6 4 1 4 8 8 7 3 5 1 3 Joka kolkan puolesta KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 34 / 14.9.2018 / 4,80 € KoKo Suomen pitäminen aSuttuna on KeSKuStalainen iSKulauSe. mutta mitä Se oiKeaSti tarKoittaa. ViitoStien remontti eläVöittää etelä-SaVoa KoKoomuS erottuu KeSKittämiSinnollaan Ajassa Ilmiöt Vieraskolumni maahanmuutoSta on puhuttaVa SyVälliSemmin
2 14.9.2018 sisältö 14.9. 2018 Tavallisen elämän tulkki Pauliina Vanhatalon uusin kirja koostuu perheenäidin havainnoista s. 18
10 Annie Lööf johti Ruotsin keskustan vaalivoittoon s. Antti Kaikkonen s. 14 Ulkomaat Uutisanalyysi Kentän vaikuttaja. 14.9.2018 3 Minulle konkareiden tärkein opetus on aina ollut, että politiikassa on viime kädessä kyse luottamuksesta. 32 Sukupolvenvaihdos on keskustalle sekä uhka että mahdollisuus s. 31 Into syttyy, kun saa vastuuta Iittiläinen Siiri Mertakorpi haluaa nuorille vaikuttamisen paikkoja s. 39 Kiertotalouden rooli maataloudessa kasvaa, Jukka Mölsä uskoo s
Aluepolitiikka ei ole suomalaisille kirosana Pääkirjoitus Pe tra Pö yliö Alueellinen elinvoima ei ole ollut keskustalle koskaan pelkkä kuluerä.. Reilu kolmannes suomalaisista eli 36 prosenttia toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin. Eniten kannatusta keskittävälle politiikalle löytyy kokoomuksen ja vihreiden riveistä. Yleisin vastaväite oli, että jos kansalaiset tietäisivät, mitä koko maan pitäminen elinvoimaisena maksaa, vastaus olisi toinen. Äänestäjien tehtäväksi jää arvioida, kuinka uskottavia puolueiden vaalien alla julkaisemat aluepoliittiset kannanotot ovat. Tutkimustulos kyseenalaisti Rahkosen mukaan eliitin hellimän ajatuksen, että onni ja autuus ovat mahdollisia vain, jos kaikki suomalaiset muuttavat kaupunkeihin. Keskittävän kaupunkipolitiikan apostolien mielestä tavalliset suomalaiset ovat väärässä ja he oikeassa. Kun tutkimustulokset ovat suomalaisen aluekehityksen kannalta näin myönteiset, on selvää, että muut puolueet tulevat keskustan kanssa herkästi samoille apajille. Alueellinen elinvoima ei ole keskustalle ollut koskaan pelkkä kuluerä, vaan sen on nähty hyödyntävän ja rikastuttavan koko Suomea. perustettu 1908 • päätoimittaja juha määttä 4 14.9.2018 Y le julkaisi kesällä Taloustutkimuksella teettämänsä tutkimuksen, jonka mukaan neljä viidestä suomalaisesta haluaa pitää koko Suomen asuttuna. Sen mukaan 58 prosenttia suomalaisista toivoo, että Suomessa on tulevaisuudessa asutusta sekä kaupunkiseuduilla että pienemmillä paikkakunnilla. Keskustan kannalta tilanne on otollinen. Tai vähintään niin, että tutkimukseen vastanneet suomalaiset eivät ymmärrä omaa parastaan. Kriittisten puheenvuorojen esittäjät pitivät muun muassa tutkimuksen kysymystenasettelua harhaanjohtavana. Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen arvioi tuolloin tulosten osoittavan, että suomalaiset ovat vahvasti huolissaan alueellisesta eriarvoisuudesta. Puolue on pitänyt aina tärkeänä tasapuolista ja oikeudenmukaista aluekehitystä. Väärästä tuloksesta moitittiin niin tilaajaa kuin tutkijoitakin. Myös e2:n tulokset herättivät epäilyjä keskittämispolitiikan kannattajien keskuudessa. Ylen tutkimustulosta luonnehdittiin uutispommiksi, vaikka kansalaisten suhtautuminen koko maan tasapainoiseen kehittämiseen ei ole muuttunut merkittävästi tällä vuosikymmenellä. Ajatuspaja e2:n työja elinkeinoministeriölle tekemä tuore tutkimus tukee Ylen aikaisempaa selvitystä. Digitalisaatio ja biotalouden vahva nousu antaa tälle kehitykselle lisää uskottavuutta. Tutkimus herätti runsaasti parranpärinää erityisesti niiden suomalaisten keskuudessa, joiden mielestä tutkimustulos oli väärä
Hän toi maailmaan paljon toivoa. Kiina vankisti asemiaan talouden kärkimaana. Kun muistetaan vielä se, miten Obama epäonnistui kahden kautensa aikana arabimaiden ja etenkin Syyrian kriisien hoitamisessa, kulminoituu syksyyn 2008 miltei koko tämänhetkisen maailmanpolitiikan tila. SamaNa syksynä valittiin Yhdysvaltain presidentiksi Barack Obama. 14.9.2018 5 Toimittajalta Katsokaa syksyyn 2008 Ne kuvat painuivat mieleen. Syksyllä 2008 globalisaation, liberaalin demokratian ja suvaitsevaisuuteen uskovan maailmaan voittokulku sekä niiden voimakas haastaminen leikkasivat toisiaan. Tuli eurokriisiä, Kreikkaa, Portugalia, Irlantia ja tukirahastoja. Viimeisen puolentoista vuoden aikana Obamaa on ollut usein ikävä. Siis: katsokaa syksyyn 2008. Yksi sana on ylitse muiden: epävarmuus. NiiN kuin aina, isoimmat muutokset tapahtuvat hiljaa ja huomaamatta. Yhdysvaltalaisen investointipankin Lehman Brothersin kaatumisesta tuli symboli koko läntistä maailmaa vavisuttaneelle finanssikriisille. Sillä niin se vain usein on, että katsomalla menneisyyteen löydetään myös avaimet tulevaisuuteen. Elokuussa 2008 Venäjä näytti uudenlaista vihaista voimaansa Georgian sodassa. Integraatiosta tuli epätrendikästä, protektionismista muodikasta. Järkyttyneen näköiset pankkivirkailijat kantoivat pahvilaatikoita ja valuivat New Yorkin kaduille. Ja siitä kaikesta on nyt jo kymmenen vuotta. Ja lähtekää siitä, miten siihen tultiin. Vaikka finanssikriisin syyt löytyvät paljon kauempaa, tuohon syksyyn kiteytyvät taitekohdat, jotka selittävät tämän päivän maailmaa hyvin paljon. Ihmiset menettivät työnsä, velat kasvoivat. Kolmannen maailmansodan mahdollisuudesta puhutaan politiikassa ja asiantuntijoiden kommenteissa ihan kuin mistä tahansa asiasta. Harva näki syksyllä 2008, mihin kaikkeen silloiset tapahtumat johtavat. Obaman suurimmat meriitit – Pariisin ilmastosopu, Iranin ydinohjelmasopimus ja Kuuban suhteiden lientyminen – on nekin heitetty romukoppaan. vuodeN 2008 syksystä pitäisi puhua enemmän. Yhdysvaltain nykyinen presidentti on laittanut maailman tulevaisuudennäkymät niin sekaisin, ettei kukaan olisi voinut kuvitellakaan. Lännen ja Venäjän välit ovat yhä kireät. Emmekä näe vielä tänäänkään. Nopeaa on ajan riento. Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu, on kansanedustaja Tapani Töllillä (kesk.) tapana sanoa. Tuo murros on yhä kesken. Talousromahdus voimisti maailman kahtiajakautumista, mielipiteiden jyrkkenemistä, populismin nousua, sitä pettymystä, joka sai ihmiset äänestämään brexitiä ja Donald Trumpia. Lausahduksensa hän voisi myydä maailmalle. Obaman valinta oli edellä mainittujen huipentuma, finanssikriisi puolestaan merkittävä sykäys niiden kriisiytymiselle. Maailman rahoitusmarkkinat upposivat syvälle kriisiin, kansantaloudet vajosivat lamaan. Obaman puheet ydinaseettomasta maailmasta ja Yhdysvaltain maailman poliisin roolin kaventamisesta loivat uskoa, että huominen voisi olla parempi. Sen seurauksia maailma on nähnyt Ukrainassa ja Krimillä. Samuli Vänttilä. Se luottamus, johon Obama sai vielä kymmenen vuotta sitten ihmiset uskomaan, on murskaantunut pois. Paljon siinä ajassa on tosin ehtinyt tapahtua. Obama sai Nobelin rauhanpalkinnon ja paljon ihailua, vaikka näytöistä voikin olla montaa mieltä
Sen mukaan noin kolmannes suomalaisista eli 36 prosenttia toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin. Tuomo Lappalainen Twitterissä Olisipa hienoa tehdä 40 vuoden ura, ilmoittaa eläköitymisestä 71-vuotiaana, avata lehti seuraavana aamuna ja lukea olevansa osa ”politiikasta pakenevien” porukkaa. Tutkimus esiteltiin työja elinkeinoministeriön Helsingissä Vanhalla ylioppilastalolla järjestämässä Uusi aluepolitiikka valtaa Vanhan -tapahtumassa. Asia ilmenee ajatuspaja e2:n työja elinkeinoministeriölle tekemästä tutkimuksesta. – Noin 20 prosenttia kokoomuksen kannattajista on sitä mieltä, että maan eri osien kehittämistä pitäisi jatkossa vähentää. Jukka Manninen Twitterissä Pekka Pohjolainen EnEmmistö eli 58 prosenttia suomalaisista toivoo, että Suomessa on tulevaisuudessa asutusta sekä kaupunkiseuduilla että pienemmillä paikkakunnilla. Kokoomus erottuu asiassa muista puolueista. Keskittäminen kiehtoo kokoomuslaisia Mauri Pekkarinen on istunut eduskunnassa 40 vuotta, mutta luultavasti hän on sinä aikana painanut töitä ainakin 400 vuoden edestä. Lisäksi puolue tarvitsee kipeästi nuorennusleikkausta. Shutterstock. Kokoomuksen kannattajat erottuvat e2:n johtajan Karina Jutilan mukaan tässäkin kohtaa muista. Monissa tapauksissa sijainti lähellä alan osaamiskeskittymää voisi olla kilpailukyvyn kannalta parempi ratkaisu, ministeri muistutti. Rohkaisee uusia yrittäjiä. Ministerin mukaan virastojen varaan ei alueiden elinvoimaa rakenneta, mutta valtionyhtiöt sen sijaan toimivat markkinaehtoisesti siellä, missä näkevät toiminnalleen parhaat edellytykset. – Kysymystä olisi aina tarkasteltava yhtiön etu edellä. Sen kannattajista selvä enemmistö eli 63 prosenttia toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin, kun keskustan ja perussuomalaisten kannattajista yli 70 prosenttia pitää toivottavana asutuksen jakautumista eri puolille maata. Niku Hooli Twitterissä Kokoomuksen kannattajista selvä enemmistö toivoo asutuksen keskittyvän suurimpiin kaupunkeihin. suomalaisista 58 prosenttia on myös sitä mieltä, että maan eri osien kehittämistä pitäisi jatkossa vahvistaa. Tilaisuuden avanneen elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mielestä olisi hyvä pohtia, pitääkö valtionyhtiön pääkonttorin sijaita aina pääkaupunkiseudulla yhtiön toimialasta riippumatta. Vain muutama prosentti haluaa vähentää tai maan eri osien kehittämistä tai lopettaa sen kokonaan. Ajassa Sanottua 6 14.9.2018 Supistuvien näkymien vaaleissa vanhojen luopuminen on keskustalle siunaus
Viime vaaleissakin ”varmoja” läpimenijöitä tippui eduskunnasta. Kari Jääskeläinen Twitterissä Konkareilla toki lienee melko paljon uskollisia äänestäjiä, mutta ennen vaalipäivää yhtään ääntä ei ole vielä annettu. Se kuuluu demokratiaan, Jutila kuittaa. – Jos tilanne laajenisi siihen pisteeseen, että tuotantoon tulee katkoksia tai tehtaita aletaan sulkea, niin onko meillä varaa torpata hyvää kehitystä järjestöllisten toimien takia, hän kysyy. saK:n johtoportaan ärhentely on Mustosen mukaan viran puolesta ymmärrettävää, mutta pitkässä juoksussa myös vaarallista peliä. Ajatuspaja e2:n johtaja Karina Jutila pitää ulkoministerin lausuntoja hyvin poikkeuksellisina. Niitä on pidetty ulkoministerin asemaan sopimattomina, koska ne ovat ristiriidassa Suomen virallisen kannan kanssa. Kaikki SAK:n liitot ovat jo ilmoittaneet valmiutensa niin sanottuihin järjestöllisiin toimiin. Terhi Peltokorpi Twitterissä Tämä kansanliike on aina nostanut nuoria. Syynä tähän harvinaiseen prosessiin ovat Soinin toistuvasti kohua herättäneet aborttikannanotot. Ehkä siellä luotetaan, että hallitus voisi vetää esityksensä vielä pois. – Tämä on ay-liikkeeltä selkeä kädenojennus vasemmistopuolueiden vaalityöhön. Tulee tilaa uusille, nuorille ja naisille. Mutta työpaikalla on oltu yllättävänkin paljon sitä mieltä, että nyt mennään oikeaan suuntaan, hän muistuttaa. – Jos ulkoministeri perustelee henkilökohtaisella vakaumuksellaan Suomen linjan vastaisia lausuntoja, on ymmärrettävää, että tämän jälkeen arvioidaan ministerin sopivuutta kyseiseen tehtävään. Turun yliopiston poliittisen historian professori Vesa Vares totesi STT:lle, ettei pidä epäluottamuslauseen aktualisoitumista todennäköisenä. Ja aika luonnollista, että 70-vuotiaat haluavat lopettaa aktiivisen uran. Hallitus ei peräänny irtisanomisen helpottamisesta MeRi ALARAntA-sAukko sDP:n , vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n eduskuntaryhmä ovat ilmoittaneet esittävänsä ensi viikolla epäluottamuslauseen ulkoministeri Timo Soinille (sin.). suomessa on itsenäisyyden aikana kahdesti esitetty epäluottamuslause yksittäistä ministeriä vastaan, eikä kummallakaan kerralla ole ollut kyse vakaumuksellisesta asiasta. Siksi on luonnollista, että reaktiotkin ovat poikkeuksellisia. – Kiperä kysymyshän se kieltämättä on. Niinhän se on luopuvienkin kohdalla aikanaan mennyt. Pääministeri Juha Sipilän mukaan esityksen tavoitteena on alentaa pienten yritysten työllistämisen kynnystä ja nostaa työllisyysastetta edelleen. Yksittäisiltä ammattiyhdistysaktiiveilta hallituksen kaavailut saavat myös ymmärrystä. SSAB:n Raahen tehtailla pitkään työskennellyt Keijo Mustonen sanoo, että kiista on herättänyt työyhteisössä keskustelua. Ajassa Sanottua 14.9.2018 7 Luopujat luovat huikeiden mahdollisuuksien tilanteen ja kilpailun. Soinia uhkaa harvinainen epäluottamuslause Pe tra Pö yliö Roland Schlager/Afp/Lehtikuva. Soini on puolustautunut toteamalla, että hänen vakaumuksensa on ollut tiedossa ulkoministerin tehtävään valittaessa. Samantyyppisiä toimia harkitsevat myös monet muut etujärjestöt. Riikka Pirkkalainen keskustanuorten Elokoulussa Risto Luodonpää Hallitus ei aio peruuttaa esitystään henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamisesta pienissä yrityksissä. Keskustataustaisen Mustosen mielestä kiistassa on kyse poliittisista linjanvedoista. Keskusta tekee sukupolvenvaihdoksen eikä sitä pelkää. – Tässä vaiheessa olisi aika iso kynnys livetä hallitusrintamasta, Vares arvioi
Ala käsittelee mikroskooppisten nesteja kaasuvirtausten hallintaa. Oulun yliopiston tohtoriopiskelija Singh ja professori Lauri Eklund saivat eurooppalaisten yhteistyökumppaneidensa kanssa hulppean 3,8 miljoonan euron EU-rahoituksen verija imusuoniperäisten epämuodostumien tutkimiseen. – Rahoittaja ihmetteli, voinko todella ohjata yhtäaikaa kuutta tohtoriopiskelijaa. Cure -projekti pyrkii selvittämään epämuodostumien syntymekanismeja ja kehittämään niihin hoitoja verisuonibiologian avulla. Hänen työhuoneessaan on julisteita muun muassa rakettiteknologian, solubiologian ja geologian aloilta. Viidennes vastanneista perheistä kuitenkin koki, etteivät he saa riittävästi tukea vauvan nukkumiseen liittyviin ongelmiin. 8 14.9.2018 THL:n kyselyyn vastanneet terveydenhoitajat arvioivat, että paljon tukea tarvitsevien vauvaperheiden määrä on pieni. Tutkimusrahoituksella on tarkoitus palkata 14 tohtoriopiskelijaa, joista kuusi työskentelee Oulussa. Haluaisin purkaa tieteiden välisiä raja-aitoja.. eurooPPalainen V.A. Ja rakettitiede. – Haluaisin purkaa tieteiden välisiä rajaaitoja. Lääketieteellisiin tarkoituksiin kehittämämme ohjelmisto on puolestaan hyödyllinen myös kaivosalalla, Singh valaisee. Ryhmämme kehitti siinä dronen veden laadun tarkkailuun. Esimerkiksi fyysikot ovat laskemalla saaneet tehokkaasti selville lääkeaineiden vaikuttavuuksia. EU-raha iskee suonta M ari a Se pp älä – Siruteknologian käyttö ei ole halpaa, mutta se voi tarjota monia ratkaisuja lääketieteeseen, Prateek Singh kertoo. – Koska verisuonisto oikeasti toimii, siruteknologian avulla voidaan nopeuttaa tutkimusta ja korvata eläinkokeita, Singh kertoo. Kyllä se onnistuu. – Tuo rakettiposteri on peruja NASA Europa Challenge -kilpailun finaalista. BiokemiSti on niin innoissaan tieteestä, että jättää yöunensa viiteen tuntiin. vauvaperheiden vanhemmista arvioi nukkuvansa liian vähän. Tutkimus auttaa ymmärtämään myös muita verisuonistosta riippuvia sairauksia, kuten diabeteksen komplikaatioita. Sen siruissa kasvaa hiussuonistoja, joissa voi testata erilaisten lääkkeiden toimivuutta ja seurata suonistorakenteiden muodostukseen liittyviä tekijöitä. Ajassa Sami KorKala Prateek Singh nostaa lasilevyn valoa vasten. Singhin tutkimuslähtöinen start up -yritys FinnAdvance on mikrofluidistiikassa maailmanluokan osaaja
Usein pullamössöksikin haukutun sukupolven jäsenet elävät tällä hetkellä kiivaimpia työelämän vuosiaan, maksavat asuntolainojaan ja hoitavat lapsiaan. Keskeisten EU-ohjelmien synkronointi on ehdottoman tärkeätä. Viestini komissiolle onkin, että yhdeksi koko tutkimusohjelmaan päätavoitteista tulee ottaa ”kestävä ja jätteetön ruokaketju vuoteen 2035 mennessä”. Merkittävä ikäryhmä siis. Tällä hetkellä yli 800 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. EU on varannut 10 miljardia euroa elintarvikkeiden ja luonnonvarojen tutkimukseen Horizon Europe -ohjelmaan, jonka AGRI-osiossa toimin maatalousvaliokunnan vastaavana neuvottelijana. Piispa kuvaa, kuinka Y-sukupolvi sai kasvaa hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden Suomeen. Y:läiset ovat todennäköisesti jäämässä teollisen vallankumouksen jälkeen ensimmäiseksi sukupolveksi, jonka elintaso on alhaisempi kuin vanhempiensa sukupolven. Sitä edeltävät sukupolvet ovat tehneet jo ihan tarpeeksi. maatalousvalIokuntaan valmistelemassani raportissa kiinnitän huomiota erityisesti puhtaaseen veteen, biokiertotalouden tarjoamiin mahdollisuuksiin ja kestävään ruoantuotantoon. 14.9.2018 9 Täällä Bryssel Ilmastonmuutos ääriolosuhteineen on viime satokausina näyttänyt voimansa ja vaikean ennustettavuutensa ravistellen koko elintarvikeketjun toimintaa. Kaikkein vähiten sukupolvi haluaa uhrata luontoa. Komission ohjelmaluonnoksen osalta olen erittäin tyytyväinen, että komissio on oma-aloitteisesti ottanut metsätalouden mukaan ohjelmaan. Piispan mukaan se ei välttämättä haittaa Y:läisiä. Kesän kuivuus herätti myös kuluttajat karuun todellisuuteen; suomalaisen ruuan tuotanto ei ole itsestäänselvyys, kun luonto kurittaa ja markkinat ovat epäreilut. Elsi Katainen Euroopan parlamentin jäsen Tutkimus ja innovointi tulevaisuuden ruoantuotannon tukena Aineettomien arvojen sukupolvi Kirja-arvio aIemmat sukupolvet rakensivat hyvinvointiyhteiskuntaa, nykyisten vuoro on rakentaa henkistä hyvinvointia. Eikä hyvinvointiyhteiskuntakaan ole enää taattu. Ehdotan sisävesien lisäystä tutkimusohjelman piiriin, joka tällä hetkellä mainitsee ainoastaan meret ja valtameret. Piispa arvelee, että ilmastonmuutoksen hidastamisesta tulee koko sukupolvea yhdistävä tekijä. Komissio valmistelee tällä hetkellä rinnakkain sekä tutkimusohjelmaa että yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta. Niiden suunnittelussa on huolehdittava siitä, että ohjelmien tavoitteet ovat yhtenäiset. Ilmastohaasteisiin voidaan onneksi vaikuttaa ja varautua muun muassa kehittämällä lajikkeita ja viljelymenetelmiä, mikä vaatii entistä enemmän panoksia tutkimukseen ja kehitystyöhön. Tuottamalla ruokaa nykyistä kestävämmin ja tehokkaammin voimme saavuttaa YK:n tavoitteen, ettei maailmassa kukaan näkisi nälkää vuoteen 2030 mennessä. Tätä päätelmää tuntuu toistelevan Y-sukupolvesta eli 1980-luvulla syntyneistä kirjan kirjoittanut sosiologi Mikko Piispa. Komission esittämä 6 miljardin euron lisäys maatalouden innovaatioihin ja tutkimukseen on perusteltu. Samuli Vänttilä Mikko Piispa: Yhdeksän sanaa Y-sukupolvesta. Teos, 263 s. Sukupolvelle tärkeintä ovat aineettomat arvot: se, miten juuri minä voin. Sukupolvelle ja etenkin vielä sitä nuoremmille talouskasvun tyrehtyminen ja ikuiseksi luullun vaurastumisen hidastuminen eivät ole historiallisia epäoikeudenmukaisuuksia. Yhtäältä he ovat myös nähneet laman, työelämän pirstaloitumisen ja yhteiskunnan epätasa-arvoistumisen. Tutkimusohjelman budjetti ei akuuttia kriisiä ratkaise, mutta tähtää pidemmälle kantaviin ratkaisuihin. M ilk a Ala ne n/ Te os Mikko Piispa. Tehtävällä tosin on jo kova kiire. Miksi siis luopuisimme maailman puhtaimpien elintarvikkeiden tuottamisesta
10 14.9.2018 Luopumisestaan ilmoittaneet keskustan edustajat keräsivät 2015 noin 45 000 ääntä. Ja ak ko M art ika in en Ja ak ko M art ika in en Ja ak ko M art ika in en Ja ak ko M art ika in en Ja ri La uk ka ne n Ja ri La uk ka ne n
keSkuStalle pulmallinen tilanne on varsinkin Savo-Karjalassa, jossa sekä Seppo Kääriäinen että Markku Rossi päättävät pitkän kansanedustajan uransa. Keskustalla on Lapissa täytettävänä omille teilleen lähteneen Paavo Väyrysen paikka, jota kärkkyy vahvasti hänen entinen tuuraajansa Mikko Kärnä. Uudenmaan vaalimatematiikkaa mutkistaa lisää perussuomalaisten jakaantuminen kahteen leiriin. Perussuomalaisten ja sinisten kahdeksasta paikasta moni menee uusjakoon muille puolueille. Viime vaaleissa eduskuntaan valitut Alexander Stubb, Outi Mäkelä, Sanna Lauslahti ja Harry ”Hjallis” Harkimo ovat häipyneet muihin töihin tai ryhmiin. Myös EU-parlamentin vaaleihin panostava Elsi Katainenkin jättää eduskuntavaalit väliin. keSkuStan kivijalan, Oulun vaalipiirin kuviot selkiytyivät osittain, kun pääministeri-puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti ehdokkuudestaan. Kaiken lisäksi kokoomuksella on piikkinä lihassaan vielä mitä ilmeisimmin samoista porvariäänistä kilpaileva Harkimon Liike Nyt -viritys. Se tuo ilman muuta mietittävää keskustalle useassakin puolueelle tärkeässä vaalipiirissä. Sinisillä on listallaan lähes 12 000 ääntä viime vaaleissa kerännyt nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö, mutta muuten melkein kaikki perussuomalaisten kansanedustajat jäivät vanhan puolueen puolelle. Moni kokenut kansanedustaja on viime viikkoina ilmoittanut tekevänsä tilaa uusille yrittäjille. Sipilä sai viime vaaleissa järisyttävät 30 758 ääntä, mutta pääministerivuodet syövät pottia väistämättä. Väyrysen vaalipiiristä ei ole toistaiseksi tietoa. Sinisten koko olemassaolo on pitkälti kiinni Uudestamaasta ja siitä, lähteekö Timo Soini ehdolle vai ei. Sama pätee naapurivaalipiiri Lappiin ja sinisten puoluesihteeri-kansanedustajaan Matti Torviseen. Vaikka ”varmojen” läpimenijöiden luopuminen piristää ehdokasasettelua, luopumisestaan viime aikoina ilmoittaneet keskustan edustajat keräsivät keväällä 2015 noin 45 000 ääntä. Hämeessä Sirkka-Liisa Anttila, 74, on kertonut panttaavansa omaa ratkaisuaan ehkä marraskuun sote-päätöksiin asti. Riskiä äänikatoon lisää se, että Taloustutkimus on kannatuskyselyissään havainnut, että Itä-Suomessa moni keskustan äänestäjä näyttää siirtyneen katsomoon. Sen sijaan vaalipiirin ykköspuolueella kokoomuksella on paikattavana lähes 50 000 äänen aukko. Viime kuntavaalitkin menivät aivan poskelleen. Keskustalle Helsinki on yhä hankala yhden tai korkeintaan kahden kansanedustajan vaalipiiri. Nollasummapeliin kansanedustajan paikoista tuo turbulenssia sekin, että sinisen sosiaalija terveysministerin Pirkko Mattilan on puolueensa nykykannatuksella mahdotonta uusia paikkaansa. Suomen Pankkiin siirtyneen Olli Rehnin lähes 7 000 äänen aukossa on kuitenkin paikkaamista, kun muistaa, ettei ympäristöministeri Kimmo Tiilikainenkaan päässyt kuntavaaleissa lähellekään valintaa. Helsingin ainoaa kansanedustajan paikkaa on pitänyt lämpimänä Pekka Puska, 72, luultavasti melko iäkkäiden keskustakonservatiivien äänin. Muuten tilanne on melko vakaa. Soininkin äänisaalis jäisi luultavasti enää murto-osaan viime vaalien lähes 30 000 äänen potista. Kun viime eduskuntavaaleissa keskustan rynnistäessä kohti vaalivoittoa moni konkari hyppäsi vielä kerran vaalivankkurien kyytiin, nyt on tullut aika jäädä kotipysäkillä pois. Sukupolvenvaihdoksen aika Uutisanalyysi Kokeneiden edustajien luopuminen tuo pohdittavaa monessa vaalipiirissä Pekka Pohjolainen. Viime eduskuntavaaleissa valituista keskustalaisista eivät ole enää ehdolla Euroopan parlamentissa jatkoa hakeva Mirja Vehkaperä ja kansanedustajauransa päättävät Tapani Tölli ja Niilo Keränen. JoS on kokoomuksella murheita Uudellamaalla, toiseksi suurimmassa vaalipiirissä, 22 edustajan Helsingissä niitä riittää keskustalla. Kääriäisen ääniapajille ovat ilmaantuneet jo muun muassa yläsavolaiset nuoremman polven nimet Juho Pulkka ja Juha-Pekka Rusanen. Mielenkiintoinen tilanne keskustalla on myös Satakunnassa, jossa kokeneet Timo Kalli, 71, ja Kauko Juhantalo, 76, eivät enää lähde ehdolle. SuurimmaSSa vaalipiirissä, 35 kansanedustajan Uudellamaalla keskustalla on auki liikenneja viestintäministeri Anne Bernerin ehdokkuus. Kääriäinen keräsi viime vaaleissa 7 000 ääntä, joista moni tuli hänen oman valtakuntansa, Ylä-Savon, ulkopuoleltakin. 14.9.2018 11 SykSyn alkaminen on tuonut luopumisen tunnelmaa myös politiikkaan
Siksi aluetta kehitetään nyt tilaa vaativan toiminnan tarpeisiin. Vehmaa sijaitsee hyvällä paikalla, viitostien ja Savonlinnaan johtavan 14-tien risteyksessä. PenTikäinen Vilkkaasti liikennöidyn Mikkeli–Juva-tien remontti maksaa 181 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriö pisti 2010 jarrua Mikkelin hankkeille ja esti vähittäistavarakauppan perustamisen Visulahden liittymän yhteyteen, perusteena vähäinen asutus. Viimein onnisti: hallituksen kehysriihi huhtikuussa 2016 lupasi rahoituksen. Näkymät ovat valoisat. Ensimmäisten joukossa on ollut metsäkonevalmistaja Ponsse. 12 14.9.2018 Viitostien remontti välillä Mikkeli–Juva oli vuosia Etelä-Savon vaikuttajien kärkihanke, joka jäi toistuvasti rahanjaossa jonon hännille. Kunta on aloittanut tänä vuonna Juvan Vehmaan yritysalueen markkinoinnin. – Tieremontin aloittaminen oli yksi syy, miksi juuri nyt lähdettiin viemään Vehmaata eteenpäin, kunnan kehittämispäällikkö Heidi Hänninen sanoo. Tie tuo, tie vie TeksTi ja kuvaT: PeTri P. Myös toisessa päässä tietä, Juvalla ollaan innoissaan. Sinne, minne rakennetaan kokonaan uusi tielinja, siirtyy myös elämä. Särkämäisen kesäkahvila jäi rakennustöiden tielle ja loppui kesäkuussa.. Tänä vuonna työt alkoivat, ja ne näkyvät jo laajalti Mikkelin päässä tietä. Mikkelin paalupaikka on Visulahti, josta kaupunki kauppaa parhaillaan tontteja. Suunnitelmat ovat tarkentuneet matkan varrella, ja nyt tiedetään, että Mikkelin ja Juvan välinen tie tehdään koko matkalta nelikaistaiseksi. Uusi väylä pystyttää aina matkan varrelle toteemipaaluja, joiden ympärillä alkaa kuhina. Nykyaikainen tienrakennustapa keskittää palvelutarjontaa
Liikevaihto on noin 3,2 miljoonaa. Kettulan liittymälle ei nelikaistaratkaisussa tila riitä. – Se oli aikamoinen shokki, suosittua Kettulan Neste-huoltamoa pitävä yrittäjä Vesa Pylkkänen muistelee tuntojaan, kun muutos kerrottiin alueen toimijoille viime syksynä. Ajatus sai 2010 saman tuomion, samalla perusteella kuin Visulahti. Hankkeen suureneminen muutti tien perille asti nelikaistaiseksi. Osa tienkäyttäjistä vierastaa nykyistä, suurten liikenneasemien suuntausta ja haluaa tukea tienvarren pieniä pysähdyspaikkoja. Myös tunnettu matkailukohde Tertin kartano jää uudelta tieltä sivuun. – Se mahdollistaa pendelöinnin molempiin suuntiin. Pylkkänen arvioi, että huoltoaseman asiakasmäärä laskisi muutetulla järjestelyllä rajusti, ja kiinteistön arvo romahtaisi. Neste työllistää Kettulassa kymmenen henkilöä. Kaikki alkaisi silloin alusta. Ei ole ajateltu, että autoilija tarvitsee palveluita. MUitaKin tienvarren kärsijöitä on. Olemme varmasti olleet Juvalle positiivinen juttu, Happonen muistuttaa. Jatkossa Kettulaan ajettaisiin rinnakkaistietä, jonne pääsisi vain kauempana olevista Vehmaan tai Hatsolan rampeista. Tiesuunnittelun raskaat ratkaisut aiheuttavat pienyritysten kuolemia.. Halli on paraatipaikalla viitostien varressa, ja haluamme halutaan vauhdittaa sen täyttymistä, Hänninen kertoo. Sama on tilanne Rahulassa toimivalla Olokorjaamolla. Nyt alueelle on noussut Tokmanni. On nurinkurista supistaa niitä. Meilläkin on toimialoja, joilla on työvoimapulaa, kehittämispäällikkö Heidi Hänninen muistuttaa. Juvan päässä oli alun perin tarkoitus tyytyä nykyisenkaltaiseen, perinteiseen tieratkaisuun. Sekä Happonen että Nesteen Pylkkänen ovat kokeneet, että Juvalla ei ole haluttu nostaa Kettulan katoavasta liittymästä meteliä, jotta ei vaaranneta viitostien remonttia ja Vehmaan kehitystä. Liikennemäärähän on kasvamassa. Puutarhapatsaat ovat Juvalla Kettulan liittymän tunnusmerkki. UUsia teitä tehdään nykyään raskain ratkaisuin. Juvan kunta on taustatukena. Perinteisiä risteyksiä ei enää rakenneta, ja eritasoliittymät vaativat suuria tiloja. Tämä ilouutinen on tällä erää koitumassa Kettulan poistettavassa liittymässä toimivien yritysten kohtaloksi. Nyt yritystä uhkaa uudelleen sama kohtalo. Niitä myyvän Pikkirillin yrittäjä Petri Happonen aikoo lopettaa, jos liittymäratkaisua ei muuteta. – Kunnan rooli on markkinoida ja mahdollisesti edelleen vuokrata tiloja. Yrittäjä Petri Happonen sanoo suoraan, että toista evakkoretkeä ei tule. – Pikkirilli on poikkeuksellinen paikka Suomessa. Juvalainen Erkki Matiskainen poikkesi tankkaamaan. Uudessa tilanteessa tuskin vältyttäisiin irtisanomisilta. 14.9.2018 13 Parhaillaan alueelle nousee ensimmäinen uusi yrityskiinteistö, jonka toteuttaa yksityinen yhtiö. Olen yrittänyt maksaa velat pois tästä kiinteistöstä, enkä ymmärrä, miksi minun pitäisi ottaa uutta lainaa, että pääsen Hatsolaan tai Vehmaaseen. Tällaisia ei juuri ole muita. Neste Kettulan Vesa Pylkkänen yrittää vielä neuvotella liittymäratkaisuista. Uuden viitostien ehkä tärkein hyöty koskettaa Juvan kaikkia alueita, ja se on työssäkäynnin helpottuminen paitsi Juvalta Mikkeliin, myös Mikkelistä Juvalle. Alueelle muuttanut Jukotech iloitsee tuplanneensa liikevaihtonsa. Tällä hetkellä Juvan Vehmaalla näyttää olevan hyvä tulevaisuus. Kesäkuussa sulki ovensa savukalasta ja leivonnaisistaan tunnettu Särkämäisen kesäkahvila Mikkelin ja Juvan rajalla. Näyttää siltä, että tiesuunnittelun raskaat ratkaisut kuitenkin tukevat ”absismin” leviämistä, ankeuttavat matkustamisen kulttuuria ja aiheuttavat pienyritysten kuolemia. – Liiketoiminta loppuu sitten siihen. ABC:n pihassa on vilske, sen sijaan vastapäätä toiminut, aikanaan isokokoinen Shell lopetti muutama vuosi sitten. Juvan kunnassa halutaan keskustella Kettulan yrittäjien kanssa ja miettiä ratkaisumalleja. Shellkylmäaseman yhteydessä oleva Visulahden kahvila menettää jatkossa valtatien liikennevirran ja joutuu hakemaan asiakkaansa enemmän paikallisista kulkijoista. – Meillä on oikeus vaatia, että vaihtoehdot käydään kunnolla läpi. KettUlan risteyksen maamerkkinä ovat yli vuosikymmenen ajan olleet sadat puutarhapatsaat, joita kauppaava Pikkirilli siirtyi Joroisilta Juvalle jäätyään uudelta tielinjalta sivuun. Ei olisi kunnalta yhtään pois, jos yhdessä mietittäisiin parempi ratkaisu, Pylkkänen sanoo. Myös Juva havitteli omalle liittymäalueelleen vähittäiskaupan suuryksikköä
Vaikka sisarpuolueilla on paljon yhteistä, myös erot ovat suuria. Perinteisen aluepolitiikan ja kotimaisen ruoantuotannon lisäksi agendalle on nostettu vahvasti yrittäjyysasiat ja ilmastokysymykset. – He ovat laajentaneet kannatustaan järjestelmällisesti. Hän kehottaa keskustalaisia miettimään, voisiko Centeristä ottaa oppia. – Heidän kampanjassaan näkyivät raikkaus ja eteenpäin meno. Centerin vaalivoitto on hänen mukaansa pitkäjänteisen työn tulos. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen oli Tukholmassa paikan päällä aistimassa vaalivalvojaisten kattoon kohonnutta tunnelmaa. Puolue sai peräti 8,6 prosentin kannatuksen, mikä on 2,5 prosenttia edellisvaaleja enemmän. Toivottavasti onnistumme Suomen keskustassa saamaan samaa henkeä päälle, kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja ja Pohjola Nordenin puheenjohtaja Katri Kulmuni toteaa. 14 14.9.2018 Ruotsin valtiopäivävaalien suurin huomio kiinnittyi punavihreän blokin ja porvariallianssin tasaiseen kilpaan sekä Ruotsidemokraattien nousuun maan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Kaupungeissa Centeristä on tullut eräänlainen hipsteriliike, Kulmuni listaa. – Meitä on kritisoitu tällä vaalikaudella nimenomaan liian oikeistolaisesTeksTi: Meri AlArAnTA-sAukko Koko Euroopassa kuolemaan tuomitut keskipuolueet näyttävät pääsevän uuteen nousuun, arvioi kansanedustaja Antti Kurvinen. Puheenjohtaja Annie Lööfin valovoimaisuudella on toki oma merkityksensä, mutta Kaikkosen mielestä myös puolueen kenttäväki oli saanut aikaiseksi hyvän kampanjan. Keskustalaisittain vaalien mukavin uutinen oli sisarpuolue Centerpartietin menestys. Lööf on vienyt puoluetta varsin oikeistolaiseen ja arvoliberaaliin suuntaan. Po ntu s Lu nd ah l/L eh tik uv a VAALIEN VALOPILKKU Ruotsin vaalit Keskustalaiset iloitsevat Ruotsin sisarpuolueen menestyksestä. Kansaedustaja , pohjoismaisen neuvoston jäsen Antti Kurvinen kuitenkin varoittaa puoluettaan lähtemästä liikaa jäljittelemään Ruotsin keskustaa
Katri Kulmuni. Ylipäätään koko Euroopassa kuolemaan jo tuomitut keskipuolueet näyttävät pääsevän uuteen nousuun. – Meillä korostuvat laillisuuteen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvät asiat, Kurvinen arvioi. On olemassa mahdollisuus myös keskustalaiseen pääministeriin kompromissiehdokkaana. Kaikkonen puolestaan arvioi Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön jatkuvan, jopa syvenevän, kävi hallitusneuvotteluissa miten hyvänsä – Se nauttii Ruotsissakin laajaa kannatusta. Kulmuni toisaalta ymmärtää ruotsidemokraattien hylkimisen. Toki hänkin on hyvillään Centerin menestyksestä. Suomi voisi Kulmunin mielestä olla ruotsalaisille esimerkkinä siitä, että erilaisten puolueiden yhteistyö voi onnistua. Annie Lööf on johtanut Ruotsin keskustan kannatusalhosta uuteen nousuun. Kaikkonen ennustaa, että perussuomalaiset pyrkii seuraavissa vaaleissa tekemään siitä Suomessakin ison kysymyksen. Kurvisen mukaan suomalaiset voisivat oppia Ruotsin vaalituloksesta sen, että blokkipolitiikan haikailu kannattaa lopettaa. Se kun näyttää synnyttävän pattitilanteita. Toinen Ruotsin vaalien opetus on Kurvisen mielestä se, että laillista puoluetta ei pidä lähteä eristämään. Puolue on koettanut siistiytyä, mutta epäilyksiä on yhä olemassa. Vähän siellä sun täällä hallituksen rakentaminen on osoittautunut haasteelliseksi; Saksa, Norja, Italia ja nyt Ruotsi. – Voi sattua ruotsalaisittain niinkin tavatonta, että sinipunavoimat löytävät toisensa. Maahanmuuttoväittelykään tuskin leimahtaa yhtä isoon liekkiin kuin Ruotsissa. – Suomessa tulee kavahtaa yhdenkään puolueen julistamista pannaan. Seurauksena on ainoastaan tällaisen ryhmän kannatuksen kasvu. – Täytyy muistaa, että ruotsidemokraattien juuret ovat uusnatsistisessa liikkeessä. Kulmuni ei usko, että punavihreä blokki voisi jatkaa sellaisenaan eikä sitäkään, että sosiaalidemokraatit päästäisivät kokoomusta pääministeripuolueeksi. Toisaalta Center on edelleen kahdeksan prosentin pienpuolue, Suomessa keskusta tavoittelee 20 prosentin kannatusta ja pääministeriyttä. Maahanmuutto on joka tapauksessa teema, joka nousee tällä hetkellä esiin kaikkialla Euroopassa. Kaupungeissa Centeristä on tullut eräänlainen hipsteriliike. Kurvinen toteaa, että humaaniin ja avoimeen yhteiskuntaan uskovia tullaan haastamaan suorin sanoin. Varmaa on , että Ruotsissa saadaan valmistautua mielenkiintoisiin hallitusneuvotteluihin. Nationalistista oikeistoa ei kuitenkaan pidä hänen mukaansa lähteä demonisoimaan – Meidän tehtävämme maltillisina demokratian puolustajina on kertoa kansalaisille, että meillä on oikeistoradikaaleja parempi ratkaisupaketti esimerkiksi maahanmuuttoon ja sosiaalipolitiikkaan. Lista on pitkä. KuKaan kansanedustajista ei usko Ruotsin vaalituloksen suuresti vaikuttavan Suomen tuleviin vaaleihin tai keskusteluilmapiiriin. Joku puolue saattaa vaalien jälkeen ajaa itsenä nurkkaan mahdottomilla vaatimuksilla, mutta etukäteen ei voi julistaa kelvottomaksi, hän linjaa. – Kyllä meidän täytyy pystyä keskustelemaan myös maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista, hän linjaa. 14.9.2018 15 ta politiikasta, joten se ei liene oikea tie, Kurvinen huomauttaa. – Lööfissä tykkään erityisesti siitä, että hän on löytänyt oman profiilin suhteessa moderaatteihin ja demareihin. – Pieni ajattelee pienen tavoin, suuren on ajateltava suuren tavoin, Kurvinen runoilee. An tti Aim o-K oiv isto /Le hti ku va
Puitteet olivat jälleen näyttävät, kun Pohjois-Korea juhli maan 70 vuotista taivalta pääkaupunki Pjongjangissa. Venäjän presidentti Vladimir Putin toppuutteli odotuksia siitä, että Japanin ja Venäjän kiista Kuriilien saarista ratkeaisi lähiaikoina. Putin tapasi Japanin pääministerin Shinzo Aben Vladivostokissa Siperiassa. 16 14.9.2018 Maailman kuvat RauhanhieRontaa. Venäjä ja Japani eivät ole koskaan vahvistaneet toisen maailmansodan jälkeistä rauhansopimustaan, mihin suurimpana syynä on juuri kiista saarista. Se nostatti keskustelua, olisiko Williamsia kohdeltu ymmärtäväisemmin, jos hän olisi ollut miespelaaja. Koonnut: samuli vänttilä Sebastian Bozon / AFP Photo / Lehtikuva. Mies katseli hymyillen viinirypäleiden putoamista keräysastiaan Rotalierissa Länsi-Ranskassa. Maailmalla kiinnitettiin huomiota siihen, että sotilaallisen voiman esittely jäi aiempia merkkipäiviä vähemmälle. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un ehdotti kirjeessään Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille uutta tapaamista. Tennistähti Serena Williams ajautui useita kertoja suukopuun Yhdysvaltain avoimen tennisturnauksen finaalissa pelin tuomarin kanssa. Tuomarin linjauksiin pettynyt Williams rikkoi raivostuksissaan myös mailansa. Williamsia rangaistiin hänen käytöksestään. hyvä Rypälesato. uusi tapaaminen. Kohu Raivosta. Sateisen talven ja lämpimän kesän takaama hyvä rypälesato tietää tuotannon kasvua ranskalaiselle viinija samppanjatuotannolle. Viime vuonna myrskyt ja halla runtelivat pahoin viinisatoa
Tilanne laukesi seuraavalla pysäkillä, kun parjauksen kohteeksi joutunut nainen nousi metrosta pois hysteerisenä toisen naisen uhatessa häntä yhtä hysteerisenä oikeuskanteella. Tilanne kärjistyi käsirysyyn penkillä istuneen naisen käytyä käsiksi häntä herjanneeseen naiseen. Ne amerikkalaiset ihanteet, joihin presidenttiehdokas Donald Trump kaksi vuotta sitten pohjasi kampanjasloganinsa ”tehdään Amerikasta jälleen mahtava” edustivat aikoinaan enemmänkin valkoista keskiluokkaa eivätkä todellisuudessa juurikaan olleet mustan väestönosan saavutettavissa. 14.9. USA:n tämän hetkisen sisäpoliittisen tilanteen myötä avoimesta rasismista on tullut yleisesti hyväksyttävämpää, ja kansan kahtiajaon voi aistia. Siksi Barack Obaman nouseminen ensimmäiseksi tummaihoiseksi presidentiksi yhdeksän vuotta sitten merkitsi monelle uuden ajan alkua sekä mahdollisuutta siirtyä rasismin jälkeiseen Amerikkaan. Kyse ei siis ole pelkästään joidenkin ihmisten asenteista vaan myös yhteiskunnan rakenteista. On hämmentävää istua vuonna 2018 elokuvateatterissa, katsoa Jasper Pääkkösen tähdittämää Spike Lee -elokuvaa BlacKkKlansman ja huomata, miten 1900-luvun puolivälissä Amerikassa käyty kansalaisoikeustaistelu on edelleen käynnissä. 2018 17 Eräänä aamuna työmatkallani New Yorkin metrossa syntyi kahden naisen välille tappelu. Tummaihoisiin kohdistettu poliisiväkivalta, värillisten taloudellinen eriarvoisuus ja koulutusmahdollisuudet sekä asuinalueiden etninen jakautuminen ovat esimerkkejä siitä, miten laajalle rasismi amerikkalaisessa yhteiskunnassa ulottuu. Hämmentävä, mutta erittäin kuvaava, oli myös erään afroamerikkalaisen ystäväni tuhahdus vuoden 2017 presidentinvaalien alla: ”Kerro minulle, milloin tämä maa oli mahtava?” Noora Erkkilä New York nerkkilae@gmail.com Twitter: @nerkkilae Make America great (again?) Valtameren takaa. Kuten presidentti Obama itse sanoi: ”Ei ole mustaa Amerikkaa ja valkoista Amerikkaa ja latino-Amerikkaa ja Aasian Amerikkaa, on vain Amerikan Yhdysvallat.” nykytilannE on kuitenkin toinen. Pöllämystyneenä sivusta seuraajana jäin pohtimaan, mahtoikohan todellinen ongelma olla istumapaikkojen puute vai vastapuolen ihonväri. rasismi ja rotukeskustelu ovat jatkuvasti esillä Yhdysvalloissa – ne ovat osa arkipäivää, kaikkialla, koko ajan. Tilanne sai alkunsa, kun käytävällä seisova hoikka valkoihoinen nainen alkoi agressiivisesti arvostella penkillä istuvaa normaalia isokokoisempaa tummaihoista naista – käytävällä seisova nainen kun ei mahtunut itse istumaan. Termit ”läski”, ”gheton roskaväki” ja ”rikollinen” lensivät ilmoille jo ensimmäisten lauseiden aikana
18 14.9.2018 Henkilö Elämän kehykset
14.9.2018 19 lapset ovat koulussa, puoliso töissä ja Vanha Raahe syksyisen unelias. Tarina katkeaa. Toinen elämä on kirjoitettu aforismityylisesti. Pariin otteeseen hän on todennut tarvitsevansa täydellisiä irtiottoja arjesta. Kustannustoimittaja Mirjam Ilvaksen ehdotus aforistisemmasta esitystavasta näyttäytyi haasteena. TeksTi: sami korkala kuvaT: maria seppälä kehykset Kirjailija Pauliina Vanhatalo koukuttaa proosalla ja viihteellä. – Prosessi oli mukava. Vanhatalo poimi mukaan vain takuulla toimivat lauseet ja rakensi kirjan niiden varaan. Näinä tunteina kirjailija voi upota täysin tekstien ja teemojen maailmaan. – Kirjasta oli tulossa samantyylinen kuin edeltäjästään, mutta siinä muodossa se olisi ollut toisteinen ja liian päiväkirjamainen. – Haluan ottaa lapset vastaan koulusta ja kysellä kuulumiset. Edellinen vakavampi kirja Keskivaikea vuosi käsitteli hänen omaa masennuskauttaan. Pauliina VanhaTalon – tai kuka tietää Veera Vaahteran – ensimmäinen romaanikäsikirjoitus syntyi jo 14-vuotiaana. Keväällä julkaistussa kirjassaan Toinen elämä hän miettii muun muassa sitä, onko yksin ulkomailla matkustava itsenäinen nainen, sankarimatkailija vai tavallinen perheenäiti: Mutta kun astun sisään kuvaan, se tärähtää. Kirjailijan työ on sisäänpäinkääntynyttä puurtamista, ja Vanhatalo tietää kaipaavansa itsekseen olemista keskimääräistä enemmän. Joku ne tekee. En tosin ollut täysin varma, osaisinko tehdä kirjan siihen muotoon. – Pidän erityisen paljon niukasta ilmaisusta. Kirjallinen itsetunto on kehittynyt niin vahvaksi, että ylistys tai kritiikki eivät heiluttele liiaksi. Omaelämäkerrallisella teoksellaan Vanhatalo osoitti, että tavallisen elämän kehyksiin voi maalata koskettavasti ja ajatuksia herättävästi. Se koostuu parisivuisista keski-ikäisen perheenäidin ajatelmista. – Siinä iässä minulle avautui, että eivät kirjat ja tarinat ole syntyneet itsestään. Uusi kirja pohtii muun muassa kerronnallisuuden vaikutusta elämässä. – Vain yksi siskoistani on saanut lukea sen. Vähemmästä tuli enemmän. Olemme raamitettuja tottumuksilla, oletuksilla sekä omilla ja toisten tarinoilla. Olen pitänyt etäisyyttä käsikirjoitukseen, sillä pelkään edelleen liian voimakasta myötähäpeän tunnetta. Kirjoitus löytyy vielä joltain lerpulta tai korpulta. KaiKKiaan 12 kirjaa julkaissut Vanhatalo, 39, on ikäisekseen kohtalaisen kokenut kirjailija. Ehkä luen sen, jos karaistun riittävästi, Vanhatalo naurahtaa. Siinä välissä hän julkaisi jälleen Veera Vaahterana viihteellisemmän kirjan Sopivasti sekaisin. Pyörittelin käsikirjoitusta kustannustoimittajani kanssa paljon, sillä sen ajatukset ja kiteytymät tuntuivat kirjan arvoisilta. Lukutoukan äidinkielenopettajien rohkaiseva palaute sai hänet kirjoittamaan sekä ajattelemaan tekstejä uusista näkökulmista. Voisin tehdä toistekin kirjan samalla tavalla. Sitten vetäydyn vielä pariksi tunniksi piharakennukseen töihin, Vanhatalo kertoo. Luomani hahmo ei riitä pitämään minua koossa
20 14.9.2018 – Uskallan sanoa, että olen tehnyt parhaat teokseni viime vuosina. Hän asettui perheineen Raaheen kuin vahingossa. Hän valmistui Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan luova kirjoittaminen ja opetti sen jälkeen kirjoittamista avoimessa yliopistossa. Pauliina Vanhatalon perhe asuu Vanhassa Raahessa 1800-luvun hirsitalossa. – Päätöksen saatuani laitoin kuohuvat kylmään. – Ihastuimme tähän taloon, Vanhatalo huokaisee. Vanhasta Raahesta löytynyt 1800-luvun hirsitalo oli vastustamaton. Kirjoittamiseen liittyvät asiat kuten keskustelu, palaute ja jäsentäminen tulivat tutuiksi. – Minun on vaikea vaivata ihmisiä, se on heikkouteni. Hän sai keväällä Suomen Kulttuurirahastolta kolmen vuoden apurahan. Keväällä ilmestyy uusi romaani ja sen jälkeen viihteellisempi teos Veera Vaahteran nimellä. Niukkatuloisessa ammatissa täytyy järjestää elämänsä niin, että pystyy kirjoittamaan paljon.. Hän olisi voinut tutustua kirjoissaan esiintyvien poliitikon, valokuvaajan ja juristin työnkuviin penkomisen sijasta kyselemällä. – Opinnot ja opettaminen olivat hyvä selkänoja varsinkin urani alkuvaiheessa. asioiden perinpohjainen tutkiminen on Vanhatalon intohimo. Kolmen vuoden perspektiivi tuntuu ruhtinaalliselta, sillä kirjailijana on joutunut tottumaan siihen, että työ näyttäytyy pätkissä. Pian päätöksen jälkeen hän kurkkasi apurahahakemuksestaan, mitä oli tullut luvattua ja huomasi pysyneensä kohtuuden rajoissa. Neljän vuoden remontti teki entisestä henkikirjoittajan talosta upean kodin, mutta näykki kaksilapsisen perheen arkea ja juhlaa. Muuten hän tuskin pystyisi iskemään suonta viihteellä ja proosalla. Talo on avara ja Vanhatalon ammatillinen horisontti selkeä. Aluksi he huomasivat viihtyvänsä Vanhatalon puolison Tatu Hirvosen suvun mökillä Raahen saaristossa. Toisaalta uskon, että mutkaisempi polku ja käytetty aika näkyvät lopputuloksessa. Apurahan piiriin kuuluu lisäksi kolmannen romaanin suunnittelu ja taustatyö. Henkikirjoittajan talossa asuu varmasti tavallista herkempi havainnoija ja tuntemusten sanoittaja