6 414880 073513
KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 2 / 15.1.2016 / 4,80 ?
Tahto vaikuttaa
Lukiolainen Pietu Heiskanen
halusi jo 4-vuotiaana ministeriksi
Uutisanalyysi
Henkilö
Reportaasi
Pohjoismaiset
listavaalit puntarissa
Irja Askola kasvoi
kirkon helmassa
tiimityöllä
syöpäkipuja vastaan
sisältö
15.1.
2016
Sielunkumppani
Korppien sosiaalinen elämä on valloittavaa seurattavaa. 30
2
15.1.2016. s
46
?Uskon vuoropuheluun?
Tuontisähkön varassa
Entistä useampi paikka on samanmielisten klubi,
piispa Irja Askola suree. s. 6
Miljönäärien taustalla
Niemelän veljekset työllistävät itsensä opettamalla
raviaakkosia tuleville miljonääreille. 8
Palliatiivinen hoito helpottaa
kipuja silloin, kun sairaus ei ole
parannettavissa. s. 2016
3. 24
15.1. 16
Naisrauha nostettiin
naftaliinista
Ei enää
rankkoja hoitoja
Kansallismielisessä keskustelussa
naisista tehdään tahdoton suojelun
kohde, Laura Kolbe hämmästelee. s. SMP:n ja kepu olivat kuin kissa ja koira.
Nyt tarina jatkuu hallituksessa.
Timo Soini s. s. s. 20
Suomi kuluttaa sähköä enemmän kuin tuottaa
Emme vaihda uskontoamme ja omimpia tapojamme. tai hieman toisin
sanoin: ?maassa maan lakien mukaan?.
Suomessa siis Suomen lakien mukaan.
Vaatimus on ehdoton. Onko muutos vain väliaikainen, jää nähtäväksi.
Kun ensi vaiheen vastaanotto ja majoitus on saatu hoidetuiksi, esiin on noussut uusia ongelmia. Sitä ei voi puolustella edes vetoamalla tietämättömyyteen.
Lakien rajojakaan ei parane kokeilla. Päätoimittaja Juha Määttä
Panu Pohjola/Lehtikuva
Suomessa on elettävä
Suomen lakien mukaan.
Pääkirjoitus
Pakolaistilanne vaatii nyt
malttia sekä meiltä että tulijoilta
E
urooppaan on saapunut puolessa vuodessa toista miljoonaa turvapaikanhakijaa. Tämä on liikaa. Heitä on kohdeltava inhimillisesti, kansainvälisten sopimusten ja käytäntöjen mukaan.
Vastaavanlaista ymmärrystä on lupa odottaa turvapaikkaa hakeneilta.
Keskusteluissa on käytetty usein sanontaa ?maassa maan
tavalla?. Toimettomuus, alkoholi ja turhauttava odotus piinaavat vastaanottokeskuksia ja
myös pakolaisyhteisöjä.
Nyt tarvittaisiin kaikilta kärsivällisyyttä ja sopeutumistaitoa.
Tulijat ovat jo täällä. Emme me suomalaisetkaan muualla asuessamme . Ne ovatkin suomalaisille suurempi uhka kuin turvapaikanhakijat.. Sitä on siis lisättävä.
Suomalaisen yhteiskunnan keskeiset arvot ja niistä juontuvat
tavat on tehtävä tulijoille selväksi.
Oikea vastaus eivät kuitenkaan ole vapaaehtoiset turvallisuuspartiot, joita on perusteltu jo lähes 20 paikkakunnalle.
Niitä ei pidä ymmärtää yhtään.
Demokratiassa yleisen järjestyksen pito kuuluu yhteiskunnalle. Sen tehtävänä on pitää verovaroin yllä koulutettua ja asiansa osaavaa koneistoa. Esimerkiksi miehen
ja naisen välisen suhteen on perustuttava tasa-arvoon ja täydelliseen vapaaehtoisuuteen. Ja yhtä vastenmielistä ja torjuttavaa se on kulttuurista riippumatta.
Valistustyö on jäänyt puutteelliseksi. Siitä ei ole tinkiminen. Vain julkisessa kontrollissa olevalle
järjestelmälle voidaan uskoa myös väkivallan käytön oikeutta.
Vapaaehtoiset katupartiot lietsovat pelkoa, huhuja ja ennakkoluuloja. Yli 30?000 heistä on jatkanut matkaansa Suomeen asti.
Vaikka tällaisen joukon tuloon ei osattu Suomessa valmistautua, viranomaiset, avustusjärjestöt ja vapaaehtoiset ovat
selvinneet jättiurakastaan hyvin. Kaikenlainen ahdistelu on täysin tuomittavaa, olkoon sitten kuinka tavallista jossain päin
maailmaa. Jouluakin
haluamme viettää.
4
15.1.2016
Parempi ilmaus on ?maassa maan laeilla. Samankaltaisista kaarteista on seurannut historian kuluessa vain typeryyttä ja väkivaltaa. perustettu 1908 . Suomalaisista käytännöistä on voitu antaa oppia muuallekin.
Tulijoiden määrä on nyt vähentynyt. elä ?maan tavalla?.
Sauna on ainakin nopeasti saatava, samoin ruisleipää. vaikkapa arabimaissa
Takana on pitkälti toistakymmentä tuhatta operaatiota, ehkä eniten maailmassa.
Sairaalassa varmistui, että leikkauksen tekisi Juha Hernesniemi -niminen neurokirurgi.
Hernesniemi oli tuolloin vasta maailmanmaineensa alkuaskelissa. En ollut saanut
selvää edes soittajan nimestä. 2016
5. Siis kokemusta hankkimalla. Ja omistautumalla työlleen. Hernesniemi
pääsi maailman johtavan neurokirurgin, turkkilaisen Gazi Yasargilin oppipojaksi. Leikkaamista
hän ei vielä jätä. Ja sitten:
??Sopiiko, että minä leikkaan?
15.1. Ja poikkeuksellisen nopeaksi sanottu tähti on
esitellyt suomalaista huippuosaamista myös kaukana kotimaan rajojen ulkopuolella.
Hyväksi tulee vain leikkaamalla, Hernesniemi on
opastanut. Toimittajalta
Hernesniemi . taidolla
Aivokirurgien profeetta. Hän neuvoi,
että poika on liian ujo toimittajaksi ja toisaalta kyllästyisi pian opettajan hommaan. Mutta tuskin koskaan niin pölijäksi kuin
silloin.
Pentti Manninen
On minulla taitoniekasta omakohtaisiakin koke-
muksia.
Syksyllä 1997 silmälääkärini keksi lopulta, mikä minua painaa. Oli aivan vastikään muuttanut Kuopion yliopistollisesta sairaalasta Helsinkiin
Töölön sairaalaan ylilääkäriksi.
Tohtori selvitti tarkasti leikkauksen kulun. Hän itse on tehnyt jopa satatuntisia työviikkoja, joskaan ei ole leikannut joka päivä.
Lokakuussa Hernesniemi täytti 68 vuotta. Kuuluu
kai homman luonteeseen. Mainesanoja on sadellut.
Maailman neurokirurgit ovat jo vuosia tehneet
pyhiinvaellusmatkoja Töölön sairaalaan. Supertähti. Sadat vieraat ovat saaneet livenä seurata kirurgitaiturin työtä. Kirurgiguru.
Mitä tuohon olisi pitänyt sanoa. Muutaman päivän päästä soi puhelin.
Luurista kuului melkoisen hiljaista mutinaa. Leikkaa niin kauan kuin pystyy käsillään seisomaan.
En tainnut kaikkia mutkia ymmärtää. Sitten tuli
hiljaa, mutta itsetuntoisesti:
??Tämä tehdään kyllä taidolla, valkotakki ilmoitti.
Olen matkani varrella tuntenut itseni monesti pölijäksi. Oma kenttä löytyi.
Nyt oppipoika on ylittänyt oppi-isänsä leikkausten määrän. Jäljelle jäi ihmishenkiä pelastavan lääkärin ura.
Tulevaisuuden muovasi oven aukeaminen lääketieteen opintoihin Zürichiin Sveitsiin. Otsaluun takana oli iso kasvain,
myöhemmin hyvänlaatuiseksi todettu.
Sain lähetteen Töölön sairaalaan. Yritin kuitenkin olla positiivinen ja osallistuva.
??Tarvitaan varmaan vähän onneakin, sopertelin.
Vastauksena oli ensin tuima mulkaisu. Ylilääkärin ja professorin työt piti jättää. Lähete, kasvain, leikkaus... Ja jos olisinkin, ei se
olisi mitään merkinnyt.
??Sopiihan se, ilmoitin hövelisti.
Pikkupoikana Hernesniemi keräili Ruovedellä
perhosia ja postimerkkejä. Ainakin hänellä.
Jos aivokirurgi töppää, tekee virheen, se on sitten useimmiten siinä. Ja unelmoi toimittajan,
voimistelunopettajan tai lääkärin ammatista.
Ratkaisevaa oli isän viisas ohjastus. Käsitin sanomattakin.
Neurokirurgi Juha Hernesniemi on noussut maailman aivokirurgian eturiviin
Käytännössä kuluttajat joutuisivat kukin vuorollaan olemaan tunnin tai
pari ilman sähköä.
Näin järeisiin toimenpiteisiin ei ole tarvinnut turvautua sitten vuoden 1977, jolloin voimalat olivat lakossa seitsemän viikon ajan.
6
15.1.2016
Vuodesta 2012 lähtien Suomen sähköntuo-
tannosta on Niemisen mukaan poistunut
pääosin fossiilista sähköntuotantokapasiteettia 2500 megawattia.
Helpotusta tilanteeseen ei ole näkyvissä ennen vuoden 2018 loppua, jolloin Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori aiotaan viimein ottaa käyttöön. Yli neljäsosa
sähköstä piti tuoda ulkomailta.
Sähkö onneksi piisasi. Ajassa
Piisaako virta?
Sähkönjakelua voidaan joutua
rajoittamaan talvipakkasilla
Teksti: Samuli Nissilä Kuva: Jari Laukkanen
Kantaverkkoyhtiö Fingrid varoitti jo viime
vuonna, että sähkön riittävyys voi olla tänä talvena vaakalaudalla. Erityisesti kriisitilanteissa olisi tärkeää, että omaa tuotantoa olisi riittävästi.
Tilanne ei Niemisen mukaan ole lähiaikoina kehittymässä parempaan suuntaan,
sillä sähkön kulutus kasvaa koko ajan.
Lisäksi Loviisan molemmat ydinreaktorit
poistuvat käytöstä vuoteen 2030 mennessä.. Niissä lämpöenergiaa ei hyödynnetä, vaan se lauhdutetaan jäähdytysveden
avulla.
Voimayhtiöt panevat ovia säppiin, koska
sähkö on taantuman sekä uusiutuvan energian tukien takia Pohjoismaiden sähköpörssissä liian halpaa, Nieminen sanoo.
??On nurinkurista, että laitoksissa, joissa
olisi teknistä käyttöikää vielä jäljellä, tuotanto lopetetaan kannattamattomana.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen on muuttanut strategiaansa ja aikoo siirtyä osittain pois korkean hyötysuhteen yhteistuotannosta, jossa sähkö ja
lämpö tuotetaan samoissa voimaloissa.
??Helen tekee jatkossa lämmön yhä
enemmän lämpölaitoksissa. Tähän ei kuitenkaan viime viikolla tarvinnut turvautua.
Pitkäaikaiseen käyttöön sopivaa tehoreserviä on pienennetty. Vielä muutama vuosi sitten sitä oli 600 megawatin verran, nyt
vain 300 megawattia.
Vakavissa vikatilanteissa se ei piisaa. Tehoreservin käyttöönotto ei olisi riittänyt korvaamaan edes tätä yhtä kaapelia.
??Onneksi tämä tapahtui tiistaina. Tähän herättiin kunnolla
vasta viime viikon loppupuolella, kun pakkanen paukkui ja lämpöpatterit hehkuivat.
Suomalaiset kuluttivat sähköä ennätyksellisesti yli 15 000 megawatin verran, mutta maan omat voimalaitokset pyörivät vain
11 000 megawatin teholla. Sen hinta nousi
ajoittain sataan euroon megawattitunnilta,
kun tavallisesti hinta pyörii talvisin 30 euron tuntumassa.
??Selvisimme hyvin, koska Venäjällä vietettiin kansallisia juhlapyhiä, eikä teollisuus kuluttanut sähköä täydellä teholla.
Saimme ostettua sieltä 1500 megawattia,
Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen kertoo.
Ongelmatilanteita varten Suomessa on tehoreservijärjestelmä. Loppuviikosta kulutus oli huipussaan, Nieminen toteaa.
Jos tehoreservin käyttöönoton jälkeenkään sähkö ei riitä, joudutaan kulutusta rajoittamaan. Viime viikon tiistaina toinen Suomen ja Ruotsin välisistä Fenno-Skan-kaapeleista oli
muutaman tunnin pois käytöstä. Siihen kuuluvat voimalaitokset ovat käynnistettävissä lämmityskaudella 12 tunnin sisällä. Sähkö ostetaan markkinoilta, koska se on niin halpaa.
Ongelma on, että Suomeen ei voida pelkästään ostaa sähköä, vaan sitä pitäisi myös
tuottaa itse. Vaikka laitos
on valmistuessaan maailman suurin ydinreaktori, senkään teho ei ole kuin 1600 megawattia.
??Tilanne ei Olkiluoto kolmosen käyttöönoton jälkeenkään ole hirveän hyvä, sillä lauhdetuotantokapasiteettia suljetaan
koko ajan kannattamattomana, Nieminen
kertoo.
Lauhdevoimalaitokset tuottavat sähköä
useimmiten kivihiilellä, maakaasulla tai öljyllä
kello 12.00:
Kulutus 13 371 MW
Tuotanto 10 749 MW
Vesivoima 2 087 MW
Ydinvoima 2 775 MW
Lauhdevoima 634 MW
Yhteistuotanto
. 2016
7. teollisuus 1 704 MW
Tuulivoima
(osa arvioitu) 628 MW
Muu tuotanto (arvio) 204 MW
Tehoreservi 0 MW
?Tuonti 2 622 MW
15.1. kaukolämpö 2 718 MW
Yhteistuotanto
. Jari Laukkanen
Sähkön kulutus ja
tuotanto Suomessa
keskiviikkona 13.1
Tuttujen voimien, kuten ay-liikkeen,
puolueiden ja kansalaisjärjestöjen rinnalle
on hilautunut uudenlaisia voimaryhmiä.
??Väliin on revennyt maailma, jossa operoidaan mediavallalla ja somevallalla. Yksi niistä liittyy valtion rooliin.
??Olen pitkään kantanut huolta siitä, mitä
tapahtuu, jos valtio ja sen keskeiset toimijat
rapautuvat, Kolbe sanoo ja viittaa yhtenä ilmiönä katupartioihin.
Poliisi ja puolustusvoimat ovat perinteisesti edustaneet poliittisesti neutraalia yhteistä hyvää. Käydään tunnesotaa, johon liittyy mielikuvapolitiikkaa, Kolbe sanoo.
Kun politiikkaa tehdään historiakuvilla,
tarvitaan Kolben mielestä historian tuntemusta ja kykyä lukea viestintää kriittisesti.
Kolbe toivoo, että päättäjät ottaisivat maltillisesti mutta selvästi kantaa mediassa
velloviin ilmiöihin.
??Poliitikkojen sekä korkeiden virka- ja
kirkonmiesten ulostulot ovat tärkeitä.
Kolbe pelkää, että jos poliitikot eivät tee
tehtäväänsä, joku muu täyttää tyhjän tilan.
??Somessa arvojohtajia riittää. Nyt ne asetetaan kyseenalaiseksi. Oikeudelliset itsemääräämisnäkökohdat ovat jääneet sivuun.
Kolbe huomauttaa, että Suomessa naisrooliin on kuulunut aktiivinen toimijuus.
??Keskustelussa vedotaan naisiin ja heidän mahdollisiin ahdistelukokemuksiinsa,
mutta sitä käyvät voittopuolisesti miehet.
Kyllä naisista löytyy asiantuntijuutta pohtimaan näitäkin teemoja, Kolbe sanoo.
Viime viikkojen aikana on kaivettu esiin
myös ajatus naisrauhasta.
??Periaate, jonka mukaan naisiin ei saa
kajota, on ollut pohjoismaisen rikos- ja si8
15.1.2016
viilioikeudellisen ajattelun perusta keskiajalta lähtien, Kolbe kertoo.
Myös käräjä- ja kirkkorauha toivat yhteiskuntaan järjestystä, ja väkivallan käyttö
monopolisoitiin kruunulle. Aiemmin klaanit olivat puolustaneet omiaan.
Tutkijana Kolbe on havainnut viime aikojen yhteiskunnallisessa keskustelussa uudenlaisia teemoja, joihin liittyy kaikuja historiasta. Yhteiskunnassa joku puhuu joka tapauksessa.
Olisi suotavaa, että voittajaksi selviäisi vastuullinen, maltillinen puhe.. Ajassa
Sanottua
Heikko medialukutaito on suurin
kansallinen turvallisuusuhka.
Wille Blom
Twitterissä
Käykö niin, että Ruotsin kansa
lopulta päättää myös Suomen
NATO-kannan?
Politiikka kärsii, jos vain
äärimmäiset mielipiteet
saavat huomiota.
Vesa Kallionpää
Twitterissä
Barack Obama
Kansankunnan tila -puheessaan
Jari Laukkanen
Tässä ajassa
kaivataan
arvojohtajia.
Laura Kolbe toivoo, että päättäjät ottaisivat maltillisesti mutta selvästi kantaa julkisuudessa velloviin ilmiöihin.
Naiset on alistettu suojelukohteiksi
Meri Alaranta-Saukko
Naisten ahdistelua ja katupartiointia kos-
kevassa keskustelussa on ollut yllättävää
naisten esineellistäminen, Euroopan historian professori Laura Kolbe toteaa.
Kansallismielisessä puheessa naisista on
hänen mukaansa tehty suojelua kaipaava
toiminnan kohde
Niukkuus luo uutta, Rehula toteaa.
MINISTERI korostaa, ettei lisäraha olisi pahitteeksi.
Juha Rehulan mukaan asiat on mietittävä
uudella tavalla, kun rahaa on vähemmän.
??Kotikunnassani Hollolassa on ollut se etu, että lasten ja
perheiden palveluihin on ollut käytettävissä liian vähän rahaa.?On ollut pakko tehdä asioita toisin, Rehula sanoo.
??Jos olisimme jääneet odottamaan valtionosuuksia koulurakentamiseen, niin Hollolassa ei olisi montakaan koulua. 2016
9. Ensimmäisen kerran yli 70 prosenttia (73,4)
äänioikeutetuista antoi äänensä. A. Sanottua
Kaikki eivät voi olla
maailmanmestareita, mutta
jokainen voi olla esikuva.
Mika Poutala
Urheilugaalassa
En hirveästi innostu näistä ns.
listavaaleista. Valinta onnistui vasta kolmannella kierroksella peräti nelituntisen neuvottelutauon ja puolueiden ankaran taktikoinnin jälkeen.
Kekkonen löi kolmannella kierroksella Fagerholmin numeroin 151?149
ja aloitti 25 vuotta kestäneen presidenttikautensa.
15.1. Fagerholm. Niissä taisteltiin presidentti J. K.
Paasikiven linjan perinnöstä. tammikuuta
1956. Nykyisellä vaalitavalla
kansa saa sellaiset poliitikot kuin se
haluaa. Ja ansaitsee.
Antti Kaikkonen
Twitterissä
Ajassa
Venäläinen bisneseliitti ei
ole tuntenut itseään näin
epävarmaksi ehkä koskaan.
Seppo Remes
Kauppalehdessä
Jari Laukkanen
Lasten kärkihanke kääntää
rahapulan voitoksi
Juhani Ojalehto
Lapset ja perheet pääsevät hallituksen silmäteriksi maanantaina aloitetussa 40 miljoonan euron kärkihankkeessa.
Perhe- ja perusturvaministeri Juha Rehula (kesk.) myöntää, että lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalle on vähän rahaa käytettävissä.
Hallitus säästää tällä vaalikaudella yli sata miljoonaa euroa lapsi- ja perhe-etuisuuksista muun muassa päivähoitomaksujen ja indeksijäädytyksen kautta.
Rehulan mukaan 40 miljoonalla eurolla ei paikata säästöjä, vaan pannaan toimeen uusia toimintatapoja.
??Kun on vähemmän rahaa käytettävissä, asioita mietitään uudella tavalla. Lapset ovat kuitenkin saaneet koulua käydä.
Ministeri kuvaa lasten kärkihanketta yhdeksi sellaiseksi
painopisteeksi, johon hallitus pystyy aidosti panostamaan
niin euroja, osaamista kuin työtäkin.
UKK voitti 60 vuotta sitten
Pentti Manninen
Tänä viikonloppuna on kulunut tasan
60 vuotta tasavallan presidentin valitsijamiesvaaleista, joiden myötä Urho
Kekkonen nousi ensimmäisen kerran
presidentiksi.
Vaalit käytiin 16.?17. Kuusi vuotta aikaisemmin äänestysprosentti oli 63,8.
Pääkilpailijat olivat Maalaisliiton
ehdokas, viidettä hallitustaan johtanut pääministeri Kekkonen ja puhemiehen paikalta ponnistanut demari-
en K. Kekkonen sai 88
valitsijamiestä, Fagerholm 72.
Kokoomuksen ja vapaamielisten
Sakari Tuomioja, Erkin isä, keräsi
57, SKDL:n Eino Kilpi 56, RKP:n Ralf
Törngren 20 ja Kansanpuolueen Eero
Rydman seitsemän valitsijamiestä.
Valitsijamiehet suorittivat lopullisen
valinnan 15. helmikuuta
Timo Laanisen mahdolliset kilpakumppanit kertovat aikeistaan kuukauden, kahden
sisällä.
Kokoomuksessa ladataan isompia panoksia. Iltalehdelle. Hän putosi puoluejohtajavaalin alkukierroksella, sai vain muuta-
man äänen vähemmän kuin Paula Risikko. 35 prosenttia kannatti Vapaavuorta. 40 prosenttia sanoi, että Petteri Orpo. Kuinka
suuri se on tämän päivän kokoomuksessa?
Vapaavuorelle jäi vuoden 2014 kokouksesta iso nälkä. Sillä ei
herunut vaaleissa ykköspuolueen asemaa.
Stubb on kovissa paineissa. Alueiden väliset erot ovat hänestä niin suuret, että yksi
malli ei sovi kaikkialle.
Myös tutkija Jenni Airaksisen mukaan itsehallintoalueiden tulisi voida olla keskenään erilaisia. Aro kaipaa Suomeen alueellisesti eriytettyä lainsäädäntöä. Lujatahtoisen Vapaavuoren kovin kannatus tulee Helsingistä, sen etujen turvaamisesta ja
kokoomuksen kovasta oikeistosta. Jättiremontti jakaa mielipiteitä
Ajassa
Samuli Nissilä
Itsehallintouudistus on suurin kuntia koskettava muutos 150 vuoteen, val-
tiotieteen tohtori Timo Aro sanoo.
Aro julkaisi keskiviikkona selvityksensä kaupunkiseutujen merkityksestä
itsehallintoalueita muodostettaessa. Stubb kokosi aluksi kokousedustajista taakseen vain 39 prosenttia. Selvitysmies Lauri Tarasti puolestaan korostaa, että ainakin hallinnon rungon tulee olla eri alueilla samanlainen, jotta kokonaisuudesta tulee riittävän selkeä.
Timo Aalto/Lehtikuva
Pääministeri Alexander Stubb elokuussa 2014.
Kestääkö Stubb?
Pentti Manninen
Keskusta ja kokoomus, pääministerin ja
valtiovarainministerin puolueet, tähyilevät
kesäkuun puoluekokouksiinsa.
Keskustassa itää puoluesihteerikilpa. Risikon hän
pesi numeroin 500?349.
Loppuottelusta tipahtanut Vapaavuori päätyi kotimaan politiikan ulkopuolelle
Luxemburgiin.
Jyrki Kataisen jätettyä myös hallituksen Stubb pääsi pätkäpääministeriksi. Stubbille jäi 24 prosentin tuki.
Gallupit eivät valitse, eivätkä äänestä.
Mutta ne voivat panna prosessiin vauhtia.
Turkulaisten tukema Orpo on kerännyt
väkevästi pisteitä sisäministerinä. Ensimmäiset kyselyt puhaltelevat tuulta kaksi vuotta hallinneen puoluejohtaja Alexander Stubbin haastajien purjeisiin.
Lähtölaukauksen ampui Jan Vapaavuori.
Hän haikaili paluuta kotiin Euroopan investointipankista, missä on ehtinyt kasvaa
korkoa vasta viime syksystä.
10
15.1.2016
Vapaavuoren tuumailu tuli kuin tilauksesta . Siltä ajalta muistetaan istuvan pääministerin
rento meininki, jopa tikkatauluna. tai tilattuna . Se teetti kyselyn, kuka olisi sopivin kokoomuksen
puheenjohtajaksi. Jos hallitus
ei kevään aikana nouki vankkoja näyttöjä, onko hänen liittouduttava Orpon kanssa pitääkseen puoluejohtajan nuijan ja valtiovarainministerin salkun?
Henkilökohtainen ja puhelinpalvelu säilyvät edelleen. Yhtään toimipistettä ei olla lakkauttamassa. Menevätkö palvelut jatkossa kokonaan nettiin?
Eivät mene. Leikkauksia pitää tehdä ja valtiontalous on saatava
kuntoon.
Suomen tilanne on vakava, ja maamme on
saatava nousuun. Tähänkään asti ne eivät ole olleet auki joka päivä.
Olette jo kauan suosittaneet asioimista verkon kautta. Nuorten
työmarkkinat ovat pirstoutuneet niin, että yhä
useampi tekee lyhytaikaisia keikkatöitä. Aktiiviset
naiset ovat olleet puolueellemme tärkeä voimavara kaikilla tasoilla.
Miksi moni naiskannattaja on nyt menettänyt
luottamuksensa keskustaan?
Julkisuudessa hallitusta edustaa useimmiten
kolme miestä, joiden viesti on yhteinen. Chat-keskustelu ja Oma kysymys -palvelu ovat erittäin suosittuja.
Verohallinto tiedottaa uudistavansa asiakaskirjeiden kieltä
ja rakennetta. Säilyykö varsinaisten toimipisteiden
määrä ennallaan ja vaikuttaako muutos asiakaspalveluun,
henkilöverotusyksikön viestintäpäällikkö Pirjo Korvola?
Kyse on täysin hallinnollisesta fuusiosta. Se vaatii vaikeitakin päätöksiä.
Jostain täytyy luopua, mutta hyvinvointiyhteiskunnan peruspilarit on pidettävä kunnossa.
On loputtoman tärkeää perustella vaikeita
päätöksiä tarpeeksi hyvin, jotta ne saavat myös
kansan hyväksynnän. Sellaisia avauksia on näkynytkin, ja puolueellamme on hienoja ja valovoimaisia naispoliitikkoja.
Annika Saarikko kirjoitti juuri Suomenmaassa päihdeäitien rahoituksen olevan katkolla joka
vuosi, ja toivoi ongelmaan pidempiaikaista ratkaisua. Naisten pitää näkyä ja kuulua keskustan viestinviejinä.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies
Suoraan kysyen
Veropalvelu ei karkaa verkkoon
risto luodonpää
Verohallinto puolitti vuoden alusta lähtien päätoimipaikkojensa lukumäärän. Keskustan pitää osoittaa, että se välittää niistä ihmisistä, joiden arjessa päätökset tuntuvat.
Nostan esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja subjek-
tiivisen päivähoito-oikeuden rajaamisen. Sellaista, joka tuo
esiin vähäosaisten asian, haluaa tukea perheitä
ja korostaa sivistystä. Miten tämä näkyy käytännössä?
Puhuttelemme asiakasta suoraan ja kiinnitämme huomiota
asioiden loogiseen esittämisjärjestykseen. Tällaisten
toimeksiantojen vastaanottaminen on vaikeaa
vanhemmille, joiden lapsilla ei ole hoitopaikkaa.
Meidän on keskustassa mietittävä uudelleen,
mikä ydinviestimme on. Onko se ainoastaan kriisitietoisuuden kylväminen, vai onko muitakin
meille tärkeitä asioita, joiden puolesta haluamme tehdä työtä?
Keskustan naiskannattajat odottavat puolueel-
tamme pehmeämpää ääntä. Tämä oli tärkeä avaus. Politiikka on valintoja, jotka pitää pystyä perustelemaan uskottavasti. 2016
11. Toki kehitämme nettipalveluja entistä helpommiksi käyttää. Asiakaspalvelussa muutos näkyy vain
siinä, että pienimpien toimipisteiden aukioloaikoja tarkistetaan
helmikuun alusta lähtien. Täällä Bryssel
Naiset ja keskusta
Tasa-arvo on keskustalle tärkeä arvo. Kitkemme byrokraattista kapulakieltä.
15.1
Uutiskuva
12
15.1.2016
2016
13. Iskussa
kuoli yli sata ihmistä.
Yhdysvalloissa viimeisen Kansakunnan tila -puheensa pitänyt presidentti Barack Obama
vaati lisää voimia Isisin vastaiseen taisteluun.
15.1. Räjähdyspaikan lähellä sijaitsevat muun muassa suositut Hagia Sofia ja Sininen moskeija.
Istanbul on myös suomalaisten suosima matkakohde. Hän iski 14 miljoonan
asukkaan Istanbulin turismin sydämeen. Lokakuussa itsemurhapommittajien
kohteena oli rauhankulkue Ankarassa. Ulkoministeriö kehottaa välttämään
suuria väkijoukkoja ja mielenosoituksia kaikkialla Turkissa. Ozan Kose/Lehtikuva
Isku Istanbulin
turismin sydämeen
Pentti Manninen
Suomen suurlähetystö neuvoo Turkkiin matkustavia erityiseen varovaisuuteen maan suurissa kaupungeissa.
Tiistainen itsemurhaisku Istanbulin Sultanahmetin aukiolla tappoi kymmenen ja haavoitti 15
ihmistä. Valtaosa oli saksalaisia turisteja.
Turkin mukaan itsemurhaiskun tekijä on syyrialainen Isis-aktivisti
Suomalaisessa vaalijärjestelmässä
puolueiden valta on
Pohjoismaiden pienin.
ata
Moder
t
spartie
g
n
i
l
m
Sa
o
N:
14
15.1.2016
Kumman tahansa listan paikallisjärjestö valitseekaan, äänestäjä voi antaa äänensä myös pelkälle puolueelle.
Suljetummassa versiossa ehdokkaiden läpimenojärjestys ratkaistaan osittain puolueen päätösten, osittain henkilöäänien perusteella. Uutisanalyysi
Ääni henkilölle
vai puolueelle?
Eduskuntapuolueiden puoluesihteerit linjaavat helmikuun puoliväliin mennessä Suomen vaalijärjestelmän tulevaisuutta. Nyt tähän voi tulla muutoksia.
Muun muassa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen
on esittänyt suljettujen listavaalien käytöönottoa maakuntavaaleissa.
Siinä puolueet päättäisivät ehdokkaidensa läpimenojärjestyksen ja äänestäjien tehtäväksi jäisi valita suosikkipuolueensa.
Huomio kiinnittyisi puolueiden poliittisiin linjauksiin ehdokkaiden persoonallisuuksien sijaan. Samalla kun äänestäjä antaa
äänensä ehdokkaalleen, hän tulee tukeneeksi myös listaa kokonaisuudessaan.
Suljettu ja avoin listavaali ovat ääri-
päitä, joiden väliin mahtuu monenlaista vallanjakoa puolueiden ja äänestäjien välillä.
Tutkimukset vaalijärjestelmien vaikutuksesta äänestäjien ja ehdokkaiden
väliseen suhteeseen, puolueisiin, äänestysaktiivisuuteen ja demokratian
toimivuuteen, ovat ristiriitaisia.
Mikäli suomalaista vaalijärjestelmää
halutaan uudistaa, puolueäänen mahdollistamista kannattaa harkita.
Se ei vähentäisi äänestäjien sananvaltaa läpimenevistä ehdokkaista eikä pakottaisi puolueita arvottamaan ehdokkaidensa paremmuutta.
Samalla kuitenkin helpotettaisiin äänestäjän valintaa niissä tapauksissa,
joissa suosikkipuolueen listalta ei löydy
sopivaa ehdokasta.
Eeva Kärkkäinen
15.1. Yleiset puolueäänet saa kunkin äänestysalueen oma ehdokas.
Valtaosa tanskalaispuolueista valitsee
nykyään avoimen listan, jossa ehdokkaiden läpimenojärjestys on äänestäjien käsissä.
Puolueäänet jakaantuvat listan ehdokkaiden kesken suhteessa heidän
henkilökohtaiseen äänimääräänsä.
Suomalaisessa vaalitavassa puolueiden
valta on Pohjoismaiden pienin.
Se muistuttaa tanskalaista avointa listavaalia, mutta äänestäjä ei voi antaa
ääntään pelkälle puolueelle, vaikka haluaisi.
Pelkästä henkilövaalista ei kuitenkaan
ole kyse. Toisaalta valtaa
siirtyisi äänestäjiltä puolueille.
Suomen naapurimaista Norjassa par-
lamentaarikot valitaan suljetulla listavaalilla.
Jos äänestäjä ei ole tyytyväinen puolueensa ehdokkaisiin, hän voi yliviivata
äänestyslipukkeesta henkilöt, joiden ei
halua tulevan valituiksi.
Jotta yliviivauksella olisi vaikutusta,
täytyy enemmistöllä puolueen äänestäjistä olla samat aatokset.
Vuodesta 1920 käytössä ollut järjestelmä ei ole koskaan onnistunut muuttamaan ehdokkaiden järjestystä Norjan
Strotingetin vaaleissa.
Islantilaiset äänestäjät voivat muuttaa
puolueiden esittämiä listoja joko yliviivaamalla inhokkiehdokkaansa nimen
tai muuttamalla ehdokasjärjestystä.
Käytännössä äänestäjien aikaansaamat muutokset listoihin ovat olleet pieniä.
Muista Pohjoismaista poiketen islantilaiset kuitenkin osallistuvat aktiivisesti puolueiden järjestämiin esivaaleihin, joissa ehdokkaiden läpimenojärjestys päätetään.
Islantilaisista jopa 25?30 prosenttia kertoo kuuluvansa johonkin puolueeseen. 2016
15. Aihe on noussut keskusteluun itsehallintoalueuudistuksen myötä.
Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa käytetään presidentinvaaleja lukuunottamatta kaikissa vaaleissa täysin avointa
listavaalia. Suomessa vastaava luku on alle
kymmenen prosenttia.
Ruotsissa puolueet listaavat ehdok-
kaansa läpimenojärjestykseen, mutta
äänestäjät voivat halutessaan muuttaa
järjestystä merkitsemällä äänestyslippuun suosikkiehdokkaansa.
Jos kahdeksan prosenttia puolueen
äänestäjistä vaalipiirissä antaa henkilöäänen samalle ehdokkaalle, nousee tämä listansa kärkeen.
Vuodesta 1998 käytössä olleen henkilöäänestyksen vaikutukset valtiopäivien
kokoonpanoon ovat olleet minimaalisia.
Harva ruotsalaisäänestäjä ottaa kantaa ehdokkaiden järjestykseen: vuoden
2014 vaaleissa kolme neljästä antoi äänensä puolueen esittämälle listalle sellaisenaan.
Tanskassa puolueet valitsevat ennen
vaaleja paikallisesti avoimen ja suljetun listan välillä
Nurmos ehdotti, että ottaisimme hänen
puolitoistavuotiaita varsojaan opetettavaksi
raviaakkosille. Raviurheilun kansainvälisen alihankintaketjun ehkä tärkeimpänä lenkkinä eli
varsojen opettajina.
Ilman, että moni raviurheilua seuraavista suomalaisista tietää tallin saavutuksista juuri mitään. Nurmoksen nimissä on tallimme neljästäkymmenestä hevosesta noin puolet.
Viimeksi tuli jopa yksi varsa enemmän kuin
mitä alunperin oli sovittu.
Yhteistyö pitkän linjan hevosmiesten välillä perustuu keskinäiseen luottamukseen.. Suomalaisen raviurheilun kärvistellessä palkintojen laskukierteessä, antaa
kansainvälinen yhteistyö varmempaa pohjaa myös taloudellisella puolella.
. Heistä 150 voi tituleerata itseään virallisiksi ammattivalmentajiksi.
Yhteinen työväline on hevonen, mutta
tapa harjoittaa ammattia vaihtelee paljon.
Kuten myös menestys ja toimeentulo.
Niemelän veljesten talli Kempeleessä
löysi oman polkunsa 2000-luvun alkupuolella. Mutta samalla hyvänä esimerkkinä yrityksen toimintaidean sopeuttamisesta tiukasti kilpailluilla markkinoilla.
Elettiin vuotta 2002, kun tuttu torniolaislähtöinen hevosmies, Ruotsin valmentajaeliittiin noussut Timo Nurmos otti yhteyttä.
Parhaana vuonna yli 25 miljoonaa kruunua valmennettavillaan radoilta kerännyt
mies esitti tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä.
. Niemelän mukaan
systeemi mahdollistaa aidon win-win-tilanteen. Kun tallissa oli tilaa, niin kuvio sopi oikein hyvin, Timo Niemelä muistelee yhteistyön alkusysäystä.
16
15.1.2016
Ruotsissa on jo pitkään ollut tapana, et-
tä suurimmat valmentajat keskittyvät päivittäiseen kilpailuruljanssiin ja lähettävät
uraansa aloittelevat varsat opetettavaksi
pienempään talliin.
Kyse on alihankintaurakkasopimuksesta,
jossa osapuolet pääsevät toimimaan omilla vahvuusalueillaan. Ilmiöt
Miljonäärien kasvualusta
Ravurivarsojen kouluttaminen kilparadoille on
parhaimmillaan miljoonaluokan bisnes.
Teksti: Risto Luodonpää Kuva: Maria Seppälä
Suomesta löytyy noin 7 500 kilpailulisens-
Tässäpä hieman tapahtumille taustaa.
sin hankkinutta raviohjastajaa ja valmentajaa. Kaikki munat eivät ole silti yhdessä korissa
Toki muutama yksilö on näyttänyt juoksijanlahjoja jo aivan varsasta lähtien, hän arvioi.
Yhteistyö omistajien suuntaan ei kuulu Niemelän veljesten päätehtäviin, mutta
onnistuu tarvittaessa nykytekniikalla myös
Kempeleestä käsin.
. Työn ohella hevoset ovat meille kaikille myös elämäntapa. Matkaa kertyy vain muutama kilometri.
Talliyrittäjyys työllistää täysipäiväisesti
koko viisissäkymmenissä käyvän veljestrion. Toisaalta tuntui erityisen hyvältä, kun viime syksynä Kriteriumin
Vanhan hevosmiesten sanonnan mukaan
rahaa on kaikilla, mutta harvalla hyvä hevonen.
Niemelän tallin karsinoissa valioyksilöitä suorastaan vilisee. voittajaseremonioissa yksi Readly Expressin omistajaporukan jäsenistä mainitsi menestyksen olevan suomalaisen yhteistyön
tulosta. Lisäksi tallitöissä auttelee ahkera tallipoika, lievästi kehitysvammainen Saku.
Sakun ansiosta tallin seinässä komeilee Kempeleen kunnan myöntämä diplomi vammaisystävällisestä toiminnasta. 2016
17. Mutta mitään kyllästymistä ei ole havaittavissa. Tai Nurmos jaksaa. Ainoa riski piilee siinä, kuinka kauan me jaksamme. Hän on päässyt näyttöjensä ansiosta siihen asemaan, että saa valita huutokaupoista mieleisensä yksilöt. Tukholmasta pohjoiseen rahdatut hevoset eivät ole halpatuontitavaraa.
Yli sataa hevosta valmentava Timo Nurmos satsaa vuosi vuodelta enemmän laatuun. Tai provisiot
mijoonien kruunujen palkintorahoista menevät muille kuin arvokkaan pohjatyön tekijöille.
. Ruotsin arvostetuimman
kolmevuotiskisan Kriteriumin kolmesta viimeisestä voittajasta peräti kaksi, Chelsea
Boko ja Readly Express, on opetettu juoksemaan Kempeleessä.
Muutama vuosi sitten puolestaan nelivuotiaiden ykköskisan eli Derbyn finaalin
tusinasta osanottajasta peräti neljä oli Niemelän tallin ?kasvatteja?.
. Ei näitä opetusvaiheessa sillä lailla rikkomaan pysty. Jos joku omistaja haluaa nähdä hevosensa tyylinäytteen, niin voimme ottaa pätkän videolle ja ladata Youtubeen.
Valmennusolosuhteista hevosten kehitys
ei jää kiinni.
Sukutilan ympäröimien treenimaastojen
lisäksi varsojen opetukseen on käytössä Äimäraution raviradalta vuokrattu talli. Vasta kun hevosta aletaan
toden teolla valmentamaan, niin silloin näkee, kuka kestää treeniä ja kenestä on ainesta aivan ikäluokkalähtöjen huipulle. Se lämmitti mieltä.
Hevosyrittäjyys on Timo Niemelälle
yhtäaikaa työ ja elämäntapa.
Meille riittää hyvin, että
hevosväki ja kollegat arvostavat.
Varsojen opetus vaatii pitkää kokemusta,
pelisilmää ja kärsivällisyyttä.
. Pikemminkin päinvastoin, Timo Niemelä nauraa.
Haastatteluhetkellä veljeksistä Esko tosin
on flunssassa petipotilaana ja Antti varsoja ajamassa Äimärautiolla. Eipä tässä ole niin sanottuja oikeita töitä tarvinnut edes miettiä.
15.1. Jos Nurmos joutuisi ottamaan pätevän
ammattilaisen omille palkkalistoilleen,
projekti tulisi paljon kalliimmaksi. on omalta osaltaan
huolehtinut, että hyvin valmennetut hevoset saavat mahdollisuuden, kun ajetaan
isommista seteleistä.
Kirkkaimmat hetket ovat hyvinkin tureessa muistissa. Eikä kokeneita varsojen opettajia ole nykyään edes
kovin helppo löytää.
Pohjoisen poikien yhteistyökuvio on ollut
menestystarina alusta lähtien.
Nurmoksen tallin hovikuski, yli 10 000
voiton mies Jorma Kontio on ollut mukana
alusta asti. Velkaa ei ole tarvinnut riskiksi asti ottaa
ja heinätkin saadaan kokonaisuudessaan
omilta mailta.
. Isot kimppaomistajaporukat puolestaan takaavat, että hyvän hevosen hankinta ei jää hinnasta kiinni.
Timo Niemelä ei myönnä arvokkaan kaluston aiheuttavan ylimääräisiä paineita.
. Sitä
Timo Niemelä keskustan varavaltuutettuna
esittelee suurella ylpeydellä.
. ?Jomppe. Meille riittää hyvin, että hevosväki ja
kollegat arvostavat. Ja se ennakkoon kovimmaksi arvioitu
menijä epäonnistui karsinnassa eikä päässyt edes finaaliin, Niemelä muistelee taannoisia huippuhetkiä.
Vaatimattomille pohjoispohjalaisille tärkein tunnustus on nähdä oman työn tuottavan tulosta myös kilpailuissa.
Varsojen laittelija vakuuttaa, ettei ole
harmissaan, vaikka alihankkija jää usein
menestyksen hetkellä julkisuudessa vaille ansaitsemaansa huomiota
Toimet
ajoivat Puolan ja Euroopan
komission törmäyskurssille.
Mies kantoi lasta
turvaan pommitetusta
rakennuksesta, lähellä
Syyrian pääkaupunkia
Damaskosta. Saksan liittokansleri Angela Merkel joutui irvailun kohteeksi maahanmuuttovastaisessa Pegida-mielenosoituksessa Leipzigissa.
Unkarin pääministeri Viktor Orban sai puolestaan kiitosta. Piiritetyssä
Madayn kaupungissa
ihmisiä puolestaan uhkaa
nälkäkuolema. Surunvalittelunsa
esittivät niin Britannian
pääministeri David Cameron
kuin Vatikaanin edustajatkin.
Nainen ja lapsi toivat
kukkia Bowieta esittävän
seinämaalauksen eteen
Brixtonissa Lontoossa.
Eurooppa kuohuu. Mielenosoitukset saivat Saksassa taas pontta Kölnin uudenvuoden ahdistelukohun jälkeen.
18
15.1.2016. Ulkomaan kuvat
sananvapaus vaarassa.
Sota jatkuu syyriassa.
Tähti on poissa.
Ihmiset heiluttivat
Varsovassa Euroopan
unionin ja Puolan lippuja
vastalauseena maan
hallituksen uudistustoimille.
Puolan euroskeptinen
johto otti lakimuutoksillaan
tiukemman otteen maan
tiedotusvälineistä ja
oikeuslaitoksesta. YK:n mukaan
Madayn kärsimykset ovat
Syyrian sodan pahimpia.
Asukkaat ovat syöneet
nälkäänsä jopa ruohoa.
Brittiläisen musiikkilegendan
David Bowien poismeno
kosketti ihmisiä ympäri
maailmaa
Poliisi ei kaikkialle ehdi, joten rohkeutta puuttua vaaditaan meiltä kaikilta.
Tässä ajassa on suuri houkutus sortua yleistyksiin. Yksilön tekemien rikosten selittäminen
historialla, kulttuurilla tai uskonnolla on väärin.
Tiivis ja laaja perheyhteisö tarjoaa arabimaissa
ensisijaisen samaistumiskohteen. Beirutin
tuulia
Uskonto uskontona, rikos rikoksena
Suomeen on tullut muutaman kuukauden aikana
iso määrä nuoria arabimiehiä hakemaan turvapaikkaa. Siksi myös
netissä vellovaan vihapuheeseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Arabimaita yhdistää oikeastaan lähinnä vain yksi asia . Itsellisiin naimattomiin naisiin ei ole totuttu samalla tavalla kuin meillä, ei ainakaan suurkaupunkien ulkopuolella. ?Perheen kunniaa. se, että
niissä puhutaan arabiaa. Maailman suurin muslimiväestö löytyy muuten Indonesiasta.
Kaikki arabit eivät puolestaan ole muslimeja.
Turvapaikanhakijoiden joukossa on ollut myös
pahantekijöitä, joiden rikosepäilyt viedään oikeuslaitoksen tutkittaviksi ja tuomittaviksi.
Olemme suuttuneita, loukkaantuneita ja myös
ymmällämme. vaalitaan varjelemalla ?naisen kunniaa?.
Naisen taloudellinen, perheoikeudellinen ja
poliittinen asema on heikompi kuin länsimaissa. Tapahtumat pitää selvittää ja tuomita yksilötasolla. Edistystäkin tapahtuu, vaikka uskonnollissävytteiset perinteet muuttuvat hitaammin
kuin lainsäädäntö.
än ja usein jopa rikosseuraamukset tapahtuneesta. Tätä taustaa vastaan on hyvin vaikea ymmärtää sitä
maassamme vahvistunutta ilmiötä, missä supisuomalaiset miehet uhittelevat esimerkiksi nuorille naispoliitikoille ja muille yhteiskunnallisille
keskustelijoille toivoen näiden joutumista raiskauksen kohteeksi.
Miksi suomalainen mies, joka on kasvanut yhdessä maailman koulutetuimmista ja tasa-arvoisimmista maista, toivoo jollekulle tapahtuvan
seksuaalista väkivaltaa?
Sanoista on lyhyt matka tekoihin. Heidän myötään Suomessa on puhuttu
paljon niin islaminuskosta kuin arabimaistakin.
Kaikkien arabimaiden käsittely yhtenä massana ei tietenkään tee oikeutta maiden, perheyhteisöjen ja yksilöiden erilaisuudelle. Miksi osa vieraanvaraisuudestamme nauttivista vieraista on käyttäytynyt
näin. Kokonaisen ryhmän tuomitseminen yksilöiden rikoksista taannuttaisi meidät kuitenkin takaisin kauas historiaan. Seksuaalisuuden kontrollointi ja joissain yhteisöissä jopa sen piilottelu voi meistä suomalaisista tuntua asian ylikorostumiselta.
Muutaman vuoden takainen arabikevät Pohjois-Afrikassa ei tuonut kesää arabinaisille, vaikka naiset olivat aktiivisesti kaatamassa vanhaa
valtaa. 2016
19. Ja arabiaakin puhutaan
eri tavoin, kussakin maassa omalla tavallansa.
Vielä vähemmän kaikkia islaminuskoisia
voi niputtaa samaan muottiin. Aivan vierasta tai kaukaista uhrin häpeä ei tosin liene Suomessakaan.
Moni suomalainen on sitä mieltä, että rangaistukset seksuaalirikoksista ovat liian lieviä. Tämän perinteen takia moni raiskauksen uhri
vaikenee. Sivistystämme mitataan
nyt monella tapaa.
Satu Mäki-Lassila
sähköposti: beirutinsatu@gmail.com
Twitter: @SatuMakiLassila
Beirutin markkinoilla naiset kohtaavat myyjinä ja asiakkaina.
Meidän on mahdoton hyväksyä arabimaista ja
myös esimerkiksi Intiasta löytyvää ajattelumallia, jonka mukaan raiskauksen uhri kantaa häpe-
15.1
Irja Askola uskoo kristittyjen
väliseen vuoropuheluun:
"Olemme saman Jumalan
lapsia. Sukulaisten kanssa
voi olla riitoja, mutta heistä
ei tarvitse erota.?
20
15.1.2016