6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 15 / 18.4.2019 / 4,80 € Pohjakosketus KesKusta sai tylyn tuomion, mutta miKään puolue ei noussut suureKsi politiiKassa tarvitaan enemmän uteliaisuutta uusi edusKunta ensi viiKolla tositoimiin Ajassa Vieraskolumni Kepukeittiö JuustoKaKKu Kruunaa pääsiäisen KahvihetKen
34. 2 18.4.2019 sisältö 18.4. 2019 Tekijät kiven takana Työvoimapula uhkaa vakavasti jo Suomen talouskasvua s
6 Suomen EU-jäsenyys on välttämättömyys, Mauri Pekkarinen näkee s. Juha Sipilä s. 49 Heinävaaran koulun sanataideryhmässä tärkeintä ovat leikki ja ilo s. 40 Elämä Kulttuuri Eurovaalit. 38 Sotilaspapit tietävät, mikä parikymppisiä varusmiehiä ahdistaa s. 43 Valta meni vaihtoon Kansa rankaisi keskustaa, populismi ja punavihreys valttia vaaleissa s. 18.4.2019 3 Jokaista ehdokasta ja vaalityöhön osallistunutta tarvitaan tulevina vuosina keskustan uuden nousun rakentamiseen
Murskatappio pitää toki suhteuttaa muihin puolueisiin. Vain sillä edellytyksellä tästäkin tappiosta voi löytyä voiton siemen. Keskusta kykeni silloin nousemaan opposition henkiseksi johtajaksi, vaikka perussuomalaisilla oli enemmän edustajia. Huonompaa tulosta ei itsenäisyyden ajalta löydy. Sitä ennen keskusta joutuu päättämään siitä, pyrkiikö puolue hallitukseen vai ei. Edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna keskusta menetti yli 200 000 ääntä. Jussi Halla-ahon puolue on nyt paljon kokeneempi, kovempi ja yhtenäisempi kuin Timo Soinin puolue vuonna 2011. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 18.4.2019 K eskusta kärsi eduskuntavaaleissa niin selvän tappion, että kenenkään mieleen ei ole tullut selitellä sitä torjuntavoitoksi. Maltillisen keskustavoiman olisi vaikea löytää ilmatilaa tällaisen ryhmän rinnalta. Keskustan äänestäjien odotukset eivät kadonneet mihinkään, kun vaaliuurnat suljettiin sunnuntaina. On vaikea perustella, miksi vaalien suurin häviäjä pyrkisi hallitukseen. Suurimman puolueen paikka meni historian pienimmällä ääniosuudella SDP:lle, jonka kannatus jäi alle 18 prosentin rajan. Kunnollisen analyysin tekeminen vaatii aikaa. Antti Rinteen ensikommenttien perusteella perussuomalaiset jäävät nytkin todennäköisesti oppositioon. Jos Rinne kutsuu keskustan kumppanikseen todennäköisen punavihreän koalition jatkoksi, edessä on tarkan harkinnan paikka. Tämän kysymyksen ratkaisu ei ole keskustan vaan SDP:n ja Antti Rinteen käsissä. Eduskuntaan valittiin nyt vain 31 keskustalaista eli 18 vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Suomen kartta on edelleen hyvin vihreä, jos kunnat merkitään suurimman puolueen värillä. Lähin vertailukohta pitää hakea autonomian ajan viimeisistä vaaleista vuonna 1917, jolloin maalaisliitto sai 12,4 prosenttia äänistä ja 26 paikkaa. Sivuille vilkuilun ja selittelyn sijasta keskustan pitää uskaltaa tehdä umpirehellinen analyysi vaalituloksen syistä. M ark ku U la nd er/ Le hti ku va. Keskustaa äänesti yli 420 000 henkeä. Näiden seikkojen perusteella keskustan kannattaa ottaa Antti Rinteen tarjous kaikella vakavuudella, jos sellainen tulee. Keskusta on ponnistanut sieltä jo kolme kertaa maan suurimmaksi puolueeksi viimeisen 30 vuoden aikana. Äänestäjien toiveisiin voi vastata paremmin hallituksessa kuin oppositiossa. Keskustalla yhä vastuu koko Suomesta Pääkirjoitus Äänestäjien toiveisiin voi vastata paremmin hallituksessa kuin oppositiossa. He panivat toivonsa puolueeseen, joka ainoana puolustaa koko Suomea pohjoisinta Lappia myöten. Näiden vaalien jälkeen maassa ei ole yhtään suurta puoluetta vaan neljä keskisuurta, joiden paikkamäärä vaihtelee 30–40:n välillä. Mutta hallitukseen pyrkimisellekin voidaan esittää vahvoja perusteita. Ääniosuus putosi alle neljäntoista prosentin. Äänestäjien viestin perusteella keskustan paikka olisi oppositiossa. Hallitukseen pyrkimistä voi perustella silläkin, että oppositiossa tulisi todennäköisesti paljon ahtaampaa kuin 2011–2015. Oppositioon jäämistä voisi perustella myös puolueen omalla edulla
Keskustalaisuutta näyttää edelleen määrittävän se, että sedät päättävät tärkeistä asioista. Sydäntä nirhaisi. Alaikäiset nuoret ympäri maan äänestivät leikkimielisissä vaaleissa oman eduskuntansa. Tasa-arvon puolestapuhujat karkeloivat sosiaalisessa mediassa. Vihreät naiset lähettivät tiedotteen, jossa he kertoivat tavoittelevansa Suomeen feminististä hallitusta. Jos vaalipäivän tulos ei tästä muistuta, niin katseen voi siirtää nuorisovaaleihin. –...mutta ei kai naisia sentään voi äänestää. minulla ei ole mitään setämiehiä vastaan. Valitun eduskunnan keski-ikä laski edellisestä hieman ollen nyt 46 vuotta. Toimiva demokratia tarvitsee heitäkin, mutta vähintään yhtä kipeästi mukaan kaivataan nuoria ja naisia – ja nuoria naisia. Onhan näistä tasa-arvoasioista puhuttu. Määrällisesti naisia on nyt eduskunnassa 92. – Ymmärrän! Ja sen jälkeen hentoisella äänellä osoitettu jatkokysymys. Alle 35-vuotiaita edustajia on nyt vallan mukava määrä, yhteensä 31. Petrattavaa olisi. Ainakin äänestysprosentin kohoaminen antaa toivoa siitä, että nuoret ovat käyttäneet oikeuttaan entistä ahkerammin. Vähän enemmän hymyilytti uuden eduskunnan sukupuolijakauman edessä. aiEmmiSSa vaalitutkimuksissa on selvinnyt, että äänestyskoppiin ahterinsa raahaava suomalainen ei etsi peilikuvaansa, vaan itseään vanhempaa, rikkaampaa ja koulutetumpaa henkilöä. Nuoret naiset loistivat koko maan ääniharavina, ja Suomi singahti maailman tasa-arvoisimpaan kärkikymmenikköön. Saavatko naisetkin äänestää, kysyi 6-vuotias tyttäreni harjatessaan hampaita. Hampaita pesevän vielä nuoremman sukupolven kommenttikaan ei varsinaisesti rohkaissut. Luentoani seurasi vihainen puuskahdus. Viime kaudella keskustan ryhmässä oli naisia alle kolmannes. Niitä kun olisi siemailemassa kymmenen naista ja 21 miestä. Valituista 46 prosenttia on naisia, vihreiden ryhmässä 85 prosenttia. Kansanedustajat edustavat nimensä mukaisesti meitä kaikkia suomalaisia, joten on tärkeää, että päättäjäksi valitaan kaikenlaisia ihmisiä erilaisista elämäntilanteista. 18.4.2019 5 Toimittajalta Setämiehiä ja vihreitä naisia SiiS mitä. Puolueen ilme on sentään tasa-arvoisempi kuin aiemmin, mutta se ei ole varsinaisesti tuloksen hyvyyttä vaan vertailukohdan huonoutta. EduSkunnan kokoonpano nytkähti tasa-arvoisempaan suuntaan, mutta keskustan pienentyvässä ryhmähuoneessa ei kannata asian vuoksi järjestää kakkukahveja. Nuoret äänestivät eduskuntaan 28 keskustalaista miestä ja kaksi naista. Näistä vaaleista ei ole vielä saatavilla tarkempaa analyysia, mutta olisi mukava uutinen, jos setien valtakausi olisi hiipumassa. Se on kaikkien aikojen ennätys. Naisia on keskustan eduskuntaryhmästä 32,3 prosenttia. Tulos oli keskustalaisille tasaarvon kannalta musertava. Varmuuden vuoksi pauhasin hetken demokratiasta ja yleisestä ja yhtäläisestä äänioikeudesta. Ero on hurja, joten setien valta-asema ei ole ollut mikään ihme. Henna Lammi. Yli 70-vuotiaista oikeuttaan käytti 84 prosenttia. Neljä vuotta sitten vain 43 prosenttia alle 20-vuotiaista kävi uurnilla
Puolueen äänet eivät riittäneet edes ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen saamiseen läpi, ja uskottavuuden ja menetetyn paikan palauttaminen voi olla vielä työn ja tuskan takana. Todella kauas on tultu jo vuodesta 1995, jolloin vaalivoittaja SDP:n puheenjohtaja Paavo Lipponen lähti kokoamaan hallitusta demarien kuitattua vaaleissa yli 28 prosentin kannatuksen ja 63 kansanedustajaa. vaalituloKsessa on historiallista muukin kuin keskustan pohjanoteeraus. Eduskuntavaalit KesKustavetoinen hallitus jättää maan seuraajalleen tuntuvasti paremmassa kunnossa kuin edeltäjänsä, mutta poliittinen hinta oli kova. Se on iso muutos suomalaiseen poliittiseen järjestelmään, jossa ainakin suurin puolue on aina päässyt 20 prosentin rajapyykin yli, useimmiten selvästi. Pahimman tappiotantereen, Oulun vaali piirin, ohella erityisen tylyjä olivat Uusi maa, Savo-Karjala, Kaakkois-Suomi ja Häme, joissa kaikissa keskustalta vietiin kaksi paikkaa. Kaikki kolme suurinta puoluetta SDP, perus suomalaiset ja kokoomus jäivät kannatukseltaan alle 18 prosentin rajan. Viimeistään nyt Suomessa on siirrytty keskisuurten puolueiden epävakaampaan aikaan. Keskustalle lankesi vaalien suurimman ja ainoan häviäjän asema, koska kokonaan tuhoutuneet siniset eivät olleet aiemmin hakeneet mandaattia eduskuntavaaleista. SDP sai uuteen eduskuntaan vain 40 paikkaa, yhden enemmän kuin perussuomalaiset ja kaksi enemmän kuin kokoomus. Ja ri La uk ka ne n Vaalitulos laittoi puolueiden järjestyksen uusiksi.. Keskustan tulosta synkistää se, että puolue menetti asemiaan jokaisessa vaalipiirissä. Keskusta joutui nielemään romahduksen pääministeripuolueesta neljänneksi ja peräti 18 kansanedustajan menetyksen. Kuten entinen keskustajohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen Apollonkadun vaalivalvojaisissa totesi, vaalikauden kipeät päätökset eivät tunnu samalla tavoin kokoomuksen kannattajien kuin keskustan äänestäjäkunnan nahoissa. Paikkoja eduskuntaan jäi 31. Kannatusluisua vastaan kamppailleelle SDP:lle oli itse asiassa käydä huonosti, sillä kolme suurinta mahtuivat lopulta prosenttiyksikön sisään. Erityisen ikävää puolueen profiilille on maan pääkaupungin jääminen kokonaan ilman edustusta. Keskusta-maalaisliiton historian synkin vaalitappio ja vie puolueen väistämättä perinpohjaiseen ja kitkeräänkin sisäiseen keskusteluun tappion syistä ja puolueen suunnasta. 6 18.4.2019 Sukellus syvyyksiin Hallituskutsu voi pudota keskustankin postiluukkuun, mutta vastauksessa on miettimistä
Men neellä vaalikaudella oppositiossa istu neet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto ottivat kaikki vaalivoiton. Toisin kuin edeltäjänsä Mari Kiviniemi keväällä 2011, Juha Sipilä ei lähtenyt vaa litappion jälkeen ainakaan suoralta kädel tä sulkemaan hallitusovia keskustalta. 18.4.2019 7 Keskustan tulosta synkistää se, että puolue menetti asemiaan jokaisessa vaalipiirissä. Keskusta joutuu puolestaan miettimään tosissaan, kannattaako sen tässä tilantees sa ja asemassa lähteä aivan eri näköiseen hallitukseen – jonka muut puolueet vieläpä käyttivät koko menneen kauden keskustan ja sen politiikan sättimiseen. Rinne yrittänee nyt hallituksen muo dostamista punavihreälle rungolle. Haluja samaan hallitukseen Hallaahon joukkojen kanssa ei taida muilta löytyä. Vihreiden etenemistä tiedettiin odot taa, mutta Li Anderssonin vasemmisto liitto pääsi hiipimään ensimmäiseen vaalivoittoonsa sitten vuoden 1995 hie man varkain. VAALITULOS sävytti eduskuntaa sinivih reäs tä punavihreään suuntaan. SDP:llä, vihreillä ja vasemmistoliitolla on kuitenkin yhteensä vain 76 edustajaa, joten lisäksi mukaan tarvitaan porvari puolueista joko kokoomus tai keskusta. Paik kaluku nousi yhdellä edellisistä vaaleista. Keskustan avulla syntyisi hie man huterampi 107 edustajan hallitus. Vaaleista kuivin jaloin selvinneel lä kokoo muksella on jalka luontevam min hallitusoven välissä. SDP ylsi vuoden 2011 vaaleissakin Jutta Urpilaisen joh dolla 19,1 prosenttiin eli selvästi parempaan tulokseen kuin Rinteen johdolla nyt. Siinä sivussa Jussi Halla-aho joukkoi neen nitisti puolueesta kesällä 2017 irron neet siniset, jotka katosivat kokonaan eduskuntapuolueiden kartalta. Kokoomuksella terästettynä kokoon pano saisi 114 edustajan riittävän enem mistön. Perussuomalaisia tulevassa hallituk sessa tuskin nähdään kakkossijasta huo limatta. Ainakaan Rinne ei vaali iltana tällaiselle ajatukselle tuntunut lämpenevän. PääSIäISEN jälkeen vakavasti alkavien hallitustunnustelujen ydinkysymys on kuitenkin, millä ehdoilla kokoomus ja keskusta lähtisivät mukaan Rinteen puna vihreään viritykseen. Vastapainona punavihreälle suuntauk selle vaalien kovimman suorituksen teki kuitenkin perussuomalaiset. Neljän paikan lisäys on huima eteneminen puolueelle, jota luul tiin välillä jo auringonlaskun ratsasta jaksi. Pekka Pohjolainen UUDET KANSANEDUSTAJAT PUOLUEITTAIN (suluissa muutos vuoden 2015 eduskuntavaaleista) SDP PS Kok Kesk RKP KD Muut Vas Vihr 40 39 38 31 16 20 9 5 2 (+6) (+1) (+1) (+1) (-18) (+5) (+4) (0) (0) Demarijohtaja Antti Rinteen suoritus näyttää kannatuksen valossakin suoras taan luokattomalta. Maahanmuuton lisäksi myös ilmasto populismilla taitavasti ratsastanut puo lue onnistui nostamaan kannatustaan hurjasti vielä vaalinalusviikkoina. Toisaalta hallitus voi syntyä lopulta mel ko helpostikin. Hallitusneuvotteluissa nähtäneen joka tapauksessa vielä monta mutkaa, eikä en simmäinen kierros välttämättä tuota tulos ta. Tuolloin SDP jäi kuitenkin kakkossijal le kokoomuksen jälkeen. Tarvetta voi myös tulla. Vaihtoehtoja joka tapauksessa on. Varsinkin ko koomuksen talous ja verolinjan yhteen sovittaminen Rinteen demarien kanssa näyttää vaikealta, mutta kiivaimmat vaa lipuheet on unohdettu nopeasti ennenkin. Heikentynyt keskus ta saattaa hyvinkin olla Rinteelle ja SDP:lle kokoomusta mieluisampi vaihtoehto. Näin myös vahvistettu punamulta pysyy ainakin teoriassa hallitusvaihtoehtojen joukossa – jos sellaista vielä jossain vaiheessa satuttai siin tarvitsemaan. Jopa vä hemmistöhallituksen mahdollisuudella on spekuloitu vakavammin kuin vuosikymme niin, mutta sellaista tuskin nähdään.. Molemmissa vaihtoehdoissa apupuo lueeksi tulisi kuitenkin luultavasti mu kaan myös RKP, jolla on yhdeksän kan sanedustajaa
Eduskuntaryhmä nuorentui melko tavalla. Niille on varattu eduskunnan puhemiehistön helmikuun lopulla hahmottelemassa aikataulussa kaksi viikkoa, joka tuskin riittää. Kevätistuntokausi päättyy. Ajassa Sanottua 8 18.4.2019 Keskusta koki rajun tappion. Ville Kopra Twitterissä Kansanvallalla vaiheiKas Kevät Pekka Pohjolainen UUsi eduskunta pääsee tositoimiin pää siäisen jälkeen. Valtakirjojen tarkastus 24.4. 23.4. Puhemiesvaalit 25.4. Poliittinen elämä ei tällä kertaa hiljene kuitenkaan heinäkuuksi, sillä uusi hallitus ottaa tuolloin hoitoon sa Suomen EUpuheenjohtajuuden. Edus kuntaryhmien istumajärjestyksestä pää tetään seuraavana päivänä. Puhemie histön valinta tehdään vasta tilapäisek si eli hallitusneuvottelujen ajaksi. huhtikuuta. toukokuuta. TäysisTUnToTyöhön eduskunta pää see vapun jälkeen 2. EdUskUnnan kevätistuntokausi on tar koitus saada päätökseen viimeistään 28. Päätetään hallitustunnustelija 2.5. Sitä ehdottomasti valmiina pohtimaan, työ tämän joukon eteen jatkuu. huhtikuuta suurim man eduskuntaryhmän puheenjohtaja kutsuu eduskuntaryhmien edustajat so pimaan hallitustunnustelijasta. Samalle päi välle kalenterissa on eduskuntaryh mien neuvottelu valiokuntien puheen johtajista. kesäkuuta. Nyt eivät auta puheet työllisyydestä ja taloudesta, tarvitaan arvoja ja uutta linjaa. Poliittista päiväjärjestystä hämmentä vät toukokuussa myös Euroopan parla mentin vaalit, jotka käydään sunnuntai na 28. Mutta kuinka se murtaisi tiensä kaupunkeihin. Kun hallitusneuvottelut on saatu pää tökseen, edessä on hallituspuolueiden puolueelinten kokouksia hallitukseen osallistumisesta. toukokuuta, jolloin myös valiokunnat järjestäytyvät. Lisäksi sovitaan eduskuntaryhmien vastausten määräajasta. Puhe mieheksi on tapana valita suurimman puolueen edustaja. Valtiopäivien avajaiset 26.4. Hallitusneuvottelut alkavat maanan taina 6. Ja kärki ei lopulta kaukana, vaikka prosentti surkea. Sen jälkeen eduskunta valitsee uuden pääministerin, presidentti myöntää van halle hallitukselle eron ja uusi nimite tään. Eeva Kalli, Joonas Könttä, Hilu Kemppi ja muutama muu. Eduskuntaryhmien jär jestäytymiselle on varattu aikaa jo kii rastorstaiksi, mutta edustajien valtakirjat tarkastetaan tiistaina 23. Täysistuntotyö alkaa 6.5. Hallitusneuvottelut alkavat 28.5. Valtiopäivät avataan juhlallisin sere monioin 25. Auli Piiparinen Twitterissä Valoa on. Perjantaina 26. toukokuuta. huhtikuuta. Europarlamenttivaalit 28.6. Hallitusohjelmasta annetaan tie donanto eduskunnalle ja eduskunnan järjestäytyminen viedään loppuun. Seuraavana päivänä käydään puhe miehen ja varapuhemiehen vaalit edus kunnan vanhimman kansanedustajan eli ikäpuhemiehen johdolla. Kari Jääskeläinen Twitterissä Rökäletappiosta huolimatta keskusta ei jäänyt kauaksi kärjestä, reilut 3 prosenttiyksikköä ei ole nykypolitiikassa kuin puolen vuoden pyrähdys, jos askel osuu lankulle
Vaikka keskusta painotti kampanjan aikana talousja työllisyyssaavutuksiaan, ne eivät erityisemmin korostuneet vaalien alla. ”Helsinki ja muu maa riippuvaisia toisistaan” Santeri lamPi On eurooppalaisittain poikkeuksellista, että eduskuntavaalit voittanut SDP ylsi vain 17,7 prosenttiin äänistä, tutkijayhteisö e2 Tutkimuksen Ville Pitkänen toteaa. Ristiveto repii vanhoja puolueita Ja ri La uk ka ne n Sh utt ers to ck. Sara Salomaa Twitterissä Suomessa ei ole enää yhtään suurta puoluetta. Myös kaupunkien ja maaseudun vastakkainasettelu oli olennainen keino aktivoida äänestäjiä. Vaisu tulos kielii politiikan tutkijan mukaan siitä, että puoluekenttä jatkaa sirpaloitumistaan – Suomessa on astuttu keskisuurten puolueiden aikaan. Pitkänen huomauttaa, että ennen vanhaan yhteiskunnan keskeisimmät poliittiset ristiriidat kehkeytyivät esimerkiksi vasemmisto-oikeisto-ulottuvuuden ympärille. He toivovat hartaasti, että tilastotieteen ja aluemaantieteen tutkijat tarttuisivat nyt aiheeseen. Silti suuri rakennemuutos jatkoi etenemistään. – SDP:n, kokoomuksen ja keskustan kannattajakunnat ovat niin moninaiset, että ne joutuvat jatkuvasti tasapainoilemaan. Mannisen mukaan se sai alkusysäyksen Töllin Pohjois-Pohjanmaan kuntapäivillä pitämästä puheesta: – Tapani kuvasi siinä, millaisia vaikutuksia Äänekosken biotehtaalla oli Helsingin seudulle: ensimmäiseksi piti rakentaa kolmen hehtaarin varastohalli Vuosaaren satamaan. Pitkänen arvioi, keskustavetoiseen hallitukseen kohdistuneet odotukset olivat liian korkealla. kunnallisalan kehittämissäätiön tuore julkaisu Helsinki vs. Pitkäsen mukaan keskeisin syy vanhojen valtapuolueiden ahdinkoon piilee ristivedossa, joka rapauttaa niiden yhtenäisyyttä. Maantieteemme ja vähäisen asukaslukumme vuoksi sitä voi pitää pääosin perusteltuna, mutta siitä syystä pääkaupungin on kannettava vastuuta myös koko maan kehityksestä. Nyt mandaattia ei saanut yksikään puolue. Harvaan asuttu Suomi tarvitsee pääkaupunkinsa, mutta pääkaupunki ei tulisi toimeen ilman muuta Suomea. Koko Suomen kehittäminen toteutuu parhaiten, kun ratkaisuja haetaan yhdessä. – Suomesta on rakennettu pääkaupunkikeskeinen maa. Varsinkin perussuomalaisten nousu aiheuttaa kipuilua, sillä se pakottaa esille vanhoissa puolueissa piileviä arvokonflikteja. Ajassa Sanottua 18.4.2019 9 Jäin miettimään, kuinka valtavan äänipotin keskusta sai viime vaaleissa. Tutkijan mukaan kyse ei ole yhden henkilön epäonnistumisesta tai yksittäisestä hankkeesta vaan tyytymättömyyden kasautumisesta. – Hajaseudulla toivottiin, että maaseudun asioita pannaan kuntoon todenteolla. Kaikki edellä kuvattu on vankka peruste alueellisille tulonsiirroille, muun muassa verotulotasaukselle, kirjoittaa kaksikko. Marko Junkkari Helsingin Sanomissa Näissä vaaleissa muuttui aikakausi, alkoi uuden poliittisen, epävakaan kulttuurin aika – aivan kuten muuallakin Euroopassa. – Vastakkainasettelu on tarpeetonta, koska kyse on keskinäisriippuvuudesta, he sanovat. Huikea luottamuksen osoitus. Timo Haapala Ilta-Sanomissa Pirkko Wilén ”Helsinkiläiset elättävät autioituvia syrjäseutuja!” ”Ei, vaan Helsinki riistää maakuntien rikkaudet!” Kumpikaan väite ei pidä paikkaansa, tietävät ex-kuntaministerit ja pitkäaikaiset keskustan kansanedustajat Hannes Manninen ja Tapani Tölli. – Voi perustellusti sanoa, että maakuntien myönteinen kehitys heijastuu vahvemmin Helsinkiin kuin päinvastoin. POliittinen ilmapiiri enteili keskustan mojovaa vaalitappiota jo pidemmän aikaa, Pitkänen arvioi. Sen keskustelun pohjaksi kaivataan selkeää tutkimustietoa. muu Suomi – vastakkainasettelusta yhteisymmärrykseen on syntynyt kahden kokeneen poliitikon yhteistyönä. Sen sijaan meillä on kolme tasavahvaa keskisuurta puoluetta – tai itse asiassa viisi keskisuurta puoluetta, joiden kannatus on kuuden prosenttiyksikön sisällä
10 18.4.2019 Suosituimmat puolueet vaalipiireittäin KOK Uudenmaan vaalipiiri Vihreät Helsingin vaalipiiri Muut Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri PS Varsinais-Suomen vaalipiiri KeSKuSta Lapin vaalipiiri Oulun vaalipiiri Savo-Karjalan vaalipiiri Keski-Suomen vaalipiiri SDP Satakunnan vaalipiiri Pirkanmaan vaalipiiri Hämeen vaalipiiri Kaakkois-Suomen vaalipiiri rKP Vaasan vaalipiiri Korkein keskustan kannatusprosentti tOhOlaMPi 66,1 % Korkein SDP:n kannatusprosentti iMatra 40,8 % Korkein kokoomuksen kannatusprosentti Kauniainen 32,0 % Korkein PS:n kannatusprosentti hOnKajOKi 42,7 % Lähteet: STT, Ylen tulospalvelu Eduskuntavaalit PuOlueiDen ValtaKunnallinen ääniMäärä, % (suluissa muutos vuoden 2015 eduskuntavaaleista) SDP 17,7 % (+1,2 %) PS 17,5 % (-0,2 %) Kok 17,0 % (-1,2 %) Kesk 13,8 % (-7,3 %) Vihr 11,5 % (+3,0 %) Vas 8,2 % (+1,0 %) rKP 4,5 % (-0,3 %) KD 3,9 % (+0,4 %) Muut 2,9 % (+2,3 %) ääneStySPrOSentti 72 %
Vaalitulos osoitti, että oikeudenmukainen tu lonjako ja sosiaalipolitiikka ovat keskustan äänes täjille tärkeitä. Samalla moni ihminen jäi jalkoihin. Nyt on itsetutkiskelun paikka. Mukana oli paljon naisia ja erityisesti nuoria ehdokkaita. Palaute tuli äänestyspäivänä. Keskusta korosti koko ajan valtiontaloutta ja sitä, miten se on saatu kuntoon. Keskusta on ollut aikaisemminkin hallituksessa. Viesti oli väärä. Eduskuntavaalit Lä hte et: ST T, Tila sto ke sku s Eduskuntavaalien äänestysprosentin kehitys vuosina 1962–2019 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 % 1962 1966 1970 1972 1975 1979 1983 1987 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019 72,0 % 65,0 % 85,1 %. Nyt sosiaaliset arvot alistettiin ta louden rautaisten lakien alle. Kansa laisten luottamuksen takaisin ansaitseminen vaatii kovaa työtä. Näissä ihmisissä on puolueemme tulevaisuus. On oltu aiheellisesti huolissaan siitä, katoavatko terveydenhuoltoon suunnatut verorahat ulko maille. Tällaista tappio ta ei ole tullut. Keskustalta odotetaan kuiten kin muutakin kuin pelkästään valtion taloudesta huolehtimista. Talouden myönteisestä kehityksestä ei ole mitään takeita. Moni kokee, että terveydenhuollossa yksityi set toimijat ovat saamassa liian suuren roolin. Yksikään hallituspuolue ei pääse pakoon sitä, että väki vanhenee. Moni teki kampanjaa uudella ja raikkaalla tavalla. Vastuun kannolla ei kannata selittää kaikkea. Sosiaali ja terveyspalvelut ja erityisesti van hustenhoidon tila puhuttavat varmasti alkaval la hallituskaudellakin. Keskustan viesti me ni perille, mutta kannattajamme eivät pitäneet viestistä. Keskusta unohti, että puolueen pitää kuunnel la, mitä ihmisillä on sanottavana. Vaalitappion myötä on tullut tavaksi sanoa, ettei viesti mennyt perille. Tilanne näyttää nyt synkältä, mutta keskus taa tarvitaan tulevaisuudessakin. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Miksi keskusta hävisi. 18.4.2019 11 Täällä Bryssel KesKusta koki vaaleissa äänestäjien joukko paon. Keskustalla oli vaaleissa erinomaisia ehdokkaita ja heidän taka naan kaikkensa antaneita tukiryhmiä. Ihminen unohtui. Tällä hetkellä monen pettymys on suuri. Lopulta viestit vähenivät, koska keskusta ei vastannut ihmisten huoliin. Maakuntauudistuksen ja valinnanvapau den kytkeminen toisiinsa oli huono sopimus. Työpaikkoja syn tyi ennätystahtiin. Kes kustalla on nyt ison pohdinnan paikka. On kiistatonta, että Suomen taloustilanne pa rani Sipilän hallituksen aikana
Kristillisdemokraatit pitivät ainoan paikkansa. Muita tuhannen äänen rajan ylittäneitä keskustalaisia olivat Taneli Kalliokoski, Pirjo Luokkala ja Tarja Edry. Vanhasen saalis oli 5 265 ääntä, eli alle puolet viime vaalien 11 304 äänestä. Edellisissä eduskuntavaaleissa 1 000– 3 000 äänen välille mahtui peräti kahdeksan valitsematta jäänyttä keskustalaista, joten ero on tuntuva. Myös Paavo Väyrysen värikäs kansanedustajan ura päättyi kehnolla 1 235 äänen suorituksella. SDP sai kasvua reilun prosenttiyksikön ja nosti paikkalukuaan yhdellä. 12 18.4.2019 Eduskuntavaalit Ja ak ko M art ika in en Pekka Pohjolainen SuurimmaSSa vaalipiirissä Uudellamaalla keskusta menetti neljästä paikastaan puolet, kuten on käynyt rökäletappioissa ennenkin. Anne Bernerin luopumisen vuoksi yhden paikan menetys oli jo ennakkoon käytännössä selvää. Kannatus putosi tasan viisi prosenttiyksikköä ja jäi 6,4 prosenttiin. Vaalipiirin ja koko valtakunnan tylyimmän kohtalon koki Sininen tulevaisuus, joka ei ministeritason poliitikoillakaan saanut läpi yhtään edustajaa Uudellamaalla eikä muuallakaan. Keskustan listan koko äänimäärä ei kuitenkaan riittänyt paikan pitämiseen. Myös Kaikkosen ja Vanhasen keskinäisen järjestyksen vaihtuminen oli odotettua. Vihreät nostivat paikkalukuaan kahdella ja kannatustaan 3,5 prosenttiyksiköllä. RKP menetti yhden paikan. Vanhasen tulos oli kuitenkin pettymys tasavallan näkyvimpiin poliitikkoihin kuuluvalta konkarilta. Vasemmistoliitto onnistui lisäämään kannatustaan vain hitusen, mutta sai yhden paikan lisää. KeSKuStan kolmatta paikkaa pitänyt Eerikki Viljanen nosti omaa viime vaalien äänisaalistaan vajaalla tuhannella 3 759 ääneen. Neljänneksi ylsi odotetusti porvoolainen Outi Lankia, mutta hänenkin saldonsa jäi nyt 1 788 ääneen. Kaikkonen ja Vanhanen joutuvat myös pääkaupungin paimeniksi Uusimaa suli kovaan ytimeen Matti Vanhanen säilytti paikkansa Uudellamaalla, mutta äänimäärä puolittui.. Uutena vihreänä kasvona eduskuntaan nousi muun muassa suosittu näyttelijä ja luontoihminen Pirkka-Pekka Petelius. Kaikkosen profiili on ollut varsinkin vaalikauden lopulla korkea ja tulevaisuus näyttää valoisalta. uudenmaan mahtipuolue kokoomus onnistui pitämään yhdeksän paikkaansa, vaikka kannatus putosi 3,1 prosenttiyksikköä. Kaikkonen sai 10 747 ääntä ja ylsi vaalipiirissään sijalle 11. Kaikkosen äänimäärä nousi aavistuksen vuoden 2015 vaaleista, mitä voi pitää näissä oloissa kelpo suorituksena. Paikkansa pitivät kokeneet Antti Kaikkonen ja Matti Vanhanen. Perussuomalaiset sai kuusi paikkaa, mutta kärsi yhden paikan ja reilun kahden prosenttiyksikön tappion verrattuna Timo Soinin johdolla käytyihin viime vaaleihin. Sen sijaan toinen poliittinen pienyrittäjä Harry ”Hjallis” Harkimo onnistui hankkimaan itselleen ja liikkeelleen paikan eduskunnasta. Kaikkosen ja Vanhasen harteille jää pitkälti nyt myös keskustalainen ”konsulitoiminta” maan pääkaupungissa, koska puolue menetti vaalipiirissä ainoan edustajansa. Keskustalaisimpia kuntia olivat piskuiset Myrskylä ja Pukkila, joissa keskusta oli ykköspuolue yli 30 prosentin kannatuksella
Ex-kansanedustaja Terhi Peltokorpi (1 769 ääntä) ja pääministerin erityisavustaja Eeva Kärkkäinen (1 116) menestyivät Tiilikaisen jälkeen keskustalaisista parhaiten. Kaupungin kiistaton äänikuningas oli perussuomalaiset vaalivoittoon luotsannut Jussi Halla-aho yli 30 000 äänellään. Viimeksi ”isolla kirkolla” puolueen vaalivankkureita kiskoivatkin muun muassa Olli Rehn, Paula Lehtomäki ja Pekka Puska. vihreät porhalsi kiihkeässä kirikamppailussa kokoomuksen ohi Helsingin ykköspuolueeksi. Kaupunkikannatuksen vahvistumista ei edesauta se, että keskustan eduskuntaryhmästä puuttuu tulevina vuosina Helsingin ääni. Ero oli hätkähdyttävä verrattuna viime eduskuntavaaleihin, joiden alla voittajan vankkureille oli tunkua. heLsingin keskustan äänisaalista rokotti väistämättä ehdokaslistan tuoreus. 18.4.2019 13 Santeri Lampi KesKustan rökäletappio kouraisi syvältä Helsingin vaalipiirissä. Se on 4,3 prosenttia eli lähes 15 000 ääntä vähemmän kuin vuonna 2015. hyvä ehdokas, mutta väärä puolue, sai moni keskustalainen ehdokas kuulla tänä keväänä. Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1995 eduskuntavaalien keskusta ei saanut pääkaupungista yhtään kansanedustajan paikkaa. Kumpikin puolue kahmaisi itselleen kuusi kansanedustajan paikkaa. Tulos ei kuitenkaan oikeuta edes varasijaan. Neljän pääministerivuoden aikana keskustan vaihtoehto muuttui helsinkiläisten silmissä entistä etäisemmäksi. Eduskuntavaalit Keskustan karvas kannatuskato jätti ministeri Tiilikaisen rannalle Ja ak ko M art ika in en. Vaikka moni ensikertalainen pani itsensä likoon ja kampanjoi kunnianhimoisesti, 22 ehdokkaan kavalkadi olisi kaivannut useampia tunnettuja nimiä. Tiilikainen totesi heti ennakkoäänten selvittyä, että vaalipiirin vaihtaminen oli tietoinen riski. Jo vaali-iltana moni shokkitulokseen pettynyt puolueaktiivi peräänkuulutti perinpohjaisen jälkipyykin tarvetta. LähimmäKsi läpimenoa kurotti asunto-, energiaja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, joka sai yli 4 500 ääntä. Jussi Halla-aho ampaisi Helsingin vaalipiiriin kiistattomaksi ääniharavaksi Ilmastopolitiikassa olemme siirtyneet ajurin paikalle jarrumiehen paikalta, Kimmo Tiilikainen arvioi tyytyväisenä ministerikautensa saavutuksia. Keskustan kannatus Helsingissä on erityisen herkkä puolueen valtakunnallisen suosion heittelylle. Uusiutuneella ehdokaslistalla vaalikamppailuun käyneen keskustapiirin tulos romahti 2,9 prosenttiin annetusta äänistä. Helsingissä ehdokaslistan jatkuva uudis tuminen johtaa väistämättä siihen, että puolueen kärkinimillä on kerta toisensa jälkeen valtava työ haalia taakseen äänestäjiä. Kuten muissakin vaalipiireissä, menestyminen pääkaupungissa edellyttää pitkäjänteistä henkilöbrändin rakentamista. Viime kauden kansanedustajista muun muassa Silvia Modig (vas.), Pilvi Torsti (sdp.) ja Ozan Yanar (vihr.) eivät onnistuneet uusimaan paikkojaan. Sittemmin Helsinkiin muuttanut Tiilikainen korosti, että kurjasta menestyksestä huolimatta keskustalaisen politiikan tarve pääkaupungissa ei katoa mihinkään. Pelkkä tahriintunut julkisuuskuva ei silti yksinään selitä keskustan taaperrusta Helsingissä. Kokoomuksen kestomenestyjä Ben Zyskowicz nappasi rutiinisuorituksella yli 12 500 ääntä. Viimeksi ruokolahtelainen meni heittämättä läpi Kaakkois-Suomen vaalipiiristä yli 9 000 äänen äänipotillaan. SDP, perussuomalaiset ja vasemmistoliitto saivat puolestaan kolme paikkaa. Ratkomatta on edelleen tuhannen taalan kysymys: kuinka tehdä läpimurto suurissa kaupungeissa pyllistämättä muulle Suomelle. RKP säilytti yhden paikan läänityksensä. Vihreitä kipparoinut Pekka Haavisto rohmusi puolestaan yli 20 000 ääntä. Vuoden 2017 alusta lähtien eduskunnassa istunut Puska on tällä kertaa ehdolla europarlamenttiin
Kolmessa hallituksessa oikeusministerinä ollut Johannes Koskinen nousi takaisin eduskuntaan. Valituksi tulivat entinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä kansanedustajat Timo Heinonen ja Kalle Jokinen. 14 18.4.2019 Taina Kivelä Hämeen vaalipiirissä kävi kehnommin kuin gallupit povasivat. – Jotta maa olisi turvallisesti asuttu kauttaaltaan, keskustan on tärkeää säilyttää edunvalvonta-asento vaalikauden ajan. Päinvastoinhan siinä olisi pitänyt tehdä, näin jälkiviisaasti sanoen. Myös kristillisdemokraattien ääniosuus (5,7) pieneni. Kokoomus menetti 1,9 prosenttiyksikköä kannatuksestaan, mutta piti paikkansa ennallaan. Sekä keskustan varapuheenjohtaja Juha Rehula että professori Martti Talja jäivät valitsematta uudelleen. – Keskusta on ajanut vahvasti Suomen asiaa, pistänyt talouden kuntoon. – Asia ei kosketa kuin pientä osaa ihmisiä, mutta sillä on valtava signaali. Suunnan korjaajaa tarvitaan taas neljän vuoden kuluttua, Leppälahti muistuttaa. Esimerkkinä hän mainitsee aktiivimallin. Sirkka-Liisa Anttila jätti Arkadianmäen 36 edustajavuoden jälkeen. Sekä Sällinen että Etelä-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Markku Leppälahti suuntaavat katseen nyt tulevaan. Vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset saivat kukin yhden paikan. Ranne nappasi vaalipiirin äänikisan kakkostilan 7 875 äänellä. Siniset saivat vain 0,4 prosentin äänisaaliin. Kristillisdemokraattien entiselle puheenjohtajalle Päivi Räsäselle meni vaalipiirin viimeinen paikka. Muuten maakuntauudistukset saattavat muuttua kuntauudistuksiksi, hän varoittaa. Eduskuntavaalit. Palkita aktiivisuudesta ja pitää muiden edut ennallaan, Sällinen täsmentää. KesKustan Päijät-Hämeen piirin toiminnanjohtaja Jukka Sällisen mukaan tappion taustalla on yleinen ilmapiiri keskustan suhteen – mutta tuloksessa näkyi myös halu muutokseen. Ehkä ei ole osattu tiedottaa siitä oikein, vastuullisuus ei tullut esille. Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen valittiin uudelleen. sDP:ssä pestinsä uusivat odotetusti Tarja Filatov, Mika Kari ja Ville Skinnari, josta tuli piirin uusi äänikuningas 8 323 äänellään. Puolueen toiminta ei Sällisen mukaan ollut vaalikaudella kaikkien mieleen. Kannatustaan kasvattivat kärkikaksikon lisäksi vihreät (8,4), vasemmistoliitto (7,4) ja kaikki eduskunnan ulkopuoliset pienpuolueet, jotka keräsivät yhdessä 3,8 prosenttia äänistä. Vihreiden paikan sai Mirka Soinikoski, uusi nimi hänkin. Kolmesta edustajapaikasta jäi jäljelle yksi, joka meni Hilkka Kempille. Rami Lehto, Jari Ronkainen ja Lulu Ranne menivät läpi tälläkin kertaa. Hän on keskustanuorten entinen puheenjohtaja ja Asikkalan valtuuston puheenjohtaja. Perussuomalaiset päihittivät gallupit ja pitivät kolme paikkaansa. Keskusta sai vain 10,1 prosenttia äänistä, kun edellisissä eduskuntavaaleissa ääniosuus oli 17,8 prosenttia. Vaalipiirin neljä suosituinta puoluetta – SDP (24 prosenttia äänistä), perussuomalaiset (21,1), kokoomus (19,2) ja keskusta (10,1) – pysyivät ennallaan, mutta kokoomus menetti kakkospaikkansa perussuomalaisille. Juha Rehula hävisi puolueen ainoan paikan uudelle tulokkaalle Hilkka Kempille Hämeessä kolmesta paikasta menetettiin kaksi Petri Görman Hilkka Kemppi valittiin eduskuntaan, kun taas Martti Talja ei uusinut valtakirjaansa. – Jokaisessa tappiossa on voiton siemen
Keskusta menetti yhden paikan saaden läpi Arto Pirttilahden ja edellisen puoluesihteerin Jouni Ovaskan Ex-puoluesihteeri tiputti istuvan edustajan Pirkanmaalla Eduskuntavaalit Pirkanmaan keskustalainen kampanjaväki halusi mieluummin iloita tehdystä työstä kuin harmitella menetettyä paikkaa.. Tämä olisi tuonut matemaattista liikkumatilaa muille. Keskustalla ei ollut tässä kohtaa saumaa pitää kolmatta paikkaansa. Vihreiden menestys oli yllättävän matalaa. Kärkipuolueet tuntuvat melko lailla vakiinnuttaneen asemansa, Liuha pohtii. KesKustalla oli vuoteen 2015 verrattuna tuhannen äänen ylittäjiä melko vähän. Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit pitivät yhdet paikkansa. Ovaska sai kaupungista melkein 2 000 ääntä ollen selvästi keskustan suosituin ehdokas. Kokoomuksen entinen ääniharava Sofia Vikman jäi tällä kertaa kakkoseksi Tampereen entisen pormestarin AnnaKaisa Ikosen noustua puolueen ykköseksi. Matalan tuloksen tehneitä oli useampia. ennen perussuomalaisten gallupnousua Pirkanmaalla luotettiin sinisten pudotuksen jättävän tilaa muille. Vahva lista ei tuonut lisää paikkoja. Satu Hassi piti paikkansa, ja nuori nousija Iiris Suomela oli puolueen ääniharava. Vihreiden ehkä suurimpana ongelmana on löytää uskottavaa kannatuspohjaa Tampereen ulkopuolelta. 18.4.2019 15 Lauri Heikkilä Lauri HeikkiLä Perussuomalaiset ovat vakiinnuttaneet asemansa kärkipuolueeksi Pirkanmaan vaalipiirissä, joka on perinteisesti ollut SDP:n ja kokoomuksen vahvaa aluetta. Sinisten puoluekartalta katoamiseen luotettiin, ja arviona oli, etteivät perussuomalaiset pidä neljää paikkaa. Neljästä vuonna 2015 läpimenneestä perussuomalaisesta kolme loikkasi sinisiin. Hänen ohitseen kiilasi ex-puoluesihteeri, Tampereen kaupunginvaltuutettu Jouni Ovaska. Kaikkiaan Ovaska sai 5 357 ääntä. Suomela tiputti istuvan kansanedustaja Olli-Poika Parviaisen, eikä tauon jälkeen paluuta yrittänyt Oras Tynkkynenkään yltänyt kuin varapaikkaan. SDP oli odotetusti vaalipiirin ykkönen viidellä paikalla Sanna Marin veturinaan. Toisin kävi, perussuomalaiset piti neljä paikkaansa. Hakanen jäi 3 852 ääneen. Kaikki istuvat edustajat saivat jatkokauden, ja ex-kansanedustaja Marko Asell teki komean paluun vuosien jälkeen. Ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella Pirkanmaalla tippui keskustan istuva kansanedustaja, kun Pertti Hakanen jäi valitsematta. Piirijohtaja Liuhan mukaan Pirkanmaan vaalituloksella on tapana noudatella valtakunnallista trendiä. Keskustan toinen paikka meni istuvalle edustajalle Arto Pirttilahdelle, joka voitti Ovaskan muutamalla sadalla äänellä saaden 5 504 ääntä. Lisäystä tuli yksi paikka. – Paljon kyllä vaikutti se, että Mikko Alatalo luopui, emmekä me onnistuneet pitämään hänen ääniään keskustalla, puolueen piirijohtaja Tuukka Liuha arvioi. – Pirkanmaalle heijastuu melko herkästi se, mikä on koko maan kannatustrendi. Se näkyy nytkin. Tähän yltivät edellä mainittujen lisäksi kangasalalainen Hanna Holma, hämeenkyröläinen Katariina Pylsy sekä Tampereen kuntapolitiikassa vaikuttavat Vilhartti Hanhilahti ja keskustanuorten puheenjohtaja Suvi Mäkeläinen
Jatkokaudelle pääsivät Eeva-Johanna Eloranta ja Katja Taimela. Kaupunkilaisäänestäjien kanssa keskustalla on sama uskottavuusongelma niin Turussa kuin Helsingissäkin. Rutistus ei kuitenkaan riittänyt kansanedustajapaikkojen pitämiseen, kun puolueen valtakunnallinenkin kannatus romahti. 16 18.4.2019 Eduskuntavaalit Pauliina Pohjala KesKusta menetti Varsinais-Suomen piiristä yhden kansanedustajapaikan kolmesta. Kokoomuksen kannatus putosi kaksi prosenttiyksikköä 19 prosenttiin, ja siitä hyötyi perussuomalaiset. Varsinais-Suomen vaalipiirin ylivoimainen ääniharava oli Li Andersson Sote-ministeri Saarikko teki kelpo tuloksen Jo ha nn a Ris ki – On tämä tulos romahdus, Annika Saarikko totesi keskustan vaalivalvojaisissa Turussa.. Ilkka Kantola tippui eduskunnasta, kun uutena sinne nousi HUSin johtajan paikan vuodenvaihteessa jättänyt Aki Lindén. Kannatus putosi 5,5 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista. Varsinais-suomen keskustapiirissä vaalityötä tehtiin monien mielestä enemmän kuin koskaan. Kannatus nousi edellisistä vaaleista vain 0,5 prosenttiyksikköä ja eduskuntaan nousi uusi kasvo Sofia Virta. Vaalikauden loppumetreillä kaatunutta sotea luotsannut ministeri Annika Saarikko teki tässä tilanteessa kelpo tuloksen. Molemmat puolueet saivat neljä kansanedustajapaikkaa. YliVoimainen ääniharava oli vasemmistoliiton Li Andersson, joka sai valtakunnallisestikin toiseksi eniten ääniä (24 404). Tavion lisäksi Ritva ”Kike” Elomaa jatkaa kansanedustajana. Gallupien perusteella vihreille olisi voinut povata yhden paikan lisäystä eli kahta paikkaa Ville Niinistön poisjäännistä huolimatta, mutta tulos jäi laimeaksi. Olavi Ala-Nissilä tippui eduskunnasta ja jäi äänimäärällään varasijalle yltäneen Jani Kurvisen taakse. Gallupien valossa Varsinais-Suomen vaalitulos ei keskustan osalta yllättänyt. Perussuomalaisille se merkitsee yhtä lisäpaikkaa. Varsinais-suomi on perinteisesti ollut kokoomuksen valtakuntaa, mutta nyt se joutui luovuttamaan kruununsa perussuomalaisille. suurimmaKsi puolueeksi valtakunnallisesti yltäneelle SDP:lle ei ennakko-odotuksista huolimatta irronnut neljättä paikkaa Varsinais-Suomesta. Perussuomalaistenkaan kannatus ei kuitenkaan noussut edellisistä vaaleista vaan laski aavistuksen, 0,2 prosenttiyksikköä. Stefan Wallin jätti eduskunnan, ja uudeksi kansanedustajaksi nousi Sandra Bergqvist. Keskusta on vaalipiirissä viidennellä sijalla 10,8 prosentin tuella. Uutena eduskuntaan nousi Junnilan lisäksi Mikko Lundén. Suosittu puoluejohtaja ei ole vielä saanut maistaa hallitusvastuuta. Puolueen varsinaissuomalaiset kansanedustajat ovat nyt samat kuin kaudella 2011–2015 eli Annika Saarikko ja Esko Kiviranta. Kannatus nousi 2,3 prosenttiyksikköä edellisistä vaaleista, mutta SDP saa 17,8 prosentin kannatuksella jälleen kolme kansanedustajaa. RKP:n kohdalla näkyi myös nuorten naisten nousu. Neljä vuotta sitten Saarikko oli äänimäärässä vaalipiirinsä kolmonen, nyt viides. Vaalipiirissä toiseksi eniten ääniä sai perussuomalaisten Ville Tavio, kolmannella sijalla oli kokoomusjohtaja Petteri Orpo. Vasemmistoliiton kannatus nousi Varsinais-Suomessa 2,6 prosenttiyksikköä 12,8 prosenttiin, mutta paikkamäärä ei kuitenkaan lisääntynyt kahdesta. Hänen äänimääränsä oli 9 372, mikä on vain hieman vähemmän kuin viimeksi (10 480). Eduskunnan jättäneen Annika Lapintien paikan otti Johannes Yrttiaho. Perussuomalaisten uusi edustaja Vilhelm Junnila jäi Orpon taakse vain muutamalla kymmenellä äänellä. Kokoomuksesta läpi meni entinen nelikko, eli Orpon lisäksi Ilkka Kanerva, Anne-Mari Virolainen ja Saara-Sofia Sirén. Perussuomalaiset on hyvin niukasti suurin puolue Varsinais-Suomessa 19,1 prosentin kannatuksella
KesKustan tappioprosentti oli Satakunnassa koko maan pienin. Tappio on raju ja se tuntuu puolueessa vielä pitkään. Eeva Kalli nousi huimalla äänimäärällä puolueen ainoaksi kansanedustajaksi Keskusta oli Satakunnassa lähellä torjuntavoittoa Eduskuntavaalit Eeva Kalli teki sen, mitä häneltä odotettiinkin. Keskustan Eeva Kalli teki kuitenkin sen, mitä häneltä odotettiin: noin 6 700 äänellään hän onnistui houkuttelemaan taakseen niin vanhoja kuin uusiakin keskustan äänestäjiä. – Sellaisia kommentteja vaalikentiltä kuuli, että keskusta on unohtanut maaseudun. Keskustan Satakunnassa käymään kampanjaan Tietari ei kuitenkaan voi olla muuta kuin tyytyväinen. Puolue sai läpi yhden kansanedustajan, Matias Marttisen. Heidi Viljanen lähtee eduskuntaan istuvien kansanedustajien Krista Kiurun ja Kristiina Salosen seuraksi. Pettyneitä on nyt useita. Kansanedustajan paikan napannut Kalli, 38, on keskustaveteraani Timo Kallin tytär. He tekivät täällä hyvin näkyvän kampanjan, mutta se ei riittänyt. Kokoomuksen kanssa vaaliliittoon ryhtyneet siniset puolestaan menettivät ainoan paikkansa. Perussuomalaisten Laura Huhtasaari oli vaalipiirin selkeä äänikuningatar. Sekä Eeva että Mikko kiersivät ahkerasti kenttää ja tekivät kovasti töitä. Anne Hievanen. Heihin haluamme nyt kiinnittää huomiota, Tietari sanoo. Molemmat peittosivat muun muassa keskustapiirin puheenjohtaja Vesa Jalosen ja piirin entisen puheenjohtajan Tapio Huhtasen. Kaikki tehtiin mitä voitiin. Keskustan ehdokkaista hyvään tulokseen ylsivät Kallin ja Uusitalon lisäksi myös VeliPekka Suni ja Martin Ylikännö. Pieni ilonpilkahdus Tietarin mukaan on se, että valtakunnan tasolla kolmanneksi yltänyt kokoomus jäi Satakunnassa keskustan taakse. Puolueen on nyt syytä herätä. Vasemmistoliitto säilytti vaalipiirissä yhden paikkansa. Pitkään näytti siltä, että puolue olisi säilyttämässä molemmat kansanedustajan paikkansa. Satakunnan keskustan listalla selkeässä vähemmistössä olleet naiset jäivät Kallia lukuunottamatta kauas kärjestä. Ennakkoon kovatasoiseksi luonnehdittu kokoomus hajosi Satakunnassa luultavasti sisäisiin ristiriitoihin. Hänen vanavedessään eduskuntaan nousi myös Jari Koskela. Pelkällä nimellään Eeva ei menestystään saanut, keskustan Satakunnan piirin toiminnanjohtaja Satu Tietari arvioi. Demarien peli ratkesi Porissa ja Ulvilassa. He keräsivät siellä paljon ääniä, Tietari summaa. Gallupkärjessä pitkään keikkuneet demarit onnistuivat sen sijaan nostamaan puolueen vanhalla valta-alueella paikkalukuaan yhdellä. Uusitalon ja Viljasen välinen taistelu odotti lehden painoon mennessä vielä tarkistuslaskennan varmistusta. Tuloksena yli 6 700 ääntä ja kansanedustajan paikka. Korjattavaa hänellä on vaikea löytää. Tietarin mukaan se on kuitenkin laiha lohtu. 18.4.2019 17 samuli Vänttilä KesKustalaiset elivät Satakunnan vaalipiirissä todellisia jännityksen hetkiä myöhäiseen vaali-iltaan saakka. Puolueen lista tiedettiin ennakkoon hyvin kiistanalaiseksi, Tietari pohtii. Keskusta oli täällä hyvin lähellä torjuntavoittoa, mutta yleinen pettymys painoi tulosta. – Valtakunnallinen tilanne vaikutti Satakunnankin tulokseen vahvasti. Lopulta kankaanpääläisen Mikko Uusitalon oli tyydyttävä varasijaan, kun demareiden Heidi Viljanen kiilasi loppumetreillä hänen ohitseen. Kunnolliselle jälkipyykille on nyt tilausta. – Kunnon jalkatyö ratkaisi paljon
Pohjalaisen päätoimittajan Toni Viljamaan äänisaalis jäi vaatimattomaksi. – Meidän edustajamme määrättiin äänestämään Vaasan päivystystä vastaan, vaikka ei ollut enää sotea eikä hallitusta puolustettavana, harmittelee Etelä-Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Esko Lehtimäki. Ja vielä muisteltiin ministerivalintojakin. Määrä on sama kuin vuoden 2015 vaaleissa, mutta nimet ovat vaihtuneet. Jorma Uusitalo. Kristillisten Peter Östman säilytti odotetusti paikkansa. Hän keräsi keskustalaisista suurimman potin, 6 593 ääntä. Eduskunnassa jatkavat Mikko Savola ja Antti Kurvinen. – Sen ansiosta RKP sai Vaasan suunnalla paljon myös suomenkielisten ääniä. Näissä vaaleissa Vaasan vaalipiirin ykköspuolueeksi nousi Vaasan keskussairaalan laajaa päivystystä kiihkeästi puolustanut RKP. etelä-PohjaNmaaN piirin puolella keskustan kansanedustajien määrä säilyi entisellään. Kolmatta kertaa eduskuntaan yrittänyt Lehtimäki koki itse saaneensa vaalikentillä hyvää palautetta, mutta äänimäärä ei riittänyt valintaan. Naisia oli ehdokaslistalla vain neljä, eikä kukaan heistä tullut valituksi. Sen sijaan 14 vuotta kansanedustajana toiminut Lasse Hautala Kauhajoelta jäi valitsematta. Hän pelkäsi, että mahdollinen sosiaalidemokraattien, kokoomuksen ja vihreiden hallitus tarkoittaisi sitä, että maakunnat jäävät oman onnensa nojaan. KP:n Pia Kattelus sai 1 344 ääntä ja sinisten Reijo Hongisto 1 333 ääntä. Susanna Koski menetti paikkansa, ja tilalle nousi Janne Sankelo. Piirin alueelta tuli edelleen valituksi Mika Lintilä Toholammilta, mutta hänenkään tunnelmansa eivät vaali-iltana olleet korkealla. 18 18.4.2019 – Nyt oN reilun ja rohkean keskustelun aika, sanoo keskustan Keski-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Jirka Hakala vaalien jälkeisenä aamuna. Ykkösnimi on edelleen Jutta Urpilainen. Perussuomalaiset saivat Vaasan vaalipiiristä kolme kansanedustajaa. Jos keskustelu käydään kunnolla, siitä vedetään oikeat johtopäätökset ja toimitaan niiden mukaan, voivat tunnelmat neljän vuoden kuluttua olla aivan toisenlaiset, sanoo Hakala. Sinisen tulevaisuuden ja Kansalaispuolueen vaaliliitto ei yltänyt lähellekään eduskuntapaikkaa. – Kyllä tämä maa tulevaisuudessakin tarvitsee keskustaa, uskoo myös Etelä-Pohjanmaan piirin toiminnanjohtaja Aki Utter. KesKustaN vaalitappion maksumieheksi joutui erityisesti Keski-Pohjanmaa. – Tarvetta on poliittiselle keskustelulle, ei syyllisten etsimiselle. Kokoomuslaisista eniten ääniä keräsi Paula Risikko. On monia ulkopuolisia ilmiöitä, mutta puolueella on myös peiliin katsomisen paikka. Vasemmistolla ja vihreillä ei edelleenkään ole vaalipiirissä kansanedustajaa. Valitsematta jäi kolme kautta kansanedustajana toiminut kokkolalainen Tuomo Puumala, 36. Hakala korostaa, että huonoon vaalitulokseen ei ole yhtä ainutta selitystä. – Ei saa tyytyä helppoihin selityksiin, vaan asiat on käsiteltävä pohjiaan myöten. – Kritiikkiä tuli puolueelle maaseudun unohtamisesta. Suurimman äänimäärän keräsi kohutulla ketutus-videollakin esiintynyt some-aktiivi Mauri Peltokangas Kaustiselta. Demaritkin saivat tyytyä entisiin kahteen paikkaansa. Ylen haastattelussa Lintilä pohti tulevaa hallitusta ja sen politiikkaa. Uutena eduskuntaan nousi jo edellisissä vaaleissa hyvän pohjatyön tehnyt rehtori Pasi Kivisaari Seinäjoelta. Sillä on nyt vaalipiirissä neljä kansanedustajaa, yhtä monta kuin keskustalla, ja puheenjohtaja AnnaMaja Henriksson oli koko vaalipiirin ääniharava 14 481 äänellä. Keskustaa rankaistiin maaseudun ongelmista, ja sairaalakeskustelu nosti RKP:n voittoon Vaasan vaalipiirissä kahden paikan tappio Eduskuntavaalit Sivistysvaliokuntaa johtaneen kokkolalaisen Tuomo Puumalan kohtaloksi tuli pudota eduskunnasta
Uutena demarina valittiin Piritta Rantanen Jämsästä. Perussuomalaisten ääniosuus putosi 1,2 prosenttiyksikköä ja oli nyt tasan 18 prosenttia. – Tämä yhdenkin paikan menetys tuntuu tietenkin pahalta siihen nähden, miten paljon ehdokkaamme tukiryhmineen ja järjestöväkemme töitä paiski, Maukonen-Kärkkäinen toteaa. – Vaaleista voidaan puhua Keski-Suomen viitekehyksessä muutosvaalina. Tappiota tuli vastoin gallupeja vain yhden paikan verran Keskusta säilyi Keski-Suomen suurimpana Pauliina Maukonen-Kärkkäinen Eduskuntavaalit Keski-Suomen äänistä oli laskettu 99,7 prosenttia, kun Joonas Könttä tajusi lopullisesti menevänsä läpi.. Maukonen-Kärkkäisen mukaan keskusta hävisi myös viestinnällisesti perussuomalaisille kansalaisiin vaikuttamisessa. Kokoomuksen jyväskyläläinen Sinuhe Wallinheimo säilytti paikkansa. KesKusta sai Keski-Suomesta läpi kolme kansanedustajaa. SDP:stä eduskunnassa jatkaa jyväskyläläinen Riitta Mäkinen, joka oli myös vaalipiirin ääniharava ennen Kalmaria ja Hakkaraista . Vastoin maakuntalehti Keskisuomalaisen gallupeja tappiota tuli vain yhden paikan verran. Keski-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauliina Maukonen-Kärkkäinen pitää tulosta pienoisena torjuntavoittona. Toiminnanjohtajan mielestä keskusta ei valtakunnallisella tasolla pystynyt perustelemaan kansalaisille hyvien tekojensa oikeutusta. – Keskustan kannatus on perinteisesti ollut Keski-Suomessa valtakunnallista kannatusta noin 4–6 prosenttiyksikköä suurempi ja niin oli nytkin. Kokenut Aila Paloniemi sen sijaan putosi. Vihreistä läpi meni nuori jyväskyläläinen opiskelija Bella Forsgrén ja vasemmistoliitosta puolueen ay-taustainen varapuheenjohtaja, äänekoskelainen Juho Kautto. Kovempaan vaalitulokseen emme olisi pystyneet tässä yleiskannatustilanteessa. KesKustan kansanedustajista paikkansa uusivat Anne Kalmari Kivijärveltä ja Petri Honkonen Saarijärveltä. Kannatus oli nyt 19,8 prosenttia, mikä merkitsi 7,1 prosenttiyksikön pudotusta edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna. Teuvo Hakkarainen Viitasaarelta säilytti odotetusti paikkansa. Molemmat onnistuivat säilyttämään kaksi paikkaansa kannatuksen laskusta huolimatta. Uutena eduskuntaan nousee 29-vuotias diplomaatti Joonas Könttä Jyväskylästä. SDP nousi nyt perussuomalaisten ohi maakunnan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. – Hullulta se tuntuu myös hallitusvastuun näkökulmasta: Keski-Suomen työttömyys on vähentynyt Sipilän hallituksen aikana 10 000:lla, jonka sitten maksamme näin vaalituloksena. 18.4.2019 19 AnnukkA kAArelA KesKusta onnistui säilyttämään paikkansa Keski-Suomen suurimpana puolueena. – Kansan oikeustajua ei kannata ikinä aliarvioida, hän sanoo. Vihreät säilytti yhden paikkansa ja vasemmistoliitto sai takaisin edellisvaaleissa keskustalle menettämänsä paikan. Osittain tämän aiheutti se, että konkarit Mauri Pekkarinen, Lauri Ihalainen ja Susanna Huovinen eivät olleet enää ehdolla, Maukonen-Kärkkäinen sanoo. Kankaanniemen tilalle eduskuntaan nousee Jouni Kotiaho Jämsästä. – Ilmastopolitiikan nostaminen yhdeksi kärkiteemaksi ei pure maakunnissa, joissa turpeentuotannolla on jalansijaa ja jossa välimatkat ovat pitkiä eikä vaihtoehtoisia energiamuotoja tai kulutustottumusten valinnanvapautta ole tarjolla. Vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset nostivat kannatustaan. SDP:n kannatus oli 18,9 prosenttia, missä oli laskua 0,1 prosenttiyksikköä. Myöskään vihreiden Touko Aalto ja perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi eivät onnistuneet uusimaan paikkojaan. KaiKen kaikkiaan maakunnan kymmenestä kansanedustajasta uusia on peräti puolet
SDP kiilasi viidellä paikallaan vaalipiirin kärkipuolueeksi, perussuomalaiset ovat nyt kakkospaikalla. – Tämä neljännen paikan menetys harmittaa monia täällä Kaakkois-Suomessa. 20 18.4.2019 Tomi oravainen KesKustan torjuntavoittoyritys epäonnistui Kaakkois-Suomen vaalipiirissä. Leppä sai ääniä yli 7 400 ja Kosonen reilut 5 500. Hän keräsi reilut 4 100 ääntä ja putosi eduskunnasta. KesKustan Eteläja Itä-Savon piirien toiminnanjohtaja Ulla-Riitta Juuti luonnehtii tuntemuksiaan vaalituloksesta kahtiajakoisiksi. Kakkosena on perussuomalaisten kotkalaiskansanedustaja Juho Eerola yli 10 000 äänellä. Piirin 17 kansanedustajasta kuusi on uusia. Puolue menetti kaksi paikkaa ja jäi kärkeen kirineiden SDP:n ja perussuomalaisten jalkoihin. Kolmannen keskustan paikan KaakkoisSuomen vaalipiiristä nappasi lappeenrantalaiskansanedustaja Ari Torniainen reilulla 4 400 äänellä. Heikkoa tulosta selittää ainakin osaksi se, että viime kerralla yli 9 000 ääntä kerännyt keskustalaisministeri Kimmo Tiilikainen siirtyi ehdolle Helsingin vaalipiiriin. Tätä aukkoa ei onnistuttu paikkaamaan. Kummankin äänimäärä putosi viime vaaleista. Ne asemat, jotka edellisissä eduskuntavaaleissa onnistuttiin hankkimaan, sulivat pitkälti näissä vaaleissa. Neljään paikkaan uskoin, mutta lopulta siihen olisi tarvittu noin 6 000 ääntä enemmän, keskustan Kymenlaakson piirin toiminnanjohtaja Sami Porkka kommentoi. Perussuomalaiset saivatkin KaakkoisSuomessa neljä paikkaa, ja vihreät nostivat ehdokasmääränsä kahteen. Myös maaseutukunnissa suunta oli mollivoittoinen, mutta yksi valopilkku löytyy. Keskustan onnistui säilyttää Eteläja Itä-Savon piireissä kaksi kansanedustajan paikkaa, kun pertunmaalainen maaja metsätalousministeri Jari Leppä ja savonlinnalainen Hanna Kosonen uusivat valtakirjansa. Viimeisimmät gallupit povasivat vaalitappiota keskustalle, mutta vaalipiirin toiminnanjohtajat uskoivat neljän ehdokkaan läpimenoon. Tulos maistuukin karvaalta pettymykseltä. – Turpiin tuli. Lisäksi Puumalan virkavapaalla oleva kunnanjohtaja Matias Hildén teki ensikertalaisena hyvän vaalituloksen ja keräsi reilut 4 000 ääntä. – Meillä ei ole nyt maakunnasta edustajaa. Keskustan Karjalan piirin toiminnanjohtaja Matti Kuittinen toteaa sen lohduttavan. Puumalassa keskustan onnistui lisätä äänimääräänsä Hildénin ansioista. Äänestysprosentti oli tällä kertaa 67,8, kun se vuoden 2015 vaaleissa oli 66. Toisaalta vaaleissa nousivat keskeisiksi teemoiksi maahanmuutto sekä ilmastokysymykset, ja kärjistynyt keskustelu näistä teemoista suosi perussuomalaisia ja vihreitä, arvioivat vaalipiirin keskustalaiset toiminnanjohtajat. Kolmanneksi suurimman äänisaaliin sai SDP:n kotkalaiskansanedustaja Sirpa Paatero 7 800 ääntä, ja neljänneksi tuli keskustan Leppä. Seuraavina tulevat keskusta ja kokoomus kolmella paikalla. Puumala oli ainoa valopilkku, mutta kaupungeissa menivät viime vaaleissa hankitut asemat Ja ak ko M art ika in en Eduskuntavaalit Keskusta putosi Kaakkois-Suomen ykköspaikalta Maaja metsätalousministeri Jari Leppä keräsi keskustalaisista parhaan äänisaaliin Kaakkois-Suomen vaalipiiristä.. – Jos ajattelen omia piirejäni, tulos on loistava. Puolueen kannatus putosi noin kahdeksalla prosenttiyksiköllä ja jäi 16,6 prosenttiin. Se pistää myös miettimään, miten seuraavat neljä vuotta menevät, Porkka aprikoi. Vaalipiirin ehdottomaksi äänikuninkaaksi kohosi mäntyharjulainen oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) yli 20 000 äänellä. Vaalituloksen kirvelevyyttä voimistaa Kymenlaaksossa vielä se, että piirin kansanedustaja Markku Pakkanen jäi varasijalle. Esimerkiksi Kouvolassa puolueen äänimäärä putosi yli 4 000 äänellä. Jos ajattelen koko valtakuntaa, tulos on katastrofi. Jos ajattelen tätä Kaakkois-Suomen vaalipiiriä, niin kahden keskustan paikan tippuminen on aivan järkyttävää, Juuti arvioi. KesKusta menetti ääniä erityisesti Kaakkois-Suomen vaalipiirin kaupungeissa