6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 19 / 17.5.2019 / 4,80 € Marianne Heikkilän eläMänlangat kutovat värikästä kangasta istuMajärjestys ei Mennyt Helpolla uusiksi iHMisiä täytyy Herätellä eurovaaleiHin Ajassa Eduskunta Vieraskolumni keskusta köMpii jaloilleen tälläkin kertaa Usko, perhe ja yhteisöt
2 17.5.2019 sisältö 17.5. 2019 Matti Brander ajaa joka arkipäivä yhtä Postin pisimmistä maaseutureiteistä s. 20 Reitti pysyy, jaettava vähenee
27 Omaa ääntä etsimässä Keskusta neuvottelee hallitusohjelmasta ja kirkastaa profiiliaan s. 10 EU voisi laajentua Länsi-Balkanille, Suvi Mäkeläinen linjaa s. 17.5.2019 3 Selvää on, että tarvitsemme nyt aitoa vuoropuhelua kansalaisten kanssa keskustan suunnasta ja identiteetistä. Hannakaisa Heikkinen s. 12 Piirikokouksissa pohdittiin keskustan tulevia menestyksen eväitä s. 39 Piiripomot vaativat keskustan kynnyskysymyksille näkyvyyttä s. 31 Keskusta Politiikka Eurovaalit
Puoluejohdon ei kannata tuoda hyväksyttäväksi sellaista hallitusohjelmaa, josta ne puuttuisivat. Kun kumpikin vaihtoehto kaatui ohjelmakysymyksiin, yritetään SDP:n ja keskustan ”uutta punamultaa”. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 17.5.2019 K eskustan puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän jäsenten selvä enemmistö kannatti viime viikolla hallitusneuvotteluihin lähtemistä. Keskustan kymmenestä kynnyskysymyksestä voidaan poimia erityisesti neljä, joiden toteuttamisessa riittää varmasti työtä. Nämä ovat oikeita kynnyskysymyksiä. Puolueilla on tapana sanoa ennen vaaleja, että hallitukseen osallistuminen riippuu vaalituloksesta ja ohjelmaneuvotteluista. Kokoomuksen arvio osoittautui vääräksi, kun keskusta vastasi Rinteen vetoomukseen. Kun niissä ei syntynyt sopua, Rinne kääntyi keskustan puoleen. Näin jouduttiin monta kertaa tekemään ”vanhan punamullan” aikoina 1960ja 1970-luvuilla. Miten vaalien suurin häviäjä voi lähteä hallitukseen, kysellään edelleen. Keskusta ei voi tinkiä kynnyskysymyksistään Pääkirjoitus Nämä ovat oikeita kynnyskysymyksiä. Tämä pitää oikeasti paikkansa. Keskusta jätti hallitusoven vain hieman raolleen. Vastuu hallituksen kokoamisesta kuului voittajille. Lopputulema oli monille yllätys. Itsenäisyyden ajan huonoimman vaalituloksen tulkinta oli keskustassa helppoa. Kuitenkin vasta Säätytalolla nähdään, miten tarkasti keskustan vaatimukset lopulta saadaan hallitusohjelmaan. SDP lupaili tunnusteluvaiheessa, että keskustan kynnyskysymykset voitaisiin hyväksyä. Keskusta vaatii, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei saa kiristää, että julkinen talous on saatava tasapainoon vaalikauden loppuun mennessä, että sote-uudistus toteutetaan monialaisten maakuntien pohjalta ja että perhevapaauudistus toteutetaan tavalla, joka parantaa perheiden asemaa. Tilanne on keskustan kannalta nyt jopa vielä haastavampi. Hallitustunnustelija Antti Rinne täytti keskustan ensimmäisen ehdon käymällä pitkät ja vakavat keskustelut kokoomuksen kanssa. Keskustan paikka olisi oppositiossa. Antti Rinteen (sd.) hallituksen syntyminen riippuu nyt siitä, hyväksytäänkö keskustan kynnyskysymykset. On hyvin mahdollista, että keskusta joutuu joka tapauksessa äänestämään hallitukseen osallistumisesta. Vaalituloksen perusteella nyt olisi pitänyt muodostaa SDP:n ja kokoomuksen tai SDP:n ja perussuomalaisten varaan nojaava hallitus. Hallituksen synty ei kuitenkaan ole vielä varmaa. Jos keskustan kanssa ei synny sopua, hänen on käännyttävä uudestaan kokoomuksen puoleen. Antti Rinteen vaihtoehdot ovat vähissä. Jos voittajat eivät kykenisi sopimaan, keskusta olisi valmis lähtemään neuvotteluihin kovilla reunaehdoilla. Puoluejohdon ei kannata tuoda hyväksyttäväksi sellaista hallitusohjelmaa, josta ne puuttuisivat. Puolue vaati käytännössä Antti Rinnettä luopumaan keskeisistä vaalilupauksistaan luottaen siihen, että sosiaalidemokraateilla ei olisi muita vaihtoehtoja. Siinä tilanteessa kokoomus tuskin tinkisi vaatimuksistaan. H eik ki Sa uk ko m aa /Le hti ku va. Ulkopuolisen silmin näyttää siltä, että sinipuna kaatui kokoomuksen neuvottelulinjaan
Moision pohdinta perustuu professori Andrés Rodríguez-Posen ajatukseen, että taantuvilla alueilla asuvat ilmaisevat vastarintansa äänestämällä populistisia liikkeitä ja puolueita. Tämä on vastuullisen aikuisen ja päättäjän puhetta, toisin kuin maailmanlopun maalailu ja muiden syyttely. Olivatpa ne sitten todellisia, mielikuvia tai vasta suunnitteilla. Arvottomuus. Jos alueiden ääntä ei nyt kuulla, viesti kerrotaan seuraavalla kerralla niin lujaa, ettei vaihtoehtoja ole. 1970-luvulla pelättiin öljyn loppumista ja maailmanlaajuista energiakriisiä. Moision mukaan mediassa ja asiantuntijoiden puheessa kuihtuvat alueet nähdään usein paikkoina, joilla ei ole tulevaisuutta. Mutta Antti Rinne jätti perussuomalaiset oppositioon. Ja painottaa, että siitäkin selvitään, jos ja kun lämpeneminen jatkuu. Autonomistajat, maatalousyrittäjät, sekaruokavaliosta pitävät ja omakotitalossa asuvat. Näin kävi myös EU-eron kansanäänestyksessä Britanniassa, presidentti Trumpin valinnassa Yhdysvalloissa ja keltaliivien kansanousussa Ranskassa. Näköalattomuus. Taina Kivelä. Siis ihan tavalliset suomalaiset – erityisesti miehet, joiden syytä tuntuu nykyisin olevan kaikki paha maailmassa. Ilmaston lämpeneminen ei ole ensimmäinen ihmiskunnan hyvinvointia kohdannut uhka, vaikka vakava onkin. syytösten kohteena ovat usein juuri harvaan asutuilla alueilla asuvat. 17.5.2019 5 Toimittajalta Alueiden kosto Aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio analysoi Helsingin Sanomissa (27.4.) vaalien tulosta. Tämä lietsoo populisteja suosivaa protestimielialaa – alueiden taantumisen uhka synnyttää vastarintaa sekä erilaisia eliittejä että urbaaneja ydinalueita kohtaan. Perussuomalaiset saivat vaaleissa vain yhden kansanedustajan vähemmän kuin hallituksen muodostaja SDP. Uutissuomalaisen gallupin mukaan puolet suomalaisista haluaa puolueen hallitukseen. Ajatus antaa paljon miettimisen aihetta keskustalle, jonka menetetyistä kannattajista monet siirtyivät populistisena pidettyjen perussuomalaisten riveihin. Nyt sen roolin ovat ottaneet perussuomalaiset. Heitä keskustan pitäisi puolustaa. Esimerkiksi ilmastonmuutos – suurimmalle osalle meistä se on fakta. Siten nähtäisiin, missä määrin protesti saadaan muutettua päätöksiksi, ja alueiden äänestäjät pääsisivät aidosti arvioimaan vaihtoehtoja. Myös hallituksen muodostamisessa ilmiö – olipa sen taustalla mikä tahansa – pitäisi ottaa huomioon. Mutta siitä, millä tavalla asiaan pitäisi suhtautua, voi olla perustellusti monta mieltä. Hallitusneuvotteluissa mukana olevan keskustan vastuu on nyt entistäkin suurempi. Näitä tuntemuksia herättävät liikkumiseen, ruokaan, metsiin sekä maatalou teen ja muihin maakuntien elinkeinoihin kohdistuvat heikennykset ja uhkat. Lapsia ja nuoria ei kannata pelotella, vaan kertoa heille, että toimet ilmastonmuutoksen hallitsemiseksi ovat käynnissä. Päätöksentekijöiden välinpitämättömyys. Ydinvoimaa taas on pidetty niin vaarallisena, ettei sitä ole haluttu käyttää, vaikka se on ilmaston kannalta erinomaista energiaa. Niissä oli kyse alueiden kostosta, professori Rodríguez-Pose väittää
Niillä istuvat muun muassa Hilkka Kemppi, Joonas Könttä, Pasi Kivisaari, Pekka Aittakumpu, Eeva Kalli ja Jouni Ovaska. Antti Rantakangas, Mika Lintilä ja Anu Vehviläinen löytyvät nyt toiselta riviltä. Uuden järjestyksen taustalla oli RKP:n toive päästä salin oikealta laidalta keskelle. Demarit ja keskusta näyttävät löytäneen lupaavasti yhteisen sävelen. Yksimielistä ratkaisua ei löytynyt lisäajasta huolimatta. Himoittuja eturivin paikkoja keskustalla on kaksi entisen neljän sijaan. Minusta se on juuri se, että molemmista löytyy näkemystä koko Suomen kehittämiseen. Vanhanen ja Leppä An tikain en Kot iah o Nie mi Kos kela Mä enp ää Tyn kkyn en Puis to Ron kain en Leh to Im mo nen Hu hta saa ri Elo ma a Raa tikain en Eero la Sato nen Hak karain en Väh äm äki Niik ko Viro lainen Sark om aa Sav io Mä kelä Tav io Juv one n Jok ine n Orp o Ran tan en Reij one n Juu so Me ri Gra hnLaa son en Kop ra Ran ne Slu nga Pou tsalo Laa kso Wih one n Pur ra Wa llin heim o Sim ula Jun nila Lun dén Kop one n Mä kyn en Pelt okan gas Vall in Turt iain en Pac kalé n Risikko Biaudet Leppä Kan erv a Räsänen Henriksson Vehviläinen Eestilä Essayah Blomqvist Heikkinen Heinonen Zyskowicz Adlercreutz Löfström Savola Östman Kiuru Tolvanen Pelkonen Lepomäki Laiho Tanus Strand Honkonen Laukkanen Kauma Vikman Vartiainen Bergqvist RehnKivi Huttunen Multala Sankelo Mykkänen Talvitie Häkkänen Norrback Ollikainen Ovaska Sirén Rydman Autto Kilpi Koulumies KetoHuovinen Vestman Heikkinen Marttinen Kaunisto Ikonen Sjöblom Vanhanen Hassi Haavisto Rantakangas Järvinen AlankoKahiluoto Lintilä Kalmari Kiviranta Mikkonen Hoskonen Kaikkonen Torniainen Elo Kari Sipilä Pirttilahti Lohi Kurvinen Holopainen Harjanne Forsgrén Saarikko Pylväs Kosonen Kinnunen Mattila Hopsu Holopainen Kvarnström Hyrkkö Kulmuni Kärnä Kalli Aittakumpu Kivisaari Rantanen Malm Lindén Koponen Ohisalo Petelius Harkimo Könttä Kemppi Pitko Werning Viljanen Soinikoski Suomela Virta Tu om ioj a Gu sta fsso n Fil ato v Ar hin mä ki Mu sta jär vi Ko sk ine n Vii tan en Kil jun en Kil jun en Ur pil aine n Pe ko ne n An de rsso n Ha ata ine n Pa ate ro Lin dt ma n Gu ze nin a Kiu ru Oj ala Ni em elä Ko nt ula My lly ko sk i Ta im ela Vä ätä ine n Elo ran ta Ka ri Ky mä läi ne n Mä kis alo Ro pp on en Sa lon en Hä nn ine n Ka llio rin ne Sa rkk ine n Tu pp urai ne n Pii rai ne n As ell Ha rak ka Ma rin Nu rm ine n Se mi Ho nk asa lo Sk inn ari Mä kin en alTa ee Be rg Ka ut to Kiv elä Lo hik os ki Es ke lin en He inä luo ma Sa ram o Yr tti ah o Pääsihteeri Puhemies Notaari Pöytäkirjasihteerit Virkamiesaitio Ministeriaitio KESK 31 PS 39 VIHR 20 SDP 39+1 VAS 16 KD 5 KOK 38 RKP 10 LIIK 1 Hallitusneuvotteluissa nyt mahdolli suus maakuntien uuteen nousuun, kun Vapaa vuori on ainakin hetkeksi katso mossa. Perussuomalaiset kokivat si joittamisensa salin oikeaan laitaan leimaavan puolueen äärioikeistolaiseksi. Viime kaudella eturivistä debatoivat eduskunnan jättäneet konkarit Timo Kalli, Seppo Kääriäinen, Sirkka-Liisa Anttila ja Mauri Pekkarinen. Ajassa Sanottua 6 17.5.2019 Moni nuorempi on kysellyt, mitä yhteistä on vasemmistolla ja keskustalla. Yrjö Rautio Helsingin Sanomissa debatoivat eturivistä. Uudet kansanedustajat aloittavat perinteisesti eduskuntauransa takariveiltä. Paikan heikompi medianäkyvyys hiersi myös puoluetta. Keskustan ryhmästä eturivissä ovat nyt expääministeri Matti Vanhanen ja viime kauden maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Tytti Määttä Twitterissä Pauliina Pohjala Eduskunta hyväksyi istuntosalin uuden istuma järjestyksen viime viikon tiistaina äänin 128–37. Eduskunta äänesti lopulta ryhmänjohtajien alkuperäisestä esityksestä, eli Euroopan parlamentin mukaisesta istumajärjestyksestä. Kansanedustajat istuvat nyt samanlaisessa järjestyksessä kuin europarlamentaarikot. PuoluEidEn sijoittamisesta saliin oli määrä päättää jo toissaperjantaina, mutta erimielisyyksien vuoksi asia vedettiin pois täysistunnosta. Eturiviin pääsevät yleensä eniten eduskuntakokemusta kartuttaneet, mikäli sinne haluavat. PuoluEidEn sisäisestä istumajärjestyksestä päättävät eduskuntaryhmät itse. Puhemiehestä katsottuna vasemmalla on vasemmistoliitto, seuraavana SDP, sitten vihreät, keskusta, RKP, kristillisdemokraatit, kokoomus ja perussuomalaiset. Jouni Kemppainen Twitterissä Kun keskusta yrittää keksiä uusien hallitus kumppaneidensa kanssa keinoja hillitä ilmastonmuutosta, perussuomalaiset yrittä vät riistää siltä roolin maaseudun ihmisten elinkeinojen ja elämäntavan puolustajana
Hanna Kosonen Twitterissä Pekka Pohjolainen KesKustan ei kannata pelätä jalkoihin jäämistä hallituksen kakkospuolueen asemassa, opastaa pitkän linjan keskustavaikuttaja Jussi Yli-Lahti. Merkittävä syy siihen on hallituksen ja ay-liikkeen välisen jatkuvan jännityksen poissaolo. Otsikon alle kuuluu omana alaryhmänä myös Eurooppa-politiikka. Muista alaryhmistä kahdella on keskustalainen toimitusministeri puheenjohtajana. Ajassa Sanottua 17.5.2019 7 Tällä hallituspohjalla on erinomainen mahdollisuus vihdoin ylittää kaupunkimaaseutuja identiteettipoliittinen vastakkainasettelu. Tavoitteena pitää olla koko kansan ilmastopolitiikka. Kaikki on saatava mukaan ja pidettävä mukana. Keskustalaisten johtamien työryhmien vetovastuu on eduskuntaryhmän puheenjohtajiston harteilla. Demarit pitävät siitä huolen. Olisiko siis tasaisempi kannatuskehitys politiikan vaikuttavuuden kannalta parempi vaihtoehto, hän pohtii. Ryhmän alaisuuteen kuuluvat myös kulttuuri-, liikuntaja nuoriso asiat. Hän on vaikuttajaviestintään erikoistuneen Miltton Networksin osakas. Punamultahallituksessa nyt nähdyn kaltaista jyrkkää jakolinjaa ei voi syntyä. Keskustan paikkamäärä oli 38. Yli-Lahti huomauttaa, että ollessaan viimeksi hallituksen kakkospuolue Kalevi Sorsan (sd.) IV hallituksessa 1983–1987 keskusta onnistui erinomaisesti. ”Suomi kokoaan suurempi maailmalla” -nimistä ryhmää johtaa Antti Kaikkonen. Ympäristön kannalta on viisas teko pitää yhteiskunta elinvoimaisena. Keskustelun seurauksena vih reiden ryhmään kuulunut Elina Moisio päätti jäädä pois neuvotteluista. Julkisuudessa on kiinnitetty huomiota erityisesti vihreiden ja SDP:n harrastamaan eri alojen lobbarien ja etujärjestöjen edustajien nimeämiseen hallitusneuvotteluihin puolueiden mandaatilla. – SDP oli eduskunnan ylivoimaisesti suurin puolue 57 kansanedustajalla. Ulla Appelsin Ilta-Sanomissa. Keskustavaikuttaja irrottaisi puolueen ”Linnanmäki-ilmiöstä” Keskusta oli kakkospuolueena viimeksi Kalevi Sorsan hallituksessa 1983–1987. Anu Vehviläinen puolestaan on ”Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja mukaan ottava Suomi” -teeman alla toimivan sote-ryhmän puheenjohtaja. Tästä suuresta, 19 kansanedustajapaikan erosta huolimatta keskusta pystyi – yhdessä RKP:n kanssa – vääntämään tasaisesti demarien kanssa. KesKustalla hallitusneuvotteluihin osallistuvat kaikki kansanedustajat. Risto luodonPää KesKustalla on hallitusneuvotteluissa kolmen työryhmän puheenjohtajuudet. Hanna Kososen kontolle on uskottu ”Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi” -työryhmän vetäminen. – Hallituskauden 2003–2007 kokemus puhuu sen puo lesta, että keskusta voi menestyä punamultahallituksen jäl keisissä vaaleissa. Yli-Lahti muistuttaa, että Paavo Väyrysen ja Seppo Kääriäisen ”tahtopolitiikalla” saatiin maaliin muun muassa keskustan pitkäaikainen tavoite pienten lasten kotihoidon tuesta. Jos ei ole riittävästi töitä eikä valtiolla riittävästi rahaa pitää vähäosaisista huolta, ympäristöasiat harvoin ovat prioriteettilistan kärjessä. Ryhmät on nimetty hallitustunnustelija Antti Rinteen asettamien kysymysten mukaan. Muun muassa keskustan poliittisen osaston päällikkönä toiminut Yli-Lahti huomauttaa, että puolueen ero SDP:n paikkamäärään on vain yhdeksän kansanedustajan verran, kun se esimerkiksi kaudella 1983–1987 oli 19 paikkaa. Keskusta johtaa hallitusneuvotteluissa kolmea työryhmää Su om en m aa n ark isto Ja ak ko M art ika in en Antti Kaikkonen, Hanna Kosonen ja Markus Lohi. – Onko tehokasta vaikuttamista se, että keskusta on joka toisen vaalikauden pääministeripuolueena ja joka toisen kauden opposition penkillä. ”Turvallinen oikeusvaltio Suomi” -ryhmä kokoontuu Markus Lohen johdolla. Neuvotteluissa on yhteensä kahdeksan työryhmää, jotka jakautuvat useisiin alaryhmiin. Jari Lepän johdolla pohditaan ”Elinvoimainen Suomi” -ryhmän alaisia maatalous asioita. KesKustan kannatus on 2000-luvulla muistuttanut Linnanmäen vuoristorataa, Yli-Lahti toteaa. Li Andersson Twitterissä Hallitusneuvottelijapuolueet ovat sitoutuneet 1,5 asteen tavoitteeseen ja jo todella on aikakin irtautua kaupunki– maaseutu-vastakkainasettelusta. Aihepiireihin kuuluvat oikeusvaltion kehittämi nen ja puolustuspolitiikka
Ehdokkaat yrittävätkin herätellä ihmisiä siihen, että eurovaalit ovat pian täällä, vaikka eduskuntavaalit juuri käytiinkin. – EU:stakin on kysytty, mutta se on luontevaa, koska olen ollut paljon eurovaalipaneeleissa. 8 17.5.2019 KesKustan eurovaaliehdokkaat harmittelevat ihmisten vähäistä kiinnostusta eurovaaleihin, jotka pidetään 26. – Ainoastaan puolueen aktiivit ovat kiinnostuneet eurovaaleista. Kätilö Maritta Mynttinen on yrittänyt konkreettisin esimerkein kertoa, miten EU vaikuttaa suomalaisten elämään. Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen kertoo, että hänenkin vaalitilaisuuksissaan on ollut hyvin yleisöä. TeksTi: Pauliina Pohjala kuva: jaakko MarTikainen Mauri Pekkarinen poseerasi vaalimainoksensa edessä huhtikuun puoluevaltuustossa Riihimäellä. europarlamentaariKKo Mirja Vehkaperä on kohdannut vaalitilaisuuksissa paljon ihmisiä, jotka vähät välittävät EU:n päätöksenteosta tai eurovaaleissa äänestämisen merkityksestä. – Jotkut sanovat, etteivät ole ikinä äänestäneet eurovaaleissa, koska eivät tiedä, miten ne koskettavat heitä. Vehkaperän mukaan iso kysymysmerkki on se, lähteekö keskustan järjestöväki aidosti ja innostuneesti tekemään töitä viimeiset kiriviikot. Taustalla ehdokas Pekka Puska.. Susanna Kisner kertoo pyrkivänsä positiiviseen kampanjaan, vaikka eurovaalit eivät kiinnosta ihmisiä kuten pitäisi. – Sloganini ”Suurpeto Brysseliin” herättää kiinnostusta, yrittäjä Jari Karhu kertoo. – Osa suhtautuu suorastaan vihamielisesti ja ilmoittaa, ettei aio äänestää eikä halua olla missään tekemisissä asian kanssa. Eurovaalit Keskustan meppiehdokkaiden kokemusten perusteella moni suomalainen ei tiedä, että tänä keväänä käydään myös eurovaalit. Konkaripoliitikko Mauri Pekkarisen mukaan eurovaalit kiinnostavat ihmisiä ”kohtuullisesti”. reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg kertoo yllättyneensä kansalaisten vähäisestä kiinnostuksesta unionia kohtaan. – Saattaa myös olla, että olen yllättävä uusi ehdokas, jota kohtaan on uteliaisuutta. Meppiehdokkaat ovat huomanneet, että ihmisillä ei ole tietoa riittävästi eurovaaleista tai siitä, että vaalipiirinä on koko maa. toukokuuta. ehdoKKaat eivät koe puolueen kannatuslukemien vaikuttavan kampanjointiin eduskuntavaalien tapaan. – Eurovaalit puhuttavat huomattavasti vähemmän kuin eduskuntavaalit, eduskuntavaaleissakin ehdolla ollut sairaanhoitaja Kisner tietää. – Monet sanovat vilpittömästi, että vaalithan menivät jo, mitä te täällä norkoilette, lakimies Janne Kaisanlahti toteaa. – Se voi antaa liian hyvän kuvan eurovaalien kiinnostavuudesta, Katainen pohtii. Virolaistaustaisen työpäällikön Raul Kajakin kohderyhmään kuuluvat maahanmuuttajat. – Minullekin on Helsingistä tullut viestiä, etten valitettavasti voi äänestää sinua, kun olet Lapissa ehdokkaana, Kaisanlahti naurahtaa. – Mutta etenkään he eivät tiedä EU-vaalien äänestysajasta, Kajak toteaa. europarlamentaariKKo Elsi Katainen on pitänyt esimerkiksi maatalouspolitiikan seminaareja, joihin tulee EU:sta kiinnostuneita ihmisiä. – Monikaan ei ihan ole ymmärtänyt, että tänä keväänä on kahdet vaalit, muusikko Anna Sirkiä kertoo kampanjointikokemuksistaan. KesKustan ehdokkailla on myös hyviä kokemuksia kampanjoinnista. Osassa heistäkin eduskuntavaaliväsymys näkyy, keskustan ehdokkaana oleva politiikan tutkija Annina Ruottu sanoo. – Aivan kuin eurovaalit olisivat irrallaan muusta politiikasta. ”Mitä te täällä norkoilette?” Osa suhtautuu suorastaan vihamielisesti. – Kyllä meillä on hirveä työ saada ihmiset syttymään näistä vaaleista, äänestämään ja nostamaan äänestysprosenttia. Toki muu poliittinen tilanne kiinnostaa ja vie keskustelun EUasioista kotimaan politiikkaan, ympäristöasiantuntija Riku Eskelinen sanoo
Maatalouden ja aluepolitiikan puolustaminen on keino saada Suomen EU:lle maksamia jäsenmaksuja takaisin omaan maahan. Saamme jäsenmaksullemme eniten vastinetta EU:n maatalousja aluetuista. Suomessa on paljon puolueita ja äänestäjien on ehkä vähän vaikea miettiä, millaiselle politiikalle oma ääni menee. Se selkeyttäisi paljonkin, jos hallitusohjelmia esiteltäisiin etukäteen. Peltoniemen mielestä keskusta jää blokkipolitiikassa erikoiseen asemaan. Komissio on esittänyt sekä koheesioettä maatalouspolitiikkaan leikkauksia, joista jälkimmäiset toteutuessaan iskisivät myös Suomeen. Keskusta taas ei ole viime aikoina pärjännyt kummassakaan. Tuleeko keskustasta nyt vaa’ankielipuolue, tutkija pohtii. Suomalaisilla on paljon voitettavaa budjettineuvotteluissa – ja paljon hävittävää. – Se ei välttämättä ole huono asia. hallituksesta tippumisen jälkeen se teki kaksi vuotta oppositiopolitiikkaa. – Vihreät pärjäävät yleensä gallupeissa paremmin kuin vaaleissa. Blokkipolitiikan paluusta onkin puhuttu. se, että Suomen jäsenmaksua ollaan valmiita nostamaan hieman, on realistinen ja järkevä linjaus. Peltoniemi toteaa perussuomalaisten hyötyneen viime vaalikaudesta poikkeuksellisen paljon, mikä näkyy nyt kannatuspiikkinä. Tällaiset linjaukset eivät ole loppuun asti harkittuja. Silmiä ei voi ummistaa leikkausten vakavilta vaikutuksista maakunnissamme. Se sai siis maksimaalisen hyödyn. 2. Tutkija: Perussuomalaiset hyötyi suuresti viime kaudesta 1. – Se on toisaalta oikealla ja toisaalta vasemmalla, se voi tehdä kaikkien kanssa yhteistyötä. SDP on toisella ja kokoomus kolmannella sijalla. Jos neuvotteluihin mennään tinkimättä ollenkaan omasta maksuosuudesta, voidaan olla varmoja, että maaseudun kehittämiseen ei heru tippaakaan lisää. – Perussuomalaiset lähti hallituspuolueeksi ja sai paljon näkyvyyttä. 3. 4.. Tuilla on varmistettu se, että koko Suomessa voidaan tuottaa puhdasta lähiruokaa haastavista ilmasto-oloista huolimatta ja että maakuntiimme Itäja Pohjois-Suomea myöten syntyy työpaikkoja ja kasvua keskittymistrendeistä huolimatta. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Puolueilla on eroja tärkeissä EU-kysymyksissä Ajassa PaUlIIna POhJala Ylen tuore kannatusmittaus, jossa perussuomalaiset on suurin ja keskusta jakaa neljännen sijan vihreiden kanssa, ei yllätä suuresti helsingin yliopiston politiikan tutkijaa Johanna Peltoniemeä. – Koko Euroopassa kansallisnationalistiset liikkeet ovat nousussa nyt eurovaalien alla. Suuren nettomaksajan Ison-Britannian tehdessä EU-eroa on muiden jäsenmaiden löydettävä ratkaisu noin 12 miljardin euron vuotuiseen budjettiaukkoon. Viime kaudella Suomessa oli porvarihallitus, mutta nyt muodostumassa oleva hallitus on kallellaan vasemmalle. Keskusta ja muut hallitusneuvotteluja käyvät puolueet ovat valmiita kasvattamaan seuraavaa EU-maiden yhteisbudjettia maltillisesti, kun taas perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit leikkaisivat budjetista. Syksyllä Suomen puheenjohtajuuskauden käynnistyessä EU-maat jatkavat neuvotteluja yhteisestä rahan käytöstä vuosille 2021–2027. 17.5.2019 9 Täällä Bryssel Kysymys EU:n budjetista jakaa suomalaisia puolueita. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan varsinkin EU:n koheesioeli aluetuista tulisi leikata. Perussuomalaisten ja kristillisten vaatimukset EU-budjetin leikkauksesta ovat mielestäni vastuuttomia. On erikoista, jos jokin puolue ei halua näitä rahoja yrittäjien, korkeakoulujen ja kansalaisten hyväksi. Tämä trendi on ollut paljon esillä, ja se on siten osin itseään ruokkiva ilmiö. Juha Sipilän (kesk.) ”perusporvarihallituksesta” alkoi blokkiasetelma, joka näkyy yhä, Peltoniemi sanoo. Maatalous ja aluekehitys eivät saa mennä lahtipenkkiin EU:n tulevalla rahoituskaudella. Puolustusyhteistyön ja ulkorajojen vahvistamisen tuodessa budjettiin lisää paineita tämä ei tule olemaan helppoa. Perussuomalaisten johtoasemaa Peltoniemi ei laske ainoastaan puolueen omaksi ansioksi
Hyppy Rinteen kelkkaan on keskustalta uhkapeliä: palkitseeko kenttä vastuunkantajan vai kääntyykö peukku alaspäin. Lisäksi keskusta viestitti punavihreille neuvottelukumppaneilleen, että yrittäjävähennyksestä on syytä pitää näpit erossa. punaviHreän kansanrintaman karikot ovat varmasti jo hahmottuneet hallitusta muodostavalle Rinteelle. Keskustassa panostukset koulutukseen, takuueläkkeisiin ja ikäihmisten hoivaan saavat osakseen enemmän vastakaikua. Heti tuoreeltaan puheenjohtaja Sipilä painotti, että keskusta tavoittelee edelleen 75 prosentin työllisyysastetta, maatalouden kannattavuuden parantamista ja maakuntahallinnon perustamista. Kuin kohtalon oikusta keskusta on historiallisen kompastelun jälkeen saanut kohtuullisen vahvan aseman hallitusneuvotteluissa. Vasemmistopuolueissa puolestaan nähdään, että budjetin tasapaino saa järkkyä, jos kasvua on odotettavissa pitkällä aikavälillä. Näillä luvuilla keskustalla ei ole varaa tinkiä asettamistaan kynnyskysymyksistä. HallituSneuvotteluiden nurinkurinen juoksutus on jo saanut keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän haikailemaan tyylilleen uskollisesti prosessikaavioiden perään. Rinteelle voi nousta tuskanhiki otsalle, jos keskusta ei hyväksy miljardien eurojen investointija suhdannevelkojen kertymistä vaalikauden aikana. Osoittihan punavihreän rintaman menestys eduskuntavaaleissa, että pehmeille arvoille on vaihteeksi kysyntää. Noin 200 ihmistä pääsi ideoimaan Suomelle parempaa huomista jokseenkin vapaasti, ilman puhetta rahasta. Vereslihalla kärvistelevä puolue tarvitsisi pikaisesti uutta nostetta, sillä vaalien jälkeisessä Helsingin Sanomien gallupissa puolueen kannatus valahti 12,7 prosenttiin. 10 17.5.2019 Säätytalolla vallitsi ensimmäisen viikon ajan sävyisä tunnelma, kun hallitusneuvottelijat antoivat luovuutensa kukkia SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen luvalla. Vaikka keskustassa on virinnyt kova halu korostaa puolueen alkiolaisia juuria ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta, se ei ole valmis tärvelemään työllä ja tuskalla saavutettua julkisen talouden tasapainoa. Harmonia kuitenkin rikkoutuu näinä päivinä, kun valtiontalouden armottomat raamit astuvat kuvaan. SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n aivoriihi politisoituu toden teolla, kun puolueet alkavat vääntää konkreettisista keinoista ja tavoitteista. Punavihreän keikahduksen vakauttaja Uutisanalyysi Hyppy Antti Rinteen kelkkaan on keskustalle kova paikka: palkitaanko vastuunkantaja vai kääntyykö peukku alaspäin?. Kokoomuksen kanssa SDP olisi joutunut heittämään hyvästit monille hintaville vaalilupauksilleen. Perustelihan puolue tarkan markan politiikkaa viimeiset neljä vuotta sillä, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Punamultapohja ei silti voi toteuttaa kaikkia demarien unelmia
Esimerkiksi lihansyöntiin puuttuminen koettiin hyökkäyksenä perinteistä elämäntapaa vastaan. Demarien into rokottaa pääomia nostattaa varmasti niskakarvoja hyvinvoivassa keskija yläluokassa, joka joutuu nyt panemaan toivonsa keskustaan ja RKP:hen. 17.5.2019 11 Parhaimmillaan keskusta saisi uutta tuulta purjeisiin, jos se onnistuisi tasapainottamaan punavihreää hallitusvallan keikahdusta. Identiteettiristiriitoja lietsottiin muun muassa suvaitsevaisten ja maahanmuuttokriittisten, kasvissyöjien ja sekasyöjien, maalaisten ja kaupunkilaisten sekä ilmastotietoisten ja ilmastoskeptikkojen välille. Vasemmistopuolueet rahoittaisivat kaavailemiaan lisämenoja kiristämällä omistamisen verotusta. Pahimmassa tapauksessa vastuunkantoa painottava retoriikka voisi tukahduttaa keskustan oman äänen. SDP ei olekaan peitellyt haluaan poistaa viime vaalikaudella säädetty yrittäjävähennys, joka on ollut keskustan silmäterä. etenKin perussuomalaiset hyötyi siitä, että moni koki vaalikeskustelujen sävyn liian moralisoivaksi. Maahanmuuttopolitiikan ongelmien hyssyttely herätti suuttumusta. Säätytalolle tempautuneella keskustalla on hyvistä pelimerkeistään huolimatta totinen paikka. Eräs puolueaktiivi totesi taannoin: keskustalainen identiteetti ei oikein voi rakentua sillekään, että asutaan maalla, pihassa on kaksi diesel-autoa ja Espanjassa käydään kaksi kertaa vuodessa. Mukana olivat vihreiden Pekka Haavisto (vas), RKP:n Anna-Maja Henriksson, vasemmistoliiton Li Andersson ja keskustan Juha Sipilä.. Parhaimmillaan puolue voisi saada uutta tuulta purjeisiin, jos se onnistuisi tasapainottamaan hallitusvallan punavihreää keikahdusta. On silti lohdullista huomata, että ratkaisun hetkellä maltilliselle keskitien linjalle on kummasti käyttöä, vaikka välillä keskustaa lyödään kuin vierasta sikaa. Santeri Lampi Vesa Moilanen / Lehtikuva Hallitustunnustelija, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (keskellä) kertoi hallitusneuvotteluiden ensimmäisestä päivästä 8. toukokuuta. Lisäksi hajaseutujen äänestäjät pelkäsivät, että ilmastonmuutoksen vastainen kamppailu kieltoineen ja hinnankorotuksineen kurjistaisi elinoloja. Vasemmalle kurvaavassa hallituksessa keskustalle kuitenkin tarjoutuisi tilaisuus erottua maltillisen keskitien soihdunkantajana. Varsinkin viime vaalikausi oli malliesimerkki viestinnällisesti kinkkisistä kompromisseista, joihin hallituspuolueen on taivuttava. Kipupisteet löytyvät etenkin talous-, työllisyysja veropolitiikasta. KeSKuSta jäi vaalikevään tiimellyksessä rumasti kilpakumppaneidensa jalkoihin identiteettipolitiikan kiistoissa. Esimerkiksi lihansyöntiä, metsä hakkuita, maahanmuuttoa ja yksityisautoilun hintaa koskeneet maltilliset ja kohtuullisuutta korostaneet linjaukset jäivät äänestäjille ilmeisen epäselviksi. Yhteiset tavoitteet ja arvopohja kannattaakin kartoittaa tarkasti, sillä muuten yhteistä taivalta sävyttävät irtiotot ja välirikot. KeSKuStajohdon tulee arvioida, pystyykö se kirkastamaan puolueensa profiilia monien odotusten ristipaineessa. Keskustan pitäisi etsiä hakusessa olevaa identiteettiään, mutta hallituksessa puolue joutuisi jatkuvasti joustamaan. Yli satavuotiaalla sillanrakentajalla on täysi työ rakentaa hallituksessa tulevaisuuteen kurottava ja selkeä vaihtoehto, jolla se vastaa niin ilmastokatastrofin uhkaan kuin kansalaisten murheisiin. Keskustan vaihtoehto näytti valjulta keskiarvolta, kun eri identiteettien välinen nokittelu vahvisti ääripäitä
12 17.5.2019 UUdenmaan piirin puheenjohtaja Jasi Kuokkanen ei ole iloinen siitä, että keskusta käy tällä hetkellä hallitusneuvotteluja. Kuudesta Suomenmaan haastattelemasta piirijohtajasta Pirkanmaan Tuukka Liuha, Keski-Suomen Pertti Lehtomäki, Pohjois-Pohjanmaan Jussi Ylitalo ja Lapin Petteri Salmijärvi vastasivat enemmistön tavoin myöntävästi hallitusneuvotteluille. – Se yllätti, kuinka suurta kannatus oli, Liuha sanoo. Että tällaisen vaalituloksen jälkeen olemme valmiina ja halukkaina lähtemään hallitukseen, se oli kyllä minulle yllätys. – Sitä on vaikea uskoa todeksi. TUUkka LiUhan mielestä hallitusneuvotteluja käyvien puolueiden eli SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n muodostama kokoonpano on kuitenkin ”valtavan haasteellinen”. Samaa mieltä keskustan ”salonkikelvottomuudesta” on Pohjois-Savon piiriä luotsaava Sallamaarit Markkanen. – Neuvotteluja tarvitaan varmasti paljon ennen kuin kompromisseja löytyy ja ohTeksTi: Pauliina Pohjala, RisTo luodonPää Pohjois-Savon Markkanen: ”Toivon keskustan neuvottelijoille viisautta” Valmius hallitusneuvotteluihin yllätti keskustan piiripomot Politiikka Laura Kotila/Valtioneuvoston kanslia/Lehtikuva Hallitusneuvottelut käydään kahdeksassa eri työryhmässä. Kuvassa koolla SDP:n Sanna Marinin johtama “Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi” -työryhmä.. Olisin odottanut, että keskusta olisi saanut enemmän aikaa pohtia ratkaisuaan, toteaa Salmijärvi. Keskustan mukaan vastausprosentti oli 94 ja 80 prosenttia vastanneista sanoi kyllä. SUomenmaan haastattelemat piiripomot ovat myös keskustan puoluehallituksen jäseniä, joten he vastasivat puolueen kyselyyn siitä, tulisiko keskustan olla käytettävissä hallitusneuvotteluihin. – Keskustan mukaanlähtö ei sinänsä ollut yllätys, mutta näin nopea aikataulu kyllä yllätti. Asiaa kysyttiin myös puoluevaltuustolta ja eduskuntaryhmältä. 13,8 prosentin kannatus ei ole kovin hyvä selkänoja ja peruste toiseksi suurimman hallituspuolueen asemalle, Markkanen huomauttaa. – Olen yllättynyt, hämmentynyt ja lopulta myös pettynyt
117 kansanedustajaa on sinänsä ihan vahva mandaatti hallituspohjaksi. – Jos haluamme jatkaa vastuullista taloudenpitoa, niin hallituksessa on aika vähän kavereita, joille se tulee luonnostaan. – Hirvittäisi se tilanne, jos keskusta ei olisi mukana. Jussi Ylitalo korostaa, että Antti Rinteen kannalta kyseessä on tällä hetkellä paras vaihtoehto, minkä hänen johdollaan voi saada kasaan. Metsät kasvavat niin paljon enemmän kuin niitä hakataan, ja taloutemme on vahvasti puujaloilla, sitä ei saisi horjuttaa millään tapaa. Kynnyskysymyksiä ovat myös tärkeät metsäteollisuushankkeet, Salmijärvi muistuttaa. Jasi Kuokkanen kertoo pelkäävänsä, että keskustalla on liian vaikeaa vasemmistopainotteisessa hallituksessa. Kuokkanen ennustaa, että hallituksessa keskusta löytäisi edelliskaudella tekemänsä päätökset edestään ja joutuisi perumaan niitä. Metsäpuolella meillä on vihreiden kanssa näkemyseroja. – Toivon keskustan neuvottelijoille viisautta päästä hyvään lopputulokseen. 17.5.2019 13 jelma syntyy. Jasi Kuokkasen ja Jussi Ylitalon mielestä keskustan tulisi pitää kiinni vastuullisen talouspolitiikan lisäksi etenkin tasapuolisesta aluekehityksestä. Monen piirijohtajan mielestä keskustalla olisi kyllä tarvetta kirkastaa profiiliaan ottamalla askelia vasemmalle. – Meille tullaan sanomaan, että teitte muutoksia politiikkaan vain koska olette demarijohtoisessa hallituksessa, aprikoi Kuokkanen. – Riskinä on, että keskusta saa julkisuudessa pyrkyrin leiman, vaikka todellisuudessa emme ole hallitukseen oma-aloitteisesti edes pyrkineet, Salmijärvi ennakoi. MiKä sitten hallitukselle nimeksi, jos se syntyy parhaillaan Säätytalolla neuvotteluja käyvistä puolueista. Neuvotteluissa on mukana juuri niitä puolueita, jotka edelliskaudella eniten kritisoivat keskustaa. Se pyykki on pestävä puolueessa sisältäpäin, hän huomauttaa. Tuukka Liuha ja Petteri Salmijärvi haluavat, että sote toteutetaan yhdenvertaisella periaatteella 18 alueen pohjalta, ”olivat ne sitten nimeltään maakuntia tai jotain muuta”. – Ei niin, että keskuskaupungit jyräävät ja reuna-alueet jäävät heitteille, Liuha varoittaa. Nyt meidän ajatuksemme sitten kelpaavatkin heille, Ylitalo pohdiskelee. Ei tämä kuitenkaan ole ensimmäinen kerta, kun Suomessa tehdään hyvin laajojakin hallituspohjia. – Neuvotteluissa on mukana juuri niitä puolueita, jotka edelliskaudella eniten kritisoivat keskustaa varsinkin isoissa asiakysymyksissä. – Soteja maakuntauudistuksen loppuun vieminen on ehdoton ykkösjuttu. Keskustan näkökulmasta yhteistyön onnistuminen on kuitenkin monipiippuinen juttu. – Niiden yhteensovittaminen nimenomaan maaja metsätalouden kannattavuuden kanssa on keskustan kannalta hyvin tärkeä tavoite. Sallamaarit Markkasen mukaan keskustan tulevan profiloitumisen ennustaminen vaatii kristallipalloa. Sallamaarit Markkanen nostaa kärkeen ilmastoja ympäristöpolitiikan kysymykset. – Meidän pitää kuitenkin muistaa, että puolueen ongelmia ei ratkaista pelkästään hallitukseen menolla tai puheenjohtajaa vaihtamalla. – Velaksi eläminen ja koko Suomen elinvoimaisena pitäminen, Niistä ei tingitä, Ylitalo mainitsee. – Nimi ratkeaa varmaan sen mukaan, mitä asioita nousee esille ja mitkä puolueet ovat loppuun asti mukana, ennustaa Salmijärvi. SALLAMAARIT MARKKANEN JASI KUOKKANEN TUUKKA LIUHA. – Olen perinteinen siinä suhteessa, että eiköhän se punamulta ole looginen kuvaus, kun demarit ja keskusta pääpuolueet olisivat, Liuha sanoo. Muuten kunnilta loppuvat rahat. – Nimeksi voisi sopia ”punamulta vihertää”, Lehtomäki nauraa. KritiiKistään huolimatta Sallamaarit Markkanen haluaa antaa hallitusneuvottelijoille reilun mahdollisuuden. Etenkin metsätalous on metsäkoneyrittäjänä toimivalle Lehtomäelle tärkeä asia. Pertti Lehtomäen mielestä on parempi vaikuttaa asioihin hallituksessa kuin jäädä oppositioon. suoMenMaa tiedusteli piiripomoilta myös niitä kynnyskysymyksiä, mistä keskustan ei ole mahdollista joustaa piiruakaan. – Minusta kansanrintama on ihan hyvä nimitys tälle kokoonpanolle, Markkanen pohtii. Petteri Salmijärvi ja Jasi Kuokkanen epäilevät, että hallituspuolueena ne näyttäisivät vain hallitusyhteistyön nimissä tehdyiltä. – Paras kuulemani on punajuurisalaatti, Kuokkanen heittää
Brittilehti Observerin teettämän mielipidemittauksen mukaan Nigel Faragen perustamaa brexit-puoluetta äänestäisi nyt 34 prosenttia briteistä. Japanissa Shikokun saarella sijaitseva Nagoron kylä on noussut maailmanmaineeseen ihmisenkokoisten nukkehahmojensa myötä. Etelä-Afrikkaa johtava ANCpuolue on voittanut maan parlamenttivaalit ja varmistanut näin kuudennen peräkkäisen kautensa maan johdossa. Tavoitteena on vähentää vaikeasti kierrätettävän muovin päätymistä köyhiin maihin ja edelleen valtameriin. Nuket ovat peräisin Tsukimi Ayanon, 69, työpajasta. 14 17.5.2019 Maailman kuvat ANC:lle heikko tulos. RAjoituksiA muovijätteelle. BRexit-puolue NousussA. Konservatiivit saisivat 11 prosenttia ja labour 21 prosenttia äänistä. Noin 180 maata on sopinut YK:n johdolla rajoittavansa muovijätteen kuljettamista muihin maihin. Tällä hetkellä meriin päätyy vuosittain jopa 8 miljoonaa tonnia muovijätettä. Koonnut: Katariina lanKinen Kazuhiro Nogi / Lehtikuva. Maiden edustajat sopivat asiasta Genevessä kaksi viikkoa kestäneiden neuvottelujen jälkeen. Huono tulos ei ole yllätys, sillä Etelä-Afrikan talouskasvu on ollut heikkoa, työttömyys on korkealla ja ANC:tä ovat horjuttaneet toistuvat korruptioskandaalit. Yli 15 vuoden aikana Ayano on tehnyt yli 270 nukkea – kymmenkertaisen määrän kylän asukaslukuun nähden. Britanniassa EU-vastainen brexitpuolue on tuoreen mielipidemittauksen mukaan saamassa enemmän kannatusta eurovaaleissa kuin konservatiivit ja työväenpuolue yhteensä. Puolue sai 57,5 prosenttia äänistä, mikä on sille historian heikoin äänestystulos. kylä täyNNä NukkejA
Britit matkustavat mieluiten lomalle ulkomaille, suosikkikohteita ovat perinteisesti olleet Espanja, Kreikka ja Turkki. Minna Miettinen Lontoo minna_uk@yahoo.com Twitter: @minna_uk Haaveissa lomailu Kohti brexitiä. Brittiläisessä yhteiskunnassa ei olekaan samanlaista seisahtumista kuin Suomessa on heinäkuussa, päinvastoin: pääasiallisen lomakuukauden, elokuun, aikana tuntuu joka paikassa olevan entistä kiireisempää. Toki toimistotyössä on hieman hiljaisempaa elokuussa, kun koulut ovat kiinni. Monissa työpaikoissa on esimerkiksi sääntöjä, ettei yli kahden viikon yhtämittaisia lomia voi edes ottaa. Suomalainen tai laajemmin pohjoismainen kulttuuri neljän viikon lomaputkesta, joka sulkee globaalienkin yritysten pohjoismaiset osastot, on muualla maailmassa, ja täällä Briteissäkin, yleensä kummastuksen aihe. Kokopäiväisessä palkkatyössä olevalla englantilaisella on lomaa minimissään reilut neljä viikkoa vuodessa yleisten vapaapäivien lisäksi. Staycation, eli kotona lomailu tai kotoa tehtävät päiväreissut, onkin kasvattamassa suosiota. Pakettilomat ovat perinteisesti edullisia Briteissä, mutta brexitillä on tässäkin osuutta asiaan – taustalla on epävarmuus siitä, missä vaiheessa brexit mahdollisesti toteutuu, mutta myös punnan huono valuuttakurssi. Keskimääräisesti britit tekevät puolikkaan lomareissun enemmän vuodessa kuin suomalaiset – tilastojen mukaan suomalaiset käyvät 2,9 reissua kotitai ulkomailla, kun briteillä luku on 3,4. 17.5.2019 15 NäiN kesän lähestyessä voin tunnustaa, että suomalaisia lomia on vähän ikävä. BrittieN lomailu on myös usein harvemmin kotona olemista; silloin lähdetään kotoa pois. Ennen kuin pääsen pitämään lomani myöhemmin tänä vuonna, on itsellänikin suunnitelmissa päiväreissuja, kuten vaikka olla päivä turistina Lontoossa. Itse olen kuitenkin todennut, että kaikkeen tottuu – nykyään viikon loma tuntuu jo pitkältä irtiotolta arjesta. BrittiläiseeN lomatyyliin jo jotenkuten tottuneena luinkin hieman huvittuneena suomalaisesta lehdestä työterveyslaitoksen suosituksen, että lomaa pitäisi pitää vähintään pari viikkoa putkeen, ja vähintään ensimmäinen viikko menee lomatunnelmiin päästäessä. Tätä monen viikon putkea ei kuitenkaan oteta pohjoismaalaiseen tapaan yhtenä pitkänä kesälomana. Perheellisille koululaisten pitkät loma-ajat kesäisin ja lukuvuoden aikana ovatkin usein haastavia työn ja perheen yhteensovittamisen kannalta. Brexit, mutta myös terrorismi, vaikuttavat nykyään eniten brittituristin lomakohteiden suunnitteluun
16 17.5.2019 TeksTi: Taina Kivelä kuvaT: JaaKKo MarTiKainen Vanhempien avioero oli lapsuuden loppu ja elämän käännekohta. Se määrittää Marianne Heikkilän elämää vielä 40 vuoden jälkeen. eikä lapsena kenellekään H en ki lö Äitinä kaikille
Mutta eihän se niin ole. Sekä äidin ja isän värikkäitä vaiheita seuratessa. 17.5.2019 17 Puhe katkeaa. Puolisoita tuli ja meni sekä isän että äidin puolelta. Yhdeksänvuotiaana äidiksi pikkuveljelleen ja eronneille uravanhemmilleen ryhtynyt Heikkilä on kertonut tarinansa monta kertaa. Monen järjestön johtoja luottamustehtäviä. – Tiedämme, että ongelmat kasautuvat. – He varmasti yrittivät parhaansa. – En ole katkera, hän vastaa. Kaikilla roolit eivät keikahda väärin päin, ei edes silloin, kun työtä tehdään paljon ja uraa rakennetaan kunnianhimoisesti. Vanhempien matala koulutustaso ja toimeentulotuen varassa eläminen altistavat koulupudokkuudelle, talousvaikeuksille, mielenterveongelmille ja syrjäytymiselle, hän täsmentää. Heikkilän ansioluettelo on pitkä ja vaiherikas. On myös hyviä muistoja. LaPsistrategia 2040 -hankeen taustatutkimukset kertovat, että lapset ja nuoret voivat Suomessa keskimäärin paremmin kuin koskaan. He olivat Heikkilän lapsuuden aikuisista ne kaikkein tärkeimmät. Minulla on aina ollut vahva tarve puolustaa heikompien ihmisoikeuksia ja poistaa eriarvoisuutta. – Päätin jo nuorena, etten halua mukaan kovaan bisnesmaailmaan. Jossakin vaiheessa tulivat kotiapulaiset, oli taas ruokahuolto ja aikuinen läsnä. Heikkilän mukaan Suomessa noin 10–20 prosenttia lapsista ja nuorista elää ylisukupolvisessa syrjäytymisriskissä. – Olen ikäpolveni lapsi. Marianne Heikkilä siristelee silmiään. Se oli tullut tutuksi jo vaarin vaatetehtaalla ja mummin muotitalossa, Kaisu Heikkilä Oy:ssä, Tampereen Dioriksi kutsutussa tekstiilialan monitoimitalossa. Heikkilä myöntää myös kyllästyvänsä nopeasti rutiineihin, mutta uuden aloittaminen innostaa aina.. 80ja 90-luvulla oli teknokupla ja juppikupla. Kokonainen viikko vanhempien katkeamatonta huomiota. Silloin eikä nyt. Me lapset olimme tosi omillamme kaikki, avaimet kaulassa ja koulun jälkeen kaupungin puistossa keittoa syömässä. Heikkilä on hankkeen vetäjä, määräaikaisella vapaalla Marttaliiton pääsihteerin tehtävästä. Mukana on median, kirkon ja järjestöjen töitä – mallista toimittajaan ja papista konsulttiin. – Halusin jotakin humaanimpaa ja inhimillisempää. Kiireisiä aikuisia, jotka olivat aina töissä, ja sitä ihailtiin. Yritysten puuttuminen ei ole sattumaa. Siitä on tullut melkein fiktiota, myös kertojalleen. Joka vuosi käytiin Italiassa. Ja isovanhempien luona Tampereella, jossa vietettiin kaikki lomat
Kun on taloudellista vaurautta, ja seuraavana päivänä ulosottomiehet vievät televisionkin kodista. – Perhekäsitys on murroksessa. Ja isovanhemmilta. – Vaikka molemmat olivat bisnesihmisiä, ei tullut tunnetta, ettei ole aikaa. Veivät harrastamaan, lukivat satuja ja olivat läsnä, Heikkilä muistelee. Asioita, joista itse jäi joskus paitsi. Ja kotonakin rukoiltiin illalla. – Mies on maailman paras tuki. Ja kova kritiikki sekä julkinen arvostelu. 18 17.5.2019 – Minulla on jatkuva oppimisen himo, sellainen start up -mieli. Erilaisuus oli tullut tutuksi jo äidin muotija mallipiireissä. Turvaa, sekä henkistä että taloudellista. Hän otti tehtävän mielellään vastaan. Ei ole enää vain ydinperhemallia. En pelkää hyppäämistä tuntemattomaan. Avioero. Pysyvää kasvualustaa. Usko oli läsnä lapsesta asti. Opiskelut Heikkilä rahoitti toimittajan töillä, joita jatkoi myös valmistumisen jälkeen, yhteensä 15 vuoden ajan. – Ne olivat pelastus, en joutunut samaan velkahelvettiin kuin omat vanhemmat. Niitä Heikkilä on tavoitellut sekä yksityiselämässään sekä työurallaan. – Isovanhemmilla oli vahva koti, uskonto ja isänmaa -arvomaailma. Lapsuuden epävarmuuden ja turvattomuuden tunteet nousivat pintaan uuden työn myötä. Lapsilla ja nuorilla on erilaiset lähtökohdat elämään, Heikkilä sanoo ja palaa taas teemaan, joka nousee esille kerta toisensa jälkeen. Olemme kaikki yhtä arvokkaita, vaikka miltä pohjalta ponnistaa. – Yhteisö oli tärkeä, vaikka opetus oli tiukkaa. – Vasta aikuisena ymmärsin, että ne olivat aivan ääripäitä, ja suvaitsevaisuuden merkityksen. Kyykäärmeen sikiö -solvauksetkin kesti, kun kavereiden kanssa jaettiin ilot surut. Eri kompetenssien ja osaamisen yhdistäminen ilahduttaa, hän perustelee. Heikkilän mielestä juuri järjestöissä ja kansalaisyhteiskunnassa on osaamista, jota ei aina yhteiskunnassa arvosteta tai tunnisteta. He antoivat turvan ja sivistyksellisen pohjan. Marianne Heikkilä palaa syksyllä Marttaliiton toiminnanjohtajaksi – ennen sitä on edessä aikuiselämän ensimmäinen vapaa kesä.. Se oli lapsuuden loppu ja elämän käännekohta, joka määrittää Marianne Heikkilän elämää vielä 40 vuoden jälkeen. Pian esikoisen syntymän jälkeen Heikkilää pyydettiin Kirkkopalveluiden viestintäpäälliköksi. Viidesläisyys-herätysliikkeen gospelfestareilla ja konserteissa kierrettiin ystävien kanssa kuitenkin muista syistä. – Lapsistrategian tutkimuksiin perehtyessäni oivalsin, kuinka iso merkitys onkaan lapsen varhaisilla vuosilla ja kasvuympäristöllä. Hän oli vuoden kotona pojan kanssa, kun minun oli pakko palata töihin ihan taloudellisestakin syystä. Työn ja perheen yhdistäminen on onnistunut Heikkilän omassa perheessä. Läsnäolevaa vanhemmuutta
– Keinot ovat kiistelty poliittinen kysymys, emmekä siksi esitä esimerkiksi perhevapaiden kiintiöitä, Heikkilä kertoo. Hän luettelee puutteita: rakenteet, palvelujärjestelmä, käytänteet ja asenteet eivät tue sitä, että lapsi ja perhe olisi kaiken keskiössä. Nyt isä on palvelukodissa. He ovat usein lastensuojelun asiakkaita. – Kun on kaksi näin boheemia vanhempaa, jotka eivät ole huolehtineet riittävästi eläketurvastaan YEL-maksuilla ja muilla. Isä osti auton ja auttoi asumisen alkuun lamavuosina. Taisi olla kuitenkin lainarahalla sekin, hän sanoo. Poikaystävästä tuli pian puoliso, ja tämän muusikon työ muuttui harrastukseksi. työ lapsistrategian parissa päättyy toukokuun lopussa. – Yhteiskunnasta pitäisi rakentua entistä enemmän lapsija perhemyönteinen, Heikkilä tiivistää. Suomessa kiintiöidään esimerkiksi yliopistojen opiskelupaikkoja ruotsin kieltä osaaville. Esikoinen, 22, taas opiskelee Metropoliassa tradenomiksi. Politiikka ei tarjouksista huolimatta ole ajankohtaista juuri nyt, edes itselle parhainta puoluetta Heikkilä ei osaa nimetä. – En periaatteessa halua rajoittaa perheiden valinnanvapautta, mutta jos halutaan lisätä isien hoitovastuuta ja monimuotoisten perheiden huomiointia tukijärjestelmässä, on pakko tehdä toimenpiteitä myös positiivisen diskriminaation kautta, Heikkilä sanoo. Heikkilä myöntää, etteivät ongelmat koske kaikkia. EU:n direktiivi rajaa erityistoimenpiteiden käytön rotuun tai etniseen alkuperään liittyvien haittojen korvaamiseen. – Ekonomisti Olli Kärkkäinen on tehnyt strategiaryhmälle taustalaskelmia, joiden mukaan taloudelliset menetykset eivät ole niin suuria kuin monesti ajatellaan, Heikkilä sanoo. Ajatus on kiistanalainen, mutta sen jakavat monet vähemmistöjen etuja ajavat toimijat. Joustot tarkoittavat esimerkiksi kunkin perheen tilanteen mukaisia ratkaisuja, osa-aikatyön arvostuksen ja mahdollisuuksien parantamista sekä miesten hoivavastuun kasvattamista. Perheen toinen lapsi on nyt 18-vuotias ja vaihto-oppilaana Ranskassa. Ne ovat pirstaloituneita eri ammattikuntiin ja sektoreille. Tarvitaan yksi rinnalla kulkeva ja pysyvä vastuuaikuinen, ja tukea oppimiseen ja kasvuun. Hän uskoo, ettei muutosta tapahdu ilman lakisääteistä ohjausta. Lisäksi isällä olisi oikeus 18 päivän päällekkäiseen vapaaseen äidin kanssa. Syrjintä on siis sallittua, jos päämäärä on hyvä ja arvokas. Jo laman aikana Heikkilä joutui veljensä kanssa isänsä velkojen takaajaksi, kantamaan vastuuta vanhempien taloudesta. JuFo III, Izmo ja Kaivo eivät kertoneet nimiään. – On minusta kuitenkin huolehdittu. – Mutta sen osaan sanoa, että yhden asian puolueet eivät ole viisaita, hän toteaa. – Kohtaamista pitää vahvistaa. – Noin kymmenen prosenttia perheistä elää lapsiperheköyhyydessä ja kohtaa eriarvoisuutta arjessaan. Marianne Heikkilä päätti jo nuorena, ettei halua mukaan kovaan bisnesmaailmaan.. – Tutkimusten mukaan miesten työnantaja ei välttämättä näe sitä lisäarvona, että hyvin palkattu mies jäisi vanhempainvapaalle. Tarvitaan harrastus, kavereita, koulutus ja työpaikka. Hän painottaa pysyvyyden ja kohtaamisten merkitystä perheiden tuessa, kuten kotipalveluissa ja kotihoidossa. Moni perhe kertoo, ettei miehen kannata jäädä vanhempainvapaalle, koska isällä on parempi palkka. Palvelut eivät kohtaa perheitä ja niiden tarpeita. Kurkkua kuristaa. Minulla on jatkuva oppimisen himo, sellainen start up -mieli. Tämä on pudonnut tyypilliseen kotiäidin ja yrittäjän loukkuun, hänen kansaneläkkeensä on hyvin pieni. Iloa varjostaa tosin huoli taloudesta, sillä vapaa on palkatonta ja Heikkilä tukee taloudellisesti myös äitiään. En pelkää hyppäämistä tuntemattomaan. Esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittamista ei Heikkilän mielestä tueta siinä määrin kuin perheet toivovat. – Lama kertautuu näin kauas, hän sanoo. Lapsistrategia 2040 hakee viiden hallituskauden yli ulottuvaa uudistusta. Laki helpottaisi asenteen muutosta. Mutta henkilökohtaisesti Heikkilä kannattaa kiintiöitä vanhempainvapaaseen, samoin kuin aikoinaan pörssiyhtiöiden hallituspaikkoihin. 17.5.2019 19 Miehensä Heikkilä tapasi vuonna 1991, haastatellessaan Ylen toimittajana Raptori-yhtyeen jäseniä. Juppihuumassa ei ajateltu, mitä maksuja olisi pitänyt maksaa, hän selittää. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton Työ + perhe -kampanjassa esitetään mallia, jossa 11 kuukauden vanhempainvapaasta äidille kiintiöidään seitsemän ja isälle kuusi kuukautta. Mutta sitä ennen edessä on – ensimmäistä kertaa elämässä – vapaa kesä. – Kun perhe akuutissa kriisissä tarvitsee tukea, sitä ei ole aina yhdenvertaisesti saatavilla. Vasta jälkeenpäin selvisi, että Izmo oli Ismo, jolla oli sama sukunimi kuin häneen ihastuneella haastattelijalla. Häneltä kysytään usein, etteikö se Suomessa jo ole sitä. Miesten osuus perhevapaista on edelleen pieni, ja Heikkilästä esteenä voivat olla erityisesti työantajien asenteet. – Ei se ole, Heikkilä vastaa. Mitä seuraavaksi. Näillä näkymin Heikkilä palaa syksyllä Marttoihin, joiden parissa on viihtynyt hyvin jo kymmenen vuotta. Kuntien resurssit tarjota palveluita ovat erilaisia ja laatu vaihtelee alueittain, Heikkilä kertoo. – Me emme saa sukupuolten tasa-arvoa kohdilleen, ellei ainakin alkuvaiheessa saada kiintiöitä ja velvoitteita lakiin. Myös päämäärän oikeutuksesta ja oikeellisuudesta – että vanhempainvapaan tasan jakaminen on parempaa tasa-arvoa kuin perheen vapaa valinta – voi olla perustellusti eri mieltä. – Siten saataisiin lisää roolimalleja, Heikkilä uskoo. Heikkilä räpyttelee ja katsoo pois. Myös hyvinvoivien perheiden ja lasten tukemisessa on paljon korjattavaa. – Viimeisin perhebarometri kertoo, että suomalaiset vanhemmat toivovat eniten joustoja
20 17.5.2019 Kirjepostin määrä on 2000-luvulla laskenut puoleen entisestä. R ep or ta as i Aamun ensimmäiset rekat saapuvat jakelukeskukselle jo puoli kuuden aikaan, ja niitä kulkee pihassa pitkin aamupäivää. Jakelukeskuksessa on täysi tohina päällä, kun eri osoitteisiin menevän postin on löydettävä paikkansa jakelijoiden autoissa, kärryissä ja laukuissa.. Noin vuodesta 2010 lasku on ollut yhä nopeampaa