6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 20 / 18.5.2018 / 4,80 € Blokkivaaleille täystyrmäys komea kaarti puoluesihteereitä Ajassa Kenttäraati Vieraskolumni rakentava yhteistyö on pienen maan etu kuulolla Kirkko keskustataustainen riikka reina on kallion uusi kirkkoherra
2018 ”Monelle ei nyt jää palkkaa” Maidontuottaja Mika Kokkonen uskoo, että kannattavuuskriisi selätetään s. 20. 2 18.5.2018 sisältö 18.5
2018 3 Meidän on kyettävä paremmin kertomaan, mitä aatteemme ja siihen pohjautuva politiikka tarkoittaa tulevaisuuden suomalaisen arjessa. 12 Hanna Huttunen haluaa viedä sotea etujoukoissa eteenpäin s. 18.5. Antti Kurvinen s. 31 Suomen vuoro lähestyy Riikka Pakarinen: EU-puheenjohtajuus on haaste seuraavalle hallitukselle s. 28 Aleksi Talvitie valitsi puolueen, joka puhuu koko maan puolesta s. 24 Keskustan kasvot Kentän vaikuttaja Ilmiöt. 26 Juha Tarkiainen pyörittää koivunmahlabisnestä Etelä-Savossa s
Julkinen sektori voisi sitten hankkia harkintansa mukaan palveluja yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta. Rinteeltä kysytään varmasti vielä monta kertaa vaaliteltoilla, että milloin se satanen oikein tulee. Järjestäjän ja tuottajan erottaminen on nyt eduskunnan käsittelyssä olevan uudistuksen kulmakivi. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 18.5.2018 Y ksi menestyksen ehto kestävyysurheilussa on maitohappojen hallinta. Järjestäjän ja tuottajan erottamiseen perustuvaa valmistelutyötä on tehty maakunnissa jo pari vuotta. Sosiaalidemokraattien kannattaisi muistaa, että heidän kaikki ehdotuksensa pannaan nyt tarkasti muistiin muissa puoluetoimistoissa, mediasta ja äänestäjistä puhumattakaan. Nyt se uhkaa erityisesti suurinta oppositiopuoluetta. SDP:n talousyhtälö ei toimi. Löysien lupauksien jakelun sijasta SDP:n kannattaisi keskittyä uskottavan kokonaisohjelman laatimiseen, kuten keskusta teki ennen vuoden 2015 vaaleja. SDP uhkaa mennä maitohapoille jo vuosi ennen eduskuntavaaleja Pääkirjoitus Sosiaalidemokraateilta satelee solkenaan erilaisia vaalilupauksia, vaikka vaaleihin on aikaa vielä melkein vuosi. M ari a Se pp älä. Samaan sarjaan menee Rinteen viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa esittämä lupaus laittaa uusiksi sosiaalija terveydenhuollon uudistus, jos SDP pääsee valtaan. SDP on lisäksi luvannut perua suuren osan Juha Sipilän hallituksen leikkauksista. Yrittäjien verojen kiristäminen ei lisää talouskasvua, päinvastoin. Jos juoksija aloittaa liian lujaa, lihaksiin kertyy maitohappoa. Myöhemmin hän on tosin täsmentänyt, että se tapahtuisi pidemmän ajan kuluessa. Niitä kertyisi kuulemma lisää talouskasvun ansiosta. Rinteen vaatimus tarkoittaisi käytännössä koko uudistuksen romuttamista ja paluuta lähtöruutuun. Eläkelupaukset ja muut menolisäykset puolue rahoittaisi korottamalla lähinnä yritystoimintaan liittyviä veroja. Esimerkiksi sopii puheenjohtaja Antti Rinteen vappulupaus korottaa sadalla eurolla pieniä eläkkeitä. Jalat jäykistyvät, ja ensimmäisenä loppusuoralle tullut juoksija voi hiipua palkintosijojen ulkopuolelle. Maakunnat järjestävät sote-palvelut. Maakuntavaltuustot aloittavat työnsä tämän lainsäädännön pohjalta ensi vuoden alussa. Sosiaalidemokraateilta satelee solkenaan erilaisia vaalilupauksia, vaikka vaaleihin on aikaa vielä melkein vuosi. Jos ja kun aikataulut pitävät, eduskunta hyväksyy keskeisen sote-lainsäädännön ennen kesälomia ja ensimmäiset maakuntavaalit pidetään lokakuussa. Eläkepopulismin voi hyvällä tahdolla ymmärtää osana vaalitaktiikkaa. Niitä tuottavat maakuntien liikelaitokset, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Ilmiötä voi soveltaa myös politiikkaan. Rinne peruuttaisi tilaajan ja tuottajan erottamisen toisistaan ja pitäisi molemmat edelleen julkisen sektorin käsissä. Tämäkin ehdotus lienee tulkittava vaaliporkkanaksi, joka on suunnattu julkisen sektorin palveluksessa oleville sosiaalija terveydenhuollon työntekijöille
Omien etuoikeuksien tunnistaminen on yllättävän vaikeaa. Jokainen on oman onnensa seppä -ajattelu on tutkitusti tavallisempaa sellaisten ihmisten keskuudessa, jotka tulevat varakkaasta taustasta. Sellaisiakin, jotka eivät välttämättä enää vastaa esimerkiksi nykypäivän tasa-arvonäkemyksiä. Seksuaalisesta häirinnästä tai seksistisistä vitseistä huomauttavat naiset leimataan helposti huumorintajuttomiksi mielensäpahoittajiksi, joille voi lähettää esimerkiksi raiskausuhkauksia. Samoin siitä, mikä olisi ollut oikea tapa käsitellä asiaa. Syy oli tällä kertaa Ylessä, joka oli päättänyt siirtää Herra Heinämäki -lastenohjelman Pikku Kakkosen puolelta Elävään arkistoon. Mielenkiintoista tapauksessa oli etenkin Twitterissä esiin tullut valkoisten suomalaisten miesten ärtymys asiasta. Esimerkiksi kokemukset yhteiskunnan tasa-arvoisuudesta nimittäin vaihtelevat sen mukaan, millaisista taustoista ihmiset tulevat. Joku siinä, että muut ihmiset kertovat näkemyksistään herättää syvää ärtymystä. ”nyKyään syrjityin ihmisryhmä tuntuu olevan valkoinen keski-ikäinen lihaa syövä heteromies.” Tällaisia lausahduksia olen kuullut viime aikoina usein. Onko minulla itselläni kokemusta tähän vähemmistöön kuulumisesta. Ohjelmaa kritisoineita syytettiin mielensäpahoittamisesta, ja Laiti sai jopa kehotuksia tappaa itsensä. Hän on esimerkiksi saattanut kasvaa köyhässä perheessä, hänellä saattaa olla lukihäiriö tai hän voi olla vaikkapa liikuntarajoitteinen. Kulttuurisen omimisen käsitteestä sekä ohjelman sopivuudesta tai sopimattomuudesta nykyaikaan voi olla montaa mieltä. Vastaava kaava on toistunut muissakin yhteiskunnallisissa keskusteluissa. Rikkaankin perheen lapsi saattaa joutua koulukiusatuksi. Minun ei edelleenkään tarvitse olla ongelmasta samaa mieltä, mutta voin edes yrittää ymmärtää. Niinpä seuraavan kerran, kun tekee mieli mitätöidä toisen kokemus, kannattaakin katse kääntää peiliin. Päätös ohjelman siirtämiseen sai nimittäin alkunsa saamelaisnuorten puheenjohtaja Petra Laitin antamasta palautteesta. En kiellä, etteikö valkoinen keski-ikäinen lihaa syövä heteromies olisi voinut kohdata elämänsä aikana syrjintää. Tiedänkö millaista on olla nainen, saamelainen tai muslimi. Laiti toivoi, että Yle lakkaisi jakamasta Amerikan alkuperäiskansoja karnevalisovaa kuvastoa, jota ohjelmassa edusti intiaanipäällikkö Punanatan hahmo. 2018 5 Toimittajalta Syrjityin vähemmistö Joitain viikkoja sitten Suomessa syttyi jälleen someraivo. Kategorioiden takana on aina yksilöitä, joilla on erilaisia kokemuksia maailmasta. Elävästä arkistosta löytyy menneiden vuosikymmenten ohjelmia. 18.5. Mistä reaktio kertoo. se , että olemme kohdanneet elämässämme vaikeuksia, ei kuitenkaan tarkoita, ettemme voisi samaan aikaan olla toisissa asioissa etuoikeutettuja. Eeva Kärkkäinen. Jos joku yhteiskunnallinen ongelma vaikuttaa naurettavalta, kannattaa aloittaa pohtimalla omaa asemaansa. Raivon kohde ei ollut kuitenkaan Yle, vaan syy oli saamelaisissa. Kukaan ihminen ei ole elämässään yksiselitteisesti etuoikeutettu. Voisiko olla, että tästä aiheesta puhuttaessa paikkani olisikin aluksi vain kuunnella ja antaa tilaa toisen näkemyksille. Jos minulla ei ole kokemusta aiheesta, miksi koen tarvetta mitätöidä sellaisten ihmisten kokemuksia, jotka elävät asian kanssa päivittäin
Antti Palola Aamulehdessä Hallituksen ansiosta julkisten meno jen osuus brutto kansan tulosta on pienentynyt ja kokonais veroaste laskenut. Haastaja pudotti Sukselaisen puoluejohtajan tuolilta niukasti luvuin 888–866. Seuraavana vuonna keskusta kahmaisi 55 edustajaa. Sotien jälkeisistä puoluesihteereistä ministereiksi asti ovat päässeet Martti Miettunen, Arvo Korsimo, Jouko Loikkanen ja Seppo Kääriäinen. Keskusta oli jämähtänyt koko 1970-luvuksi alle 40 kansanedustajan puolueeksi. erja tiKKa kipusi ensimmäisenä naisena keskustan puoluesihteeriksi 1990. Simon Elo Twitterissä Rinteen mukaan heidän sosiaali turva mallissaan saa ”porkkanaa” aktiivisuudesta toisin kuin aktiivi mallissa, jossa eiaktiivisuudesta saa ”raippaa”. Miettusen jälkeen puoluesihteerin tehtävät sai koko 1950-luvuksi Arvo Korsimo. J. Juho Romakkaniemi Twitterissä. Hän sai seuraajakseen Mikko Immosen, joka istui paikallaan koko 1970-luvun. Ajassa Sanottua 6 18.5.2018 Pentti Manninen KesKustan Sotkamon puoluekokous valitsee kesäkuussa uuden puoluesihteerin. Neljän vuoden jälkeen häntä seurasivat Pekka Perttula, Eero Lankia, Jarmo Korhonen, Timo Laaninen ja Jouni Ovaska. Miettusesta kehittyi 1940-luvulla Urho Kekkosen luottomies. Korsimo joutui luopumaan puoluesihteerin tehtävistä 1960. Eikö tuo ole sama asia. Hän syytti ratkaisusta puoluejohtaja V. Korsimo rakensi Maalaisliiton legendaarisen tukimiesverkoston apunaan Pekka Silvola, josta tuli puoluesihteeri vuonna 1960. Paavo Väyrynen pullautti ulos Virolaisen, ja Seppo Kääriäinen löi puoluesihteerikilvassa Antti Mäki-Reinikan. Tätä ennakoi jo Väyrysen nousu vuoden 1988 presidentinvaaleissa kakkoseksi ohi pääministeri Harri Holkerin (kok.). Keskustalla ollut 20 puoluesihteeriä Mikko Immonen Martti Miettunen Seppo Kääriäinen Arvo Korsimo Erja Tikka Pekka Silvola Eero Lankia Jouko Loikkanen Keskusjärjestöjen johdon olisi muodostaa selkeä kuva siitä, mihin suuntaan eläkejärjestelmää kehitetään, eikä vain vahtia maksutasoa ja etuisuuksia. Ahosta tuli pääministeri. Silvola siirtyi Ylen ohjelmajohtajaksi 1969. Vuoden päivät tehtäviä hoiti Jouko Loikkanen. Helsingin media irvisteli auringonlaskun puolueesta. KorsiMo oli tärkeä ratas Kekkosen presidenttikamppailussa ensin 1950 ja sitten 1956, jolloin Kekkonen nousi valtaan 25 vuodeksi. Hän toimi pääministerinä vielä 1970-luvun puolivälissä. Sotkamon puoluekokouksessa 1952 hän voitti Johannes Virolaisen. Sato ropisi vuonna 1990 puoluejohtajana aloittaneen Esko Ahon laariin. KesKusta sai nuoren puoluejohdon Turussa 1980. Sukselaista ja tuki Kouvolan puoluekokouksessa 1964 Virolaista. Väyrynen ja Kääriäinen onnistuivat 10-vuotiskaudellaan palauttamaan keskustan kohti uusia suuruuden aikoja. Maalaisliitto-keskustalla on ollut vuodesta 1907 alkaen 20 puoluesihteeriä. Punavihreä vaihtoehto on laittaa kumpikin taas nousuun
Atena, 223 s. Rakennusten kunto, sopivuus käyttötarkoitukseen ja käyttäjäkokemukset arvioidaan säännöllisesti. Erityisen isoja mullistuksen aikoja ovat olleet ensimmäinen ja toinen maailmansota. Sari Sarkomaa Twitterissä Kympin uutisissa huikea äiti, jonka viesti on selvä: monet äidit ja isät tarvit sisivat yhä enemmän tukea kotiin. Itse kannatin 12 sote-aluetta. Hilkka Kemppi Twitterissä. Demokratiassa ei saa yksin päättää. Janne Pesonen Twitterissä Moni on varmasti toivonut, että kepuvetoiset kunnat vähenisivät. Kirja käy läpi vakoilun ja tiedustelun vaiheita antiikista maailmansotiin saakka. Koonnut: Henna lammi Tarkoitus on parantaa päiväkotien, koulujen ja kasarmien sisäilmatilannetta. Shutterstock Talousviisaiden ohje hallitukselle: kireämpää talouspolitiikkaa Kansalaisaloite ilmaisesta toisen asteen koulutuk sesta eduskuntaan Kirkolliskokouksen linjaus samaa sukupuolta olevien vihkimisestä Jehovan todistajia koskevan poikkeuslain uudistaminen Eduskunnan äänestys uusiutuvan energian tukipaketista Nykyinen kuntarakenne maksimoi kepun vallan. Sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta tehostetaan. Kirja alleviivaa, että vakoilua on ollut maailmassa aina. Pistän suoraan sydämeen tämän viestin. Arki on opettanut samaa. Porvalin teos tarjoaa kuitenkin varsin vähän näkökulmia nykyaikaan ja tulevaisuuteen, jolloin tiedustelu on astunut ihan uudelle asteelle. Maailmansodat mullistivat vakoilun Sisäilmaongelmat kuriin kymmenessä vuodessa Hallitus aikoo tervehdyttää julkiset rakennukset Terveet tilat 2028 -ohjelmalla. Globaalien suuryritysten harjoittama tiedonkeruu ja sen myynti ovat arkipäivää. Ajassa Sanottua 18.5. Sen Porvali tekee lyhyesti selväksi, että teknologisen kehityksen aiheuttamiin uhkiin pitää vastata entistä vahvemmalla tiedustelulla. Luvassa on paljon hurjaltakin kuulostavia kertomuksia vakoilusta ja vakoilun estämisestä. Suomessakin siihen tarvittaisiin uudet tiedustelulait, kirjailija summaa. Samuli Vänttilä Mikko Porvali: Tiedustelun näkymätön historia antiikista maailmansotiin. Kaikissa maakunnille kunnilta siirtyvissä toiminnoissa kepun rakenteellinen valtapositio leikkautuu merkittävästi. 2018 7 Heille , joita vakoilutarinat kiinnostavat, voisi Mikko Porvalin hiljattain ilmestynyt teos tarjota jotain mielenkiintoista. Kukkulan taakse katsomisesta ja kuninkaan korvaan kuiskuttelusta on tultu tähän päivään, jossa tieto jaetaan demokraattisesti valitulle valtionjohdolle erilaisina katsauksina. Käytäntö sisältää paljon myös uhkakuvia. Rakennukset tarkistetaan yhdessä kiinteistönhoidon, terveysalan ammattilaisten ja käyttäjien kanssa
Ympäristö tutuksi taimenten kasvatuksella Viime viikolla alkanut helleaalto on nopeuttanut kevätkylvöjä Etelä-Suomessa. Ajassa Tampereen normaalikoulu Järvitaimenten kasvatusprojekti on lisännyt oppilaiden tietoisuutta taimenen uhanalaisuudesta. Siinä missä maaseudulla metsä saattaa alkaa jo koulun takana ja lähin vesistökin on kävelymatkan päässä, kaupungissa saattavat samat kohteet olla bussimatkan ja erityisjärjestelyjen päässä. Tähän voitaisiin panostaa myös koulujen kerhotoiminnalla. Sanna ISopahkala Tampereen Viinikanojan liepeillä ihan veden tuntumassa kyykkii joukko lapsia. – Alkuperäinen idea lähti leikinlaskusta. Mietimme, että tällainen projekti ei voisi ikinä onnistua, joten pakkohan sitä oli kokeilla, Tampereen normaalikoulun käsityön lehtori Erno Saarikko kertoo. Kun Tampereen yliopiston normaalikoulun 4. Käsissään heillä on astioita ja astiois sa järvitaimenen poikasia. Kyse on ympäristökasvatuksen projektista, jossa Tampereen yliopiston normaalikoululla on talven aikana kasvatettu uhanalaisia järvitaimenen poikasia silmäpistevaiheisista mätimunista vapau tettavaksi lähiympäristöön. 8 18.5.2018 yhdistyksen biologisista tutkimuksista vastaava hydrobiologi Jussi Iso-Tuisku. KaupunKimiljöössä ympäristökasvatuksella on omat haasteensa. – Mielestäni lasten ja nuorten tietoisuuden lisääminen eri ympäristöistä ja niissä esiintyvistä kasveista ja eläimistä on ensiarvoisen tärkeää. – Lapset huomaavat tekevänsä jotain tärkeää, kun tiedostavat esimerkiksi Iidesjärven huonon tilan, kertoo maantiedon ja biologian lehtori Sami Vartiainen. Oppilaat ovat olleet järvitaimenten kasvatuksesta innoissaan. Kun valmistelut ja suunnittelutyö oli tehty, järvitaimenen mäti pääsi Tampereen yliopiston normaalikoulun maantiedon ja biologian luokan jääkaappiin. Lehtorit Erno Saarikko ja Sami Vartiainen ovat tutkijan kanssa samaa mieltä. Projektiin lähti mukaan Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY), ja sieltä auttavan käden ojensi. Maanantaina mitattiin kevään lämpöennätys Lapissa lumien odotettua nopeampi sulaminen on aiheuttanut pahan tulvatilanteen. luokkalaisten Luontoon!-valinnaisryhmä lähti retkelle kaupungin ulkopuolelle, kävi ilmi, että osa lapsista ei ollut koskaan käynyt metsäretkellä tai paistanut makkaraa nuotiolla. – Lasten ja nuorten pitäisi olla mahdollisimman paljon kosketuksissa luonnon kanssa, jotta he oppisivat kunnioittamaan ja arvostamaan rakentamatonta luontoa. Maastossa tapahtuva opetus ja maastoharjoitukset ovat parhaita menetelmiä siihen, Jussi Iso-Tuisku painottaa
riKu EsKElinEn En pidä ajatuksesta. Tuomiojan mukaan SDP, vasemmis toliitto ja vihreät voisivat muodostaa yhtenäisen blokin ja vastaavasti porva ripuolueet omansa. En usko, että vielä nyt on sen aika toteutua. Satu Jokelan mielestä ehdotus on erikoinen. Luulisi, että vuosi 1918 ja sen asetelmat antoi vat suomalaisille riittävästi blokkiko keilua, muistuttaa Timo Kemppainen. Ja jos sovittu vaali ohjelma ei kelpaa yhdellekään täyte puolueelle. Seppo Kauppisen mukaan on erit täin vaikea ymmärtää, että näinkin ko kenut poliitikko moista esittää. – Porvaripuolueissa on aatteita, joi ta keskustalaisena en tunne omikseni, kommentoi Maija Nousiainen suhtau tumistaan ideaan. – Asiaa pitäisi enemmän selostaa, mitä se tarkoittaa ja mitä siitä seuraisi, toteaa Marjatta Rönkkö. – Mielestäni on hyvä, että puolueet joutuvat vaalien alla varautumaan yhteistyöhön minkä tahansa toisen puolueen kanssa. Lyhyellä aikavälillä ehdotus vetää vesiperän, sillä se on pikaisesti möläytetty ja tuleviin vaaleihin kytket tyä kalastelua, analysoi Erkki Saari. – Ehkä esitys kertoo SDP:n hädästä ja toistuvista vaalitappioista. Kenttäraati näyttää punaista korttia blokkivaaleille ”Ei ole todellinen vaihtoehto suomalaisessa poliittisessa ilmastossa” Kaarina TorKKola Olemme kulkemassa kovaa vauhtia kohti kaksipuolue järjestelmää. SuomeSSa ei ole Terttu Kelan mukaan riittävästi vielä totuttu blokkiajatteluun. – Suomi tarvitsee tasapainottavan vahvan keskustan oikeiston ja vasem miston väliin. – Kaksinapaistaminen on ollut so sialistien ikihaave. Miksi puolueet ovat olemas sa, onko pyrkimys ”ratsastaa” muiden äänillä/kannattajilla, mitä jos olisi si toutumattomien puolue, hän luettelee. Sami Finnilän mielestä blokkijärjestel mä on mielenkiintoinen ajatus ja mo nella tavalla jopa nykyistä parempi. – Lähinnä se saa aikaan kysymys tulvan. – Mutta mitenkäs jos enemmistöhal litusta ei saisi muodostettua sillä poru kalla, jolla vaaliohjelma on äänestäji en turvaksi lukittu. – Suomessa on perinteisesti ollut monia puolueita, jotka määrittävät it se tavoitteensa sekä toimintatapansa ja voivat hakea myös yhteistyötä. – Tuomioja on aatoksissaan siirtä mässä maatamme kaksipuoluejärjes telmään, mikä on länsieurooppalainen systeemi. Taasko olisi paikka valta pelille, takinkäännöille ja lehmän kaupoille, hän heittää. Suomalainen yh teiskunta on kehittynyt kuitenkin niin moniarvoiseksi, etten näe aloitteel la etenemisen mahdollisuutta. Heikki Aholan mielestä blokit sopivat huonosti suomalaiseen demo kratiaan. keskusta + kokoomus). Riitta KoSKinen ei kannata blokkiajat telua politiikassa yleensäkään. Puolueilla on omat kannattaja kuntansa. Yk si hyvä puoli blokkiajattelussa olisi se, että eri vaihtoehdot joutuisivat esittä mään omat visionsa jo ennen vaaleja ja varmaan pitäytymään siinä, hän arvioi. Mitä vahvempi keskus ta, sitä tuloksellisempaa politiikkaa, hän perustelee. Tässä Tuomioja hakee vain keinoja, joilla py rittäisiin vahvistamaan SDP:n asemia tulevissa vaaleissa, hän arvelee. En lähtisi kokeile maan meillä, arvioi puolestaan Alpo Seppälä. Tämä veisi lähemmäksi kaksi puoluejärjestelmää, joka olisi nykyistä harvainvaltaisempi.. 18.5. Aulis Oittinen sanoo vastustavansa perinteistä vastakkainasettelua (puna vihreät vs. Tuomo Vihriälän mielestä kyseessä on yksinkertaisesti huono ehdotus. – Se syventäisi turhaan kansan ja kaantumista kahtia ja samalla estäi si muiden järkevien yhteistyökuvioiden muodostamisen vaalien jälkeen. 2018 9 Risto Luodonpää Suomenmaan kenttäraati antaa lähes tulkoon täystyrmäyksen SDP:n kan sanedustajan Erkki Tuomiojan ehdo tukselle niin sanotun blokkiasetelman lanseeraamisesta seuraaviin edus kuntavaaleihin. Suoma lainen äänestäjä ei tarvitse vähäisintä kään poliittista ohjausta yksissäkään vaaleissa. – Tämä ei ole todellinen vaihtoeh to suomalaisessa poliittisessa ilmas tossa. – Blokit onnistuvat paremmin jär jestelmässä, jossa on selkeästi yhteis työkykyisiä, samat perusarvot sisäis täviä ryhmittymiä
Hän sanoi pyrkivänsä itsenäisen Katalonian tasavallan rakentamiseen. Suomalaisnäyttelijä Jasper Pääkkönen (oik.) asteli punaista mattoa pitkin BlacKkKlansmanelokuvan ensi-iltaan Cannesin elokuvajuhlilla Ranskassa yhdessä ohjaaja Spike Leen ja amerikkalaisnäyttelijä Adam Driverin kanssa. 10 18.5.2018 Maailman kuvat UUsi alUejohtaja. Kuolleiden joukossa oli myös lapsia. Kovassa seUrassa. verinen päivä. Mielenosoittajat vastustivat Yhdysvaltain Jerusalemiin avaamaa suurlähetystöä. Itsenäisyysmielisen aluejohtajan valinnan arvioidaan syventävän Katalonian ja Espanjan konfliktia. Meno ei riittänyt. Voiton vei Israel Netta Barzilain esittämällä kappaleella Toy. Palestiinalaiset mielenosoittajat pakenivat Israelin joukkojen tulitusta Gazassa. YK ja monet EU-maat tuomitsivat Israelin väkivallan. Yli 50 ihmistä kuoli tulituksessa. Elokuva kertoo rotusorron ajoista 1970-luvun Yhdysvalloissa. Kyproksen Eleni Foureira oli toinen ja Itävallan Cesar Sampson kolmas. Torra vannoi jatkavansa taistelua Katalonian itsenäisyyden puolesta. Pääkkösellä on elokuvassa merkittävä, roistoa estittävä sivurooli. Koonnut: samuli vänttilä Mohammed Abed / AFP Photo / Lehtikuva. Suomi jäi Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa järjestetyn laulukilpailun finaalissa toiseksi viimeiseksi. Suomen euroviisuedustajan Saara Aallon Monsters-kappale ei kyennyt vakuuttamaan eurooppalaista yleisöä. Katalonian alueparlamentti valitsi itsenäisyysmielisen Quim Torran Katalonian uudeksi aluejohtajaksi
18.5. Iso-Britannia tai Britannia koostuu siis Englannista, Walesista ja Skotlannista. Kaikkien näiden passit on kuitenkin myönnetty Ison-Britannian nimissä, vaikkakin jokaisella on oma erityinen passinsa. Tästä englanninkielisestä nimestä tuleekin jo pari nimeä, joita saatetaan käyttää – brittilyhenteinä UK tai GB. Kaavakkeita täyttäessä joutuukin usein kokeilemaan, millä nimellä maata kutsutaankaan – Englanti, Britannia, Iso-Britannia vai Yhdistynyt kuningaskunta. JOpa urheilussa edustusnimet voivat olla erilaisia. 2018 11 Osa brittiläisyyden ymmärtämistä on osata Britannian eri osat ja identiteetit. Esimerkiksi rugbyssä Irlannin tasavalta ja Pohjois-Irlanti pelaavat yhtenä joukkueena Irlannin nimen alla, ja kriketissä jouk kueen nimi on Englanti, mutta siinä pelaavat sekä englantilaiset että walesilaiset pelaajat. Tätä termiä ei kuitenkaan käytetä Irlannissa ollenkaan, koska se liittää termin brittiläisyys Irlantiin ja on siksi siellä kiistanalainen. Joskus puhutaan myös Brittein saarista, joihin kuuluvat edellä mainittujen lisäksi myös Irlanti, Mansaaret, Kanaalisaaret ja monia muita pienempiä saaria. Ulkomaalaisten on helppo tehdä erehdyksiä kutsumalla skotteja englantilaisiksi tai puhumalla Englannin passista, jota ei tietenkään edes ole olemassa. Osa haluaisi nimetä tämän Team UK:ksi, sillä olympialaisissa tämän lipun alla kilpailevat paitsi englantilaiset, myös esimerkiksi PohjoisIrlannin ja Mansaarten urheilijat. Sekään ei ole osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa, vaan itsehallinnollinen kruunun alusmaa. Nämä sekä Pohjois-Irlanti muodostavat valtion, joka on viralliselta nimeltään Ison-Britannian ja PohjoisIrlannin yhdistynyt kuningaskunta. Mansaaret taas on pieni saari Irlannin ja Ison-Britannian välissä. Nykyisin molemmat ovat Britannian erillisalueita, ja Britannia on esimerkiksi vastuussa Jerseyn puolustuksesta. Näiden lisäksi ovat tietysti vielä Britannian merentakaiset alueet kuten Gibraltar, Cayman saaret ja Bermuda, jotka ovat entisiä kruunun siirtomaita ja edelleen linkittyneitä Isoon-Britanniaan. Olympialaisissa koko Yhdistynyt kansakunta on yhtenä joukkueena, virallisesti Team GB & Northern Irland, vaikka yleisesti sitä kutsutaankin Team GB:ksi. Monissa muissa urheilukisoissa Englanti, Wales, Skotlanti ja Pohjois-Irlanti ovat sen sijaan erillisiä joukkueita, mutta tässäkin poik keus vahvistaa säännön. Vaikka kaukana ovat ne Ison-Britannian im peria lismin päivät, jolloin se parhaillaan hallitsi neljäsosaa maailman pinta-alasta ja kansoista, saa näissä nykyisissäkin nimissä ja alueissa olla tarkkana, että mistä puhutaankaan! Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Britannian monet nimitykset Kohti brexitiä. Paikallisille nämä voivat olla suuriakin kipukohtia. Ranskan edustalla sijaitsevilla Kanaalisaarilla on monta pientä saarta, joista suurimmat, Jersey ja Guernsey, siirtyivät Britannian kruunun alle 1200-luvulla
Kausi tarjoaa jäsenvaltiolle tavallista suorempia väyliä vaikuttaa ajankohtaisten kysymysten käsittelyyn. TeksTi: sanTeri Lampi kuvaT: Jari Laukkanen, shuTTersTock Budjettivääntö venyy Suomen puheenjohtajakaudelle, EU-erityisavustaja Riikka Pakarinen ennustaa EU-puheenjohtajuus – näytön paikka vai pakkopullaa?. 12 18.5.2018 Politiikka Ensi vuoden heinäkuussa koittavan Suomen EU-puheenjohtajuuden valmistelut ovat jo täydessä vauhdissa. JokainEn jäsenmaa hoitaa vuorollaan puoli vuotta kestävää puheenjohtajuutta. Britannian EU-eron takia aikaistettu puheenjohtajavuoro kaatuu Suomen syliin heti europarlamenttivaalien ja eduskuntavaalien jälkimainingeissa. Vetovastuussa olevan valtion keskeisin tehtävä on johtaa puhetta ministerineuvoston kokouksissa ja edistää EU:n lainsäädäntötyön sujuvuutta. Lisäksi puolivuotiskauden aikana todennäköisesti viimeistellään EU:n seuraava budjetti, valmistellaan EU-neuvostolle viiden vuoden strateginen ohjelma sekä määritellään tulevalle komissiolle uudet painopisteet. Puheenjohtajuus olisi hyvä sauma rakentaa maabrändiä, mutta Suomi-kuvan kiillotus jäänee kiireellisempien asioiden varjoon. Myös euroalueen uudistukset voivat pitää kiireisenä. Kauden alkaessa Suomen hallitusneuvottelut voivat olla pahimmassa tapauksessa vielä levällään eikä uuden EUkomission kokoonpano ole varmistunut. Kapulanvaihto Romanian kanssa ajoittuu sekä EU:n että Suomen kannalta kutkuttavaan poliittiseen taitekohtaan
– Hyppääminen liikkuvaan junaan voi olla vaikeaa, jos hallituksen kokoonpano muuttuu suuresti. Parlamentin ristitulessa paljastuu nopeasti, onko ministeri sisäistänyt kansallisen politiikan lisäksi eurooppalaisen asialistan. 2018 13 Puheenjohtajan saappaisiin astuminen on Suomen seuraavalle hallitukselle todella suuri haaste, pääministerin EU-erityisavustaja Riikka Pakarinen korostaa. – Meppikokemuksesta tiedän, että ei ole helppoa mennä pariksi kolmeksi tunniksi parlamentin eteen tentattavaksi, vuosina 2009–2014 keskustan europarlamentaarikkona toiminut Pakarinen huomauttaa. Se on tärkeää Suomen EU-profiilin kannalta, Pakarinen toteaa. Nykyinen puheenjohtaja Bulgaria on puolestaan painottanut unionin suhteiden tiivistämistä Länsi-Balkanin maiden kanssa. – Ohjelman avulla voimme pitää esillä keskeisiä tavoitteitamme. Riikka Pakarisen mukaan puheenjohtajalta edellytetään budjettiväännöissä rakentavaa otetta. suomen painoarvo budjettiasioissa voi kasvaa, koska puheenjohtajuutemme lähestyy. Vaikka seuraavaa hallituspohjaa voi vain arvailla, Suomen EU-puheenjohtajuuden ohjelmaa laaditaan täyttä häkää. – Lopullisessa versiossa lienee muutamia valikoituja painotuksia, hän paljastaa. Ammottavan aukon budjettiin jättävä brexit pysyy poliitikkojen ja virkamiesten päänvaivana sitkeästi vielä pitkään. Monivuotisen rahoituskehyksen suurimpiin, ja Suomen kannalta keskeisimpiin, lohkoihin eli maatalousja koheesiovaroihin kohdistuu leikkauspaineita. Budjetin sorvaaminen kaapanneekin päähuomion Suomen hikiseksi ennakoidulla kaudella. Pakarisen mukaan sisämarkkinoiden ja kauppapolitiikan kehittäminen, biotalous, kiertotalous sekä energia-asiat ovat olleet toistuvia teemoja Suomen kansallisen ohjelman valmisteluvaiheessa. Kärkiteemoja on jo palloteltu parlamentaarisesti pyöreän pöydän keskusteluissa pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johdolla. uusien ministerien pitää lähes ensi töikseen sännätä EU-parlamenttiin esittelemään Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaa. EU-budjetin sorvaaminen kaapannee päähuomion Suomen hikiseksi ennakoidulla puheenjohtajakaudella. Pakarinen uskoo, että esimerkiksi vuosille 2021–2027 neuvoteltavan EU-budjetin viilaaminen venyy pitkälle ensi vuoteen. Vaikka ahkera ja kunnianhimoinen puheenjohtajamaa voi pitää esillä itselleen tärkeitä asioita, sen kyky vaikuttaa esityslistoihin on rajallinen. Valmiin asialistan hyväksyminen jää lopulta seuraavalle hallitukselle, joten kaikkien puolueiden osallistuminen valmisteluun on tarpeen. 18.5. Neuvottelujen pyörittäjinä meiltä kuitenkin edellytetään rakentavaa näkökulmaa, Pakarinen arvioi.. Uusien ministerien aikaisempi EU-kokemus ja perehtyneisyys kansainvälisten suhteiden hoitoon helpottaisivat mukautumista uuteen rooliin. Viro korosti puheenjohtajakaudellaan internet-talouden tarjoamia mahdollisuuksia sekä hallinnon digitalisoimisen etuja
14 18.5.2018 Komission tuoreen budjettiesityksen kokonaissumma olisi Suomen tavoittelemaa suurempi, mutta esityksen painotukset hallitus voisi allekirjoittaa. Joku voisi sanoa, että se on hallinnollinen velvoite. – Julkisuudessa voi tietysti mainostaa itselle tärkeitä asioita, ja taustakeskusteluissa puheenjohtaja voi vaikuttaa epäsuorasti EU-tason päätöksiin, hän lisää. Pakarisen mukaan kokousten painottuminen pääkaupunkeihin on nykyisin vallitseva käytäntö. Tampereen yliopistossa työskentelevä Raunio näkee, että puolivuotiskauden sujuva hallinnollinen pyörittäminen on Suomen EU-imagon kannalta tärkeää. – Ensikertalaiset haluavat varmasti tehdä unionia tutummaksi omille kansalaisilleen, hän uskoo. Vaalit, budjettiväännöt ja brexit pitävät huolen siitä, että poliitikkojen ja virkamiesten aika ei käy pitkäksi.. Valtio-oPin professori Tapio Raunion mukaan EU-vaikuttajia kannattaa kutsua Suomeen valikoidusti ja harkiten. Tiiviin kokoustamisen lisäksi Viro kuskasi virkamiehiä ja toimittajia ihmettelemään keskiyön tähtitaivasta Tarton observatorioon sekä tarjosi retkiä metsiin ja saaristoon. Professori Tapio Raunion mielestä EUvaikuttajia kannattaa lennättää Suomeen harkiten. Suomen seuraavan pääministerin kansainvälinen osaaminen ja kielitaito joutuvatkin Raunion mukaan puheenjohtajuuskaudella testiin. Esimerkiksi Viro laittoi viime vuonna kaikki peliin, jotta se näyttäytyisi EU-piireissä parhaassa mahdollisessa valossa. Kiireiselle byrokraatille alituinen aikaa ja voimia vievä matkustelu voi olla vain lisäriesa. – Esimerkiksi maatalous, aluekehitys, puolustusyhteistyö, opiskelijavaihto ja maahanmuutto vaativat panostuksia, hän luettelee. – Lissabonin sopimuksen jälkeen kyse on ollut enemmän hallinnollisesta kuin poliittisesta puheenjohtajuudesta. Pakarisesta on luonnollista, että uusille jäsenvaltioille puheenjohtajuuden merkitys on erilainen kuin kolmatta kertaa vetovastuun ottavalle Suomelle. Helsingissä järjestettiin kaksi ministerikokousta ja Jyväskylässä, Turussa, Lappeenrannassa, Tampereella ja Oulussa kussakin yksi kokous. Hänestä puheenjohtajuus ei kuitenkaan ole sellainen profiloitumisen paikka, että siihen pitäisi ladata huomattavia resursseja ja suuria odotuksia. – Virkamiesten ja poliitikkojen lennättäminen ympäri Suomea ei välttämättä saisi edes kauheasti kiitosta osakseen, hän uskoo. Tällä kertaa suunnitelmat ovat pienimuotoisemmat: kaikki kokoukset keskitetään Helsingin Finlandia-taloon. Suomi onkin raapinut valtion kirstusta puheenjohtajuuden järjestelyihin 70 miljoonaa euroa. Kokouksen siirtäminen pääkaupunkiseudun ulkopuolelle tietäisi aina noin miljoonan euron lisäkustannuksia. Raunio näkee, että vetovastuu on useammille jäsenmaille ennemmin pakkopullaa kuin näytön paikka. Raunio korostaa, että EU:n päätöksenteko pyörii omien aikataulujensa mukaan, joten esityslistoille valikoituvat kysymykset ovat pitkälti puheenjohtajasta riippumattomia. Viime puheenjohtajakaudellaan vuonna 2006 Suomi kyyditti valtiojohtajia, ministereitä, virkamiehiä ja toimittajia ristiin rastiin maata. Pakarisesta komission esitys on realistinen pohja tuleville neuvotteluille. EU-ministerivaliokunta on linjannut, että tämänkertainen vetovastuu hoidetaan kustannustehokkaasti
Oulussa 18.5.2018 Yhtymäkokouksen puheenjohtaja. Kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävillä kuntayhtymän verkkosivuilla 18.6.2018. Vaalit, budjettiväännöt ja brexit pitävät kuitenkin huolen siitä, että poliitikkojen ja virkamiesten aika ei käy pitkäksi. Kokous on julkinen. Puheenjohtajuuden alla käytävät eurovaalit todennäköisesti kiihdyttävät keskustelua unionin tulevaisuuden suunnasta. Oulun seudun koulutuskuntayhtymän Yhtymäkokous pidetään maanantaina 4.6.2018 klo 9.00 alkaen Oulun seudun ammattiopiston Kontinkankaan yksikön auditoriossa (Honka-rakennus), Kiviharjuntie 8, Oulu. Yhtymäkokouksen esityslista on luettavissa osoitteessa http://www.osekk.fi 25.5.2018 lukien. 2018 15 Lataa Suomenmaan ilmainen sovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia. . 18.5. Kuin varkain EU on ajautumassa poliittiseen käännekohtaan juuri Suomen puheenjohtajakaudella. Vaikka puheenjohtajuuden poliittinen painoarvo onkin vähentynyt, se tarjoaa kuitenkin Suomelle mahdollisuuden päästä hetkeksi valokeilaan. Perinteinen lainsäädäntötyön edistäminen jäänee puolestaan vähemmälle, sillä uusi komissio aloittaa työnsä vasta loppuvuodesta
16 18.5.2018 H en ki lö Kaikille tilaa riittää
toimitusjohtajalta löytyy. Reina kuitenkin sanoo, että häntä tulee kutsua kirkkoherraksi niin kauan kuin nimike pysyy sellaisena. Tänä päivänä se tarkoittaa esimerkiksi läsnäoloa sosiaalisessa mediassa, mutta kaikkea muutakin vuorovaikutusta. Sukupuolittuneet käsitteet kuten kirkkoherra-nimike haittaavat Reinaa. Hän astuu elokuussa virkaan ensimmäisenä naisena. Valinnassa painotettiin monipuolista johtamiskokemusta, ja sitä ammatillisen koulutuksen järjestäjien edunvalvontayhdistyksen AMKE:n vt. – Miten pysyä juurilleen uskollisena, mutta elää samalla tässä päivässä ja katsoa tulevaan, Reina kysyy ja vastaa itse. – Ne luovat vääristyneitä mielikuvia ja korostavat epätasa-arvoista historiaa. – Olennaista on, miten asettaudutaan ihmisten kanssa. – Kirkossa on muitakin huonoja termejä, kuten tuomio-alkuiset sanat, Reina toteaa. 18.5. Reinalla ei ole edessään ihan helppo tehtävä. Kirkolla on joskus tapana tulla esiin oma sanoma edellä. Hänen mielestään on tärkeää, että kirkko puhuu suomea eikä kirkkoa. Kaikissa ihmissuhteissa hyvä tapa aloittaa on kysyä, mitä kuuluu, ja sitten vasta kertoa, mitä mieltä itse on.. TeksTi: Pauliina Pohjala kuvaT: jaakko MarTikainen KesKustataustainen Riikka Reina, 42, rikkoi yhden lasikaton tultuaan valituksi Kallion kirkkoherraksi. Kielen uudistamiseksi pitää tehdä työtä, hän näkee. 2018 17 Kallion kirkkoherraksi valittu Riikka Reina haluaa tehdä seurakunnastaan paikan, joka rohkaisee eikä rankaise. Kirkon tavoitteena on kohdata kaikki Kallion alueen asukkaat, mutta nyt vain alle puolet – noin 47 prosenttia – heistä kuuluu kirkkoon. Aiemmin Reina on työskennellyt Helsingin Paavalin seurakunnan pappina ja kehittämispäällikkönä Seurakuntaopiston työelämäpalveluissa
Toki hän on huolissaan myös kirkosta eroamisista. – Se on kirkon julkikuvaa. Laajasalo oli myös ollut huolimaton kuittien kanssa. Tästä Reina haluaa pitää kiinni. – Emme siis ole osanneet viestiä, että kirkkoon sinä riität sinun uskosi kanssa. – Toivoisin, että Kallion seurakunta voisi nyt lähteä kohti uutta ja saada anteeksi seurakuntalaisilta. – Kerrankin pappi istahti kirkon penkin selkänojalle ja lauloi Pave Maijasta osana saarnaansa. Kallion seurakunnassa tehtäväni on pitää huolta siitä, ettei yksikään ihminen tule seksuaalisen suuntautumisen vuoksi syrjityksi. Hieman sen jälkeen Helsingin hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Johanna Korhonen nosti esiin Laajasalon löperön rahankäytön Kallion seurakunnan kirkkoherrana. Reina arvelee, että Korhosen tarkoitus oli huomauttaa, että kirkolla on yhteisten varojen käyttämisessä suurempi vastuu kuin millään muulla instituutiolla. Juuri 17 vuotta täyttänyt Riikka Reina – tuolloin Nisula – ilmoitti olevansa päinvastaista mieltä. On rikkaus, että Jumalasta puhutaan eri tavoin. – Se oli malliesimerkki siitä, että asioita voidaan toki tulkita negatiivisen kautta, Reina toteaa. – Kyse voi olla siitä, voidaanko jollekin lapselle järjestää paikka seurakunnan kerhossa vai ei. On hiljaista rukouslaulua ja teknomessuja, kokeilevaa teatteria ja perinteistä pyhäkoulua. Tuleva kirkkoherra ei halua puhua niinkään siitä, miten kirkko voisi houkutella ihmisiä. Reinaa harmittaa kuulla ihmisten sanovan, että ”kyllä minä Jumalaan uskon, mutta en ole semmoinen uskovainen”. – Tämä on ollut hyvä muistutus siitä. Kallion seurakunta julkaisi presidentti Sauli Niinistön pojan syntymäpäivänä Facebookissa meemin, jossa luki: ”Tulkaa kaikki nyt laulamaan, on poika syntynyt maailmaan”. Laajasalo sai puhtaat paperit luottokortinkäyttöä ja matkalaskuja tutkineessa selvityksessä, mutta hänen todettiin majoittuneen liian kalliisti. Hänen mielestään Kallion kirkossa on eläväiset, rennot ja kaupunkilaisten näköiset jumalanpalvelukset. Kalliossa on odotettu kirkkoherraa jo pitkään, sillä Reinan edeltäjä Teemu Laajasalo aloitti Helsingin piispana marraskuussa. Jo rekrytointiprosessin aikana hän huomasi, että homoliitoista puhuminen kilpistyi siihen, miten ja ketä pitäisi rangaista. Kallion seurakunnasta löytyy jokaiselle jotain, Reina kehuu. – En tiedä onko niitä ”perinteisiä pappeja” enää edes olemassa muualla kuin Kari Suomalaisen pilapiirroksissa. Reinaa ihmetyttää sekin, kun ihmiset sanovat mukavia ja rentoja pappeja erilaisiksi, ei-niin-perinteisiksi papeiksi. Reinalta onkin kyselty, osaako hän käyttää luottokorttia. – Usko saa näkyä monella tavalla. On rikkaus, että Jumalasta puhutaan eri tavoin.. Ihmisten mielikuvat elävät osittain 1970-luvulla, Reina naurahtaa. Kirkkokin saattaa tosin kompastella nykyajan some-maailmassa. Osa paheksui ja kysyi, pitääkö Kallion seurakunta Niinistön poikaa Messiaana. reina on itsekin aina osannut kyseenalaistaa asioita. Kirkossa pitää saada kysyä – vaikka sitten julkisuuden kautta. Reinan kanta on selvä. Kirkko on edelleen erikoisessa välitilassa samaa sukupuolta olevien avioliittojen kanssa. Hän sanoi puhujanpöntöstä, että lapsella pitää olla mahdolliEnnen nuorille annettiin enemmän vastuuta, keskustanuorissa vaikuttamisen aloittanut Riikka Reina kokee. Vuoden 1992 puoluekokouksessa kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa toivoi keskustan ottavan myönteisen kannan sille, että lapsi voisi mennä vapaaehtoisesti kouluun jo 6-vuotiaana. Jos se jää painamaan minua, niin miten seurakuntalaisia. Hän uskoo, että kohu on kaikkinensa ollut Kallion seurakunnan työntekijöille raskas. Kirkolliskokous ei ole pystynyt ratkaisemaan, pitäisikö papeille antaa oikeus vihkiä heitä. Mieluummin hän pohtii, miten usko voisi olla heille merkityksellinen. 18 18.5.2018 KirKon pitäisi enemminkin rohkaista ihmisiä kuin puhua rangaistuksista, Reina sanoo. – Minä toivon, että kirkko tulee vihkimään kaikki rakastavat ihmiset
– Olen joskus sanonut, että minusta ei tule pappia eikä opettajaa. Hän on varavaltuutettu kotipaikkakunnallaan Järvenpäässä, mutta Reinan perhe edustaa keskustassa kalliolaista siipeä. Nyt tarvitaan enemmän dialogia kuin dogmatiikkaa. Hänen perheensä ei kuulunut kirkkoon eikä häntä oltu kastettu. KesKustanuoRiin liittyminen oli itsenäinen päätös 15-vuotiaalta Riikalta. Reina uskoo, että monilla suomalaisilla on Jumalan kaipuu, mikä näkyy esimerkiksi enkelihoitojen suosiona. Riikka Reina toivoo, että kirkko voisi tulevaisuudessa vihkiä myös samaa sukupuolta olevat pariskunnat. – Miten voisimme säilyttää sen yhteisön myös uusissa elämänvaiheissa kuten opiskeluaikana, hän kysyy. 18.5. – Silloin se oli hyvin poikkeuksellista, mutta siitä on tullut uusi normaali. Reinan mukaan nuoret otettiin ennen täysivaltaisina politiikan toimijoina. Se ei toteudu joka päivä, koska lapset harrastavat niin paljon, mutta silloin voi puhua siitä armollisuudesta, hän nauraa. Myöhemmin hän opiskeli myös ammatilliseksi opettajaksi. Toivon, että kalliin palvelunumeron sijaan ihmisille tulisi mieleen kääntyä kirkon puoleen.. Kaikki seurakunnat varaavat rippikouluun osallistuville nuorille kasteaikoja ennen konfirmaatiota. Herrallamme on niin hyvä huumorintaju, että olen sekä pappi että opettaja. Hän meni rippikouluun selvittämään, haluaisiko hän liittyä kirkkoon sen päätteeksi. Reina ei ole ollut muutamaan vuoteen kirkon työssä ja hän huomaa, että joskus tulee uskonnollinen vaje. – Arki kuluu autossa ja jäähalleissa, mutta olen tosi onnellinen, että meidän lapsemme harrastavat. – Puheeni jälkeen pääministeri Esko Aho käveli perässäni ja sanoi, että hän haluaisi keskustella asiasta vielä. Riikka Reina haluaakin selvittää, mitä rippikoulussa tehdään oikein, kun osallistumisprosentit ovat edelleen korkeat. Kuopus harrastaa jääkiekkoa ja salibandya. – Toivon, että kalliin palvelunumeron sijaan ihmisille tulisi mieleen kääntyä kirkon puoleen. En tuntenut sieltä ketään. – Lähdin mukaan hyvän puheenjohtajataiston innoittamana. He erosivat silloin kirkosta. Nykyään puhutaan enemmän niin, että nuoret ovat joskus tulevaisuudessa jotain. – Yhteinen ruokailu on minulle hyvin merkityksellistä, se oli sitä myös Jeesukselle. Paavo Väyrysen toimien julkinen kyseenalaistaminen puolestaan johti siihen, että Väyrynen kutsui 19-vuotiaan Reinan presidentinvaalikampanjansa johtoryhmänä toimineeseen solistiseitsikkoon. Esikoislapsi käy Kalliossa ilmaisutaidon lukiota ja harrastaa tanssia. Esko Aho piti puheen pariskunnan häissä. Kirkosta kuitenkin erotaan eniten 20–30-vuotiaana. Riikka alkoi pohtia suhdettaan uskontoon partioharrastuksensa myötä. Taitoluistelevalla keskimmäisellä on harjoitukset Helsingin puolella viisi kertaa viikossa. Reina sanoo, että hänelle uskonto ei ole erillinen saareke, jota hän lähtee suorittamaan, vaan se näkyy arjessa monenlaisina valintoina. – Silloin hakeudun johonkin kirkon tilaisuuteen. Samana kesänä Riikka kiinnostui tosissaan uskonasioista. – Minusta on kasvanut vastuullinen, koska minulle on annettu vastuuta. Reina on naimisissa monen keskustaministerin taustajoukoissa toimineen Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Reinan kanssa. Osallisuus on osattu synnyttää minussa keskustaliikkeessä. Helsingin Kalliossa nimittäin sijaitsevat Riikka Reinan seurakunta ja Timo Reinan Kuntaliitto. 2018 19 suus lapsuuteen, koska ”kyllä sitä koulua kerkeää käydä myöhemminkin”. Esko Aho ja Eeva Kuuskoski kävivät ison väännön puolueen puheenjohtajuudesta Porin puoluekokouksessa vuonna 1990, ja Riikka liittyi keskustanuoriin syksyllä. Rippikoulun jälkeen hänet kastettiin ja konfirmoitiin. Riikka Reina sanoo oppineensa keskustanuorissa, että asioista voidaan olla eri mieltä, mutta samalla toisia arvostetaan ja kunnioitetaan. Kutsun myös kotiini ystäviä vapaamuotoiseen viini ja virsi -iltaan, jossa lauletaan suosikkivirsiä ja tarjotaan viiniä. – 1970-luvun radikalismin aikaan vanhempani näkivät, että kirkko ei puolusta riittävästi vähäosaisempia. Riikka Reina vaikuttaa edelleen politiikassa. Hämeenkoskella kasvanut tyttö lähti Helsinkiin opiskelemaan teologiaa, koska ihmisen eettinen pohdinta kiinnosti. Vuoden 1994 puoluekokouksessa hän puhui ydinvoimaa vastaan. – Kuvia ei tarvitse kumarrella
Kokkosten navetasta löytyvät muun muassa Palermo, Pulmunen, Pow-Wow ja Portugal. Liharotuiset ja sonnivasikat myydään kasvatustiloille. 20 18.5.2018 Ilmiöt Tänä vuonna syntyvät lehmivasikat nimetään P-kirjaimella. Ne saa ostaja nimetä.