Suomenmaa 17.03.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 11 / 17.3.2017 / 4,80 ? Haaveena arvokas kuolema Parantumatonta syöpää sairastava Juhani Marttila haluaisi mahdollisuuden päättää päiviensä määrästä Ulkomaat Elämä Vieraskolumni Sairausvakuutus puhuttaa Yhdysvalloissa Ahven on suosituin pilkkikala Työmarkkinoiden tunnelmat ovat kiihkeät
14 2 17.3.2017. sisältö 17.3. 2017 Kasvun mahdollisuuksia Keskusta voi vaikuttaa pääkaupungissa pienelläkin porukalla s
12 Carl Haglund hakee sijaa vihreälle kiinalaiselle pääomalle s. Tärkeintä on muistaa, että ihmisten luottamus on ansaittava jokainen päivä uudelleen. Jouni Ovaska s. 18 Kirjailija Juha Itkonen matkusti muutosten keskellä olevaan Amerikkaan s. 35 Pentti Kuokkanen ymmärtää tarpeen hankkia kannattajia maaseudun ulkopuolelta s. 31 Kasvava Tampere tiivistää asumista ja kurkottaa ylöspäin s. 32 17.3. 2017 3. 8 Kuntapolitiikan arkisuus ja helppous viehättää Niina Pekkasta s
päivänä 1917 Alkio sanoi eduskunnassa pelkäävänsä kansalaissotaa. SDP:n piirissä valta luisui ääriaineksille. Ståhlbergin presidentiksi, Alkio merkitsi päiväkirjaansa 26.7.1919: ?Nyt on siis se päämäärä saavutettu, jonka asetin itselleni valtiollisen toimintani päämääräksi.? Kansalaissota ja sen katkerat jälkiselvittelyt jättivät suomalaiseen yhteiskuntaan haavoja, joiden paraneminen kesti vuosikymmeniä. joulukuuta 1917. Sellainen ehdittiinkin valita tynkäeduskunnassa, jonka työstä sosiaalidemokraatit oli suljettu pois. Mutta sadan vuoden perspektiivillä voidaan sanoa, että Maalaisliitto-keskusta voi olla ylpeä omasta panoksestaan Suomen itsenäistymisen prosessissa vuosina 1917?1919.. Bolshevikit olivat tehneet Venäjällä vallankumouksen kuukautta aiemmin. Maalaisliitto oli pitkin vuotta koettanut rakentaa eduskunnassa yhteistyötä sosiaalidemokraattien kanssa yhteiskunnallisten uudistusten läpiviemiseksi. Mutta vain muutamia viikkoja kan- 4 17.3.2017 salaissodan päättymisen jälkeen Maalaisliiton Kyösti Kallio piti toukokuussa 1918 Nivalan kirkossa puheen kansalaissovun puolesta. Jos vasemmisto teki raskaan virheen ryhtymällä aseelliseen kapinaan, oikeisto teki oman virheensä sodan jälkeen ryhtymällä hankkimaan Suomeen saksalaista kuningasta. Sosiaalidemokraatit tekivät vastaesityksen, jonka mukaan itsenäistyminen olisi pitänyt toteuttaa yhteistyössä Venäjän kanssa. Äänestäjät palkitsivat puolueen suurella vaalivoitolla eduskuntavaaleissa maaliskuussa 1919. Tasavaltainen hallitusmuoto hyväksyttiin lopulta suurella enemmistöllä uudessa eduskunnassa kesäkuussa 1919. Kun eduskunta valitsi sen jälkeen K. J. Hanke kaatui lopulta Saksan romahdukseen ensimmäisessä maailmansodassa vuoden 1918 lopulla. Maalaisliitto asettui valtiomuotokiistassa tasavallan kannalle. perustettu 1908 . Maalaisliittolaiset ottivat paikkansa valkoisen Suomen talonpoikaisarmeijan riveissä. Alkio sai tästä monesti oikeiston haukut. Maalaisliitto ei kuitenkaan kyennyt estämään ristiriitojen kärjistymistä. Myös keskustan on syytä arvioida Maalaisliiton toimintaa noina kohtalokkaina vuosina. Eduskunta hyväksyi keskustan ja oikeiston esittämän itsenäisyysjulistuksen 6. Päätoimittaja Juha Määttä Jari Laukkanen Maalaisliitto-keskusta voi olla ylpeä omasta panoksestaan Suomen itsenäistymisen prosessissa vuosina 1917?1919. Pääkirjoitus Keskusta voi olla ylpeä satavuotiaasta Suomesta S uomen satavuotisjuhlien yhteydessä on luontevaa, että puolueetkin muistelevat rooliaan valtiollisen itsenäisyyden syntyhetkillä. Punakaartit ottivat vallan Helsingissä tammikuun lopulla, ja maa ajautui kansalaissotaan. Sovittelulle ei ollut tämän jälkeen enää tilaa. Marraskuun 15. Ehdotuksen ensimmäinen allekirjoittaja oli Maalaisliiton Santeri Alkio. Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin äänin 100?88
Tästä kunnantalolla otettiin koppi ja ehdotettiin: ruvetkaa järjestämään. Ja nyt tapahtuu. Nuoret saavat tukea ja apua, mutta he itse järjestävät konsertin, joka varmasti kiinnostaa nuoria. Pirkko Wilén Keskustan kuntaristeilyllä helmikuussa pohdit- tiin myös kuntalaisten osallistumista ja lähidemokratiaa. Lapsiperheiden asioista pitää mennä kyselemään vaikka neuvolan odotushuoneeseen. Pyhäjoella suunniteltiin keskustan uudistamista. Koululaisilta kyseltiin, missä ovat liikenteen pelottavat paikat ja missä pitäisi olla jäätelökioski. Vapaamuotoisessa osiossa nuoret valittivat, että kunnassa ei koskaan tapahdu mitään. ympärille. den piti lisätä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia, eivät useinkaan lisänneet demokratiaa ja osallisuutta. Yrittämistä ei silti kannata lopettaa. Siitä, miten ihmiset toimivat, miten he hoitavat työnsä, miten suhtautuvat lähimmäisiinsä. Pieni kunta voi aidosti olla ihmisten yhteisö, jossa byrokratia voidaan unohtaa. Ehdokkai- ta oli kaikista puolueista, ja heidän rinnalleen oli istutettu eri alojen asiantuntijoita kommentaattoreiksi. Jos avataan kanava ehdotuksille ja aloitteille, on huolehdittava siitä, että aloitteen tekijä saa vastauksen viestiinsä ja tiedon siitä, miten asia etenee päätöksenteossa. Pitää etsiä aitoa vuorovaikutusta. Se oli osa reformaation juhlavuoden projektia, jossa kootaan yhteen tämän päivän teesit. Juontajiksi oli saatu kaksi maakuntalehden toimittajaa. Toimittajalta Ihmisistä on kyse, kunnassakin Paneelikeskustelu järjestettiin kirkossa. 2017 5. Vanhustenhoidosta pitää kysellä vanhustentalolla. Ehdokkaat ja yleisö saivat osallistua omilla teeseillään. Ehdokkaat saivat aika vapaasti valita, mihin suuntaan puheenvuoroissaan lähtivät. Kyseltiin, miten demokratiaa voisi kunnissa lisätä. Ajatuspaja e2:n tutkija, tohtori Ville Pitkänen hätkähdytti kertomalla, että hienot hankkeet, joi- 17.3. Nyt ei käyty läpi eri puolueiden kantoja ajankohtaisiin asioihin vaan osa ehdokkaista kertoi laajastikin omasta henkilöhistoriastaan, työstään tai kokemuksistaan omaishoitajana. Kaupungin budjettia tuskin edes mainittiin, mutta kuulijoille varmasti kirkastui, että kunnissakin on viime kädessä kyse ihmisistä. Välillä pastori puheellaan ja videoillaan pohjusti siirtymisen seuraavaan teemaan. Koko illan isona otsikkona oli Armo. Lopputuloksena oli valtavasti hajanaista, mutta ehdottomasti mielenkiintoista asiaa. Tilaisuutta ei varsinaisesti järjestetty kuntavaalien vuoksi. Päättäjien ja virkamiesten pitää jalkautua sinne, missä ihmiset ovat. Isossa kaupungissa lähiyhteisö voi rakentua asukastuvan, urheiluseuran, vanhempainyhdistyksen tai minkä tahansa yhdistävän asian ??vaikka nopeasti ja vapaamuotoisesti rakennetun kaupunginosatapahtuman?. Kokemuksista on otettava oppia. Kun aletaan järjestää kuntalaisten kuulemisia, on varmistettava, että kuntalaiset kokevat, että sillä on myös vaikutusta
siis reagoimaan ärsyttämisen ja pelottelun. Minusta selvää, ettei kokoomus voi olla hallituksessa Halla-ahon PS:n kanssa. Liberaalia demokratiaa puolustettava. Ajassa Sanottua Sivistystä kaupungeissa kyllä on, mutta mitä kertoo sydämen sivistyksestä maaseudun ja sen ihmisten negatiivinen leimaaminen? Mikko Kärnä Maaseudun Tulevaisuudessa Populismi elää vastareaktioista. Halla-aho taitaa myös median manipuloinnin . Maksutonta varhaiskasvatusta olisi tarjolla 80 tuntia kuukaudessa. Liperissä on jo aiemmin otettu käyttöön tuntiperusteinen maksu varhaiskasvatuksessa, ja nyt suunniteltu kokeilu on jatkumoa tälle. Kuntaministeri kannustaa kunnanvaltuustoja ja -hallituksia tekemään heti valtuustokauden alussa strategisen linjauksen kokeilevasta kehittämisestä kunnissa. ??Edelläkävijäesimerkit osoittavat, että tulosta syntyy, kun työntekijöille annetaan vahva mandaatti kehittää omaa työtään, Vehviläinen sanoo. Vehviläinen toivoo, että kokeilukulttuuri ei jää Suomessa kokeiluksi. ??Tavoitteena on saada kokeilut lihaksi ja luuksi niin, että se ei ole pelkkää elitismiä vaan juurtuu ympäri Suomea kuntiin, järjestöihin ja työpaikoille. Kokeileva Suomi -hanke herättää myös kansainvälistä kiinnostusta, valtioneuvoston kansliasta kerrotaan. Kiinnostusta on ollut ilmassa muun muassa OECD:n World Government Summitissa Dubaissa. ??Suomen mallissa ainutlaatuista on se, että sitä tehdään kokonaisvaltaisesti ja kulttuurin muutos on itsessään otettu poliittiseksi tavoitteeksi, projektipäällikkö Ira Alanko kertoo. Eniten huomiota on saanut perustulokokeilu, mutta myös osana hanketta toteutettava digitaalinen alusta Kokeilun paikka on herättänyt mielenkiintoa. Digialustan avulla pyritään levittämään tietoa eri puolilla maata meneillään olevista kokeiluhankkeista, ratkomaan ongelmia yhdessä sekä tarjoamaan hankkeille uusia rahoitusmalleja. 6 17.3.2017 Kulttuurin muutos on itsessään otettu poliittiseksi tavoitteeksi.. Niemi Suomen Kuvalehdessä Jari Laukkanen Kokeilut vaativat tahtoa Eeva Kärkkäinen Uusien ratkaisujen kokeileminen on usein mahdollista, kun vain tahtoa löytyy, kiteyttää kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) opit hallituksen Kokeileva Suomi -kärkihankkeen puolitoistavuotiselta taipaleelta. Vehviläisen muistuttaa, että kunnilla on laajat mahdollisuudet kokeilla uusia käytäntöjä omilla päätöksillään ilman lainsäädännön muutoksia. Esimerkiksi Liperissä valmistellaan kokeilua maksuttomasta varhaiskasvatuksesta alle viisivuotiaille. PS toki itse valitsee. Jan Vapaavuori Twitterissä Mari K
Tilanne on lukijan kannalta hankala. Vielä viime joulukuussa Suomenmaa linjasi pääkirjoituksessaan näin: ?Väyrynen on saanut kirjoittaa Eurooppa-kolumnejaan Suomenmaahan tähän päivään asti siksi, että hän on keskustan europarlamenttiryhmän jäsen. Kuntavaaliehdokkaana hän on kristillisdemokraattien listalla. Väyrynen ei ole eronnut keskustan jäsenyydestä, vaikka puolueen sääntöjen mukaan muiden puolueiden jäsenet eivät voi olla keskustan jäseniä. . Mutta mistä EK:n vauhtisokeus on saanut syttyjä. Moni lukija on ihmetellyt, miksi julkaisemme kirjoituksia henkilöltä, joka pyrkii kaikin keinoin hajottamaan keskustan toimintaa. Suomenmaassa pääsevät jatkossakin ääneen monenlaiset aatteet ja ajatukset, Määttä korostaa. Kolumneja lehteen kirjoittavat esimerkiksi Jutta Urpilainen (sd.), Timo Soini (ps.), SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sekä EK:n puheenjohtaja Jyri Häkämies. Tärkeää on, että lukija tietää, millaista taustayhteisöä kukin kirjoittaja edustaa. . Määtän mukaan tämä vaikutti siihen, että asiaa tarkasteltiin uudestaan. . Arvaamattoman ja jyrkän kansallismielisen Halla-ahon valinta suistaisi myös maan hallituksen saman tien kuilun partaalle ja pohtimaan jatkamisen edellytyksiä. Suomenmaa luopuu Väyrysen kolumneista Jari Laukkanen Samuli Nissilä Suomenmaa ei enää julkaise Paavo Väyrysen (kans.) kirjoituksia keskustan europarlamentaarikkojen kolumnipalstallaan. Väyrynen on perustamansa kansalaispuolueen puheenjohtaja. Väyrynen kertoo edustavansa samaan aikaan sekä keskustaa, kansalaispuoluetta että Terve Helsinki -liikettä. Jotenkin EK:lla on jäänyt levy päälle asiassa. Sipilä oikeassa, EK:lla jäänyt levy päälle. Toimitus on linjannut, että Eurooppa-palsta on toistaiseksi avoinna myös Väyryselle.? Helmikuussa Väyrynen ilmoitti lähtevänsä kuntavaaleihin kristillisdemokraattien listalta. Ettei vain pakkolaeilla uhkaamisesta? Juha Sipilä STT:lle Pirjo Auvinen Ylellä Ajassa Susanna Huovinen Twitterissä Jussi Nukari/Lehtikuva Halla-aho julistautui anti-Soiniksi Pekka Pohjolainen Perussuomalaisten puheenjohtajaki- saan ilmoittautunut Jussi Halla-aho ei jättänyt epäselvyyttä siihen, mitä hän puolueessaan haluaa: täydellisen puhdistuksen Timo Soinin pitkästä valtakaudesta. Videoidussa ilmoittautumisessaan europarlamentaarikko leimasi kilpailijansa Sampo Terhon perintöprinssiksi, Soinin ja puolue-eliitin ehdokkaaksi. Halla-ahon mielestä se, että istuva johto saisi nimittää seuraajansa, ei ole tätä päivää eikä edistä perussuomalaisten sisäistä tervehtymistä. Terhon uskottavuutta itsenäisenä toimijana ja muutoksen tuojana vähentää hänen mukaansa puolue-eliitin osoittama peittelemätön tuki. Puheenjohtajakisasta voi nyt odottaa dramaattista ja repivää. Tämä käytäntö jatkuu, vaikka moni Suomenmaan lukija sitä kummeksuu. Suomenmaan Eurooppa-kolumnien palsta on avoinna keskustaryhmän mepeille. Sanottua Soini hirttäytyy kotihoidontukeen, vaikka sen varsinaiset luojat ja vaatijat eli keskustalaisetkin alkavat jo olla valmiita uudistuksille. Täytyy sanoa, että ihmetyttää puheet, joiden mukaan olemme 10?15 prosenttia jäljessä ja tarvitaan monta kikyä. Väyrysen toiminta on herättänyt lukijakunnassamme suurta närkästystä, ja hänen kirjoitustensa julkaisemisesta on tullut runsaasti kriittistä palautetta, Suomenmaan päätoimittaja Juha Määttä perustelee. . 2017 7. Soinin epävirallinenkin leima ja muun puolue-eliitin tuki on Terholle myös rasite, mutta ilman sitä hänellä ei ehkä olisi edes mahdollisuuksia Halla-ahoa vastaan. Perussuomalaisten löperöt säännöt mahdollistavat kirjautumisen puoluekokousedustajaksi jäsenmaksun maksamalla. Halla-aholaisia uusjäseniä voi tulla kesäkuussa Jyväskylässä pidettävään puoluekokoukseen vaikka bussilasteittain. Pelissä on nyt Soinin koko elämäntyö ja perintö sekä perussuomalaisten tulevaisuus ja suunta puolueena. Väyrysen tuoreimmalla kirjoituksella ei ole vaikutusta päätökseen, vaan se perustuu kokonaisharkintaan. 17.3
Neljän tai kahdeksan vuoden päästä heiluriliike vie luultavasti taas toiseen suuntaan. Juha Itkonen: Minun Amerikkani. Istua junassa matkalla Vladivostokiin eikä Detroitiin lentävässä koneessa. Mutta Yhdysvallat on ollut Juha Itkosen pakkomielle jo lapsesta asti. Tammikuussa Iowaan seuraamaan puolueiden esivaaleja Suomen Kuvalehdelle. Lokakuussa kirjailijaresidenssiin Ghentin pikkukylään. Tällä viikolla ilmestynyt kirja Minun Amerikkani on henkilökohtainen matkakertomus muutosten keskellä olevasta maasta. Arvokas, rauhanomainen tapahtuma tuntuu parhaalta parhaalta mahdolliselta tavalta vastustaa uutta presidenttiä. Sama kansakunta valitsi kahdeksan vuotta sitten presidentikseen Obaman, kirjailija lohduttautuu. ja aikoo äänestää Trumpia, joka solvaa naisia, muslimeja ja kehitysvammaisia. Lokakuussa kirjailijaresidenssissä majailevat kollegat ovat Trumpista mykistyneitä. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, rodusta riippumatta, hurskas kristitty Sam vakuuttaa . Hän on vitsi, joka ei ole hauska. Onneksi vaalitaistelu näyttää kääntyvän Clintonille. Tammikuussa 2017 Itkonen palaa taas, nyt Washingtoniin Trumpin virkaanastujaisiin. Näinkö Hitler nousi valtaan, kirjailija ajattelee seisoessaan keskellä ihmismassaa Iowassa Dubuquen pikkukaupungissa Donald Trumpin esivaalitilaisuudessa. Vaikka ehdokas on Itkoselle äärim- 8 17.3.2017 mäisen vastenmielinen, hän huomaa nauravansa muiden mukana. ??Taputanko käsiänikin, en kai sentään, hän kauhistuu. Seuraavalla matkalla Trump on vastoin odotuksia varmistanut ehdokkuutensa. Itkonen on saanut tehtäväkseen metsästää hänen kannattajiaan; kristillisen oikeiston edustajia, punaniskoja ja aseharrastajia. Trump uskaltaa sanoa asiat niin ne ovat, Itkosen asemessuilla tapaama Ray kehuu. Pahuus on usutettu liikkeelle ja leviää kuin myrkyllinen kaasu. Tuoreimpien kokemusten sekaan limittyvät muistot ja tunnelmat lukuisilta aiemmilta matkoilta. Näinkö se tapahtuu. Maa ei ole enää sama, jonka hän lokakuussa jätti taaksensa. Kirjailijan ihailema sivistynyt ja empaattinen Obama tuntuu unikuvalta. Trump ei ole ikinä lukenut yhtään kir- jaa, mutta on silti nyt kaappaamassa Itkosen teoksen. ??En olisi halunnut sen päättyvän tänne, hänen virkaanastujaisiinsa Washingtoniin, mutta hän piru vie voitti ja otti minut panttivangikseen, kirjaimellisesti sotki käsikirjoitukseni, sillä kun vaalitulos selvisi, myös minun Amerikkani muuttui, Itkonen kirjoittaa. Virkaanastujaisissa tunnelma on kiukkuinen ja vahingoniloinen. Kirjat Pahuus on usutettu liikkeelle ja leviää kuin myrkyllinen kaasu. Shutterstock Trump muutti kirjailijan Amerikan Annukka Kaarela Olisihan se älykkäämpää olla kiinnos- tunut Venäjästä kuin Amerikasta. Washingtonissa marssii puoli miljoonaa ihmistä, lähinnä naisia, vaaleanpunaisissa pipoissaan. Kirjailijaa oksettaa. Toivo hiipii kuitenkin seuraavana päivänä. Häntä on vaikea uskoa todeksi. Toukokuussa juttumatkalle New Orleansiin ja Memphisiin. Siitä hän on kirjoittanut melkein jokaisessa romaanissaan, ja sinne hänen on päästävä kerta toisensa jälkeen. Vuonna 2016 kirjailija-toimittaja Itkonen matkusti Amerikkaan kolme kertaa. Otava, 350 s.
Tämä on yksi reitti siihen. Taustalla on tietysti kysymys siitä, onko ollut sellaisia turvapaikkapäätöksiä, jotka on syytä nostaa yleisempään keskusteluun. Olemme miettineet nämä asiat asiakkaan puolesta. Meillä vastuu ei jää kuluttajalle, Karjula vakuuttaa. Julkkiskokeista ja eettisistä linjauksista huolimatta Egg ei halua olla liian fiini tai aatteellinen. . Ruokaa ei enää nähdä vain energiana, Karjula arvelee syyksi tähän. pikaruokaketjut haastavan Eggin tavoit- teena on tarjota jokaiselle jotakin; vegaanille, lihansyöjälle ja allergikolle. Kyökin puolella häärii kaksi keittiömestaria, jotka pistävät listan uusiksi kahden kuukauden välein. Annoksissa näkyvät sesonki- tuotteet ja raaka-aineet hankitaan pientuottajilta. Vaihtoehtojen ja ruokavalioiden moninaisuus puhuttaa. päivänä. Mukana on nyt kymmenkunta seurakuntaa. Paljon puhutaan, että Suomessa ruoantuotanto on kannattamatonta. Arvostamme Maahanmuuttoviraston työtä, siellä on jouduttu tekemään työtä kovassa paineessa ja nopeasti. On kuitenkin noussut esiin kysymys, ovatko ratkaisut olleet inhimillisiä. Paaston aikana pohditaan ihmisen elämää tässä maailmassa sekä suhteessa Jumalaan ja lähimmäisiin. Heidän elämänsä tuli tutuksi monelle seurakunnan vapaaehtoiselle. Tämä on luonteva jatko sille vuorovaikutukselle. Pikamunakas haastaa hampurilaisen Meri Alaranta-Saukko Helsingin pikaruokavalikoima laajenee uusille urille, kun satokausikalenterin kehittäjä Samuli Karjula ja keittiömestari Jouni Toivonen avaavat Egg-munakasravintolan Katajanokalle tämän viikon perjantaina. Porukka uskoo, että Suomessa on heidän ideansa mentävä aukko. Hyvin pian muotoutui ajatus, että turvapaikkapäätöksiä luetaan kirkossa esirukouksen yhteydessä toinen päivä huhtikuuta, mikä on kärsimyksen sunnuntai. Yksi Oulunkylän seurakunnan kirkoista oli avoinna majoitukselle silloin, kun turvapaikanhakijoiden aalto tuli. Ruoka on kaikkien huulilla. . Tärkeintä on hyvä, terveellinen ruoka ja rento paikka, johon kuka tahansa voi tulla. 17.3. Haaveena on ujuttaa ketju laajemmallekin. . Possut syövät panimon jätemäskit sekä nauttivat vähimmäisnormeja isommasta elintilasta. Eettisyyttä ja ekologisuutta ei haluta erityisesti korostaa, mutta siitä keskustellaan 17 osakkaan kesken ?lähes päivittäin?. . Emme kuitenkaan halua puuttua virkamiesten työhön. Ruokakeskustelu on vapautunut ja valinnanmahdollisuudet lisääntyneet. 2017. Suoraan kysyen Miksi turvapaikkapäätöksiä luetaan kirkoissa? Pauliina pohjola Helsingin Oulunkylän kirkon jumalanpalveluksessa luetaan kielteisiä turvapaikkapäätöksiä huhtikuun 2. Pääraaka-aineiden tuottajat ovat myös yhtiön osakkaita. . Se on tie, jolla vaaditaan sitä, että kohtaamme itsemme ja toisemme avoimesti ja kunnioittaen. Asioita tehdään Karjulan mukaan ?eri tavalla?. Esimerkiksi kanoja ei kaasuteta munimisuran jälkeen jätteeksi vaan ne päätyvät ihmisruuaksi. Suomalaisten ruokailutottumukset ovat muuttuneet valtavasti ja tekevät niin myös jatkossa, Karjula toteaa. Ainakin ruoka liikuttaa ihmisten leukoja muutenkin kuin syömisen yhteydessä. Halusimme ottaa tuottajat mukaan ja varmistaa heille kunnon korvauksen, Karjula kertoo. Myös tuotannon läpinäkyvyyteen on kiinnitetty huomiota. Mitä tällä tavoitellaan, Oulunkylän kirkkoherra Ulla Kosonen? Olli Häkkinen/Koski Syväri Jari Laukkanen Haluamme tuoda näkyviin ihmisiä, jotka jäävät helposti näkymättömiksi ja antaa äänen niille, joiden ääni ei tällä hetkellä kuulu. Kuulemme kyllä Lähi-idän sodasta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta, mutta entä ne yksittäiset ihmiskohtalot? Monikulttuurisuus on harvoin itsestäänselvästi helppo tie
Uutiskuva 10 17.3.2017
Jos tilaisuudet kielletään, loukatut turkkilaiset tukevat johtajaansa. 17.3. Nykymuodossaan se kuitenkin hävittäisi Turkista viimeisetkin demokratian rippeet. Erdogan on vahvoilla, tekivätpä EU-maat mitä tahansa Kampanjamatkat sallimalla ne hyväksyvät Erdoganin vallankahminnan. 2017 11. huhtikuuta pidettävän kansanäänestyksen puntit ovat melko tasan. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on lietsonut nationalistista ja islamilaista liikehdintää Euroopan turkkilaisten keskuudessa lisä-äänten toivossa. Erdogan panee oman vallantavoittelunsa naapurisuhteiden edelle. Aluperin Turkin uuden perustuslain piti vauhdittaa EU-integraatiota. Bas Czerwinski / AFP Photo / Lehtikuva Vallanahne Erdogan uhraa naapurisuhteet Santeri Lampi Rotterdamin kadut täyttyivät vihaisista mielen- osoittajista, kun Hollanti esti Turkin ulkoministerin Mevlüt Çavusoglun lentokonetta laskeutumasta kaupunkiin. Hollannin poliisi esti myös Turkin perheministeriä Fatma Betül Sayan Kayaniä pääsemästä Turkin konsulaattiin Rotterdamissa. Çavusoglun oli määrä kampanjoida Turkin uuden valtaa keskittävän perustuslain hyväksymisen puolesta. Mielipidekyselyiden mukaan 16
Ilmiöt Grynderien Eldorado Rakennusbuumi panee Tampereen maamerkit ja kaupunkikuvan uusiksi TEKSTi: Santeri Lampi KUVA: JARI LAUKKANEN Ihmiset loikkivat loskaisilla kaduilla ve- silätäköitä väistellen, bussijono matelee urille painunutta mukulakivikatua pitkin ja TAKO:n kartonkitehtaan piipusta tupruava savu haalistaa maiseman. Arkkitehtitoimistojen havainnekuvissa tulevaisuuden Tampere näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta kuin tänä maaliskuisena aamuna. Luvassa on auringonvalossa hohtavia lasisia tornitaloja, virtaviivaisia raitiovaunuja ja tekosaarille rakennettuja uusia asuinalueita. Katukuva on tarkoitus panna uusiksi noin kymmenen vuoden sisällä. Tampere vetää väkeä Itä-Suomea ja pohjoista myöten. Viime vuonna sen väkiluku kasvoi noin 3 000 asukkaalla, eikä tahti näytä hiipumisen merkkejä. Tulokkaat aiotaan asuttaa tiiviisti kantakaupunkiin tai ainakin lähelle keskustaa uusille asuinalueille raitiovaunulinjan varrelle. 12 17.3.2017 Noin 20 kilometriä pitkän ratikkaradan työt on aloitettu, ja niiden odotetaan valmistuvan vuonna 2021. Rautatieaseman viereen kohonnutta 88-metristä Torni-hotellia voi pitää mullistuvan kaupunkikuvan symbolina. Sitäkin korkeammat tornit puhkaisevat kaupungin siluetin, jos suunnitelmat junaradan päälle nousevasta 500 miljoonan monitoimiareenasta, toimistotaloista ja hotelleista toteutuvat. Rakennusurakoitsijoille, tai tuttavallisemmin gryndereille, on jo muutenkin rutkasti töitä. Näsijärven ranta vapautui asuntorakentamiselle, kun autoliikennettä varten louhittiin Suomen pisin tunneli. Hiedanrannan uudesta asuinalueesta kaavaillaan Hervannan modernia versiota. Pyynikin kyljessä sijaitsevan Eteläpuiston kohtalo on kuntavaalien kuuma peruna. Se on poikkeuksellisen hie- no liikunta-alue paraatipaikalla järven rannalla. Rantaan mahtuisi noin 2 000 uutta asuntoa. Keskustan valtuustoryhmä kannat- ti rantatunnelia, mutta ratikat olisi korvattu edullisemmilla sähköbusseilla. ??Suhtaudumme kunnioituksella tehtyihin päätöksiin, vaikka olisimme olleet eri mieltä, Tampereen entinen apulaispormestari ja keskustalainen vaikuttaja Timo Hanhilahti painottaa. Hän ei pidä kovaa rakentamista pahana, mutta varovainen pitää olla. Hanhilahden mukaan Tampereella on osittain sorruttu liioitteluun, mutta monet hankkeista ovat tarpeellisia. Hän on itse ollut yhdyskuntalautakunnan puheenjohtajana kaavoittamassa kaupungin rantoja. ??Tämän kaupungin vetovoima koostuu silti kaupungin rakennushankkeita ennemmän koulutusmahdollisuuksista, yritystoiminnasta ja kulttuurista.
Väestönkasvuun on varauduttava. Tampereella asuu nykyisin yli 20 000 työtöntä ja koulutusmahdollisuudet vetävät nuoria. Suoniemi haluaisi nähdä eri asumismuodot rinnakkain, jotta alueet eivät eriydy tulotason mukaan. Suoniemi huomauttaa, että maalta- muutto on ollut aina vilkasta työttömyyskausien aikana. Häntä harmittaa keskustan nuiva suhtautuminen urbaania elämäntapaa kohtaan. ??Tampereen väestönkasvu ei johdu siitä, että ihmiset pakotettaisiin tänne. Heidän asuntonsa saattaa olla pienempi kuin maalla, mutta ainakin kaikki palvelut ovat lähellä. Keskustan heikon kannatuksen syyt suurissa kaupungeissa saavat Suoniemen mietteliääksi. ??Ehkä keskustalaiset puhuvat kaupunkilaisen näkökulmasta asioista, jotka eivät ole lähellä äänestäjää. 17.3. 2015 2020 243 999 2025 261 752 2010 235 375 225 118 213 217 2005 257 567 2000 251 667 1995 204 337 172 560 1990 195 468 169 026 1985 182 742 166 228 1980 2030 2035 2040 Tampereen väkiluku ja -ENNUSTE 1980?2040 Lähde: Tilastokeskus Vaikka rakennusbuumin hintalappu hirvittää monia, Hanhilahti ymmärtää nykylinjaa. Hänen mielestään uusien asuinalueiden rakentaminen kivenheiton päähän kantakaupungista on perusteltua, kunhan myös virkistysalueille jää tilaa. ??Vaarana on, että uutta rakennettaessa vanhat asuinalueet jäävät huonolle hoidolle ja palvelut kärsivät. Lisäksi ihmisillä pitäisi olla oikeus asua varsinaisen kaupunkirakenteen ulkopuolella. ??Rakennuslupien nihkeä myöntäminen ja palveluiden alasajo haja-asutusseuduilla ovat kiinni kaupungin asenteesta. On hyvä, että uuden raitiovaunun reitti on seuraavat 30 vuotta täydennysrakentamisen painopisteenä. Suoniemi muistuttaa, että Suomessa on mahdollisesti vielä miljoona kaupunkeihin muuttavaa ihmistä. 2017 13. Minua harmittaa hajaseutujen asukkaiden hankkeiden estäminen ja kieltäminen. Tampere kasvoi teollisuuskaupungiksi 1800-luvulla Finlaysonin puuvillatehtaan ja Tampellan konepajan vedolla. Punatiilisten tehtaiden konesaleissa valmistettiin aamusta iltaan kangasta ja paperia. Näissä työhuoneissa vihreillä on vahva jalansija. Tulevaisuuden Tampereella kävelykatuja peittää lämmitettävä laattapinta. Talojen seinustoilla on puita ja katoilla pienviljelyä, vihreiden kaupunginvaltuutettu Juhana Suoniemi visioi. Ilmanlaatu keskustassa paranee, kun ihmiset eivät enää autoile ristiin rastiin. Suoniemi näkee, että jakamistalous on kasvava trendi. ??Jatkossa kaikkien ei tarvitse omistaa kaikkea. Monelle kaupunkilaiselle on kannattavampaa lainata tai vuokrata autoa kuin maksaa jatkuvasti juoksevia kuluja. Suoniemi uskoo, että kaupungin rakentamisbuumi johtuu taantuman aiheuttamien patoutumien murentumisesta ja johtavien valtuustoryhmien uudistusinnosta. ??Kasvavassa kaupungissa lähiöistymiskehitys voi olla vaarana. Työläiskaupungin identiteetti muovautui. Nyt samoissa teollisuushalleissa eri alojen asiantuntijat etsivät kuumeises- ti uusia innovaatioita näyttöpäätteiden ääressä
Hän huomauttaa, että niissä ihmiset tuntuvat nimenomaan haluavan pitkäjänteistä työtä sekä rauhaa ja arvostusta omalle tekemiselleen. Järjestötyöhön pitäisi hänen mielestään satsata etelän isoissa asutuskeskuksissa entistä enemmän, jotta niihin muuttaneet keskustalaiset saataisiin pidettyä paremmin toiminnassa mukana. ??Koska on myös jopa inhimillistä, että jos valtarakenne on toisenlainen ja valtaa on jollain muulla ryhmällä enemmän, niin herkästi sinne menee myös vaikuttamaan. Ollila lähtisi kasvattamaan kannatusta valtuutettu kerrallaan: jos on olemassa viisi valtuutettua, mietitään miten saavutetaan kuudes valtuutettu, sitten seitsemäs ja kahdeksas. ??Sitten se alkaa vaikuttaa myös siihen, kuinka tulee muita luottamustehtäviä. Se kasvattaa ryhmän uskottavuutta, ja ihmiset innostuvat paremmin olemaan kuntavaaleissa ehdokkaina, kun he tietävät, että siellä on vaikutusmahdollisuuksia enemmän. Pikavoitotkaan eivät tosin ole mahdottomia. Kysymys kuuluu, onko keskustan vain tyytyminen painimiseen pääkaupunkiseudulla vaaleista toiseen pienpuoluesarjassa? ??Kyllä jopa meidän kansanliikkeemme sisällä on edelleen sellaista pientä nokkimista ja arvolatausta tyyliin, että näiden suurten kaupunkien tekeminen ei olisi niin olennaista ja että antaa niiden olla, pysytään me täällä, myöntää keskustan järjestösuunnittelija Matias Ollila. Ollilan vastuulla on järjestötyön kehittäminen isoissa yli 100?000 asukkaan 14 17.3.2017 kaupungeissa. Ollila nostaa Espoon esimerkiksi siitä, että koviakin menestysaaltoja voi tulla onnistumalla ehdokasasettelussa eduskunta- tai kuntavaaleissa. ??Yhdessä vaiheessa kaupungista oli jopa kolme keskustalaista kansanedusta-. Matias Ollila (vas.), Sara Saramäki ja Timo Latikka uskovat keskustavaikuttamiseen myös pääkaupunkiseudulla. Ilmiöt Pienestäkin löytyy puhtia Pitkäjänteisellä työllä keskusta voi kasvaa pääkaupunkiseudullakin Teksti: Pekka Pohjolainen Kuva: Jari Laukkanen Kun edellisten kuntavaalien uurnat oli Helsingissä tyhjennetty, keskustan saaliina oli kolme valtuustopaikkaa 3,6 prosentin kannatuksella. Sillä ei tehdä ihmeitä
Mielikuva tuontitavarasta syntyy helposti, kun valovoimaiset keskustapoliitikotkaan eivät välttämättä ole sitoutuneet tehtäviinsä kovin pitkäksi aikaa. Espoossa ehdolla oleva Sara Saramäki arvioi, että keskusta mielletään pääkaupunkiseudulla historiallisista syistä puolueeksi, jota ei vain kuulu äänestää. ??Sitä kuulee vieläkin, että Maalaisliitto, siihenkö sinä kuulut, Saramäki kertoo. Kaupungeissa itse kasvanut Saramäki uskoo, että ajan kanssa mielikuva kuitenkin muuttuu, kun huomataan että keskusta toimii kaupunkilaisten puolesta siinä missä muutkin puolueet. Saramäki liittyi keskustaan vuonna 2013, koska ihastui puolueen harjoittamaan politiikkaan. ??Otin keskustan toimintatavan myös itselleni malliksi politiikassa: hyviä ideoita tuetaan, tulivat ne mistä tahansa puolueesta. 2017 15. Ja jos jotain vastustetaan, pitää aina esittää oma vaihtoehto. Sitä kuulee vieläkin, että Maalaisliitto, siihenkö sinä kuulut. Saramäki löytää keskustan vahvuuksia kestävän kehityksen, yrittäjyyden, lähiyhteisöjen ja lähipalvelujen puolustamisesta, kuten muuallakin Suomessa. ??On myös keskustalaista ajatusmaailmaa, että me puolustamme kaupungissakin sitä omaa kotipaikkaa, että siellä säilyvät palvelut ja ihmisten on hyvä elää ja asua. tehty selvityksiä, mutta niistä on jätetty oleellisia osia pois. ??Siellä on hyvin ratsastettu tällä, että tarvitaan asuntoja, mutta milloin tarvitaan ja miten paljon, ei sitä oikeasti ole selvitetty. Asuntorakentamisessa ei Latikan mielestä ole mitään järkeäkään yrittää saada kaikkia suomalaisia Helsingin rajojen sisäpuolelle asumaan. Sara Saramäen mielestä voi, jos yhteistyötä haetaan ja se toimii yli puoluerajojen. Myös Ollila huomauttaa, ettei varsinainen vaikuttaminen välttämättä tapahdu valtuuston yleiskeskusteluissa vaan asioiden valmistelussa. Yhteys eduskuntaan ja hallitukseen on niin ikään tärkeä. Yhdeksi esimerkiksi Ollila nostaa pääkaupunkiseudun poikittaisliikenteen pikaraitiotien, niin sanotun Raide-Jokerin. Hän toivoo, että Helsinki tulisi järkiinsä ja ottaisi asian uudelleen käsiteltäväksi. ??Oikeasti tätä pitäisi miettiä kansallisena kysymyksenä, ei tämä ole mikään Helsingin asuntopoliittinen kysymys. Hän viittaa muun muassa keskusteluun Malmin lentokentän säilyttämisestä. ??Malmin tapauksessa ei oikein enää ollut sellaista poliittista tahoa, joka puolustaisi niitä 50?000 ihmistä, jotka olivat tämän kansalaisaloitteen allekirjoittaneet. Kyse on hänen mielestään paljolti sitä, pitääkö pääkaupunkiseudulla hakea tontteja asumiseen ikään kuin väkivalloin, vai voitaisiinko tehdä täydennysrakentamista ja vaikka korkeampia taloja. Keskustan ehdokkaana Helsingissä jo useammissa vaaleissa Malmia puolustanut Ilmailuliiton toiminnanjohtaja Timo Latikka muistuttaa, että Malmista on Voiko pienellä muutaman ihmisen valtuustoryhmällä sitten oikeasti vaikuttaa ison kaupungin asioihin. jaa, hän muistuttaa Tanja Karpelan vuoden 2003 äänivyörystä. Ollila muistuttaa, että tutkimusten mu- kaan helsinkiläisten suhtautuminen keskustaan ei ole mitenkään armottoman kielteinen, mutta ei erityisen myönteinenkään. Ollilan mukaan valtapuolueet olisivat pallotelleet asialla ehkä vielä monta vuotta, ellei hanketta olisi potkaistu keskustan ministeriryhmässä Juha Sipilän ja Kimmo Tiilikaisen johtajuudella maaliin. keskustan kannatus vaaleissa etelä-suomessa Kuntavaalit Eduskuntavaalit 15 % 15 % 12 % 12 % 9% 9% 6% 6% 3% 3% 0% 2000 2004 2008 2012 Helsingissä 0% 2003 2007 2011 2015 Uudellamaalla 17.3. Pikemminkin se on neutraali. Keskustalla ei ole Helsingissä kuitenkaan samanlaista historiallista kannatuspohjaa kuin joillakin muilla puolueilla. Ei edes seudullisesti ole mietitty asiaa riittävän tarkasti, hän painottaa. Ollila nostaa maankäytön ja kaavoituksen kysymykset olennaisiksi keskustan profiloitumisen kannalta
Britannian parlamentti hyväksyi lopullisesti brexit-lain. Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 77 vuotta. 16 17.3.2017. Suurlähettiläs Matti Anttonen, presidentti Sauli Niinistö, prinssi Carl Philip ja kruununprinsessa Victoria astelivat Tukholmassa yhdessä juhlallisuuksiin, joilla kunnioitettiin talvi- ja jatkosodassa palvelleita ruotsalaisia vapaaehtoisia. Mayn odotetaan antavan virallisen ilmoituksen eroprosessin aloittamisesta maaliskuun loppuun mennessä. Eroilmoituksesta alkaa kahden vuoden mittainen eroprosessi. Mitä tekee Skotlanti? Skotlannin pääministeri Nicola Sturgeon aikoo esittää parlamentille uutta kansanäänestystä Skotlannin itsenäisyydestä. Sturgeonin mukaan Skotlannin näkemyksiä ei ole laisinkaan kuultu Britannian EU-eroprosessin aikana. Kansanäänestys voitaisiin järjestää aikaisintaan ensi vuonna tai vuonna 2019. Presidentti sai lähteä. Korruptioskandaalissa ryvettynyt Etelä-Korean presidentti Park Geun-hye joutui eroamaan tehtävästään, kun maan perustuslakituomioistuin hyväksyi hänen viraltapanonsa. Maassa on pidettävä uudet presidentinvaalit 60 päivän kuluessa viraltapanopäätöksestä. Vaalien ennakkosuosikki on demokraattisen puolueen liberaali Moon Jae-in. Sören Andersspn / TT / Lehtikuva Talvisodan muistolle. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Brexit hyväksyttiin. Britannian pääministeri Theresa May sai valtuudet ilmoittaa EU-johtajille virallisesti maan eroamisesta Euroopan unionista
Uusi hallinto on muutamassa viikossa kehittänyt Obamacaren korvaavan mallin. Lakiluonnoksessa valtion tuki muuttuisi iästä riippuvaksi verovähennykseksi. Suomalaista hätkähdyttää myös terveyspalveluiden hintataso. Siihen saakka ollaan yksittäisten esimerkkien varassa. Obamacare muutti Amerikan terveydenhuollon peruuttamattomasti. Asiantuntijat odottavat lisätietoja rahoituksesta, mutta näyttää siltä, että voittajia olisivat nuoret ja terveet, jotka saisivat vakuutuksensa halvemmalla. Pienituloisten oikeus Medicaidiin supistuisi, vanhusten vakuutukset kallistuisivat ja vakuuttamattomien määrä kääntyisi taas nousuun. Uudistuksen vauhtia on ihmetelty: onko se var- masti mietitty huolella? Toisaalta Obamacaren suosittuihin keskeisiin osiin ei uskallettu koskea. Trump myllää sairausvakuutuksen USA:ssa ei ole yleistä sairausvakuutusta. Matalapalkka-alojen työnantajat eivät tarjoa vakuutusta tai sitä ei ole vara maksaa. Sairausvakuutuksen puute aiheuttaa vuosittain kymmeniä tuhansia kuolemantapauksia. Donald Trumpia moitittiin vaalikampanjan aikana konkreettisten esitysten puutteesta, mutta presidenttinä hän on laittanut tuulemaan. Muutokset keskittyvät kustannusten jakoon. Trump itse päivitteli terveydenhoidon monimutkaisuutta. 2017 17. Vaikka edelleen ollaan kaukana eurooppalaisesta ajatusmaailmasta, ajatus sairausvakuutuksesta perusoikeutena voimistuu. Yrjö Keränen Virginia, USA yrjo.keranen@hotmail.com 17.3. Näitä vakuutuksia on monenlaisia alkaen niin sanotuista katastrofivakuutuksista, joiden alkuomavastuu voi olla 7?000 dollaria. Medicaidia lukuunottamatta kaikissa vaihtoehdoissa asiakasmaksut ovat Suomessa totuttua huimasti suuremmat. Medicare korvaa tyypillisesti puolet sairastamisen kuluista. Nimeltään hämäävän samankuuloinen Medicaid taas on sosiaalisilla perusteilla myönnettävä sairausvakuutus, jonka rahoittavat suurin piirtein puoliksi liittovaltio ja paikallinen hallinto. Obamacare laajensi Medicaidiin oikeutettujen määrää, mutta niissäkin valtioissa, joissa uudistus toteutettiin, Medicaid on tarkoitettu vain kaikkein vähävaraisimmille. Melkein puolet amerikkalaisista saa sairausva- kuutuksen työnantajan kautta. Yrittäjä tai osapäiväinen ostaa vakuutuksen itse. Kympin voidetuubi voi maksaa satakolmekymppiä. Hieman alle kymmenen prosenttia amerikkalaisista on vakuuttamattomia, uninsured. Kuka siis maksaa hoidon, jos ihminen sairastuu? Amerikan vakuutusjärjestelmän ymmärtäminen on vaikeaa, mutta uutisten seuraaminen tulevina viikkoina on helpompaa, jos on edes yrittänyt. Lähimpänä Suomen lakisääteistä sairasvakuutusta on liittovaltion Medicare, jonka piiriin kuitenkin pääsee yleensä vasta 65-vuotiaana. Minäkin maksan muutaman kympin kuussa erityistä veroa tätä varten. Historiallisen matala luku on presidentti Barack Obaman suurimpia saavutuksia. Ei-kansalaisilla luku on silti edelleen lähes 50 prosenttia. Ehkäpä hänen onnekseen kadunmies on yhtä tietämätön. Media varmasti vahtii vakuuttamattomien määrän kehitystä, kunhan lakiehdotus saadaan voimaan
Henkilö Carl Haglundin mukaan Pariisin sopimus edellyttää erittäin suuria ilmastotalkoita liikenteessä. 18 17.3.2017
Yhtä hanketta vetää kiinalaisen Kaidi-konsernin suomalaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja Carl Haglund, entinen RKP:n puheenjohtaja ja ministeri. Kaidin tavoitteena on rakentaa biopolttoainetehdas Kemiin. Biopohjaista dieseliä ja bensiiniä on tarkoitus valmistaa vähemmän arvokkaasta puusta, jota ei tarvita sellukattilaan tai sahateollisuuteen, kuten oksista ja latvuksista. Sitä jättiläisvaltio on toki ainakin julkisivultaan yhä, mutta nykyisin Kiinalla on myös yllättävämpi, vihreä puolensa. Parhaillaan kiinalainen pääoma hakee Suomesta jalansijaa biopolttoaineiden markkinoille. 2017 19. Ajatuksena on, että yritys ei kaada itse puuta, vaan hyödyntää niin sanottuja sivuvirtoja. ??Sellupuutakin voidaan käyttää, mutta todennäköisesti sen hinta on semmoinen, ettei se ole hirveän kiinnostavaa, Haglund sanoo. Lähes miljardin euron investoinnin odotetaan luovan Kemiin noin 150 vakituista työpaikkaa ja satoja työpaikkoja alihankkijoille. Vielä ei tiedetä, rakennetaanko laitos. Kiinasta. Haglundin mukaan asiaa auttoi Suomen edistyksellinen lainsäädäntö ja kiinnostus biotaloutta kohtaan. ??Ja varsinkin nykyinen hallitus hallitusohjelmassaan selkeästi otti kantaa biopolttoaineiden puolesta ja halusi laajentaa biopolttoaineiden osuutta meidän liikenteemme polttoaineista. Se vauhditti sitä, että Suomi valikoitui ensimmäiseksi maaksi, missä Kaidi aikoo investoida juuri biopolttoainetuotantoon. Kannattavaksi biodieselin ja -bensiinin jalostamisen roskapuusta tekevät jakeluvelvoitteet, joiden myötä polttoaineiden myyjät velvoitetaan myymään osa polttoaineista biona. ??Jos ei näin olisi, on selvää, että näillä öljybarrelihinnoilla biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista olisi paljon pienempi, Haglund myöntää. Haglundin mukaan biojalostamoja on rakennettava nyt, koska ensi vuosikymmenellä biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista kasvaa lainsäädännön myötä sekä EU- että kansallisella tasolla. ??Jos katsotaan, mihin Suomi ja muut eurooppalaiset maat ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimuksen osana, niin on selvää, että meillä on erittäin suuret talkoot edessä, että päästään niihin tavoitteisiin. Haglundin mukaan Pariisin sopimuksen sitoviin tavoitteisiin ei päästä, ellei liikennesektorilla saada merkittäviä tuloksia aikaan. 17.3. Vihreän Kiinan biobisnesmies Carl Haglund uskoo suomalaisen puujätteen mahdollisuuksiin polttoaineena Teksti: Pekka Pohjolainen Kuvat: Jari Laukkanen Takavuosina puhuttiin ?punaises- ta. Kaidi kertoi kuitenkin jo helmikuussa, että yhtiöllä on kasassa tarvittava omapääoma investointia varten. Haglund lupailee jonkinlaisia myönteisiä uutisia lähikuukausina. ??Päivä nyt kerrallaan, mutta kyllä tässä kevään aikana näillä näkymin tulee tapahtumaan kaikenlaista vähän isompaa. Miksi kiinalainen biotalousyritys sitten kiinnostui juuri Suomesta
Mutta on tärkeää, että se tehdään mahdollisimman ripeästi, koska se myös luo pohjaa näille investoinneille. Kiinaa ei tietenkään voi pitää minään suurena vihreän talouden suunnannäyttäjänä ja edelläkävijänä. Huikean taloudellisen nousun kääntöpuolena ovat olleet massiiviset ympäristöongelmat, joista pääkaupunki Pekingin surkea ilmanlaatu on vain yksi esimerkki. Viimeistään Pariisin ilmastosopimus kuitenkin osoitti, että Kiina ottaa ilmastokysymykset nyt vakavasti ja on myös valmis kantamaan vastuuta. ??He ovat erittäin kunnianhimoisia tällä hetkellä. Päätös osoittaa Haglundin mielestä, että Kiina vie puheet myös käytäntöön. 20 17.3.2017 ??Ja Kiinassa on muutenkin erittäin kunnianhimoisia cleantech-hankkeita. Ilmastonmuutos otetaan vakavasti, mutta samalla on todettava, että iso maa, jättimäiset ympäristöhaasteet, Haglund myöntää. Yhdysvaltojen presidentinvaihdos on johtanut nokitteluun Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä. Ja näitä entisiä puheenjohtajia on monessa puolueessa, myös keskustassa, hän huomauttaa. Haglund kertoo kuitenkin seuraavansa edelleen hyvin tarkasti politiikkaa ja olevansa siitä yhtä kiinnostunut kuin ennenkin. Puoluejohtajana ne tapasivat täyttyä puolueen tapahtumista ja joka asiaan piti muutenkin reagoida sekä sosiaalisessa että muussa mediassa. ??Politiikkahan on usein myös julkisuuskilpailu, vaikka sen ei pitäisi sitä olla. Se on vaikea tasapaino. Kiina on ilmoittanut, ettei maahan rakenneta enää uusia hiilivoimaloita, ja pannut kaikki uudet voimalahankkeet jäihin. Seuraajansa valmistelemaa uutta puolustusselontekoa hän ei sentään ole lukenut kannesta kanteen, valikoiduin osin kuitenkin. Poliitikoilla on tapana vedota tehtävis- tä kieltäytyessään tai luopuessaan myös perhesyihin, ja niin teki Haglundkin. Haglund myöntää, että hänen nyt 5- ja 7-vuotiaat lapsensa näkivät poliitikkovuosina isäänsä liian vähän. Heidän haasteenaan on, että heidän taloutensa on edelleen hyvin riippuvainen muun muassa kivihiilestä, ja he ovat hyvin tietoisia siitä, Haglund sanoo. Haglund muistuttaa, että samalla maailmantalouden kasvu ja kehitys on hyvin riippuvainen Kiinan kasvusta. ??Jos pantaisiin yhden yön yli kaikki hiilivoimalat kiinni, se pysäyttäisi Kiinan talouden täysin ja sitä kautta maailmantalouden. Sillä, joka näkyy eniten, on myös vahvempi asema politiikassa. Työssä ja perhe-elämässä on toki edelleenkin tasapainotettavaa. Kiinassa on erittäin kunnianhimoisia cleantech-hankkeita. ??Ja minun arvioni mukaan tämä on myös syy, minkä takia Suomen hallitus on ottanut hyvin kunnianhimoisen otteen tähän asiaan omassa ilmasto- ja energiastrategiassaan. Haglund arvioi strategian tuovan konkretisoituessaan mukanaan suuria investointeja ja positiivisia työllisyysvaikutuksia Suomeen. ??Sen takia se on hyvä strategia. Se on myös ilmastolle hyvä strategia, koska toisen sukupolven biopolttoaineiden päästöt ovat huomattavan paljon pienempiä kuin fossiilisen polttoaineen päästöt. Haglund huomauttaa työtaustansa pohjalta ymmärtävänsä jonkin verran politiikan päälle ja tietävänsä hyvin, että strategia on yksi ja lainsäädäntö toinen asia. Luopumisen yhteydessä hän herätti huomiota purkamalla turhautumistaan ja pettymystään politiikkaan. Haglund painottaa, ettei hänelle jäänyt kuitenkaan mitään traumoja poliitikkovuosistaan, eikä yhtään päivää tarvitse katua. Hän sanoo saaneensa poliitikkona paljon hyviäkin kokemuksia ja ystäviä ja suhtautuneensa hyvin nöyrästi mahdollisuuteen toimia valtioneuvoston jäsenenä. Entinen puolustusministeri sanoo olevansa myös erittäin ylpeä viime vaalikaudella toteutetusta Puolustusvoimien uudistuksesta. Vaikka uudistus ei ollut kovin suosittu, annetusta vastuusta ei yritetty jänistää. ??Se on hyvä esimerkki siitä, että julkinen sektori voi muuttua ja että kipeiden päätösten myötä voidaan saada myös hyviä päätöksiä aikaan. Vaikka päätös politiikasta luopumisesta oli Haglundin mukaan vaikea, se oli myös oikea. Pekingiin kestää lentää vain seitsemän tuntia Helsingistä, seitsemässä tunnissa ei pääse edes Kanarian saarille, Haglund laskeskelee.. Hän luottaa kuitenkin täysin siihen, että hallitus aikoo myös toteuttaa omat lupauksensa. ??En epäile sitä laisinkaan. Haglund myöntää, että vaikkapa aamuisin työasiat tahtovat viedä mukanaan turhan varhain, kun Suomessa heräillessä päivä on Kiinassa jo pitkällä. Oman aikansa ottaa myös säännöllinen matkustelu Suomen ja Kiinan välillä. Globaalikehitys on tuonut Suomen ja Kiinan kuitenkin jo tietyllä tavoin varsin lähelle toisiaan. ??Suomesta on onneksi Finnairilla erittäin hyvät yhteydet Kiinaan. Onhan maailma siinä muuttunut aika paljon, että Kiina on yhtäkkiä ympäristöarvojen ja vapaakaupan puolustaja, sitä ei joku olisi ehkä 10 tai 20 vuotta sitten uskonut. ??Mutta näin se nyt on. Haglund uskoo ja toivoo, että sanasota ei johda vakavampaan vastakkainasetteluun, koska Kiina ja USA ovat myös toisistaan riippuvaisia ja maailmantalous on riippuvainen siitä, että vapaakauppa ja muu toimii. Haglund myöntää kuitenkin olevansa hyvin huolestunut presidentti Donald Trumpin vapaakauppapuheista. ??Tässähän Kiina on ollut paljon järkevämmällä linjalla, missä he ovat puolustaneet vapaakauppaa, maailmankauppaa. Ja ne tavoitteet, joita Kiina on tässä puolustanut, ovat myös Suomen tavoitteiden mukaisia. Haglund jätti eduskunnan ja RKP:n puheenjohtajan tehtävät viime kesänä. Mutta onko perheelle löytynyt enemmän aikaa bisnesmaailmaan siirtymisen jälkeen? Haglundin mukaan on, sillä varsinkin viikonloput ovat olleet vapaita. Hän sanoo lähtevänsä omassa ajattelussa siitä, että kun jää pois jostakin johtavasta tehtävästä, seuraajalle pitää jättää tarpeeksi tilaa. ??Jos jää sinne lavalle pyörimään, se ei välttämättä edistä kenenkään tilannetta. Ei organisaation, ei uuden eikä myöskään entisen johtajan tilannetta