähes kolmannes ajattelee, että muut kunnanelimet kävelevät valtuuston yli. Espoolainen Hintsalakin puolustaa puoluetoimintaa. ??Omassa puolueessani ei ole erityistä vikaa eikä mitään erityistä. Toimittajalta ?Onks Hintsala ehdolla?? ??Ainoat keskustelut puoluetoimiston tai muiden nokkaelimien kanssa käydään ennen kaikkia vaaleja
Hiljaisuus puolestaan viestii, että keskustelua ei pidetä tärkeänä. Hallituspuolueiden vaiteliaisuudesta syntyy Koivusen mukaan vaikutelma, että keskustelu jätetään tietoisesti perussuomalaisille. Esimerkiksi hyvästä kannanotosta Koivunen nostaa keskustan varapuheenjohtajan Katri 6 23.9.2016 Kulmunin lausunnon Asema-aukion tapahtumista. Kulmuni vaati kannanotossaan pohjoismaista yhteistyötä Ruotsista johdetun Vastarintaliikkeen toimintaan puuttumisessa. ??Kannanotto oli selkeä ja konkreettinen. Johtaja Karina Jutila ajatuspaja e2:sta uskoo, että keskustalaisten varovainen toimintalinja kumpuaa puolueen sovittelevasta roolista ja Sipilän ratkaisuhakuisuudesta. Hänen mukaansa julkinen keskustelu on Suomessa hyvin kärjekästä. ??Keskusteluun osallistuu enemmän julistajia, vähemmän pohdiskelijoita ja omien näkemysten kyseenalaistajia. ??Ulkoapäin keskustalaisten twitterhiljaisuus voi näyttäytyä flegmaattisuutena, vaikka taustalla käytäisiin syvää pohdintaa yhteiskunnan tilasta. Koivusen mielestä vastakkainasettelu kertoo myös isoista poliittisista valinnoista, joiden äärellä Suomessa ollaan. Esimerkiksi perheenyhdistämisten kiristykset olivat päätös, jota hallitus kannatti ja oppositio vastusti. ??On luonnollista, että hallitusta tässä tilanteessa epäillään ja kritisoidaan sen suhtautumisesta ihmisoikeuksiin. Myös median toimintalogiikka johtaa kärjistyksiin. ??Yleensä tuodaan esiin kaksi vastakkaista näkemystä sen sijaan, että ajateltaisiin, että on useita vaihtoehtoja, Koivunen sanoo. Jutila toivoo, että rasismista käytävässä keskustelussa siirryttäisiin sanamuotojen kritisoimisesta voimien yhdistämiseen. ??On surullista, että järkyttävä kuolemantapaus hämmentää yhteiskuntaa entisestään sen sijaan, että se yhdistäisi samaa mieltä olevia suomalaisia. Retorisen miekkailun sijaan Jutila toivoo poliitikoilta lainsäädännön ja poliisin toiminnan arviointia ja sen jälkeen tehtäviä johtopäätöksiä. Tutkija Karina Jutila pitää surullisena, että järkyttävä kuolemantapaus hämmentää yhteiskuntaa entisestään sen sijaan, että se yhdistäisi samaa mieltä olevia suomalaisia.. Välttelevät ja yleiset kommentit jättävät tilaa arveluille. Ajassa Onko maltti valttia? Keskustalaisten varovainen ote rasismista käytävään keskusteluun voi näyttäytyä hyväksyntänä Teksti: Eeva Kärkkäinen Kysymys äärioikeiston aiheuttamasta turvallisuusuhasta nousi julkiseen keskusteluun viikonloppuna. Uusnatsijärjestö Suomen Vastarintaliikkeen tilaisuudessa Helsingissä tapahtunut pahoinpitely ja sitä seurannut kuolemantapaus ehti kuohuttaa sosiaalista mediaa vuorokauden ennen kuin keskustavaikuttajat ottivat siihen kantaa. Pääministeri Juha Sipilä kommentoi tapahtumaa maanantai-iltapäivänä blogissaan. ??Tuomitsen väkivallan, rasismin ja vihapuheen kaikissa muodoissaan. Tapahtumien liittäminen yhteen yleiseksi aikamme ilmiöksi on antautumista ajattelutavalle, jossa turvapaikanhakijat ja maahanmuutto ovat syypäitä yhteiskunnallisiin ongelmiin. Koivusen mielestä rasistisia tekoja kommentoi- vien poliitikkojen pitäisi päästä pois yleistämisestä ja pohtia sen sijaan tapahtumia syvemmin ja tarkemmin. . Niille ei pidä antaa minkäänlaista tukea tai myötäilyä, Sipilä totesi. Ylen A-studion haastattelussa Sipilä tuomitsi myös kansanedustajien yhteydet ääriliikkeisiin. Mediatutkija Anu Koivusen mielestä Sipilän kannanotot loivat epäselvän vaikutelman. . Sipilä pyrki arvojohtajaksi, joka yhdistää kansaa. Uusnatsien tekemästä väkivallasta puhuttaessa ei kuitenkaan tarvitse sovitella, Koivunen sanoo. Hän pitää ongelmallisena, että Sipilä halusi Asema-aukion tapahtumia kommentoidessaan myös puhua vastakkainasettelusta yleensä sekä nostaa esiin Kajaanin Otanmäessä tapahtuneen surman, josta epäillään kahta turvapaikanhakijaa.
2016 7. Markku Ulander/Lehtikuva Välttelevät ja yleiset kommentit jättävät tilaa arveluille. 23.9
Tapa, jolla asiat vuosivat julkisuuteen, sen sijaan kyllä. 8 23.9.2016 STTK:ssa tulkitaan, että tietovuodot ja niitä seurannut sotku kertovat enemmän Akavan sisäisestä tilasta kuin muusta. STTK:ssa aiotaan jatkaa viime kevään linjausten mukaisesti toimintaa entiseen tapaan itsenäisenä keskusjärjestönä. Vielä viime kevääseen asti maahan puuhattiin kahden palkansaajakeskusjärjestön mallia. SAK ja STTK piti yhdistää uudeksi keskusjärjestöksi. Ajassa Sanottua Poliittisen järjestelmän hampaattomuus uusnatsien väkivallan suhteen on häpeäksi hallitukselle, eduskunnalle ja Suomelle. Tuomo Lappalainen Twitterissä Väkivaltaisten ääriliikkeiden uhka on otettava vihdoin tosissaan. Järjestäytynyt rasismi kirjattava rikoslakiin, SVL toimintaan puututtava. Rasismin laajahko hiljainen hyväksyntä on se maaperä, johon natsit voivat rakentaa toimintaansa ja saada sille elintilaa. Jarkko Lehtopelto Twitterissä Hanna Sarkkinen Twitterissä Jari Laukkanen Keskusjärjestöt hakevat tällä hetkellä itselleen uutta roolia. Sture Fjäderin johtaman Akavan suunnitelmat herättävät hämmennystä muissa keskusjärjestöissä. Keskusjärjestöissä kipinöi Pekka Pohjolainen Kahden palkansaajakeskusjärjestön malli elää sittenkin . Syynä olivat muun muassa kilpailukykysopimuksen yhteydessä puhjenneet erimielisyydet. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n ja akateemisesti koulutettujen Akavan välillä on ollut kitkaa jo pidempään, kun STTK on menettänyt liittoja Akavan leiriin. Viime vuosien keskitettyjä ratkaisuja tehtäessä SAK ja STTK ovat toimineet läheisessä yhteistyössä, kun Akava on kulkenut omia teitään. Kun Elinkeinoelämän keskusliitto ei enää neuvottele sopimuksia liittojensa puolesta, myöskään palkansaajakeskusjärjestöt eivät enää ole päättämässä suomalaisen työn hintaa.. Kieli keskellä suuta valmistellusta hankkeesta ei tullut lopulta mitään, kun liitot yksi toisensa jälkeen vetäytyivät siitä. Linjaus vedettiin tosin sittemmin pois STTK:n työvaliokunnan esityslistalta. Akava harkitsee vetäytymistä myös Palkansaajien tutkimuslaitoksen rahoittamisesta ja keskusjärjestöjen yhteisestä Brysselin-toimistosta. Tiedot eivät STTK:ssa täysin yllättäneet, sillä kipuilua on ollut. ainakin akateemisten alojen Akavan strategiapohdinnoissa. Julkisuuteen vuotaneiden tietojen mukaan Sture Fjäderin johtama Akava pyrkii siihen, että maassa olisi tulevaisuudessa vain kaksi keskusjärjestöä, SAK ja Akava. Akava jätti muun muassa allekirjoittamatta eläkeratkaisun, vaikka sen joutuikin nielemään. Keskusjärjestöt hakevat muutenkin tällä hetkellä itselleen uutta roolia
Samalla hän harmitteli, että ilma on ollut koko syksyn sakeana vastakkainasettelua, mittailua voittajista ja häviäjistä, hallituksen budjettiesityksen vähättelyä ja arvostelua. ??Joutuu kysymään, nähdäänkö tässä talossa vieläkään Suomen ongelmien vakavuutta . Tapana on, että valiokunta lisää menoja promillen eli viitisenkymmentä miljoonaa euroa. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kiitteli hallituksen Suomi kuntoon -työtä ja antoi sille ryhmänsä tuen. Jokaisen normaalin ihmisen ja Suomen poliisin pitää olla uusnatsien vastavoima. Maria Pettersson Twitterissä Jari Laukkanen Eduskunta pyörittää budjettimyllyä Pentti Manninen Valtion ensi vuoden budjettikirja, arvoltaan 55,2 miljardia euroa, uutta velkaa yli viisi miljardia, pyörii nyt eduskunnan myllyssä. Kansanedustajat saivat tällä viikolla esittää ensi kommenttinsa tulo- ja menoarviosta. Hallituksen tiukan neuvottelurupeaman jälkeen taksisopu kuitenkin löytyi. ??Kompromississa ei ole sellaista asiaa, jota voisi sanoa huonoksi ratkaisuksi, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) iloitsi tiedotustilaisuudessa. Alaa odottaa nyt suuri myllerrys, sillä sekä taksikiintiöistä että hintasääntelys- Perussuomalaiset ovat pelotelleet, että uudistukset johtavat villin lännin meininkiin. Sanottua Ihmisten mielissä kuohuu, koska esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaa on hyssytelty, vaikka siitä pitäisi puhua avoimesti. Elomaa Helsingin Sanomissa Miten väite siitä, ettei maahanmuutosta keskustella avoimesti, voi vielä mennä läpi. Meidät on valittu tekemään päätöksiä, Antti Kaikkonen sanoo. jiltä ennen muuta kahta asiaa. ??Että huolehdimme viisaalla ulkopolitiikalla maamme turvallisuudesta ja että laitamme voimavarat Suomen ongelmien ratkaisemiseen. Kaikkosen mielestä talous- ja työllisyystilanteessa on jo orastavia merkkejä paremmasta. Hallitus löysi taksisovun Tällä viikolla selvisi, että myös taksit tä luovutaan. 2016 9. Se menee nyt valtiovarainvaliokunnan viilaukseen, ja koko eduskunta vahvistaa talousarvion joulun alla. Tiedotustilaisuudessa puolueen neuvottelija Jussi Niinistö kertoi, että neuvotteluja käytiin ?pitkään ja hartaasti?, jolloin lopputuloksesta tuli ?aika hyvä?. Perussuomalaisten mukaan puolue piti huolen siitä, että taksiyrittäminen säilyy kotimaassa. Eihän Suomessa enää mistään muusta puhutakaan! Jaakko Karhu Twitterissä Ajassa Miksi taas tuntuu, että anarkistit on uusnatsien vastavoima. Tällaisia lopputuloksia sitten tulee, mikä on järkyttävää. Ritva ?Kike. saati sitä, millaisessa maailmassa elämme. Kaikkonen painotti, että suomalaisilla on oikeus odottaa päättä- . Yrityksillä pitää olla suomalainen y-tunnus, ja auton pitää olla rekisteröity Suomeen. Esitykseen myös lisättiin vaatimus taksikuskin riittävästä kielitaidosta ja rikostaustan tarkistamisesta sekä siirtymäaika. Henna Lammi 23.9. Taksitoimintaan tarvitaan jatkossakin lupa. ovat mukana liikennekaaressa. Liikennekaaren etenemisen myötä hallituksen pöydältä on jälleen siivottu pois yksi hankala asia. Koko uudistuksen kohtalo on ollut hämärän peitossa, sillä perussuomalaiset ovat vastustaneet taksiliikenteeseen kohdistuvia mittavia muutoksia
Toivon, että hallitus odottaisi tätä lausuntoa ennen kuin vie asian eduskuntaan, Keskitalo sanoo. Shutterstock Isä voi tunnustaa vanhemmuutensa neuvolassa. Laki on selkeä parannus lapsen asemaan. Se rikkoo yhdenvertaisuusperiaatetta. Lain mukaan kirkolliskokouksella on oikeus antaa lausunto kirkon ja valtion suhteita koskevassa asiassa. ?. Se tuo oikeusturvaa esimerkiksi silloin, jos vanhemmat eroavat tai toinen vanhemmista kuolee, Hannakaisa Heikkinen sanoo. Juha Pylväs korostaa myös naisparien lasten oikeuksien turvaamista. . Byrokratian purkaminen tulee siinä samalla, koska nykyisin mennään vanhalla kaavalla adoption kautta. Martti Talja kertoo, ettei hän ole vielä perehtynyt tarkemmin lakialoitteen sisältöön. 10 23.9.2016 . Tämä on minun lähtökohtani, mutta se tarkentuu tässä eduskuntakäsittelyn aikana. Mikko Kärnä näkee äitiyslain tärkeänä jat- kumona tasa-arvoiselle avioliittolaille, joka on jo vahvistettu. . Lailla korvaus sidottiin kuluttajahintaindeksiin. Nyt indeksikorotuksiin ei kuitenkaan ole varattu budjetissa rahaa. ??Hallitustasolla tehtiin yleinen linjaus toimialan kaikkien indeksikorotusten jäädyttämisestä, vanhempi hallitussihteeri Joni Hiitola kertoo. Hän pitää esitystä valitettavana kirkon ja valtion taloudellisten suhteiden kokonaisuuden kannalta. ??Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien kokonaisratkaisu ei toteudu sellaisena kuin se oli uudistuksessa ajateltu. Kirkkohallituksen kansliapäällikön Jukka Keskitalon mukaan kyse on enemmän periaatteesta kuin rahasta. ??Valtio näyttää olevan valmis rikkomaan kirkon kanssa tekemänsä sopimuk- sen, joka on ollut voimassa vasta puoli vuotta. Keskitalo korostaa, että korvaus ei nykyiselläänkään kata kaikkia yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksia. ??Kirkon jäsenet maksavat erotuksen myös kirkkoon kuulumattomien osalta. On tärkeää, ettemme hämärrä sitä todellisuutta, että lapsella on olemassa yksi isä ja yksi äiti. Äitiyslaki toisi saman oikeuden myös äidille, kun naispari saa lapsen hedelmöityshoidoilla. Keskustalaiset: Äitiyslaki on lapsen turva Pauliina Pohjala Lasten oikeuksien toteutuminen on mo- nen keskustalaisen kansanedustajan lähtökohta äitiyslakia käsiteltäessä. . Kirkon korvauksia uhkaa leikkuri Meri Alaranta-Saukko Tämän vuoden alusta tuli voimaan laki, jonka perusteella valtio maksaa kirkolle vuosittain 114 miljoonaa euroa siitä, että se huolehtii hautauksista, väestökirjanpidosta ja kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista. Aiemmin seurakunnat saivat näiden yhteiskunnallisten tehtävien hoitamista varten osuuden yhteisöverosta. Korostan ihmisten yhdenvertaisuutta maallisen lainsäädännön edessä. Lopullista kantaa en ole harkinnut, mutta olen taipuvainen siihen, että lapsella voi olla ainoastaan yksi äiti. Myös naisparien lapsille on tärkeää turvata molemmat vanhemmat alusta saakka, Kärnä sanoo. Nykytilanteessa toinen äideistä joutuu tekemään perheen sisäisen adoption lapsen syntymän jälkeen. Viime hallituskaudella kaatunut äitiyslaki yritetään viedä nyt maaliin kansalaisaloitteella. Yli 55 000 nimeä sisältävä aloite on jo luovutettu eduskunnalle, ja sitä puidaan lähetekeskustelussa vielä syyskuun aikana. Äitiyslain myötä toinen äideistä voisi tunnustaa vanhemmuutensa jo raskausaikana neuvolassa silloin, kun naispari saa lapsen hedelmöityshoidoilla. Äitiyslaki jakaa vahvasti mielipiteitä keskustan ryhmässä. Markus Lohi kuuluu sen vastustajiin. . Isyydenkin voi tunnustaa vain, jos on lapsen biologinen isä.
Toivottavasti koko puolue lähtee mukaan tähän keskusteluun. KOL:in puheenjohtajakisaan on jo tiedos- sa parikin ehdokasta. Katsotaan, mitä tulee vastaan. Tärkeää on kyky tehdä yhteistyötä, kuunnella kenttää ja saada tarvittaessa sen mielipide voimakkaastikin esiin. Sippola muistuttaa, että politiikka on kompromissien tekoa. ??KOL:in puheenjohtajana on tietyssä mielessä oman kentän ja puolueen toiminnan ristivedossa. Esimerkiksi työskentely eduskuntatalossa voisi olla yksi mielenkiintoinen askel, hän miettii. Sippolan puheenjohtajakausi sattui kou- lutuspolitiikan kannalta tuuliseen, leikkausten merkitsemään aikaan. Hän ymmärtää, että Suomea kuntoon laittavan hallituksen päätöksenteossa on toimittu pitkälle talouden näkökulmasta. ??Toivon silti, että ratkaisuissa näkyisi paremmin myös ihmisten arjen kuntoon laittaminen. Koulutustakin on Sippolan mielestä käsitelty rahan ja tehokkuuden kautta. 2016 11. Politiikkaa hän ei ole jättämässä. ??Jatkan toimintaa puolueessa. Pyrimme tuomaan keskustaopiskelijoiden ääntä kuuluviin, mutta samalla teemme rakentavaa yhteistyötä keskustan muiden toimijoiden kanssa. Keskustan Opiskelijaliiton liittokokous pidetään Jyväskylässä 12.?13.11. Puheenjohtajan lisäksi vaihtovuorossa on koko liittohallitus. Erityisen iloinen hän on opintotuen asumislisän muuttamisesta asumistueksi. ??Se on iso juttu, joka on saatu aikaiseksi. Olemme saaneet olla osana sitä muutosta. KOL aikoo syksyn aikana viritellä puolueen sisäistä keskustelua sivistyksestä ja koulutuksesta. Emme saa lamaantua leikkauksista ja sivistysvajeväitteistä. ??Tavoitteena on lähteä luomaan sivistysaatetta nykyistä voimakkaammin. Mukaan ovat tähän mennessä ilmoittautuneet Arttu Karila Jyväskylästä ja Aleksi Koivisto Vaasasta. Sippola ei lähde määrittelemään edellytyksiä seuraajalleen. ??Kentällä on hyvä haju siitä, minkälaisen johtajan he haluavat. Se on meidän perustavoitteemme. Myös keskustalainen uudistamispolitiikkaa vaatisi Sippolan mielestä terävöittämistä. Nuorille kyvyille on tarjolla näytön paikkoja. 23.9. Se on hänen mukaansa muutakin kuin tekemistä tehokkaammin ja halvemmalla. ??Nyt olisi mietittävä, minkälaisia osaajia koulutuksen on jatkossa tuotettava, jotta he pärjäävät edelleen vuoden 2080 työelämässä. Hyviäkin asioita on Sippolan mielestä ta- pahtunut. Sisällöt ovat jääneet sivuun. ??Keskustan aate ja viesti olisivat voineet näkyä ja kuulua enemmän. Sippola viittaa Savonlinnan korkeakoulukampuksen lakkauttamiseen. ??Keskusta ei suojele seiniä vaan jokaisen mahdollisuutta koulutukseen. Emme saa lamaantua leikkauksista ja sivistysvajeväitteistä. Ajassa Anniina Sippolan puheenjohtajakausi sattui tuuliseen aikaan. ?Keskustan sivistysaatetta voimistettava? Meri Alaranta-Saukko Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohta- ja Anniina Sippola ei hae jatkokaudelle marraskuussa Jyväskylässä pidettävässä liittokokouksessa. ??Olen tehnyt kuusi vuotta opiskelijapolitiikkaa, joten nyt on aika mennä eteenpäin, Sippola perustelee päätöstään. Seuraavaksi Sippola aikoo siirtyä palkkatöihin
Sitä johti apulaiskaupunginjohtaja Vladimir Putin. Kun Putin ensimmäisellä presidenttikaudellaan 2001 vieraili Kultarannassa, Vikström kysyi tervehtiessään, mitä olkapäälle kuuluu. Isot kuvat mietitään yhdessä, mutta on tervettä olla välillä puolueensa kanssa eri mieltä, Kataja paaluttaa.. Turkulaiset voittivat 2?1. Toisen maalin ampui Vikström. Pelin tuoksinassa Putin törmäsi yhteen kilpakumppaniin niin pahoin, että häneltä murtui solisluu. Piispan pojat teloivat Putinin Pentti Manninen Emeritusarkkipiispa John Vikströmin, 84, kirkollisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kuvaus on painettu 500-sivuiseksi kirjaksi (Kirjapaja). Opuksen ?Elämä on joukkuepeliä. Kielenä oli saksa. Putin vei Vikströmin käden takkinsa alle sanoen, että se ei ole vieläkään kunnossa. Björkstrand aprikoi, johtuuko turkulaistörmäyksestä vai Putinin muista urheiluharras- tuksista, että Putinin toinen käsivarsi on selvästi liikkuvampi. Kataja arvostaa erityisesti rohkeita politiikkoja. ??Pelottavinta politiikassa on lahkolaisuus. on koonnut toinen kirkonmies, ex-ministeri ja entinen Porvoon piispa Gustav Björkstrand. Vikström toimi arkkipiispana Suomen Turussa 1982?1998. Björkstrand kuvaa myös Vikströmin jalkapalloharrastusta ja kertoo Piispan pojat-nimisen turkulaisen seniorijoukkueen tähtihetkistä. Vuonna 1994 Piispan pojat pelasi Turussa vieraillutta Pietarin kaupungin delegaatiota vastaan. Ystäviä hänellä on niin vasemmistoliitossa, kokoomuksessa kuin keskustassakin. Esiintyvänä ihmisenä en voi olla sitoutunut mihinkään puolueeseen, Kataja kertoo Suomenmaalle. ??Haluan olla kaikkien suomalaisten esiintyjä ilman, että minulla ajateltaisiin 12 23.9.2016 olevan piiloviestejä. ??Sarjan luulisi viihdyttävän keskustalaisia, näyttelijä epäilee. Kataja: Pelottavinta politiikassa on lahkolaisuus Henna Lammi Suosittu viihdekasvo Janne Kataja myönsi taannoin syntyvyyttä käsitelleessä A2-illassa suhtautuvansa varovaisen myönteisesti keskustaan. Katajan mukaan tuleva perheministeri Annika Saarikko puhui niin fiksusti, että ?tässähän pitää kohta kääntyä keskustalaiseksi ja laittaa Suomenmaa tilaukseen?. Viikko tapahtuman jälkeen Kataja ei ole vielä liittynyt keskustaan. ??Tätä ei pidä nyt kenenkään keskustalaisen ottaa henkilökohtaisesti. Politiikka on liian värjäävä harrastus, hän jatkaa. Voisiko Kataja kuitenkin olla salaa keskustalainen, niin sanottu piilokepulainen? ??Poliittinen piilovärini vaihtelee, hän naurahtaa. Viihdyttäjän mielestä Suomessa ei ole puoluetta, joka vastaisi sataprosenttisesti hänen näkemyksiään. ??Yhdellä puolueella on hyvät sosiaali- ja terveyspoliittiset linjaukset, toisella työllisyys- ja yrittäjyyslinjaukset ja kolmannella kulttuuripoliittiset, Kataja kuvaa. Tällä hetkellä Kataja nähdään ruudussa maalaisdraamassa Korpelan kujanjuoksu ja tositelevisio-sarjassa Kuokkavieras Kataja. Kataja ei sulje pois mahdollisuutta, että viihdeuran jälkeen hän hyppäisi politiikkaan. Yhteisten asioiden hoitaminen on miehen mukaan parhaimmillaan kuin hyvää dekkaria: päämäärät saavutetaan askel askeleelta. Kataja vaikutti 2000-luvun alussa Riihimäellä sitoutumattomana kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa. Taannoin hän istui kaupungin elinvoimaisuutta pohtivassa ryhmässä. Tämä näkyy kävelyssä. Putinin solisluun murtumisesta lähti kirjan mukaan liikkeelle monenlaisia tarinoita. Väitettiin jopa, että Vikström törmäsi pelin tiimellyksessä Putiniin. Niin ei ollut, mutta Vikström ei välittänyt korjata herkullista tietoa. Björkstrandin mukaan Vikström vitsaili myöhemmin, että hänen kerrotaan olleen ainoa ihminen, joka on pysäyttänyt Putinin voimakeinoin. Yle Janne Kataja viihdyttää Ylen Korpelan kujanjuoksu -maalaisdraamassa
Itse ne eivät suostu kantamaan mitään vastuuta maahanmuuttajista. Kukaan ei vielä tiedä, toteutuuko Britannian EU-ero vai ei. Se edellyttää asepalveluksen sisältöjen kehittämistä ja teknologian käyttöönoton lisäämistä. Kerrotaan, että yrityksillä on usein kahdet sopimukset työntekijöidensä kanssa. Puolueen linjauksissa se on ollut jo vuodesta 2010. Työvoiman liikkuvuus on avainkysymys molemmissa vaihtoehdoissa. Molemmille osapuolille on välttämätöntä, että Britannia säilyy osana EU:n sisämarkkinoita. Jos tämä halutaan toteuttaa pitämällä Britannia edelleen unionin jäsenenä, sen on voitava puuttua työvoiman liikkuvuuteen. Jos EU-ero toteutuu, briteille tulee antaa pääsy sisämarkkinoille. Emme halua ammattiarmeijaa, vaan pienemmän ja samalla paremmin varustellun ja koulutetun reservin. Hiljaista on kuitenkin ollut. Ensisijainen ratkaisu olisi se, että EU:ssa yleisesti luovuttaisiin työvoiman täysin vapaasta liikkuvuudesta. Ammattiarmeijaan aiemmin siirtynyt Ruotsi pohtii kuitenkin jo asevelvollisuuden osittaista palauttamista. Uskooko vihreät, että Suomea on mahdollista puolustaa ammattiarmeijalla liittoutumatta sotilaallisesti, vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen? Asevelvollisuuden vapaaehtoisuus ei ole tämän päivän asia, vaan pitkän tähtäimen tavoite. 2016 13. Kan- natamme reservin maltillista supistamista ja vaiheittaista etenemistä valikoivuuden suuntaan. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli luonteva teema nyt, kun aiheeseen liittyviä selontekoja ollaan tekemässä. 23.9. Toinen mahdollisuus olisi, että kaikille jäsenmaille annettaisiin vapaus kansalliseen poikkeamiseen yhteisistä säännöistä. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Paula Åström Suoraan kysyen Miten vihreät puolustavat Suomea? Pekka Pohjolainen Vihreät päätti viikonloppuna puo- luevaltuuskunnassaan, että asevelvollisuutta on uudistettava valikoivan tasa-arvoisen asevelvollisuuden suuntaan ja pitkän aikavälin tavoitteena täysi vapaaehtoisuus. Toiset sisältävät todelliset työehdot. Tällainen menettely vääristää kilpailua, luo maahan harmaat työmarkkinat, polkee palkkatasoa ja synnyttää työttömyyttä. Luulisi ammattiyhdistysliikkeen tukevan Häkä- miehen ehdotusta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen tyrmäsi Häkämiehen ajatukset tuoreeltaan. EU:ssa vannotaan nyt yleisesti, ettei sisämarkkinoille ole pääsyä, ellei hyväksy täysin vapaata työvoiman liikkuvuutta. Kärjessä ovat niin sanotut Visegrad-maat (Puola, Unkari, Tshekinmaa ja Slovakia), jotka vaativat kansalaisilleen täysin vapaata liikkuvuutta. Täällä Bryssel Jyri Häkämies on oikeassa EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies esitti äsket- täin, että EU:n tulisi tehdä myönnytyksiä työvoiman liikkuvuuden suhteen, jotta Britannia voisi pysyä sisämarkkinoilla. Suomessa ulkomaista työvoimaa on runsaasti ja ongelmat tämän mukaiset. Ulkomaiset yritykset tuovat mielellään työvoiman ulkomailta ja nimenomaan maista, joissa työvoimakustannukset ovat alhaiset. Tämä ei ole mahdollista, jos sen ehdoksi asetetaan työvoiman täydellinen liikkuvuus. Työvoiman vapaa liikkuvuus aiheuttaa vaikeuk- sia muillekin jäsenmaille kuin Britannialle. Valtuuskunnan kokousten pääteemat on lyöty lukkoon pitkälti ennakkoon. Muutos pitää kuitenkin tehdä puolustuskyky huomioiden. Vihreät linjasi nyt kokouksessaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jossa se ei ole viime aikoina profiloitunut kovin vahvasti. Oliko kyse jonkinlaisesta ryhtiliikkeestä? Vihreät osallistuvat koko ajan aktiivisesti niin ulko- kuin turvallisuuspoliittiseenkin keskusteluun. Yhdet ovat Suomen lakien ja työehtosopimusten mukaiset, ja ne esitetään tarvittaessa viranomaisille
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) on ollut avoin kaikille ehdotuksille. Postilakia uudistettaessa ollaan lopulta isojen kysymysten äärellä. Työn polttavin kysymys on jakelupäivien määrä. Suunnitelmissa on esillä kaksi mallia: säilyttää jakelu viisipäiväisenä tai karsia päivät kolmeen. Uutisanalyysi Viisi vai kolme kertaa? Postin jakelupäivien karsiminen olisi vaikea pala maaseudun asukkaille ja lehtitaloille . Onko posti jokaiselle suomalaiselle taattava yleispalvelu vai pelkkää bisnestä. Paperipostia on digitalisoituvassa maailmassa yhä vähemmän. Henkilöä kohden on tällä hetkellä jaettavana alle yksi yleispalvelukirje viikossa. Jos jakelupäiviä vähennetään, pitäisi ratkaista yksi iso ongelma: sanomalehtien kohtalo. Uudistetaanko lakia Posti Group Oy:n liiketoiminnan kannattavuus vai kansalaisten etu edellä? Liikenne- ja viestintäministeriö lähetti elokuussa arviomuistion uudistuksesta kierrokselle. Muutoksen voi myös tulkita olevan postidirektiivin vastainen. Posti Group Oy on puhunut nykyistä harvemmasta jakelusta jo pitkään. Yhtiön mukaan viisipäiväinen postinkanto ei ole kansantaloudellisesti kannattavaa. Postilla on yleispalveluvelvoite. Lain mukaan yleispalveluun kuuluvat kirjelähetykset on keräiltävä ja jaetta- va vähintään kerran päivässä viitenä arkipäivänä viikossa. Valtaosalle suomalaisista jakelupäivien karsiminen ei olisi ongelma. Viime viikolla päättyneen lausuntorundin lopputulos oli selkeä: siirtyminen kolmipäiväiseen jakeluun saa lähes täystyrmäyksen. 14 23.9.2016 Lausuntoja tuli 26, joista 19 vastusti jakelupäivien vähentämistä, kolme kannatti ja neljässä ei otettu suoraan kantaa. Muutosta vastustavat niin Kuntaliitto, Sanomalehtien Liitto, mediatalot kuin jakeluyhtiötkin. Kolmipäiväisen jakelun katsotaan muun muassa häiritsevän ihmisten mahdollisuutta tasa-arvoiseen tiedonsaantiin, haittaavan viranomaiskirjeiden kulkua ja maaseutuyrittäjien toimintaa sekä vaikuttavan työllisyyteen. Ne eivät lukeudu yleispalveluvelvoitteeseen. Leijonanosa sanomalehdistä kannetaan koteihin aamuisin varhaisjakelussa, mutta 15?20 prosenttia yli kolmena päivänä viikossa ilmestyvistä aviiseista jaetaan päiväpostin mukana, koska harvaan asutuilla seuduilla ei ole varhaisjakelua. Miten turvata se, että mummonmökkien lukijat saavat lehtensä edes. sekä keskustalle Hallitus antaa esityksensä uudeksi postilaiksi vielä tämän vuoden aikana
Nyt odotellaan, miten poliitikot asian määrittelevät. Henna Lammi 23.9. Tuhannen taalan kysymys on, onko jakelupäivien vähentäminen ainoa vaihtoehto saada postitoiminta kannattavaksi. Voisiko tehokkuutta hakea yhdistämällä jakeluja, tekemällä uudenlaista yhteistyötä ja kilpailuttamalla jakelupalveluja alueellisesti? Arviomuistiossa ehdotetaan ratkaisuina myös kirjeiden kulkunopeuden keventämistä sekä kerrostalojen lokerojakelua. Postilaki mahdollistaa myös valtion nykyistä suuremman osallistumisen. Lain mukaan valtion varoista on korvattava yhtiölle kustannuksia, mikäli yleispalvelu muodostaa ?kohtuuttoman taloudellisen rasitteen?. Poliitikot voisivat siis halutessaan päättää, että posti turvataan tasavertaisesti kaikille suomalaisille viitenä päivänä viikossa. Poliitikkojen soisikin käyvän postis- ta arvokeskustelua. Voidaanko heidät velvoittaa digitilaajiksi? Lehtien jakelun tulevaisuudesta on aloitettu erilliset neuvottelut liikenne- ja viestintäministeriön, lehtiyhtiöiden, eri toimijoiden ja Postin välillä. Ministeriön muistiossa kaavaillaan, että lehtitalot voisivat sopia viisipäiväisestä jakelusta erikseen kaupallisin sopimuksin. Onko jakelupäivien vähentäminen ainoa vaihtoehto saada postitoiminta kannattavaksi? iltapäiväkahvipöytään. On hankala nähdä, miten se olisi kannattavaa . muuten kuin määräämällä mielivaltaisia jakeluhintoja. Postin hallintoneuvoston puheenjohtajan Markku Rossin (kesk.) mukaan lehtien jakelukustannusten taakkaa voitaisiin helpottaa alentamalla arvonlisäveroa (Savon Sanomat 13.9.). Valtion budjetista voitaisiin myös kanavoida lehdille jakelutukea. Kirjeiden määrä vähenee kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Silloin Posti kiertäisi samat reitit joka päivä lehtien kanssa, vaikka muu posti olisi kyydissä vain kolmena päivänä. Toistaiseksi puhe on ollut vähäistä. Keskustalaisille asia on erityisen vaikea, koska lakia valmistellaan keskustaministeri Bernerin johdolla ja kolmipäiväinen jakelu kurittaisi eniten maaseutua. Lisäksi keskustan kansanedustajien mielipiteet jakaantuvat. Yhden avauksen esitti Markus Lohi (kesk.). Suomalaisen kuluttajan näkökulmasta se on yhtiön päätehtävä. Lohen mielestä kaupungeissa jakelupäiviä voisi olla kolme ja muulloin postin voisi hakea asiamiespostista. Erityisesti juoksuaan paransivat paketti- ja logistiikkapalvelut. Monialaisen yhtiön näkökulmasta postin kantaminen viitenä päivänä on välttämätön paha. viime vuonna tulos koheni 25,4 miljoonaan euroon. 2016 15. eli jätevesiasetukseen verrattava laki, joka johtaa puolueen vaalitappioon. Yhtiönä Posti on ollut aktiivinen kek- simään uusia toimintatapoja aina ruohonleikkuusta lähtien. Posti Group Oy:n liikevaihdosta yleisjakeluvelvoitteen alaiset tehtävät kattavat kuitenkin vain reilut yhdeksän prosenttia. Kokonaisuutena yhtiö tahkoaa voittoa . Maaseudulla jakelupäivät säilyisivät viitenä. Rossi taas painottaa, että kirjeiden jakelu viitenä päivänä viikossa ei ole välttämätöntä, mutta lehtien jakelu pitää turvata. Ankarimmat kolmipäiväisen jakelun vastustajat pelottelevat, että postilaista uhkaa tulla keskustalle ?uusi paskalaki
Keliberin ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski ja toimitusjohtaja Pertti Lamberg uskovat suomalaisen kaivosteollisuuden uuteen nousuun. Ilmiöt Euroopan ensimmäinen Litium tarjoaa mahdollisuuksia puhtaampaan energiantuotantoon Teksti: Liina Tiusanen KuvaT: Maria Seppälä Litiumin kysyntä on kasvussa, sillä materiaalin avulla voidaan vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Sähköautojen toiminta perustuu litiumioniakkuihin, ja litiumin avulla voidaan varastoida tuulivoimalla tuotettua energiaa. Litium on metalli, jota suurin osa meistä kantaa jatkuvasti mukanaan. Viime vuosina kaivosala on näyttäytynyt lähinnä pahantekijänä. . Rekkaliikenne tulee olemaan tiuhaa, eikä meteliä ja pölyä voi välttää. Luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin aluesihteeri Teemu Tuovinen on huo-. Ainetta löytyy elektronisten laitteiden, kuten puhelinten ja kannettavien tietokoneiden akuista. Litiumia hyödynnetään myös keramiikka- ja lasiteollisuudessa ja lääkkeissä. Litiumin kiinnostavuudesta kertoo Pertti Lambergin päätös jättää virkansa Luulajan yliopiston geometallurgian professorina ja hypätä kesäkuussa litiumbisnek- 16 23.9.2016 seen Kaustiselle, Keliber Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Lambergin mielestä litiumin tarina on hyvin erilainen muuhun kaivosteollisuuteen verrattuna. Litiumkaivoksista nämä happamuutta aiheuttavat metallissulfidimateriaalit puuttuvat. Keliberin kehittämä tuotantoprosessi perustuu veden suljettuun kiertoon. Myös louhittava kivi on tarkoitus hyödyntää mahdollisimman tarkasti: kvart- simaasälpämateriaalia käytetään rakennusteollisuudessa, ja zeoliittipohjainen sivuaines on hyödynnettävissä veden puhdistukseen. Tutkimusten alla on myös muita hyödyntämismahdollisuuksia. Kaivostoimintaa on kuitenkin mahdo- tonta harjoittaa ilman ympäristövaikutuksia. Neljä olympiastadionin kokoista avolouhosta tulee toteutuessaan muokkaamaan maisemaa jälkeenpäin tehtävästä maisemoinnista huolimatta. Kaksi alueella sijaitsevaa järveä joutuu melkoisen muokkauksen kohteeksi. Metallien hinnat ovat olleet laskussa. Suomessakin on ollut ympäristöongelmia, mikä ei ole kovin mairittelevaa tätä ammattikuntaa kohtaan. Ympäristöhaittoja aiheuttavat useilla kaivoksilla erityisesti happamat kaivosvedet, jotka sisältävät metalleja
Esimerkiksi puhelimissa on tätä nykyä integroidut akut, joita ei saa helposti irrotettua. . Kaivos on tarkoitus saada pyörimään vuonna 2018. Pertti Lamberg kertoo varmistaneensa useaan otteeseen, onko litiumille näköpiirissä korvaavaa ainetta. . Litium » Litium on metalli, jota tuotetaan pääasiassa litiumsuoloina suolajärvistä. » Isoja suolajärviperäisiä litiumin tuottajamaita ovat Chile, Argentiina ja Bolivia. » Toinen litiumin lähde on kallioperäisissä niin sanotuissa kovan kiven litiumesiintymissä. » Suomessa litiumia on saatavissa mal- miesiintymistä, jotka sisältävät litiumspodumeenia. » Keski-Pohjanmaalla ensimmäiset merkit spodumeenista löysi maanviljelijä Arvo Puumala Nikulan kylästä vuonna 1959. » Keski-Pohjanmaan litiumalue on arvioitu 500 neliökilometrin laajuiseksi. Lähteet: Professori Ulla Lassi ja Keliber Oy Sähköautojen toiminta perustuu litiumioniakkuihin. lissaan erityisesti järvivesien tilasta ja kaivostoiminnan vaikutuksista alueen virkistyskäyttöön. Tuovinen toivoo ympäristövaikutusten arviointiin erityistä tarkkuutta. Keliberin kaavailema kaivosalue sijaitsee Natura-alueen läheisyydessä. . Nyt Syväjärven esiintymään on rakennettu yksi testitunneli, ja meneillään on teollisen mittakaavan koerikastus. Maakotkalle on asiantuntijoiden avustuksella rakennettu kaksi uutta pesää. Toisen kotka on ottanut käyttöön ja tehnyt siellä kaksi poikasta, Keliberin ympäristöpäällikkö Kari Wiikinkoski kertoo. Helsingin ja Tampereen yliopistojen tutkijoiden opastamana on kaivoksen lähistölle tehty neljä lampea viitasammakoiden asuinpaikaksi. Ympäristövaikutuksista puhuessaan Pertti Lamberg vertaa kaivostoimintaa ruokaomavaraisuuteen. . Niin kauan kuin puhutaan litiumioniakuista, litiumia ei voi korvata. 2016 17. Myös polttokennoissa tarvitaan akkuja, Lassi muistuttaa vetyteknologiaan viitaten. Kuluttajien valinnat lopulta määräävät markkinat, ja nyt vaikuttaa siltä, että ihmiset haluavat kannettavia ja helposti liikuteltavia laitteita. Saksa tukee sähköautojen hankintaa, ja Suomessa on heitetty ilmoille saman suuntaisia ajatuksia. Keliberin kaivos olisi Euroopan ensimmäinen litiumkaivos. Lamberg uskoo, että suomalaisen tuotannon laatu ja luotettavuus houkuttaa esimerkiksi saksalaisia autovalmistajia. Kokkolan yliopistokeskuksessa työskentelevä Oulun yliopiston soveltavan kemian ja prosessikemian professori Ulla Lassi toivoo, että kaivosteollisuuden raaka-aineita lähdettäisiin jalostamaan mahdollisimman pitkälle Suomessa. Korkean jalostusasteen tuotteet ovat Suomen kilpailuvaltti maailmanlaajuisilla markkinoilla. Kierrätysprosessin automatisoinnissa riittää mietittävää. Kaivostoiminta on riskibisnestä, joka vaatii pitkää pinnaa ja vahvaa uskoa. Kaustisella kärsivällisyyttä on riittänyt. 1950-luvulla löydettiin Keski-Pohjanmaalla ensimmäisiä viitteitä litiumista, ja vuosikymmenten aikana useat eri tahot ovat tutkineet aluetta. Keväällä 1999 Keliber-työryhmä teki varaukset viiteen eri litiumesiintymään. Vuosien saatossa työryhmä on muuttunut kaivosyhtiöksi. 2000-luvulla litiumin kysyntä alkoi kasvaa. Litiumioniakkujen avulla voidaan luoda esimerkiksi mahdollisimman hyvin pakkasta kestäviä työkoneita Arktisiin olosuhteisiin. Litiumin kysynnän kasvaessa kasvaa myös huoli raaka-aineen riittävyydestä. Kiertotalous on niukkenevien resurssien aikana ainoa vaihtoehto, joten Lassin tutkimusryhmä tutkii akkukemikaalien kierrätystä. Kemikaalien kierrätys sinänsä onnistuu jo nyt, kunhan niihin pääsee käsiksi. Tällä hetkellä kaikki pattereita ja akkuja tarvitsevat ovat riippuvaisia Kiinasta. Moni kaivos myy raakamalmia Kiinaan, jossa se jalostetaan litiumkarbonaatiksi. Keliberin tavoitteena on tehdä jalostus itse. Luonnonsuojelualueelle emme aio mennä, Lamberg korostaa. Alueella on jo ryhdytty toimenpiteisiin maakotkan ja viitasammakon elinolosuhteiden säilyttämiseksi. . Keski-Pohjanmaalla piilee potentiaali suomalaisen kaivosteollisuuden uuteen nousuun. 23.9
Sen mukaan kunnan asukkailla ja muilla jäsenillä on oikeus tehdä kunnalle aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Kunnan on ilmoitettava aloitteen tekijälle aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Aloitteen käsittelee useimmiten kunnanhallitus, lautakunta tai jokin muu kunnan viranomainen. . Tämä tarkoittaa sitä, että vaikkapa koulupalveluja naapurikunnasta hakevalla toispaikkakuntalaisella on aloiteoikeus naapurikunnassa.. Mutta hanke elää, ja tulen pitämään huolen, että se ei unohdu. Ilmiöt Maria Seppälä Kajaanin linna on rakennettu Oulujärven vesistöön laskevan Kajaaninjoen Ämmäkosken saareen. Rauniolinnan kohtalo on kestoaihe Kajaanissa Kuntalaisaloite on suoran vaikuttamisen väline Teksti: Anja Manninen Kajaanin linnan silta on purettava ja lin- na on restauroitava entiseen loistoonsa, esitetään kajaanilaisessa kuntalaisaloitteessa. Vuoden 2015 maaliskuussa tehty aloite keräsi verkossa 28 kannatusallekirjoitusta. Nyt asia on kaavoitusosastolla. Lain mukaan jokainen kuntalaisaloite käsitellään. Kunnassa aloite ohjataan sen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka toimialueeseen se kuuluu. Esimerkiksi Ruotsissa kunnat voivat päättää, ottavatko aloitteen käsittelyyn. Suomessa kunnilla on velvollisuus toimia. . Ääntä pitää pitää. Eivät asiat muuten etene, Suutari lupaa. Kuntalaisaloite on suoran vaikuttamisen väline. Linna on rappiotilassa. Uudelleen rakentamalla linnasta olisi Suutarin mukaan saatavissa matkailuvaltti ja positiivisen viestin tuoja Kajaanin kaupungille. Maailman pohjoisin keskiaikainen kivilinna sankaritarinoineen kiinnostaisi varmasti matkailijoita, Suutari uskoo. Suutari ei toki ole ensimmäinen Kajaanin linnan puolestapuhuja. Linna on kestoaihe Kajaanissa, ja sen kunnostaminen kerää Suutarin mukaan niin ?hirveätä kannatusta. Kuntalaisilla on ollut aloiteoi- keus jo vuodesta 1977 alkaen. Aloiteoikeus on kirjattu kuntalakiin, ja se on voimassa kaikissa Suomen kunnissa. Suomessa kuntalaisilla on laaja aloiteoikeus. kuin ?hirveätä vastustustakin?. Kuntapolitiikassakin toiminut Suutari suhtautuu realistisesti aloitteen läpimenoon. Päätös linnan uudelleen rakentamisesta olisi ihme. . Kuntaan eli Kajaanin kaupungin virkakoneistoon aloite lähti kesäkuussa. Aloite on vastaanotettu kirjaamoon kesäkuun lopussa ja toimitettu siitä eteenpäin. Aloitteen keskeisin sisältö on, että Kajaanin linna pitää kunnostaa ja sen yli rakennettu silta purkaa, aloitteen yhteyshenkilö, kajaanilainen Janne Suutari tiivistää. Suutarin mielestä rauniolinna ei nykyisessä kunnossaan ole kunniaksi sen 18 23.9.2016 enempää Kajaanin kaupungille kuin kainuulaisillekaan. Myös kunnassa toimivilla yhteisöillä ja säätiöillä on oikeus tehdä aloitteita, ylitarkastaja Suvi Savolainen valtiovarainministeriön kuntaosastolta kertoo. Ensi vuoden kesäkuun alusta aloitteen teko-oikeus laajenee myös palvelun käyttäjille. Aloitteen voi tehdä kunnan asukas, eikä ikärajaa ole
2016 19. Linnaa ja sen ympäristöä on kunnostettu eri aikoina ja raunioita on kaivettu esiin. Linnasta tehty kuntalaisaloite menee Kajaanin kaupungin käsittelyyn, mutta Kajaanin linnaa hallinnoi Metsähallitus. Sieltä löytyvät myös muun muassa vaalit.fi ja kansalaisaloite.fi. Kaksi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista voi tehdä kunnanvaltuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen, jonka valtuusto käsittelee. Lisäksi viisi prosenttia kunnan äänioikeutetuista asukkaista voi tehdä kunnalle aloitteen kunnallisen kansanäänestyksen järjestämisestä. Kunnanvaltuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Kajaanin linna on Kajaanin keskustassa. Toisissa kunnissa on vahvempi aloitekulttuuri kuin toisissa. Vuodesta 2013 lähtien kuntalaisaloitteen on voinut tehdä myös verkossa, ja Suvi Savolainen uskoo, että tämä on lisännyt aloitteiden määrä. Kuntalaisaloite.fi löytyy oikeusministeriön Demokratia.fi -palvelusta. ?Linnanhoitajalla. Aloitteiden kirjo on laaja, ja niiden määrät vaihtelevat kunnittain. Jaakko Martikainen Malmin kenttä kaatui, pyörätie eteni Kuntalaisaloitteen teko verkossa Aloite Malmin lentokentän säilyttämisestä ilmailukäytössä keräsi 13?197 kannatusta. Savolainen muistuttaa, että kuntalaisaloite on tärkeä ja edistyksellinen tapa antaa palautetta ja panna asioita vireille. . Oikeusministeriön tuottama ja ylläpitämä Kuntalaisaloite.fi -palvelu avautui kuntalaisten ja kuntien käyttöön 10. Linna on kuitenkin rauniolinna ja on siinä kunnossa, asiakaspalvelupääl- tokentän säilyttämisestä ilmailukäytössä. ja kaupungilla on huoltosopimus alueen hoidosta. . Lopuksi he räjäyttivät linnan, jotta sitä ei enää voitaisi käyttää. Silta on järeä, mutta aina saarelle on silta ollut, Kerttu Härkönen huomauttaa. 23.9. Linna on rakennettu Oulujärven vesistöön laskevan Kajaaninjoen Ämmäkosken saareen. on ollut mahdollista vuodesta 2013 lähtien. Se keräsi 13?197 kannatusta. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti tämän vuoden maaliskuussa äänin 55?29, ettei kuntalaisaloite Malmin lentokentän säilyttämisen puolesta aiheuta toimenpiteitä. Kesäkuussa 2014 jätetty aloite pyöräkaistan rakentamisesta Hämeentielle Helsingissä keräsi 11?946 kannatusta. Asia eteni, kun Helsingin kaupunginvaltuusto tämän vuoden huhtikuussa hyväksyi Hämeentien liikennesuunnitelman. Hänen mukaansa ei ole edes olemassa tietoa, minkä näköinen linna on ollut. Erikoissuunnittelija Päivi Tervonen luontopalveluista muistuttaa, että rauniolinna on historian tapahtumien tulos. Statusta ei siksi ole syytä mennä muuttamaan. Kajaanin kaupunki päättää alueen kaavoituksesta, ja osayleiskaavassa tutkitaan ajoneuvoliikenteen poistamista linnan raunioilta. Vaihtoehtoja on useita: sillasta tulee kevyen liikenteen väylä, ajoliikenne muuttuu yksisuuntaiseksi tai ajoliikenne loppuu kokonaan. Päivi Tervosen mielestä arvokas rauniolinna ei tarvitse näin järeää siltaa. Nyt on tutkittavana, poistetaanko silta kokonaan vai pienennetäänkö sitä. . Kannatusallekirjoitusten kerääminen on käynnissä 246 aloitteessa, ja 1?298 aloitetta on lähetetty kuntaan. Eniten osallistujia on kerännyt elokuussa 2014 tehty aloite Malmin len- Suuren Pohjan sodan (1700?21) taisteluissa venäläiset piirittivät linnaa viisi viikkoa ja saivat sen lopulta haltuunsa. Linnan räjäytyksestä tuli maaliskuussa kuluneeksi 300 vuotta. Ruutitynnyreitten räjäyttäminen sytytti linnan puurakenteet tuleen, minkä seurauksena muurien yläosat sekä maavallit romahtivat alas. Raunioitten yli kulkee vuonna 1937 rakennettu Linnansilta. Rauniot ovat olleet huonommassakin kunnossa ja olivat pitkään maahan hautautuneina. syyskuuta vuonna 2013. Aloitteiden tekeminen ja niihin osallistuminen edellyttää vahvaa sähköistä tunnistautumista esimerkiksi verkkopankkipankkitunnuksilla. Verkossa on 28. syyskuuta mennessä tehty 1?544 aloitetta. Linnan suhteen on monenlaisia toiveita. Sen mukaan pyöräliikenteelle rakennetaan ajoradasta ja jalankulusta reunakivellä erotellut yksisuuntaiset pyörätiet. likkö Kerttu Härkönen Metsähallituksen luontopalveluista toteaa. Kerttu Härkösen mukaan Metsähallituksen kanta on, että linnan uudelleen rakentaminen ei tule kysymykseen
Maailman johtajat kokoontuivat maanantaina New Yorkiin pohtimaan ratkaisuja pakolaiskriisiin. Iskusta epäilty 28-vuotias afgaanitaustainen Ahmad Khan Rahami otettiin kiinni tulitaistelun jälkeen New Jerseyssä maanantaina. Isku nousi heti myös presidentinvaaliteemaksi. Daniel Leal-Olivas/Lehtikuva 2500 pelastusliiviä. YK on keskeyttänyt avustuskuljetukset Syyriassa iskun takia. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Sotarikos Syyriassa? Yhdysvallat sanoo pitävänsä Venäjää syypäänä ilmaiskuun, joka osui humanitaarista apua toimittamassa olleeseen avustussaattueeseen Syyriassa. Venäjän puolustusministeriö kiistää osallisuutensa iskuun, jossa kuoli noin 20 siviiliä. Kuolonuhreista ilmoittivat maan oppositiotahot. Oppositio kehotti samalla kansalaisia uusiin mielenosoituksiin. Lontoon parlamenttitalon edustalla pakolaiskriisistä muistuttivat 2 500 pelastusliiviä, joita turvapaikanhakijat olivat pitäneet yllään pyrkiessään Välimeren yli Turkista Kreikkaan. 20 23.9.2016. Poliittinen väkivalta on ollut jo pitkään yleistä Kongon demokraattisessa tasavallassa. Pommi Manhattanilla. New Yorkissa selvittiin lähes säikähdyksellä pommi-iskusta, joka haavoitti 29:ää ihmistä. Räjähdys sattui lauantai-iltana vilkkaalla ravintola-alueella. Läheltä räjähdyspaikkaa löytyi toinenkin pommi. Jos avustussaattue oli tahallisesti iskun kohteena, on kyseessä YK:n mukaan sotarikos. Väkivaltaa Kongossa. Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungissa Kinshasassa yli 50 ihmistä kuoli maan johtoa vastustavien mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen yhteenotoissa maanantaina