6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 47 / 15.12.2017 / 4,80 € SekSuaalinen häirintä Saatava kuriin kekkoSen joulukortit vihdoinkin julki Ajassa Kenttäraati Vieraskolumni paratiiSilliSen rauhan maa Lakeuden Lakeuden luottomies laSSe hautala pitää pohjanmaan puolta eduSkunnaSSa
18 Kirja-arvio. 2017 Kahden laman kolmikymppiset Kun Anniina Sippola tuli työikään, Suomi syöksyi taas taantumaan s. 2 15.12.2017 sisältö 15.12
29 Ydinvoimaosaajasta piiripomo Vesa Jalonen etsii uutta hyvän kierrettä keskustan Satakunnan piirissä s. 2017 3 Talouskasvun on oltava osallistavaa. On pidettävä kaikista huoli. 15.12. 32 Kehitysmaiden asiat unohtuvat presidentti Sauli Ninistöltä s. 30 Pilvi Hyttinen lähtee innolla johtamaan Karjalan keskustanaisia s. 10 Sari Keskimaan väitöskirja Kalle Päätalosta on loppusuoralla s. Juha Rehula s. 26 Kulttuuri Uutisanalyysi Keskusta
Alustavien laskelmien mukaan kansaneläkeindeksin jäädytyksen purku maksaisi osapuilleen saman verran kuin viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen muuttaminen maksuttomaksi. Kun Orpo alkaa kokoomusjohtajana jakaa rahaa, hänen on valtiovarainministerinä vaikea torjua muiden ministereiden ehdotuksia. Hän tulee kehysriiheen myös kokoomuksen puheenjohtajana. Tätä kaksoisroolia on kuitenkin vaikea hallita. Valtiovarainministerin ehdotuksen hintalappu on noin 70 miljoonaa euroa. Orpon esiintulon voikin lukea ilmoituksena siitä, että valtiovarainministeri ei tyydy olemaan kehysriihessä vain rahanpyyntöjen kohteena. Puheenjohtaja Juha Sipilä totesi keskustan puoluevaltuustossa marraskuun lopulla, että keskustalla on valmius keskustella oppivelvollisuusiän pidentämisestä. Kun valtiovarainministeri tekee ehdotuksia menoja lisäävistä uudistuksista, muiden hallituspuolueiden on vaikea asettua vastahankaan. Leikkauksen takia pienimmät etuudet ovat olleet tänä vuonna muutamia kymmeniä senttejä tai joitakin euroja pienemmät kuin viime vuonna. Keskustan puolelta tyydyttiin toteamaan, että asiaa olisi hyvä pohtia osana laajempaa koulutuksen kokonaisuutta. Tehdäänkö se alkuvai loppupäästä, sen Sipilä jätti avoimeksi. Orpon sanavalinnoista voi päätellä, että kokoomus nostaa asian esiin jo ensi kevään kehysriihessä. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 15.12.2017 Pääkirjoitus V altiovarainministeri Petteri Orpo ehdotti viime lauantaina Ylen Ykkösaamussa maksuttoman varhaiskasvatuksen ulottamista viisivuotiaisiin lapsiin. Kaikkien hallituspuolueiden kannattaakin varoa liian suurten odotusten luomista kehysriiheen. Hallitusneuvotteluissa 2015 sovittiin muun muassa kansaneläkeindeksin jäädyttämisestä yhtenä säästökeinona. Hän nosti esiin pienimpien etuuksien varassa elävät kansalaiset. Jos Orpo linjasi kokoomuksen ykköstavoitteen kehysriiheen Ykkösaamussa, Sipilä teki sen jo puoluevaltuustossa. Keskustan tehtävä on pitää huolta siitä, että valtiontalouden pieni liikkumavara käytetään kaikkein heikoimmassa asemassa olevien hyväksi. Näin pienetkin leikkaukset tuntuvat kohtuuttomilta, kun työmarkkinoilla sovitaan jo palkankorotuksista ja työssä olevien verotus kevenee. Kun inflaatio hidastui, säästötavoitteen saavuttamiseksi etuihin tehtiin vielä 0,85 prosentin leikkaus tälle vuodelle. Sipilä ja Orpo joutuvat vaalien lähestyessä vielä monta kertaa toppuuttelemaan omien ryhmiensä toiveita menolisäyksistä. Sipilän mukaan keskustan ykköstavoite on käyttää valtiontalouden pientä liikkumavaraa siihen, että yhä useampi pääsi kasvusta osalliseksi. Valtiovarainministeri aloitti rahanjaon Jari Laukkanen Kun Orpo alkaa kokoomusjohtajana jakaa rahaa, hänen on valtiovarainministerinä vaikea torjua muiden ministereiden ehdotuksia.. Kuusivuotiaat pääsevät jo nyt maksuttomaan esiopetukseen
Mainosrahoilla elävät iltapäivälehdet ja television mainoskanavat valitsevat aiheensa sen mukaan, miten arvelevat sen myyvän mainoksia eli tuovan yritykselle rahaa. Seuraan, mitä ympärilläni tapahtuu ja yritän parhaani mukaan välittää asioista lukijalle aidon ja rehellisen kuvan. Uutisarvon lisäksi aiheita valitaan myös huomioarvon perusteella. 15.12. – Viikko valitettavasti ei poistanut ennakkoluuloani näidenkin uutisten Helsinki-keskeisyydestä, Helminen kirjoitti. Näinhän se menee. Piste. Toimitukset arvelevat tietävänsä, mitä kansa haluaa lukea ja kuulla. 2017 5 Toimittajalta Ensin oli uutinen Kun olin nuori toimitusharjoittelija 1970-luvun loppupuolella, vanhemmat toimittajat opettivat minulle, mikä on uutinen: mitä, missä, milloin ja kuka. Anja Manninen. Tätä havaintoa tukee yhtiön hinku uutisoida tai kertoa ohjelmissaan, minkä uuden levyn joku bändi on tehnyt, kuka laulaja on juuri lähdössä kiertueelle tai lopettamassa tai kenestä julkisuuden henkilöstä julkaistaan elämänkerta. Journalisti on vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Ajattelen, että toimittaja on havannoija ja välittäjä. Näin heille syntyy mahdollisuus oman analyysiin ilman, että me toimittajat teemme sen heidän puolestaan. Wikipedia-verkkosivu – eikä sekään luotettava ole – näyttääkin lisäävän mitä, missä, milloin ja kuka -litaniaan vielä miksi ja miten. Nuo kolme kohtaa löytyvät Journalistin ohjeiden kärjestä. Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Helminen oli seurannut viikon ajan Ylen uutisia ja havaitsi niiden Helsinki-keskeisyyden ja kaupallisuuden. Toivon, että ihmiset tarkastelevat maailmaa omin silmin ja mahdollisimman monen median kautta. Jos uutisaihe löytyy muualta maasta, uutinen käsittelee vaikkapa marjasatoa tai jotakin paikallista kummallisuutta tai eksoottisuutta. Ylellä ei pitäisi kaupallisuuden velvoitetta olla, mutta verorahoilla ylläpidetty iso laitos on mennyt sen vipuun. EläKKEEllä olEva teatterinjohtaja Jussi Helminen pohdiskeli syyskuussa Turun Sanomien kolumnissaan uutisen olemusta. Tässä näyttivät esimerkkiä Yleisradion uutisten politiikan toimittajat, jotka tekemänsä uutisen loppukaneetiksi ottivat tavaksi kertoa myös oman mielipiteensä asiasta. Vähemmän kaupalliset julkaisut laskevat levikkilukujaan ja verkkojuttujensa klikkauksia. Toimittajan oman mielipiteen esittäminen uutisen perässä tuli myöhemmin. Ei tullut kuuloonkaan, että uutisessa olisi pohdittu tai spekuloitu syitä, tehty arvioita tai toimittaja olisi tuonut esiin omia kommenttejaan. Journalistin velvollisuus on pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. HElminEn totEaa , aivan oikein, että uutisarvosta päättää toimitus. ai niin sE uutinEn: yli 40 vuotta upeassa työssä toimittajana on täynnä. Mitä enemmän klikkauksia, sen parempi juttu. Helmisen havaintoa ei voi kieltää. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu
On ihanat, lasten toiveita täyttävät keittäjät tai erikoisuudet kuten kaurapuuro nakilla. Opettaja istuttaa lasta yli välitunnin, kunnes lautanen on tyhjä ja limainen makaronivelli vääntyy koululaisen kielellä kastematokeitoksi. Kaikki muistot eivät ole niin kultaisiakaan. Tämän tietää moni omasta kokemuksesta, mutta se käy selväksi myös Jani Kaaron toimittamasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran yhdessä Suomen Osuuskauppojen Keskusliiton ja Marttaliiton kanssa kustantamasta Ruokakalevala – makumuistoja Suomesta -kirjasta. Juha Lavapuro Yle Uutisten verkkosivulla Ruoka on paitsi välttämätön ravinnonlähde myös vuosikymmenestä toiseen mielessä säilyvien muistojen lähde. Mukavan mausteensa kokonaisuuteen tuovat tunnettujen kirjailijoiden, kuten Rosa Liksomin, Kirsti Mannisen ja Juha Itkosen novellit. Satavuotiaan Suomen asukkaiden muistoissa elävät yhtä hyvin mummon leivinuuninlämpimät rieskat ja piirakat, isän orsileivästä höyläämät leipäsiivut tai makea naurismäihä kuin saunan kiukaalla paistuvat makkarat ja ensikohtaaminen Saarioisten pitsan kanssa. Kreeta Karvala Iltalehdessä Maakuntamallin ja valinnanvapauden kanssa voidaan elää, jos maakunnilla on oikeasti valtaa järjestää palveluita eikä niiden käsiä sidota liiaksi valinnanvapauslailla. Ylpeydenaiheemme kouluruoka on sekin synnyttänyt monia muistijälkiä. Heikki Hiilamo Helsingin Sanomissa On ihan viisasta perua, jos huomataan, että alkuperäinen esitys on kelvoton. Ajassa Sanottua 6 15.12.2017 Kun sote-lausunnot saadaan hallituksen luettavaksi, joutunee esimerkiksi kokoomus taipumaan monissa kohdin, jotta koko soteuudistus ei karahtaisi lopullisesti kiville. Ruoka on kaikkina aikoina ollut myös rakastamisen väline. Ruokakalevalaan on kerätty paitsi ruokamuistokeräyksen satoa myös tietoa suomalaisista ruokaperinteistä. Sitä ilmentää eräs kirjassa eri muodoissa toistuva toive: ”Kunpa saisin omille lapsilleni ja lapsenlapsilleni antaa muiston, joka jaksaa tuoda hymyn huulille, niin kuin mummon kampanisut.” Makumuistoja Suomesta. Otetaan askeleita taaksepäin eikä vain härkäpäisesti viedä esitystä eteenpäin
Ex-edustajat tarjoavat tietonsa ja kokemuksensa opiskelijoiden puntaroitaviksi Parlamenttikierros-hankkeen vauhdittamana. Parlamenttikierros tuo kansanvallan kouluihin santeRi Lampi PääMinisteri Juha Sipilän (kesk.) mukaan suomalaisen yhteiskunnan on uudistuttava jatkuvasti pärjätäkseen vauhdilla muuttuvassa maailmassa. Ajassa Sanottua 7 Eriarvoistuminen on yksi suurimmista kysymyksistä 2020-luvulla. Hänen mukaansa politiikan painopistettä voidaan siirtää saneerauksesta kehittämiseen, sillä talous on vihdoin saatu vakaammalle pohjalle. Seppo Kääriäinen Twitterissä Risto Luodonpää Mitä parlamentarismi on ja miten se toimii. – Omista kouluajoistamme on sen verran aikaa, että tarvitsimme pohjalle hieman koulutusta nykyaikaisesta koulumaailmasta ja opiskelutavoista. Parlamenttikierros on tavallaan meidän lahjamme satavuotiaalle Suomelle, entinen demarikansanedustaja ja ministeri muistuttaa. Nyt haetaan oikeita ja keskeisiä kysymyksiä Suomen kannalta seuraavalla sadalle vuodelle, Sipilä totesi. Alho korostaa, että veteraaniedustajat eivät ole menossa kouluihin opettamaan tai saarnaamaan omia mielipiteitään. Uudet teknologiat pitääkin heidän mukaansa valjastaa viipymättä edistämään kestävän kehityksen tavoitteita. Koulutus kasvatti Alhon mukaan sopivasti motivaatiota toimia kansanvallan palveluksessa hiukan toisella tavalla kuin aktiivisina kansanedustajavuosina. siPilä antoi koolle kutsumilleen järjestöille tehtäväksi Suomen kannalta keskeisimpien tulevaisuuden haasteiden hahmottelemisen. Samalla edustajilta kysytään valmiutta jatkuvaan ja pitkäjänteiseen vuorovaikutukseen, hän huomauttaa. Organisaattorina toimivan Arja Alhon mukaan ideana on juhlistaa satavuotiaan Suomen demokratiaa nykyaikaan sopivalla tavalla. Sipilä näkee, että kansakunnan tulevaisuuden puntaroiminen on paikallaan, kun Suomi aloittelee uutta satavuotistaivaltaan. Kutsuin kaikki puolueet maaliskuulle kuulemaan professori Saaren ryhmän keinoja. Metsän humina voimistuu. Tämä on vakava viesti, tärkeää siihen tarttua. Lisäksi järjestöjen edustajat pitivät tärkeänä, että demokratiaa vahvistetaan kehittämällä uusia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Näihin ja moniin muihinkin kysymyksiin saadaan vastaus, kun yli 50 entistä kansanedustajaa eri puolilta Suomea on valmiina vierailemaan kouluissa ja oppilaitoksissa. – Veteraaniedustajat ry:n säännöissä on kansanvallan ja demokratian edistäminen. Lenkillä mietittyä: Jospa ”Yhdessä”-hengestä kertyy pääomaa tulevia varten; saatetaan tarvita. Juha Sipilä Twitterissä Professori Saari on huolissaan siitä, ettemme me suomalaiset koe enää olevamme yhtä kansaa. – Suomen on oltava ketterämpi ja nopeampi selviytymään seuraavista eteen tulevista haasteista. – Kannattaa muistaa, että veteraanikansanedustajilla voi olla hyvinkin hauskoja tarinoita takataskussaan. Huumoriakaan unohtamatta. erityisesti Suomen väestön ikääntyminen, robotisaation kehitys ja luonnonvarojen tuhlaaminen puhuttivat asiantuntijoita. M ar ia Se pp äl ä Uusi satavuotistaival vaatii Suomelta ketteryyttä 15.12. 2017. Koulujen uusissa opetussuunnitelmissa puolestaan korostetaan demokratiakasvatuksen merkitystä. – Haasteet ja mahdollisuudet kulkevat käsi kädessä, Sipilä korosti avatessaan Kohti seuraavaa sataa -seminaarin Helsingin Säätytalossa. Sirkka-Liisa Anttila Twitterissä Märkää lunta häpsii
Kun sellainen henkilö toimii 25 vuotta presidenttinä, niin ei tarvitse ihmetellä, miksi kortteja on kertynyt niin paljon. Kekkosen hahmo oli helppo piirtää. arkisTonjohTaja Pekka Lähteenkorvan mielestä joulukorttien merkitystä diplomatian välineenä ja henkilösuhteiden syventäjänä ei ole tutkijoiden piirissä osattu tarpeeksi arvostaa. Joulun aikaan hyvää tahtoa ei puuttunut myöskään aikansa hirmuhallitsijoilta. Samalla näyttely on myös katsaus siihen, miten joulukorttimuoti on kehittynyt vuosikymmenten mukana, Lähteenkorva selventää. – Kekkosen aikana Suomi tuli tunnetuksi kansainvälisillä areenoilla. Häirintää oli kokenut 63 prosenttia vastaajista. Muun muassa eri maiden valtionpäämiehet niin idästä kuin lännestä lähettivät joulutervehdyksensä Kekkoselle, vaikka diplomatia ei sitä olisi edellyttänyt. Oma upea lukunsa näyttelyssä ovat Pekka Lähteenkorvan mukaan tietysti lasten omin käsin piirtämät joulukortit. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi Urho Kekkosen joulukortit ovat ensi kertaa nähtävillä Heinolan kaupunginmuseossa. Juhlaviikolla avautunut näyttely on museon ja Urho Kekkosen arkiston yhteistyön tulosta. korTTeja lähettivät esimerkiksi Pohjoismaiden ja Euroopan kuninkaalliset, joista Ruotsin Kaarle XVI Kustaa oli luonnollisesti läheisin. Vähemmälle huomiolle on Lähteenkorvan mukaan jäänyt se, että joulupostin kautta avautuu näkymä Suomen aseman kansainvälistymiseen. Virallinen Kekkos-tutkimus on keskittynyt poliittiseen kirjeenvaihtoon. Korttinsa ovat lähettäneet Polpot, Idi Amin, Bokassa, Kim Il Sung, Gaddafi ja jopa Saddam Hussein. 8 15.12.2017 Kekkosen joulukortit ensi kertaa esillä Muualla Euroopassa syrjintä on vähentynyt vuoden 2009 jälkeen, kertoo EU:n perusoikeusviraston FRA:n raportti. Hänen persoonansa teki vaikutuksen eri maiden päämiesten ohella myös tavallisiin kansalaisiin kaikkialla, missä hän vieraili. Ajassa Risto Luodonpää Tasavallan presidentti Urho Kekkonen oli tunnettu kirjeiden ja postikorttien lähettäjä. – Museo on koonnut 153 korttia sisältävän näyttelyn arviolta noin tuhannen kappaleen aineistosta. Heinolan kaupunginmuseo, Suomenmaan arkisto. ”Ja kaikilla hyvä tahto – Kekkosen joulukortit ja joulunviettoa itsenäisessä Suomessa” on esillä loppiaiseen eli 6. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleista Suomessa koettu syrjintä on lisääntynyt kahdeksan vuoden aikana. – Se on varmasti tärkein syy, miksi kortit ovat ensimmäistä kertaa esillä vasta nyt. Valokuvien kautta alkanut yhteistyö museonjohtaja Terhi Pietiläisen kanssa mahdollisti näyttelyn nimenomaan Heinolaan, hän taustoittaa. tammikuuta asti Heinolan kaupunginmuseossa. kokee syrjintää Suomessa. – Lapsille presidentti ja Kekkonen olivat synonyymejä. Samaan joukkoon kuuluivat myös Yhdysvaltain presidentit ( Kennedy, Nixon, Ford), Fidel Castro, Indira Gandhi sekä tietysti Neuvostoliiton johtavat poliitikot. Korttien valossa Kekkonen näyttäytyy suorastaan ylivertaisena, turvallisuutta luovana hahmona. UKK sai vuosittain tuhansia kirjeitä ja melkoisen määrän joulutervehdyksiä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin
aSetelma on Lauri Koskisen mukaan vaikeampi kuin esimerkiksi koulukiusaamiseen puuttumisessa. Nykyään häirintä on Silvastin mielestä hienovaraisempaa, esimerkiksi merkitseviä katseita ja ”mukahauskoja” letkautuksia. Tai toisin päin vähättelemällä jotain, mikä on jo tapahtunut. Siksi puolueen on etunenässä näytettävä suuntaa. – Nuorempana se oli selvästi törkeämpää. Riitta Koskinen sanoo kokeneensa seksuaalista häirintää, mutta ”onneksi en juurikaan politiikassa”. 18-vuotiaana eräs kolmekymppinen mies vei minut puolueristeilyn aamupalajonossa sivummalle ja ehdotti seksiä. – Olen aina opiskellut ja työskennellyt miesvaltaisella alalla enkä koe tulleeni häirityksi. alpo sEppälä Asia on saanut mielestäni medioissa ylimitoitetut negatiiviset mittasuhteet. Jaakko Viitala vahvistaa käsityksen myös miesten joutumisesta häirinnän kohteeksi. Hän on eräänlainen mielipidejohtaja, kun taas ”eihäiritsijä” leimautuu nynnyksi ja epäonnistumista pelkääväksi. – Eduskunnassa ja puolueen toiminnassa on kerrottu asiattomia vitsejä ja reittäni on taputeltu. – Olen mies, otin osaa kampanjaan, koska olen kokenut seksuaalista häirintää työssäni. Eräässä tapahtumassa naiset repivät nuoren miehen paidan hänen päältään. – Vika ei ole pelkästään miehissä, vaan kyllä naisetkin osaavat. Myös Minna Ingram on sitä mieltä, että keskustelu on osittain mennyt ylikierroksille. arto VäisänEn Miesvaltaisilla aloilla naisiin kohdistuu usein seksuaalista puhetta, jonka naiset varmasti kokevat ahdistavana. Lopetetaan tälläinen sairas vallankäyttö heti, hän vaatii. – Kampanjasta nousi ensin ajatus, että osallistun itsekin siihen, mutta rohkeus ei riittänyt tuoda omia asioitani esiin. Häirintää on kaikkialla, myös politiikassa Kenttäraatilaisilta löytyy omakohtaista kokemusta seksuaalisesta ahdistelusta Elina lappalainEn Toivon mukaan keskustelu herättää jokaisen meistä pohtimaan omia sanojamme ja käyttäytymistämme. Huono käytös on näyttö häiritsijälle itselleen, muille miehille ja osalle naisiakin oletettavasta mieskunnosta, Koskinen analysoi. Jos sama olisi tehty miesten toimesta, kyseessä olisi rikosasia. – Jos kaikki halaaminen ja koskeminen lasketaan häirinnäksi, niin se vesittää tärkeän sanoman. En haluaisi edes elää yhteiskunnassa, jossa pitäisi koko ajan miettiä, mitä sanoo, ettei vain loukkaa jotakin. Puoluekokouksessa vanhempi mies puristi takapuolesta. – Keskustan tapahtumissa tulisi olla yhdenvertaisuustarkkailijat, joiden tehtävä on muistuttaa arvoista ja käytöstavoista, hän ehdottaa. Ainoat selkeämmät ahdistelut ovat olleet ulkomaalaistaustaisia tai ulkomailla tapahtuneita. Tarinoita on monia. HäirintätapaukSiSta pitäisi Tuomo Vihriälän mukaan ilmoittaa heti eikä lähteä vuosien päästä syyttelemään. – Hiukan tuntuu vanhasta miehestä, että keskustelussa menee lapsi pesuveden mukana. Politiikassa me voimme muuttaa asioita. En kuitenkaan halua mitenkään väheksyä naisten kokemaa seksuaalista häirintää, mutta toivoisin, ettei sitä rajattaisi vain yhteen sukupuoleen, hän muistuttaa. Niitä harmittomina pidettyjäkin. 2017 9 Risto Luodonpää SekSuaaliSen häirinnän vastainen #metoo-kampanja on puhuttanut paljon myös Suomessa. 15.12. Satu Jokelaa askarruttaa rajojen epämääräisyys. Miehille häirinnän puheeksi ottaminen on muutenkin vaikeampaa. Medialla on suuri valta: antamalla ymmärtää häikäisevillä otsikoilla jotain, mitä ei edes ole tapahtunut. Voi kun ihmiset saisi paremmin kunnioittamaan toisiaan. – Häiritsijälle löytyy miesjoukossa enemmän arvostusta. Suomenmaa pyysi kenttäraatilaisia kertomaan ajatuksiaan häirintäkeskustelusta ja mahdollisia omia kokemuksiaan asiasta. Suurin osa suomalaisista miehistä on fiksuja, ja harmittaa, jos tämä heidän mainettaan rapauttaa. Jopa katse tai ystävällinen kosketus tulkitaan seksuaaliseksi häirinnäksi.. Itse en ole kokenut häirintää. Hyvä, että joukkovoima on antanut julkisuudessakin näkyville henkilöille rohkeutta puhua. Silja Silvastin mukaan häirintää ja ahdistelua on kaikkialla, myös keskustan sisällä. Anna Rankin mielestä häirinnässä kyse on vallasta, ei flirtistä ja kehumisesta
Niinistö on täyttänyt presidentin mitat ja saanut Ve sa M oila ne n/ Le hti ku va. 10 15.12.2017 vahvan kansan luottamuksen
Suosiota persoonallinen tyyli ja fundeeraus tietenkin vain kasvattaa. Merkintöjä on kertynyt varsinkin Venäjästä, Itämeren turvallisuudesta ja suhteista Yhdysvaltoihin. Muun muassa keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen (kesk.) on kuitenkin kiinnittänyt huomiota Afrikan ongelmien sivuuttamiseen. Aktiivinen sotilaallisen avun ja yhteistyön harjoittelu on toisaalta herättänyt kysymyksiä siitä, onko turvallisuuspolitiikka päässyt luisumaan liikaa puolustusministeriön ja sotilaiden käsiin. Se on luonnollista, sillä turvallisuuspolitiikan tuulet muuttuivat hyytäviksi Venäjän miehitettyä Krimin talvella 2014. Myös ilmastopolitiikasta puhuminen Yhdysvaltojen presidentin kanssa oli vaikeaa ja jäi arktisten alueiden nokilaskeumiin. Kertaalleen hän on soittanut jopa radion Luontoiltaan. Afrikan väestön ennustetaan yli tuplaantuvan noin 2,5 miljardiin jo vuosisadan puoleenväliin mennessä, millä voi olla järisyttäviä seurauksia Euroopalle. Ulosanniltaan Niinistö on toisinaan kryptinen, kuin 2010-luvun porvarillinen painos presidentti Mauno Koivistosta. Niinistö on puhunut turhia surkeilematta talouspolitiikkaa ja korostanut presidentin ulkopoliittista johtajuutta. Presidentti Tarja Halosen kaudella painottuivat YK, ihmisoikeudet ja globaalit kysymykset. Viime vuosien turvallisuuspoliittista turbulenssia vasten Niinistöä ei ehkä voi syyttää väärästä priorisoinnista. Kautensa aikana Niinistö on matkustanut koko mantereelle vain kerran, joulukuussa 2013 Etelä-Afrikkaan presidentti Nelson Mandelan muistotilaisuuteen. Itämeren militarisoitumista Niinistö ei ole pystynyt estämään, vaikka onkin pyrkinyt sitä hillitsemään – muun muassa aloitteellaan sotilaskoneiden pimeänä lentelyn lopettamiseksi. Kuluvana vuonna Niinistö ei ole tehnyt ulkomaille yhtään virallista valtiovierailua, muita matkoja kyllä. Itämerta kiertävä presidentti Uutisanalyysi Globaalinäkökulma unohtuu Sauli Niinistöltä Pekka Pohjolainen. Hieman näpertelyksikin moitittu aloite oli tyypillinen Niinistölle, joka johtaa mieluummin esimerkein ja pragmaattisin käytännön ratkaisuin kuin idealismin lavealla pensselillä maalaillen. Vaikka Suomen ja Venäjän poliittinen ja taloudellinen kanssakäyminen ei ole ollut viime vuosina normaalia, huipputasolla yhteys on toiminut pätkimättä. Aina ei ole helppoa tulkita, mitä presidentti tokaisuillaan oikein mahtoi tarkoittaa. Kun Halonen teki ensimmäisellä presidenttikaudellaan yli 140 erilaista vierailua ulkomaille, Niinistön matkat jäävät alle sataan. Kansansuosiotaan Niinistö on vaalinut muun muassa alentamalla palkkiotaan ja nostamalla esiin mielestään kunnostautuneita kansalaisia. 15.12. Niinistö teki kuitenkin heti selväksi aikovansa pitää yhteyttä Venäjän johtajaan Vladimir Putiniin. JoKa taPauKsessa Niinistö on täyttänyt presidentin mitat ja saanut vahvan kansan luottamuksen. Ylipäätään Niinistö on ollut edeltäjiinsä verrattuna ylipäätään laiska – tai nuuka – matkustelija. Niinistöltä ei Afrikan asioille ole juuri huomiota herunut. Tällainen hivutus on Niinistölle sallittu, vaikka hänen edeltäjänsä Halonen olisi moisesta luultavasti haukuttu. KesKittymisellä Itämeren ympäristöön on myös kääntöpuolensa. Suomi joutui EU:n pakoterintamaan, eikä Venäjä-vastatoimien nieleminen ollut aivan helppoa. Muu maailma on jäänyt presidentiltä vähemmälle huomiolle. Näin on myös tapahtunut ja Niinistö on hoitanut tärkeintä tonttiaan, Venäjäsuhteita, hyvin. Ainakin tiedonkulussa presidentin ja muiden valtioelinten välillä on ollut toivomisen varaa. Entiseen puolueeseensa kokoomukseen Niinistö on ottanut etäisyyttä muun muassa tölvimällä entisiä pääministereitä Jyrki Kataista ja Alexander Stubbia. Kummisedän roolista Stubbin syrjäyttämisessäkin on huhuttu. Varsinkin presidentti Donald Trumpin kutsu Valkoiseen taloon oli iso yllätys ja onnistuminen. Trumpin löysät puheet Hornet-hävittäjäkaupoista jäivät kuitenkin jälkikäteen oiottaviksi. 2017 11 Presidentti Martti Ahtisaari muistetaan maailmanmatkaajana ja rauhantekijänä. Sen turvin presidentti on ottanut ehkä isomman roolin kuin perustuslain henki oikein enää edellyttäisi. Presidentti Sauli Niinistön kalenteri on täyttynyt muusta
loistoa nobel-Juhlissa. pulMia luMipyrystä. Libanonissa turvallisuusjoukot ampuivat kyynelkaasua kohti Yhdysvaltojen lähetystön edustalla olleita mielenosoittajia. Arabiliitto on vaatinut Yhdysvaltoja perumaan Trumpin linjauksen. Oslossa jaetun Nobelin rauhanpalkinnon sai tänä vuonna ICANydinasekieltokampanja. 12 15.12.2017 Maailman kuvat Maastopalo Kaliforniassa. Lumimyrsky aiheutti ongelmia myös Euroopassa. Viranomaisten mukaan palo oli jo tiistaihin mennessä tuhonnut 60 000 hehtaaria maastoa ja satoja rakennuksia. Useita päiviä riehuneet palot saivat alkunsa Venturan piirikunnassa viime viikolla ja levisivät nopeasti erittäin kuivassa maastossa. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin päätös tunnustaa Jerusalem Israelin pääkaupungiksi on suututtanut ihmisiä ympäri maailmaa ja herättänyt laajamittaista huolta Lähiidän rauhanprosessin vaarantumisesta. Koonnut: Katariina lanKinen Tom Szczerbowski / AFP Photo / Lehtikuva. Kampanja tuki ydinaseet kieltävää sopimusta, jonka puolesta äänesti 122 maata YK:ssa heinäkuussa. Tämänvuotiset Nobel-palkinnot jaettiin sunnuntaina Oslossa ja Tukholmassa. Yhdysvalloissa eteläisessä Kaliforniassa riehuva voimakas maastopalo levisi alkuviikosta kohti Santa Barbaran kaupunkia ja Carpinterian rannikkokaupunkia. Ruotsin prinsessa Victoria emännöi fysiikan Nobel-palkinnon saanutta amerikkalaista Kip Thornea Tukholmassa järjestetyillä juhlaillallisilla. Saksassa tapahtui useita liikenneonnettomuuksia, Britanniassa suljettiin lentokenttiä. JerusaleM-päätös suututti. Sankka lumisade teki koko pelikentästä valkoisen kesken Buffalo Billsin ja Indianapolis Coltsin välisen ottelun New Yorkissa Yhdysvalloissa
Kuten Nobelin rauhanpalkinnon voittanut Presidentti Martti Ahtisaari on moneen otteeseen puheissaan peräänkuuluttanut: ”Rauha on tahdon asia”. Konfliktit ovat ihmisten luomia, joten heillä on myös valta saada ne päätökseen. 15.12. Syyriassa taistelut jatkuvat jo kohta seitsemättä vuotta, kun taas Israelin ja Palestiinan välinen selkkaus ylitti tänä vuonna 50 vuoden rajapyykin. Mieleeni tuli yksi sana: kiitollisuus. Kuitenkin Global Peace Indexin mukaan maailmassa on tällä hetkellä vain kymmenen valtiota, jotka ovat täysin vapaita selkkauksista, kun mukaan luetaan maiden käymät sekä sisäiset että ulkoiset konfliktit. Kiitollisia siitä, että yhteiskuntamme toimii ja kansalaisistamme, myös sairaista ja vähempiosaisista, pidetään huolta. Onnea satavuotias Suomi! Noora Erkkilä New York nerkkilae@gmail.com Twitter: @nerkkilae ”Rauha on tahdon asia” Valtameren takaa. Kuluneen juhlavuoden aikana silmiini osui Ylen kampanja, jossa ulkosuomalaisilta kysyttiin, mitä ulkomailla opittua haluaisit antaa lahjaksi kotimaassa asuville. 2017 13 Tänä Suomen itsenäisyyden juhlavuonna itsenäisyyden merkitys meille suomalaisille on noussut uuteen valoon. Siksi onkin turhauttavaa seurata, miten ratkaistavissa olevat konfliktit usein pitkittyvät eri osapuolten omien tarkoitusperien edessä. Viimeaikaisten maailmanpoliittisten tapahtumien edessä myös diplomatian ja rauhanvälityksen tärkeys on ollut korostetusti esillä. Oikeutetusti tästä kritiikistä on saanut osansa myös YK:n turvallisuusneuvosto, jonka voimattomuus ratkaista edellä mainitut Lähi-idän kysymykset pysyvien jäsenten veto-oikeuden vuoksi on osittain horjuttanut koko kansainvälisen yhteisön uskottavuutta. Kiitollisia demokratiasta, koulutuksesta, tasa-arvosta, sananvapaudesta ja ihmisoikeuksista. Itsenäisyys ei ole koskaan itsestäänselvyys, älkäämme siis milloinkaan kohdelko sitä sellaisena. Todellinen rauhan rakentaminen kuitenkin alkaa vasta väkivaltaisuuksien loputtua, sillä sodan jäljet näkyvät pitkälti yli seuraavien sukupolvien. Lisäksi emme nykymaailmassa voi enää puhua paikalliskonflikteista, sillä niiden vaikutukset näkyvät myös globaalilla tasolla – terrorismi ja pakolaistulvat ovat kaukana kotoa käytyjen sotien sivutuotteita, jotka koskettavat vahvasti koko maailmaa. KonfliKTeja ei ratkaista sotimalla. Ne seikat, joita Suomessa monesti pidämme itsestäänselvyytenä, ovat asioita, joiden puute on ajanut useita valtioita täysimittaiseen sisällissotaan. Siksi sekä konfliktin ehkäisyn että sen jälkeisen rauhan rakentamisen kannalta nuorisotyöttömyyden ennaltaehkäisy sekä koulutuksen ja tasa-arvon parantaminen on ensiarvoisen tärkeää. Lisäksi naisten vahva osallistuminen rauhanprosesseihin on välttämätöntä kestävän rauhan takaamiseksi. Työni puolesta sekä ulkomailla vietettyjen vuosien myötä olen oppinut, miten todella onnekkaita me suomalaiset olemme ja miten kiitollisia saamme siitä olla. Kiitollisia siitä, että maamme on vakaa itsenäinen valtio ja saamme elää syvän rauhan aikaa
– Tuosta suoraan ne meidän pojat pukkaavat lumien aikana itsensä sukset jalassa, viittaa neljän pojan isä laskettelurinteeseen päin. Samassa rinteessä sijaitsee Hautalan perheen asuttama hulppea hirsitalo. Lasse Hautala tekee kansanedustajan työtä maakuntalähtöisesti. – Aika monta kiveä ja kantoa on käännetty näiden nurmikoiden ja istutusten alta pois. 14 15.12.2017 Henkilö – Siinä ihan laskettelurinteen lähellä, opastaa kauhajokinen kansanedustaja Lasse Hautala vieraita puhelimessa ennen suunniteltua haastattelutuokiota. Paikallinen hiihtokeskus on täällä voitu tehdä ihan oikeaan rinteeseen, ei mihinkään keinotekoisesti kasattuun nyppylään. Saapuminen määränpäähän todistaa edustajan puheet paikkansapitäviksi. Kiviaitakin on kasattu pelkästään omalta tontilta kerätyistä kivistä, hän esittelee. TeksTi: RisTo Luodonpää kuvaT: MaRia seppäLä kotikenttänä kauhajoki. Vaikka asuinrakennus tuli aikanaan Hautalan omistukseen kaupan myötä, ei isäntä malta olla mainitsematta myös omaa ja perheensä panosta asuinympäristön siistimisessä nykyiseen kuntoon. Vaikka ollaan keskellä Pohjanmaan syvimpiä lakeuksia, kohoaa maaperä merkittävästi muutama kilometri Kauhajoen keskustan ulkopuolella
Paljon on vielä hommia jäljellä, jos luottamusta riittää, mies naureskelee. 15.12. kotikenttänä kauhajoki. 2017 15 Tammikuussa 55 vuotta täyttävä Lasse Hautala on ehtinyt toimia politiikan ammattilaisena jo yli kaksi vuosikymmentä. – Ei ole käynyt lopettaminen mielessä
Pohjanmaalla on Lasse Hautalan mukaan tapana pitää julkisivu kunnossa. Hautala sanoo oppineensa Brysselissä ymmärtämään erityisesti isompien EUkokonaisuuksien merkityksen erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. viiden vuoden mittainen Eurooppa-politiikan ”korkeakoulu” toimi sen verran hyvänä ponnahduslautana, että kotimaahan palannut Lasse Hautala ponkaisi ensiyrittämällä läpi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Enpä oikein enää maanviljelijän titteliä kehtaa itsestäni käyttää, mies naurahtaa asiasta kysyttäessä. Yhdestä merkittävästä tittelistä Hautala on nykyisen asuinpaikan myötä joutunut luopumaan. Suomi oli juuri liittynyt Euroopan unionin jäseneksi, ja Kauhajoen maaseutuasiamies pääsi seuraamaan työskentelyä direktiivien taustalla ihan aitiopaikalta. Yhdessä naapureiden kanssa me otimme näihin hankkeisiin lainan, jota on sitten makseltu pois. aktiiviviljelijän elämä jäi taakse jo oikeastaan siinä vaiheessa, kun Lasse Hautala lähti europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken erityisavustajaksi Brysseliin. – Kotitilukset ovat sopimuksen mukaan nykyään viralliselta statukseltaan kosteikkoja. Kun maatilan kasvatti asutti aiemmin kotitilaansa, luki CV:ssä ammatin kohdalla maanviljelijä. Kilpailu oli meidän vaalipiirissämme erityisen kovaa, kun niissä vaaleissa tippui istuvista keskustaedustajista sellaisiakin kokeneita nimiä kuin Aulis Ranta-Muotio ja Jukka Vihriälä. Seuraavissa eli vuoden 2007 vaaleissa Hautalan kohtalona oli jäädä yli 5 500 äänellä ensimmäiselle varasijalle keskustan Vaasan vaalipiirin listalta. – Näiden asioiden kanssa pitää olla tarkkana, ettei tule sanomista. – Lähdin, kun Kyösti pyysi. Mies itse ei kokenut putoamistaan epäonnistumiseksi vaan pikemminkin osoitukseksi poliittisten asetelmien armottomuudesta. Kyllä se hienoa ja opettavaista aikaa oli, hän muistelee. Alueellistaminen on mahdollista, jos vain poliittista tahtoa löytyy.. Lasse Hautala vakuuttaa, että edes tievalaistusta tai -päällystystä ei ole tehty kaupungin piikkiin, vaikka tien varrella asuu valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja. – Pääsin ihan sisältä päin näkemään, mitä esimerkiksi erilaisilla ohjelmakausilla tarkoitetaan ja miten asioita niiden sisällä viedään eteenpäin. – Mietaa ( Juha Mieto) tuli silloin uutena nimenä mukaan. Tänä päivänä viljelystä voi puhua korkeintaan satunnaisena harrastuksena. – Talo ostettiin valmiina, mutta puutarhan laittelun kanssa on muutama hikipisara vuosien varrella vierähtänyt, Kauhajoella perheineen asustava kansanedustaja kertoo. 16 15.12.2017 Pohjanmaalla osataan yhdistää voimat kökkäeli talkoohengessä myös naapurien kesken, kun tarve niin vaatii
– Halusin miettiä päätöstäni eurovaalien yli. Alla keskustavaikuttajat Juha IsoAho, Esa Härmälä ja Lasse Hautala puoluevaltuuskunnan kokouksessa vuonna 2009.. Elänyt sen verran säntillistä elämää, että ei ole huolittu iltapäivälehtien lööppeihin. Maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on muutenkin asia, josta Hautala haluaisi poliittisessa keskustelussa mitä pikimmiten päästävän eroon. Mutta siellä tärkeimmässä eli omassa vaalipiirissä mies on opittu jo tuntemaan. Paikallisista pienyrityksistä Lasse Hautala haluaa nostaa esiin erityisesti kaksi menestystarinaa. Tviitit eivät sinkoile jokaisen mahdollisen uutisentyngän tiimoilta, ja maakuntalehdissä tai omilla nettisivuillaan mies ottaa kolumnin muodossa kantaa yleensä vain silloin, kun asia on tarpeeksi painavaa laatua. Ääniä ei ole kalasteltu massiivisilla somekampanjoilla, muille ehdokkaille räyhäämällä tai pelkästään yhden asian puolesta ratsastamalla. Tavallisilla ihmisillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa asua kohtuullisen etäisyyden päässä keskustasta, hän arvioi. – Väestö pakkautuu täälläkin muun maan tavoin isoimpaan keskukseen eli Seinäjoelle. En muista, milloin olisin viimeksi saanut edes ylinopeussakon, hän naureskelee arvioidessaan itseään. Päättäjä saa sieltä arvokasta tietoa esimerkiksi yritysmaailman ongelmista tai kaupan alalla meneillään olevasta kehityksestä. Esimerkiksi Pohjanmaalla maatalouden raju murros on vaikuttanut vahvaan alkutuotantoon perustuvan maakunnan elinkeinorakenteeseen jo pitemmän aikaa. Maatalous, yrittäjyys, maanpuolustus ja turvallisuusasiat ovat erityisen lähellä sydäntä. lasse hautalan tapa tehdä politiikkaa perustuu ihmisten kasvotusten tapaamisen lisäksi myös laajaan verkostoitumiseen. Vaikka pääkaupunkiseutu kasvaa koko ajan, niin esimerkiksi asuntojen hinnat ovat siellä karanneet käsistä jo aikoja sitten. n Pohjalaisuus näkyy omissa arvoissani vahvasti. Niinpä palasin sitten parin vuoden tauon jälkeen eduskuntatyöhön, hän kertaa tuolloisia käänteitä. Hautalan persoona tai edesottamukset eivät tuona aikana ole juuri valtakunnallista uutiskynnystä ylittäneet. Edes Kauhajoki ei ole väestöltään kasvava kaupunki, vaikka elinkeinoelämällä menee hyvin ja pienyrityksiä riittää. – Myös Maaseutuviraston sijoittuminen Seinäjoelle osoittaa, että alueellistaminen on mahdollista, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Olipa kyseessä sitten valtakunnallinen (Kuntaliitto, Finnvera) tai maakunnallinen (Ilkka-yhtymä, Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa), verkostojen merkitystä ei voi Hautalan mukaan väheksyä. – Isojoen Konehallin eli IKH:n pääpaikka on edelleen täällä Kauhajoella, vaikka toimipaikkoja alkaa olla jo ympäri maata. 2017 17 Kohtalo puuttui peliin kesken vaalikauden vuonna 2009, kun Susanna Haapoja kuoli äkillisesti ja keskustan varaedustajalle avautui mahdollisuus paluuseen Arkadianmäelle. – Olen ihan tämmöinen perusrauhallinen ja yhteistyökykyinen kaveri. – Hallintoneuvoston jäsenenä pääsee seuraamaan läheltä eri alojen ajankohtaisia asioita. Sairaaloille vaihdettavia imupusseja valmistava Serres puolestaan on noussut omalla toimialallaan jo maailman kärkiluokkaan. – Maakuntauudistus on meille ehkä siinä mielessä helpompi toteuttaa, että Etelä-Pohjanmaa on jo valmiiksi yhtenäinen maakunta. Vuodesta 2009 alkaen Lasse Hautala on istunut eduskunnassa yhtäjaksoisesti, eli kokemusta on kertynyt jo neljältä eri vaalikaudelta. Tulos oli todella hyvä, yli 31 000 ääntä, mutta riitti vain varasijaan. MuuttoliiKe on Hautalan mukaan siinä mielessä väistämätön tosiasia, että keskittymiseltä ei voi välttyä edes alueiden sisällä. Moni politiikkaa aktiivisesti seuraava saattaakin kysyä, että kuka ihmeen Lasse Hautala. Vasemmalla nuori avustaja meppi Kyösti Virrankosken seurassa Brysselissä. Eli pohjalaisuus näkyy omissa arvoissani vahvasti. – Molempia tarvitaan, mutta kiistely vie vain voimia tärkeämmiltä asioilta. Mitään keinotekoisia yhdistämisiä ei tarvitse tehdä. VahVa pohjalaistausta vaikuttaa luonnollisesti siihen, että Lasse Hautala ei ujostele nostaa esiin oman kotiseutunsa elinvoimaisuutta. Hautala mieli kuitenkin samaan aikaan comebackia myös Brysseliin, tällä kertaa europarlamentin jäseneksi. Kansanedustajan työ tuo luontevalla tavalla omat kontaktinsa eri suuntiin, mutta Kauhajoen mies on ottanut vastuuta myös monista muista luottamustehtävistä. Oikealla Vaasan vaalipiirin keskustaehdokkaita 2007 eduskuntavaalien alla. – Jos tämmöisiä hienoja tarinoita saadaan lisää, niin kyllä maaseudulla elämää on jatkossakin. Valtaosa äänestäjistäni on ihan tästä Kauhajoelta ja lähiseudulta, Hautala tiedostaa. Lasse Hautalan uran varrelle on mahtunut monia poseerauksia erilaisissa ympyröissä. 15.12. Tyyli puree pohjalaisiin, ja maakunnan ihmisten osoittamasta luottamuksesta kertoo äänimäärän tasainen kasvu vaali vaalilta. – Pidän itseäni yleispoliitikkona
18 15.12.2017 TeksTi: samuli VänTTilä Reportaasi Murroksen sukupolvi Kun Antti Korhonen, Heidi Niemelä ja Li Andersson syntyivät vuonna 1987, internetistä ei tiedetty vielä mitään. Lähes joka kolmas ikäluokasta on tarvinnut apua mielenterveysongelmiinsa. Suomenmaa selvitti, mitä tämän vuoden kolmikymppisille kuuluu.. Nyt tietoa on liikaa ja tuska maailman tilasta ahdistaa
Tutkimushankkeeseen on liitetty myös vuonna 1987 syntyneiden vanhempien tiedot. 28 ikävuoteen mennessä 1987 syntyneistä noin 39 prosenttia oli ollut jossain vaiheessa työttömänä. Hän tuntee monia, jotka ovat kokeneet saman. Hänen kaivinkoneja maatalouslomittajan palveluita tarjoavalla yrityksellään meni jossain vaiheessa huonosti. Joskus nuorempana hän kävi myös hetken terapiassa, kun silloisessa parisuhteessa oli vaikeuksia. Usein ne ovat alkaneet jo varhaislapsuudesta. Suurin osa on kouluttautunut ja päässyt työelämään kiinni. Sen jälkeen vastaavia tietoja on alettu kerätä vuonna 1997 syntyneistä. Aikuisiällä kuolleista enemmistö on Antti Korhonen, syntynyt Mikkelissä syyskuussa 1987.. Valtaosalla terveys on kunnossa ja he voivat hyvin. 5,7 prosenttia oli ollut työttömänä vuoden tai pidempään 28-vuotiaana. Korhonen on syntynyt vuonna 1987. Noin 30 prosenttia ikäluokasta oli käyttänyt mielenterveyspalveluita tai -lääkkeitä. Työnantaja antoi lomaa. Tänä vuonna hän täytti 30 vuotta. Onkin aika kysyä, mitä tämän vuoden kolmikymppisille kuuluu. Hän oli tullut Tanskaan töihin pieneen IT-alan startup-firmaan. Reilut kaksi prosenttia ikäluokasta oli työkyvyttömyyseläkkeellä jo 25-vuotiaana, kuntoutuksessa oli 6,2 prosenttia. Kansallisen syntymäkohortti 1987 -tutkimuksen nimissä kaikilta kyseisenä vuonna syntyneiltä on kerätty elämän ensihetkistä näihin päiviin saakka terveystietoja ja eri viranomaisten rekisteritietoja. On ollut työttömyyttä, on tarvittu apua mielenterveysongelmiin. Siitä tietää, että tulossa on jotain, joka keikauttaa asetelmaa. 28,6 % psykiatrian erikoissairaanhoito tai mielenterveyslääke 24 % 34 % – Ei se ole enää mikään juttu, jos joskus uupuu ja tarvitsee apua. Velat painoivat, ja kun niitä sai vähän hoidettua paremmalle tolalle, uusia maksueriä kaatui niskaan. – Tämä viesti hukkuu turhan usein, Ristikari painottaa. Korhonen koki burn outin. Se oli poikinut laajan verkoston ja rutkasti uusia työtarjouksia alan parissa. Hän myös korostaa, että mielenterveyspalveluiden korkeat käyttöluvut eivät kerro laajamittaisesta pahoinvoinnista. Usein on tarvittu yhtä palvelua vain jonkin aikaa, Ristikari sanoo. Tähän ryhmään lukeutuu myös Antti Korhonen. Tälle ikäpolvelle se on niin tavallista. 15.12. Kolme prosenttia ikäluokasta sijoitettiin kodin ulkopuolelle lapsena. – Se oli hankalaa aikaa, mutta helpotti kyllä paljon, kun sain terapiassa puhua. Ei se ole enää mikään juttu, jos joskus uupuu ja tarvitsee apua. – Sitten ovat he, joilla on monia hankaluuksia. 2017 19 ei vain enää jaksanut. Oli tyttöystävä ja elämä mallillaan. Toinen iso ryhmä ovat he, joilla on ollut jossain vaiheessa hankalaa. – MuTTa , sanoo Tiina Ristikari painokkaasti. Se oli paras apu. Tutkimusprojekti on ainutlaatuinen Suomen historiassa, sillä sellaista ei ole tehty koskaan aikaisemmin yhtä laajassa mittakaavassa. Mutta töitä oli vain liikaa. He uskaltavat myös niitä käyttää ja sanoa ääneen, että nyt ahdistaa. Nyt hän sanoo voivansa hyvin eikä pidempiaikaiselle avulle ole ollut tarvetta. Antti Korhosella piti olla kaikki hyvin. – Mutta suurimmalla osalla heistäkin ongelmat ovat ohimeneviä. Rangaistusmääräys oli yli 30 prosentilla, tuomio 11,5 prosentilla. Vuonna 1987 syntyneistä 11 prosenttia ei ollut saanut minkäänlaista peruskoulun jälkeistä tutkintoa 28 ikävuoteen mennessä. Ikäluokasta on kuollut reilu prosentti. Ja resursseja niiden hoitamiseen aivan liian vähän. Pääosin oikein hyvää, vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Tiina Ristikari. Terapiassa myöntää käyneensä myös paltamolainen Aleksi Huusko, tämän vuoden kolmikymppinen hänkin. – Palveluita on ollut tälle ikäluokalle tarjolla aiempaa enemmän. – Mielialalääkkeisiin en usko, Korhonen sanoo painokkaasti. Burn out ja väsymys jäivät levon jälkeen taakse. Tutkijoille se antaa erittäin arvokasta materiaalia siitä, mikä Suomessa tuottaa paitsi hyvinvointia niin myös pahoinvointia ja sairauksia. Hän edustaa ikäluokkaa, jota on seurattu Suomessa erityisen tarkkaan
Ristikarin mukaan syyt löytyvätkin yleensä vanhempien arkea kuormittavista tekijöistä. Aikuisten huolestuneet ilmeen muistaa myös Li Andersson. – Vahvemmin on kuitenkin jäänyt mieleen vanhempien samalle ajanjaksolle osunut ero, Andersson sanoo. – Surullisia lukuja, sanoo Ristikari hiljaa. Hänen vanhempansa olivat kuvataiteilijoita. Moni perhe oli todella tiukoilla. Jari Laukkanen. Kaikki tunnistavat lähipiiristään masennusta, uupumusta ja monia muita mielenterveysongelmia. Heille lama-aika ei arvatenkaan ollut helppoa aikaa. Nykyisestä ammatistaan huolimatta he kaikki elivät normaalin lapsuuden eri puolilla Suomea siinä missä muutkin haastateltavat. Taantuman lonkerot ylsivät myös pieneen keskisuomalaiseen Pylkönmäen kuntaan. Suomi eli 1990-luvun laman kiihkeimpiä vuosia. Yanaria lukuunottamatta kaikki vastasivat Suomenmaan kyselyyn. – Yhteiskunnan pitäisi siis kyetä korjaamaan asioita hyvin varhaisessa vaiheessa. Jotkut haastateltavista puhuvat isovanhempien sotatraumoista, jotka näkyivät myös omien vanhempien antamassa kasvatuksessa. Lapsena sitä aisti vanhempien murheet ja kantoi niitä mielessään. Ja molemmat täyttivät tänä vuonna niin ikään kolmekymmentä vuotta. – Lapsena sitä aisti vanhempien murheet ja kantoi niitä mielessään, hän sanoo. Andersson on myös keskisuuren suomalaisen eduskuntapuolueen puheenjohtaja. Alkoholismi, lääkkeiden väärinkäyttö ja viiltely ovat nekin tuttuja. Perään Ristikari kuitenkin painottaa, että huolipuhetta nuorista – ja myös vuonna 1987 syntyneistä – on liikaa. Heistä yli 50 prosenttia on kuollut tapaturmaisesti, yli 20 prosenttia tehnyt itsemurhan ja vajaalla 10 prosentilla kuolemansyy on rikos tai muu vahingoittava tapahtuma. Syitä siihen on vaikea löytää. Kohortti 1987 -tutkimuksessa on havaittu selvästi, että vanhempien alhainen koulutustaso, alkoholija mielenterveysongelmat, työttömyys tai avioero altistavat myös lapsen samoihin ongelmiin. honKonen (kesk.) ja Andersson (vas.) ovat nyt molemmat kansanedustajia. Kun Petri Honkonen oli alle kymmenen, toinen hänen vanhemmistaan jäi työttömäksi. Jos mitattaisiin sitä, kuinka moni apua tarvitsevista on ollut elinaikanaan palveluiden piirissä, tulokset näyttäisivät luultavasti melko hyviltä, hän arvelee. Ongelmista ei puhuttu ääneen, mutta lapsi imi tunnelmat herkästi sisäänsä. Niin täyttivät kansanedustajista myös Katri Kulmuni (kesk.), Joona Räsänen (sd.) ja Ozan Yanar (vihr.). Taloudellisesti vaikeita aikoja elettiin myös Honkosen kotona. 30,6 % rangaistusmääräys 44 % 16 % Petri Honkonen, syntynyt Pylkönmäellä heinäkuussa 1987. Laman muistavat kaikki. 20 15.12.2017 lapsena kodin ulkopuolelle sijoitettuja. Pahoinvointi ei ole vieras ilmiö kenellekään vuonna 1987 syntyneelle haastateltavalle, joita Suomenmaa jututti yhteensä yhdeksän
Jo syntyneitä ongelmia pitäisi myös korjata. Maria Seppälä. Se oli ilmaista ravintoa. Luokassa oli aina vähintään se yksi, jonka paidan hihat olivat liian lyhyet, sillä uusia ei ollut varaa ostaa. 15.12. Kukaan ei syytä lapsuutensa päätöksentekijöitä vastuuttomuudesta. Vuonna 1987 syntyneistä on puhuttu Suomessa paljon laman lapsina. 1990-luvun puolenvälin jälkeen tulivat Spice Girlsit, nuo brittiläiset poptähdet, 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Naiset Miehet Ei peruskoulun jälkeistä tutkintoa Keskiaste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Ylempi korkea-aste 7 059 alempi korkea-aste 14 086 Ylioppilas 5 918 ammattitutkinto 23 793 perusaste 6 168 Vuonna 1987 syntyneiden suoritetut tutkinnot korkeimman suoritetun mukaan vuonna 2015 Koulutus suojaa rangaistuksilta Vuonna 1987 syntyneiden naisten ja miesten rangaistusmääräykset ja tuomiot koulutusluokittain katri kulmuni, syntynyt torniossa syyskuussa 1987. – Suomessa on paljon palveluita, mutta ne ovat erittäin byrokraattisia ja hallintokeskeisiä. Liki kaikki haastateltavat muistavat jääkiekon maailmanmestaruuden. – Yhteiskunnan eheys on vakauden tae. Heihin osuivat karkeat säästöt. – Mutta eivät ne leikkaukset koulutukseen, terveydenhoitoon ja kotiin tuotaviin palveluihin kyllä parantaneetkaan perheiden hyvinvointia, Ristikari napauttaa. Isot mielenterveysluvut on nekin nähty yksinomaan lamasta johtuviksi. Ei edes Li Andersson, jolta on totuttu kuulemaan teräviä avautumisia Sipilän hallituksen toimista. Anderssonin mielestä yhteiskunnan pitäisi vain tarjota enemmän matalan kynnyksen palveluita ja helpottaa esimerkiksi psykoterapiaan pääsyä. Talvella liikuttiin potkureilla ja laskettiin mäkeä. Sitten tulivat jäkiskortit, joita vaihdeltiin ahkerasti. – Kyllä sitä lapsikin usein mietti huolissaan, että mitenhän he pärjäävät. Vertailutietoja ei ole olemassa. Kavereiden vanhemmilta menivät työt alta. Kolmikymppiset kansanedustajat tuntuvat olevan tiedosta hyvin perillä. Vuonna 1997 syntyneillä samat ongelmalukemat ovat jopa isompia. Kulmistaan nuhjaantuneita koulukirjoja kierrätettiin. – Se oli vielä sitä aikaa, kun monesti oli myös tylsää. Joona Räsäsen mukaan olennaista on eriarvoisuuden kasvun pysäyttäminen. Den glider in, hoilattiin Suomessa vuonna 1995. Näin ei voida kuitenkaan yksiselitteisesti sanoa, Tiina Ristikari painottaa. – Kehityssuuntien arvioimiseksi tarvitaan verrokkiryhmiä, hän sanoo. 63,3% 32,6% 50% 20% 29,8% 11,6% 19,5% 7% Lä ht ee t: TH L, Ka ns al lin en sy nt ym äk oh or tti 19 87 . Kiuruvedellä Pohjois-Savossa asunut Heidi Niemelä muistaa barbie-nuket, muoviset dinosaurukset ja dublolegot. Katri Kulmuni alleviivaa osin samaa asiaa. Moni muistaa höntsäpelit. Yhteiskunnan palveluita pitäisi hänen mukaansa rukata niin, että ongelmia voitaisiin ehkäistä ajoissa. Kun ihmiset kokevat olevansa samassa veneessä, lisää se yhteiskunnan vakautta ja turvallisuutta, hän korostaa. Ei ollut kännyköitä ja muita laitteita. Sellaisia vihertäviä taipuisia lyijykyniä, joiden terät katkeilivat helposti. Aina ei kaikkia niitäkään. Ikäpolvelle tuttu ongelma sekin. Renkutuksen osasivat myös silloiset 8-vuotiaat. Sitten oli niitä, jotka eivät koskaan käyneet missään. Se osoittaa, ettei lapsuus ollut pelkkää lamaa. Näen, että se oli hyvä. Naapurin lasten kanssa pelattiin jääkiekkoa ja jalkapalloa. 2017 21 Kun ikäluokka aloitti peruskoulun syksyllä 1994, siellä jaettiin lamakyniä. Mäntyharjulainen Eveliina Mäenpää muistaa, kuinka jotkut perheet keräsivät syksyisin erityisen ahkerasti marjoja. Televisiossa näkyi vain kolme kanavaa, Ylen ykkönen ja kakkonen sekä maikkari. Oli niitä, jotka lähtivät syysja hiihtolomareissuille milloin minnekin. Pikavippifirmat pitäisi Anderssonin mukaan saada myös kuriin. Yksilö pitäisi nostaa keskiöön kaikissa palveluissa
Totta kai kuulumme yhtä lailla kuin kuulumme Pohjoismaihin, Sippola sanoo. Y-sukupolvelle on Kultalahden mukaan leimallista yksilöllisyyden korostuminen. Helsingissä asuva Anniina Sippola on tehnyt ulkomailla työharjoittelun. Kun Suomi liittyi vuoden 1995 alussa EU:hun, vuonna 1987 syntyneet olivat silloin 8-vuotiaita. Antti Korhonen sanoo olevansa sukunsa ensimmäinen, joka on muuttanut ulkomaille. Keskeisin liittyy varmasti teknologisiin välineisiin ja sosiaalisen kanssakäymisen tapoihin, sanoo tutkijatohtori Susanna Kultalahti Vaasan yliopistosta. Etenkin 1980-luvun puolella syntyneet muistavat vielä hyvin ajan, jolloin internetiä, kännyköitä ja sosiaalista mediaa ei ollut. – Tämä ikäluokka on läpikäynyt isoja muutoksia. Vuonna 1987 syntyneet ovat osa Y-sukupolvea, johon Kultalahti laskee vuosina 1980–1995 syntyneet. Itsestäänselvyys on ollut myös yhteisvaluutta. Y-sukupolvi on myös elänyt aikakauden, jolloin molemmat vanhemmat ovat olleet pääsääntöisesti töissä. Se on tarkoittanut melko varhaisessa vaiheessa itsenäistymistä. 22 15.12.2017 joiden kuvat koristivat miltei jokaisen tytön paitoja ja piirustusvihkojen kansia. 38,9 % 6 kk yhtäjaksoinen työttömyys 38,7 % 39 % Anniina Sippola, syntynyt Kauhavalla helmikuussa 1987.. – Kasvatus ei kuitenkaan ole aina tukenut itsenäistymistä, sillä tämän sukupolven vanhemmat ovat tehneet hyvin paljon asioita lastensa puolesta. – Mutta Y-sukupolvelaiset ovat myös niitä, jotka ensimmäisinä ottivat sen osaksi nuoruuttaan. Se on keskeisin erottava tekijä seuraavasta Z-sukupolvesta. LeimaLLisTa Y-sukupolvelle on myös se, että Euroopan unionista ja kansainvälisyydestä on tullut itsestäänselvyyksiä. Ensimmäisen kännykkänsä Niemelä sai syksyllä 2000, kun alkoi yläaste. Se tulkitaan monesti myös itsekkyydeksi. Tärkeää on se, mitä minä haluan ja miten juuri minä koen. – Ei ole koskaan tullut mieleenkään keskustella siitä, että kuulummeko EU:hun vai emme. Chat oli yleisesti käytössä, kun he olivat yläasteella. Eveliina Mäenpää on työskennellyt kolme vuotta New Yorkissa
Petri Honkosen mukaan aikakausi jätti jälkensä aikuistuvien 1987 syntyneiden jaksamiseen. Jo koulussa heille kerrottiin, että kannattaa hankkia useita pätevyyksiä, jos haluaa selvitä. 2017 23 – Kun joskus on jonnekin reissulle pitänyt vaihtaa valuuttaa, on tullut sellainen fiilis, että wow! Sitä ei enää käsitä, kuinka yksinkertaista rajojen ylittäminen Euroopassa on, Sippola nauraa. Eveliina Mäenpää suoritti lukion keskivertoa nopeammin. Talouden taantumaa kesti miltei kymmenen vuotta, koko ikäluokan aikuistumisen ajan. 1990-luvun lama alleviivasi, että mikään ei ole pysyvää. Vuonna 2008 Yhdysvalloissa puhkesi finanssikriisi, jonka vaikutukset ylsivät Suomeenkin. Kun ikäluokka vuonna 2003 pääsi yläasteelta, Suomi eli nousukauden kuumimpia vuosia. Jaakko Martikainen. – Joillekin se on jopa suoranainen toive, että työpaikoilla olisi ihmisiä monesta etnisestä taustasta. Silloin valkolakin sai 29 000 ihmistä. Hän oli päätynyt valmistumisensa jälkeen ompelijan töihin. Hän oli ylioppilas jo jouluna 2005, kun muut ikätoverit kirjoittivat keväällä 2006. Harva haluaa ottaa riskejä, perheen perustamista lykätään ja omistusasuntoa ei hankita, hän luettelee. Yt-neuvotteluista uutisoitiin harva se päivä. Moni passivoitui ja menetti toivonsa. Taantuman sai huomata nahoissaan myös Anniina Sippola. Kultalahden mukaan kansainvälisyys on tuonut mukanaan myös sen, että erilaisuus ja monimuotoisuus ovat sukupolvelle arkipäivää. Ilmiö oli ollut nähtävissä jo aiemmin, mutta nyt se iski kunnolla silmille. Työ oli vakituista, mutta lyhyellä aikajänteellä iski kaksi pitkää lomautusta. Loput viisi haastateltavaa menivät yliopistoon. Se myös johti siihen, mistä Y-sukupolvea usein syytetään: sitoutumisen vaikeuteen. – Koko ajan oli jatkuva epävarmuus, että kuinka kauan tätä vielä jatkuu, kuinka monta lomautusta vielä tulee. Kaikki muut haastateltavat menivät lukioon, mutta Aleksi Huusko valitsi ammattikoulun. Ei ole koskaan tullut mieleenkään keskustella siitä, että kuulummeko EU:hun vai emme. – Isolla osalla jokainen työpaikka on taistelun takana. 15.12. Aluksi maatalouslomittajana, nyt pääasiassa kaivinkonehommia tarjoavana yrittäjänä. Kun muut miettivät jatko-opintojaan, Huusko teki jo täyttä häkää töitä. Taloudessa meni lujaa. SuSanna Kultalahden mukaan vuodesta 2008 alkanut taantuma korosti entisestään työelämän muuttumista pirstaleiseksi ja epävarmaksi. Opintojaan puurtaville syntyi mielikuva, että tässä valmistutaan kortistoon. Tosin 1987 syntyneet oppivat epävarmuuden jo lapsina, Kultalahti näkee. Lukion jälkeen Mäenpää ja Joona Räsänen valitsivat ammattikorkean, Anniina Sippola ammattikoulun. Itse olen saanut olla koko ajan töissä ja olen siitä todella kiitollinen
Kultalahden mukaan pätkätyöt ovat Ysukupolvelle se uusi normaali, jota ei osata enää edes muuksi ajatella. Lastensa syntymien ja äitiyslomien jälkeen Niemelä alkoi taas etsiä töitä. – Pitäisi valmistua ja työllistyä nopeasti, menestyä ja olla huippu ja uraohjus, Petri Honkonen tiivistää. Juuri niin kolmikymppiset tuntuvat myös ajattelevan. Vaikka olisihan se mukava jotain varmaa jossain vaiheessa saada. – Minulle viisi vuotta samassa paikassa on jo aika pitkä aika. Ikäluokassaan Mäenpää on suoranainen poikkeus, sillä politiikka kiinnostaa entistä harvempaa. Työelämässä liikkuminen pitää minut hyvin virkeänä. – Tuntuu, ettei nykyään haluta ottaa kantaa tai olla aktiivisia yhteisissä asioissa. Anniina Sippola otti parin vuoden päästä lopputilin ompelijan hommistaan ja aloitti ammattikorkeakouluopinnot. Ideaali eläkeviroista meni murskaksi. Kotona odottaa vuoden ja kymmenen kuukauden ikäinen lapsi. Sukupolvelle on hyvin tärkeää, ettei työ ole liian kuluttavaa. Vaihtoehdoksi jää vain sopeutua entistä pirstaleisempaan työelämään. Stressiä pätkätöistä ei ole ottanut myöskään Heidi Niemelä. Sippola on vaihtanut työtä aina itse, omasta tahdostaan. Kultalahden mukaan on totta, että työelämästä on tullut nopeatahtisempaa. Haasteellisuuden kokemukseen vaikuttaa hänen mukaansa kuitenkin myös se, että Y-sukupolvelle työ ei ole enää koko elämä. Keskiössä on jatkuva muutos. Paikalle jääminen ei ole hänen juttunsa. Mäenpäällä on töiden ja lapsiperhearjen päälle vielä poliittisia luottamustoimia. 24 15.12.2017 1,5% 0,7% 1,1% kuollut Hiljalleen sen on hyväksynyt, että tällaista tämä työelämä nykyään on. Sippolaa pätkätyöt eivät stressaa. – Työstä halutaan nauttia ja sen pitäisi mielellään olla omannäköistä, mutta silti sitä tehdään vapaa-aikaa varten. Päälle tulevat alituinen kiire, kovat vaatimukset, tulospalkkaus ja liian vähäiset resurssit. Vuonna 1987 syntyneet ovat muun Ysukupolven tavoin niitä, jotka ovat tuon muutoksen kiihkeimmät vuodet työelämän keskiössä. Heidi Niemelä, syntynyt Kiuruvedellä kesäkuussa 1987. 25 ikävuoteen mennessä lapsia oli synnyttänyt miltei 23 prosenttia ikäluokan naisista. Hän sai töitä heti valmistumisensa jälkeen kaupunkilaisten vaikuttamiseen liittyvästä projektista. – Hiljalleen sen on hyväksynyt, että tällaista tämä työelämä nykyään on. Ystäväpiirissään hän on ainoa poliittisesti aktiivinen. – ruuhkavuosia tässä eletään, Eveliina Mäenpää huokaa. Sitä ovat seuranneet erilaiset työpätkät opiskelijajärjestöissä ja keskustanaisissa. Siksi he eivät halua sitoutua mihinkään liian voimakkaasti. Maria Seppälä – Sukupolvi sai lapsuudessaan ja nuoruudessaan viestin, että organisaatiot eivät kykene aina huolehtimaan työntekijöistään, vaikka haluaisivatkin. – Luotan, että jatkossakin jotain työtä löytyy. Hän toimii muun muassa Mäntyharjun kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana. – Koko ajan pitää kouluttautua, jotta pärjää, Eveliina Mäenpää ynnää. Tuntuu, että ihmiset pelkäävät leimautumista.. Ensin vuodeksi, sitten taas vuodeksi. Lapsia haastateltavista on myös Korhosella, Niemelällä, Huuskolla ja Honkosella. Moni kokee nykyisen työelämän myös hyvin haastavaksi. Jatkossa ihmiset tekevät entistä enemmän useita pätkiä useille työnantajille yhtäaikaisesti. Nyt hän tekee töitä usean kunnan yhteisessä digihankkeessa, määräaikaisena jälleen
Tulevaisuus pelottaa ja näyttää uhkaavalta. n nykyään ei haluta ottaa kantaa tai olla aktiivisia yhteisissä asioissa. Eveliina Mäenpää, syntynyt Leppävirralla elokuussa 1987. – Olen ajatellut ostaa jossain vaiheessa Suomesta palan metsää. HuOli . Samaan kategoriaan voisi laskea myös New Yorkin kaksoistornien romahtamiset, Jokelan ja Kauhajoen kouluampumiset sekä Eurooppaa viime vuosina järkyttäneet terrori-iskut, joista moni haastateltava mainitsee. Sen nimeävät lähes kaikki haastateltavat. Muutoksen junaa tuntuu olevan mahdoton pysäyttää. – Tietynlaisesta passiivisuudesta pitää päästää irti, vastuuta tulee ottaa. Se pakottaa ihmiset toimimaan. Tutkija uskoo, että vuonna 1987 syntyneet selviävät hyvin. – Nykyään niitä ei käytännössä pääse pakoon, ellei sulje kaikkia mahdollisia laitteita. Parinkymmenen vuoden sisällä kun työskennellään sellaisilla aloilla, joita ei vielä olekaan. Samalla tulisi kuitenkin sulkeneeksi ison osan sosiaalista elämää, Kultalahti sanoo. Mutta suurimmalla osalla luonnonvarojen riittävyys, lumen häviäminen ja kansainvälisen politiikan konfliktiherkkä tilanne vilahtelevat puheissa. Miten tämän päivän kolmikymppiset selviävät tulevaisuudestaan. He tietävät, mitä on muutos. Jaakko Martikainen. Se on heidän vahvuutensa. Li Andersson kytkee sen osaksi termiä maailmantuska, joka on hänen mielestään suoranainen sukupolvikokemus. 2017 25 On kuitenkin yksi asia, joka yhdistää koko sukupolvea. Minusta tällainen eetos on rohkaiseva ja tärkeä. 15.12. Heitä voi kutsua hyvällä syyllä diginatiiveiksi. Li Andersson haluaa nähdä yleisessä huolessa myös positiivisia merkkejä. 1960ja 70-luvuilla lapsuuttaan eläneetkin muistavat elävästi televisiokuvat Biafran nälkälapsista ja Vietnamin sodasta, mutta Y-sukupolvelle Syyrian kriisit ja Las Vegasin joukkoampumiset tulevat suoraan iholle entistä nopeammin yhä useammista viestintävälineistä. – He ovat eläneet niin monen murroksen keskellä. Miten tilanteen näkee sitten sukupolvitutkija. – Samalla huolettaa se, että viimeistään neljänkymmenen vuoden päästä maailma romahtaa, kun tekoäly ottaa vallan ja luonto on tuhottu. Huoli maailman tulevaisuudesta. Sirpaloituneeseen ja teknologisoituvaan työelämään puskee pian myös Zsukupolvi. Siihen sanaan voikin kytkeä ikäluokan suhtautumisen kaikkeen siihen, mikä on edessäpäin. Puskevatko he sitten edelle, kun maailma muuttuu. Kultalahden mukaan eivät välttämättä. IT-alalla menestyvä Antti Korhonen uskoo, että teknologinen kehitys tuo ihmisille paremman tulevaisuuden lyhyellä aikajänteellä. Y-sukupolvelta kysytään nyt vain muutosvalmiutta ja -kykyä. Haasteita on, sen Kultalahti myöntää heti. Pakenen sitten sinne, jos maailmassa alkaa mennä kaikki päin helvettiä. Hän on jo miettinyt varasuunnitelmia mielessään. – He ovat askeleen edellä teknisen kehityksen ymmärtämisessä. – Suurin osa ikäpolvestani on vahvasti sitoutunut huomioimaan ilmastonmuutoksen, eriarvoisuuden kasvun ja syrjinnän kaltaisten ongelmien ratkaisemisen omassa toiminnassaan. Kultalahden mukaan erilaiset mediavälineet ovat tuoneet synkät uutiset kotisohville reaaliaikaisesti koko Y-sukupolven elinajan. Toki haastateltavissa on niitäkin, jotka uskovat kaiken menevän hyvin. Maailmantuskan sisään hän laskee kaikki mahdolliset globaalit ongelmat, joista ikäluokka on ollut tietoinen alakoulusta lähtien
– Olen vihitty Päätalo-tutkijaksi. Se ensimmäinen on filosofian tohtori Ritva Ylönen, vuonna 2013 Päätalosta väitellyt ja tänä vuonna julkaistun Päätalo-elämänkerran kirjoittaja. Kirjailijabrändin sijaan Ritva Ylösen elämäkerta luo Kalle Päätalosta inhimillisen kuvan, Sari Keskimaa arvioi.. Paitsi Päätalo, Ylöstä ja Keskimaata yhdistävät murre ja kotiseutu Puolanka. Keskimaa on todennäköisesti toinen Päätalo-tohtori. Päätalo puhuttelee yksilöä, ja sitä kautta vaikutus kiertyy yhteiskunnalliseksi. Sari Keskimaan väitöstilaisuus on ensi vuonna, jos prosessi etenee suunnitelman mukaisesti. Olen rakastunut Kalleen. Hän on lukenut Päätalon tuotannon, etenkin omaelämäkerrallisen Iijoki-sarjan, moneen kertaa ja palaa kirjojen pariin säännöllisesti. sari keskimaa luki SKS:n kustantaman Kalle Päätalo – Kirjailijan elämä -elämäkerran yhtä soittoa. Liki 500-sivuisesta kirjasta varsinkin alkupää oli hänelle tuttua. 26 15.12.2017 TeksTi: AnjA MAnninen kuvAT: MAriA seppälä, suoMenMAAn ArkisTo Päätalo ja Puolanka yhdistävät Ritva Ylöstä ja Sari Keskimaata Kulttuuri ÄlykÄs , taitava ja tunnollinen ihminen, jolle työ oli henki ja elämä, ylivieskalainen Sari Keskimaa kuvaa tutkimuskohdettaan, kirjailija Kalle Päätaloa. Hän on merkannut roosan värisillä lipuilla kirjan tärkeät kohdat. Haluan tehdä näkyväksi Päätalon kirjailijalaatua. Päätalo tutkijoiden syynissä Kirja on Keskimaalla mukana tapaamispaikassamme Oulun pääkirjastossa. Keskimaa löysi Päätalon kirjat jo nuorena kodin kirjahyllystä. elÄmÄkerran kirjoittajan Ritvan Ylösen mukaan Kalle Päätalo sai jo lapsena kieKalle Päätalon syntymästä tulee sata vuotta vuonna 2019. – Kallen henki tai paremminkin Kallen energia on työssäni läsnä. Unessa olen jopa ollut Kalle, Keskimaa tunnustaa. Päätalosta tuli ystävä ja läheinen, vaikka Keskimaa ei idoliaan koskaan tavannutkaan
Yhteensä Päätalo kirjoitti 39 romaania, kolme näytelmää ja kolme kertomuskokoelmaa. – Olen 11 vuotta pyöritellyt Päätalon kieltä. Tampereen kaupunki palkitsi tamperelaistuneen kirjailijan, Rakennusmestariliitto muisti ansiomerkillä. Kiitos kirjasta -tunnustuspalkinnon Päätalo sai vuonna 1970, valtion kirjallisuuspalkinnon Huonemiehen pojasta vuonna 1972 ja Kirjakerhojen palkinnon vuonna 1975. Päätalon takomaa huimaa tekstimäärää on sanottu loputtomaksi ripittäytymiseksi, jossa lukijat ovat toimineet lautamiehinä. Kieli vaikutti yksilöön, ja siitä syntyi Päätalon taika, Keskimaa sanoo. Keskimaa kuivaa Päätalon kirjoitustapaa intuitiiviseksi ja tajunnanvirtatyyppiseksi prosessiksi. Kunnianhimo ja sisäinen palo ohjaavat niin Päätaloa kuin tutkijaakin. Seikkaperäisesti Ylönen kertoo Päätalon syrjähypyistä ja aviottoman lapsen syntymästä. Vaikka teksti ei tieteellistä olekaan, Ritva Ylönen on lähdeviitoittanut kirjoittamansa. – Päätalolle kieli – murre aivan erityisesti – oli ilmaisutapa, työkalu ja samalla hänen brändinsä yksi merkittävä osatekijä. Päätalon tuotannon vastaanotto oli kaksijakoinen: lukijat kehuivat, mutta kriitikot nyrpistelivät. Päätalo-elämäkerran kirjoittaja pohtii pitkin matkaa kirjojen omaelämäkerrallisuutta, faktan ja fiktion suhdetta. marraskuuta 1919 Taival koskella ja kuoli 20. Henkisyyden ja voimavaroja hän peri Riitu-äidiltään. Päätalon lukijat kiittävät mestarille lähettämissään viesteissä murretta ja koillismaalaisen elämän ja työnteon kuvausta. Itsensä eturiviin nostaminen ei ole linjassa suomalaisen vaatimattomuuden kanssa. Siitä teksti alkaa ryöpytä, ja mielenliikkeet lähtevät liikkeelle. – Kalle oli henkinen ihminen. Kirjoitusrupeama oli Päätalolle usein rankka fyysinen ponnistus. Koillismaa-sarjaan kuuluu viisi ja Iijoki-sarjaan 26 teosta. Uskon, että näkemystä minulla on, enkä koe olevani tyhjän päällä. Keskimaa ei silti halua omia Päätaloa. Päätalo muutti ainakin kirjojensa henkilöiden nimet. Päätalo-elämäkerta on sujuvasti kirjoitettu ja helppolukuinen. Keskimaa pitää akateemista tutkimusta Päätalosta tärkeänä myös siksi, että kirjailija pysyy esillä ja että myös nuorempi polvi löytää Päätalon. Työ oli Kallelle henki ja elämä, ja sen vahvan merkityksen tunnistaa myös Keskimaa. Tietoiseen kostoon Sari Keskimaa suhtautuu arvellen, mutta toteaa, että vielä minä näytän -uho on värittänyt tekstiä. Elämänkerrassa Ritva Ylönen arvelee Päätalon vaienneen apurahoista, ettei niitä rinnastettaisi lapsuuden köyhäinapuun ja almuihin. Elämäkerta käy läpi Päätalon elämän käännekohdat: traumaattisen lapsuuden, nuoruusiän, sotaväen ja sodan, jälleenrakentamisen ajan, paluuepisodin Taivalkoskelle, naisasiat, avioliitot ja kirjailijaksi ryhtymisen. Sari Keskimaan mukaan kieli on identiteetin perimmäisin rakennuspalikka. Tutkittavaa löytyy vielä paljon näkökulmaa vaihtamalla. Päätalo lähtee muistikuvasta. Päätalo sai myös arvostetun Suomi-palkinnon, hänestä tuli Oulun yliopiston kunniatohtori ja hänestä tehtiin professori. 15.12. Mitä muuta hän muunsi ja väritti. Painosten kuningas Kalle Päätalo työhuoneessaan Kirvestiellä Tampereella vuonna 1987.. Kirjailijabrändin sijaan Ylösen elämäkerta luo Päätalosta inhimillisen kuvan. Murteen ja sen käytön hän omaksui jo äidinmaidossa, Ylönen kirjoittaa elämäkerrassa. Päätalo tunnusti poikansa, mutta pojan omat lapset haluaisivat DNA-näytteen avulla todistuksen, että Päätalo on heidän isoisänsä. Kalle Päätalon lapsuus Taivalkosken Jokijärvellä oli rankka ja traumaattinen: sitä varjostivat isäHerkon mielen horjuminen, turvautuminen ”kunnan jauhoihin”, sivullisuus ja epävarmuus omasta olemisesta ja ”ryskätöihin” tarttuminen jo pienestä pojasta. Isä-Herkko oli materialisti, jolle tärkeintä oli työ ja kärsimys. Pääkirjastolta Sari Keskimaa jatkaa Oulun yliopiston Linnanmaan kampukselle. Artikkeliväitöskirja Kalle Päätalon Iijoki-sarjasta kielielämäkertana on loppusuoralla. – Päätalo osaa myös kehua ja korostaa itseään. Hän ei ollut helppo ihminen. Elämäkerran arvioijien mukaan Päätalo olisi käyttänyt tuotantoaan jopa koston välineenä. Päätalo koki jäävänsä vaille tunnustusta, ja Sari Keskimaallekin on yllätys, että kirjailija sai myös apurahoja. – Päätalo puhuttelee yksilöä, ja sitä kautta vaikutus kiertyy yhteiskunnalliseksi. 2017 27 Kaarlo (Kalle) Alvar Päätalo syntyi 11. Mielessä ja työn alla on myös Oulussa järjestettävä Päätalo-symposio vuonna 2019, jolloin Kalle Päätalon syntymästä tulee sata vuotta. – Ritva ei kirjoita mutu-tuntumalla ja haluaa pitäytyä faktoissa, Keskimaa arvioi kollegansa tekstiä. marraskuuta 2000 Tampereella. Kirjoissaan Päätalo terapoi paitsi itseään, myös lukijoitaan. lellisen varannon, jota hän hyödynsi mittavalla kirjailijan urallaan. Päätalo tunnetaan parhaiten omakohtaisiin kokemuksiin perustuvista Koillismaa(1960–1969) ja Iijoki-sarjoista (1971–1998), joista jälkimmäinen on omaelämäkerrallinen teos. Paitsi tunnollinen, repaleisista lapsuusoloista lähtenyt Päätalo oli Sari Keskimaan mukaan taitava ja älykäs
Hän kertoo Uutissuomalaisen haastattelussa, että ”nykymuotoinen presidentinvaalikampanjointi on omiaan murentamaan presidentin arvovaltaa”. Tyylipuhdasta valepoliitikkoa ei Suomessa sentään taida olla vielä nähty, vaikka Amerikassa konseptilla on päästy pitkälle. Vaikka matka oli pitkä, ennätyssarjaan sillä ei vielä nousta. Luvut eivät tosin taida olla aivan vertailukelpoisia. Eikä aina vaalejakaan. Helsingin Sanomat arvelee, että pisimmän junamatkan valtionpäämiehenä olisi tehnyt Pohjois-Korean edesmennyt johtaja Kim Jong-il, joka matkusti vuonna 2001 Moskovaan. Matka päättyi sunnuntaina Rovaniemelle. Ei ollut vaalitenttejä eikä muita turhuuksia. Monet energiayhtiöt, kuten ydinvoimalaa Pyhäjoelle rakentava Fennovoima, perustuvat Mankala-periaatteelle. Jotkut ammatit ja tittelit ovat ilmiöltä jo luonnostaan suojassa paremmin kuin toiset. Etelä-Pohjanmaalla mietitään nyt, miten kansan suuret rivit saadaan innostettua sijoittajiksi, ettei maakunnallisesti tärkeän yhtiön omistus valu ulkomaille. Apollon Tietäjät 28 15.12.2017 Seppo TiiTinen on harmistunut. Entisen suojelupoliisin päällikön ja eduskunnan pääsihteerin mielestä vaalitenttejä on liikaa. Kansankapitalismi alkaisi kukoistaa, jos omistajille jaettaisiin puoli-ilmaista viinaa. Junamatkoihin kohdistuvan viehtymyksen lisäksi Niinistöä ja Kimiä yhdistävät ainakin korkeat kannatusprosentit. Siinä omistajat saavat ostaa sähköä omakustannushintaan. Ei muuta kuin poikkeuslakia vireille! elinkeinominiSTeri Mika Lintilän mukaan valtio selvittää viinayhtiö Altian listaamista pörssiin. Ongelmaksi voisi tosin tulla, että kunhan osakkeita hankkineet pohjalaisisännät olisivat hamstranneet Matti-ämpärinsä täyteen ohrajalostetta, tankeissa ei olisi enää pisaraakaan muille myytäväksi. Matka kesti yhdeksän päivää. Millainen mahtaisi olla valenäyttelijä. Kyllä Kekkosen aikana kaikki oli paremmin. On valelääkäriä, valehoitajaa, valejuristia ja nyt sitten valetoimittajakin: joku toimittajaliiveihin pukeutunut ruotsalainen tenttasi itsenäisyyspäivänä Helsingissä uusnatsimarssin vastamielenosoittajilta, miksi nämä vihaavat natseja, vaikka edusti vain ruotsalaista valemediaa. vale-eTuliiTTeen alla on viime vuosina nähty jos jonkinlaista ammatinharjoittajaa. Eikä siinä vielä kaikki. TaSavallan presidentti Sauli Niinistö avasi vaalikampanjansa viime viikon perjantaina Helsingissä ja puksutteli saman tien vaalijunalla kohti pohjoista. Urkkia ikävä. ”Ei ole mistään kotoisin, että istuva presidenttikin joutuu osallistumaan tällaiseen huutokauppaan”, Tiitinen tuskailee. Voisiko tätä soveltaa Altiaan
Tarvitsemme uudenlaista sosiaaliturvaa, jossa työn ja sosiaaliturvan yhdistäminen onnistuu. Yksittäisellä asialla voi saada onnistumisen tunteen, mutta historian kulussa ne vaipuvat unholaan. Talouden pyörät pyörivät. Politiikka ja päätöksenteko ovat kestävyyslajeja. Työllisyysaste on nostettava 75 prosenttiin. Velaksi elämisen on saatava loppumaan. Tavoitteet tulevat täsmentymään vielä moneen kertaan. Eduskunnan äänestäessä säästöistä on useita kertoja pitänyt uskoa siihen, että tehdään oikeita asioita, joilla mahdollistetaan parempi tulevaisuus. VaaliKausi on edennyt siihen aikaan, jolloin on välttämätöntä muistuttaa itselleenkin, mitä aikanaan on luvattu ja mitä sen jälkeen on tehty ja tapahtunut. 15.12. Meidän on oltava vahvasti mukana eurooppalaisessa yhteistyössä. On uskottava omaan tekemiseemme ja tehtävä työtä päästäksemme seuraavalle askelmalle. Yksi onnistumisen tae on usko itseemme ja arvostus tekemällemme työlle. Keskustan pitää olla valmis oppivelvollisuusiän pidentämiseen. On kirjoitettava rohkea sivistyspoliittinen ohjelma, joka perustuu elinikäisen oppimisen mahdollistamiseen. Velkaantumisen taittaminen ja uuden työn luominen ovat olleet ja ovat edelleen ykköstavoitteita. Rakennettujen teiden vuoksi tuskin ketään. Huippuyritykset, kasvihuoneet ja mansikkamaat eivät pärjää ilman ETA-alueen ulkopuolista työvoimaa. Puheenjohtaja Juha Sipilä linjasi puoluevaltuuston puheessaan, miten siirrymme saneerausvaiheesta kehittämiseen. Tänään maamme talous kasvaa nopeinta tahtia Euroopassa. Kipeääkin on tehnyt. Tarveharkintaa tulee lieventää. Eduskuntaan on valittu monta kansanedustaja rakentamattomien teiden vuoksi. Itseemme uskoen, toisiimme luottaen Juha Rehula keskustan varapuheenjohtaja. Samalla on kysyttävä itseltämme, osaammeko itse arvostaa tehtyä työtä. Matkalla tuleviin todellisiin kannatusmittauksiin on meidän keskustalaisten oman pinnan kestettävä. 2017 29 Puheenvuoro KesKusta lupasi 2015 eduskuntavaalien alla laittaa Suomen kuntoon. Luottamus talouteen on vahvaa. Olimme kaksi vuotta sitten Kreikan kanssa samassa sarjassa euromaiden viimeisenä. Tulevista vuosikymmenistä selviytyminen vaatii uudistuksia, jotka eivät ole aina mieluisia, mutta niitä on tehtävä. Elämme aikaa, jolloin varsinkin myönteiset asiat ”ulosmitataan” useimmiten jo ennen kuin ne ovat toteutuneet. Talouskasvun on oltava osallistavaa. Meiltä keskustalaisilta kysytään nyt sekä sitkoa että kestävyyttä matkatessamme eteenpäin. Näkyykö meistä päällepäin, millainen myönteinen muutos on tapahtunut. On pidettävä kaikista huoli. Kerroimme julki, mihin on varauduttava. Kerroimme ja ennakoimme vaikeiden päätösten tarpeen. Verotuloja karttuu ennakoitua enemmän. Todelliset onnistumiset mitataan hetken pistevoittojen tai tappioiden sijaan isoilla asioilla. Ilman suoria budjettisäästöjä ei selviydytä. Talouden peruspilareiden ollessa kunnossa on mahdollisuus parantaa niiden ihmisten asemaa, joiden omat voimat eivät riitä tai elämäntilanne ei mahdollista palkkatuloa. RatKottaVia asioita ja yhteiskunnallisia ongelmia riittää. Yritykset investoivat. Keskustan on oltava julkisten terveyspalvelujen ykköspuolustaja. Tarvitsemme rohkeaa ilmastoja ympäristöpolitiikkaa. Kymmenet tuhannet suomalaiset ovat saaneet työpaikan. Tarvitaan uusi sopimusyhteiskunta, jossa luottamuksen ilmapiirissä paikallista sopimista on mahdollista lisätä. Talous on kääntynyt kasvu-uralle. Uskomme suomalaiseen omistukseen. Ylikansalliset toimijat eivät tarvitse tukeamme. Haluamme kasvollisen suomalaisen yrittäjyyden julkisen rinnalle
Nyt ollaan tekemässä tuplasysteemiä, ja viime kädessä sen maksaa veronmaksaja. – Hyvällä yhteistyöllä ja tekemisen meiningillä, uusi puheenjohtaja linjaa. Järjestötyötä vahvistetaan ja ajettavaksi otetaan satakuntalaisille tärkeitä oman maakunnan asioita. Mies on noteerattu korkealle myös maamme rajojen ulkopuolella. Jalonen ymmärtää, että politiikassa on tehtävä kompromisseja, mutta hän kaipaa pikkaisen enemmän keskustalaista politiikkaa. ValtakuNNallisesti Jalonen sanoo keskustan ajaneen sotessa turhan oikeistolaista politiikkaa. Please! TeksTi ja kuva: anne Hievanen Vesa Jalonen, ydinvoimaosaaja Eurajoelta, johtaa jatkossa Satakunnan piiriä Suomen säteilevin mies Vesa Jalonen haluaa vahvistaa Satakunnan piirin järjestötyötä ja luotsata koko joukon iloiseen tekemisen meininkiin.. Näitä päätöksiä on tehty vain Suomessa ja Ruotsissa, ja suomalaiset ovat naapureitaan hitusen edellä. Noin 5 000 jäsenen piirissä lähdetään etsimään uutta hyvän kierrettä. Kun vieraita saapuu maailmalta, Huhdan kyläkoulun opettajana ja rehtorina sekä kunnanhallituksen puheenjohtajana toimiva Jalonen on vieraita vastassa. Missään koko maailmassa ei löydy toista paikkaa, jossa asukkaat olisivat sanoneet, että ydinjätteet voidaan sijoittaa heidän kotikuntansa alueelle. Jälkimmäisessä valinta napsahti juuri kohdalle, mutta ei siinä vielä kaikki. Jalonen istuu eurajokelaisen Vuojoen kartanon yläsalissa ja toteaa: – Jonkin verran pitää olla kansainvälinen, jotta pystyy kommunikoimaan. Satasote on ollut yksi maakunnan isoimmista asioista viime aikoina. Jalosen parempi puku on vielä matkalaukussa vastikään tehtyjen Japanin ja Yhdysvaltojen vierailujen jäljiltä, ja aiemmin syksyllä mies ehti käväistä konferenssimatkalla EteläKoreassa, Isossa-Britanniassa ja Ranskassa. – Eurajoesta puhutaan nyt ympäri maailmaa, ja me olemme kyllä aika haluttuja, Jalonen myöntää. Millaisena lähipalveluverkko säilyy, se on vielä täysin auki, ja sitä Jalonen pitää olennaisimpana asiana. Ja kun kutsu käy, opettaja jättää taululiitunsa ja reissaa mihin päin maailmaa milloinkin. Se on sotkenut kuvioita ja aiheuttanut hämmennystä, ja sen eteen on tehty valtava määrä työtä. – Suomesta ei pidä lopettaa julkista terveydenhuoltoa. Molemmilla oli yksi ja sama kysymys: miten kunnan asukkaat ovat suhtautuneet ydinjätteen loppusijoitukseen. 30 15.12.2017 ”NiiN oN hyvä kuin käy”, tuumii Vesa Jalonen, 51, olipa kyse kuntatai eduskuntavaalien tuloksesta tai siitä, kuka valitaan Satakunnan piirin uudeksi puheenjohtajaksi. Mitä sieltä lopulta tulee, sitä emme tiedä, kun ei tiedä asian ytimessä ollut entinen perheja peruspalveluministeri Juha Rehulakaan. Vielä vuosikymmen sitten valtuuston puheenjohtajat saattoivat puuhastella vain kunnan asioiden parissa, mutta enää sillä ei pärjää. Hyvä isä, miten tuossa hommassa pärjää. Oikeasti. Eurajoki tunnetaan Suomen sähköisimpänä kuntana, mutta tulevan ydinjätteen loppusijoituspaikkana kuntaan kohdistuu nyt erityisen vilkas kansainvälinen huomio. RaumaN ja Porin välissä sijaitsevassa noin kymmenentuhannen asukkaan kunnassa ovat vierailleet syksyn aikana muun muassa Japanin kauppaja teollisuusministeri ja Etelä-Australian pääministeri. millä meiningillä aikoo iloisen olemuksen, hyvän kielitaidon ja sujuvan supliikin omaava mies luotsata Satakunnan keskustaväkeä
2017 31 Eurajoesta puhutaan nyt ympäri maailmaa.. 15.12
Hän on toiminut keskustassa paikallistasolla sekä kuntapolitiikassa. 40-vuotias Vauhkonen on muun muassa toiminut Itä-Savossa piirihallituksessa. Sen ympärille rakennamme erilaisia avoimia tapahtumia. – Johtokunnassa on osaava, aktiivinen ja aikaansaava porukka, jonka kanssa on hyvä lähteä ensi vuoteen. Herttuainen kertoo Itä-Savon piirin keskustanaisilla olevan hyvä yhteishenki. Uusi pesti odotti kuitenkin kulman takana. Pohjois-Karjalan keskustanaisten puheenjohtajana vuoden alusta aloittava Vauhkonen tietää, että moni nuori tulisi mukaan, mutta arkailee omaa osaamistaan. itä-Savon piirin uusi puheenjohtaja Anne Herttuainen on 53-vuotias ammattiopettaja. – En aio marssia uuteen ympäristöön määräillen, vaan keskustelen jäsenten kanssa, kartoitan tämän hetkisen toiminnan ja yhteistyössä luomme uusia mahdollisuuksia, Vauhkonen kertoo. Myös Itä-Savossa naisten puheenjohtajana aloittaa uusi nainen, Anne Herttuainen. – Olen päässyt hyvin toimintaan sisälle, Hyttinen toteaa. Kaksi vuotta keskustanaisten Itä-Savon piirin puheenjohtajana toiminut Anna Vauhkonen joutui siis jättämään tehtävänsä. Hän on ollut kahdesti ehdokkaana keskustanaisten varapuheenjohtajaksi. Uusi pesti on mieleinen. Heinäveden kunnallisjärjestö siirtyy vuoden alusta osaksi keskustan Pohjois-Karjalan piiriä. 14 vuoden aikana tutuksi ovat tulleet puoluevaltuusto ja -hallitus varajäsenen roolissa sekä keskustanaisten hallitus, jossa hän on ollut jäsenenä. TeksTi ja kuvaT: Päivi venTo Näkyvyys ja jäsenhankinta – niissä naisilla työtä riittää Keskusta Karjalan, Pohjois-Karjalan ja Itä-Savon keskustanaisten uudet puheenjohtajat aloittavat tammikuussa Naurua ei puuttunut, kun Anne Herttuainen (vas.) ja Anna Vauhkonen asettuivat kuvaan pahvisen Juha Sipilän kanssa.. – Anna tehnyt hyvän pohjatyön, hänen työtään on mukava jatkaa. – Tässä on vinkki vahvoille ja kokeneille naisille – tukekaa ja opettakaa kannustavalla otteella politiikasta ja järjestötoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä. Ihanaa, että meillä on oma naiskansanedustajamme Hanna Kosonen, näin meillä säilyy yhteys eduskuntaan koko ajan. – Olen jo viritellyt ensiaskeleita piirin puheenjohtajan Hanna Huttusen kanssa. LappeenrantaLainen Pilvi Hyttinen, 31, opiskelee Saimaan ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Hän haluaa tehdä työtä sen eteen, että Karjalan keskustanaiset näkyy kantaaottavana naisjärjestönä. Nuorten puheenjohtajana hän oli mukana piirihallituksessa. Piiri ja keskustanaiset tiivistävät yhteistyötä, ja kartoitamme aluksi, millaiselle toiminnalle on tarvetta ja miten sitä on mahdollista ja järkevää toteuttaa. 32 15.12.2017 – Koen eduskuntavaalit suurimmaksi haasteeksi, koska meillä ei ole Karjalan piiristä istuvaa naiskansanedustajaa, sanoo Karjalan keskustanaisten piirin puheenjohtajana vuoden alussa aloittava Pilvi Hyttinen. Anna Vauhkosen mielestä suurin haaste on koko piirin kattavassa jäsenhankinnassa. Pilvi Hyttinen on toiminut kahdeksan vuotta EteläKarjalan keskustanuorten hallituksessa, niistä kaksi piirin puheenjohtajana. Hän näkee paikallisena haasteena naisten saamisen vaaleissa ehdolle, mutta tuo esiin koko järjestön suurimman ongelman, näkyvyyden. Keskustanuorista Hyttinen siirtyi kunnallisjärjestön johtokuntaan. Meillä on ollut toiminnassamme vuosittain vaihtuvia teemoja, ja ensi vuoden teemana on hyvinvointi. – Minusta naisten puheenjohtajan tulisi olla päätoiminen, näin olisimme tasavertaisessa asemassa ukkopuolueen ja nuorten kanssa. Karjalan keskustanaisten johtokunnassa Hyttinen on ollut kolme vuotta ja vuoden Suomen Keskustanaisten hallituksessa varajäsenenä
Johtokunnassa on osaava, aktiivinen ja aikaansaava porukka.. Hyttinen arvelee, että toiminnassa on paljon eroa, mutta yhtäläisyyksiäkin löytyy. 2017 33 Pilvi Hyttinen on vetänyt vuosia Karjalan keskustanuoria, nyt johdettava joukko vaihtui keskustanaisiksi. 15.12
Kansanvalta haastettiin myös 1940-luvun lopulla. Kansanliike Maalaisliitto kokosi kansakuntaa ja vaati tasavaltaa. PäätösKOKOuKsEt eivät ole rituaaleja, mutta niillä on ritualistinen puhdistava ja eteenpäin katsova arvo, mikäli puolueen sisäisessä päätöksenteossa korostuvat toiminta ennen ja jälkeen kokouksen ja päätöksen. Olisi ihme ja kumma, jos kansanvalta ei pelottaisi eikä keskusteluttaisi päättäjiä. Kansallishenki, karismaattinen johtaja, viholliskuvat, ulkomaiset mallit ja joukkosuggestio olivat yhdistelmä, joka epävarmana aikana tarjosi kansalaisille omanarvontuntoisia ja helppoja ratkaisuja. Jokainen aikakausi tulkitsee menneisyyttä omasta ajastaan lähtien. Se on tärkeä huomio keskustelevan kansanvallan ja julkisen järjenkäytön puolesta. Niin Johannes Virolaisen elämäkerran kirjoittanut Kati Katajisto vastasi Seppo Kääriäisen kysymykseen, mikä on valtioneuvoksen testamentti ja perintö politiikan nykypolvelle. Ensi kuulemalta vaisuhkolta vaikuttanut vastaus tuntui jo hetken jälkeen oikeaan osuneelta. Samaan aikaan piti päivänpolitiikassa olla sovittelija ja yhdistäjä. Yhdessä päätetty jättää jonkun yleensä vähemmälle, mutta jättää se myös jälkeensä tietoisuuden ja ymmärryksen huomioida tapahtunut myöhemmin. Maalaisliiton Santeri Alkio ei halunnut kaventaa kansanvaltaa, vaan vetosi sodan kuohahduksesta toinnuttuaan armoon ja ymmärrykseen – ”harhautetun joukkosielun” syyntakeettomuuteen. Kun luottamus kansanvaltaan horjui, kansanvallan laajentamista ja avartamista ei pitänyt pelätä. Vielä 1964 hän esitti Maalaisliiton nimen täydennystä jälkikaneetilla ”Demokraattinen Keskustapuolue, Demokraattinen Keskusta tai Kansanvaltainen Keskusta”. Tarve kriittisen, puolueen johtoa ja politiikkaa arvostelevan keskustelun tarpeesta tulee hyvin ilmi 1979–1980. PuOluEEn sisäisen kansanvallan korostus tuli esiin myös Johannes Virolaisen legendaarisessa lausahduksessa hävityn puheenjohtajavaalin jälkeen 1980: ”Pulinat pois, kansanvalta on puhunut.” Sanonnalla hän tarkoitti puheenjohtajavaihdosta edeltänyttä keskustelua ja kamppailua. Valtioneuvoksen elämäntyö peilautui nykyhetkeen. Maalaisliiton arvoissa ja toiminnassa elävät tasavaltaa syksyllä 1918 linjanneen puoluekokouksen opit. Puolue oli äärikeskustalainen kolmannen tien etsijä ja keskustalaisen syväidentiteetin luoja, joka myös laajensi vakauttavaa keskiluokkaa ja samastaa sitä keskusta-aatteeseen. 1920ja 1930-luvuilla ääripäät lietsoivat vihaa, vetosivat kansaan. Se on tärkeä osa puoluetyötä – sitouttamista, asiantuntemuksen arvostusta ja ymmärryksen lisäämistä. Sitä toivoivat niin vanhaa puolustavat kuin uutta haikailevat. Kansanvalta etsi ajan henkeen sopivia toimintatapoja. Itse kunkin kannattaa hetki miettiä, mitä tässä ajassa tarkoittaa Kati Katajiston sanoin ilmaistu Johannes Virolaisen testamentti: ”Kansanvaltaa ei pidä pelätä.” Pekka Perttula Maaseudun Sivistysliiton puheenjohtaja Kansanvaltaa ei pidä pelätä Päätöskokoukset eivät ole rituaaleja, mutta niillä on ritualistinen puhdistava ja eteenpäin katsova arvo.. Kansan valitsemat päättäjät lietsovat vastakkainasetteluja Atlantin molemmin puolin, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. EdustuKsEllisEn kansanvallan kehitys ei ole 100-vuotiaassa Suomessa suora jana, eikä kansanvallan pelko ole ainutkertaista. Yhteisistä keskusteluista ja päätöksistä syntyvä yhteinen muisti on kansanvaltaiselle puolueelle välttämätöntä. Kansalaissodan jälkeen 1918 oikeisto halusi rajata rahvaan valtaa – haki kuningasta, rakensi kaksikamarista eduskuntaa ja kavensi kunnallista äänioikeutta. Puheenjohtaja Virolainen ymmärsi, että päätöstä edeltävä keskustelu ja vuorovaikutus ovat jo tärkeä osa päätösten toimeenpanoa. 34 15.12.2017 Mielipiteet Kansanvaltaa ei pidä pelätä. Nimenmuutos Keskustapuolueeksi 1965 on esimerkki Virolaisen kansanvallan painotuksesta. Huomio on kiinnittynyt sanaan ”keskusta”, mutta se voisi kiinnittyä sanaan ”kansanvalta”. Maalaisliitto muokkasi kansalaisten arvoja ja rakensi sovintoa. Siitä näkemyksestä voi johtaa Virolaisen opit puolueen merkityksestä edustuksellisen ja parlamentaarisen kansanvallan toteuttajana. Pelättiin kommunismin houkutusta. Maalaisliitossa haasteeseen vastattiin toimintaa henkisesti avartamalla, osallistujajoukkoa laajentamalla sekä kansan ja päättäjien yhteydenpitoa tiivistämällä. Valtionhoitajapuolue Maalaisliitto oli jo henkisesti ollut valmis tinkimään tasavallasta ja hyväksymään päättäjiä yhdistävän poliittisen sovittelun. OmassaKin kannassaan horjunut Alkio kirjoitti kokouksen antaneen hänelle ”uuden uskon kansan vaiston jumalalliseen merkitykseen”. Miksi Johannes Virolainen halusi painokkaasti liittää sanat demokraattinen tai kansanvaltainen puolueensa uudistamiseen
Kun keskustakin haluaa valtaa Helsingissä, olisi tärkeää, että se tapahtuisi enemmän Alkion aatteiden mukaan kuin vasemmistovihreiden maaseutuvastaisten aatteiden myötäilyllä. Vielä eräs seikka. Kirjoituksessaan Laura Kolbe selittelee ukkovallan ja naisenergian ristiriitoja. 2017 35 Mielenterveys ja psykoterapiapalvelut on turvattava sote-uudistuksessa nykyistä paremmin. Raimo Halttunen Tuli akkavalta Miksi keskustalaisten pitäisi tulevissa presidentinvaaleissa tukea istuvaa presidenttiä Sauli Niinistöä, kun meillä on omakin ehdokas. tällä hetkellä mielenterveyshoitoa ei ole saatavilla läheskään riittävästi häiriöiden yleisyyteen nähden. Ikä ja sukupuoli ei ole este hyvään yhteistyöhön. Hän on saanut selville, että tuon julistuksen tekstin laati todellisuudessa Kalle Aukusti Lohi, mutta kun se vietiin Maalaisliiton ryhmästä koko eduskunnan käsittelyyn, se kulki ryhmän puheenjohtajan, Santeri Alkion nimissä. Mielenterveyden keskusliiton mukaan vailla hoitoa on nyt jopa puolet mielenterveyden ongelmia kohdanneista. Psykoterapian vaikuttavuus yleisimpien mielenterveysongelmien hoidossa on todistettu useissa tutkimuksissa. Kävi ilmi, että Santeri Alkio oli ensimmäinen allekirjoittaja kirjelmässä, jonka perusteella eduskunta hyväksyi julistuksen Suomen itsenäisyydestä. Olen täysin samaa mieltä. Kaveria ei jätetä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vain viidesosa heistä, joilla on jokin mielenterveyden häiriö, on riittävässä ja laadultaan hyvässä psykiatrisessa hoidossa. Yksi esimerkki hoidon riittämättömyydestä on julkisen sektorin järjestämien psykoterapiapalvelujen merkittävä alimitoitus tarpeeseen nähden. Se kehittää myös ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä havainnoida omaa toimintaa. Mielipidesivuille tarvitaan erityisesti lyhyitä kirjoituksia. Tätä tukevat myös Käypä hoito -suositukset. Kari Moilanen Suomussalmi Miksi Niinistö?. Kovin hyvää näyttöä Diarran asiantuntemuksesta ei hänen törkylausuntonsa anna, ainakaan maaseutuasioissa. Riittävät ja tarpeenmukaiset palvelut kuuluvat yhdenvertaisesti kaikille ja niiden turvaaminen on julkisen sektorin tehtävä. Matala sosioekonominen asema, koulutuksen puute, työttömyys ja köyhyys aiheuttavat riskin mielenterveydelle ja psykiatriset sairaudet puolestaan fyysiselle terveydelle. Seuraavassa sekä nykyisille sote-rahoista päättäville että varsinkin tuleville maakuntien päättäjille ajattelemisen aihetta mielenterveyteen liittyvistä asioista. Sitten todetaan, että eduskunnan pöytäkirjaan otettu teksti poikkeaa siitä muotoilusta, jonka Alkio oli merkinnyt omaan päiväkirjaansa. Kirkkohistorian professori Jouko Talonen on myös tutkinut tätä asiaa. Näin se on myös kustannustehokasta. Jos tuki olisi tullut, Ahosta olisi tullut presidentti. Näinhän yhä toimitaan, jos halutaan jollekin asialle mahdollisimman laaja kannatus, se esitetään aina kyseisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan nimissä. suoMenMaan vieraskolumnissa 17. Riittävillä ja tarpeenmukaisilla mielenterveysja psykoterapiapalveluilla vähennetään inhimillistä kärsimystä, ehkäistään sairaalajaksoja sekä vähennetään tarvetta raskaaseen ja kalliiseen erikoissairaanhoitoon. Poikkeustapauksissa voi esiintyä myös nimimerkin suojassa, mutta oikea nimi on aina ilmoitettava toimitukselle. Palveluita on oltava saatavilla helposti ja riittävän lähellä potilasta. Sote-uudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota psykoterapiapalvelujen tuottamiseen ja saatavuuteen sekä perusterveydenhoidon että erikoissairaanhoidon tasolla. joulukuuta, että ”Suomi itsenäistyy Alkion ehdotuksesta”. mielipiteet@suomenmaa.fi / Suomenmaa, mielipiteet, PL 52, 90100 Oulu 15.12. Myös yhteiskunnallisilla tekijöillä on suuri merkitys. Tällä palstalla julkaistaan omalla nimellä kirjoitettuja mielipidekirjoituksia. marraskuuta 2017 keskustan Laura Kolbe nimittää Fatim Diarraa koulutetuksi asiantuntijaksi. Eihän. Onnistunut psykoterapia antaa keinoja käsitellä vaikeita tunteita, ajatuksia ja ihmissuhdeongelmia. Ukkovalta on kunnissa paremminkin vaihtunut akkavaltaan. Psykoterapian avulla voi saavuttaa muun muassa parempaa ymmärrystä itseä kohtaan. Mika Nissinen Keuruun kunnallisjärjestön puheenjohtaja Erityishuomio psykoterapiapalveluihin tiMo laaninen kirjoitti Suomenmaassa 8. Lisäksi mielenterveyspalvelujen saatavuudessa on suuria alueellisia eroja. Muistakaamme aikaisempia vaaleja: ei tullut kokoomukselta tukea, kun Esko Aho oli vastakkain presidentinvaaleissa Tarja Halosen kanssa. Juhani Alaranta Merijärvi Oliko se Alkio vai Lohi. Niinistö hakee paikkaa viimeiselle kaudelle, jolloin voi tehdä epämiellyttäviä asioita kansalaisten kannalta, joten mietipä vielä kerran ja anna tukesi keskustalaisena Matti Vanhaselle. Näin vaatii Mielenterveyden keskusliiton valtuusto. Jopa puolet on vailla mitään hoitoa. Mielenterveyden häiriöihin liittyy edelleen leimautumista, joka nostaa hoitoon hakeutumisen kynnystä
Päijät-Häme Päijät-Häme/piiritoimisto, Keskustan Päijät-Hämeen piiri tj Jukka Sällinen puh. Hämeenlinna 10.1. 050 374 5416, juha.iso-aho@keskusta.fi, toimistosihteeri ja Keskustanaisten tj Sari Kujanpää puh. Forssa 15.12. Piiri, Perinteiset jouluglögit piiritoimistolla pe 15.12. Puoluekokous Sotkamossa 8.10.6.2018. Osallistujilla on myös mahdollisuus käydä katsomassa Dynamo Riika vs. 050 303 6493, hame@ keskustanuoret.fi. klo 10-16. Osanottajille jää myös runsaasti omaa aikaa kaupungin kiertämiseen. Kokouksessa mukana piirin tj Juha Iso-Aho. Sukselaisesta kirjoittamaansa kirjaa Äidin poika klo 10-12. Virheitä puolue on toki tehnyt ja tulee varmasti tekemään jatkossa, mutta mikään ei pyyhi pois jo tehtyjä hyviä päätöksiä. Väitän , että osasyy puolueen huonoihin kannatuslukuihin on ylpeyden puute ja se, että emme ole kehuneet tarpeeksi itseämme ja saavutuksiamme. 0400 930 483 ja keskustanaisten Päijät-Hämeen piiri tj Jaana Niemi puh. edestakaisen kuljetuksen sekä aamuin-illoin kuljetukset majoituksen ja kokouspaikan välillä) ja mukaan voi ilmoittautua mukaan mailitse etela-hame@keskusta.fi tai numerossa 050-3745416. Pirkanmaa Pirkanmaan Keskustapiirin kiireellisissä asioissa voit soittaa pj. Hämeenlinna 11.1. 040-556 7262, kristiina.maki-valkkila@netikka.fi Pirkanmaalaisissa Keskustajärjestöissä tapahtuu: Katso lisää tapahtumia ja toimintaa www.pirkanmaankeskusta.fi tai Facebook: Pirkanmaan Keskusta.. Pöytyän Keskusta py, Tervetuloa jouluglögeille la 16.12 klo 10-13 Riihikosken Pikkumyllyyn. Samalla voisi kuitenkin muistella keskustan parin vuoden takaista vaalilupausta ”Suomi kuntoon”. Raision keskustajärjestöjen perinteistä joulunalusjuhlaa vietetään Hintsan salissa sunnuntaina 17.12 .klo 16.00. Avoinna varmimmin ti klo 8.30-12 ja to klo 13-17, muina aikoina kannattaa soittaa etukäteen. 0456748077, s-posti: tuukka@liuha.fi Pirkanmaa; Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten Suomenmaan järjestöpalstalle tarkoitetut valmiit ilmoitukset lähetetään työvaliokunnan jäsen Raija Moilaselle, raija@raijamoilanen.fi. 040 759 0509, sari.kujanpaa@keskusta.fi, Keskustanuorten tj Miro Marjamäki puh. Tervetuloa tenttaamaan ministeriä ja kertomaan kansanedustajille terveisiä esim. Piiritoimiston käynti/postiosoite Linnankatu 21 B 35, 20100 Turku. Muista kuitenkin ylpeillä aiheesta ja muita kunnioittaen äläkä anna ylpistelyn kärsiä inflaatiota. Pekka Perttula tulee esittelemään V.J. klo 14-18. Keskustassa tapahtuu 36 15.12.2017 SuomalaiSeen kulttuuriin ei ole kuulunut ylpistely omista saavutuksistaan. Eri päätöksille toki saa ja pitää antaa kritiikkiä, se on osa demokratiaa. Se on kuulkaas (ainakin melkein) kokonaan meidän ansiota! Suomea on laitettu kuntoon, tavoitteita on saatu läpi, ollaan ylpeitä siitä! Esimerkkinä kehuskelun arvoisesta aiheesta voi olla esimerkiksi maakuntauudistus: todella pitkään puolueen tavoitteena ollut uudistus on nyt vihdoin totta! Minä olen ainakin ylpeä tästä saavutuksesta. Ylpeys ei käy lankeemuksen edellä, jos itsekritiikki ja rehellisyys pysyvät mukana matkassa. Piiritoimiston osoite Rauhankatu 11, 13100 Hämeenlinna. Sihteerit: Kj:t ja py:t ilmoittakaa tulevat keskustatapahtumat paikkakunnillanne hyvissä ajoin myös piiriin: pirkanmaa@keskusta.fi Pirkanmaan Vesaiset; tj Elina Sieppi, Näsilinnankatu 23 a 1 33210 Tampere, p. Yhteiskuljetuksen hinta on 65€ (sis. klo 16.3017.30. Mukana myös kansanedustajat Olavi Ala-Nissilä ja Esko Kiviranta. Lähde mukaan päättämään puoluejohdon kokoonpanosta tai vain kokemaan puoluekokouksen tunnelmaa ensi vuoden kesäkuussa Sotkamon Vuokattiin! Piiri järjestää kokouspaikalle bussikuljetuksen, johon ilmoittautumisia otetaan nyt vastaan! Lähtö tapahtuu pe 8.6.2018 Forssasta jo aamuvarhaisella (ehkä noin neljältä aamulla) ja kulkee Hämeenlinnan ja Riihimäen kautta Sotkamoon. Kurkijoen py, Tervetuloa jouluglögeille la 16.12 klo 10-13 Riihikosken Pikkumyllyyn. Tämän kolumnin myötä siihen tulee muutos! Kun saavutat jotain, siitä pitää osata olla rehellisesti ja avoimesti ylpeä: Kun onnistut työssäsi, kun kauan keskeneräisenä roikkunut projekti valmistuu tai kun saat pitkän väännön jälkeen läpi oman kantasi. Niihinkin ilmoittautumisia ja toiveita otetaan vastaan, mutta hintoja, huonekokoja tai muita erityistoiveita emme pysty takaamaan ennen kuin tiedämme, millaiset varaukset piiri järjestävältä taholta saa. Matka tehdään bussilla Suomesta asti ja poimimme reissaajia kyytiin Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueilta. Jouluglögit tarjolla piiritoimistolla (Rauhankatu 11, HML) ti 19.12. Nöyränä eteenpäin kohti uusia pettymyksiä -asenne on pesiytynyt meihin lapsesta asti. Kutsuvieraana presidenttiehdokas Matti Vanhanen. 040 555 0635, elina.sieppi@gmail.com. Kyllä meillä on hyvä puolue! Juho Korpela keskustanuorten liittohallituksen jäsen Pois murhe ja masennus, ole ylpeä itsestäsi ja puolueestasi! Puheenvuoro Uusimaa Huomio kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset! Olettehan ystävälliset ja toimitatte heti syyskokouksen jälkeen henkilöilmoitukset osoitteeseen tuija.pitkapaasi@keskusta.fi, niin saamme päivitettyä tiedot ajan tasalle. Koijärven py:n syyskokous Anni ja Kalle Korvenojalla os. klo 17. Pieni paketti arpajaisvoitoksi mukaan. klo 18. Perillä olemme ennen kokouksen alkua siten, että ehdimme vielä valtakirjojen tarkastukseen ja lippumarssille. Puolueen varapuheenjohtaja Juha Rehula Hämeenlinnassa kaupunginkirjaston (Lukiokatu 1) musiikkisalissa alustamassa soteja maakuntauudistuksesta. Ministeri Annika Saarikko vierailee tapahtumassa n. kuoppaisista teistä. Keskustanaisten Pirkanmaan piiri yhteystiedot; Kristiina Mäki-Välkkilä, Näsilinnankatu 23 a 1, 33210 Tampere. Paraisten py ry:n syyskokous perjantaina 15.12.2017 klo 18, OP:n kokoustilassa Rantatie 20. Matkan hinta on 280€/hlö sisältäen matkat, majoitukset, aamiaiset hotellissa sekä opastetut kierrokset ja yhden yhteisen päivällisen. Jokerit -jääkiekko-ottelua Arena Rigassa torstaina ja/tai Giselle-balettia upeassa Latvian kansallisoopperassa perjantaina. Ylpeyttä ei tarvitse piilotella syvälle sisimpääsi: Lähipiirisi kuuntelee mielellään saavutuksiasi! Omilla tai läheistensä saavutuksilla kehuskelu ei ole ylimielistä tai itsekeskeistä. Pöytyä, Yläne py ja Tourula-Keihäskoski py, la 16.12. klo 9-12 perinteinen Jouluglögitilaisuus Yläneen Osuuspankin kerhohuoneella. 040 418 1150. Tulkaa kaikki keskustalaiset kysymään ja keskustelemaan! Kahvit tarjolla klo 16.30. Korvenojantie 29. Varsinais-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: Piirin tj Hanna Vuola 050 917 7000, järjestösihteeri Mari Tuuna 050 564 8747, Vesaisten piirin tj ja keskustanuorten järjestösihteeri Aino Piippo 0400 407 515, keskustanaisten puheenjohtaja Ilona Koivunalho 050 353 2236. p. Lähde mukaan tutustumaan Baltian Prahaksi kutsuttuun kaupunkiin, jossa yhdistyvät rikas historia, kohtuullinen hintataso ja paljon nähtävää! Matkalla mm. Lähde matkalle Riikaan Latviaan! Piiri järjestää helmi-maaliskuun vaihteessa (ke-la 28.2.3.3.2018) matkan Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Tuukka Liuhalle, puh. KeSKuStalaiSten tulisi olla ylpeämpiä omasta puolueestaan ja hallitustaipaleestaan. tutustumme Latvian parlamenttiin Saeimaan, käymme ostoksilla keskustorin Zeppelinhallilla ja tutustumme keskustaan opastetulla kierroksella. Juha Sipilän johtama hallitus on näyttänyt keskisormea vihervasemmistolle ja kaikille muille epäilijöille luomalla satavuotiaaseen Suomeen talouskasvua ja uusia työpaikkoja. Liikenneministeri Anne Berner virittelee keskustelua liikenteestä ja ilmastonmuutoksesta. Puoluekokouksen majoituksista ei valitettavasti ole vielä tarkempaa tietoa, mutta pääasiassa majoittuminen tapahtuu Vuokatin alueen hotelleissa ja mökeissä. Nauti samalla lämpöiset jouluiset juomat ja piparit, arvontaakin luvassa. Ministeri Annika Saarikko vierailee tapahtumassa n. Klo 10 perheja peruspalveluministeri Annika Saarikko kertoo ajankohtaiset terveiset valtakunnan huipulta. Ilmoittautumiset sekä lisätietoja mailitse etela-hame@keskusta.fi tai puhelimella 050-3745416. Etelä-Häme Etelä-Hämeen piiritoimisto, piirin tj Juha Iso-Aho puh. Piiritoimisto 19.12. klo 11.15. klo 11.15
Ke. Lisäksi 145 kpl laatikko pelikortteja 150 euroa. Kokouksessa paikalla on tj Matti Kuittinen. Antti Ollikainen 040 7210311, järjestösihteeri Mirja Kaartinen 044 0155404, Keskustanuorten tj. klo 10-13 uinti // klo 13-14 lounas. Mansikkamäki-Nipulin Paikallisyhdistys Ry:n syyskokous ti 19.12. Se minua ottaa aivoon, kun hallituskumppani kokoomus ajaa kaksilla rattailla korjaten potin ja keskustalle jää vain irtopisteet. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja seurakuntavaaleja, eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Hintaan lisätään postikulut. Karjala Kirjavalan py:n syyskokous pidetään perjantaina 15.12. Kokouksessa paikalla on tj Matti Kuittinen. klo 18–19 Suomussalmi (Ämmänsaari) tori. Etelä-Pohjanmaan Keskustanuorten pikkujoulut 16.12 klo 18 alkaen Tuottajain majalla (Rikiinantie 16, Mietaa). Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Kahvitarjoilu. puro@keskusta.fi. ti ja pe julkaistavan verkkosivujen järjestöpalstan deadline on tiistaisin klo 12, piiri mainittava. Omat kyydit / kimppakyydit. Kurikan Keskustanuorten syyskokous 16.12 klo 20 Tuottajain maja. Ke ja to vain etukäteen sovitut tapaamiset. Päivi vento – Maalla menee keskimääräisesti hyvin. www.keskusta.fi/ perapohjola. Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu. Katja Koivukoski 040 5338160. Näin mietti lauantaiaamuna kello yhdeksän Parikkalan Saaren Seo-huoltoaseman kahviossa entinen pitkäaikainen kuntapoliitikko Paavo Naukkarinen. Kuvalliset Keskusta-pelikortit sopivat ajanvietteeksi itselle, tuliaisiksi muiden puolueiden kannattajille, pikkulahjoiksi tai vaikkapa arpapalkinnoiksi. Isonkyrön Keskustanuorten vuosija syyskokous 16.12 klo 20.30 Tuottajain maja. Neuvonen toivoi asumistukien maksamisen siirtyvän kuntien kontolle. 010 315 2000, toimistosihteeri Pia Högberg p. Rautjärven kj:n syyskokous pidetään keskiviikkona 20.12. 044 369 9600, toimistosihteeri Jaana Kvist p. Seuraa Suomenmaasta printistä tai internetversiosta ”Keskustassa tapahtuu”, piirin internet-sivulta www.keskusta.fi/satakunta tai Facebook: Satakunnan Keskusta. Ojapellontie 2) lauantaina 16.12. 040-721 0636. Niko Pesola 044 7546676 sekä Keskustanaisten ja Vesaisten tj. mennessä. Peräpohjola Keskustan Peräpohjolan piiri, tj Kai Puro, 040 837 9867, kai. Lemin Keskustanaisten syyskokous ja joululaulut pidetään keskiviikkona 27.12. Sitovat ilmoittautumiset savo-kymi@vesaiset.fi Itä-Savo Vesaisten Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki 28.12. klo 17 kunnantalon kahviossa. Näsilinnankatu 23 A 1, Tampere Satakunta Satakunnan piiritoimisto, tavoitat meidät seuraavista numeroista: tj Satu Tietari 050 405 7742 (satu.tietari@keskusta.fi), keskustanaisten tj Tarja Kiviniemi 044 978 3929 (tarja.kiviniemi@keskusta.fi), nuorten tj Sonja Lautamatti 0440 336 588 (satakunta@keskustanuoret.fi). klo 18.30 Invakammarin tiloissa, Roihankatu 1. Keski-Suomi Piiritoimiston yhteystiedot: piirin tj Pauliina Maukonen-Kärkkäinen p. Alle 4v veloituksetta. 16.12. Tervetuloa keskustelemaan ja antamaan evästyksiä eduskuntatyöhön. klo 15.15.–16.15 Kajaani, Raatihuoneentori, glögitarjoilu! Mukana kuntamaakuntapäättäjiä ja pj kansanedustaja Timo Korhonen ja Marisanna Jarva (Kuhmo, Sotkamo ja Kajaani ) sekä järjestöväkeä. Tervetuloa Piiritoimisto Apilan perinteiselle joulupuurolle pe 15.12. Avoinna klo 9-15, tärkeä tapaaminen kannattaa varmistaa soittamalla. Oulainen. – Emme voi vaarantaa jatkossa erikoislääkärien saantia julkiselle puolelle, hän huolehti. Naukkarinen oli yksi paikallisista, jotka olivat tulleet tapaamaan kansanedustaja Ari Torniaista. Keskustan toimintaan olen 85-prosenttisesti tyytyväinen. Antti Rantakangas vierailee Tavastkengän kylätalolla (os. Etelä-Savo Ruorasmäen Paikallisyhdistys Ry:n syyskokous ti 19.12 klo 17 Kunnantalon kahviossa. klo 13. Eteläkarjalaisen kansanedustaja Torniaisen urakka oli alkanut perjantai-iltana Nuijamaalta, ja kiertämistä riitti sunnuntaille asti. 16.12. Keskustapelikorttien loppuunmyyntiTARJOUS! Kaikki loput korttipaka 2 euroa/kpl ja 6 pakkaa 10 euroa. – Pääkaupunkiseutu kerää verorahat ja maaseutukunnat hoitaa ikääntyvän väestön. Hän vieraili kaikissa maakunnan kunnissa. Piiritoimistojen käynti/postiosoite: Snellmaninkatu 37, Kuopio. Avoinna sopimuksen mukaan. Jos suuntaa ei pystytä korjaamaan, menemme kohti rökäletappiota seuraavissa eduskuntavaaleissa. Pertunmaan kunnallisjärjestö Ry:n syyskokous ti 19.12 klo 18 kunnantalon kahviossa. Piiritoimiston käynti/postiosoite: Yliopistonkatu 17 B (2.krs) Jyväskylä. klo 12.00–12.45 Kuhmo tori, kahvija makkaratarjoilu. Ilmoittautumiset 20.12. mennessä savo-kymi@vesaiset.fi 11.2.2018 Vesaisten retki Disney on Ice -näytökseen. Onko tämä reilua. Myös Facebook. Karijoen Keskustanuorten syyskokous 15.12 klo 16 Peräsaaresssa, Karijoki. klo 18 Kainuun Opistolla. Kahvitarjoilu. Avoinna klo 9-15. 15.12. Kahvitarjoilu. VAIHTOEHTONA Savo-Kymen Vesaisjäsenille uiminen Naisvuoren uimahallissa 28.12, -50% jäsenille. Isojoen Keskustanuorten vuosija syyskokous 22.12 klo 17 Iivarinkyläntie 374, Isojoki. Kenttä kertoi kansanedustajille, miten maa makaa Paavo Naukkarinen (vas.), Kari Pekonen, Timo Neuvonen ja Sami Saukkonen tulivat aamukahville tapaamaan Ari Torniaista.. Pohjois-Savo Pohjois-Savon Keskustan yhteystiedot: piirin tj Kimmo Valta p. www.fb.com/ perapohjola. 16.12. Keskustan Oulaisten kj:n sääntömääräinen syyskokous Kaupungintalolla su 17.12.2017 klo 18.00. klo 19.00 Invakammarin tiloissa, Roihankatu 1. Satakunnan Keskusta on mukana tapahtumissa. 010-315 2001 ja p. klo 18 Kari Pekosella, Tervalammintie 76. Helsinki laskee veroja, muualla nostetaan. Keskustanuorten tj Toni Viljamaa p. Matti Vanhasen vaalibussikiertue Perjantaina 15.12. Hinta sisältää liput ja edestakaisen matkan (Reitti SavonlinnaMikkeli-Helsinki). Se toisi hänen mielestään tasaveroisuutta pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välille. Tervetuloa kysymään ja kuulemaan. Pyhäntä. Aikuiset 85€, lapset 69€. Tervetuloa! Etelä-Pohjanmaa Piiritoimisto, Palstailmoitukset Suomenmaahan jarjestot@suomenmaa.fi. 010 315 2000. klo 14-17, os. Ilmajoen Keskustanuorten vuosija syyskokous 16.12 klo 20.15 Tuottajain maja. 0408313775, sekä Keskustanuorten ja Vesaisten tj Elina Suoranta p. Kahvitarjoilu. Kahvitarjoilu. 2017 37 Kunnallisjärjestöjen ja paikallisyhdistysten tulee lähettää tapahtumatiedot piiritoimistolle julkaisua edeltävän viikon torstaina kello 10:een mennessä. klo 18.00 Soile ja Oili Kiiskillä. Parikkalalainen Timo Neuvonen kantoi huolta eriarvoistumisesta. 044 312 2982. HINNAT: Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) // Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e) // Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e) // Alle 4v veloituksetta. Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Piiritoimisto on avoinna ma, ti ja pe. 0440 817 373 sekä Keskustanaisten tj Kaija Väänänen p. 044 369 9603. Riistakatu 15 Iisalmi. Pohjois-Pohjanmaa Piiritoimiston yhteystiedot: Toimisto 040 5156800, Keskustan tj. Tilaukset p. klo 9.30.–10.30 Hyrynsalmi, tori pullakahvitarjoilu . Sääntömääräisten asioiden lisäksi kokouksessa käsitellään presidentin-, maakuntaja eduskuntavaaleja sekä luonnosta Keskustan periaateohjelmaksi. Piiritoimisto Kemissä auki pääsääntöisesti joka päivä, mutta varmimmin soittamalla etukäteen. Muistathan toimittaa piiritoimistoon sähköpostiosoitteesi satu.tietari@keskusta.fi, niin tavoitamme sinut myös sähköisesti. 010 315 2001 ja Keskustanaisten puheenjohtaja Anne-Maria Perttula, p. Kahvitarjoilu! Varaslähtö uuteen vuoteen kylpyläretki Itä-Savon ja SavoKymen Vesaisille 28.12 Järvi-Sydämessä: klo 10-13 uinti, klo 13-14 lounas, Aikuinen 30e (ovh 49,50e ) Eläkeläinen 20 e (ovh 48,80e), Lapsi 4-12v 10e (ovh 28,70e). Suomenmaan perjantaina julkaistavan järjestöpalstan deadline on edellisen viikon perjantai klo 12. Ilmoittautumiset ja lisätiedot ita-savo@vesaiset.fi 20.12. klo 13.45–14.45 Sotkamo, tori joulupuurotarjoilu. Rautjärven py:n syyskokous pidetään keskiviikkona 20.12. Torniainen painotti soten maaliin saamisen tärkeyttä ja toivoi kokoomuksen ottavan vielä järjen käteen, mitä tulee valinnanvapauslakiin ja sen kohtaan asiakassetelin käytön laajuudesta. Kainuu Mieslahden py:n syyskokous pe 15.12. ViiMe viikonlopun aikana keskustan kansanedustajat ja ministerit jalkautuvat Suomi 100-vuotisjuhlinnan jälkeiseen arkeen kuulemaan, miten maa kentän mielestä makaa. Glögitarjoilu! Lauantaina 16.12. Perinteiset jouluglögit perjantaina 15.12 klo 13-15 piiritoimistolla, Koulukatu 31 a 2. Yhteiskyyti edestakaisin reitillä: Savonranta SEO -Kerimäki Matkahuolto HaapakallioSavonlinna LA asemaRantasalmi . Voit ottaa yhteyttä piiriin ja kertoa millaista toimintaa haluaisit kehitettävän ja samalla olet tervetullut mukaan aktiiviseen toimijajoukkoomme
Monarkistit, oikeistolaisimmat, ovat nyt hiljaa. Se oli tuonut minulle runon sieluuni keskellä elämän syvintä proosaa. He, melkein kaikin uneksivat vielä kerran jaloilleen nousevasta mahtavasta Venäjästä. Molemmat ilmoittavat, että ensin täytyy Venäjän tunnustaa Suomen itsenäisyys. päivä sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän valtuuskunta ( Manner, Sirola, Huttunen) käy neuvotteluja Smolnassa, Pietarissa Leninin ja Stalinin kanssa. matkan jälkeen Alkio palaa eduskuntaan, jonka työtä leimaa yhä jyrkempi vastakkainasettelu sosiaalidemokraattien ja porvarillisten ryhmien välillä. 38 15.12.2017 timo laaninen 8.–15.12. – Luen sitä myrskyisten iltaistuntojen välitunnilla. Valtuuskunnalle vakuutetaan bolsevikkien suopeata suhtautumista Suomen itsenäistymiseen. Sosiaalidemokraatit ja porvarilliset ryhmät käyvät erikseen tunnustelemassa mielialoja Pietarissa. Minulle menee mieleen laupeuden sisar sodassa. Painan kirjan kiinni, taskuuni kun aarteen. – Heiltähän on turha odottaa sellaista itsesäilytysvaistoa. Matkan anti jää niukaksi. Maalaisliiton eduskuntaryhmän puheenjohtajana Santeri Alkio on mukana jälkimmäisessä ryhmässä. Bolsevikit kehottavat sosiaalidemokraattisen puolueen johtoa tekemään vallankumouksen, mutta sitä ei aseteta ehdoksi Suomen itsenäisyyden tunnustamiselle. Yleinen kyllästyminen vallankumoukseen kasvaa. Sosiaalidemokraatit eivät tähän suostu, koska heidän näkemyksensä sivuutettiin itsenäisyysjulistusta hyväksyttäessä. Meillä olisi nyt mainio tilaisuus järjestää asiat hyvin. Hän se on! – Puheleva sorina eduskunnan ravintolassa. Mutta meidän ei sovi siitä säikähtää, se tunnustus on nöyryytetylle Venäjälle yhtä vaikea antaa kuin Suomen tunnustaa nyt enää Venäjän herruutta. Svinhufvudin senaatti ja sosiaalidemokraatit neuvottelevat vielä yhteisen valtuuskunnan lähettämisestä Pietariin. Joulukuun 9. Valtuuskunta ei tapaa bolsevikkeja vaan lähinnä Venäjän muiden poliittisten ryhmien yksittäisiä edustajia. Bolsevikit toivovat, että jätettäisiin virallinen tunnustuspyyntö, jossa Kansankomissaarien neuvosto tunnustettaisiin Venäjän valtion hallitukseksi. Minut valtaa huikea ikävä kotiin, maalle katsomaan peltoa, pihlajoitani. PorvarilliSten eduskuntaryhmien valtuuskunta lähtee Pietariin 12. joulukuuta. Eikä se ole mahdotonta. Sosiaalidemokraatit perustelevat itsenäisyyden tärkeyttä bolsevikeille sillä, että kaikki suomalaiset olivat yksimielisesti sen takana. Suomen Synty Santeri alkion Silmin. 1917 Suomi kääntyy ensin Ruotsin ja Saksan puoleen ja pyysi niitä tunnustamaan itsenäisyyden. joulukuuta ja palaa Suomeen 14. – Juoksen puhelimeen. – Vahtimestari kutsuu puhemiesneuvostoon. Kiitos veljeni! Kirjasi on suloista öljyä myrskyssä revitylle sielulle! – Luen. Kyynel vierii silmääni. joulukuuta: Venäjän kansalliskokous ei ilmeisesti tule tunnustamaan Suomen itsenäisyyttä. He pitävät, että bolshevismi parhaiten edistää heidän asiaansa, joten sen valmistama kypsä hedelmä putoaa aikanaan heidän käteensä. Joulukuun 6. Taistelun keskellä Alkio saa mieluisan lahjan kirjailijaveljeltään Juhani Aholta ja soittaa hänelle saman tien kiitokset: Juhani Aholta sain tervehdykseksi Lastuja VII. Suloista hermoviihdykettä. Voi, voi, kun Suomen sosialidemokratit nyt ymmärtäisivät kansallisen veren äänen. Alkio käy Pietarissa Santeri Alkio tekee yhteenvedon vaikutelmistaan 14. Istuntojen väliajalla luen siitä jo muutamia lastuja. päivän itsenäisyysjulistuksen jälkeen Suomi ryhtyy hakemaan kansainvälistä tunnustusta itsenäisyydelle. Venäläisiin on niin syvästi painunut mahtavavaltiokäsite, että heidän on siitä mahdoton käden käänteessä luopua. Sitä ei kuitenkaan kyetä tekemään enää yhdessä
Ei kansallispukua mistään katalogista valita ulkonäön perusteella, Rintamäki linjaa. – Kyllä Härmän puku on yksi kauneimmista. – Sitä kun on käsityöhullu, niin ei se tuntunut isolta urakalta, mutta kyllä sitä ihmeteltiin, Rintamäki nauraa. Tietty arvokkuus liittyy aina juhlaan, johon kansallispuku puetaan. Ikätovereita kiinnostivat vähän toisenlaiset asiat, mutta Rintamäki jäi koulupäivien jälkeen opettajan luvalla urakoimaan perinneasua. Vuosien varrella liiviosa jäi pieneksi, mutta se päivitettiin Seinäjoen puoluekokoukseen. Toivon, että se menee aikanaan perintönä tyttärelleni. Samoin tykkimyssy oli siellä päässä ensimäistä kertaa. – Se on arvokkain omistamani vaate. Tärkeintä on silti, että se edustaa synnyinseutuani. EtElä-Pohjanmaan Puku Minun pukuni Merja Rintamäelle nuorena itse tehty Etelä-Pohjanmaan puku on rakas ”Kansallispuku ei ole mikään arkitanttu” TeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko kuvA: jAAkko MArTikAinen. 2017 39 Merja rintaMäki oli vasta 17-vuotias, kun hän käsija taideteollisuusoppilaitoksessa kutoi ensin kankaat ja ompeli ne sitten Etelä-Pohjanmaan puvuksi. Hän oli aina haaveillut omasta kansallispuvusta, vaikkei esimerkiksi äidillä sellaista ollut. 15.12. – Hameessa ja paidassa on onneksi ollut varaa vähän kasvaakin. Kansallispuku on Rintamäelle rakas. ensiMMäistä kertaa puku oli hänellä yllään serkun häissä. Etelä-Pohjanmaan puku eli Härmän puku jäi alun perin mieleen juhannusneitokisoista, joissa kandidaatit esiintyivät ne yllään. Sen jälkeen puku on vedetty ylle aina tilaisuuden tullen. – Mutta ei tämä mikään arkitanttu ole
Mikä muun Euroopan pääkaupungeista sijaitsee toiseksi korkeimmalla: Belgrad Serbia, Bern Sveitsi, Ljubljana Slovenia, Madrid Espanja, Praha Tsekki. Kuinka moni maa oli sen tehnyt aiemmin. Mikä Euroopan pääkaupungeista sijaitsee toiseksi korkeimmalla?. Se on 1 079 metrin korkeudella merenpinnasta. Himmelin tapainen koriste on tuttu muuallakin Euroopassa. 5. Vas tau kse t: 1) 25, 2) juu tal ais ia 75 pro sen tti a, mus lim eita 18 pro sen tti a, 3) 198 1, 4) 160 0-l uvu lla , rau han sop im us 168 9, 5) Suo mi, 6) Isl ann iss a 320 000 , (M alta 437 000 , Hel sin ki 617 000 ), 7) Mad rid , 655 met rin kor keu del la (ke ski mää rin ), 8) Joh n Way ne, 9) sad onk orju u, sitä on myö s pid ett y hyv än sad on tak aav ana onn enk alu na: mitä iso mpi him mel i, sitä par em pi sat o, 10) lui ste lu – ens i ker ran ohj elm ass a 190 8 tai tol uis tel u – se oli ohj elm ass a myö s kes äol ym pia lai sis sa 192 0, jos sa laj ina myö s jää kie kko : 7 jou kku ett a, Kan ada voi tti . 8. Millä vuosisadalla Venäjä laajentui Tyynelle valtamerelle saakka ja raja Kiinan kanssa vahvistettiin rauhansopimuksella. Israelissa on noin 8,3 miljoonaa asukasta. Sana ”himmeli” tulee germaanisten kielten sanasta Himmel (taivas). 40 15.12.2017 5 2 4 9 7 4 8 5 8 2 1 2 5 3 2 9 8 9 7 6 4 9 7 6 3 6 7 9 5 2 5 3 6 2 4 9 8 1 7 2 4 7 6 8 1 3 5 9 1 9 8 3 5 7 2 6 4 7 6 1 9 2 8 5 4 3 3 2 5 4 1 6 7 9 8 4 8 9 5 7 3 6 2 1 8 5 4 1 3 2 9 7 6 9 7 2 8 6 4 1 3 5 6 1 3 7 9 5 4 8 2 9 4 2 6 1 9 6 5 1 8 1 3 7 8 8 6 7 9 1 4 1 2 9 4 7 8 4 2 3 1 9 3 8 4 1 2 7 5 6 7 1 4 5 6 8 3 9 2 6 2 5 7 3 9 1 4 8 5 4 1 3 2 7 8 6 9 2 9 3 8 4 6 5 1 7 8 6 7 9 5 1 4 2 3 1 8 2 6 7 5 9 3 4 3 7 6 1 9 4 2 8 5 4 5 9 2 8 3 6 7 1 9 4 2 6 1 9 6 5 1 8 1 3 7 8 8 6 7 9 1 4 1 2 9 4 7 8 4 2 3 1 9 3 8 4 1 2 7 5 6 7 1 4 5 6 8 3 9 2 6 2 5 7 3 9 1 4 8 5 4 1 3 2 7 8 6 9 2 9 3 8 4 6 5 1 7 8 6 7 9 5 1 4 2 3 1 8 2 6 7 5 9 3 4 3 7 6 1 9 4 2 8 5 4 5 9 2 8 3 6 7 1 5 2 4 9 7 4 8 5 8 2 1 2 5 3 2 9 8 9 7 6 4 9 7 6 3 6 7 9 5 2 5 3 6 2 4 9 8 1 7 2 4 7 6 8 1 3 5 9 1 9 8 3 5 7 2 6 4 7 6 1 9 2 8 5 4 3 3 2 5 4 1 6 7 9 8 4 8 9 5 7 3 6 2 1 8 5 4 1 3 2 9 7 6 9 7 2 8 6 4 1 3 5 6 1 3 7 9 5 4 8 2 1. Missä on vähiten asukkaita: saarivaltioissa Islannissa, Maltalla vai Helsingissä. Mikä. Euroopan korkeimmalla merenpinnasta oleva pääkaupunki on 468 neliökilometrin suuruisen ja 75 000 asukkaan Andorran pääkaupunki La Vella. Hänellä on enemmän pääosia elokuvissa kuin kenelläkään toisella amerikkalaisella: 142, pääasiassa lännenja sotakuvia. Millä Euroopan maalla on pisin raja (maaja meriraja) Venäjän kanssa. 7. . Kuka 1907–1979 elänyt näyttelijä. Tietotesti ??. 9. Shutterstock Euroopan korkeimmalla merenpinnasta oleva pääkaupunki on Andorran pääkaupunki La Vella. Mikä vuosi: laulujoutsen valittiin Suomen kansallislinnuksi, kesäaika otettiin Suomessa käyttöön, MTV aloitti Kymmenen Uutiset, Kike Elomaa voitti naisten kehonrakennuksen MM-kultaa. 3. Ruotsissa ja Suomessa himmelistä on tullut joulukoriste. Kuinka suuri osa – prosentuaalisesti – heistä on juutalaisia ja kuinka suuri osa arabeja/muslimeita. Australia on viimeisimpänä maana hyväksynyt lailla samaa sukupuolta olevien avioliitot. 2. Kun Kansainvälinen Olympiakomitea 1894 perustettiin, oli yksi sovituista lajeista talviurheilulaji. 6. Mitä himmelillä alunperin on juhlistettu. 10. Var sin ais et tal vio lym pia lai set alk oiv at 192 4. Hän sai ainoan Oscar-palkintonsa 1969 elokuvasta Kova kuin kivi (True Grit), jossa hän näytteli ikääntyvää sheriffiä, joka auttaa nuorta tyttöä löytämään isänsä murhaajan. 4
15.12. 2017 41 Lataa Suomenmaan ilmainen uutissovellus Seuraa helposti verkkosivujen päivittäisiä uutisia, lue artikkeleita ja blogeja sekä selaa keskustan järjestöjen tuoreimpia tapahtumia.
Ambulanssin ensihoitajia ei tarvitse lahjoa apua saadakseen. Koska tahansa voi mennä ulos ilman ajatusta siitä, että todennäköisesti joku käy kimppuun. Tänä aikana olemme oppineet pakolaisiltamme paljon sekä maailmasta että Suomesta. Suomessa ei ole pakko olla edes mies tai nainen, vaan voi olla vielä jotain muuta ilman, että joutuu kidutetuksi tai tapetuksi. SuomeSSa mies voi olla minkä näköinen tahansa. 42 15.12.2017 Perheemme on toiminut syksystä 2015 pakolaisten kotimajoittajana. Naisella voi olla lyhyt tukka ja mielipiteitä. On ihmeellisen ihanaa, että suomalaiset tuskin edes vilkaisevat erinäköistä ihmistä. Paratiisissa voi olla joitakin puutteita, mutta ne eivät ole kovin pahoja ja niitä voidaan korjata. (Pakolaisemme, joka kotimaassaan on tottunut nimenomaan poliisin harjoittamaan vainoon, rakastaa Suomen poliisia niin paljon, että on ripustanut eri puolille talvitakkiaan poliisin antamia, poliisin miekkatunnuksella kuvioituja heijastimia.) Hätänumeroon 112 saa soittaa jokainen, jolla on hätä, sillä hätäkeskuspäivystäjä ei lainkaan aloita keskustelua soittajan kansalaisuudesta, oleskeluluvasta tai siitä, onko soittajalla rahaa. Esimerkkejä Suomesta: Suomessa vallitse paratiisillinen rauha. Suomessa on nerokas verojärjestelmä, jonka ansiosta kukaan ei kuole nälkään, kaikki saavat oppia ja asua sisätiloissa. Kadulla, junassa tai bussissa kukaan ei kommentoi toisia eikä ryhdy kokoamaan spontaania joukkiota jonkun nöyryyttämiseksi. Suomessa saa olla rauhassa itsekseen. SuomeSSa saa koko ajan sähköä pistorasiasta ja juomavettä hanasta. Suomessa nainen voi olla minkä näköinen tahansa. Mies voi työntää lasta rattaissa ilman, että häntä pidetään säälittävänä tai hulluna. Miehellä voi olla pitkä tukka ja punaiset housut. Täytyyhän meilläkin jotain tekemistä olla. Poliisi ei pahoinpitele kansalaista, joka tulee tekemään rikosilmoitusta. Naiset, miehet ja muunsukupuoliset voivat käydä samanaikaisesti samassa uimahallissa ilman, että tilanne riistäytyy hallinnasta. Naisen tärkein tehtävä ei ole pitää ruokaa lämpimänä miehelle (mies, kuten nainenkin, osaa lämmittää ruokansa mikrossa itsenäisesti). Uutisia paratiisista Johanna Korhonen vieraskolumni. Suomalainen poliisi on sankarillinen, rehti ja oikeamielinen. Nainen voi keskustella altaassa tuntemattoman miehen kanssa porealtaan käynnistysnapin toiminnasta asiallisesti, ilman minkäänlaista häirintää tai vaatimuksia seksipalveluista. Poliisille ei tarvitse (ei saa!) antaa lahjuksia. Kirjoittaja on Maahengen kustantaja
kioski se on nakkikioskikin. Olen kerran joutunut kaupassa viemään oluet takaisin, kun kello ei ollutkaan vielä yhdeksää. Nostan hanskat maasta ja haisee. Hännikäisen Huldan kioski sairaalan lähellä. Keskiolut tuli kioskeihin, ei kai sentään kannabis. Kyllä viitsin! MyöheMMin , vuonna 1974 kesällä olin postipoikana ottamassa kioskin kimppulaatikosta lisää postia kun kuulin nimeäni huudettavan. Tilaukseen sisältyi myös laatumäärite ”sen on oltava saatanan hauska”. Me räkänokat kysymässä, paljonko kulkee. Kuinka tärviölle olisinkaan joutunut klo 08.45. Ja vartaassa pyörii makkara. Se oli auki sunnuntaisin, Piilolan täti oli myymässä. Legendaarinen reutsi, tohtori Claes Cedecreutz, huusi sairaalan ovella. Tämä kansa kuolisi, jos kossun saisi kioskista, vaikka vain klo 09–21. Muistan Pauligin Topsyn tulon markkinoille. Voiko niin hyvää ollakaan. Levikki: 11197 (76/23/1) LT 2013, Sähköpostiosoitteet uutiset@suomenmaa.fi, etunimi.sukunimi@suomenmaa.fi, mielipiteet@suomenmaa.fi Oulun toimitus Postiosoite: PL 52, 90101 Oulu, Käyntiosoite: Lekatie 4, 90150 Oulu Helsingin toimitus Postiosoite: PL 1070, 00101 Helsinki, Käyntiosoite: Apollonkatu 11 a, 00100 Helsinki Julkaisija Joutsen Media Oy Toimitusjohtaja Sauli Huikuri Markkinointijohtaja Matti Kontio 044 7370 312 Ilmoitusmyynti Soile Suorsa 044 7370 350 ilmoitukset@suomenmaa.fi Asiakaspalvelu arkisin klo 9-15: (08) 5370 370, sähköposti: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Painopaikka Kaleva365 Oy, ISSN 0356-3588 Verkkouutispäälliköt HeNNA LAMMI perhevapaalla SAMuLI NISSILä 044 7370 261 journalistinen taittaja SAMuLI VäNTTILä 044 7370 244 toimittajat MerI ALArANTA-SAuKKO 044 2032 640 ANNuKKA KAAreLA opintovapaalla eeVA KärKKäINeN 040 1492 201 SANTerI LAMPI 044 7370 315 rISTO LuOdONPää 040 8201 781 ANJA MANNINeN 044 7370 381 PeNTTI MANNINeN 040 5709 400 PAuLIINA POHJALA 050 5450 915 PeKKA POHJOLAINeN 040 5357 674 PIrKKO WILéN 044 7370 238 Vakituinen aVustaja TIMO LAANINeN 040 8326 106 ValokuVaajat JAAKKO MArTIKAINeN 050 3495 549 MArIA SePPäLä 044 7370 386 GraaFikko KIrSI erVASTI perhevapaalla SANNA JärVeLIN 044 7370 327 päätoimittaja JuHA MääTTä 040 7359 612 toimituspäällikkö KATArIINA LANKINeN 044 7370 320 ulkoasupäällikko MIKKO erONeN 041 4539 554 Pakina 15.12. Bar Giovannissa oli juotu keskiolutta vain sen verran, että piirakkaraha sentään jäi. Aholaisen kioskilta lihapiirakka makkaralla. Hokkasen Eku tuli Jawalla, osti nyrkillisen lakritsaa ja meni Jawan päälle istumaan. 2017 43 PikkuPojan ensimmäinen kosketus kioskiin oli kotimme vastapäätä sijainnut Vehkalahden Veikkojen Nousuosaston kioski. Tänne heti! Asia oli, että olet kuulemma kirjoittanut kirjan, nyt kirjoitat näytelmän. Jari Nenonen Elämäni kioskit Tämä kansa kuolisi, jos kossun saisi kioskista.. Myöhemmin olen ollut lavalla oman näytelmäni ensi-illan kukituksessa joitakin kertoja. Kiitos yllyttäjät, reutsi ja Lavin Vepa. Suklaapatukoita, päärynälimsaa. Ja naurettiin kampanjaa Keskiolut r-kioskeihin. Nyt Sveitsissä kaavaillaan hasiksen kioskimyyntiä. uimalaitoksen kioski. Sunnuntai-iltaisin äiti otti punaisen lompakkonsa ja kysyi, että viitsiikö kukaan käydä kioskilla, jos royalit jokaiselle. Lopetin tupakanpolttokokeilut ennen kuin täytin 13 vuotta. raha hikosi kourassa, jännitti tien ylittäminen, jännitti isot pojat kioskin edessä, jännitti, että osaako sanoa rixrax. Myöhemmin saman jo suljetun kioskin takana tupakalla, kova pakkanen, pudotin hanskat maahan, että sain Bristoliin tulen. Toivon, ettei aina sama. Joka kerta olen muistanut tehdä hunööriä ylös taivaisiin. eku laittoi etusormensa johonkin 120 kohdalle. Nyt elämäni kioski on myös posti. ei pennuille sentään puhua tarvinnut. Joku on käynyt kioskin takana isommalla asialla. rohkenin sillä kertaa kieltäytyä
Tilauksen saaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Kyllä kiitos, tilaan Suomenmaan joulutarjouksena 84 € / vuosi (määräaikainen) Soita asiakaspalveluumme puh. Vastaanottaja maksaa postimaksun Tunnus 5004795 00003 Vastauslähetys Puh. Maksajan allekirjoitus Tilaaja Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Tarjous voimassa vain vuoden loppuun. 08 5370 370 (arkisin klo 9-15) Sähköpostilla: tilaajapalvelu@suomenmaa.fi Tilaa netissä: www.suomenmaa.fi Täytä ja postita viereinen tilauskuponki TilausVaiHTOEHDOT Puh. koko maan äänenkantaja Tilaa itsellesi tai lahjaksi! 84€ vuosi Haluan tilauksen alkavan tammikuun alusta