6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 3 / 19.1.2018 / 4,80 € Matti Vanhasen kaMpanja kiihdyttää loppusuoralle puheenjohtajapäiViltä Virtaa Vaaleihin loMarahaleikkaukset palkkasoVun tiellä Ajassa Keskusta Ulkomaat terrorisMin uhka tuntuu Myös GeneVessä Viikko vaaleihin
2018 Joutilaisuus stressaa Kaikkosta Ruuhkavuosia elävä keskustaryhmyri on tottunut ratkomaan ongelmia s. 2 19.1.2018 sisältö 19.1. 18
2018 3 Presidentin mitat kirkkaasti täyttävä ehdokas ansaitsee presidentin mitat täyttävän vaalityön. 33 Arvot ja aate näkyvämmin esiin Sallamaarit Markkanen toivoo keskustalta terävämpää viestiä s. 19.1. 6 Urautuminen salkkujaossa köyhdyttää puolueiden osaamista s. 14 Uutisanalyysi Ajassa Henkilö. 34 Politiikka on lääkärintyön jatkumoa, Antti Kivelä sanoo s. Juha Sipilä s. 28 Terhi Peltokorpi mentoroi Ronja Koskista vaikuttamisen alkuun s
Keskustan ehdokkaan kannatus on vaihdellut suunnilleen samoissa rajoissa kuin valitsijamiesjärjestelmän aikaan. Maalaisliitto ei asettanut tuolloin omaa ehdokasta, koska puolueessa toivottiin viimeiseen saakka Ståhlbergin suostuvan toiselle kaudelle. Vanhasen vahva loppukiri antaa uskoa siihen, että se pitää tälläkin kertaa. Tähän mennessä huonoimman tuloksen keskusta teki vuonna 2012, jolloin Paavo Väyrysen sai 17,5 prosenttia äänistä. Vuodesta 1994 lähtien presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla. Keskustan kunto punnitaan presidentinvaaleissa Matti Vanhanen on monella mittarilla mitattuna vielä parempi ehdokas, joka ansaitsee kaikkien keskustalaisten tuen. Sillä heltisi 56 valitsijamiestä. Kaikkein parhaimman tuloksen valitsijamiesvaaleissa maalaisliitto teki noottikriisin jälkitunnelmissa vuonna 1962. Silloisen vaalijärjestelmän luonteesta kertoo vuoden 1937 vaali. Lähes sadan vuoden ajan keskustan kannattajat ovat äänestäneet uskollisesti puolueen asettamaa ehdokasta presidentinvaaleissa. Nyt keskustan ehdokas on puolueen entinen puheenjohtaja ja pitkäaikainen pääministeri Matti Vanhanen. Kun Ståhlbergin kielto osoittautui ehdottomaksi, presidentiksi seuloutui vaalin kolmannella kierroksella todellinen yllätysnimi, maalaisliiton Lauri Kristian Relander. Ståhlbergia, joka tuli myös valituksi. Kallio tuli kuitenkin valituksi SDP:n ja eräiden porvarillisten ryhmien valitsijamiesten tuella. Hänet nimettiin ehdokkaaksi vasta päivää ennen valitsijamiesten kokousta. Maalaisliiton kansanedustajat äänestivät edistyspuolueen K. Keskustan ryhti on tähän asti pitänyt varsin hyvin kaikissa presidentinvaaleissa. Hänet asetti ehdokkaaksi Seinäjoen puoluekokous kesäkuussa 2016. J. Vuodesta 1931 lähtien maalaisliitto-keskusta on asettanut aina oman ehdokkaan, jonka nimissä vaalikampanja on käyty. Maalaisliiton Kyösti Kallio tuli valituksi, vaikka puolueen kannatus valitsijamiesvaaleissa jäi historian heikoimmaksi, 16,6 prosenttiin. Hän on taustaltaan kokoomuslainen. Tasavallan ensimmäisen presidentin valitsi eduskunta vuonna 1919. Vuonna 1925 presidentin valitsivat vaaleilla valitut 300 valitsijamiestä. Matti Vanhanen on kuitenkin monella mittarilla mitattuna vielä parempi ehdokas, joka ansaitsee kaikkien keskustalaisten tuen. Maria Seppälä. Nyt mielipidemittaukset ovat kertoneet, että jopa enemmistö keskustan kannattajista harkitsee istuvan presidentin Sauli Niinistön äänestämistä. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 19.1.2018 Pääkirjoitus M aalaisliitto-keskusta on asettanut oman ehdokkaan kaikkiin itsenäisyyden ajan presidentinvaaleihin vuodesta 1931 lähtien. Niinistö on tehnyt hyvää työtä, jota keskustan kannattajat arvostavat. Paras tulos syntyi vuoden 2000 vaaleissa, joissa Esko Aho meni toiselle kierrokselle 34,4 prosentin kannatuksella. Tuolloin 31,7 prosenttia äänestäjistä antoi tukensa Urho Kekkosen uudelleenvalinnalle Maalaisliiton kautta
PuoluelehdiStön rooli on viime vuosina kaventunut. Maalaisliiton tuore äänenkannattaja ilmoitti ensi töikseen toimivansa puolueen ”valtiollisten periaatteiden toteuttamiseksi”. Verkkolehti ilmestyy joka päivä uusien juttujen ja pääkirjoituksen kera. Lehden matka on ollut monivivahteinen ja rikas. Maakansa-Suomenmaa on seurannut aina tiiviisti yhteiskuntaelämää ja erityisesti oman puolueensa ja sen päättäjien tekemisiä. Mutta ei. Meillä Suomenmaassa on tahto uudistua. Juha Määttä. Puolueen johtohenkilöt tai -elimet eivät ole puuttuneet Suomenmaan linjauksiin. Nämä perusajatukset ovat pysyneet toimituksen ohjenuorana jo 110 vuoden ajan. Menestyäkseen kovassa kilpailussa ei pärjää, jos ei ole valmis uudistumaan. 2018 5 Toimittajalta Perinteet velvoittavat Suomenmaa täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Lehden tehtävänä on puolustaa keskustalaisia arvoja. Elävä kansanliike ei ole koskaan niin valmis, että sen toiminnasta ei löytyisi parantamisen varaa. Jotain on myös säilynyt. Viipurilainen ylioppilas Otto Niinisalo ilmoitti 30.12.1908 Suomen Painoasiain Ylihallitukselle ryhtyvänsä vuoden 1909 alusta ”julkaisemaan täällä kahdesti viikossa ilmestyvää, kuusitai seitsenpalstaista sanomalehteä nimeltä Maakansa”. Kansanliikkeessä, jossa katto on korkealla ja seinät ovat leveällä, on monenlaisia mielipiteitä. Me Suomenmaassa haluamme tarjota tilaa keskustelulle ja puolueen kantojen muovaamiselle. Lupaan teille, arvoisat lukijat, että teemme tulevinakin vuosina parhaamme joka päivä. Suomenmaata seurataan ja kommentoidaan sosiaalisessa mediassa. Samoin kuin keskustan, Suomenmaan on uskottu ja toivottu katoavan auringonlaskun mukana. Näin ei olisi käynyt, jos keskustalaiselle sanomalle ei olisi ollut kysyntää. Innokkaimmat lukijat ovat ladanneet mobiililaitteeseensa Suomenmaan uutissovelluksen. Lehti on seissyt vahvana tuulissa ja tuiskuissa. Tämä ei tarkoita, että Suomenmaa kirjoittaisi siloteltua totuutta keskustasta ja sen politiikasta. Näitä olivat esimerkiksi demokratia, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä tasa-arvo. Perusteltu kritiikki on aina terveellistä myös omassa lehdessä. Vuosien saatossa muut puolueen lehdet ovat joko julistautuneet riippumattomiksi, yhdistyneet muihin lehtiin tai kuihtuneet pois. Tämä perinne on jatkunut vahvana myös oman päätoimittajaurani aikana. Suomenmaan aikakauslehti tipahtaa postilaatikkoon kerran viikossa. Pää-äänenkannattajan rooli lehdellä on ollut virallisesti 1960-luvulta lähtien. Lehdet ovat määritelleet itse oman linjansa päätoimittajien johdolla. Yksikään niistä ei ole ainoa oikea. matkan varrella lehden nimi ja muoto ovat vaihtuneet. Suomenmaa on nyt ainoa keskustan värejä tunnustava media. Tohtori Timo Mikkilän kirjoittaman Suomenmaan 100-vuotishistorian otsikko on tässä suhteessa osuva: ”Sitkeää tekoa”. Keskustan pää-äänenkannattajana Suomenmaalla on tärkeä rooli. Media-alan alavire tuntuu myös puoluelehdissä. keSkuStalaiSeSSa lehdistössä on aina elänyt vahva journalismin perinne. Mukaan on tullut myös uusia julkaisukanavia. Uutiskirje kokoaa aina päivän tärkeimmät uutiset. 19.1. Siihen meitä velvoittavat jo lehtemme vahvat perinteet ja komea historia
Se ei säikäytä Koskista. Molemmat ovat nuoria naisia, joille Peltokorpi on halunnut välittää tärkeän viestin. TeksTi: Pauliina Pohjala kuva: jaakko MarTikainen Keskustalaiset mentorit opastavat nuoria vaikuttamisen maailmaan. Esteitä luodaan usein joko itse tai ympäristöstä. – Vaikka on lapsia, niin voi olla mukana vaikuttamassa. Ennakkotehtävät pohjustavat kunkin tapaamisen puheenaihetta. Espoon Olarin lukion tokaluokkalainen Ronja Koskinen, 17, sai Vaikuttajakiihdyttämössä mentorikseen eduskuntaryhmän kansliassa sivistysja sosiaalipolitiikan asiantuntijana työskentelevän Terhi Peltokorven. vaiKuttajaKiihdyttämön päätösseminaari pidetään toukokuussa. Nyt nuorten tehtävänä on seurata presidentinvaaleissa esillä olevia teemoja. – Mentoriparit on osattu luoda hyvin, keskustelut ovat olleet antoisia, Huttunen iloitsee. ”Tämä on hirveän kivaa!” Ajassa. – Ei minulle ole tärkeää se, että koko Suomi pidetään asuttuna. Hän kertoo saaneensa itsekin paljon mentorina olemisesta, vaikka etukäteen vähän jännitti. esPoossa koko ikänsä asuneeseen Koskiseen vetoavat keskustalaiset arvot, joista hän mainitsee inhimillisyyden, ihmislähtöisyyden ja sivistyksen. Mutta mielestäni keskustan arvopohja ei kulminoidu siihen, keskustanuoriin toissakeväänä liittynyt Koskinen sanoo. Parit ovat tavanneet nyt kaksi kertaa ja puhuneet kerran puhelimessa. 6 19.1.2018 KesKustan järjestämä sparrausohjelma vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille on nyt puolivälissä. – Aina kannattaa pyytää haastattelu tarkistettavaksi. KosKisen mielestä politiikan kulisseissa työskentelevä Peltokorpi on hänelle juuri sopiva mentori. – Tämä on ollut ihan hirveän kivaa! Kaksikko on pohtinut paljon politiikan ulkopuolista vaikuttamista. – Hän voi hyödyntää kokemuksiaan sairaaloista ja kouluista nykyisessä työssään, Koskinen toteaa. Peltokorpi on työskennellyt kätilönä, opettajana ja kansanedustajana. Hän vaikuttaa myös Helsingin kaupunginvaltuustossa. Ronja Koskinen vaikuttui Terhi Peltokorven monipuolisesta urasta. PeltoKorven kalenteri on yleensä täysi. Etenkin kehitysmaiden asiat ovat Koskisen sydäntä lähellä. – Me voimme puolustaa omaa kotiseutuamme täällä voimakkaasti, Peltokorpi vastaa. Päätöksiä uudesta ohjelmasta ei ole, mutta projektisihteeri Sonja Huttunen toivoo, että tämä ei jää tähän. Mentoreina on keskustan kärkinimiä aina pääministeri Juha Sipilästä eduskuntaryhmää johtavaan Antti Kaikkoseen ja perheja peruspalveluministeri Annika Saarikkoon. Haastattelun loppuessa Peltokorpi antaa Koskiselle neuvon. – Jos kalenterissa on sellaista mitä oikeasti haluaa tehdä, niin sehän on vain hyvä asia, Koskinen sanoo Peltokorven nyökytellessä. Koskinen ei haaveile näkyvästä poliitikon työstä, vaan haluaa tehdä maailmaa paremmaksi muuta kautta. Koskinen on Peltokorpeen tutustuttuaan herännyt ajatukseen, ettei yhtä työtä tarvitse tehdä koko elämän ajan. Peltokorpi vastaa työssään niistä politiikan lohkoista, jotka kiinnostavat erityisesti naispoliitikkoja. Peltokorpi kannustaa naisia laajentamaan reviiriä ja kiinnostumaan myös taloudesta sekä ulkoja turvallisuuspolitiikasta. Peltokorvella on kaksi mentoroitavaa, joista toinen asuu Oulussa. Hänellä ei ole vielä toiveammattia, mutta yhteiskuntatieteiden tai lain opiskelu kiinnostaisi. Jutun tyyliin ei voi vaikuttaa, mutta omat sitaatit saa tarkistaa. vaiKuttajaKiihdyttämössä on reilut sata mentoriparia. Lukion jälkeen hän pitää kuitenkin todennäköisesti välivuoden vapaaehtoistyössä Afrikassa tai Aasiassa. Epäkohtiin voi puuttua vaikkapa koulussa
19.1. Me voimme puolustaa omaa kotiseutuamme täällä voimakkaasti.. 2018 7 Ronja Koskinen haluaa oppia Terhi Peltokorvelta politiikan kulissien takaista vaikuttamista
– Kentän viestien perusteella sellaiselle on suorastaan kirkuva tarve. – Sain paljon uusia tuttuja. Männikön mielestä tekijäporukan kokoon kutsuminen oli hyvä idea. Syystä. Eri puolilla kamppaillaan samanlaisten ongelmien kanssa. Julkisuudessa keskustelu vääntyy herkästi sivuraiteille, vaikka sotejuna on menossa pääraiteella maaliin, päivien ohjelmasta ja suunnittelusta vastannut järjestösuunnittelija Matias Ollila toteaa. Keskusteluissa nousi ajatuksia siitä, miten kipukohtia voisi hoitaa. Puheenjohtajapäiville toivottiin jatkoa. Matti Vanhanen on ehdottoman pätevä, tyylikäs, fiksu ja yllättäen myös humoristinen. Viikonloppu ohjelmineen oli todella hyvä, kiitteli Pöytyän kunnallisjärjestön tuore puheenjohtaja Ann-Mari Tammenlaakso-Anttonen. palaute päivistä oli Ollilan mukaan kauttaaltaan varsin myönteistä. Seinäjoen kunnallisjärjestöä vuosia luotsannut Mikko Männikkö piti hyvänä sitä, että puolueenjohto kysyy näin isoissa asioissa kenttäväen mielipidettä ja pitää sen toisaalta ajan tasalla. – Seuraavalla kerralla mukaan voisi kutsua myös esimerkiksi rahastonhoitajat, Männikkö ehdottaa. Päivien ohjelmassa oli vaalitsemppauksen lisäksi työpajoja johtamiseen ja puolueen kehittämiseen liittyen sekä lisätietoa soteja maakuntauudistuksesta. Ajassa Sanottua 8 19.1.2018 Kun tietää jo voittajan, niin moni käyttää äänensä oman arvomaailman puffaamiseen äänestämällä oman puolueensa tai oman arvomaailmansa edustajaa. Lähes jokainen kunnallisjärjestö lähetti paikalle edustajansa. Tammenlaakso-Anttonen kehuu asiansa osaavia puhujia, mutta piti kokoontumista myös hyvänä verkostoitumistapahtumana. Yhtenä tavoitteena Ollilan mukaan olikin saada kunnallisjärjestöjen väki keskenään tutuksi, jotta he voivat yhteistyössä valmistella poliittisia asioita. Piti hienon puheen Ylen tentissä. Nyt on pakko kehua naapuria. ministerit Annika Saarikko ja Anu Vehviläinen antoivat tilannepäivityksen, jota kehuttiin valaisevaksi. Maarit Feldt-Ranta Twitterissä Kyllä minulta suu loksahti, kun kuuntelin Vanhasen puhetta, koska siinä nähtiin nyt minun mielestäni sellainen Vanhanen, jota ei ole nähty koskaan aikaisemmin. – Miksei tällaisia ole järjestetty jo aiemmin. Pirjo Auvinen Yle Radio 1:n Ykkösaamussa Puheenjohtajapäivillä virittäydyttiin vaaleihin Ja ak ko M art ika in en Ann-Mari Tammenlaakso-Anttonen ja Mikko Männikkö toivovat, että ensimmäiset puheenjohtajapäivät eivät jää viimeisiksi.. Aki Lehtinen MTV Uutisissa Meri AlArAntA-SAukko Viime Viikonloppuna yli 300 keskustan kunnallisjärjestöjen ja valtuustoryhmien puheenjohtajaa kokoontui ensimmäistä kertaa puheenjohtajapäiville Helsinkiin. Puoluejohto halusi ajoittaa puheenjohtajapäivät presidentinvaalien alle ja kannustaa niidenkin kautta kenttäväkeä loppukiriin. – Kun pätevät ihmiset vakuuttavasti selittävät homman uudelleen, se antaa uskoa tulevaan ja helpottaa omaa tekemistä kunnassa
Sen kuulee, milloin sanoissa on aidosti pohdintoihin ja tietoon perustuvat juuret. Näihin kysymyksiin saa näkemyksiä Viidakossa tarkkaillaan -näyttelyn teoksista. Ja ak ko M art ika in en Viidakossa tarkkaillaan Le ht ik uv a / H an do ut / Ri ku Iso he lla. tammikuuta, pari päivää ennen Tammisunnuntaita. Ajassa Sanottua 19.1. Tammisunnuntai 1918. Tuottaja Marko Röhr, MRP Matila Röhr Productions Oy. Ongelmaton ei tällainenkaan jako ole. Juha Rehula Facebookissa Opin tänään uuden termin: Vanhanen-hurmos. Nyt Tuuri on käsikirjoittanut Etelä-Pohjanmaalla sadan vuoden takaisista tapahtumista kertovan dokumenttielokuvan Tammisunnuntai 1918. DramatisoiDuissa kohtauksissa kaadetaan muun muassa Seinäjoelta kohti Vaasaa lähtenyt postijuna. Tuuri on ratkaissut asian tekstissään puhumalla venäläisjoukkojen aseistariisunnasta vielä vapaus sotana, sisällissodaksi tapahtumat laajenivat myöhemmin. Annika Saarikko Facebookissa Päätöksentekijälle on iso apu kun osaa asiansa. tammikuuta saakka. 2018 9 Tuntuu hyvältä kun oma ehdokas onnistuu, osaa ja pärjää. – Värejä pimeän keskellä. Punainen lyhty oli nostettu vallankumouksen merkiksi Helsingin työväentalon torniin jo illalla 26. Erityistä tukea tarvitsevien ihmisten taidetoimintaa kehittävä turkulainen Taidekeskus Into ry toi ryhmänäyttelyn Helsingin Sanomataloon galleria Art Kaarisiltaan. Tammisunnuntaista kohti sisällissotaa Pauliina Pohjala millainen on oman aikamme ihminen. Ohjaus Ilkka Vanne. Vanteen ja Röhrin mukaan rahoittajien ainoana vaatimuksena oli, että tapahtumat esitetään oikein. Apinat ovat rinnakkain omakuvien, perhekuvien, aikamme sankarien ja antisankarien kanssa. päivän tapahtumista Ylistarossa, jossa suojeluskuntalaiset ja Vöyrin sotakoulun joukot riisuivat aseista 400 venäläissotilasta. Ilkka Vanteen ohjaama ja Marko Röhrin tuottama dokumentti kertoo vuoden 1918 tammikuun 28. Tammisunnuntai aloitti sotatoimet valkoisen osapuolen osalta. Visuaalisesti tyylikäs elokuva on saanut rahoitusta myös isolta joukolta eteläpohjalaisia yrityksiä ja organisaatioita. Salla Vuorikoski Twitterissä Pekka Pohjolainen Kirjailija Antti Tuuri on Väinö Linnan jälkeen merkittävimpiä vuoden 1918 tapahtumia teoksissaan käsitelleitä kirjailijoitamme. Millaisia me olemme olleet ja miltä näytämme nyt. Röhr myöntää, että elokuva kuvaa sodan toisen puolen historiaa. Puhuu siitä, mihin presidentti oikeasti vaikuttaa. Kuvia ihmisestä, taidetta ihmisyydestä, näyttelyn töistä vaikuttunut Saarikko kirjoittaa Facebookissa. Katsokaa näitä tarinoita, tätä tarkkanäköisyttä. Mutta oliko kyse vapaus-, kansalais-, sisällissodasta vai jostakin muusta. Näyttely on avoinna yleisölle 28. Näyttelyn suojelija on turkulainen perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.). Täytyy vähän makustella. Vielä tärkeämpää: hän on miettinyt, mitä tehtävää tavoittelee. – Mutta me kerromme Pohjanmaasta, hän muistuttaa. Teoksissa näkyvät ihmisen juuret
Siirtohintojen nousu korotti kuitenkin sähkölaskun loppusummaa. 10 19.1.2018 Pekka Pohjolainen SykSyllä alkanut työmarkkinakierros on sujunut melko jouhevasti. Työmarkkinakierroksella tiukat paikat Sähköenergian kuluttajahinnat laskivat viime vuonna Suomessa. Ellei sopua löydy, voi eteen tulla opettajien tai hoitajien lakonuhka kevättalvelle. Valmista neuvottelupöydistä odotellaan aikaisintaan kuun lopulla. Yksityisellä puolella pöydällä on muun muassa nollatuntisopimusten rajoittaminen. Shutterstock Kuluttajien sähkölasku kallistui viime vuonna. Myös samaan aikaan yksityisen sektorin puolella käytävissä palvelualan neuvotteluissa 3,2 prosentin yleisen korotuslinjan pitävyys voi olla koetuksella. Palkankorotusten sovittamista yleiseen linjaan vaikeuttaa se, että pöydällä on kysymys lomarahaleikkausten kompensoinnista. Ajassa Ellei sopua löydy, voi eteen tulla opettajien tai hoitajien lakonuhka kevättalvelle. Työntekijäpuoli haluaa hyvityksen kikysopimuksessa tehdylle leikkaukselle, joka on heikentänyt julkisen sektorin palkansaajien ostovoimaa yksityisellä puolella työskenteleviin nähden. Neuvoteltavana on vajaan miljoonan palkansaajan sopimukset, kunta-ala suurimpana kokonaisuutena. Kunta-alan sopimukset päättyvät tammikuun lopussa, ja tulokseen pääsy meneillään olevissa neuvotteluissa on vielä monen mutkan takana. SoSiaalija terveySalan ammattijärjestöt Tehy ja Super ovat linjanneet tavoittelevansa vähintään yksityisellä puolella tehdyn mukaisia eli reilun kolmen prosentin korotuksia. Lisäksi pitäisi sopia palkkaohjelman käynnistämisestä ja lomarahakompensoinnista. Keskeneräinen sote-uudistus tuo pöytään omat ongelmansa, koska sote vaikuttaa kuntapuolen sopimuskauden pituuteen ja työntekijöiden siirtymiseen uuteen organisaatioon liittyy kysymysmerkkejä. Kuntatyönantajat on laskenut korotuksen hinnaksi kahdessa vuodessa noin 600 miljoonaa euroa. Tiukimmat paikat saattavat olla kuitenkin vielä edessä. Kuntatyönantajien (KT) työmarkkinajohtaja Markku Jalonen on valitellut palkansaajien vaatimuksia kunnille kalliiksi ja torjunut lomarahaleikkausten kompensoinnin rahan puutteeseen vedoten
Se ei tarkoita huumorintajutonta presidenttiä, vaan punnitsevaa ja harkitsevaa valtiolaivan kipparia. Uusi jätesuunnitelma pyrkii lisäämään muun muassa rakentamisjätteen, sähköja elektroniikkaromun sekä pakkausjätteiden kierrätystä. Hänen on pystyttävä toimimaan sekä kotimaassa että kansainvälisillä areenoilla. Kaikki tähänastiset presidenttimme ovat suoriutuneet tehtävistään hyvin. 2018 11 Täällä Bryssel Presidentin valtaa on systemaattisesti karsittu. matti Vanhanen täyttää nämä vaatimukset yksiselitteisesti. Ehdokkaan on oltava kokenut ja vakaa. Näin ei ole käynyt. Hänen on toimittava koko Suomen ja kaikkien suomalaisten hyväksi. Lisäksi ruokasektorin kanssa otetaan käyttöön vapaaehtoinen materiaalitehokkuussopimus. 19.1. ministeri Tiilikainen korostaa, että laadukas jätehuolto on keskeinen osa hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa kiertotaloutta. Tämän voisi kuvitella johtavan presidenttien ajautumiseen syrjään ja varjoon. suOmen ruokahävikki on noin 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa. Suomen tasavallan presidentti on ulkopolitiikan johtaja ja myös arvojohtaja. Presidenteillemme on ollut ominaista asiakeskeisyys. Presidentin tehtävänä on omalta osaltaan löytää Suomelle mahdollisimman turvallinen reitti maailman myrskyissä. Henkeä kohden ruokaa menee hukkaan noin 20–25 kiloa vuodessa. Oman ehdokkaani on täytettävä nuo vaatimukset. Vuodessa henkeä kohden ruokaa menee hukkaan noin 20–25 kiloa Shutterstock. Jätettä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Hyvien suhteiden vaaliminen naapureihin ja kauemmaksi on presidentin tehtävän ydinaluetta. Hänen sanallaan on painoarvoa sekä henkilökohtaisen osaamisen että presidentti-instituution kautta. Presidentti on Suomen kasvot ulkomailla. Ehdokkaan on hallittava asiat ja kerrottava linjansa yksinkertaisesti, selkeästi ja perustellen. Suomalaiset arvostavat presidenttiä. Ehdokkaan on oltava tasapainossa itsensä kanssa ja siedettävä myös eriäviä mielipiteitä. Presidentti on päivänpolitiikan ulkopuolella. Jäteongelma on pinnalla myös globaalilla tasolla: YK:n kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät ruokahävikin puolittamista kaikkialla maailmassa. Hänen ei tarvitse kiistellä hallituksessa. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Jännitys tiivistyy Ruoan haaskaaminen kuriin Santeri Lampi suOmessa syntyvä ruokahävikki on puolitettava vuoteen 2030 mennessä, asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo. Tavoitteena on luonnonvarojen säästäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Hukkaan heitettävän ruoan vähentäminen on yksi hallituksen jätesuunnitelman keskeisimmistä tavoitteista. Ei yksin, vaan yhdessä, kuten perustuslaissa viisaasti todetaan. Se on noin 15 prosenttia kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta. Presidenttimme ovat olleet taitavia löytämään omat vahvuutensa, eivätkä kansalaisetkaan vallatonta presidenttiä halua. He ovat sisäistäneet kunkin ajan vaatimukset ja enemminkin lähentäneet kuin loitontaneet suomalaisia toisistaan. Jatkossa ruokahävikkiä vastaan kamppaillaan rahoittamalla tutkimusja kokeiluhankkeita sekä panostamalla neuvontaan
12 19.1.2018 Uutiskuva
Olympiakisoihin hän on osallistunut kahdesti. Olympiatoiveille pontta Christof Stache / AFP Photo / Lehtikuva. 19.1. Olympialaiset tarkoittavat kahden viikon mittaisia penkkiurheilijan kissanpäiviä. Maailmanmestaruustasolla menestystä niittäneellä Mäkäräisellä, 35, ei ole vielä olympiamitaleita. Mäkäräinen kukisti tiukassa loppukirissä Saksan Laura Dahlmeierin. Talviolympialaiset Etelä-Korean Pyeongchangissa alkavat kolmen viikon päästä. Osalta suomalaisista jää kuitenkin olympiajääkiekko näkemättä, kun lajin televisiolähetykset siirtyvät yksityisrahoitteiselle kanavalle. Huikea taistelu nostatti monen suomalaiskatsojan mielissä toiveita olympiamitaleista. Yle lähettää suurimman osan lajeista suorana. 2018 13 Samuli Vänttilä Riemulla ei ollut rajoja, kun ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen saapui voittajana maaliin maailmancupin yhteislähtökisassa Saksan Ruhpoldingissa. Asiasta on julkisesti esittänyt harmistuksensa myös keskustalainen kansanedustaja Mikko Kärnä
14 19.1.2018 TyöminisTeri/ TyövoimaminisTeri vaalikautta, vuotta opeTusminisTeri vaalikautta, vuotta muut 4 vuotta sdp 16 vuotta 2011–2015, 2003–2007, 1999–2003, 1983–1987 muut 8 vuotta sdp 20 vuotta kokoomus 8 vuotta 2015-, 2007–2011, 1995–1999, 1991–1995 2011–2015, 2003–2007, 1999–2003, 1987–1991, 1995–1999 Ps/sin 2015-, SMP 1983–1987 valTiovarainminisTeri 1 vaalikausi, 4 vuotta keskusta 4 vuotta sdp 12 vuotta kokoomus 20 vuotta 2015-, 2007–2011, 1999–2003, 1995–1999, 1991–1995 2003–2007, 2007–2011, 1987–1991 1983–1987 maaja meTsäTalousminisTeri 5 vaalikautta, 20 vuotta muut 7 vuotta keskusta 20 vuotta kokoomus 9 vuotta 2011–2015, 1987–1991, 2002–03 2015-, 2007–2011, 2003–2007, 1991–1995, 1983–1987 1999–2002, 1995–1999 elinkeinominisTeri/ kauppaja TeollisuusminisTeri 4 vaalikautta, 16 vuotta kokoomus 8 vuotta keskusta 16 vuotta sdp 12 vuotta 1999–2003, 1995–1999,1983–1987 2015-, 2007–2011, 2003–2007, 1991–1995 2011–2015, 1987–1991 sosiaalija TerveysminisTeri 3 vaalikautta, 12 vuotta kokoomus 12 vuotta keskusta 12 vuotta sdp 8 vuotta 2003–2007, 1995–1999 2007–2011, 1991–1995, 1983–1987 2011–2015, 1999–2003, 1987–1991 muut 4 vuotta Peruss/sin: 2015RKP 1987-1991 Keskustalle heikkoja ministerinsalkkuja vuodesta 1983: Keskustalle vahvoja ministerinsalkkuja vuodesta 1983: kokoomus 16 vuotta 2015-, 2007–2011, 1995–1999, 1991–1995
Hänen jälkeisensä kokoomusjohtajat ovat joutuneet pehmentämään puolueen imagoa ja muokkaamaan poliittista tarjontaa, muun muassa näyttävällä rynnistyksellä ulkoja turvallisuuspolitiikkaan kevään 2007 vaalien jälkeen. Puolueen poliittinen valikoima ja osaaminen voi pidemmän päälle yksipuolistua ja köyhtyä strategisesti tärkeilläkin sektoreilla. Jätevesiseikkailulla oli hintansa, mutta yhä tärkeämmiksi käyvissä ympäristöja ilmastokysymyksissä puolueella on nyt uskottavuutta. Uutuutta johtivat alkutaipaleella sosiaalidemokraattiset ministerit Matti Ahde ja Kaj Bärlund. Työministerinä on keskustalaisista operoinut viimeksi Paavo Väyrynen vuonna 1977. 2018 15 Kun hallitusvastuun autuus koittaa, puolueet yrittävät aina maksimoida oman valtansa haalimalla niin raskaita ministerinsalkkuja kuin suinkin mahdollista. Viime hallitusneuvotteluissakin opetussalkku jäi keskustalta haaveeksi, kun elinkeinoministerin raskas salkku priorisoitiin edelle. Ympäristöministeriön perustamisesta päätettiin Kalevi Sorsan kansanrintamahallituksessa 1982 . Jaossa perinteetkin painavat: agraaritaustainen keskusta ei voi tulla omiensa eteen ilman maatalousministerin salkkua. Poliittinen työkierto kannattaa Uutisanalyysi Tutuissa ministeriöissä notkuminen köyhdyttää puolueiden poliittista osaamista ja tarjontaa Pekka Pohjolainen. Joskus puolueen kannattaisi silti ehkä mennä epämukavuusalueelleen ja valita sittenkin ehkä se kevyempi tai oudompi salkku, joka voi olla lopulta kannattava strateginen sijoitus tulevaisuuteen. Esimerkiksi kelpaa vaikka SDP, joka vielä 1980-luvulla oli maan merkittävin ympäristöpuolue. KesKustassa vastaava tilanne on syntynyt koulutuspolitiikan ympärille. Sellaisen avauksen keskusta teki vuonna 2007, kun puolue otti ensimmäistä kertaa takavuosina karsastamansa ympäristöministeriön haltuunsa. Parhaat edellytykset sektorin asioissa profiloitumiseen antaa ministerin paikka. Poliittinen työkierto voi joskus kannattaa. Vuoden 1987 hallitusvaltaan paluunsa jälkeen puolue on istunut oppositiossa vain yhden vaalikauden, keskusta neljä. Koulutusleikkauksilla höykyttämiseltä se ei silti puoluetta pelastanut. 19.1. Puolue hukkasi otteensa ja aloitteellisuutensa ympäristöpolitiikassa täysin. Koulutuspolitiikan jääminen mopen osille haittaa luultavasti osaltaan keskustan etenemistä isoissa kaupungeissa. Valtiovarainministerinäkään keskustalaisia ei ole ollut sitten 1980-luvun puolivälin, mutta siihen on luonnolliset syynsä. Opetusministerin tontti ei ole ainoa, jossa viimeisestä keskustalaisesta ministeristä on jo aikaa. Uudistukset sovitaan hallituksessa ja valmistellaan ministeriöissä, eduskunnassa otetaan niihin kantaa. Erityisen tärkeitä ne ovat nuorille ja isojen kaupunkien koulutetulle väestölle. Se ei ole jäänyt ympäristötietoisilta äänestäjiltäkään huomaamatta. Kun keskustan kohtalona on ollut jo kohta kolmen vuosikymmenen ajan sahata pääministeripuolueen aseman ja opposition välillä, valtiovarainministeripuolueeksi on profiloitunut ennen kaikkea kokoomus. Vanhojen polkujen tallaamisessa on kuitenkin nurja puolensa. Kun se ei muita puolueita edes kiinnosta, yritys toki onnistuu aina. Nahanluonti on tuottanut kokoomukselle myös tulosta. Suurista koulutuspoliittisista saavutuksista, maakuntayliopistojen perustamisesta ja peruskoulun synnystä on aikaa vielä enemmän. Monet lähtevät politiikkaan juuri koulutusasioita kehittämään ja edistämään. Sillekin kamreeripuolueeksi leimautuminen alkoi käydä jo rasitteeksi Sauli Niinistön puheenjohtajakaudella. Maataloustai kuntaministerin salkut eivät siinä auta. Karua faktaa on, että keskustalainen opetusministeri on nähty viimeksi vuonna 1977, kun Marjatta Väänänen kantoi salkkua. Se ainakin on varmaa, että vuosikymmenien poissaolo mistä tahansa ministeriöstä on täyden poliittisen valikoiman tavaratalona itseään kauppaavalle isolle puolueelle liikaa. Sittemmin SDP jätti tontin kuitenkin ruohottumaan ja muiden hoitoon. puOlueiden halu tarttua aina mahdollisimman painaviin ministerinsalkkuihin on sinänsä ymmärrettävää. Opetusministerin paikka on strategisesti tärkeä, sillä koulutuskysymykset koskevat jokaista suomalaista
Moni on jo sanonut, ettei halua palata turvallisuussyistä. Sosiaalidemokraatteja edustava Tudose ehti olla pääministerinä alle seitsemän kuukautta. 16 19.1.2018 Maailman kuvat Pääministeri erosi. haiti ei ole PersläPimaa. Trumpin kerrotaan kritisoineen maahanmuuttajien ottamista Yhdysvaltoihin kyseisistä maista. Pääministeri Mihai Tudose ilmoitti maanantaina eroavansa menetettyään tuen omalta puolueeltaan. Ihmiset osoittivat mieltään Floridassa sen jälkeen, kun yhdysvaltalaismediat olivat kertoneet presidentti Donald Trumpin kutsuneen Afrikan maita ja Haitia ”persläpimaiksi”. Tudosen puolueessa on kuohunut pitkään. PalaavatKo rohingyat. Koonnut: samuli vänttilä Joe Raedle / AFP Photo / Lehtikuva. Yksi asuinrakennus romahti ja useita muita vaurioitui pahoin. Romania on ajautunut jälleen hallituskriisiin. Kerrostalo räjähti. Myanmaria on painostettu voimakkaasti takaamaan turvallinen paluu rohingyoille, jotka ovat paenneet maasta armeijan toimien takia. Räjähdyksen epäillään aiheutuneen kaasuvuodosta. Räjähdyksellä ei poliisin mukaan näytä olevan yhteyksiä terrorismiin. Bangladesh kertoi sopineensa Myanmarin kanssa satojentuhansien rohingyapakolaisten kotiuttamisesta takaisin Myanmariin kahden vuoden sisällä. Kaksi kuoli ja useita loukkaantui Belgian Antwerpenissa tapahtuneessa räjähdyksessä. Belgia on ollut valmiustilassa maaliskuun 2016 Brysselin terrori-iskuista lähtien. Edellinenkin pääministeri syrjäytettiin puolueen sisäisen riitelyn vuoksi
Olemme asuneet Geneven viereisessä Ranskassa nämä vuodet, jolloin iskuista on tullut arkipäivää. Geneven suureen historialliseen tapahtumaan, jossa lapset juoksevat pitkin vanhaa kaupunkia tuhatpäisinä joukkoina keskenään, uskalsin laittaa lapsemme vasta viime joulukuussa. Olen lykännyt Lyonin valotapahtumaan osallistumista parilla vuodella juuri näistä syistä. Genevessä on aika ajoin terroristijahteja, mutta toistaiseksi iskuilta on vältytty. Etnologista profilointia ei Ranskassa ei ihmeekseni kritisoitu julkisessa keskustelussa yhtä voimallisesti kuin vaikkapa Suomessa. Lisäksi kirkkoja, juutalaisyhteisöjä ja poliiseja kohtaan on hyökätty verisesti. TerrOrismin perimmäinen tarkoitus on luoda pelkoa ja järkyttää avoimia länsimaisia yhteiskuntia. Tuona yönä Genevessä asuvan ystäväperheen lapset olivat meillä yökylässä, emmekä tienneet, mitä rajanylitystä pitkin saisimme vanhemmat hakemaan lapsensa takaisin kotiin. Euroopan liigan jalkapalloa emme mene katsomaan, voihan siellä toki olla ihan vain huligaanejakin. Huojentuneena, mutta myös rohkaistuneena, poimin pojat maalialueelta. Heini Utunen Geneve heini.utunen@gmail.com Twitter: @heini_utunen Betoniporsaita katukuvassa Rauhan pääkaupunki. 19.1. Ranska sitä vastoin elää täyttä terrorismitodellisuutta. Katselimme ikkunasta, vieläkö Ranskasta virtaa autoja Sveitsiin päin vai ovatko rajat kiinni. Siis niitä, joita ajaa tummahiuksinen, arabilta näyttävä mies. Sisäänkäyntien edessä on raskaat betoniporsaat estämässä pommiautojen sisäänajon, kuten kaikilla julkisilla paikoilla ja tapahtumissa. Omalla työpaikallanikin on siirrytty kertaheitolla melko vähämuotoisista turvallisuustoimesta totaaliseen valmiuteen. Pelon ei saisi päästää hallitsemaan arkea, mutta vaikeaahan se on. Iskujen jälkeen alettiin rajalla kysellä papereita tiuhempaan ja pysäytellä autoja. Sen jälkeen iskuja on ollut toistuvasti, miltei 30, joka puolella Ranskaa, niistä huomattavimpina Pariisin sarjaiskut marraskuussa 2015 ja Nizzan rekkaisku Ranskan kansallispäivänä heinäkuussa 2016, joissa henkensä menetti yli 200 ja loukkaantui yli 800 henkilöä. 2018 17 Turvallisuus puhuttaa Geneveä ja sitä ympäröivää Ranskaa. Onko vain ajan kysymys, kun terroristit iskevät rauhan pääkaupunkiin, jossa käydään maailman vaikeimpien kriisien rauhanneuvotteluja. Perheemme ylittää päivittäin tuon rajan useammankin kerran – kouluun, töihin, kaupoille, harrastuksiin, kavereille. Omat lapseni nukkuivat takapenkillä. Charlie Hebdo -satiirilehden iskusta tuli juuri kuluneeksi kolme vuotta. Viimeistään Pariisin loppuvuoden 2015 iskujen sattuessa tiesin, että nyt muuttuu meidänkin arkemme. Ajaessani kotiin suositusta kesätapahtumasta radiossa kerrottiin poliisin estäneen siihen suunnittelun erittäin todennäköisen terroristi-iskun viime hetkillä. Minun henkilökohtainen tekoni terrorismia vastaan on jatkaa arkista elämää – ainakin miltei entisellään
Esiin nousee isojen linjojen mies, joka ei näpertele yksityiskohdilla. – Täällä 40 000 asukkaan kylässä ei mikään pysy salassa. Olen kova touhuamaan. Kaikkonen sanookin, ettei hän stressaannu tekemisestä vaan siitä, jos sitä ei ole. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen Joviaali ryhmyri. suuriMMan hallituspuolueen ryhmänjohtajalla on poliittista valtaa, mutta Kaikkosella on taas pokassa pitelemistä, kun hän kuvailee nykyistä asemaansa. – Antti on tuttu mies, haki täältä joululaatikotkin, nainen kertoo. – Mutta toki se vaatii hyvää suunnittelua, että arjen saa rullaamaan. Kaikkonen vaikuttaa valtakunnan politiikan lisäksi Tuusulan kuntapolitiikassa. Perhe, johon kuuluu Kaikkosen vaimo Satu Taiveaho sekä kaksi sijaislasta, muutti vuosi sitten 1930-luvulla rakennettuun huvilaan, joka vaatii edelleen remontointia. Kaikkonen pitää toki nykyistä tehtäväänsäkin hienona ja tärkeänä. Tässä ollaan kädet savessa, joka päivä on ongelma tai useampia ratkottavana. 18 19.1.2018 Henkilö Viime vaaleissa keskusta lupasi laittaa Suomen talouden kuntoon. Se oli arvokas ja hieno tehtävä, herrasmiehen hommaa. Kaikkosta naurattaa, kun kerron Lottamuseon terveiset läheisessä ravintola Krapihovissa. Antti Kaikkonen pitää heikompiosaisten puolustamista tärkeänä tulevassa politiikassa. – Onhan vuorokaudessa 25 tuntia, että ei siinä mitään. – Kun politiikkaan on lähtenyt vaikuttamaan, niin tämä on vaikuttajan paikka. Puolueen politiikan 2020-luvun tavoitteita linjataan tänä talvena. Keskustan eduskuntaryhmää johtava Antti Kaikkonen toivoo, että niissä näkyy köyhän asia. Mitkä ovat keskustan tulevia tavoitteita. – Minulla oli kunnia toimia eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana vaalikauden alussa. Kaikkonen osaa olla itseironinen ja keventää tiukoissa paikoissa muidenkin mielialoja hyvällä huumorillaan. Sen pohtiminen on vielä kesken. keskustan kansanedustajat kuvailivat Antti Kaikkosta Suomenmaan pyynnöstä. Hän on huoleton, mutta luotettava ja joviaali. kaikkonen elää nyt todellisia ruuhkavuosia. Ei edes se, että joululaatikkomme eivät ole itse tehtyjä. Henkilökuntaan kuuluva nainen tulee ovelle ja kertoo museon olevan kiinni. Kaikkosta on helppo lähestyä, koska hän on empaattinen ja osaa kuunnella. vuoden viiMeiset työkiireet saavat Kaikkosen myöhästymään hieman haastattelusta, jonka olemme sopineet Tuusulan Lottamuseoon
19.1. 2018 19 Keskustan tulevan politiikan suuntaviivojen pitää olla selvillä jo näillä lumilla, Antti Kaikkonen sanoo.
20 19.1.2018 KaiKKonen valittiin keskustaryhmyriksi kesällä 2016, kun Matti Vanhanen nimettiin presidenttiehdokkaaksi. Antti Kaikkonen pitää Matti Vanhasta reiluna kollegana, joka tukee samassa vaalipiirissä olevia ehdokkaita kilpailemisen sijaan.. Kokonaisuudesta syntyy se hyvä toimintalinja. Juhantalo harmitteli sitä, että nuori klikki hallitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) takana, ja kokeneet on jätetty syrjään. – On harmi, että jotkut kokevat näin, jostainhan se kertoo. Mutta ei kai se nyt täysin mahdoton ajatus ole. – Mielestäni heitä kannattaa kuunnella, kuten nuorempaakin joukkoa. Konkarikaartiin kuuluu keskustassa muun muassa Kauko Juhantalo. Kommentit saavat Kaikkosen mietteliääksi. – Kyllä se vaatii herkkyyttä, että saa säädöt kohdalleen, ryhmyri toteaa. Vastaan jo ennen kuin ehdit kysyä, Kaikkonen hymyilee. Mielellään niin, että toisella kierroksella on Matti Vanhanen. – Kaikkia se on kuluttanut, ketkä ovat siinä tehtävässä olleet. Heillä on paljon näkemystä, kokemusta ja osaamista. Sellaista ei politiikassa liikaa ole. – Hän kai tätä asiaa pähkäilee ja ilmoittaa sitten keväällä, mikä hänen lopullinen aatoksensa on. Hän sanoo, että pääministerin ja puheenjohtajan tehtävä on niin raaka ja armoton, että se kuluttaa ketä tahansa. Hän ei lämpene sellaiselle taakanjaolle, että puoluetta ja hallitusta johtaisi eri henkilö. Mielestäni on kunnia-asia, että keskustan omalle ehdokkaalle tehdään kunnon tulos. – Se tuntuu vähän keinotekoiselta, ehkä vallan ja vastuun on hyvä olla selkeästi samalla henkilöllä. Kaikkonen ei ole kuullut, että kukaan miettisi Sipilän haastamista. Persoonanakin Vanhanen on presidentiksi sopiva, Kaikkonen sanoo. – Sipilä-lisästä on varmaankin tippunut siivuja matkan varrella pois, mutta eihän keskusta vain yhden miehen tai naisen varassa ole historiassaan ollut, eikä ole nytkään, Kaikkonen korostaa. KaiKKosen mielestä keskustan eduskuntaryhmä on parhaimmillaan voittamaton joukko, mutta kaipaa hieman viritystä – vaikka sitten sillä huumorilla silloin, kun gallupit masentavat. Gallupien perusteella keskustaväkikin näyttää olevan sitä mieltä, että Sauli Niinistö on hyvä presidentti ja ansaitsee jatkokauden. Mutta myöntää hän senkin, että muutaman vuoden takainen menestys oli osittain Sipilän suosion ansiota. Kaikkosenkin mielestä Niinistö on hoitanut tehtävää aivan hyvin, siitä näissä vaaleissa ei ole kyse. KaiKKonen toivoo Sipilän jatkavan puolueen johtajana ja pääministerinä kesäkuisen Sotkamon puoluekokouksen jälkeen. Omalta osaltani olen yrittänyt olla kuulolla ryhmän konkareiden kantojen suhteen. – Mielestäni on kunnia-asia, että keskustan omalle ehdokkaalle tehdään kunnon tulos. Hän avautui kaksi viikkoa sitten Suomenmaan haastattelussa siitä, että vaalien jälkeen ryhmässä tapahtui jako nuoriin ja vanhoihin. Kaikkonen muistuttaa, ettei muilla ehdokkailla ole vastaavaa näyttöä 2000-luvun ulkopolitiikasta kuin seitsemän vuotta pääministerinä toimineella Vanhasella. KesKusta on Kaikkosen mielestä yhtenä porukkana vastuussa sekä onnistumisista että epäonnistumisista. – Itselläni ei sellaisia ajatuksia ole. – Olen samassa vaalipiirissä Vanhasen kanssa, mutta meillä ole koskaan ollut kilpailuasetelmaa. Vanhanen on pikemminkin ollut kannustamassa ja auttamassa muita