6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 41 / 2.11.2018 / 4,80 € Polkujuoksu vetää Puoleensa yhä uusia harrastajia ullavan kauPPa on kylän yhteinen olohuone vihreät kytkevät uuden vaaliveturin Ajassa Elämä Vieraskolumni ihmiskunnan kohtalo riiPPuu maaPerästä Suosion harjalla
14. 2 2.11.2018 sisältö 2.11. 2018 Pylkönmäen pitäjän kasvatti Kansanedustaja Petri Honkonen puolustaa ylpeänä kotiseutunsa arvoja s
30 Kalle Pyky on seurakuntavaalien innokas ensikertalainen s. Riikka Pirkkalainen s. 2.11.2018 3 Usein politiikassa olisi houkuttelevaa luvata, ettei minkään tarvitse muuttua. 37 Henrik Hämäläinen nauttii taustavaikuttajan roolistaan s. 10 Sirpa Onttinen tietää Leader-rahan merkityksen maaseudulle s. 14 Piireissä päätöksiä ehdokkaista Sallamaarit Markkanen jututti kahvittelijoita Kuopion torilla s. Harvoin se kuitenkaan vastaa totuutta. 36 Elämä Ilmiöt Kunnon kepulainen. 29 Pylkönmäen pitäjän kasvatti Kansanedustaja Petri Honkonen puolustaa ylpeänä kotiseutunsa arvoja s
Suomeen on tullut jopa Nobel-palkinto tämän idean sovellutuksesta. Artturi Iivari Virtanen keksi, miten nurmea voidaan säilöä lehmien syötäväksi talvellakin. Muutamat luvut ovat varsin kiistattomia, kuten YK:n maatalousjärjestön FAO:n laskelmat viljelykelpoisen pinta-alan kehityksestä. Toiseksi hän esittää ruokahävikin vähentämistä ja ruoantähteiden syöttämistä sioille. Siihen nähden puolue on ollut hämmästyttävän kyvytön nostamaan esille ruoantuotannon globaaleja kohtalonkysymyksiä. Pääkirjoitus Suomessa keskustalle on varattu legitiimi rooli maatalouden puolustajana. Epäilijan mieleen varoitus voi tuoda 1970-luvun puheet öljyn loppumisesta 30 vuoden päästä. Lehmille pitäisi syöttää nurmea eikä ihmisravinnoksi kelpaavaa soijaa tai viljaa. Ruoka nousee varmasti maailmanpolitiikan ykköskysymysten joukkoon muutaman vuosikymmenen kuluessa. Lymberryn kolmas keino on yhteen kasvilajiin tai tietyn eläimen tuotantoon keskittyvien maatilojen korvaaminen sekatiloilla, joilla laidunnetaan karjaa ja peltolohkoilla viljellään vuoron perään eri kasvilajeja. Lymberryn varoitukset on kuitenkin syytä ottaa vakavasti. Näin maapallon kasvava väestö voitaisiin ruokkia vielä 60 vuoden päästäkin ilman ongelmia. Nykyaikaisissa sikaloissa tätä on vaikea toteuttaa hygieniamääräysten vuoksi. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 2.11.2018 E läinten hyvinvoinnin puolustaja Philip Lymberry kävi viime viikonvaihteessa Helsingissä esittelemässä Farmageddon-kirjansa suomennosta. Vuonna 2050 jokaista maapallon asukasta on jäljellä enää vain neljäsosa siitä peltoalasta, mitä jokaista ihmistä varten oli vuonna 1960. Ruoka nousee politiikan ykkösasiaksi – onko keskusta valmis. Hän nojaa vankkaan tutkimustietoon. Rohkeille uusille avauksille olisi nyt selkeä tilaus. Lymberryn ehdotukset kuulostavat suomalaisiin korviin varsin tutuilta. Lymberry ei ole ajatuksineen yksin. Tämäkin on ollut Suomessa vallitsevaa todellisuutta viime vuosikymmeniin saakka. Näin Suomessa toimittiin tuhansilla tiloilla vain muutama vuosikymmen sitten. Uusien öljyvarojen löytyminen ja tekniikan kehittyminen ovat sittemmin vieneet moneen kertaan pohjan tuolta ennusteelta. Suomessa keskustalle on varattu legitiimi rooli maatalouden puolustajana. Optimistit voivat nytkin toivoa, että uusien viljelymenetelmien kehittäminen ja ruokailutottumusten muutos pysäyttävät maaperän köyhtymisen ja eroosion. Yhtälöön pitää lisätä vielä ilmastonmuutoksen vaikutus sekä Lymberryn varoitukset maaperän eroosiosta ja köyhtymisestä, jota tehomaatalous kiihdyttää. Hän varoittaa, että ihmiskunnalla on jäljellä enää 60 vuoden sadot, jos maaperän köyhtyminen ja eroosio jatkuvat nykyisellä tahdilla. Tuotannon tehostamisen paineet ovat sittemmin lisänneet erikoistumisen paineita myös meillä. Sa m i Ko rka la. Karkeasti laskien yhdellä hehtaarilla pitäisi vuonna 2050 tuottaa saman verran ruokaa kuin neljällä hehtaarilla tuotettiin vuonna 1960
FilosoFi ja uskonnollinen ajattelija Soren Kierkegaard maalaili, kuinka maailmamme tulee lopulta tuhoutumaan. VallaNpitäjille naureskelu on myös ollut toisinaan rahvaan ainoa tapa ottaa kantaa vallanpitäjien tekemisiin. Ilveilijä varoittaa uudelleen, mutta yleisö on haljeta naurusta. Kuka nauraa viimeiseksi. Hän käytti esimerkkinä komediateatteria, jonka takahuoneessa syttyy tulipalo. Me emme naureskele autoasentajalle, kun hän kertoo, että auton kytkin on pakko vaihtaa. Väärinkäytettynä nauru jättää ikävät arvet. Ei ihme, jos monissa ristiäisissä kuulee vain papin ja kanttorin laulun, kun sukulaiset mumisevat tai aukovat suutaan varovasti mukana – toivoen, ettei kukaan kuule. Moni muistaa koulun laulukokeet, kun luokan edessä joutui tulkitsemaan opettajan valitsemaa kipaletta ja laulutaitoiset säestivät naurullaan nuotin vierestä menevää sooloa. Vielä kerran kyläläiset pääsivät nauramaan koulunpenkeillä, vaikka kunta oli jo sinetöitynyt etukäteen koulun kohtalon. Ilveilijä ryntää näyttämölle ja huutaa: tulipalo, mutta yleisö luulee tätä vitsiksi ja alkaa nauraa. Veikko Huovinen piti sitä tehokkaimpana torjuntakeinona diktaattoreita vastaan ja todisti sen toimivan Hitler-elämäkerrassa Veitikka. Populistit harrastavat tätä. Jos vain Hitlerille olisi osattu nauraa jo 1930-luvulla, kun hän sylki suusta pärskyen piti palopuheitaan, ei hän ehkä olisi koskaan päässyt valtaan. joskus NauramiNeN voi olla keino sysätä ikävä tai monimutkainen asia taka-alalle. Kierkegaardin mielestä näin maailma tuhoutuu. NauruN voimasta useammilla meillä on omakohtaisia ikäviäkin kokemuksia. Nauru on voimakas ase. Punoittava kunnan virkamies selitti, miksi kyläkoulun lakkauttaminen on välttämätöntä ja kuinka lasten kuljettaminen tuntikausia taksilla on paras vaihtoehto. Ilmastonmuutos on helppo lyödä leikiksi varsinkin, jos talvella on parikin räväkkää pakkasviikkoa tai iltapäivälehtien kauhistelema lumipyry. Ihmiset luulevat, että kaikki on pelkkää pilaa. Tomi Oravainen. Muistan, kuinka maaseudulla yleisötilaisuuksiin löytyi usein sanavalmis koomikko omalta kylältä. Sen sijaan on helpompi tehdä pilaa ja kyseenalaistaa totiset ilmastoasiantuntijat, kun he vaativat, että meidän on pakko muuttaa elämäntapaamme, jotta maapallomme säilyisi elinkelpoisena lapsillemmekin. Koomistahan tämä kaikki meidän totinen pyristelymme lopulta on, kun sitä tarkastelee riittävän etäältä. 2.11.2018 5 Toimittajalta Kuka nauraa viimeiseksi. Kylän koomikko piikitteli kysymyksillään virkamiestä ja sai kunnan aikeet näyttämään improvisoidulta kesäteatterilta. Maailma olisi säästynyt paljolta kärsimykseltä. Hän olisi voinut tehdä pitkän ja ansiokkaan uran vanhan wieniläiskorttelin kiukkuisena, vesivärimaalausta harrastavana talonmiehenä. Aikuisena meidän olisi hyvä oppia nauramaan vähän itsellemmekin
Muun muassa en tinen puoluesihteeri Panu Laturi syytti AlankoKahiluotoa julkisesta omiin mu roihin pissimisestä. niinistöllä itselläänkin on ollut mietti mistä Aallon luopumisen jälkeen synty neessä tilanteessa. AlankoKahiluodolle kokemus on kui tenkin myös rasite. Li Andersson Kauppalehdessä M ark ku U la nd er / Le hti ku va An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va An tti Aim o-K oiv isto / Le hti ku va Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on mukana vihreiden puheenjohtajakisassa. Kokemusta kisaan ilmaantui jo viikon loppuna, kun kolmannen kauden helsin kiläinen kansanedustaja Outi AlankoKahi luoto ilmoitti olevansa käytettävissä tehtävään. Vaikuttaa myös siltä, ettei maata johda myöskään Suomen Yrittäjät. Jussi Kärki MTV:n verkkosivulla Koko maata johtavan hallituksen yhdelle etujärjestölle antama lupaus ei saisi aiheuttaa näin syvää, työmarkkinoita horjuttavaa kriisiä. Ville Niinistö ja Emma Kari empivät vielä alkuviikosta ehdokkuuttaan.. Hän katsoi kuitenkin, että joutuisi ilman kansanedustajan koke musta todistelemaan johtajuuttaan liian hankalassa tilanteessa. Kaikki puolueen sisä piiriläiset eivät pitäneet esimerkiksi tavas ta, jolla AlankoKahiluoto kieltäytyi pu heenjohtajaehdokkuudesta kaksi vuotta sitten. Asetelma selkiytyi tosin hieman jo alku viikosta, kun terveyssyistä tehtävästään luopunutta Touko Aaltoa tuurannut vara puheenjohtaja Maria Ohisalo kieltäytyi ehdokkuudesta. OhisalOn ratkaisun myötä vihreät eivät enää joudu miettimään vaikeaa linjava lintaa: lähteäkö kohti vaaleja konkarin vai tuoreen kasvon johdolla. Ajassa Sanottua 6 2.11.2018 Nyt näyttää siltä, että maata johtaa taas hallitus eivätkä työmarkkinajärjestöt. Ohisalon mukaan vihreät tarvitsevat vaalikamppailuun nyt kokeneen puheen johtajan. Vihreät vaaliveturin haussa Naisvaltaisten alojen ääni kuului hallituksen sorvaamassa ratkaisussa. Myönteistä palautetta esiintymisistään saanut köyhyystutkija oli tehtävään jopa ennakkosuosikki. Tarina kertoo, että Kesärannan sauna laitetaan lämpiämään kiitokseksi vetoavusta. Teemu Luukka Helsingin Sanomissa Pekka Pohjolainen Vihreiden puoluevaltuuskunta kokoontuu lauantaina valitsemaan puolueelle uutta puheenjohtajaa hämmennyksen tilassa. Toisaalta vanhan isännän kierrätys pät käpestillekin vain lyhyen poissaolon jäl keen näyttäisi putinmaiselta ratkaisulta, josta vinoiltaisiin pitkin matkaa. Niinistön ärhäkällä oppositiopolitiikal la vihreiden kannatus nousi huippuluke miin, joten ajatus vaaleista hänen johdol laan kiehtoo Niinistön itsensä lisäksi vih reissä varmasti monia muitakin. AlankoKahiluoto sanoi tuolloin, ettei lähde tavoittelemaan tehtävää, koska koki vihreiden silloisen puheenjohtajan Ville Niinistön ajavan seuraajakseen kansan edustaja Emma Karia
Jos EU:ssa päädymme yhteisesti painostamaan Saudi-Arabiaa myös aseviennillä, muodostaa se luonnollisen syyn ottaa tämä näkökanta huomioon myös omissa asevientipäätöksissämme. – Joidenkin mielestä perääntyminen voi olla heikkoutta, mutta se osoitti, ettei hallitus ollut jääräpää. EU:n on tarvittaessa käytettävä pakotteita tilanteen ratkaisemiseksi, Vanhanen toteaa. Ajassa Sanottua Jos sattuisin edustamaan työnantajajärjestöä, niin saattaisi olla kiukussa pitelemistä. Se ei halunnut ajaa tilannetta totaaliseen törmäykseen asti, poliittisen historian professori Vesa Vares Turun yliopistosta sanoo. – Sävy muuttui heti toisenlaiseksi aypuolella. O za n Ko se / AF P / Le hti ku va Martti Kainulainen / Lehtikuva 2.11.2018 7 Politiikan tutkijoiden mukaan molemmat osapuolet säilyttivät kasvonsa, kun hallitus ja ammattiyhdistysliikkeet löysivät sovinnon irtisanomiskiistassa.. Tommi Parkkonen Iltalehdessä Pauliina Pohjala Politiikan tutkijat pitävät hyvänä sitä, että hallitus oli aloitteellinen irtisanomiskiistassa ja vältti lopullisen törmäyksen ay-liikkeen kanssa kompromissiesityksellään. Ay-liikkeen asemaa testattiin puolin ja toisin. Khashoggin murha nosti aseviennin tapetille VanhasEn mielestä Suomen virallisen kannan määrittämisessä olennaista on asioiden järjestys. – Mutta pääministeripuolueen arvovalta tuli tietysti sidottua tähän kysymykseen. Jokisipilä näkee, että irtisanomislaki oli enemmän kokoomuksen sydäntä lähellä kuin keskustan. Yhdessä vaikuttaminen on tehokkainta, hän toteaa. Suomen on edellytettävä, että saudihallinto auttaa Turkin poliisia henkirikoksen selvittämisessä ja kaikkien syyllisten saattamiseksi oikeuteen. Oppositio on kritisoinut puolustusministeri Jussi Niinistöä (sin.) passiivisuudesta asiassa ja vaatinut asesekä sotilastarvikkeiden vientilupien välitöntä peruuttamista sauditoimittaja Jamal Khashoggin murhan vuoksi. JokisiPilä arvioikin, että itse asian lisäksi kyseessä oli laajempi rajankäynti poliittisen päätöksentekijän ja perinteisemmän kolminkantamekanismin välillä. – Pakotteet voivat mielestäni koskea myös asevientiä, mutta muistakin keinoista on oltava valmius keskustella. – Molemmilla puolilla kipuraja ylittyi, ja asia muodostui arvovaltakysymykseksi. Ossi Kurki-Suonio Uudessa Suomessa Tulkitsen irtisanomislakitilannetta niin, että turnaus on yhä käynnissä, hallituksen ja työmarkkinaosapuolten pelit jatkuvat ottelutauon jälkeen. Anu Suonranta Twitterissä Se, miten Sipilä ja hallitus suhtautuvat aitoihin kolmikantaneuvotteluihin, ratkaisee sen, siirrytäänkö irtisanomislakisaagassa seuraavaksi välirauhasta jatkosotaan. Professori: Hallitus osoitti, ettei se ollut jääräpää Risto luodonPää Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomen on toimittava Saudi-Arabian asevientikysymyksessä osana EU:ta. – Kukaan tuskin katselee asiaa kovin objektiivisesti. Vareksen mielestä on mahdotonta sanoa, jäikö hallitus lopulta plussalle vai miinukselle irtisanomisjupakassa. – Tavoite pitää määritellä ensin, sitten valita foorumi ja lopulta keinot. Molemmat puolet selittävät versionsa ja omat kannattajat uskovat sen. Riidan osapuolet säilyttävät kasvonsa hallituksen kompromissiesityksen ansiosta, eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta uskoo. Monet niiden jäsenyrityksistä ovat jääneet koko näytelmän maksajiksi. – Suomen kannattaa suunnata aktiivisuutensa EU:n yhteisten vaikuttavien toimien etsimiseen eikä omien maakohtaisten painostustoimien hakemiseen. Vaikuttaa siltä, että molemmat osapuolet voivat elää kompromissin kanssa
Mikkilä arvioi, että puolustusministeri Niukkasen itsepäisyys saattoi pelastaa Suomen. Mikkilä ei usko, että kotiutetut joukot olisivat ehtineet ajoissa apuun. Kirja valottaa kiinnostavasti kansakoulupohjalta ponnistaneen Niukkasen kohoamisen arvostetuksi ja vihatuksi maalaisliiton voimahahmoksi. Evakuoinnista luovuttiin, ja Neuvostoliitto hyökkäsi jo marraskuun lopulla. Niukkanen valmisteli valtion menoja leikkaavan budjettiesityksen, joka nimettiin Niukkas-budjetiksi. Eroa ei annettu koskaan Niukkaselle anteeksi. Tyttöjen elinajanodote oli 84,2 vuotta. Timo Mikkilä: Talvisodan puolustusministeri Juho Niukkanen. Niukkanen kimpaantui ja uhkasi erota. Ajassa vuotta. Karjalan menetys mursi Niukkasen terveyden, mutta sairaalassa maatessaankin hän pysyi maalaisliiton vallankahvassa. Kannaksen kasvatin uran viimeiseksi nousuksi jäi valtiovarainministerin pesti Urho Kekkosen hallituksessa vuonna 1953. EriTyisEn kiinnostavaa antia kirjassa ovat Niukkasen vaiheet omapäisenä puolustusministerinä. Mikkilä nostaa Niukkasen persoonan piirteet keskiöön pohtiessaan miehen vuoristoratamaista uraa politiikan areenalla. Ministeripäiviä hänelle kertyi yli 3 900, joista valtaosa 1920ja 1930-luvuilla. Talvisodan puolustusministerinä Niukkanen teki myös uransa kohtalokkaimman virheen. Poikavauvojen elinajanodote oli vuonna 2017 Sekä poikaettä tyttövauvojen elinajan odote oli maaseutumaisissa kunnissa alhaisempi kuin kaupunkimaisissa kunnissa. Tietokirjailija Timo Mikkilä kuvaa elämäkerrassa kannakselaispoliitikon uran nousun ja laskun. Lä hd e: Tila sto ke sku s Suomenmaan entinen toimittaja Timo Mikkilä kirjoitti kirjan Juho Niukkasesta.. Hän erosi ministerin tehtävistä, kun sai kovat rauhanehdot tietoonsa, ja ryntäsi Kannakselle evakuoimaan kotitilaansa. Talvisodan puolustusministerin uran nousu ja lasku Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2016 verrattuna 0,3 vuotta ja tyttöjen 0,1 vuotta. Talvisodasta tuli Niukkasen uran ja elämän taitekohta. Edita, 317 s. Hallituksessa ei enää marraskuussa 1939 uskottu sodan syttymiseen ja haluttiin kotiuttaa iso osa rajalle siirretyistä joukoista. 8 2.11.2018 Tomi oravainen Talvisodan puolustusministeri ja maalaisliiton voimahahmo Juho Niukkanen ei toipunut Karjalan kannaksen menetyksestä. Niukkasesta piirtyy kuva väsymättömänä politiikan pelurina, joka ei kuitenkaan onnistunut junailemaan itseään pääministeriksi
Se on 346,7 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna. 2.11.2018 9 Täällä Bryssel ÄÄnestimme Euroopan parlamentissa viime viikolla kannastamme EU:n ensi vuoden talousarvioksi. Ruuhkahuippujen aikaan hautausmaiden jätehuoltopisteet eivät välttämättä toimi riittävän hyvin. Jätelain mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Tämä koskee myös seurakuntia. Parlamentti ehdottaa lisärahoitusta myös kahdelle Suomelle tärkeälle ohjelmalle: tutkimusta edistävälle Horizon2020-ohjelmalle sekä energia-, liikenneja digitaaliverkostoja tukevalle Verkkojen Eurooppa -ohjelmalle. Kynttiläjätteen käsittelyssä seurakunnat ovat sidoksissa lähialueen jätehuoltotoimijoiden tarjoamiin vaihtoehtoihin. Niiden virtalähteiden lajitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota. Parlamentin ottama kanta laittaa sen siis törmäyskurssille neuvoston kanssa, joka onkin jo ilmoittanut, ettei se voi tukea parlamentin esitystä. PÄÄllimmÄiseksi äänestyksestä jäi kuitenkin mieleen budjetin koko. Jätteen lajittelu parantaa mahdollisuuksia hyödyntää jätettä oikealla tavalla. Kierrätysastiat on tyhjennettävä riittävän usein, jotta lajittelu voisi toimia. Kirkolla on ympäristödiplomijärjestelmä, jonka avulla seurakunnat voivat kehittää toimintaansa kestävälle ja ympäristöystävälliselle pohjalle. Ilmastotoimiin esitämme myös lähes 100 miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Toivon, että sitoumukset nuoriin, tutkimukseen ja ilmastoon pitävät siinä pintansa. Mahdollisuudet kierrätykseen vaihtelevat paikkakunnittain sen mukaan, millaisia toimijoita alueella on. Mahdollisuudet hyödyntää kynttiläjätettä energiantuotantoon ovat myös parantuneet. Ki rk on ku va pa nk ki. Tuntuu, että EU:n rattaat pyörivät paljon pienemmällä panoksella kuin usein annetaan ymmärtää. Seurakunnat hautausmaiden ylläpitäjinä eivät voi vaikuttaa hautausmaille tuotavien kynttilöiden määrään tai laatuun muutoin kuin tiedotuksella ja suosituksilla. Nykyisin hautausmailla käytetään myös led-tuikkuja. Ympäristödiplomikäsikirjassa annetaan ohjeita kierrätykseen ja myös hautausmaiden jätehuollon suunnitteluun. Mitä kynttiläjätteelle olisi järkevää tehdä ja jääkö ongelma yksittäisten seurakuntien ratkaistavaksi, Kirkon keskushallinnon maankäyttöpäällikkö Harri Palo. Onko kirkolla olemassa valtakunnallista ohjeistusta kierrätyksen edistämiseksi. Menetelmät ovat kehittyneet ja lajittelu osataan entistä paremmin. Neuvosto laati jo aiemmin kantansa esittäen leikkauksia ensi vuodelle. Mepit esittivät Erasmus+-koulutusja nuoriso-ohjelmalle 362 miljoonaa euroa lisärahoitusta sekä 580 miljoonaa euroa nuorisotyöllisyysaloitteelle, joka tukee koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia nuoria. Mirja Vehkaperä Euroopan parlamentin jäsen Parlamentilta tuki nuorille EU:n ensi vuoden talousarviossa Miten hautausmaiden kynttiläjäte kierrätetään. 166 miljardia on vain kolme kertaa suurempi kuin Suomen valtion budjetti. Summa on huomattavasti pienempi kuin useiden EU-jäsenmaiden budjetti ja vain noin yhden prosentin EU:n BKT:stä. Käsikirjaa uudistetaan parhaillaan, mutta käytössä oleva versio löytyy internetistä. Olen erityisen iloinen parlamentin tuesta nuorille. Lain mukaan jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Olen tyytyväinen myös ehdotettuihin lisäpanostuksiin maahanmuuton hallintaan sekä EU:n ulkosuhteisiin: EU ei voi olla vahva globaali toimija ilman panostusta siihen rooliin. Parlamentin äänestys ei vielä ole kuitenkaan viimeinen askel talousarvion valmistelussa. Suoraan kysyen Risto Luodonpää Pyhäinpäivänä hautausmaille tuoduista kynttilöistä kertyy runsaasti muovija metallijätettä. Instituutioilla on 21 päivää aikaa löytää kaikkia tyydyttävä kompromissi, jotta talousarvio päästään hyväksymään marraskuun lopulla. Parlamentti jakaa budjettivastuun neuvoston eli jäsenmaiden kanssa. Esitimme 166,34 miljardin euron budjettia, jossa vahvistimme tukemme kestävälle kasvulle, kilpailukyvylle, turvallisuuteen, tutkimukselle, nuorille, ilmastotoimiin sekä kestäviin maahanmuuton ratkaisuihin
Sehän voisi välillä olla vaikkapa stand up -komiikkaa. Vaikka osa ehdokaskadosta selittyy seurakuntien yhdistymisillä, niin trendi on huolestuttava. kallE Pykyn tyyppiset uudet ja innokkaat kasvot ovatkin elinehto kirkon tulevaisuuden kannalta. TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä Seurakuntavaalien ensikertalainen Kalle Pyky haluaa madaltaa kirkollisen toiminnan osallistumiskynnystä Uudet kasvot ovat kirkon elinehto Ilmiöt Kalle Pyky uskoo nuorten ehdokkaiden mukanaolon innostavan nuoria äänestämään.. Ehdokkaita on lähes 20 prosenttia vähemmän kuin edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten, ja keski-ikä on noussut hipomaan jo 55 vuotta. Seurakuntavaaleihin ensimmäistä kertaa osallistuva Kalle Pyky uskaltaa sanoa julki sen, mikä monelta kokeneemmalta ehdokkaalta saattaa jäädä korkeintaan ajatuksen tasolle. Äänioikeutettuja yli 16-vuotiaita kirkon jäseniä on noin kolme miljoonaa, mutta uurnilla heistä kävi neljä vuotta sitten koko maassa vain 15,5 prosenttia. 10 2.11.2018 – Ei sEurakunnan toiminnan tarvitse aina olla niin harrasta ja vakavaa. Pian 18 vuotta täyttävän kiiminkiläisen nuoren miehen mietteet kannattaakin ottaa kirkon piirissä tosissaan. Marraskuun puolivälissä pidettävien seurakuntavaalien ehdokasasettelu ei nimittäin anna kovin ruusuista kuvaa yleisestä kiinnostuksesta kirkollisia asioita kohtaan. Toivoa seurakunnilla toki on, sillä Oulun lisäksi alle 30vuotiaiden ehdokkaiden määrä ja osuus ovat lisääntyneet muissakin suurissa kaupungeissa
Eli arvostamme myös toisen oikeutta olla eri mieltä. Vaaleilla valitaan jäsenet seurakun taneuvostoon, joka johtaa seurakun nan toimintaa, sekä yhteiseen kirkko valtuustoon, joka käyttää ylintä pää tösvaltaa seurakuntayhtymälle kuu luvissa asioissa. Hänellä itsellään vaalikelpoisuus jäi sii nä mielessä hilkulle, että 18 vuotta tulee täyteen vasta 8. • Seurakuntavaaleissa on ääni oikeus, jos täyttää 16 vuotta viimeistään 18.11.2018 mennessä • Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, kirkon jäse nyys riittää. Olen saanut osallistua sivistys ja kulttuurilautakun nan kokouksiin ja käyttänyt siellä myös puheoikeuttani. – Kukaan ei varsinaisesti pyytänyt eh dokkaaksi. Kalle Pykyn mielestä kotiseurakunta on jo aiemmin tarjonnut nuorille mah dollisuuksia aktiiviseen osallistumiseen. – Puolustamme positiivisen uskonva pauden toteutumista. Ennakkoäänestysaika on 6.–10.11.2018 ja varsinainen vaali päivä 18.11.2018. KesKusta on perinteisesti ollut näkyvin poliittinen ryhmittymä seurakuntavaa leissa. – Keskusta tuomitsee kaikenlaisen hengellisen väkivallan ja toimii aktiivi sesti syrjintää, vihapuhetta ja rasismia vastaan, Aula painottaa. KirKKOa voimakkaasti jakavat kysymyk set, kuten avioliittokäsitys, ovat Maria Kaisa Aulan mukaan edelleen vaikeita ratkaistavia myös keskustan sisällä. Pinnalla olevista ilmiöistä keskustan ohjelma ottaa voimakkaasti kantaa myös vihapuheesiin. • Luottamushenkilöt kehittävät ja ohjaa vat seurakunnan toimintaa ja päättävät muun muassa siitä, kei tä valitaan työntekijöiksi, minkälai sia kerhoja järjestetään ja miten ra hat jaetaan. • Jos seurakunta on taloudellisesti itsenäinen, toimitetaan yhdet vaa lit, joilla valitaan kirkkovaltuuston jä senet. • Seurakuntavaaleissa asetutaan eh dolle valitsijayhdistyksen kautta. Vaaliohjelman valmistelusta vastannut Maria Kaisa Aula vakuuttaa, että keskus tan viestissä korostuu toiminta erilaisia ja eri tavoin uskovia ihmisiä kokoavan kansankirkon puolesta. Sama ehdokas voi olla ehdolla molemmissa vaaleis sa tai vain toisessa. Valitsijayhdistyksen perustami seen tarvitaan vähintään kymmenen oman seura kunnan äänioikeutettua jäsentä. Seurakunnilla on paljon osaamista ja annettavaa tähän yhteistyöhön, hän vakuuttaa. marraskuuta eli kymme nen vuorokautta ennen seurakuntavaa lien varsinaista vaalipäivää. Monelle ensikertalaiselle voi olla ainoa syy lähteä seurakuntavaalei hin äänestämään, kun on joku ennes tään tuttu nuori ehdokas listoilla, hän arvelee. Ohjelmassa me korostamme sitä, että seurakunnassa kaikki ovat samanarvoisia, tulevat kuul luiksi ja kohdatuiksi. Ehdokkaita on 16 200. Esimerkiksi yöleirit ja mo net muut rennommat tapahtumat ovat osoittaneet toimivuutensa, arvioi Pyky kokemustensa pohjalta. Lis tojen taustalla voi myös olla valta kunnallisesti toimiva herätysliike, po liittinen puolue tai vaikkapa asuin alue. Kirkkovaltuusto johtaa itsenäi sen seurakunnan toimintaa. Kiteytys tarkoittaa Aulan mukaan sitä, että seurakuntalaiset, papit ja muut työntekijät muodostavat seura kunnan ja päättävät sen toiminnasta. Myös vastuun kanto toisista kuuluu keskustalaiseen näkemykseen. laajaan Oulun seurakuntayhtymään kuuluva Kiimingin seurakunta saa vuo den alusta entistä enemmän uusia jäse niä ja maantieteellistä pintaalaa, kun Ylikiiminki ja YliIi liittyvät samaan yh teyteen. – Ei sen tarvitse aina olla virallista ko koontumista. Sitä kautta oli helppo tulla muuhunkin toimintaan mukaan. Politiikka kiinnostaa jo pa yhtenä uravalintamahdollisuutena, kypsän oloinen nuori mies selvittää. Oulun kupeessa Kiimingissä ei ole tar vinnut tehdä erityisiä temppuja nuorten houkuttelemiseksi listoille. Seurakuntavaalitpianedessä. 2.11.2018 11 Kirkkoa voimakkaasti jakavat kysymykset ovat edelleen vaikeita ratkaistavia myös keskustan sisällä. Siitäkin huolimatta, että keskus tataustaiset ehdokkaat ovat jakautuneet useille eri listoille. – Kirkon toimintaa tulee rakentaa en tistä enemmän seurakuntalaisista ja hei dän tarpeistaan käsin, ei vain kirkon omiin työaloihin pohjautuen. Ohjelmassa korostuu lause ”seurakun ta olemme me”. – Rippikoulujen isoistoiminta on Kii mingissä ollut aina suosittua. Kyllä ihmi siä loppujen lopuksi eniten kiinnostavat ne oman seurakunnan asiat, Aula toteaa. Lukiota kolmatta vuotta käyvä Pyky uskoo nuorten ehdokkaiden mukanaolon innostavan nuoria myös äänestämään. • Molempia vaaleja varten kerätään erilliset ehdokaslistat. Toki seurakunnan toiminnas sa olen ollut mukana jo pitkään. Nyt sit ten kaverin kanssa mietimme, miten voi simme vielä enemmän vaikuttaa yhtei siin asioihin. – Kuulun Oulun nuorisovaltuustoon ja tiedän, että parhaiten asioihin voi vai kuttaa politiikan kautta. Rakennamme sa malla aktiivisesti yhteistyötä sekä seura kuntien välillä että kuntien ja eri järjes töissä toimivien kanssa. – Kun ikä nyt riittää, niin täysillä olen mukana. Keskustassa on sekä perin teisen avioliittokäsityksen että liberaa lin suuntauksen kannattajia. • Vaaleissa valitaan 400 seurakuntaan yhteensä noin 9 000 uutta luotta mushenkilöä. Seurakuntavaalien kuopus ei koe po liittisen värin tunnustamista omalta koh daltaan millään lailla hankalaksi asiaksi. • Seurakunnassa valitaan luottamus henkilöt yhteen tai kahteen toimi elimeen. • Seurakuntavaalit toimitetaan neljän vuoden välein. – Asia liittyy välillisesti myös näihin vaaleihin. Kalle Pyky on KATSEnimisen ryhmit tymän listalla, joka mielletään taustal taan keskustan ja kokoomuksen yhtei seksi valitsijayhdistykseksi. Kynnyksen madaltaminen kirkkoa ja sen toimintaa kohtaan on se juttu, missä nuorilla luottamushenkilöillä voisi olla paljonkin ideoita tarjottavanaan. Pikemminkin päinvastoin. • Jos seurakunta kuuluu seurakunta yhtymään, toimitetaan kahdet vaalit
Merkel haluaa kuitenkin jatkaa liittokanslerina kautensa loppuun. Nyt hallituksen muodostamista yrittää selvittää valtiopäivien puhemies. Koonnut: samuli vänttilä Miguel Schincariol / AFP Photo / Lehtikuva. Koneen osia ja matkustajien henkilökohtaisia tavaroita löydettiin kellumasta merestä lähes heti tuhoisan lentoonnettomuuden jälkeen. 12 2.11.2018 Maailman kuvat Yhden aikakauden loppu. minne menet, brasilia. Äärioikeistolaisen Jair Bolsonaron kannattajat juhlivat suosikkinsa voittoa Brasilian presidentinvaaleissa. Päätös tarkoittaa isoa muutosta Euroopalle. Pyrkimykset hallituksen muodostamiseen ovat olleet jumissa seitsemän viikkoa. 13 vuotta liittokanslerina toiminut Merkel on edustanut monille vakautta murrosten pyörteisiin joutuneessa maailmassa. Ruotsin sosiaalidemokraattien Stefan Löfven ilmoitti, ettei hän kykene muodostamaan maahan blokkirajat ylittävää hallitusta. Naisja vähemmistövihamielistä kommenteistaan ja sotilasdiktatuurin ihailustaan tunnetun Bolsanaron valinta on herättänyt huolta maan poliittisesta suunnasta. taas luovutus. Ennen Löfveniä hallituspyrkimyksissä epäonnistui kokoomuksen Ulf Kristersson. lento katkesi mereen. Lion Airin lentokone putosi pian Jakartasta nousunsa jälkeen mereen kyydissään 189 ihmistä. Saksan liittokansleri Angela Merkel ilmoitti, ettei aio enää asettua ehdolle puolueensa CDU:n puheenjohtajavaalissa. Indonesiassa kymmenet sukeltajat etsivät merestä lentokoneen ja sen kyydissä olleiden ihmisten jäänteitä
Presidentti Mnangagwan taustasta huolimatta osa on kokenut myös asioiden kääntyvän hiljalleen parempaan, kun uusi presidentti on ryhtynyt uudistamaan puoluetta ja osoittanut huolensa maan synkästä talouskriisistä. Erityisen vaikeaksi arjen Zimbabwessa tekee käteispula, sillä maalla ei ole varsinaista omaa toimivaa valuuttaa, vaan se on riippuvainen Yhdysvaltain dollareista. PAri viikkoa sitten Zimbabwessa käydessäni ymmärsin jälleen, miksi zimbabwelaiset ovat lähteneet etsimään parempaa elämää ja jopa humanitaarista apua maan rajojen ulkopuolelta. Olosuhteet vaihtelevat merkittävästi kaupunkien ja maaseudun välillä. Monet paikalliset eivät ole suostuneet luopumaan toivosta. On kuitenkin liian aikaista arvioida, minkä suunnan Zimbabwe ottaa. Etelä-Afrikassa muihin afrikkalaisiin maahanmuuttajiin on suhtauduttu varauksellisesti ja jopa väkivaltaisesti, kun monet paikalliset ovat muun muassa pelänneet ulkomaalaisten vievän kortilla olevat työpaikat. Arviot zimbabwelaisten maahanmuuttajien lukumäärästä heittelevät yhden ja viiden miljoonan välillä, sillä todellisesta määrästä on vaikea saada luotettavaa tietoa. Kaksi vuotta sitten liikkeelle laskettu uusi paikallinen valuutta bond note ei ole onnistunut sekään ratkaisemaan maan valuuttakriisiä. Keskustelin zimbabwelaisen media-alan yrittäjän kanssa, joka oli aikoinaan vangittu Mugaben hallinnon aikana, menettänyt passinsa ja kärsinyt erilaisista hallituksen vainoista kritisoidessaan korruptoitunutta presidenttiä. ViElä heinäkuussa oli merkittävää toivoa ilmassa, kun maassa käytiin ensimmäiset vapaat vaalit lähes neljään vuosikymmeneen. Tästä huolimatta hän on päättänyt työskennellä Zimbabwessa paremman tulevaisuuden ja vapaamman median eteen. 2.11.2018 13 EtElä-AfrikAn kaduilla voi nopeasti havaita eri Afrikan maiden kansallisuuksien kirjon. Zimbabwessa on Afrikan korkein lukutaito, mutta rajalliset uramahdollisuudet osaaville nuorille. Ei ole yllättävää kohdata tien varressa zimbabwelaista puutarhuria, joka on todelliselta koulutukseltaan lakimies. Paikallisten kanssa keskustellessani moni totesikin diktaattorin vain vaihtuneen toiseen. Hannele Tulkki-Williams Kapkaupunki hannele_tulkki@hotmail.com Twitter: @HanneleTulkki Afrikan vilja-aitasta pulamaaksi A FRIKAN A IKA. Näistä yhden suurimman ryhmän muodostavat zimbabwelaiset, joita on useiden vuosikymmenien aikana saapunut Etelä-Afrikkaan kasvavissa määrin. Aikoinaan Afrikan vilja-aitaksikin kutsutussa Zimbabwessa on tällä hetkellä huutava pula perustarvikkeista: pääkaupunki Hararessa huoltoasemille on tuntien jonot, apteekeista ovat lääkkeet loppumassa, samoin ruokakaupoista elintarvikkeet. Ainakaan toistaiseksi maan taloudellinen tilanne ei ole näyttänyt merkkejä elpymisestä. Hinnat heittelevät päivittäin tai jopa yhden päivän aikana merkittävästi, pääasiassa nousten korkeammiksi. Vilpillisiksikin kuvaillut vaalit voitti täpärästi Robert Mugaben oikeana kätenä tunnettu Emmerson Mnangagwa. Tilannetta ei auta karmiva työttömyys, eivätkä työssäkäyvätkään luota aina saavansa palkkaa. Zimbabwen ahdinko tosiaan nostaa karvat pystyyn, mutta hämmästyttävää on myös zimbabwelaisten sinnikkyys ja luovuus löytää keinot pärjätä maan tuskaisessa tilanteessa
14 2.11.2018 H en ki lö Moderni maakunnan Petri Honkonen puurtaa hajautetun yhteiskunnan puolesta mies TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä Pylkönmäen koulun piha on syyslomalla hiljainen paikka. Petri Honkoselle paikka herättää nostalgisia muistoja.
Pylkönmäen palvelukeskittymäksi muodostuneen ”monitoimitalon” ravintolapöydässä istuva mies päästelee ilmoille käsitteitä, joita ei ihan ensimmäisenä olettaisi kuulevansa reilun kolmikymppisen poliitikon suusta. – Historia on osoittanut, että jos syrjäisemmän seudun yrityksiä alkuvaiheessa sopivasti buustataan eteenpäin, niin sieltä kyllä syntyy menestystarinoita. Ravintolapöydän kansivitriinissä komeileva Suomen ja lähiseudun kartta antaa kansanedustajalle sopivan välineen havainnollistaa omaan viestiään.. Toki hän uskaltaa tuoda ne julki missä hyvänsä, mutta kotipitäjän kuppilan takahuoneessa lausuttuna sanat saavat hieman konkreettisemman merkityksen. 2.11.2018 15 , pekkarointi ja aluepolitiikka. Kansanedustaja Petri Honkoselle nuo termit muodostavat kuitenkin yhden poliittisen agendan peruspilareista. Kyse on lähinnä luontaisten kilpailukykyerojen tasaamisesta, ei mistään yksipuolisesta rahansyytämisestä, hän selventää. Ollaan ikään kuin keskellä sitä tiettyä aluetta, mistä poliittisessa keskustelussa usein kiistellään. Jutut Keski-Suomen takamaiden hallaisista oloista eivät ole pelkkää legendaa, jos kasvualustaa verrataan vaikka Pohjanmaahan. Vähäosaisista huolehtiminen ja omatoimisuus ovat Petri Honkosen synnyinseudun ihmisille tyypillisiä ominaisuuksia, joille keskustan edustaja toivoo myös laajempaa ymmärrystä. Honkonen korostaa, että aluepolitiikka tai hänen poliittisen esikuvansa Mauri Pekkarisen mukaan ristitty pekkarointi ansaitsisivat huomattavasti positiivisempaa kaikua kuin mitä ne ihmisten mielissä herättävät. – Saarijärven Paavon ajoista ne tarinat ovat lähteneet liikkeelle ja pitävät yhä paikkaansa
Kun menin juttelemaan ja esitin asiani, niin hän nosti kuokkansa ja sanoi, että älä tule yhtään lähemmäksi, Honkonen muistelee kohtaamista hymy suupielessä. Lukioiässä politiikasta tosissaan kiinnostunut nuori mies ei ole koskaan vierastanut ihmisten kohtaamista. Senkin takia on tärkeää, että esimerkiksi tieverkostoa pidetään kunnossa koko maassa ja erityisesti siellä, missä raaka-aineet ovat ja tuotantoa tehdään. – Maatalouslomittajana olen toiminut monena kesänä ja työskennellyt myös Maaseudun Sivistysliiton aluetoimistolla. Pääsin tutustumaan puoluekoneistoon ja verkostoitumaan myös valtakunnallisella tasolla. – Muistan hyvin, kuinka yksi isäntä oli töissä kotitilansa pellolla. Uusien kontaktien rohkaisemana Honkosen oli helppo lähteä ehdokkaaksi myös edellisiin EU-vaaleihin. – Vajaan 3 000 äänen saalis antoi uskottavuutta maakunnallisella tasolla. Kansanedustajana olen saanut jatkaa perehtymistä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenenä. Parasta kampanjan aikana oli se, että piti tosissaan perehtyä EU-substanssiin ja huomata, kuinka mielenkiintoisia asioita sieltä löytyy. Huomattavasti tärkeämpi ohjenuora poliittiselle uralle oli kuitenkin pesti Keskustan Opiskelijaliiton (KOL) puheenjohtajana. 16 2.11.2018 – Nykypäivän kovassa kilpailussa kyse voi tavaroiden toimitusajoissa olla jopa minuuteista. Oma luonnehdinta kertoo ulkopuolisille ehkä parhaiten, mistä Honkonen on kannatuksensa ammentanut. – Kotona oltiin keskustahenkisiä, mutta ei mitenkään poliittisesti aktiivisia. – Mielestäni olen tämmöinen helposti lähestyttävä, moderni maakunnan mies, hän arvioi itseään. ennen eduskuntavaaleja Honkonen sai valmiiksi gradunsa ja hankittua myös opettajan pätevyyden. Läpimeno aiheutti kuitenkin sen, että varsinaista kouPetri Honkosen katse on suunnattu jo tiukasti tulevan kevään eduskuntavaaleihin.. Siitä se poliittinen toiminta lähti täällä paikallistasolla liikkeelle. – Kun täältä Keski-Suomesta lähtee rekka kohti etelää ja vaikkapa Vuosaaren satamaa, niin ehtiminen ajoissa ei saa missään tapauksessa olla kiinni huonokuntoisista teistä, Honkonen toteaa. Yksi työpaikka on jäänyt erityisesti mieleen. Helpompiakin hommia nimittäin varmuudella löytyy kuin pesti keskustan jäsenhankkijana vuoden 2011 rökäletappion jälkeen. Historian opinnot Jyväskylän yliopistossa antoivat Honkoselle sopivan teoriapohjan perehtyä yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. Vaikka kansanedustajapaikka irtosi ensi yrittämällä vuoden 2015 vaaleissa, on se vaatinut kovan työn ohella myös itsensä likoon laittamista monella tavalla. Petri Honkosen oma tarina Pylköltä Arkadianmäelle koostuu samoista aineksista kuin hänen poliittiset painopisteensäkin. – Ajanjaksoon mahtuivat sekä presidentinvaalit että Rovaniemen puoluekokous, missä Juha Sipilä valittiin puolueen puheenjohtajaksi. Herättelin henkiin Pylkönmäen keskustanuorten toimintaa
Ilta-Sanomat oli tutkinut uusien edustajien tienestejä vaaleja edeltävältä vuodelta, ja sen tuloksena Petri Honkonen ”leimautui” eduskunnan pienituloisimmaksi tulokkaaksi. Jos joku harrastus pitää mainita, niin tavoitteena on ehtiä pitämään omat metsät hyvässä kasvukunnossa. Muun muassa SDP:n Timo Harakka muisti aina vastaan tullessaan mainita, että ”Mitä köyhä”, Honkonen naureskelee arvonimen aiheuttamaa kuittailua. – Työpaikkoja on syntynyt erityisesti pieniin metallipajoihin. Nykyisten hakkuumäärien rajoittamista ilmastopoliittista syistä hän pitää suoranaisena populismina. Korostetaan yhdessä sitä, että emme me suomalaiset kilpaile täällä keskenämme, vaan esimerkiksi Kiinan tai Venäjän markkinoilla. – Jos hakkuita Suomessa rajoitetaan, niin tuosta rajan takaa Venäjältä sitä tuodaan kyllä varmasti niin paljon kuin tarve vaatii, Honkonen osoittaa ravintolapöydän karttaa. Kohentuneen taloustilanteen hedelmistä on päästy nauttimaan myös Keski-Suomessa. Työpaikkoja tarjoavien yritysten lähelle maaseudun kirkonkyliin pitäisikin saada korkeatasoisia vuokra-asuntoja, hän ehdottaa. Omaa lempiagendaansa eli alueellisen tasa-arvon ja elinvoiman toteutumista mies on pystynyt omien sanojensa mukaan edistämään kiitettävästi. – Eihän niitä tuloja ollut gradunteon lomassa paljon kertynyt. Voimakasta eteenpäinmenoa on Honkosen mukaan myös metalliteollisuuden ja betonituotteiden markkinoilla. Kansanedustaja-metsänomistaja liputtaa järkevän ja uutta kasvua edistavän metsäpolitiikan puolesta.. Eli olen nyt toiselta ammatiltani metsänomistaja. UUsien työpaikkojen syntymistä ja yritysten kasvua jarruttaa niinkin yllättävä ilmiö kuin työvoimapula. – Kun sote saadaan maaliin, niin tilanne voi muuttua nopeasti. Viimeksi tähän sortui SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, jolle keskustaedustaja haluaisi pitää karttaharjoitukset. Teimme vastikään isäni kanssa kotitilallani sukupolvenvaihdoksen. Eli olen nyt toiselta ammatiltani metsänomistaja. MeTsien maakuntana tunnetun KeskiSuomen edustajalla on näkemystä myös puunjalostusteollisuuden tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi meidän pitää nyt kiireesti kysyä itseltämme, mitä emme ole tehneet oikein, ja painottaa viimeisen puolen vuoden aikana myös niitä asioita. Onneksi hallitus on tarttunut tähänkin ongelmaan. – Tämän tieltä on vastaavasti purettava huonokuntoisia pois. Tosin pitää muistaa, että Äänekosken sellutehdas itsessään ei tuonut uusia työpaikkoja, vaan suurin lisäys tulee nimenomaan tehtaan alihankkijoista ja tukitoiminnoista. Sekä tukkipuulle että kuitupuulle riittää Honkosen mukaan kysyntää. 2.11.2018 17 lutustaan vastaavia töitä mies ei ehtinyt paria vuotta enempää tekemään. – Teimme vastikään isäni kanssa kotitilallani sukupolvenvaihdoksen. Toisiin eduskuntavaaleihinsa valmistautuva nykyinen saarijärveläinen ei näe keskustan tilannetta toivottomana edes ykköspaikan suhteen, vaikka demarit porskuttavat gallupluvuissa kaukana edellä. – Olosuhteet pitää vain luoda semmoisiksi, että maahanmuuttajat eivät jää pelkästään pääkaupunkiseudulle. Toki ensimmäisen kauden kansanedustaja on pystynyt hankkimaan kannuksensa myös ahkeralla työllä niin sivistys-, ympäristökuin talousvaliokunnassakin. – Tai pikemminkin täytyy puhua osaamispulasta. – Metsäteollisuus on tietysti vahvassa kasvussa. Tällä hetkellä tilanne on sellainen, että asunnot menettävät maaseudulla arvonsa eikä kukaan ole valmis investoimaan uusien rakentamiseen. Pitkään työttömänä olleiden ja ikääntyneiden ammattitaito ei enää riitä käyttämään nykyaikaisia koneita ja laitteita, Honkonen harmittelee. Peruspalveluihin ja etuuksiin liittyvät asiat nousevat varmasti esille, Honkonen otaksuu. Puuasiat ovat Honkoselle ajankohtaisia myös henkilökohtaisista syistä. Hän myöntää vastustavansa juuri tästä syystä tarveharkintaista maahanmuuttoa. Uunituoreen kansanedustajan ensimmäinen, ja toistaiseksi ainoa, kosketus valtakunnalliseen lööppijulkisuuteen tuli yllättävällä ja hiukan humoristisellakin tavalla. Olemme kehitelleet kasvuun tähtäävien yrittäjien kanssa yhteistä klusteria helpottamaan tietä vientimarkkinoille
18 2.11.2018 R ep or ta as i Polkujuoksun ominaispiirteisiin kuuluvat rankkojen reittien ohella myös henkeäsalpaavan kauniit maisemat.
2.11.2018 19 Kun maraton Polkujuoksu on lunastanut pysyvän paikan rajojansa hakevien trendilajina ei enää riitä Aapo Laiho/Vaarojen Maraton TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: aapo Laiho, maRia seppäLä
Iso harppaus tapahtui Itkosen mukaan 1980-luvulle käännyttäessä. Piti keksiä jotain vielä haastavampaa. Treenasin kovaa ja juoksin täyden maratonin tavoitteeni mukaisesti. Aa po La ih o/ Va aro jen M ara to n treeneissä näkyy enemmän se, että naiset kaipaavat harrastukselta yhteisöllisyyttä. 20 2.11.2018 ”Kun aloin harrastaa kestävyysjuoksua, suurena tavoitteena oli tietysti maratonin vetäminen kunnialla läpi. Tommi Kaukola on extremeurheilun monitoimimies. Vesistönylitykset kuuluvat olennaisena osana polkujuoksureittien haasteisiin. Jyväskylän yliopiston liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen näkee polkujuoksun suosion tyypillisenä esimerkkinä yhteiskunnassa tapahtuneesta eriytymiskehityksestä. Nykyään jokainen harrastaja käy omia olympialaisiaan valitsemansa ryhmän tai yhteisön kanssa, professori kuvaa muutosta. Oulun seudulla toimiva Northern Trail Runners (Pohjoisen Polkujuoksijat) on perustettu vasta kolmisen vuotta sitten, mutta ehtinyt vilkkaan toimintansa ansiosta kerätä siipiensä suojiin jo satamäärin innokkaita harrastajia. Kestävyysurheilun osalta kyse on samanlaisesta jakautumisilmiöstä kuin millä tahansa elämän osa-alueella. Uusien tulokkaiden esiinmarssia urheilun sisäisessä kilpailutilanteessa edesauttaa lajikirjon laajentuminen. Toki maratonilla on edelleen historia, perinteet ja tietynlainen kaikkien tunnistama karisma puolellaan. – Siihen asti urheilun harrastaminen ja tapahtumat keskittyivät perinteisten olympialajien ympärille. Tämä näkyy eniten joukkuelajeissa, kun lähiseudulta ei välttämättä löydy enää tarpeeksi pelaajia joukkuetta muodostamaan, Itkonen toteaa. – Kilpailu kiihtyy myös alueellisesti. Väestörakenteen ikääntyessä ja pakkautuessa kaupunkeihin voi käydä niinkin, että maaseudulla harrastusyhteisöä on vaikea muodostaa enää minkään lajin ympärille. PolKujuoKsun tyyppisten uusien lajien kasvupotentiaali muhii selkeästi isommissa kaupungeissa ja asutuskeskuksissa. M ar ia Se pp äl ä. – Syntyy eräänlaisia jälkimodernin yhteiskunnan heimorakenteita. Tutkija Hannu Itkosen mukaan polkujuoksu sopii hyvin nyky-yhteiskunnan trendeihin. Painittiin, hiihdettiin, yleisurheiltiin ja juostiin radalla. Mutta jos harrastajamäärien kasvua pidetään suosion mittarina, polkujuoksu ja muut pitkäkestoiset ultrahaasteet nostavat osuuttaan perinteisten lajien kustannuksella. Mieleen jäi kytemään ajatus, että eihän tämä oikeasti tuntunutkaan missään. Seuran aktiivitoimijoihin kuuluva Tommi Kaukola korostaa, että mukaantulon kynnystä on pidetty mahdollisimman alhaalla. Onneksi löytyi polkujuoksu.” Nelikymppinen perheenisä Vesa Aurala kiteyttää osuvasti sen, miksi juuri polkujuoksusta on pikavauhtia tullut kestävyysurheiluun hurahtaneen aikuisväestön trendilaji numero yksi. Samanhenkiset ihmiset kokoontuvat yhteen yhteisen jutun merkeissä, hän taustoittaa