Ajassa Uutisanalyysi Kirja-arvio romaniKerjäläisten todellisuus hätKähdyttää kotoa kaukana. 6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 16 / 20.4.2018 / 4,80 € Työ Kansanedustaja ulla Parviaisen maaKuntaPäivään mahtuu monenlaista soten Korvausmalli on vielä KesKen Puoluesihteerin valintataPa uusiKsi
22. 2 20.4.2018 sisältö 20.4. 2018 Vakava sairaus jätti jäljen Vaikeassa tilanteessa on tärkeintä kuunnella toista, sanoo Sirpa Kinnari s
25 Piireissä valmistaudutaan soteen Keskustalaiset ilmoittautuivat maakuntavaaleihin ja evästivät puoluejohtoa s. 14 Politiikka Riikka Pirkkalainen lähtee mukaan puoluesihteerikisaan s. 36 Vaalit mittaavat järjestötyön onnistumista, sanoo Hannu Auvinen s. 8 Ajassa. 2018 3 Olen erittäin kiitollinen, että olen saanut työskennellä asiantuntevien työntekijöiden ja sitoutuneen jäsenistön kanssa. 20.4. 26 Kentän vaikuttaja Asiantuntijat arvioivat hallituksen työllisyyspolitiikan s. Jouni Ovaska s
Muutosta vastustavien mielestä valintatavan muuttaminen vie puoluesihteerin poliittisen arvovallan ja heikentää samalla merkittävästi puolueen toimintaedellytyksiä. Nykymallin heikkoutena on pidetty myös raskasta valintaprosessia, mikä rajaa osan pätevistä ehdokkaista kokonaan pois. SDP:ssä puoluesihteerin valitsee puoluekokous. Vastaavanlainen esitys on ollut pöydällä muutaman kerran aikaisemminkin. Kokousväki on nostanut tehtävään kulloinkin parhaaksi katsomansa henkilön. Jos esitys toteutuisi sellaisenaan, puoluesihteerillä ei olisi jatkossa oikeutta osallistua hallitusneuvotteluihin. Ajatus puoluesihteerin valintatavan muuttamisesta ei ole uusi. Nykyisen valintajärjestelmän takana on 42 prosenttia valtuutetuista. Puoluesihteerin valintaja valtaoikeuksien muuttaminen ei ole helppo tehtävä. Suomenmaan tekemän puoluevaltuustokyselyn perusteella keskustassa on halukkuutta muuttaa puoluesihteerin valintatapaa. Valintatavan muutosta kannattavat muistuttavat, että puoluesihteeriltä vaadittavat ominaisuudet ovat vuosien saatossa muuttuneet ratkaisevasti. Puoluesihteeri on valittu keskustassa perinteisesti puoluekokouksessa. Molemmilla kerroilla esitys on haudattu kaikessa hiljaisuudessa. Puoluekokouksen antama mandaatti on antanut puoluesihteerille vahvan poliittisen selkänojan. Puoluevaltuuston kyselyn perusteella onkin täysin mahdollista, että puoluesihteerin valintatavasta äänestetään Sotkamon puoluekokouksessa. Muutosesityksen tehnyt järjestötyöryhmä tiesi varmasti etukäteen, että reippaita muutoksia sisältävä esitys saa monen keskusta-aktiivin verenpaineen koholle. Järjestötyöryhmä esittää myös puoluesihteerin poliittisen vallan karsimista. Järjestökoneiston pyörittämisen ohella puoluesihteeri on ollut halutessaan myös vahva poliittinen toimija. Tästä perinteestä ei ole viime vuosina tingitty suuntaan taikka toiseen. Keskustassa puheenjohtajat ovat sen sijaan varoneet kaikin mahdollisin tavoin puuttumasta puoluesihteerin valintaan. Järjestötyöryhmä korostikin julkaisuvaiheessa viisaasti, että se muokkaa ehdotustaan saamansa palautteen perusteella. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 20.4.2018 K eskustan järjestötyöryhmä esittää puoluesihteerin valinnan siirtämistä puoluekokoukselta puoluevaltuustolle. Kyselyyn vastanneista valtuutetuista yli puolet on valmis siirtämään valinnan joko puoluevaltuustolle tai -hallitukselle. Muutoshalukkuutta voi pitää hienoisena yllätyksenä, sillä moni keskustan mielipidevaikuttaja on suhtautunut esitykseen nihkeästi. Ja ak ko M art ika in en. Kokoomuksessa puoluesihteerin valitsee muodollisesti puoluevaltuusto. Puoluesihteerin valintatapa herättää keskustelua Pääkirjoitus Muutoshalukkuutta voi pitää hienoisena yllätyksenä, sillä moni keskustan mielipidevaikuttaja on suhtautunut esitykseen nihkeästi. SDP:ssä puheenpuheenjohtajan mielipide vaikuttaa kuitenkin siihen, kenet tehtävään valitaan. Käytännössä valituksi tulee aina puolueen puheenjohtajan oma ehdokas. Esitys on herättänyt odotetusti kiivasta keskustelua puolueväen keskuudessa. Muissa isoissa puolueissa on puoluesihteerin valintatavan suhteen eroavaisuuksia
Sanon silläkin uhalla, että sellainen puhe on lähihistoriassa leimattu hötöksi. Tuntui lievästi sanottuna ristiriitaiselta. Sitten käVi jo pääuutislehtikin päivittelemään harmaantuvaa Suomea. Keskustelun takaa kaikui ajatus, että jotenkin pitäisi saada tämä epäisänmaallinen toiminta loppumaan. Sama aviisi, joka toitottaa perheiden valinnanvapauden vahingollisuutta ja julkaisee säännöllisesti kokemusperäisiä artikkeleita lapsiperhe-elämän kauheudesta. Sellainen unelma minulla on, että tässä maassa kukin voisi perustaa semmoisen perheen kuin haluaa, saisi hoitaa lapsensa kuten parhaaksi näkee ja yhteiskunta tukisi tarpeen mukaan ja perheen lähtökohdista käsin, syyllistämättä tai arvottamatta. Selväksi tuli, että kotiäiti on tämän ajan huono nainen ja suurperheen äitiys kyseisen rikoksen törkeä tekomuoto. Pahimpia ovat monisynnyttäjät, jotka vuodesta toiseen pukkaavat uusia kansalaisia maailmaan sen sijaan, että tekisivät jotain hyödyllistä. Perheet eivät saa apua, jota pyytävät. Vanhempien syyllistäminen, potentiaalisten perheellistyvien pelottelu ja jo lapsia saaneiden jättäminen tiukassa paikassa yksin eivät varsinaisesti kannusta uusien veronmaksajien tuottamiseen. Varsinkaan, kun tulevaisuus näyttää epävarmalta. Huostaanotot ja sijoitukset lisääntyvät. Suurena mörkönä aiheen yllä häälyi vuosi vuodelta kapeammalla kärjellään keikkuva väestöpyramidi. Viesti oli, että kyllä Suomi nousisi, jos tämä kotona loisiva porukka saataisiin ahkeroimaan yhteisen hyvän eteen. Johtopäätös oli, että tarttis saada enemmän mukuloita. Onko minussa jotain vikaa, kun en ymmärrä, miten perhevihamielisyys, monilapsisuuden leimaaminen aivottomuudeksi ja huoli syntyvyydestä mahtuvat loogisesti samaan suuhun. Niihin lapioidaan rahaa, mutta arjessa ei tueta ainakaan perheiden itsensä toivomalla tavalla. Samaan aikaan väännettiin kotihoidontuesta ja perhevapaista koko valtakunnan voimin. minulla on unelma. 2018 5 Toimittajalta Unelmahöttöä harmaantuvasta Suomesta Vähän aikaa sitten tein jutun vanhustenhoidon tulevaisuudesta. Työn ja perheen yhdistäminen takkuaa. Tämä porukka ei siis edusta omituista marginaalia, vaan kattaa ison osan heikosta syntyvyydestä. Siitä huolimatta perhe-etuudet ja -palvelut on räätälöity lähinnä kahden lapsen ihanteen näkökulmasta. Me tarvitsemme heistä jokaisen, eikä kukaan tänne syntyvä itse valitse paikkaa, aikaa tai perhettä, josta elämänsä aloittaa. Sellainen utopistinen unelma minulla on, että kaikki lapset isoissa ja pienissä perheissä, kahden tai yhden vanhemman, isien tai äitien tai molempien perheissä saisivat kutakuinkin tasavertaiset mahdollisuudet kasvaa tasapainoisiksi aikuisiksi. Harvoja tuntuu kiinnostavan, että Väestöliiton mukaan yli puolet lapsista elää monilapsisissa perheissä. Jospa edes seuraava sukupolvi älyäisi olla toistamatta vanhempiensa virheitä. Meri Alaranta-Saukko. Voi miettiä, miltä valtiovarainministeriön säikäyttänyt, ennusteitakin kehnompi syntyvyysgraafi näyttäisi, ellei näitä isoja perheitä olisi. 20.4. Hieman myöhemmin kirjoitin perhepalveluista ja lastensuojelusta. Ja että kunnon kansalaisena pidettäisiin sitäkin, jolla syystä tai toisesta ei lapsia ole
Puoluevaltuutettujen vastausten perusteella hallituksen politiikkaa on hivutettu nyt oikeaan suuntaan. Peränpitäjäksi jäi Ovaska, jonka arvosanojen keskiarvo oli 6,9. PuoluesihteeriKisan tilanne ehti muuttua olennaisesti kyselyn jälkeen, kun Jouni Ovaska ilmoitti luopumisestaan ja perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon erityisavustaja Riikka Pirkkalainen ilmoittautui mukaan. Liian vasemmistolaisena linjaa ei pitänyt kukaan. Moni vastaaja oli kuitenkin toista mieltä. Väyrysen ehdolle lähtö saa vastauksissa kovaa arvostelua. Kyselyssä sai mainita kolme nimeä. Kolme prosenttia ei osannut ottaa asiaan kantaa. Hallituspolitiikkaa pitää linjaltaan liian oikeistolaisena nyt 41 prosenttia vastaajista, kun luku oli vielä marraskuussa 59 prosenttia. Lähes 43 prosenttia eli 30 edustajaa ei kuitenkaan osannut sanoa vielä kantaansa asiaan, ja 10 prosenttia odotti kisaan vielä jotakuta muuta ehdokasta. Kyselyn lähettämisen jälkeen Väyrynen on ilmoittanut eronneensa itse Kansalaispuolueen jäsenyydestä. Puoluesihteeriltä vaadittava johtajuus, viestinnällinen ja tietotekninen osaaminen ja sosiaaliset taidot ovat välttämättömät. Yhdeksän prosenttia ei ota kantaa asiaan. Antti Kurvinen sai 66 prosentin ja Hannakaisa Heikkinen 56 prosentin kannatuksen. Puoluekokouksella valinnan pitäisi 42 prosenttia puoluevaltuutetuista. Puoluevaltuustolle valinnan siirtäisi 32 prosenttia ja puoluehallitukselle 23 prosenttia valtuutetuista. Varapuheenjohtajistoon puoluevaltuutetuilta sai eniten kannatusta Katri Kulmuni. 6 20.4.2018 KesKustan puoluevaltuustossa on valmiutta muuttaa puoluesihteerin valintapaa. Sopivana hallituspolitiikkaa pitää nyt selvä enemmistö eli 59 prosenttia puoluevaltuutetuista. Kysely tehtiin viikolla 15. Suomenmaan puoluevaltuutetuille teettämässä kyselyssä enemmistö eli 55 prosenttia olisi valmis siirtämään puoluesihteerin valinnan joko puoluevaltuustolle tai puoluehallitukselle. TeksTi: Pekka Pohjolainen kUVa: MaRia sePPÄlÄ Hallituspolitiikka on kääntynyt oikeaan suuntaan, ilmenee Suomenmaan kyselystä Puoluevaltuutetut muuttaisivat puoluesihteerin valintatapaa Puoluevaltuusto Nykyisen puoluejohdon arvosanat työstään:. – Periaate kansanliikkeestä kokee kovan kolauksen, jos puoluesihteerin valitsee puoluehallitus puheenjohtajan esityksestä ja puoluevaltuusto kumileimasimena sen hyväksyy, varoittaa Tuomas Kettunen. – Maailma menee eteenpäin. Juha Rehulaa piti suosikkinaan 45 prosenttia ja mikkeliläistä kaupunginvaltuutettua Pekka Pöyryä kolme prosenttia vastaajista. Suomenmaan sähköpostitse lähettämään kyselyyn vastasi 74 puoluevaltuutettua 135:stä. Kyselyssä Ovaska ja Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jirka Hakala olivat lähes tasoissa. Seuraaviksi ylsivät Antti Kivelä arvosanalla 8,2 ja Katri Kulmuni arvosanalla 8,1. Reilu kolmannes eli 38 prosenttia ei veisi Väyrysen ehdokkuutta puoluekokouksen äänestettäväksi. Hakala sai kyselyssä tehtävään kannatusta 17:ltä ja Ovaska 16:lta puoluevaltuutetulta. Kolme neljästä vastaajasta nosti hänet kyselyssä yhdeksi suosikikseen. Kurvinen sai arvosanakseen 7,9 ja Rehula 7,6. Nykyisestä puoluejohdosta parhaan arvosanan työstään sai puheenjohtaja Juha Sipilä, jonka arvosanojen keskiarvo oli 8,7. enemmistö eli 54 prosenttia keskustan puoluevaltuutetuista äänestäisi puolueen puheenjohtajuudesta normaaliin tapaan, eli Paavo Väyrysen ehdokkuutta ei ole tarpeen estää. Puoluekokouksessa voi tulla valituksi aivan muilla kriteereillä, huomauttaa puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä vastauksessaan. Kahden puolueen jäsenyydellä kikkailleen kunniapuheenjohtajan ehdokkuutta pidetään monessa kommentissa arvottomana tai surullisena näytelmänä
Ketkä ovat suosikkisi keskustan varapuheenjohtajiksi. 20.4. Kenen pitäisi valita puoluesihteeri. Antti Kurvinen Pekka Pöyry Juha Rehula Katri Kulmuni Hannakaisa Heikkinen Juha Sipilä Antti Kivelä Katri Kulmuni Antti Kurvinen Juha Rehula Jouni Ovaska 8,7 8,2 8,1 7,9 7,6 6,9. 2018 7 Keskustan puoluesihteerin valintatapaan on ehdotettu muutoksia. (valitse korkeintaan kolme) Oman puolueensa perustanut Paavo Väyrynen pyrkii keskustan puheenjohtajaksi. En osaa sanoa Puoluekokouksen on äänestettävä puheenjohtajasta normaaliin tapaan Väyrysen ehdokkuutta ei pidä viedä puoluekokouksen äänestettäväksi 23 Puoluevaltuuston 2 En osaa sanoa 16 Puoluehallituksen 30 Puoluekokouksen 37,7 % 53,6 % 8,7 % 53 47 2 32 9 40 Joku muu, kuka. Miten suhtaudut asiaan
PirKKalainen pyrkisi vahvistamaan ”keskustalaista jalanjälkeä” yhteiskunnassa. Heini Maksimainen Helsingin Sanomissa M ar ia Se pp äl ä Santeri Lampi KesKustan puoluesihteerikisan asetelmat alkavat selkiytyä kesäkuun puoluekokouksen lähestyessä. Hän uskoo, että keskustassa on tilausta kokeneelle ja näyttöjä antaneelle puoluesihteerille. Työtä jää silti rutkasti myös Ovaskan seuraajan työpöydälle, sillä ympäröivä maailma haastaa perinteisen puoluetoiminnan. Ovaska arvioi saavuttaneensa suurimman osan kaksivuotiskautensa tavoitteista. Luottamus oli kuitenkin hukassa kuntaja presidentinvaaleissa, joissa keskustan kannatus ei yltänyt toivotulle tasolle. Uskon, että se on vahvuuteni. Liisa Hyssälä Twitterissä Meillä on hälyttävän paljon miehiä, joiden käteen jää nothing at all. OVasKa on varma, että puoluesihteerin pestistä käydään kunnon kisa. Pirkkalainen toimii tällä hetkellä perheja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) erityisavustajana. – Keskittyisin johtamaan ja kehittämään puolueen toimintaa kohti 2020-lukua juuria unohtamatta, Pirkkalainen linjaa. VäistyVä puoluesihteeri alleviivaa, että puolue menestyy vaaleissa vain, jos siihen luotetaan. Seuraavaksi olisi aika keksiä, miten myös miehet voisivat saada kaiken. – Vaikuttavuuden kasvattamiseksi pitää tietysti menestyä vaaleissa, mutta panostaa samalla ennen muuta keskustan omaan perustyöhön kaikilla tasoilla. – Jokaisen tulee kantaa asemansa mukainen vastuu, Ovaska toteaa. Pirkkalainen ehdolle, Ovaska väistyy Jotta puoluetta voi todella johtaa, pitää omakohtaisesti tuntea koko koneisto ja sen ihmiset. – Jotta puoluetta voi todella johtaa, pitää omakohtaisesti tuntea koko koneisto ja sen ihmiset. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa eduskunta-avustajana, erityisavustajana Euroopan parlamentissa ja keskustan Pohjois-Savon piirin puheenjohtajana.. Ovaskan mukaan keskustan kentällä ei olla vielä aivan valmiita raskaan puolueorganisaation mittavaan uudistamiseen. Jo aikaisemmin ehdolle ilmoittautunut Jirka Hakala saakin kilpakumppanikseen erityisavustaja Riikka Pirkkalaisen. Ajassa Sanottua 8 20.4.2018 SDP:n kanssa toimittaessa vaikeus oli aina se, että heille ei käynyt koskaan vain alimpien eläkkeiden korottaminen vaan samalla piti nostaa myös suurempaa eläkettä saavien tuloja. Matti Vanhanen blogissaan Näin se oli! Poliittinen pohja on määritellyt minimiturvan nostoa. Puoluesihteeri Jouni Ovaska ei tavoittele Sotkamossa jatkokautta, mutta pesti järjestökoneiston peräsimessä herättää kiinnostusta. Kun rajallista resurssia levitetään laajalle, vähävaraisimpien tilanne ei kohene
Työttömyys jyrkässä laskussa Lähteet: Valtiokonttori, Työja elinkeinoministeriö EU-komissiolta pelisäännöt reilulle ruokaketjulle Päätös kivihiilen polttamisen täyskiellosta Sote-asiantuntijat perustuslakivaliokunnan kuultavina Keskustan puoluevaltuusto Lahdessa 21.–22.4. Eemeli Rajala puheessaan keskustanuorille Poliitikkojen tulee esittää nuhteettomia jo siinä määrin, että voi kysyä, voiko normaali syntinen enää lainkaan toimia politiikassa. Helena Petäistö Twitterissä Pauliina Pohjala OnkO hajautetun yhteiskunnan ideologia enää keskustan tavoitteena muualla kuin juhlapuheissa. Tätä kysyy kemijärveläinen keskusta-aktiivi, kansanedustajan avustaja ja oikeustieteen maisteri Janne Kaisanlahti. keskusta on tavallisen suomalaisen kansan – tuulipuvuissa lenkkeilevien ja Jaakko Teppoa kuuntelevien ihmisten puolue, hän kuvailee kirjassaan. Ajassa Sanottua 20.4. Hän kuitenkin toteaa, että hän ei syytä liberaaleja siitä, että he verkostoituvat keskustan sisällä. Pk-yrityksissä tarjolla 100 000 kesätyöpaikkaa VM:n ennuste: talous kasvaa 2,6 prosenttia tänä vuonna. Kaisanlahden mielestä nykyinen hallitus on tehnyt useita päätöksiä, jotka eivät ole kentän tahdon mukaisia. Pikemminkin hän syyttää konservatiiveja siitä, että he ovat onnistuneet vastaavassa paljon huonommin. Jo vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Kaisanlahti sanoi vaalitappion syitä kysyneille tiedotusvälineille, että keskustasta on tullut julkikuvaltaan liian cityliberaali ja herraskainen puolue. Kaisanlahden kirja virittää aatekeskustelua henna lammi Pääministeri Juha Sipilällä oli syytä iloita kehysriihen tiedotustilaisuudessa, sillä Suomen taloudellinen tilanne on kohentunut monilla mittareilla. Kaisanlahti kuvailee itseään konservatiiviksi, joka katsoo maailmaa maaseudun näkökulmasta. 2018 9 Valtiovelan määrä BKT:sta (%) Pitkäaikaistyöttömät kuukauden lopussa (hlö) Vanhasen II hallitus Kataisen hallitus Kiviniemen hallitus Stubbin hallitus Sipilän hallitus 20 30 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 40 10 50 % 20 000 40 000 60 000 80 000 100 000 120 000 140 000 hlö Nuorille jokaiset vaalit ovat elintärkeät. Meillä on joka kerta voitettava puolellamme massa, joka äänestää ja valitsee puoluettaan ensimmäistä kertaa. Hän haluaa herätellä keskustelua keskustan tilasta tuoreella kirjallaan Taisteluun desentrialismin puolesta! Kaisanlahden mukaan keskustassa ei ole vuosiin ollut kunnollista pohdiskelua siitä, mitä puolueen aate ja juuret 2010-luvulla merkitsevät. Janne Saarikivi Journalistissa Kokonaistilanne on hallitsematon ja silti poliitikon on esiinnyttävä äänestäjiensä edessä ikään kuin hän hallitsisi tilanteen! Onko ihme, että yhä harvempi lähtee politiikkaan. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt vuodessa yli neljänneksellä. Myös valtion velanotto on vähentynyt, eli velan suhde bruttokansantuotteeseen on kääntynyt laskuun
Saari huomauttaa, että tulorekisterin tullessa käyttöön Kela ja julkinen valta voivat ottaa vastuun ihmisten siirtymisestä etuudelta toiselle tai etuudelta työelämään. Nyt annetussa kehyksessä toimien täsmäkohdentaminen oli käytännössä ainoa vaihtoehto. – Tämä oli ensimmäinen askel, ja seuraavat askelet liittyvät näihin käsitteisiin ja määräytymisperusteisiin. Vähimmäispäivärahoja korotetaan kuukaudessa Oppositio kritisoi hallitusta siitä, että perusturvaetuuksien indeksijäädytysten perumiseen ei kehysriihessä löytynyt rahaa. Myös takuueläke nousee. Erityisesti Saari kiittelee panostusta mielenterveyspalvelujen edistämiseen. eriarvoistumisprofessori pitää hallituksen aikaansaannosta kohtuullisen tasapainoisena. – Rahaahan oli todella niukasti vanhoihin aikoihin verrattuna, mutta siinä budjettikehyksessä, missä kuljettiin, olennaisimmat asiat lähtivät oikeaan suuntaan. Ajassa An tt i Ai m oKo iv ist o/ Le ht ik uv a Professori Juho Saari uskoo, että perusturvan kokoaminen yhden lain alle etenee ensi vaalikaudella. – Se meni aika lailla siihen suuntaan, mitä kuvittelinkin, eli huomio on perusturvan tasossa ja rakenteessa, Saari sanoo. – Se oli oikeastaan tavattoman hyvä askel, jos siihen suuntaan halutaan mennä, Saari kiittelee. Nyt tämä polku avattiin. Eriarvoisuuteen löytyi täsmätoimia Korotus tehdään kaikkein heikoimmin toimeen tulevien sairauspäivä-, vanhempain-, kuntoutusja erityishoitorahaan. Saaren mukaan olennaista on, että kun etuudet ovat samantasoisia, niiden määräytymisperusteita voidaan harmonisoida. 10 20.4.2018 Pekka Pohjolainen Hallituksen kehysriihessään sopima eriarvoisuuspaketti vastasi hyvin työryhmineen pohjatöitä tehneen professori Juho Saaren odotuksia. Saaren mukaan näyttää siltä, että perusturvan kokoamisessa yhden lain alle edetään seuraavalla vaalikaudella. Olennaisimmat asiat lähtivät oikeaan suuntaan.. – Ja siitä tulee ihan järkevä kokonaisuus. – Voi sanoa että vihdoinkin se saadaan johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. – Täsmäkohdentamisessa oli hyvä, ettei luotu mitään erillistä lisää sinne, tänne tai tuonne, vaan rakennetta johdonmukaistettiin. Koska sehän on jäänyt tässä maakuntaja soteuudistuksessa vähän epäselvään asemaan, miten se rakennetaan ja mitä elementtejä siihen tulee. Eriarvoisuuden hoitaminen jäädytettyjä indeksejä sulattamalla olisi Saaren mielestä ollut melko kallista, vaikka yleisesti ottaen indekseistä olisi hyvä pystyä pitämään kiinni
Ajatus on hyvä pitää mielessä, kun lainsäädäntötyö EU:n aluepolitiikan uudistamiseksi alkaa. Alueja rakennepolitiikalla on EU:ssa pitkät perinteet ja mittava budjetti. – Historiaa täytyy katsoa nöyrin mielin. Tällä tavalla voitaisiin huomioida paremmin kehittyneiden jäsenmaiden, kuten Suomen, sisäiset kehityserot. EU:n on tehtävä entistä aluelähtöisempää aluepolitiikkaa. Harva asutuksemme, ikääntyvä väestömme ja pitkät etäisyytemme ansaitsevat tulla huomioiduksi EU:n kokonaiskilpailukyvyn kehittämisessä. Lauantaina paikalle kutsutaan yleisöä muistelemaan tapahtumaa. Tapahtunut on tapahtunut. Pidän tärkeänä sitä, että Suomen asema tässä rahoituksessa turvataan. 2000-luvulla useiden uusien jäsenmaiden liittyminen unioniin teki EU:n aluepolitiikan keskeisestä tavoitteesta – alueiden välisten kehityserojen kaventamisesta – entistä haastavampaa. Paikkakunnan historian perin pohjin tunteva Kauko Suurnäkki kertoo paon vaiheista. Tämä tapahtuma herätetään henkiin Kannusjärvellä. Hankkeiden kautta on tuettu esimerkiksi suomalaisten yritysten kansainvälistymistä, ylläpidetty elinkeinoelämän ja tiedeyhteisön vuoropuhelua sekä luotu uusia työpaikkoja ja investointeja. Ilman niitä erityisesti pk-yritysten kehittämiseen olisi käytettävissä vain osa nykyisestä rahoituksesta. 20.4. Muistelijoille on tarjolla nokipannukahvia ja makkaraa rakovalkealla paistettavaksi. Salo-Soikkasen tien tuntumaan metsään on rakennettu laavu, jossa kymmenkunta miestä yöpyy 20.– 21.4. Olen sitä mieltä, että EU:n aluepolitiikkaa tulee uudistaa talouskasvua ja työllisyyttä tukevaan suuntaan. Neuvottelutavoitteenamme tulee olla ehdottomasti se, etteivät maakuntien aluekehitysvarat alene nykyisestä. Tapahtuman elävöittämisestä vastaa pääosin paikallinen metsästysseura. Mutta opiksi voi ottaa, Kauko Suurnäkki toteaa. Yksi säästökohde on mitä ilmeisemmin EU:n aluepolitiikka. 2018 11 Täällä Bryssel EU:ssa valmistaudutaan tulevaan rahoituskauteen. EU:n aluepolitiikka on monenkirjavaa, siksi remonttia tarvitaan. An tt i Ai m oKo iv ist o/ Le ht ik uv a Arja Ukkonen Ilmo Suurnäkki ryhtyi penkomaan tietoja pakolaisista löydettyään sukualbumista valokuvan pakopaikasta.. Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi viime viikolla Saksan tuoreen talousja energiaministerin Altmaierin tapaamisen jälkeen, että EU:n aluepolitiikka tulisi nähdä modernina työkaluna osaamisen, innovaatioiden ja talouden kilpailukyvyn kasvattamiseksi. On muistettava, että Suomessa rakennerahastot ovat perinteinen osa maakuntien korkeakoulujen rahoitusta. välisen yön samankaltaisissa asuissa ja olosuhteissa kuin sata vuotta sitten. Mukana on aseita, joita pakolaisilla oli tuolloin metsässä mukanaan. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen EU:n alueja rakennepolitiikkaa uudistamassa Kannusjärveläiset muistavat oman kylän pakolaisia ArjA Ukkonen Tasan sata vuotta sitten sisällissodan puhkeamisen kynnyksellä reilut parikymmentä Haminan Kannusjärven kylän miestä pakeni metsään, kun valtaa pitänyt punaisten hallinto vaati miehiä ilmoittautumaan asepalvelukseen. Pakotapahtuma on Kannusjärvellä kulkenut perimätietona, mutta nykypolvelle asia on jäänyt kaukaiseksi. Toukokuun mittaan selviää, millaista budjettia komissio suunnittelee vuosille 2021–2027. Miehet piileksivät metsässä havulaavulla parin viikon ajan ennen kuin uskalsivat palata takaisin koteihinsa. EU:n aluetuet ovat byrokratiasta huolimatta maakuntiemme elinvoimalle korvaamattoman tärkeitä. Syyllisiä on turha etsiä, heitä löytyy kummaltakin puolelta. – Kannusjärven miehet eivät halunneet liittyä punaisiin eivätkä sotia, kunnallisneuvos Kauko Suurnäkki, 93, täsmentää. Britannian EU-eron myötä leikkauksia on luvassa
12 20.4.2018 Yksilökohtainen korvausmalli on todennäköisesti vielä monen vuoden työn takana. Ja ak ko M ar tik ai ne n
20.4. Tutkimuksen perusteella päätetään, mitkä tekijät kannattaa ottaa huomioon, kun lasketaan yksilöstä sote-keskukselle maksettavaa rahasummaa, ja kuinka paljon mitäkin ominaisuutta laskelmissa painotetaan. Asiasta ryöpsähti keskustelu Helsingin Sanomien kerrottua, että sote-uudistuksen myötä jokainen suomalainen pisteytetään sen mukaan, miten paljon hän rasittaa terveydenhuoltoa. Voi olla, että osa asiakkaista tulee kustantamaan sote-keskukselle enemmän, osa vähemmän kuin sote-keskuksen saama korvaus. Ero nykymalliin on se, että kuntien valtionosuudet voidaan laskea yleisellä tasolla kunnan väestötietojen pohjalta. korvauSmallin yksityiskohdat eivät ole vielä tiedossa. Kela laskuttaa korvausten kokonaissumman maakunnalta ja maksaa korvauksen edelleen kullekin sote-keskukselle. 2018 13 SuomalaiSiSta ei tulla tekemään rekisteriä, jossa yksittäiset kansalaiset pisteytettäisiin heidän terveydentilansa perustella. Samalla yritetään varmistaa, että palveluiden tuottajilla on oikea määrä resursseja asiakkaidensa hyvään hoitoon. korvauSmallia valmistellaan THL:n tutkimuksessa, jossa suomalaisten terveydenhuollon kustannuksia selitetään terveydentilaa ja sosioekonomista asemaa kuvaavilla muuttujilla. Muiden tietojen käyttäminen vaatii lainsäädännön muutoksia ja viranomaisten tietojärjestelmien integraatiota. Maakunnan sote-keskukselle maksama korvaus on tavallaan vakuutusmaksu, joka maksetaan sen perusteella, kuinka paljon hoitoa hänen kaltaisensa suomalainen keskimäärin tarvitsee. Suomalaiset voivat valita sote-keskuksen valmisteilla olevassa Omakanta-palvelussa tai lääkärikäynnin yhteydessä. mutta miten tulevat sote-keskukset sitten saavat korvauksen asiakkaistaan. Kelassa on nyt analyysi menossa, mitä se käytännössä tarkoittaa tietosuojan ja Kelan muiden velvoitteiden kannalta, Korhonen sanoo. Käytännössä siis selvitetään, paljonko suomalaisen terveydenhuoltokulut nousevat, jos hän esimerkiksi hän sairastaa diabetesta tai on työtön. – Kyllä siitä käytännössä syntyy rekisteri ja meille tietosuoja-asetuksen mukainen rekisterinpitovelvoite. Mitä paremmin korvaus vastaa asiakkaiden todellista palveluntarvetta, sitä vähemmän sote-keskuksille tulee houkutusta alkaa valikoida itselleen tuottavimpia asiakkaita. Vaikka poliitikot puhuvat jo optimistisesti siitä, että sote-keskukset eivät tule saamaan työterveyshuollon asiakkaista yhtä korkeaa korvausta kuin työttömistä, näin yksilökohtainen korvausmalli on todennäköisesti vielä monen vuoden työn takana. Sotekeskusten asiakaskunnasta ei ole olemassa vastaavia tietoja, eli ne joudutaan kartoittamaan erikseen jokaisen sote-keskuksen asiakkaan osalta. Tästä välittyy tieto Kelassa rakenteilla olevaan tietojärjestelmään, joka poimii henkilötunnusten perusteella korvausten määrittelyyn tarvittavat tiedot asiakkaasta ja laskee tästä maksettavan korvauksen. Maakunnat maksavat sote-keskuksille korvauksia sen mukaan, millaisia ihmisiä niiden asiakkaiksi on listautunut. Vastuu asiasta on Kelalla. – Emme todellakaan ole tekemässä sen tyyppistä työtä, Varhila sanoo. JonkinlaiSet hintalaput suomalaisille kuitenkin joudutaan laskemaan, sillä soteuudistuksen valinnanvapauden myötä suomalaiset voivat jatkossa valita, minkä sote-keskuksen asiakkaita he haluavat olla. Laskelmia voi jossain määrin verrata nykyisiin kuntien valtionosuuksiin, joita maksetaan kunnille muun muassa sen perusteella, minkä ikäistä väestöä kunnassa on, paljonko kunnan työttömyysprosentti on ja kuinka sairastavaa kunnan väestö on. Lopullinen malli hyväksytään valtioneuvoston asetuksena, ja sen on tarkoitus tarkentua vuosien mittaan. Näin vakuuttavat sosiaalija terveysministeriön virkamiehet sekä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen (THL) asiantuntijat. Kelan Maritta Korhonen arvioi, että jonkinlainen rekisteri maksatusta varten kootuista tiedoista tulee syntymään, sillä tietoa tarvitaan kokonaiskustannusten seurantaan. Näin toimii kohuttu sote-korvausmalli Uutisanalyysi Oikeansuuruisella maksulla voidaan vähentää kermankuorintaa Eeva Kärkkäinen Ja ak ko M ar tik ai ne n. Erikoisasiantuntija Maritta Korhonen Kelasta sanoo, että ensimmäisessä vaiheessa korvaus maksetaan sote-keskukselle asiakkaan iän, sukupuolen ja sen perusteella, onko asiakkaalla oikeus johonkin Kelan erityiskorvaamaan lääkkeeseen, kuten insuliiniin. Kelalla ei ole esimerkiksi pääsyä tietoihin siitä, kuuluvatko ihmiset työterveyshuollon piiriin tai ovatko he töissä vai työttömiä. Ylijohtaja Kirsi Varhila sosiaalija terveysministeriöstä sanoo, että yli viittä miljoonaa suomalaista ei olla pisteyttämässä ja laittamassa hintalappua perään
Osaamisesta ja koulutuksesta vastaava johtaja Riikka Heikinheimo EK:sta kiittelee hallituksen suunnanneen kehysriihessä tiukkaan menokuriin nähden kohtuullisesti rahoitusta suomalaisten osaamisen kehittämiseen. – Tältä osin kyllä mielestäni kehysriihi toi aika paljonkin positiivista. Tuoreiden ennusteiden mukaan näyttää todennäköiseltä, että hallitus saavuttaa vaalikauden alussa epärealistiselta näyttäneen rajapyykin. – Kyllä me tarvitsemme ihan merkittäviä panoksia innovaatiotoimintaan ja tutkimukseen ja kaiken kaikkiaan koulutussektorille. – Nyt päätetty kokeilu suunnataan tietyille aloille, esimerkiksi ICT-alalle, jolla on nyt huutava pula osaavasta työvoimasta. Hän uskoo, että jatkossa tarve tällaiselle koulutukselle kasvaa entisestään, kun teknologian kehitys pakottaa jo työelämässä olevat päivittämään osaamistaan entistä enemmän. Suomenmaa pyysi toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääekonomistia Ralf Sundia, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtajaa Rita Asplundia ja Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) osaamisesta ja koulutuksesta vastaavaa johtajaa Riikka Heikinheimoa arvioimaan kehysriihen antia sekä hallituksen työllisyyspolitiikan onnistumista. HeikinHeimO kehuu erityisesti niitä kehysriihen päätöksiä, jotka pyrkivät ratkaisemaan työvoiman kohtaanto-ongelmaa eli sitä, että työnantajien tarpeet ja työvoiman osaaminen eivät osu kohdalleen. “Liikkumavaraan nähden kohtuulliset päätökset” Politiikka. Hän nostaa kehysriihen hyvistä päätöksistä esimerkkinä esiin ammatillisen koulutuksen pilotin, jossa tarjolla on nykyisiä tutkintoja ja tutkinnon osia lyhyempää koulutusta. Pilotissa kohdennetaan pieniä opiskelukokonaisuuksia esimerkiksi ihmisille, jotka työskentelevät ammatissa, joka on uhanalainen, tai toimialalla, joka on murroksessa. Seuraava hallitus joutuu sitten petraamaan ja luultavasti asettamaan ihan uuden työllisyystavoitteen. Pitkällä tähtäimellä hallituksen toimet eivät kuitenkaan hänen mukaansa ole riittäviä, sillä teknologia muuttuu kovaa vauhtia ja suomalaiset ikääntyvät. 14 20.4.2018 TeksTi: eeva kärkkäinen Yritystä löytyy M arj o Ko ivu m äk i Hallituksen työllisyyspolitiikka saa asiantuntijoilta kiitosta, mutta enemmänkin olisi voinut tehdä. Tämä on ehkä toimintamuotona sellainen, jonka täytyisi monistua laajemmaltikin korkeakoulukenttään, Heikinheimo sanoo. Erityisesti kun on kyse henkilöistä, jotka historiassa eivät ole kauhean hyvin koulun penkillä viihtyneet. HeikinHeimO kiittelee, että vastaavantyyppistä mallia päätettiin kokeilla myös korkeakoulutuksessa. Hallituksen keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluu työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin. – Ihan oikeansuuntaista askeleita otettiin kehysriihivaiheessa, mutta mittakaava jää vielä liian pieneksi. – Aika monessa tapauksessa paljon pienempikin koulutuksellinen palikka auttaisi ihmistä eteenpäin
– Antaisin pienen plussan marginaaliin siitä, että pikku hiljaa ollaan menossa oikeampaan suuntaan, että ei vain jankuteta siitä työn tarjonnasta, vaan otetaan huomioon jatkokoulutuksen tarvetta ja kysyntäpuoli. – Siinä saadaan ehkä aktiivimallin perusidea, se hyvä, mikä sinne on yritetty laittaa, toimimaan paremmin. Siellä poliittisten päätösten kanssa rinnakkain kulkee niiden tieteellinen arviointi. Pääekonomisti Ralf Sund STTK:sta kehuu hallituksen työllisyyspolitiikkaa johdonmukaiseksi, vaikka sanoo olevansa joistain yksityiskohdista eri mieltä. Hyvin laajaalaisista ja raskaammista työvoimapolitiikan toimenpiteistä. rALF sundin mukaan Suomessa asuinpaikaltaan, koulutukseltaan ja terveydentilaltaan otollisessa asemassa oleva työvoima on pian kohtuullisen hyvin työllistettyä. 2018 15 M att i Ra ja la /E TL A Liis a Va lo ne n/ ST TK ”Voittavaa ketjua ei kannata vaihtaa” ”Työllisyyspolitiikka kaipaa jatkuvaa arviointia”. etLAn tutkimusjohtaja Rita Asplund antaa hallitukselle tunnustusta kovasta yrityksestä nostaa työllisyysastetta kohti 72 prosentin tavoitetta. Kyllä siinä on monta hyvää asiaa pöydän päällä. Suurempia päätöksiä ei kehysriihessä Sundin mukaan välttämättä edes tarvittu, sillä Suomen talous on oikealla uralla ja hallitus näyttää saavuttavan työllisyystavoitteensa. Siitä tulevat pisteet, eivät yksityiskohdista. AsPLund näkisi mielellään myös palkkatuen käyttöä nykyistä enemmän työllisyyden parantamisessa. – Ja nyt en ota kantaa, johtuuko tämä hallituksen ansiosta vai siitä riippumatta, mutta nyt on ylivoimaisesti paras meininki työmarkkinoilla kymmeneen vuoteen. Tutkimusjohtajan mukaan ylipäänsä Suomessa olisi tarvetta nykyistä tarkemmalle poliittisten päätösten vaikutusten seurannalle ja arvioinnille. – Minulla on vähän syntynyt sellainen käsitys, että kaikenlaista kokeillaan, mutta pitkäjänteisyyttä ja selkeää strategiaa ei välttämättä löydy. – Mutta kansainvälisen talouden veto ei yksin riitä. – Varsinkin, jos on kyse kokeilusta, pitäisi olla koko ajan ajan tasalla, että mitä kokeilun aikana tapahtuu ja millaisia ongelmia ilmaantuu. Se ei kuitenkaan sovellu yleiseksi keinoksi, vaan palkkatuen käyttö pitää tarkasti miettiä, suunnitella ja implementoida. Täytyy toimia niin, että pystyy hyödyntämään sen. – Eihän voittavaa ketjua kannata vaihtaa, eli mielestäni se on ihan hyvä juttu, että tässä nyt on aika marginaalisia toimenpiteitä näin isossa kuvassa. 20.4. Jos tavoitteena on 75 tai jopa 78 prosentin tyllisyysaste, täytyy Sundin mukaan katse kääntää myös vaikeasti työllistyvään osaan työvoimasta. Kokeillaan jotain, ja se ei ehkä oikein tyydytä, sitten kokeillaan jotain muuta ja tehdään joitain korjausliikkeitä. – Ajatuksista ja toimenpiteistä ei ole kyllä puutetta. Siitä osasta ja sen määrätietoisuudesta annan aika hyvät pisteet hallitukselle. kehysriihen päätöksistä Sund kehuu lisäpanostuksia palkkatukeen sekä työvoimapolitiikan määrärahojen nostoa, joka tuo lisää virkailijoita työvoimatoimistoihin. Pikemminkin runsaudenpula, Asplund arvioi. Kehysriihessä tehtiin hänen mukaansa kuitenkin oikean suuntaisia päätöksiä. – Silloin puhutaan muuntokoulutuksesta tai muunlaisesta koulutuksesta, alueellisesta liikkuvuudesta ja jopa työkunnon palauttamisesta. Vähän saman tyyppistä kuin mitä tehdään usein Saksassa. – Olen aika monta hallitusta työn puolesta joutunut seuraamaan, ja tämän tason strategista johtamista ja strategian toteuttamista näin edellisen kerran Lipposen aikaan. Pitää vain toivoa, että ne toteutuvat ja että ne toteutuvat oikealla tavalla. AsPLundin mielestä hallitus on keskittynyt kokonaisuutena liikaa työvoiman tarjonnan lisäämiseen ja liian vähän siihen, minkälaiselle työvoimalle yrityksissä on tarvetta ja millaisin ehdoin. Sundin mukaan hallituksen politiikan onnistuminen on nojannut maailmantalouden hyvään suhdanteeseen. – Tutkimuksista tiedetään, että se on aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteistä se selvästi tehokkain. Sinne pitää jaksaa satsata nykyistä huomattavasti voimakkaammin. Myös aktiivimallin korjaukset saavat kehuja Sundilta
Tiistaina Strasbourgissa pitämässään puheessa Macron sanoi uskovansa, että vastaus Euroopan ongelmiin ei ole autoritaarinen demokratia vaan ”demokratian autoritaarisuus”. Venäjän presidentti Vladimir Putin varoitti, että jos länsimaat tekevät uusia ilmaiskuja Syyriaan, on seurauksena ”kaaos” kansainvälisissä suhteissa. Ranskan presidenttipari Emmanuel ja Brigitte Macron saapuivat Pariisissa tv-haastatteluun käsi kädessä. Comey julkaisi muistelmateoksensa tällä viikolla. Montenegron moninkertainen entinen pääministeri ja expresidentti Milo Djukanovic sai enemmistön äänistä jo presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. piiKKi trumpille. 56-vuotias Djukanovic haluaa maan osaksi EU:ta. Montenegro hyväksyttiin Naton jäseneksi viime vuonna, ja neuvottelut EU-jäsenyydestä alkoivat vuonna 2012. tuttu voittaja. USA:n pesidentti Donald Trump on sopimaton presidentin virkaan moraalinsa mutta ei terveytensä puolesta, sanoi FBI:n entinen johtaja James Comey ABC-televisiokanavan haastattelussa. Vaaleja varjosti järjestäytynyt rikollisuus. Koonnut: samuli vänttilä Francois Guillot / AFP Photo / Lehtikuva. 16 20.4.2018 Maailman kuvat Kovaa puhetta. Kansainvälisen politiikan äänenpainot jatkuivat kiivaina sen jälkeen, kun Yhdysvallat, Ranska ja Britannia tekivät yhteisen ohjusiskun Syyriaan vastatoimena epäillylle kaasuiskulle. eu-puhe. Trump on Comeyn mukaan epäpätevä valheidensa ja naisia halveksuvien lausuntojensa vuoksi
Hannele Tulkki Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Maauudistus kuumentaa tunteita A FRIKAN A IKA. Vuonna 1913 säädettiin laki, jolla siirtomaavallat ottivat valtaosan maasta haltuunsa. MAAuudistus on ollut Etelä-Afrikalle vaikea aihe jo vuosikymmenien ajan. Ramaphosa on painottanut, ettei maauudistusta tule toteuttaa ruokaturvan ja talouskasvun kustannuksella ja että maakaappaukset eivät ole ratkaisu missään tilanteessa. Hallituspuolue päätti hiljattain ryhtyä valmistelemaan perustuslaillista maauudistusta ilman kompensaatiota valkoisille maanomistajille, mikä pahensi entuudestaan kireää ja pelon ilmapiiriä valkoisten maanviljelijöiden keskuudessa. Zuman eroamista ei täytynyt odottaa yhtä kauan kuin naapurimaa Zimbabwessa ex-diktaattori Robert Mugaben kohdalla. Nyt ANC tarvitsee kipeästi linjauksia, jotka vetoavat jälleen köyhään kansanosaan – maan enemmistöön. Maan tuoreeseen presidenttiin Cyril Ramaphosaan on kohdistettu enenevissä määrin messiaanisia odotuksia, kun hän on jalkautunut vaatimattomasti kansan keskuuteen ja osoittanut tahtoa edistää sosioekonomisia olosuhteita muun muassa työllisyyden kohentamisella. Maareformidebatin avaaminen juuri nyt onkin Ramaphosalta älykäs liike kannatuksen kasvattamiseksi. Valkoisen vähemmistön väistyttyä vallasta on etsitty erilaisia ratkaisuja oikeudenmukaisempaan maanjakoon. PuhEEt maauudistuksesta pelottavat ymmärrettävästi monia, etenkin naapurimaa Zimbabwen katastrofisen esimerkin ollessa yhä tuoreessa muistissa. 2018 17 EtElä-AfrikAn pääpuolue ANC:n mainetta tahranneen presidentti Jacob Zuman eroaminen sai eteläafrikkalaiset toiveikkaiksi paremmasta tulevaisuudesta. Aikaisempi malli, jossa hallitus tarjoutui ostamaan valkoisten omistuksessa olevia maatiloja, ei ole kuitenkaan muuttanut epäoikeudenmukaista tilannetta. 20.4. Ensi vuoden vaalien lähestyessä ANC:n silmät ovat avautuneet alati laskeviin kannatuslukuihin. Jos kaikilla osapuolilla on mahdollisuus osallistua rakentavasti ja rauhanomaisesti maauudistusprosessiin, se voi avata ovia laajempiin yhteiskunnallisiin keskusteluihin eriarvoisuuden kitkemiseksi. Ehkä on sittenkin syytä säilyttää toivo paremmasta. Vähemmistöoppositiopuolue EFF (Economic Freedom Fighters) on puolestaan haalinut ANC:lta kannattajia johtajansa Julius Maleman äänekkäillä ja radikaaleilla ulostuloilla. Maauudistuskeskustelusta tekee haastavan myös se, että jokaisella puolueella ja taholla on omat laskelmansa nykyisen maanomistuksen jakautumisesta. Syyt siihen, miksi Ramaphosa ratsastaa maareformilla juuri nyt, ovat kuitenkin myös poliittista kikkailua. Nyt kansaa kuitenkin jakaa keskustelu maareformista. On kuitenkin selvää, että kasvavan eriarvoisuuden, työttömyyden ja köyhyyden tiellä oleva Etelä-Afrikka tarvitsee uudistuksia epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin. Kärjistynyt keskustelu on johtanut jopa väitteisiin ”valkoisesta kansanmurhasta”
Miia Eksymä on Ulla Parviaisen luottokampaaja. 18 20.4.2018 Henkilö on tärkeää kiertää oman alueen ihmisten parissa keräämässä evästystä pääkallonpaikalle. Anne Polojärvi kertoi kuulumisia metsänhoitoyhdistyksellä. Lounaalla kaupungintalolla sivistysjohtaja Erkki Hännisen kanssa.
Joka viides viikko Parviainen aloittaa maakuntapäivänsä tutusta kampaamotuolista. Itse en pysty sanomaan niin pahasti, enkä oikein tunnista sitä toistenkaan puhetavaksi. Sitä ennen hän on tänään jo ehtinyt käyttää auton katsastuksessa, hakea lakanat pesulasta ja piipahtaa ABC-parlamentissa, jossa on puhuttu sotesta ja Juomasuon kaivoksesta. – Kun katsoo kyselytuntia, se on kuin huonosti dramatisoitu näytelmä. Sivistysjohtaja Erkki Hännisen kanssa harmitellaan sitä, ettei Alppi-lukio saanut erityislukion statusta. Tervehditään, halataan. Perjantaina hän on kotona iltayöstä. Onneksi hyviä puoliakin on. Sellainen on esimerkiksi eduskunnan yhteisöllisyys, hyvä henki työtovereiden kesken. – Paikka on minulle tärkeä. Tuttuja tulee vastaan. Tuon tuosta Parviainen kehaisee sivulauseessa jotain kollegaa. Työpaikan ja kodin etäisyys on Ulla Parviaisen mukaan haaste, mutta päättäjän työ palkitsee. Oli mukava huomata, että aika lailla samoilla linjoilla ollaan, Parviainen kuittaa. Kuusamossa ei ole tapana lannistua. Muistutti, etteivät ne miehet yksin Kuusamoa rakentaneet. helsInkI on omasta kotiseudusta siksi kaukana, että maakunnan ja harvaan asuttujen seutujen, koulutuksen ja tasa-arvon puolestapuhujan mielestä on tärkeää kiertää oman alueen ihmisten parissa keräämässä evästystä pääkallonpaikalle. Kansanedustaja, keskustanaisten puheenjohtaja Ulla Parviainen työntyy tottuneesti läpi tuiskun. – Se on semmoinen ilmapuntari. Tapansa mukaan Parviainen kuitenkin suuntaa kaupungintalolle. Se edellyttää lukuisia tunteja erilaisissa liikennevälineissä, välillä odottelua, välillä henki kurkussa juoksemista. tämä maanantaI on sikäli harvinainen, ettei kaupungin kokouksia ole. Ulla Parviainen piipahti Nilonkankaan koululla Johanna Karvosen luokassa.. TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvAT: MAriA seppälä Ihmisten keskellä Kansanedustajan maakuntapäivä täyttyy ihmisten tapaamisesta ja kokouksista. 20.4. 2018 19 IltapäIvälehden lööppi lupaa Helsinkiin jo kesäkelejä, mutta Kuusamossa sataa lunta niin sakeasti, ettei eteensä näe. Totuin siihen, että olen täällä paljon ja pysyn kärryillä asioista. Lumihiutaleet sulavat juuri viimeisteltyyn kampaukseen. Ja sitä Parviainen tänäkin maanantaina tekee monen muun kollegansa tavoin. Aluksi siihen meinasi tulla vain miehiä, mutta keskustavaikuttaja Taimi Pitkänen puuttui asiaan. Viikolla ei voi poiketa kotikaupunkiin. Ensi vuonna yritetään uudestaan. Siitä kertoo myös kaupungintalon edustalla pyryssä jököttävä jälleenrakentamisen muistomerkki Väkevät Näkevät Tekevät. – Se on työn varjopuoli, mutta olen tiennyt sen tähän ryhtyessäni, Parviainen sanoo. Välillä on ikävä, hän sanoo kipittäessään portaita ylös. Jos oppilas koulussa sanoisi yhtä rumasti toiselle, häntä ohjattaisiin arvostavampaan kielenkäyttöön, hän toteaa
Se, että naiset edelleen ovat keskustassa vähemmistönä ratkaisevilla paikoilla valtakunnan ja kuntien tasolla, johtuu Parviaisen mielestä pitkälti yhdistysrakenteesta. Opettajana ja rehtorina aikaisemmin leipänsä ansainnut Parviainen kaipaa välillä koulumaailmaan. Muutosta on onneksi ilmassa. Erityisesti vuodenkierron huippukohdissa. Ihmisten huolet ovat kansanedustajalle tuttuja. KaupuNgiNtalolta porhalletaan Koillismaan palveluyhdistykselle allekirjoittamaan pöytäkirjaa. Sitten harpataan metsänhoitoyhdistykselle, jonka valtuuston jäsen Parviainen on. Nyt Parviainen katsoo ihaillen oman eduskuntaryhmänsä nuoria äitejä Marisanna Jarvaa, Mirja Vehkaperää, Annika Saarikkoa. Kansanedustaja oli yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja kymmenkunta vuotta, mutta luopui tehtävästä eduskuntakauden alettua. Parviainen itsekin on allekirjoittanut suostumuksen. Pisteet hän antaa myös pääministerille, joka Saarikon ministeripestiä rukattaessa sovitteli esimerkillisesti työtä ja perhettä yhteen. Hän iloitsee maakuntavaalien ehdokashankinnan tilanteesta. – Onhan siinä haasteensa, mutta hienosti he saavat homman pelaamaan. Kun Parviainen itse oli pienen lapsen äiti ja ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaliehdokkaaksi, ihmiset pysäyttelivät kadulla ja sanoivat, ettei pienen lapsen äiti voi olla kansanedustaja. – Se on viime vuosisadalta ja sellainen, että kun sieltä joku ehdokas nousee, niin helposti se on mies. Käytävällä vastaan tulee Anne Polojärvi, jonka sydämellä on huoli kotimaiselta omistajalta ulkomaiselle siirtyneestä tuulimyllypuistosta. Kaupunginvaltuuston kokoushuoneen seinällä on sen sijaan pitkä rivi miesten muotokuvia. Ehkä siinäkin galleriassa on pian ripustettuna edes yksi poikkeus. Sen hän on oppinut, ettei some-keskusteluja kannata seurata. Ihan turhaan me viilaamme jotain yksityiskohtia, pitäisi ravistella koko homma, hän painottaa. – Usein haukutaan kansanedustajia, että he eivät tiedä elävästä elämästä ja varsinkaan yritysmaailmasta. Hän oli mukana perustamassa yhdistykselle Seviset-yhtiötä, joka nyt työllistää yli 50 työntekijää. – Se tietysti harmittaa, että monesti ihmiset parjaavat puutteellisen tai vääristyneen tiedon perusteella, mutta vänkäämään en lähde. 20 20.4.2018 Patsaaseen saatiin nainenkin. Omalta alueelta tulevat viestit eivät yleensä ole ikäviä. Parviaisen pikku-Bemarin perä liiraa liukkaalla kadulla. Sähköposti ja puhelin laulavat ahkerasti. seuraavaKsi piipahdetaan Nilokankaan koululla. Pohjois-Pohjanmaalla listalle on saatu jo nyt tavallista enemmän nuoria ja naisia. – Eivätkä ne sanojat olleet miehiä, hän hymähtää. NaisteN näkyvyys on Parviaiselle tärkeää. Hihaan tartutaan turuilla ja toreilla. Nuoria keskustalaisia naisia on noussut merkittäviin tehtäviin. – Mietin haikeana, miten he harjoittelevat joulutai kevätjuhlaohjelmia. Mutta monenlaista kokemusta minullekin on ehtinyt kertyä. Maanomistajille luvattuja haittakorvauksia ei nyt olisikaan tulossa. Se kuuluu työn luonteeseen, Parviainen kuittaa. – Ei keskustan tilanne huono ole. – Omalta alueelta tulevat viestit eivät yleensä ole ikäviä, mutta saattavat palautteet olla voimakkaitakin. Nyt pitää vain saada läpi viesti siitä, että olemme onnistuneet tekemään asiat, jotka lupasimme, Ulla Parviainen sanoo.