Suomenmaa 18.03.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 11 / 18.3.2016 / 4,80 ? MENNEISYYDEN VANGIT Britannia äänestää EU-jäsenyydestään. Miten Euroopan käy? Ajassa Uutisanalyysi Henkilö Mari Kokko avasi puoluesihteeripelin Sote-alueita tuleekin 18 Maija Silvennoinen uskoo maaseutuun
SKI CARNEVAL JA JUKKA POIKA TALVEN HAUSKIN HIIHTOTAPAHTUMA. MYYNTI: p. HALLAN AKAN HIIHTO LA 9.4. 08 748 500 ONLINE-VARAUS: UKKOHALLA.FI SKIBUSSILLA LASKETTELEMAAN JOKA LAUANTAI SKI-IN KYLÄ, SAUNAMAAILMA, KEILAHALLI, 31 RINNETTÄ, 3 PARKKIA, 300 MÖKKIÄ, HOTELLI HULLUNHALPA HUHTIKUU! alk. KAINUUN KORKEIMPIEN VAARAMAISEMIEN UKKOHALLA-PALJAKKA RETKIHIIHTO 33 KM JA 45 KM LA 2.4. 129 eur/mökki 2vrk LA 2.4
16 Irakilaisperhe tuli Suomeen kahdentoista maan kautta s. 6 Keski-ikäistynyt Suomi on elämäntaparemontin tarpeessa, katsoo Jan Vapaavuori s. 2016 3. 20 Mari Kokko tarttuisi puoluesihteerinä ikuisuusongelmiin s. 30 Toiminnanjohtaja Kati Kiljunen otti ohjakset napakasti käsiinsä Satakunnassa s. 34 18.3. 18.3. 2016 Suomalaiset peliyhteisöt eivät kilpaile keskenään, vaan suuria globaaleja pelijättejä vastaan. Annika Saarikko s. 33 Lähiruokalähettiläs Maija Silvennoinen johtaa Maa- ja kotitalousnaisia s
Niinpä myös Myrskylästä, Merijärveltä ja Kannonkoskelta on noustu eduskuntaan . Se hoitaa maakunnan yhteisiä asioita. Pääkirjoitus Yksityiskohtiin ei kannata hirttäytyä M aakuntahallinnon synnytystuskat helpottuvat, jos muistamme yhden viestin: älkäämme hirttäytykö yksityiskohtiin niin, että koko uudistus vaarantuu. Sellainen on esimerkiksi kysymys maakuntavaltuuston edustavuudesta. Keskustaväen piirissä voi elää vahvana ajatus, että valtuustossa pitää olla edustus joka kunnasta. Silloin hyväksytään, että maakuntavaltuutetut valitaan yhtäläisin perustein maakunnan kokoisissa vaalipiireissä, ja heidän tehtävänään on hoitaa koko maakunnan asioita. yksi jokaista 16?000 asukasta kohti. Näin perustellaan. perustettu 1908 . Tämä tie olisi linjakas eikä tarvitsisi maakuntaveron välttämättä vaatimaa verontasausjärjestelmää. Se hoitaa maakunnan yhteisiä asioita. Ei kai maakuntavaaleja kuntakohtaisesti voida käydä. Ja olisiko siitäkään haittaa, jos valtion ote sote-ratkaisuista olisi vahvempi? Ja tärkeimpänä perusteluna: tämäkin vähentäisi maakuntahallinnon synnytystuskia.. Sitä rakennetaan nyt. Maakuntavaltuutettuja valitaan 99 . Samaa pohdintaa saisi käydä suhtautumisessa maakunnan tarvitsemaan rahoitukseen. Eikö viisain ratkaisu olisi . Että Myrskylässä valittaisiin myrskyläläinen ja Merijärvellä merijärvinen ja Kannonkoskella kannonkoskinen maakuntavaltuutettu? Mikä maakuntavaali sellainen olisi. Omin voimin ne eivät saa edustajaa maakunnan valtuustoon. Toinen monen maakuntavaikuttajien vaatimus on, että yksi kunta ei saa saada enemmistöä maakuntavaltuustoon. Kunnat jäävät elämään, ja ne hoitavat oman edunvalvontansa. Maakuntavaaleja onkin sopivaa verrata eduskuntavaaleihin. pelkkä valtion rahoitus. Se helpottaisi kuntaveron tason määräämistä uudessa tilanteessa. ja miksei myös maakuntavaltuustoon. Niin on käynyt eduskuntavaaleissakin monen monta kertaa. Ilman kiintiöitä ja muita kommervenkkejä toteutettu vaalitulos on äänestäjien tahdon mukainen ja siis oikein. Pienestäkin kunnasta kotoisin oleva ehdokas voi tulla valituksi. Menohan muistuttaisi enemmänkin kuntainliiton edustajien valintaa. Maakuntahallinto on keskustan suuri tavoite. Pienimmissä uusmaalaisissa kunnissa on kuitenkin vain pari tuhatta asukasta. Älkäämme antako niille lisää aseita vaatimalla reunaehtoja, joita voi moittia epädemokraattisiksi ja puoluepoliittiseksi taktikoinniksi. Maakuntahallinto ei ole kuntapolitiikan jatke. ainakin aluksi . Uusimaa sopii esimerkiksi. Se pitää estää lailla. Kuulostaa kohtuulliselta sekin. Mutta miten nämä vaatimukset hoidetaan. Päätoimittaja Juha Määttä Juhani Kemi Maakuntahallinto ei ole kuntapolitiikan jatke. Maakunnassa on 1,6 miljoonaa asukasta. Tiedossa on, että kaikki poliittiset tahot eivät ole asi- 4 18.3.2016 asta oikein innostuneita. Ilman tätä ehtoa monen pienen kunnan ääni jäisi kokonaan kuulumatta, kun suurten kuntien ehdokkaat jyräisivät vaaleissa
Kuka hullu nyt omaa oksaansa sahaisi? Hallitus leikkaa neljän vuoden aikana puoli miljardia euroa. Eivät sitä, mikä miellytti tupakkayhtiöitä tai tupakointikieltoa vastustaneita kansalaisia. Saattaapa olla jopa niin, että osa tupakkalain vastustajista on jälkeenpäin muuttanut mielipidettään. Jotain tästä kertoo se, että tupakkalakia on kiristetty onnistuneesti muutamaan otteeseen kuluvan 20 vuoden aikana. Tämä tarina tuli mieleeni, kun luin professoreiden hallitukselle antamaa murskatuomiota. Yliopistoissa haluttaisiin elää entiseen malliin, mutta paha hallitus kiristää rahahanoja ikävällä tavalla. Onhan se raskasta. Yliopistoissa opetetaan opiskelijoita kokonaisvaltaiseen ajatteluun. Helsingin yliopiston apulaisprofessori totesi Ylen iltauutisissa, että hän viittaa kintaalla juuri voimaan tulleelle tupakkalaille. Ne, joilla on jo mielipide valmiina tai joiden mielipide taipuu oikeaan suuntaan, jos vastustuksen kohde on poliittisesti oikea. Se, että mielipiteen kertoja on koulutettu, arvostetussa asemassa oleva henkilö ei tarkoita sitä, että mielipide on parempi tai oikeampi. Väliin jää suuri joukko tavallisia suomalaisia ihmisiä, jotka eivät jaksa vaahdota tai innostua kaikesta. Kansalaisia, jotka luottavat siihen, että päättäjät tekevät oikeita päätöksiä ja elävät niiden mukaan. Näin jälkeen päin olisi mukava tietää, kuinka pitkään apulaisprofessori sai polttaa tupakkia, tai kuinka pitkään hänen työkaverinsa sietivät hänen polttamistaan? Juha Määttä 18.3. Laki on nyt arkipäivää jokaisella työpaikalla. Toimittajalta Väärin päätetty Siitä on yli kaksikymmentä vuotta. Kenelläkään ei tulisi edes mieleen tupakoida julkisissa tiloissa tai työpaikalla. Päättäjät tekivät tuolloin sen, mikä oli kansalaisille parasta. Opiskelijalle on eduksi, jos hän kykenee käsittelemään laajoja kokonaisuuksia ja tekemään päätelmiä niistä. Nyt tätä samaa ajattelua pitäisi löytyä myös yliopiston palkkalistoilla olevilta työntekijöiltä. Onko oikea vastaus, että säästetään kaikkialta muualta, mutta ei yliopistoista? Mielipiteitä on monenlaisia. Se, että professorit haukkuvat hallituksen yliopistoihin kohdistuvia leikkauksia, on täysin normaalia. Totta kai leikkaukset, jotka kohdistuvat heidän omaan työpaikkaansa ovat kohtuuttomia. Leikkaustenkin jälkeen yliopistojen rahoitus on hieman korkeammalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. 2016 5. Tuomio sinänsä ei ollut yllättävä. Jos Suomi ottaa velkaa yli viisi miljardia vuodessa, eikä tälle kehitykselle näy loppua, mitä tehdään. En muista yliopistojen tuolloin valitelleen elämän kurjuutta ja murehtineen paluuta kivikautta edeltävään aikaan. Yliopistojen koulutusleikkauksista syntynyt kalabaliikki kuvastaa hyvin aikakautta, jota elämme. Herra kertoi jatkavansa tupakointia työhuoneessaan entiseen malliin. Vuonna 1995 voimaan tullut tupakkalaki aiheutti aikoinaan suurta vastarintaa. Mediassa ääneen pääsevät yleensä äänekkäimmät ääripäät
Vastasin, että ilman muuta, Kokko kertaa. ??Ratkaisu tuntui luonnolliselta. Kokoustamisen ei pidä olla toiminnan ydin. -sanaparin pitää näkyä muuallakin kuin keskustan pahvimukeissa. Näin ilmoittaa ensimmäisenä keskustan puoluesihteerivaaliin viime viikonloppuna ilmoittautunut Mari Kokko Suomenmaalle. Puoluesihteerinä Kokko uskaltautuisi uudistamaan keskustan puoluetoiminnan rekisteriä ja toimintaan osallistamista. Puoluetoimistolla viestintävastaavana työskentelevä Kokko kiinnittäisi myös huomiota vuoropuheluun ja yhteydenpitoon. Yksi puolueen ikuisuusongelma on kes- kustan jäsentietojen ylläpito. ??Kun tekniikka on kehittynyt, pitää miettiä, miten sen hoitaminen ja päivittäminen olisi mahdollisimman helppoa. Tällaiset tukitoiminnot eivät saa olla aikasyöppöjä. Tukitoiminnoista vapautuva aika pitäisi saada ihmisten osallistamiseen, joka on toinen kestohaaste. Kokon mielestä ihmisten erilaiset tavat tehdä järjestötyötä pitää ottaa huomioon. ??Toiset tykkäävät järjestää, toiset tykkäävät kirjoittaa. Suomenmaalle Ovaska sanoo, että on vielä liian aikaista tehdä päätöstä kisaan lähdöstä. Myös Kärnä ja Hovi kertovat harkinnan olevan vielä päällä. Se tuntuu toiselta perheeltä. Puoluesihteeripelissä pohtijoiden ker- hoon ovat julkisuudessa ilmoittautuneet ainakin puoluevaltuuston puheenjohtaja Jouni Ovaska, kansanedustaja Mikko Kärnä, linja-autoyrittäjien edunvalvontapäällikkö Pasi Hovi ja tuoreimpana Pohjois-Savon keskustan puheenjohtaja JuhaPekka Rusanen. Rusanen kertoo syttyneensä asialle kentän laajasta kannustuksesta. Spekulaatioissa pisimpään pyörinyt Ovaska tapasi asian tiimoilta kotipiirinsä Pirkanmaan johtoa maanantaina. . Puoluesihteerikilpa Kokko avasi pelin . Keskustan olisi myös saatava viestinsä julki paljon nykyistä nopeammin. ??Sosiaalinen media pitää ottaa aikaisempaa paremmin haltuun, Kokko lisää. Hallituksessa ollessaan keskusta ei voi pysähtyä toteuttamaan vain hallituspolitiikkaa, vaan sen on Kokon mukaan katsottava pitkälle eteenpäin. ??Pitää kirkastaa tavoitteita ja unelmoidakin. Olen kasvanut ja elänyt keskustassa nuoruudesta asti. Molemmat kertovat ratkaisunsa maaliskuun aikana. Turun puoluekokouksessa 2014 Laanisen haastanut Jasi Kuokkanen kertoi viime viikolla Suomenmaalle, ettei tällä kertaa lähde vaaliin. . Hovi haluaa varmistaa, että palo tehtävään on 101-prosenttinen. Ohjelmatyö on yksi tärkeimmistä puoluetoimiston tehtävistä. Keskustalaisittain tärkeään kenttäväen tapaamiseen Kokko sanoo olevansa valmis. Myös verkon välityksellä tapahtuvat videotapaamiset olisivat Kokolle luonteva tapa osallistua esimerkiksi paikallisyhdistyksen toimintaan. Kokon päätös lähteä ehdolle kypsyi nopeasti sen jälkeen, kun puoluesihteeri Timo Laaninen ilmoitti, ettei ole enää käytettävissä. ??Sain Laanisen ilmoituksen jälkeen useita kysymyksiä, että lähtisinkö kisaamaan paikasta. Kärnä kertoo pohtivansa puoluesihteerin ja kansanedustajan työn yhteensovittamisen vaikeutta. Kärnä, Hovi, Ovaska ja Rusanen pohtivat Keskustan uuden puoluesihteerin valintaan on alle kolme kuukautta Teksti: Juhani Ojalehto Kuvat: Jari Laukkanen ?Rohkeutta ja ratkaisuja. Koen, että uutena Uudenmaan piirin puheenjohtajana minun tulee keskittyä kehittämään piirin toimintaa ja näin pyrkiä parantamaan keskustan vaikutusmahdollisuuksia Uudellamaalla ja varsinkin pääkaupunkiseudulla.. Haluan viedä toimintaa tekemiseen. Keskustan ilmettä pitäisi Kokon mukaan raikastaa. ??En halua mielikuvapolitiikkaa, mut- 6 18.3.2016 ta ei voi olla ajattelematta sitä, miltä asiat näyttävät ulospäin. Isoja kohderyhmiä koskettavat asiat kuten sote-uudistus pitäisi pystyä Kokon mielestä kiteyttämään
Mari Kokko. Mikko Kärnä. Jouni Ovaska. Pasi Hovi. Juha-Pekka Rusanen 18.3. 2016 7
Ruotsissa vaihdon voi tehdä kolmen kuukauden välein. Kaksi muuta mallia sisältäisivät ykkösen palvelut ja lisäkirjon sosiaali- ja terveyspalveluja. Muut pe- rustason palvelut olisivat laajan valinnanvapauden piirissä. Tavoitteena on pitkäaikainen asiakassuhde. Ryhmän on määrä esittää toukokuun lopussa, miten Suomen malli toteutetaan, miten uu- 8 18.3.2016 distus rahoitetaan, ja miten sosiaali- ja terveydenhuolto integroidaan kunnianhimoisella tavalla. Valinnanvapaus tarkoittaa Suomessa asuvan henkilön oikeutta itse valita hoitopaikka. Siinä valinnanvapaus olisi maksimaalinen. Siihen sisältyisivät sosiaaliohjaus, sosiaalityöntekijän vastaanotto, terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto sekä yleislääkärin vastaanotto. Neljännessä mallissa integroitu sosiaali- ja terveyskeskus tuottaisi kaikki palvelut. Rahoitukseen Brommels hahmottelee kolmea periaatetta: liitetään Kela-korvaukset valtion sote-rahoitukseen, jolloin yksityisistä palveluista ei enää maksettaisi Kela-korvausta, säilytetään Kela-korvaukset valtion rahoituksen rinnalla, tai käytetään rinnakkaisia järjestelmiä ylimenokauden ajan.. En ymmärrä persuministerin ratkaisua. Hannakaisa Heikkinen Twitterissä Vapaus valita on ihmisten kannalta tärkein uudistus sote-ratkaisussa. Petteri Orpo Twitterissä Antti Aimo-Koivisto ??Puolueet, tulkaa ulos koloistanne, sote-ministeri Juha Rehula patistelee. Rehula kaipaa puolueiden sote-kantoja Pentti Manninen Sote-uudistus kaartelee loppusuoralle. ??Kyllä se syntyy, vastuuministeri Juha Rehula sanoi palvelujen valinnanvapautta valmistelevan työryhmän jättäessä väliraporttinsa alkuviikosta. Rehula sai torjua toimittajien epäilyjä, mahtavatko keskusta ja kokoomus päästä yhteisymmärrykseen sote-alueista, valinnanvapaudesta ja uudistuksen rahoituksesta. Rehula odottaa, että kaikki eduskuntapuolueet tulevat nyt ulos koloistaan kertomaan, mitä ne haluavat. Professori Matts Brommelsin työryhmä on hahmotellut neljä eri vaihtoehtoa valinnanvapauden toteuttamiseksi. Asiakasmaksut ovat paikasta riippumatta kaikille samansuuruiset. Kaikissa vaihtoehdoissa valtio on sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiallinen rahoittaja ja säätelijä. Työryhmän ykkösvaihtoehto on eräänlai- nen perhelääkärimalli, ?Omatiimi?. Ajassa Sanottua Sipilä ei maksa tänä keväänä osinkoveroja, koska hänen ei kuuluisikaan niitä maksaa. Ylen MOT-ohjelma oikaisussaan Ministeri Mäntylä perui Fimean alueellistamispäätöksen. Kysyttiinkö koko valtioneuvoston kanta. Asukas voisi vaihtaa tiimiä tietyin välein. Se on joko julkisen sektorin (maakunnan), yksityisen yrityksen tai järjestön ylläpitämä
Ilman teitä ei ole puhdasta kotimaista ruokaa. Anu Vehviläinen Facebookissa Kamppailu Fimean sijoituspaikasta jatkuu Pekka Pohjolainen Kiistely lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen Fimean alueellistamisesta sai uuden käänteen. Hän on saamassa lisää haastajia, sillä keskustanaisten varapuheenjohtaja Annina Ruottu on luvannut harkita ehdokkaaksi asettumista. Keskustan Päijät-Hämeen piiri asettui jo kannattamaan Rehulan valintaa jatkokaudelle. Ruottua varapuheenjohtajakisaan esittää Liedon paikallisyhdistyksen johtokunta. Hussein. Keskustan johto valitaan kesäkuussa Seinäjoella pidettävässä puoluekokouksessa. 18.3. Hänet valittiin viime kesänä Seinäjoella Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtajaksi suurimmalla äänimäärällä. Varapuheenjohtaja Annika Saarikko ei hae jatkokautta. Kolmas varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen kertoo ajatuksensa varapuheenjohtajuuden suhteen tämän kuun loppuun mennessä. Varapuheenjohtajakisaan on jo aiemmin ilmoittautunut kansanedustaja Katri Kulmuni. Kriisi hoidetaan nopeasti. Juha Sipilä Twitterissä Jari Laukkanen Ajassa Kiitos viljelijät, että teitte tänään työnne näkyväksi. 2016 9. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps.) ilmoitti esittävänsä Fimean alueellistamispäätöksen purkamista. Mäntylä haluaa, että Fimean päätoimipaikkaa ei siirretä Kuopioon, vaan se pidetään Helsingissä. Ehdokkuutta harkitsee ainakin mediapersoona Abdirahim ?Husu. Ryhmän puheenjohtajisto muistuttaa, että toiminta Kuopiossa on viime vuosien aikana saatu tukevalle perustalle. ??Nyt alueellistaminen on vietävä määrätietoisesti ja yhteistyössä Fimean asiantuntevan henkilöstön kanssa päätökseen, sanoo keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen. Mäntylä perustelee esitystään muun muassa sillä, ettei hän halua lähteä irtisanomisten tielle, mitä toimintojen siirto Kuopioon vaatisi. Asia on ollut riitainen vuosikausia. Keskustan eduskuntaryhmä ei hyväksy Mäntylän esitystä. Mäntylän mukaan toiminnot Kuopiossa säilytetään, ja niitä myös vahvistetaan. Ministerin mukaan asia siirtyy seuraavaksi alueellistamisen koordinaatioryhmään ja sieltä valtioneuvoston käsittelyyn. Raija Kerttula-Rantanen Juha Rehula valmis jatkoon, Annina Ruottu harkitsee Anja Manninen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula kertoi viikonloppuna haluavansa haluaa jatkaa keskustan varapuheenjohtajana. Sanottua Traktorimarssin ykkösanti: lisäsi tietoa ja tietoisuutta maatalouden jamasta ja ruoantuotannosta. Jussi Westinen Twitterissä Traktorimarssi jätti mietittävää. Suomen maatalouden ja elintarviketeollisuuden eteen on tehtävä enemmän
Hänelle on kanneltu muun muassa kaivosta valvovasta Kainuun ELY-keskuksesta, sen johtajasta Kari Pääkkösestä ja entisestä ympäristöministeristä Ville Niinistöstä. Jonkka katsoo itse kirjassa, ettei ole osake- omistuksestaan huolimatta esteellinen arvioimaan Talvivaaraan liittyviä asioita. ??Minun on mahdoton edes kuvitella, että jollakin kanteluratkaisullani voisi ajatella olevan mitään vaikutusta Talvivaaran osakkeiden arvoon ylipäänsä tai jopa niin, että parhaimmillaankin muutaman sadan euron omistusosuuteni arvo nousisi siten, että ratkaisusta olisi minulle hallintolain tarkoittamaa erityistä hyötyä. Mäenpää ei epäilekään, että Jonkka olisi voinut saada aikaan hyötyä tai vahinkoa Talvivaara-omistustensa kautta. En sano, että hän olisi esteellinen senkään perusteella, mutta pieni kysymysmerkki tässä nousee, Mäenpää toteaa. ??Hänellä on tietysti omistamisen vapaus, mutta kun kyseessä on vieläpä ristiriitaisia näkemyksiä herättävä yhtiö, joka on toistuvasti laillisuusvalvonnan kohteena, liikutaan jo hiukan harmaalla alueella.. Kyse ei professorin mielestä ole osakkeiden arvosta, vaan periaatteesta. ??Erityinen hyöty tai vahinko on yksi esteellisyysperuste, mutta toinen on yleinen luottamus puolueettomuuteen ja sen vaarantuminen erityisistä syistä. Kyseessä on ylin laillisuusvalvoja ja hänen päätöksensä liittyvät ainakin epäsuorasti sellaiseen yhtiöön, jossa hän omistaa osakkeita, Mäenpää arvioi. Oikeuskanslerin toimivaltaan ei kuulu tehdä Talvivaaraa koskevia hallintopäätöksiä tai käsitellä yhtiötä koskevia kanteluita, vaan hän valvoo muun muassa valtio10 18.3.2016 neuvostoa, presidenttiä, tuomioistuimia ja muita viranomaisia. Jonkka on kuitenkin tehnyt ja allekirjoittanut useita päätöksiä, jotka liittyvät välillisesti Talvivaaraan. Sen järjestämisestä päättää huhtikuussa kokoontuva puoluevaltuusto. Kyse ei ole osakkeiden arvosta, vaan periaatteesta. Presidenttiehdokkaan nimeää puoluekokous. Presidenttiehdokaskilpaan ei vielä ole il- moittautunut halukkaita. Ehdokasspekulaatioissa ovat pyörineet ainakin Esko Ahon, Sirkka-Liisa Anttilan, Anneli Jäätteenmäen, Mari Kiviniemen, Seppo Kääriäisen, Paula Lehtomäen, Mauri Pekkarisen, Hannele Pokan, Olli Rehnin ja Matti Vanhasen nimet. Kimmo Rauatmaa/Lehtikuva Talvivaaran vangit -kirjan mukaan useat päättäjät omistavat kaivosyhtiön osakkeita. Professori: Jonkan Talvivaara-omistus ihmetyttää Annukka Kaarela Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää on yllättynyt tiedosta, jonka mukaan oikeuskansleri Jaakko Jonkka omistaa Talvivaaran osakkeita. Jonkan omistuksessa on 1?400 osaketta, jotka hän on hankkinut kahdessa erässä vuosina 2009 ja 2013. Asia käy ilmi Juha Kauppisen ja Sampsa Oinaalan tuoreesta Talvivaaran vangit -kirjasta. ??Tässä liikutaan herkällä alueella. Tällä alkaa kuitenkin olla jo kiire, sillä puoluekokoukseen on aikaa alle kolme kuukautta. Esivaalia ei ole pakko järjestää. maaliskuuta. Puheenjohtaja Juha Sipilä ei ole käytettä- vissä presidenttiehdokkaaksi. Presidenttiehdokkaaksi mielivällä tulee olla takanaan ainakin yhden keskustapiirin tai 10 paikallisyhdistyksen tuki. Jos halukkaita ilmaantuu useampia, puolue voi halutessaan järjestää esivaalin. Keskusta valitsee presidenttiehdokkaan jo kesällä Samuli Nissilä Keskustan työvaliokunta esittää puoluehal- litukselle, että keskusta valitsisi presidenttiehdokkaan vuoden 2018 vaaleihin jo kesäkuun puoluekokouksessaan. Näin puolue välttyisi järjestämästä ylimääräistä puoluekokousta presidenttiehdokkaan valitsemista varten. Puoluehallitus päättää asiasta kokouksessaan 31
Hallitus kuitenkin päätti jättimäisistä säästöistä koko koulutuskenttään, ja nyt korkeakouluissa ja yliopistoissa on vireillä laajat irtisanomiset. Hallituksen koulutuslupauksen pettäminen murentaa tulevaisuuden perustan. ja siten kilpailukyvystä . Tietojärjestelmien ongelmiin vetoaminen tuntuu lähes loukkaavalta, kun kyseessä on suomalaisten viljelijöiden toimeentulo. Kulut juoksevat, mutta tulot antavat odottaa itseään. Korkea osaaminen, koulutus ja sivistys ovat olleet Suomen menestyksen avain, ja näin tulee olla jatkossakin. Uskon, että Tabellin ja kumppanien näyttely parlamentissa herättää keskustelua maatalousbyrokratian mielekkyydestä. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin varapuhemies Jari Laukkanen Vastaväittäjä Mikä on vaihtoehtosi hallituksen koulutuspolitiikalle, Carl Haglund? Anja Manninen Ruotsalainen Kansanpuolue RKP allekirjoitti ensimmäisenä välikysymyksen hallituksen koulutuspolitiikasta ja suomalaisen osaamisen tulevaisuudesta. 2016 11. Sopasta puuttuvat vielä hakulomakkeiden liitteet ja tilakohtaiset kirjanpi- dot. Teoksen pituutta voitaisiin kasvattaa vielä kymmenillä metreillä. Maatalousbyrokratia on paisunut musertaviin mittasuhteisiin. Korkealaatuinen ja maksuton koulutus on tärkein edellytys sille, että kaikki kansalaiset saavat taustastansa riippumatta tasavertaiset mahdollisuudet elämässä menestymiseen. Leikkausten seurauksena korkeakoulut joutuvat irtisanomaan henkilöstöä, tutkimus- ja innovaatiotoiminta on jäissä, ja opiskelijoiden toimeentulosta leikataan neljännes. RKP on vaihtoehtoisessa budjetissaan esittänyt kokonaisuutta, jossa koulutuksesta . Yhteydenotot ahdistuneilta viljelijöiltä ovat jo viikoittaisia. Puhtaan suomalaisen ruoan tuottajien usko on koetuksella, kun mielivaltaiselta tuntuvan byrokratiamyllyn läpikäymisestä palkaksi on tarjottu vain kuukausia kestänyttä tukimaksatusten odottelua. Maaseutuvirasto ei ole selviytynyt tehtävistään. Brysselissä teos saa vierelleen myös isoveljen. Miten Sipilän hallituksen koulutuspolitiikka eroaa niistä linjoista, joita RKP on hallituspuolueena ollut luomassa? Ennen vaaleja vallitsi laaja yhteisymmärrys, että koulutuksesta ei tulisi tehdä suuria säästöjä. Kolmikko päätti ripustaa maatalouden tukipyykit näytille Huttusen maatilan avoimien ovien tapahtumaan. 25-metrinen Byrokratiapyykkinaruksi nimetty teos esittää konkreettisesti viljelijöiden vuosittain kohtaaman paperisodan. RKP:lla on pitkä kokemus hallitusvastuusta. Tilanne ei voi jatkua enää pitkään, tai konkurssi häämöttää monella tilalla. Byrokratiatalkoisiin on ryhdytty niin kotimaassa kuin EU:ssakin. Nuo 25 metriä lomakkeita jokainen viljelijä joutuu vuosittain täyttämään saadakseen tukensa. Teoksen näytille ripustaminen avasi monien silmiä, ja siitä tuli suosittu sosiaalisessa mediassa. Kiuruvedeltä teos matkusti muun muassa näytille maa- ja metsätalousministeriön tiloihin. Huhtikuussa ripustamme Byrokratiapyykkinarun Euroopan parlamenttiin. Täällä Bryssel Byrokratiapyykkinaru Brysseliin Kiuruvetinen maaseutuasiamies Mari Tabell, maitotilallinen Kaisa Huttunen sekä MTK:n Pohjois-Savon Sirpa Lintunen saivat viime elokuussa erinomaisen ajatuksen. ei tarvitse leikata tässä mittakaavassa. 18.3. Viljelijöille suunnatusta täydentävien ehtojen oppaasta tehtyyn pyykkinaruun metrejä kertyy 73. Edes 25-metrinen Byrokratiapyykkinaru ja 73-metrinen isoveli eivät anna koko kuvaa maatalousbyrokratiasta. Yhtälön ratkaisemiseksi ei tarvita maalaisjärkeä kummempaa laskuoppia
Uutiskuva 12 18.3.2016
Nyt hallitus hakee tuottajille rotkon yli vievää kriisitukea EU:n mekanismeista ja kaivelemalla valtion rahakirstun pohjaa. 2016 13. Jari Laukkanen Arvon mekin ansaitsemme pentti manninen Sysmäläiset Mikko Sippola ja Mikko Aaltonen osoittivat Senaatintorilla karusti, millaiseen kuristusotteeseen suomalaiset talonpojat ovat joutuneet. Tuottajat tulkitsivat eleet mukavaksi arvostuksen osoitukseksi kotimaista ruoantuotantoa kohtaan. 18.3. Säästöjä voi syntyä myös Elintarviketurvallisuusviraston ja Maaseutuviraston yhdistämisestä. Viljelijöiden traktorimarssi kokosi Helsingin ydinkeskustaan viime viikolla 700 traktoria ja 5 500 mielenosoittajaa. Helsinkiläiset ottivat traktorit vastaan pääosin vilkutellen hymy huulessa. Päällimmäinen syy on Maaseutuvirastossa, joka ei pysty ajallaan maksamaan tuottajille kuuluvia tukia. Maatalousministeri Kimmo Tiilikainen reagoi hyllyttämällä Mavin ylijohtajan
Shutterstock Kuinka tiivis ylätason rakenne viidelle alueelle muodostetaan? 14 18.3.2016
Kuinka tiivis ylärakenne näille viidelle alueelle muodostetaan, ja olisiko niillä peräti käskytysvalta alueella oleviin maakuntiin. Sote-palveluiden järjestäjien määrä pienenisi liki kahdestasadasta alle kolmeenkymmeneen. Kiikarissa ovat kolmen miljardin euron säästöt. Henna Lammi Uusi 18 maakunnan malli, jossa maa- kunnat ovat kevyessä yhteistoiminnas- 18.3. Käytännössä kuusi maakuntaa joutuisi järjestämään sote-palvelut jonkun toisen alueen kanssa. Kokoomus ei ole lämmennyt ajatukselle. Voisi olla mahdollista, että rahoitus hoidetaan ensin valtion kautta, mutta maakuntaverolle jätetään portti auki, jolloin se olisi mahdollinen siirtymäajan jälkeen. Joka tapauksessa rahoitus kerätään jollakin tavalla verotuksella sekä asiakasmaksuilla. Perustuslakivaliokunta pääsee työntämään kätensä sote-saveen jälleen ilmeisesti marraskuussa. Valiokunnan varapuheenjohtaja Tapani Tölli (kesk.) ei halua vielä punnita esityksen perustuslainmukaisuutta. ??On hankala arvioida mitään, jonka yksityiskohtia ei tiedä, Tölli kuvailee. sa viiden yliopistosairaalan (erva-alue) alueella, voisi olla perustuslain mukainen. Kokoomus on alunperinkin ajanut viiden alueen mallia. Keskusta esitti jo viime marraskuussa (Suomenmaa 6.11.2015), että aluejaon pohjana käytetään 18 maakuntaa, mutta vaativampi hoito koottaisiin viiden yhteistyöalueen vastuulle. Suomessa on viisi yliopistollista sairaalaa. Niiden ympärille on luonteva koota vaativa ja kallis erikoissairaanhoito. Iso vääntö käydään siitä, miten valta, vastuut ja rahat jaetaan. Niin on luvattu. Perustuslain näkökulmasta alueita ei voida pakottaa yhteistyöhön. Sote-uudistuksen on kestettävä tiukka perustuslakisyyni. Esitys oli rahoituksen ja kansanvallan osalta puutteellinen. Valiokunta linjasi keväällä uudistukseen kolme vaihtoehtoa. Sote-palvelut voitaisiin antaa valtion järjestettäväksi tai yksitasoisten kuntayhtymien hoidettavaksi. Silloin pitäisi kuitenkin miettiä tarkasti uudistuksen rahoitus ja kansanvaltaisuus. Kolmantena vaihtoehtona valiokunta näki itsehallintoalueet, joilla olisi verotusoikeus ja joiden päättäjät valittaisiin vaaleilla. Sote-ratkaisu, joka perustuisi 18 maa- kuntaan ja viiteen yhteistyöalueeseen, kestäisi mitä todennäköisimmin perustuslakitarkastelun. Kansanvaltaisuus taattaisiin demokraattisesti valituilla maakuntavaltuustoilla, mutta rahoitusratkaisu on vielä auki. Miksi? Vastaus on perustuslaki. Hallitus sopi viime marraskuussa kompromissina, että Suomeen muodostetaan 18 itsehallintoaluetta ja 15 sote-aluetta. Luvut ovat osoittautuneet ongelmallisiksi. Samalla 15 sote-aluetta heitettäisiin romukoppaan. Hallitus oli vähällä kaatua marraskuun pimeinä tunteina sote-riitaan, mutta silloin päätetystä ollaan kuitenkin neljä kuukautta myöhemmin valmiita luopumaan. Siksi sovittuakin ollaan valmiita rukkaamaan uuteen uskoon. Sinipunahallituksen sote-uudistus törmäsi perustuslakiin vuosi sitten maaliskuussa: perustuslakivaliokunta totesi tuolloin, et- tei käy. Uutisanalyysi Sote-juna puksuttaa eteenpäin Hallitus pystynee nyt ratkaisemaan perustuslailliset ongelmat Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on kuvaillut, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee kuin juna. Junanraiteille on yritetty viskoa kiviä, mutta näyttää siltä, että hallitus pystyy kiertämään ongelmat. Viime viikolla uutisoitiin, että Juha Sipilän (kesk.) hallitus rakentelisi nyt sotea viiden yhteistyöalueen ja 18 maakunnan varaan. 2016 15. Eduskunta ei voi säätää lakeja, jotka ovat perustuslain vastaisia. Perustuslaki ei ole mikä tahansa laki, vaan se on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallankäytön perusta. Hallitus ei halua toistaa viime kauden virheitä. Keskustan mielestä maakunnille pitäisi luoda verotusoikeus. Vai onko alueen maakunnilla keskenään vain löyhempi sidos, eräänlainen neuvotteleva yhteys? Hallituksessa riittää tahtoa viedä sote- uudistus nyt päätepysäkille saakka ? varsinkin, kun edellisten hallitusten kyhäelmät valuivat hiekkaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki lähtee lausunnoille ensi kuussa
Otava (256 s.). Myös siksi nykyisen Euroopan investointipankin varapääjohtajan tuore kirja Puoliholtiton Suomi (Otava) on tavallista mielenkiintoisempi poliitikon puheenvuoro. Vapaavuoren mielestä Suomi on täydellisesti jumissa ja rauhan ajan historiansa pahimmassa kriisissä. Maa on menettänyt asemiaan sekä reaalisesti että ennen kaikkea suhteessa muihin eurooppalaisiin kansakuntiin, eikä ole ryhtynyt jämäköihin korjausliikkeisiin. Nyt ex-ministeri perää keski-ikäistyneelle ja veltostumaan päässeelle Suomelle perusteellista elämäntaparemonttia. ??Vierivä kivi ei sammaloidu, hän opastaa hollantilaista renessanssiajattelijaa Erasmus Rotterdamilaista siteeraten. Vapaavuori myöntää, että kokonainen vaalikausi meni huk- kaan Kataisen ja Stubbin hallitusten riidellessä. Viime kädessä hänen omasta puolueestaan ja äänestäjistä on kiinni, pääseekö hän vielä toteuttamaan ajatuksiaan vallan kammareissa. Kaikesta päätellen haluja siihen on, eivätkä Suomen ongelmat ole ihan hetkeen häviämässä minnekään. Jan Vapaavuori: Puoliholtiton Suomi. Sanelusta muita syyttävät kuitenkin joskus ne, jotka hävyttömimmin itse pyrkivät sanelemaan ratkaisuja muille ja käyttämään koko muuta yhteiskuntaa panttivankinaan. Talouspoliittisessa ajattelussaan Vapaavuori ei ole mitenkään erityisen omintakeinen, vaan nojaa perinteiseen porvarilliseen pohjaan. Uskallusta riitti rohkeisiin, välillä omia joukkojakin kuohuttaneisiin päätöksiin kauppakeskusten sijoittelusta telakkaratkaisuihin ja ydinvoimalupiin. Vapaavuoren poliittinen ura jäi ikään kuin kesken, kun tarjolla olleet kokoomuksen puheenjohtajan paikka ja pääministeriys lipsahtivat pari vuotta sitten käsistä. Hän kaipaa johtajuutta ja yhteispeliä, jota 90-luvun vaikeiden vuosien hallitusten voimakaksikoilta Esko Aholta (kesk.) ja Iiro Viinaselta (kok.) sekä Paavo Lipposelta (sd.) ja Sauli Niinistöltä (kok.) löytyi. Syvemmällä Suomea vaivaa Vapaavuoren mielestä yhä muun muassa se, että Nokian menestys vääristi Suomen talousluvut. Kirja-arvio Kivenpyörittäjän puheenvuoro Jan Vapaavuori piiskaa Suomea elämäntaparemonttiin Teksti: Pekka Pohjolainen Kuva: Jari Laukkanen Entinen kokoomusministeri Jan Vapaa- vuori oli toistaiseksi tauolla olevalla poliitikon urallaan pragmaattinen oman tiensä kulkija. Ministeritöistä jäi ammattireiskan maine, ja tunnustusta osaamisesta tuli myös poliittisilta vastapelureilta. Ei tajuttu, että kyse oli ensisijassa yksittäisen yrityksen eikä kokonaisen maan kilpailukyvystä, suorituksesta ja onnistumisesta. ??Nokia teki omat virheensä, mutta Suomi teki isompia virheitä Nokian erehtymättömyyteen luottaen, hän kirjoittaa. Vapaavuoren mukaan Suomi elää edelleen harhassaan. Suomessa on yhä Nokian valtakauden palkkataso, julkinen sektori ja käsitys osaamisestamme, tuottavuudestamme ja 16 18.3.2016 kilpailukyvystämme, mutta ei enää Nokian sensaatiomaista menestystä. Samansuuntaisia ajatuksia Suomen tilasta ja tarvittavista toimista ovat esittäneet monet muutkin, pankkiiri Björn Wahlroosista lähtien. Ahkeruudesta, yrittämisestä ja kurinalaisuudesta kirjoittaessaan Vapaavuori muistuttaa taas suuresti entistä esimiestään ja ilmeistä oppi-isäänsä Sauli Niinistöä. Vapaavuorella on kuitenkin johtavan poliitikon kyky piirtää selkeä kokonaiskuva maan tilanteesta ja tarvittavista toimista. Bonukset jäivät palkkanauhoihimme, vaikka niille ei enää ole maksajaa. Syitä nykytilanteeseen Vapaavuori löytää myös suomalaisesta kolmikantaisesta sopimusyhteiskunnasta, jota on hänen mielestään alkanut vaivata jämähtäneisyys ja pysähtyneisyys. ??Tärkeämmäksi on muodostunut se, että asioista sovitaan, ja että niistä sovitaan oikeissa pöydissä, ei se, mitä sovitaan, vaikkei sekään koskaan merkitystä vaille ole jäänyt. Ongelmaksi hän näkee myös korporatismin jatkuvan pyrkimykseen pullistaa omaa agendaansa. Työmarkkinapöytiin on ahnehdittu yhä enemmän tavaraa, ja konsensuksesta on alkanut tulla kasvavassa määrin jarrutus- ja lyömäase. ??Konsensuksen perään huutelevat toisinaan ne, jotka kaikkein vähiten haluavat lopulta sopia, Vapaavuori näkee. Vapaavuoren mukaan konsensuksen vastakohdaksi on taitavasti kehitelty sanelun ja pakottamisen retoriikkaa
Bonukset jäivät palkkanauhoihimme, vaikka niille ei enää ole maksajaa. Jan Vapaavuoren mielestä Suomi on rauhan ajan historiansa pahimmassa kriisissä. 18.3. 2016 17
Ensimmäiset sotakoneet poistuivat Syyriassa sijaitevasta lentotukikohdasta jo tiistaina. Venäjän arveltiin petaavan ratkaisullaan itselleen parempia asemia Syyrian rauhanneuvotteluissa. presidenttipeli tiivistyy. Isku oli jo kolmas tuhoisa terroriteko Turkissa lyhyen ajan sisällä. Merkel vakuutti tappion jälkeen, että Saksan hallitus pitää edelleen kiinni pakolaispolitiikastaan. pommi-isku ankarassa. Tuhoisa autopommi-isku tappoi Turkin pääkaupungin Ankaran keskustassa yli 35 ihmistä. Hillary Clinton vankisti asemiaan demokraattien esivaalissa voittamalla Bernie Sandersin ns. Lokakuussa Ankarassa kuoli yli sata ihmistä ja tammikuussa Istanbulissa kymmenen ihmistä. Venäjä yllätti. Venäjän presidentti Vladimir Putin yllätti monet ja määräsi suurimman osan venäläisjoukoista vetäytymään Syyriasta. Turkin pääministeri Ahmet Davutoglu syytti iskusta Kurdistanin työväenpuoluetta PKK:ta. Suurin uutinen oli kuitenkin puolue-eliitin suosikin Marco Rubion luopuminen ehdokkuudesta. 18 18.3.2016. kolmantena supertiistaina. Rebublikaanien puolella voittoja keräsi eniten Donald Trump. Maailman kuvat Koonnut: Samuli Vänttilä Tappio Merkelille. Saksan liittokanslerin Angela Merkelin johtama CDU-puolue kärsi tappioita osavaltiovaaleissa kaikissa kolmessa osavaltiossa. Vaalien suurin voittaja oli Merkelin pakolaispolitiikkaa arvostellut oikeistopopulistinen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD)
Silti he eivät joudu kuohuksiin, nouse barrikadeille tai vaadi hallitusta eroamaan. Työntekijöiden mieliala tyydyttää Kremliä, koska eläkkeiden tai virkamiesten palkkojen korotuksia ei ole lähiaikoina luvassa. Fontanka.ru-verkkojulkaisun lukijat kirjoittivat. Valitettavasti uutinen oli esitetty niin, että venä- läiset ymmärsivät hallituksen jo päättäneen kaikille suomalaisille maksettavasta perustulosta. Mielipidekyselyn tulos oli seuraava: 67 prosenttia kyselyn osanottajista sanoi, että rahaa he ovat valmiita ottamaan valtiolta, mutta työuraansa he eivät halua lopettaa. 27 prosenttia venäläisistä ja etenkin 23?34-vuotiaista naisista oli kuitenkin valmis lopettamaan työuransa ja elämään vain perustulolla. Etusijalla on sotateollisuus. Olemme iloisia Suomen kansan puolesta ja toivomme pohjoisnaapurille menestystä mainitussa kokeessa,. Luulen, että jopa paneelikeskustelu tästä aiheesta vaikuttaisi kansaan kielteisesti.? Tohtori Diskin torjui Suomen hallituksen ajatuksen, jonka mukaan perustuloa saadessaan työntekijät hyväksyisivät aktiivisemmin työtarjouksia ja suorittaisivat paremmin työtehtävänsä. ?Tämä on syvä erehdys, ja olen varma, että se tuottaa Euroopalle samanlaista vahinkoa kuin rajojen avaaminen kaikille turvapaikanhakijoille?, tohtori Diskin ennusti. Verkkojulkaisu Superjob.ru päätti tarkistaa toh- tori Diskinin ennusteen. 2016 19. Historiassa tämäntyyppisiä hankkeita on ollut paljon. Utopistisen sosialismin isien Tommaso Campanellan ja Thomas Moren lisäksi venäläiset muistelivat myös kotimaista haaveilijaa Nikita Hru?t?ovia, joka lupasi rakentaa vuoteen 1980 mennessä kommunistisen yhteiskunnan. Optimistit puolestaan kadehtivat suomalaisia. ?Maa, jossa ei ole Venäjään verrattuna kovin paljon luonnon rikkauksia, voi suoda itselleen perustulon kaltaisia maksuja. Perustulo sai venäläiset kuohuksiin Suomen hallituksen suunnitelmat ensi vuonna aloitettavasta perustulokokeilusta on saanut venäläiset kuohuksiin. Aiheesta käydyssä keskustelussa mielipiteet jakautuivat. Rehellisesti sanottuna: suomalaiset voivat pelätä meitä, mutta me voimme kadehtia suomalaisia?, Novaja gazeta summasi asiasta käydyn keskustelun. Valeri Mitenjov Moskova vnikolaevitch@gmail.com Myös tutkijat arvostelivat Suomen hallituksen ideaa. Jos hallitus alkaisi maksaa näille työntekijöille 550 euroa kuussa, tähän tarvittaisiin 15,1 triljoona ruplaa vuodessa, mikä on vain 900 miljoonaa ruplaa vähemmän kuin kaikki budjetin menot yhteensä?, viikkolehti Argumenty nedeli kirjoitti. taloudellisten ongelmien tutkimuslaitokselta sanoi seuraavaa: ?Idea perustulosta kaikille kansalaisille on mahdollisuus hankkia tyhjäntoimittajia. Siinä käsiteltiin kahta kysymystä: voisiko Venäjän hallitus herjetä yhtä anteliaaksi, ja miten kansa siihen reagoisi? Asiantuntijat antoivat heti kielteisen vastauksen ensimmäiseen kysymykseen. ?Meillähän on 23 miljoonaa työntekijää, joiden kuukausitulot jäävät alle toimeentulominimin, joka on 10 000 ruplaa. Kun kerroin keskustelutovereilleni, että kyse oli vain kokeilusta, joka suunnitellaan toteutettavaksi vuosina 2017?2018 ja vain paikallisella tasolla, ihmiset huokailivat pettyneesti. Venäläinen uutisointi Suomen perustulokokeilusta oli myrskyisää. Ei ole sattumaa, että se on ainoa talouden sektori, jonka kulut kasvavat eivätkä pienene. ?Me elämme köyhästi, mutta meillä on maailman kolmanneksi suurin sotilasbudjetti ja toiseksi voimakkain armeija. Tohtori Iosif Diskin Venäjän sosiaalisten ja 18.3. Ehkä syynä on se, ettei Suomessa ole Rottenbergin tai Setchenin tapaisia öljyoligarkkeja, jotka omisivat leijonanosan kansallisrikkauksista. Ylipäänsä 500 euroa on venäläisille melkoinen summa rahaa. Meillähän 10,7 prosenttia työntekijöistä ansaitsee alle 10 000 ruplaa eli alle 150 euroa kuussa. Pessimistit sanoivat kokeilua utopistiseksi hankkeeksi
20 18.3.2016 Maija Silvennoisen koti sijaitsee keskellä luontoa. Lähimetsistä hän kerää sienet ja marjat. Naapurissa on kotitila, joka aikoinaan tuotti ruuan suurelle perheelle.