6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 39 / 19.10.2018 / 4,80 € Mainettaan parempaa Marja Hintikka Haluaa Hälventää ennakkoluuloja perHe-eläMästä onko tupot kuopattu lopullisesti. kakkoslaatu käy kaupaksi HävikkiMyyMälässä Ajassa Kirjat Vieraskolumni siviilieläMä odottaa keskustakonkaria
2 19.10.2018 sisältö 19.10. 2018 Viinimaan vaikea taival Idän ja lännen välillä seilaava Moldova etsii paikkaansa Euroopassa s. 18
32 Kirja-arvio Uutisanalyysi Kunnon kepulainen. 26 Alexander Stubb on valmis tuolileikkiin EU:n huippuviroista s. 19.10.2018 3 Me haluamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen politiikan keskiöön, ohjaavaksi periaatteeksi kaikessa päätöksenteossa. 10 Liisa Jaakonsaari joutui omiensa kiusaamaksi s. 38 Risto Tarvainen haluaa konkarit vetoavuksi vaalikentille s. Hannakaisa Heikkinen s. 25 Pohjois-Pohjanmaan lista valmis Piirikokous nosti oululaisia kansanedustajaehdokkaiden joukkoon s
Keskustan tarve uusille ehdokkaille on eduskuntavaaleissa tavanomaista suurempi. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa puolueet asettivat yhteensä 2 146 ehdokasta. Jos puolueen ehdokashankinta epäonnistuu, vaalivoiton saaminen on erittäin vaikeaa, vaikka takataskussa olisi loistava vaaliohjelma. Suurin mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä ehdokasvalintoihin. Kun kansanedustajapaikkoja on aidosti auki lähes kaikissa vaalipiireissä, kilpailu vapautuvista paikoista tuo uutta virtaa vaalityöhön. Samalla se on puolueelle suuri mahdollisuus nostaa esille uusia, osaavia tekijöitä. Näin oli myös keskustalla. Seppo Kääriäisen, Mauri Pekkarisen, Timo Kallin, Tapani Töllin, Kauko Juhantalon, Mikko Alatalon, Markku Rossin ja Niilo Keräsen jättämä aukko on keskustalle iso. Monet näistä tulevaisuuden nimistä ovat vielä valtakunnallisesti varsin tuntemattomia. Lähes kaikilla suurilla puolueilla oli vaaleissa täydet listat eli 216 ehdokasta. Avoin kilpailutilanne kannustaa ehdokasta laittamaan kaikki peliin. Onnistunut ehdokashankinta on avain menestykseen Pääkirjoitus Ja ri La uk ka ne n Kun kansanedustajapaikkoja on aidosti auki, kilpailu paikoista tuo uutta virtaa vaalityöhön.. Keskustan onneksi luopuvien konkareiden takaa löytyy iso katras nousevia kykyjä. Tällainen tilanne on esimerkiksi keskustalla PohjoisPohjanmaalla ja kokoomuksella Uudellamaalla. Puolueet, jotka onnistuvat ehdokashankinnassa, tulevat menestymään myös kevään 2019 eduskuntavaaleissa. Vetovoimaisten ehdokkaiden löytäminen on puolueille äärimmäisen tärkeää. Tällaisessa tilanteessa osa potentiaalisista ehdokkaista saattaa jättää vaalit väliin, koska ei usko omiin menestysmahdollisuuksiinsa. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 19.10.2018 P uolueet valmistautuvat täyttä häkää ensi kevään eduskuntavaaleihin. Alueilla, joilla puolueella on vahva kannatus, ehdokkaita on yleensä tarjolla enemmän kuin ehdokaspaikkoja. Ehdokkaiden kannalta lohduttava tieto on, että edellä mainitut konkarit ovat olleet uransa alkumetreillä samanlaisessa tilanteessa. Moni keskustan konkariedustaja tekee ensi kevään vaaleissa vapaaehtoisesti tilaa uusille kasvoille. Siksi on luonnollista, että puolueet etsivät omille listoilleen uusia, mielenkiintoisia ehdokkaita. Listojen saaminen täyteen kaikissa vaalipiireissä ei ole aina helppo tehtävä. Uusien ehdokkaiden löytäminen on vaikeaa myös silloin, jos vaalipiirin kaikki istuvat kansanedustajat pyrkivät jatkokaudelle. Puolueen ehdokashankinta on yleensä työläintä alueilla, joilla sen kannatus ei ole korkealla tasolla. Tulevaisuuden tähtiä ei ole missään puolueessa koskaan liikaa
Olemme kaikki maalaisia. Maalikylien viisailta satelee neuvoja ja huuto on hirmuinen, kun pöljät poronpurijat eivät suostu niitä nöyrästi noudattamaan. Loma-Suomen ja Puuhamaan yhteiseloa leimasi hurtti huumori, jossa naapurimaan tehtävien määrää ja merkitystä vähäteltiin. Ja mahdoton määrä metsää ja korpea kaupan päälle. Mutta annas olla, kun maakuntien väki ottaa kantaa Helsingin kaupunkibulevardeihin, joiden suunnitellaan korvaavan nykyiset moottoritiemäiset väylät Helsinkiin. Taina Kivelä. ironisinta asiassa on, että maailman mittakaavassa Suomessa ei kunnon kaupunkeja edes ole, metropoleista puhumattakaan. Kun kysyttiin uudestaan, toisella tavalla, saatiin sama vastaus. Osa sijoittui pääkonttoriin, jota muualla Suomessa kutsuttiin Puuhamaaksi. Vähän aikaa sitten kansalaisilta kysyttiin, pitäisikö koko Suomi pitää asuttuna. Muistelen haikeana tuota lämminhenkistä torailua nyt, kun ensi kevään vaalit ovat nostaneet pintaan maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelun. Heidän kun ei tarvitse lähteä ja palata päivittäin kotikaupunkiinsa, kuten meidän siellä töissä käyvien. suurin osa Stadi vastaan Lande -ottelun käänteistä lähinnä naurattaa. Toista ei olisi ilman toista. Pienentääkö vai kasvattaako se hiilinieluja, joita tarvitaan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kun kyse on Kittilän kunnanjohtajan irtisanomisesta, asia kuuluu kaikille, tai paremmin kin kaikille muille kuin kittiläläisille itselleen, jotka ovat jäävejä päättämään omista asioistaan. Osa otettiin maakuntiin, pääkonttorin puheissa Loma-Suomeen. Voisimme lopettaa turhan käräjöinnin ja keskittyä yhteisten etujen ajamiseen. Parhaillaan kiistellään siitä, onko metsänhoito hyväksi vai pahaksi. Koko maan väkimäärä ei riitä sellaiseen. Iva oli ankaraa, mutta pohjimmiltaan hyväntahtoista: kaikki ymmärsivät yhteistyön tärkeyden. Asia kuuluu vain helsinkiläisille, vaikka juuri heitä hankkeen haitat eivät koske. Alkuajat kuluivat pääosin talon komeassa koulutuskeskuksessa, mutta jo muutaman kuukauden kuluttua ryhdyimme tositoimiin. Tästä kisasta ovat huumori ja hyvä tahto kaukana. Kyllä pitää, vastasivat melkein kaikki. Kehä III:n taikapiirin sisällä asuvat tuntuvat tietävän maakuntien ihmisiä paremmin, miten metsiä pitäisi hoitaa, tai tarkemmin sanottuna jättää hoitamatta. Kun ei voinut sanoa, että kaverit vastasivat väärin, pääteltiin, että väärin kysytty. Siitäkös mustui metropolin median mieli. Suomessa on isoja ja pienempiä taajamia. 19.10.2018 5 Toimittajalta Loma-Suomi ja Puuhamaa Kultaisen 80-luvun nousukauden loppu suoralla Posion tyttö pääsi pankkiin töihin, kun parikymmentä nuorta naista ja miestä pestattiin pomooppiin Kansallispankkiin. Paljon pieniä kyliä ja vähän viljeltyä maata. Johan on jääräpäinen kansa
WeFood-myymälän valikoima vaihtelee jatkuvasti, mutta tavoitteena on tarjota päivittäin vihanneksia, hedelmiä ja kuivatuotteita. Suomen tavoitteena onkin YK:n asettamien tavoitteiden mukaisesti puolittaa hukkaan menevän ruoan määrä. Mikko Kiesiläinen Yle Uutisten verkkosivulla Yrittäjäjärjestöjen lobbarit vievät nykyistä hallitusta kuin pässiä narussa. WeFoodin yhteistyökumppaneihin lukeutuu pitkä liuta tunnettuja elintarvikevalmistajia, kauppoja ja tukkuja, joiden lahjoitukset kuskataan myymälään sähkökäyttöisellä pakettiautolla. Ruoka on niin arvokas asia, ettei sen pitäisi koskaan päätyä hävikkiin, Tiilikainen painottaa. Erityisesti ruoan ympäristövaikutukset mietityttävät kuluttajia yhä enemmän. HävikkiruokamYYmälä pääsi alkuun joukkorahoituksella kerättyjen varojen ja ympäristöministeriön myöntämän 24 500 euron tuen turvin. Myymälän henkilökunta pitää kuitenkin huolen siitä, että kakkoslaadun tuotteet ovat syömäkelpoisia. Viime vuosina monet ravintolat ja ruokakaupat ovatkin ryhtyneet etsimään keinoja kaatopaikalle kärrättävän ruuan vähentämiseksi. Hävikkiruokatalkoisiin on nyt ilmoittautunut mukaan myös Kirkon Ulkomaanapu uudella WeFood-myymälällään. – Ruokahävikissä kaikki elintarvikkeen valmistukseen käytetty työ ja energia valuu hukkaan. Suurin osa äänestäjistä on toimihenkilöitä ja työntekijöitä. Ajassa Sanottua 6 19.10.2018 Ratkaisu kaikkiin asioihin ei voi olla vain se, että otetaan velkaa, nostetaan veroja ja maksatetaan vaikeat asiat veronmaksajilla. Jari Lindström Helsingin Sanomissa Santeri Lampi SuomeSSa syntyy vuosittain ruokahävikkiä hätkähdyttävät 450 miljoonaa kiloa. Ympäristöministeriö halusi tukea hävikkiruoan vähentämiseen tähtäävää hanketta, sillä se on linjassa Suomen virallisten sitoumusten kanssa. Lasse Lehtonen Twitterissä Ja ri La uk ka ne n YmpäriStöminiSteri Kimmo Tiilikainen (kesk.) näkee, että suomalaisessa yhteiskunnassa eletään ilmastoja ympäristöheräämisen aikaa. Elintarvikkeiden parasta ennen -päiväys on lähellä tai se on jo mennyt. Vapaaehtoistyöllä pyörivän kaupan voitot lahjoitetaan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön. WeFood-kauppa myy lahjoituksena saamiaan elintarvikkeita, jotka päätyisivät muuten kaatopaikalle. Kakkoslaatua kauppakassiin Paras mahdollinen ratkaisu on se, että ay-liike ymmärtää, että eduskunnan äänestyksen jälkeen hallitus ei voi perääntyä. Ruoka on niin arvokas asia, ettei sen pitäisi koskaan päätyä hävikkiin, Kimmo Tiilikainen sanoo.
– Henkilökohtaisella tasolla olen pohtinut, miksi kävi niin, että minun piti olla Yleisradion historian ensimmäinen ihminen, joka sanoo, että ei, tämä ei käy, hän päättää. – Haluamme omalla esimerkillämme rohkaista nuoria otta maan selvää asioista ja talouden syy–seuraus-suhteista, Tuovinen kertoo. Myöhemmin oikeusasiamies antoi Sipilälle puhtaat paperit Terrafemen pääomittamiseen liittyvissä esteellisyysepäilyissä. Myöhemmin Jääskeläinen tarkentaa vastaustaan. Terrafame-uutisesta alkanut myrsky kesti puoli vuotta, ja sen tiimellyksessä Jääskeläinen joutui jättämään päätoimittajan tuolin. Tuovinen ja nettiradio-ohjelman toinen juontaja Tuukka Tuomikoski ovat kuin ovatkin saaneet lähetyksiinsä mukaan tunnettuja talousvaikuttajia Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehnistä konsernijohtaja Björn Wahlroosiin. Seppo Kääriäinen Twitterissä Talousgurut-podcast antaa talousoppia nuorille Henna Lammi Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli ainoa henkilö, joka pyysi anteeksi Ylen entiseltä vastaavalta päätoimittajalta Atte Jääskeläiseltä niin sanotun Ylegaten jälkeen, selviää Anna Soraisen uutuusteoksesta. Paikka irtosi juuri Talousguru-kisan kakkostilan kautta. Jääskeläinen kertoo itse pahoitelleensa tapahtumia esimerkiksi A-studion toimituksessa, koska ei pystynyt suojelemaan henkilökuntaa kohulta. – Minun tekonihan se oli, että sanoin, että otettaisiinko nyt järki käteen ja vedetään liinat kiinni, kun tämä juttu ei pidä paikkaansa. Anna Sorainen: Sori, johtaja ja julkisuus kriisissä, Alma Talent 2018, 367 s. Finanssiala ry palkitsi lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittajat Tuomikosken ja Tuovisen tar joamal la töitä podcast-lähetysten juontajina. Ja jos ei kaadu, niin mietitään, pitäisikö heittää toinen pallo. Aiheita, joissa Tuovinen ja Tuomikoski valistavat muita nuoria, ovat olleet esimerkiksi talouspopulismi, aivovuoto ja monopolit. Kirjassa kysytään Jääskeläiseltä, onko kukaan pyytänyt häneltä anteeksi. Yksi anteeksipyyntö tuli. – Jakson aihe saatetaan keksiä hyvinkin nopeasti, mutta taustatiedon hankkiminen keskusteluja varten, faktojen tarkistus, vierailijoiden kysyminen, käsikirjoitus ja editointi vievät paljonkin aikaa, Tuovinen kertoo. Lauri HeikkiLä – kAikki eivät välttämättä olisi uskoneet, että Suomen talouselämän ykkösnimet haluaisivat lähteä mukaan puhumaan taloudesta 19-vuotiaiden abiturienttien podcastiin, Väinö Tuovinen sanoo. – En muista, hän vastaa hetken mietittyään. UUdenmAAn keskustanuorten puheenjohtajanakin toimiva Tuovinen on myös tuore taloustieteen opiskelija Helsingin yliopistossa. Nyt Jääskeläinen pääsee itse ääneen. Ajassa Sanottua 19.10.2018 7 Yhdessä sopimalla on luotu yhteiskuntaan vakautta, parannettu kilpailukykyä ja tehty uudistuksia. – Aina ei haluta kertoa totuutta vaan heittää pallo ja katsoa, kaatuuko kohde. Talousgurut-ohjelman on tarkoitus saada nuoria oppimaan talouden lainalaisuuksista kiinnostavien aiheiden ja vieraiden avulla. Tuukka Tuomikoski ja Väinö Tuovinen luotsaavat Talousgurut-podcastia. Jääskeläinen joutui kohun aikana melkoiseen tulitukseen. Sopimusyhteiskunta vaatii jokaiselta sopijapuolelta vastaantuloa. Johannes Palmgren Sipilä oli ainoa, joka pyysi anteeksi. Vastaavan päätoimittajan tulkittiin aina Julkisen sanan neuvostossa asti taipuneen pääministerin painostuksen alla, sillä hän teki päätöksen lopettaa Sipilän ja Terrafamen välisen kytköksen jatkokäsittely Ylen kanavissa. Antti Kaikkonen tiedotteessaan Lenkillä mietittyä: Kun ärhäköidyt suuttumiseen asti, hengitä syvään, mene metsään ja nuku yön yli. AikA on tuonut tapahtumiin jo hieman etäisyyttä, mutta Jääskeläisen mukaan joidenkin toimittajien työn takana on vakava eettinen ongelma. Pääministeriltä. Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Uho, periaatteet ja arvovalta samaan asiaan yhdistettynä eivät yleensä johda muuhun kuin umpikujaan
Eeva-Liisa Inkeroinen Seppo Riski Lauri Ihalainen. Eihän halli tus voi lähteä jo kaisen työnanta jaliiton ja työnte kijäliiton kanssa keskustelemaan. Nyt tällaista pöytää ei ole olemassa, Ihalainen sanoo kirjassa. – Kun tuommoinen päätös syntyy tällai sessa yhteisössä yksimielisenä ratkaisuna, niin se pysyy, Inkeroinen toteaa kirjassa. Ajassa Ovatko tupot lopullisesti historiaa. – Jos jossakin vaiheessa syntyisi vienti sektorin palkkamuodostuksen malli, niin täytyy olla joku yhteinen pöytä, jossa koor dinoidaan se, että raami kestää koko työ markkinakentässä. Ek:n EntinEn työmarkkinajohtaja Seppo Riski ei sen sijaan usko, että Suomessa mentäisiin yrityskohtaisiin sopimuksiin. Sääntömuutos astui voimaan seuraavana keväänä. Siis jonkin lainen perä lauta. Risto Korhonen: Etelärannan mahtivuodet. Pitkän linjan työmarkkinatoimittaja Risto Korhonen pohtii Etelärannan mahtivuodet kirjassaan, tulivatko tupot EK:n pää töksen myötä lopullisesti tiensä päähän. Näin näkee ainakin tupoja voimakkaasti vastustavan Teknologiateollisuus ry:n va ratoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen. Lä hd e: ST T kansanedustajaa on kokenut työpaikkakiusaamista. 8 19.10.2018 Antti Herlin AnnukkA kAArelA ElinkEinoElämän kEskusliitto Ek muut ti syksyllä 2015 sääntöjään niin, ettei se voi enää tehdä tulopoliittisia ratkaisuja. Pitää olla vain systeemi, jonka kautta asiat ratkaistaan, jos niistä ei neuvotteluissa sovita. Kiusaamisen kohteeksi joutuneista 18 kansanedustajasta viisi kertoo tulleensa kiusatuksi useammin kuin kerran. Tulopolitiikan nousu ja tuho 2000-luvulla. – Toisekseen tätä koordinaatiopöytää olisi tarvittu suh teessa hallituk seen. Myös EK:n entinen puheenjohtaja Antti Herlin arvioi, että paikallinen sopiminen tulee etenemään Suomessa vääjää mät tömästi. STT:n kyselyn mukaan monilla edustajilla on vain hyvää sanottavaa työyhteisöstään ja eduskunnan ilmapiiristä. SAK:n entinen puheenjohtaja, extyömi nisteri Lauri Ihalainen harmittelee, kuin ka alas työnantajat ajoivat EK:n roolin tupokiellollaan. – Me teemme työehtosopimuksia täs sä maassa, ja niistä tulee entistä väljem piä. Into, 216 s. EK:n tavoitteena oli lisätä yrityksissä tapah tuvaa paikallista sopimista ja edetä kohti niin sanottua Ruotsin mallia, jossa vientisektorin liitot määrittävät palkan korotusten katon. Teemme raamisopimuksia, joissa on neuvotteluvaraa
– Tässä jupakassa ei ole enää kysymys irtisanomissuojasta vaan periaatteesta. Baijerissa on käytännössä täystyöllisyys. Konservatiivien ja sosiaalidemokraattien puskema integraatio hyytyy. Angela Merkelin CDU:n sisarpuolue kristillissosiaalinen unioni kärsi viime sunnuntain vaaleissa murskatappion. – Me olemme arvioineet, että se synnyttää ajan kanssa 10 000–20 000 työpaikkaa. Länsi-Saksa kuittasi sosialistisen järjestelmän konkurssipesän velat ja nosti teollisuudellaan itäisen Euroopan jaloilleen. Saksa ja Ranska ovat perinteisesti olleet EU-junan veturit, joita muut maat ovat halunneet tai joutuneet seuraamaan. 19.10.2018 9 Täällä Bryssel SakSan Baijerin osavaltion vaalit ennakoivat tuulista syksyä. Suoraan kysyen Lauri HeikkiLä Pienten yritysten irtisanomislaki on ajanut hallituksen ja ay-liikkeen törmäyskurssille, ja poliittisista lakoista joutuvat nyt kärsimään monet isotkin yritykset. Se on taloudeltaan suurempi kuin useimmat EU-maat, hieman Ruotsia ja Puolaa suurempi. Saksalla on monen muun Euroopan maan tavoin edessään entistä hajaantuneempi puoluekenttä, jossa hallitusten muodostaminen on mennyttä vaikeampaa ja hallitusten toiminta on aikaisempaa kiikkerämpää. SakSojen yhdistymisen jälkeiset vajaat kolmekymmentä vuotta ovat olleet maan jatkuvaa vaurauden kasvamista ja valta-aseman vahvistumista. Yhdessä sovitusta on pidettävä kiinni, muuten yhteistyö menettää arvonsa. Uusien suurisuuntaisten EU-aloitteiden aika voi olla toistaiseksi ohi. EU:n kyvyttömyys ratkaista viime vuosien maahanmuuttohaastetta on johtanut äärilaitojen vahvistumiseen monissa jäsenmaissa. Tämä ei auttanut CSU:ta. EU:n voima on kompromissien tekemisessä ja lähtökohdiltaan hyvin erilaisten maiden keskinäisen ymmärryksen rakentamisessa. Se on lisännyt tuottavuutta, kun ihmiset päätyvät heille oikeisiin tehtäviin, ja tukenut kasvua sekä sitä kautta työllisyyttä. Voidaan perustellusti kysyä, johtaako tätä maata eduskunta ja sen luottamusta nauttiva hallitus, vai muutamat ammattiliitot. Se perustuu yrittäjien arvioihin, työllistämistarpeeseen sekä tutkimustietoon siitä, miten irtisanomissuojan keventäminen on vaikuttanut. Baijeri on Euroopan rikkaimpia alueita. Ja ak ko M art ika in en. Euroopan taloutta ja politiikkaa on tähän saakka hallinnut talousmahti, jonka johtoasemaan on tarpeen mukaan nojattu. Lailla on arvioitu olevan vain vähäinen vaikutus työllisyyteen. VaalitulokSella on suora vaikutus tulevien vuosien EU-politiikkaan. Vihreät ja Vaihtoehto Saksalle -puolue voittivat. Jokainen lakko on vailla mieltä asiassa, jonka tavoite on luoda uusia työpaikkoja pieniin yrityksiin ja tuoda työttömille töitä. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Myrskytuuli Alpeilta Söikö kiista irtisanomislaista lain mahdolliset hyödyt yrityksille. Uusi Saksa on luonut vaurautta ja ollut kantava voima yhteisvaluutta euron takana. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, ovatko yrityksille koituvat haitat jo suurempia kuin lakiesityksestä mahdollisesti tuleva hyöty. Mihin oma arvionne lain työllisyysvaikutuksista perustuu. Mikäli unionin halutaan toimivan kansalaisten parhaaksi ja lievittävän kansalaisten huolia, raskasta poliittista voimaa olisi nyt keskitettävä tehtyjen päätösten tehokkaaseen toimeenpanemiseen
10 19.10.2018 Ja ri La uk ka ne n Stubb voi heittäytyä luontevasti mukaan tuolileikkiin myös muista EU:n tärkeistä viroista.
EPP valinneekin komission seuraavan ykkösnimen kokouksessaan Helsingissä marraskuun alussa. Gallupien perusteella ratkaisun avaimet näyttäisivät menevän demarijohtaja Antti Rinteen taskuun. Stubb spurttaa kuninkuusmatkalle Uutisanalyysi EU-komission puheenjohtajuus jäänee haaveeksi, mutta kisassa EU:n huippuviroista Alexander Stubbille voi kelvata himmeämpikin mitali. KärKIEhdoKaSmEnEttEly ei ole laillisesti sitova toimintaperiaate, sillä EU-jäsenmaiden johtajat voivat periaatteessa valita komission johtoon kenet tahansa. Puheenjohtajalle sälytetäänkin vastuu muun muassa komission poliittisten suuntaviivojen vetämisestä. Stubbia valovoimaisempaa EU-mannekiinia on sinänsä vaikea ku vitella, mutta ehdokkaan irtiotot voivat olla liikaa EPP:n konservatiiveille. Lisäksi salainen lippuäänestys tarjoaa pienten EU-maiden edustajille mahdollisuuden näpäyttää parlamentin ykkösvirkoja rohmuavia saksalaisia. Liikkeissään varovainen kristillisdemokraatti olisi epäilemättä EU:n viestin viejänä yhtä harmaa hahmo kuin nykyinen ykköskomissaari JeanClaude Juncker. Vaikka kokoomuslaisen poliittisesta urasta ja näkemyksistä olisi mitä mieltä tahansa, on komissaarityrkyn kunnianhimolle paikallaan nostaa hattua yli puoluerajojen. StubbIn haaveiden tiellä seisoo erityisesti EPP-ryhmää luotsaava saksalainen Manfred Weber, jolle liittokansleri Angela Merkel on tiettävästi luvannut tukensa. Silloin haetaan sopivia nimiä esimerkiksi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, ulkoja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja parlamentin puhe miehen huippuvirkoihin. Tällöin parlamentin suurimman puolue ryhmän Spitzenkandidaatilla on puheenjohtajuuteen tukevin kiinnitys. VaIKKa Stubb singahti välittömästi vedonlyöntitilastojen kärkeen, ennakkosuosikin viitta Helsingin kokouksessa on tiukasti Weberin harteilla. Santeri Lampi. SpItzEnKandIdat-hanKKEEllaan Stubb ilmoittautui epäsuorasti mukaan myös Suomen komissaaripeliin. Tuskin mikään hallitusneuvotteluiden lehmänkauppa saisi demareita luopumaan komissaaripestistä. ”haluan olla uuden sukupolven ehdokas, vaikka käytänkin kaksiteholaseja”, Stubb, 50, hauskuutti mediaa kampanja-avauksessaan. SpEKulaatIot Junckerin seuraajasta ottavat kierroksia, sillä EU joutuu vääjäämättä reagoimaan liutaan ennennäkemättömiä haasteita. Onkin selvää, että Stubbin ym pärillä pyörivän huikean mediamyllyn noste kantaa yli eurovaalien. Kiivas eurooppalaisten arvojen puolustaminen Unkarin ja Puolan rettelöiviä hallituksia vastaan sopisi yhtä hyvin ranskalaisen liberaalipresidentti Emma nuel Macronin suuhun. 19.10.2018 11 ”Ilman EU:ta olisin vain Alx Stbb.” Poskettomuudessaan huomion vangitseva kampanjamainos on taattua Alexander Stubbia. Altavastaajana komission puheenjohtajakisaan pinkaissut ex-pääministeri hehkuttaa EU:ta ujostelematta ja tuulettaa samalla populistien vaalimaa tunkkaista kuvaa unionin nykytilasta. Euroopan investointipankin varapääjohtajana toimiva Stubb jakaa todennäköisesti liikaa mielipiteitä tullakseen valituksi Euroopan kansanpuolueen (EPP) kärkiehdokkaaksi, EU-slangilla Spitzenkandidaatiksi. Weber on vältellyt ajautumista törmäyskurssille oikeusvaltioperiaatetta nakertavien Visegrad-hallitusten kanssa, toisin kuin Stubb. Unionin kannalta ei olekaan pahitteeksi, jos edistykselliset tasa-arvon, oikeus valtion ja digitalisaation teemat saavat huomiota Stubbin vanavedessä. VaIKKa Stubb jäisi nuolemaan näppejään EPP:n sisäisessä kilvassa, hän voi heittäytyä luontevasti mukaan tuolileikkiin muista EU:n tärkeistä viroista. Käytännössä päämiehet kuitenkin siunaavat parlamentin hyväksymän ehdok kaan, sillä suorilla vaaleilla valitun parlamentin painoarvoa halutaan kunnioittaa. Stubbin ehdokkuus on silti hyväksi kärkiehdokasmenettelylle ja komissiolle, sillä valtaryhmä EPP joutuu puntaroimaan linjaansa. Ilmastonmuutoksen, pakolaiskriisin, päätään nostavan oikeistopopulismin ja uhkaavien kauppasotien puristuksissa EU-maiden katseet kääntyvät komissioon, jolta odotetaan toteuttamiskelpoisia visioita 2020-luvulle. Tie puoluetoveri Jyrki Kataisen seuraajak si voi kuitenkin tyssätä ensi huhti kuun eduskuntavaaleihin, sillä komissaarisalkun saajan päättää perinteisesti pääministeripuolue. Eurovaalien jälkeen parlamenttiryhmät tyrkyttävät valitsemiaan ehdokkaita toisilleen ja EU-jäsenmaille. EnSI vuoden loppupuolella hihansa käärivän komission uusi puheenjohtaja valitaan todennäköisesti niin kutsutulla kärkiehdokasmenettelyllä
Moskovan patriarkka Kirillin mukaan ”venäläinen maailma” on lännen johtaman hyökkäyksen alla. Vaalituloksen uskotaan rikkovan hallituspuoluiden välejä. Vaikeuskertoimia nostaa ruotsidemokraattien menestys. Britannian prinssi Harryn ja hänen puolisonsa herttuatar Meghanin Australian vierailu sai tavallista suuremman huomion sen jälkeen, kun hovi vahvisti pariskunnan saavan ensimmäisen lapsensa keväällä. Kriisi johtuu Ukrainan ortodoksikirkon saamasta itsenäisestä asemasta. 12 19.10.2018 Maailman kuvat Merkittävä tappio. Liittokansleri Angela Merkelin ilme oli pettynyt hänen saapuessaan puolueensa tapaamiseen Berliinissä. Koonnut: samuli vänttilä Dean Lewins / AFP Photo / Lehtikuva. vauvauutisia. Merkelin CDU sekä muut hallituspuolueet kärsivät rajun tappion Baijerin osavaltiovaaleissa. Moskovan ortodoksikirkko katkaisee suhteensa Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin. Tilanne on nostanut keskustelua blokkipolitiikan järkevyydestä. vaikeaa on. Ruotsin maltillisen kokoomuksen johtajan Ulf Kristerssonin ilme oli myös vakava, kun hän joutui luopumaan hallitustunnustelijan tehtävästä. Moni arveli vaalituloksen olevan myös lähtölaskennan alku Merkelin uralle liittokanslerina. Ukrainan ortodoksikirkko on perinteisesti ollut Moskovan patriarkaatin alainen. Uutta hallitusta yritetään nyt sosiaalidemokraattien Stefan Löfvenin johdolla. Toukokuussa avioitunut pari ihasteli koalaa eläintarhassa Sydneyssä. kirkkopolitiikkaa
Yksimielisesti Ranskan senaatissa hyväksytty la ki pohjautui kunnallisvaltuutettu Arash Derambarshin aloitteeseen. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Ranska taistelee ruokahävikkiä vastaan lailla Rauhan pääkaupunki. Koulujen opetussuun nitelmien ruokakasvatukseen lisättiin taistelu ruoka hävikkiä vastaan. Jokainen meis tä tuntee piston sydämessään ruuan poisheittä misestä. Yhdessä ravintolassa olen nähnyt ukaasin, et tä lautaselle jäävästä ruuasta on maksettava vii si euroa. Ranskassa aikuinen heittää roskiin kes kimäärin 32 kiloa ruokaa. Ruokapankit ovat laske neet, että jos lahjoitetun ruuan määrä kasvaisi vaikka 15 prosentilla, tarkoittaisi se 10 miljoonaa lisäateriaa vuodessa. Parasta ennen päivää lä hestyvät ruoat on lahjoitettava hyväntekeväisyy teen tai seurauksena on sakkorangaistus tai jopa kaksi vuotta vankeutta. lain mukaan ruokaketjun jokainen lenkki on osallinen hävikkiin, suurimpana ryhmänä ku luttajat, sitten tuottajat, jalostajat, jakelijat ja kauppa. Pykälä koskee yli 400 neliömet rin kokoisia kauppoja. Kaupat eivät myöskään saa enää entiseen tapaansa tuhota vanhenemas sa olevia ruokia. Pelkästään jakelussa Ranskassa haaskaantuu 2,3 miljoonaa tonnia ruokaa. Ranskan kuluttajien heittämän ruuan arvoksi on laskettu noin 16 mil jardia euroa, muista haitoista kuten ympäristö vaikutuksista puhumattakaan. Maataloudessa toimiin lukeutuu eläinrehun tarkempi käyttö, kompostoinnin laajentaminen ja biokaasuteknologioiden käyttöönottoa. 19.10.2018 13 Reilu kaksi vuotta sitten Ranskassa säädetty la ki ruokahävikkiä vastaan on ensimmäinen laa tuaan ja pureutuu suoraan ongelman ytimeen. Roskapussien määrän laskenta tuli talo yhtiöömme viime vuoden aikana, mutta koska biojätettä ei edelleenkään suurimmassa osassa kunnista eritellä, ei se liittyne ruokahävikkiin. Ruokapankkien toiminta kukoistaa, ja laki on tuonut uutta yrittäjyyttä ja innovaatioita koko ruokaketjuun. Jakelu sektorin toimet tulevat voimaan asteittain. IsossaBritanniassa kuluttajien hukkaaman ruuan päästörasituksen arvioidaan olevan 7 mil joonalta tonnilta noin 17 miljoonaa tonnia hiili dioksidipäästöjä. Ranska tavoittelee to sissaan ruokajätteen mää rän puolittamista vuoteen 2025 mennessä ja edistää samaa aloitetta Euroopan unionissa toivottavasti sa moin tuloksin kuin omas sa maassaan. Ruokahävikkitaistelu vahvistui kansanliik keeksi, jolla on laaja kannatus. Taloudellisesti vaikeissa oloissa olevien ihmis ryhmien avustusruokailut pyörivät nyt täydellä teholla. Maailmanlaajuisesti ruokahävikki on noin 1,3 miljardia tonnia vuodessa, josta 100 miljoo naa tonnia Euroopassa ja 10 miljoonaa tonnia Ranskassa. Kaikkia muita kohtaan laissa on hyvin konk reettisia toimenpiteitä, paitsi ei niinkään kulut tajaa. Ennen lakia Ranskan ruokapankit saivat noin 100 000 tonnia lahjoitusruokia, josta kolmannek sen supermarketeista. Ruokahävikkiä on lain mukaan estettävä ruokaa lahjoittamalla
14 19.10.2018 Henkilö Marja Hintikka ulkoili töölöläisessä leikkipuistossa 1,5ja 3-vuotiaiden lastensa kanssa ennen päivän tanssiharjoituksia. 5-vuotias esikoinen oli jo päiväkodissa viskareiden touhuissa.
– Me tarvitsemme lapsia, ja meidän täytyy tehdä töitä sen eteen, että ihmiset uskaltaisivat lähteä perustamaan perhettä. Olen tosi onnelli nen, että siihen oli mahdollisuus. Aidon elämän äärellä. Itselleni kävi juuri niin, että parhaat asiat urallani tapahtui vat vasta lasten saannin jälkeen. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen Alhaisesta syntyvyydestä huolestunut kolmen lapsen äiti Marja Hintikka kannustaa vanhempia armollisuuteen itseään kohtaan. – Ennen vanhaan sanottiin, että lapsi tuo leivän tullessaan. Ja että ihmisistä tuntuisi siltä, että lapset ovat terve tulleita tähän yhteiskuntaan. 19.10.2018 15 JuontaJa Marja Hintikka, 40, uskoo, että monilla suo malaisilla on vinksahtanut mieli kuva perhe-elämästä. Väestöliiton viimekeväisen tutkimuksen tulos olikin dramaattinen: lähes 13 prosenttia suomalaisista ei halua lapsia lainkaan. Hintikalla ja hänen miehellään Ile Uusivuorella on kolme lasta, 1,5-, 3ja 5-vuotiaat. – Minulla on aina ollut salainen haave, että saisin useam man lapsen. – Sitä ei voi selittää sillä, että ajat muuttuvat, Hintikka sanoo. Hintikka haluaa osaltaan muuttaa suomalaisten asenteita niin, että lapset nähtäisiin voimavarana eikä taakkana. Sellainen, jossa mukava elämä meni alas vessan pöntöstä lasten myötä ja tilalle tuli alennusjauhelihan peräs sä juokseminen. Sanonta pitäisi ottaa taas käyttöön. – Minäkin vähän pelkäsin, miten identiteettini ja urani käy
Hintikan ei tarvinnut miettiä ohjausryhmään lähtemistä. Ryhmä käy laajaa keskustelua siitä, miten Suomesta tehdään lapsija perhemyönteisempi. Hintikkaa nähdään parhaillaan televisiossa Tanssii Tähtien kanssa -ohjelmassa. Hintikka huomauttaa, että kukaan vanhemmista ei toivo lapsensa saavan itku potku raivaria keskellä ravintolaa. Lasten käyttäytyminen on toki myös aikui sista kiinni. Le hti ku va / M art ti Ka in ula in en Marja Hintikka ja Matti Puro Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa. Syntyvyyden laskua on puitu kokouksissa paljon. Hän huomauttaa sen johtuvan siitä, että sivullisetkin juttelevat heille. Lapset pitäisi Hintikan mielestä ottaa tärkeik si yhteiskunnan jäseniksi. Marja Hintikka ei halua kutsua itseään kotitai uraäidiksi, koska elämä on kokonaisuus. Huumorilla höystetyssä ohjelmassa vapauduttiin joukolla täydellisen perhe-elämän tavoittelusta, koska sellainen tekee ihmisestä onnettoman aivan turhaan. – Toivoisin sellaista yhteisöllisyyttä, jossa kaikki lapset ovat meidän lapsiamme. 16 19.10.2018 t Hintikka kuuluu sosiaalija terveysministeriön asettamaan eri alojen asiantuntijoista koostuvaan ohjausryhmään, joka pohjustaa kansallista lapsistrategiaa seuraavaa hallitusta varten. Hintikka on kuullut sanottavan, että etelä eurooppalaiset lapset ovat sosiaalisesti taitavia. – Mutta kun lapsi on lapsi, sellaista saattaa tapahtua. Hintikan mielestä ihmiset ovat vähän vieraantuneita siitä, että millaisia lapset ovat. – Meillä lapset jätetään usein huomiotta, vaikka he rakastavat sitä, kun pääsevät mukaan keskusteluun. Heiltäkin voisi kysyä, miltä ruoka maistuu ja millainen päivä on ollut. – Olin lapsen kanssa kahvilassa ja huusin puhelimeen, että olen mukana, hän naurahtaa. Saarikko on aikaisemmin esiintynyt Hintikan nimikko-oh jelmassa Marja Hintikka Livessä, joten he olivat entuu destaan tuttuja. – On myös meistä itsestämme kiinni, otammeko lapset tykömme. Juuri ennen hänen kuopuksensa syntymää päättynyt Marja Hintikka Live oli suunnattu ruuhkavuosissa rämpiville. Silloin mikään ei ole ihanampaa kuin ihminen, joka osoittaa tukensa eikä mulkoile ja hymistele. Hintikka sai kutsun ohjausryhmään perheministeri Annika Saarikon (kesk.) esikunnasta. Ei se ole niin vakavaa, vaikka koti on välil lä sotkuinen eikä sitä täydellistä joulua tullut tälläkään kertaa – muillakin on juuri samanlaista. Minäkin pelkäsin, miten identiteettini ja urani käy.. He eivät osaa aina säädellä tunnetilojaan
– Olen itsekin ollut siinä tilanteessa, että olen töissä, minulla on hirveä ikävä lapsia ja syyllisyys siitä, että olen koko ajan väärässä paikassa. Toki arjessa saa nähdä kauneutta ja ottaa kuvan siitä tulppaanivaasistakin, kunhan perusvire olisi se, että oltai siin aidon elämän äärellä. Hänen mielestään isienkin olisi tärkeää ottaa vastuuta lasten ja kodin hoitamisesta. Hyvää en lähtisi huonontamaan, mutta loisin hieman uutta rakennetta. Asuntovaunu oli pihassa, isä rakensi taloa ja äiti hoiti lapsia. Hintikka kehottaa kaikkia riisumaan sankariäitiviitan ja ajattelemaan myös omaa hyvinvointia. – Kotihoidontuki on uniikki ja hieno asia maailmassa, kyllä minä sitä kannatan. Hänellä on 60tai 80-prosenttista työaikaa tekeviä ystäviä, mutta käytännössä he tekevät siinä ajassa koko viikon työt. Marja Hintikka muistaa hyvin myös lapsuuden kesät isänsä lapsuudenkodissa Konnevedellä. hintikka haluaa vaikuttaa etenkin siihen, että työtä ja perhettä voisi sovittaa yhteen jouhevammin. Sekin mummola oli maatilalla. – Kotiin palattuani en antanut pestä vaatteitani, koska niissä oli ihana navetan haju. Katsotaan, ehkä tulevaisuudessa, Hintikka sanoo. Siinä olisi vielä paljon tehtävää. Hintikka kannustaa vanhempia vaikka hokemaan sitä itselleen iltaisin. Oma elämä ei aina näytä yhtä kauniilta kuin kavereiden Instagram-kuvat. marja Hintikka Liven ympärille muodostui aktiivinen verkkoyhteisö. Hintikka toivookin, että neuvolan perhevalmennuksissa alueen vanhempia jopa lietsottaisiin vuorovaikutukseen luomalla heille vaikkapa valmiita Facebookryhmiä ja sopimalla tapaamisia. – Nyt kun itselläni on pienet lapset ja mietin sitä, niin aika yksin he olivat. Lapset ovat hengissä, ruokittuja ja nukkumassa, kaikki on ihan hyvin. PerhevaPaiden 6+6+6 -malli olisi Hintikan mielestä loistava. Hänen mielestään vanhempia pitäisi suorastaan kouluttaa hoitoavun pyytämiseen. Hänelle elämä on kokonaisuus, eikä hän näe, miksi pitäisi puhua uratai kotiäideistä. Siinä molemmille vanhemmille on kiintiöity kuusi kuukautta ansiosidonnaista vanhempainrahakautta ja yksi kausi on vanhempien vapaas ti jaettavissa. Mutta ei isilläkään ole helppoa, kun kotona on pieni vauva, mutta on vain pakko lähteä töihin. – Ihaninta tuossa työssä oli, että se taakka vähän keveni. Mahdollisesta tulevasta puolueestaan hän ei sano vielä mitään, mutta keskustan kannattaa vedota Hintikan sukujuuriin. Se ei ole aina helppoa. hintikan mielestä lapsistrategian ohjausryhmässä on hienoa päästä näkemään politiikan prosesseja läheltä. – Sanon aina muille, että kannattaa ottaa vastaan kaikki apu, minkä saa. Hänen äitinsä isän isä oli Maalais liiton kansanedustaja Emil Jutila. Mutta silti itsekin ajattelen, että itsepä olen lapseni maailmaan saattanut ja nyt ne on itse hoidettava, hän sanoo ja nauraa päätään puistellen. – Jokin siinä ei toimi, vaikka meillä pitäisi olla teknologian suomia mahdollisuuksia tehdä työtä eri tavalla. Heräämme kuin navetalle, hän nauraa. n Marja Hintikka on tottunut aikaisiin aamuihin, sillä lapset heräävät ennen kuutta. – Vähän sellaista ranskalaista divaanilla makoilua siihen perhe-elämän rinnalle, hän kannustaa. Hintikkaa huolestuttaa se riipaiseva yksi näi syys, jota erityisesti moni pienen vauvan äiti kokee. Äiti oli kiitollinen, Hintikka nauraa. Hintikan mielestä osa-aikatöiden tekeminen on yhä liian vaikeaa suomalaisessa työkulttuurissa. Tyttö oli innokas vasikoiden hoitaja. He kokevat huonommuutta ja syyllisyyttä monista asioista. – Siihen kulissien luontiin voi humpsahtaa mukaan. Ohjelmaan tullut palautevyöry yllätti Hintikan. Se saa Hintikan amerikkalaiset ystävät kateellisiksi. Hänen mielestään Suomen perhe vapaajärjestelmä on siitä hieno, että lasta on mahdollisuus hoitaa kotona kolmevuotiaak si saakka. Häntä on toki kyselty mukaan myös vaaleihin. Hän tajusi, että vanhempien yhteisölle oli huutava tarve. Neuvolapalveluun voisi kuulua yhteisön rakentaminen.. Hintikka uskoo osan paineista johtuvan voimakkaasta visuaalisesta kulttuurista. 19.10.2018 17 t – Tavoitteena oli kaataa kulissit ja sanoa, että tätä tämä nyt on, ja tästä sel vitään yhdessä. – Pienten lasten isät tekevät kaikista eniten töitä, Hintikka muistuttaa. marja hintikka kertoo olevansa ylpeä mummostaan, jolla oli viisi lasta ja maatila, mutta energiaa riitti etenkin perhepolitiikan asioihin. Ihmiset saivat purkaa tuntojaan ja tajuta, että minähän vedän tätä ihan hyvin. – Ehkä ajattelen asiaa mummoni kautta, joka luultavasti lähti navetalle synnytyksen jälkeisenä päivänä, mutta oli silti hyvin läsnä perheessä. Hoitorinkiäkin siellä voisi olla, Hintikka ehdottaa. Ohjelman tekemisen aikana Hintikalle tuli selväksi, että monet vanhemmat ovat turhan ankaria itselleen. Hänen miniänsä eli Marja Hintikan mummo Helmi Jutila oli aktiivinen kunnallispolitiikassa Mäntyharjulla. – Nykyään yhä useammat ihmiset joutuvat muuttamaan työn perässä ja lähipiiri jää kauas. hintikka on asettunut perheineen Helsingin Töölöön, mutta rakkaus maaseutuun on pysynyt. Hän oli kolmevuotias ja pikkuveli vasta vauva, kun hänen perheensä muutti vanhem pien töiden vuoksi Jyväskylästä Vantaalle. Hän tekee itse erilaisia töitä mutta kokee olevansa samalla hyvinkin paljon koti äiti, koska koti on hänelle tärkeintä maailmassa. Hintikka myöntää, että se on vai keaa myös hänelle itselleen. – Neuvolapalveluun voisi kuulua yhteisön rakentaminen. – Kyllä se asioihin vaikuttaminen sieltä tulee, Hintikka hymyilee. – Kiinnostaa se kieltämättä
MOLDOVA romania ukraina tiraspol chisinau transnistria 100 km. 18 19.10.2018 TeksTi ja kuvaT: Pekka Pohjolainen R ep or ta as i Euroopan unohtama maa Rutiköyhässä Moldovassa turistikin on vielä harvinaisuus, mutta nouseva viinibisnes voi tuoda muutoksen
Totta on, että turistien massat eivät Romanian ja Ukrainan ympäröimää 3,5 miljoonan asukkaan maata ole vielä löytäneet. Sh utt ers to ck. Vaalit tai isot mielenosoitukset saattavat ylittää juuri ja juuri uutiskynnyksen, separatistialue Transnistriakin lehtien ulkomaanosastoissa joskus. Kerran vuodessa Chisinausta toivotetaan hyvää iltaa, kun euroviisupisteitä lasketaan. Suomalaisessa mediassa Moldova ei juuri näy. Se on koko maanosan kolmanneksi vähiten kääpiösarjalaisten San Marinon ja Liechtensteinin jälkeen. 19.10.2018 19 , maanosan tuntemattomin valtio, kuvaillaan Moldovaa usein. YK:n alaisen Maailman matkailujärjestön UNWTO:n mukaan Moldovassa vieraili vuonna 2016 vain 121 000 turistia
Murenevan neuvostobetonin alta löytyy kuitenkin syviä yhteiskunnallisia ongelmia. Gogun mukaan tiedotusvälineiden poliittinen häirintä on maassa tavallista. Illan pimettyä himmeästi valaistuilla kaduilla on viehkoa itäeurooppalaista menneen maailman tunnelmaa. Chisinaussa toimiva Agora on kuuden nuoren naisjournalistin verkkouutiskanava, joka nostaa esiin maasSananvapauden puolesta taistelee pieni mutta pippurinen riippumaton media. Chisinausta löytyy kiinnostavia museoita, vehreitä puistoja ja leveitä bulevardeja. Kansalaisjärjestö auttaa toimittajia tuottamaan laadukasta sisältöä ja opettaa kansalaisille medialukutaitoa. Nadine Cogu (vas.) ja Felicia Nedzelschi puolustavat sananvapautta ja vapaata mediaa. Julkisen palvelun mediallakin on taipumusta vallanpitäjien myötäilyyn. Myös korruptio on iso ongelma, hän kertoo. Bruttokansantuotteeltaan asukasta kohti Moldova löytyy 5 700 dollarillaan Euroopan peränpitäjän paikalta sijalta 168. Maan pääkaupunki, maanjäristysten, sotien ja sosialismin runtelema noin 700 000 asukkaan Chisinau ei sekään pysty kilpailemaan Euroopan kauneimpien kaupunkien sarjassa. – Joudumme usein kysymään itseltämme, keitä me oikein olemme, kertoo Moldovan yleisradion toimittaja Victoria Coroban. Vasemmalla parlamenttitalo, oikealla presidentinpalatsi.. Moldova on tilastojenkin mukaan hätkähdyttävän köyhä maa. Sananvapauden puolesta taistelee pieni mutta pippurinen riippumaton media. Potentiaalia turismillekin silti on. Ravintoloissa voi syödä halvalla todella hyvin. 20 19.10.2018 Moldovalainen identeetti on lännestä itään ja takaisin revityssä maassa mysteeri osin moldovalaisille itselleenkin. – Sananvapaustilanne on huono, sanoo Nadine Gogu itsenäistä mediaa tukevasta Moldovan Riippumattoman journalismin keskuksesta IJC:stä. Shutterstock Neuvostomenneisyys näkyy Chisinaun hallintokorttelien arkkitehtuurissa. – Oligarkkiomistajien ja poliitikkojen kanssa on suuria vaikeuksia