Suomenmaa 13.04.2017 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 15 / 13.4.2017 / 4,80 ? Pohdinnan paikka Keskustan viesti hukkui kaupunkien hälyyn Uutisanalyysi Ajassa Ulkomaat Vapaavuori pelasti kokoomuksen Sote-laskussa isot erot kuntien välillä Libanonissa kytee aikapommi
sisältö 13.4. 2017 Salaliittoja ja viholliskuvia AK-puolueen populismi pakottaa turkkilaiset valitsemaan puolensa s. 20 2 13.4.2017
Tähän olemme puoluejohdossa osaltamme valmiita. Juha Sipilä s. s. 44 Reformaatio on painanut vahvan jäljen suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan s. 26 Seppo Sarlund kiittelee presidentin Venäjä-suhdetta s. 28 Munasta tulee tipu 21 päivässä. Emon nokan koputusta matkiva sormi ohjaa ne aterialle. 14 Kolmen naisen pyhiinvaellus oli yhteinen ja yksityinen s. 2017 3. 33 Vesivoima vei Kemijoen lohen, mutta toivo paluusta elää s. 52 13.4. Tarvitaan äärirehellistä ja kriittistäkin keskustelua
Yli 1,8 miljoonaa äänioikeutettua ei. tarkoittaa ymmärryksen lisäämistä siitä, miten yhteisistä asioista päätetään ja miten ne rahoitetaan. Ja ehkä he tietäisivät enemmän, jos politiikkaa opetettaisiin kouluissa ja kunnolla. Moni tosin poistaa aseestaan varmistimen, kun vain kuuleekin ehdotuksen ?politiikka kouluaineeksi?. Sittenpä huomattaisiin sekin, kuinka mikään ei ole ?ilmaista?, miten kansantuote ja -varallisuus kasvavat ja mitä vastuu yhteisten asioiden hoidossa tarkoittaa. Sitäkin sietäisi pohtia, minkälainen verotus on oikeudenmukaista, miten sukupuolten ja sukupolvien välinen tasa- 4 13.4.2017 arvo oikein toteutuu ja lopulta siitäkin, minkälaisia eri puolueet ovat ja minkälaisia tavoitteita niillä on. Nyt monen poliittinen tietämys on niin vähäistä, että samanlaisilla teoriatiedoilla ajokortti jäisi saamatta. Demokratiakasvatusta kouluissa kyllä on, mutta liian usein hajuttomasti ja mauttomasti. Mutta jotain pitäisi tehdä. Jos ikärajaa laskettaisiin, myös kouluopetus saisi tavoitteellista merkitystä. Se valmentaisi äänestämään ja vaikuttamaan siten oman kotiseudun asioihin. Ja varmaa on, että lisääntyvä tieto puhdistaisi myös politiikan mainetta.. perustettu 1908 . Päätoimittaja Juha Määttä Paula Åström Ehkä kansanvallan toimet kiinnostaisivat, jos niistä tiedettäisiin ja niitä ymmärrettäisiin. Pääkirjoitus Politiikka pitäisi saada koulujen oppiaineeksi E ivät näytä uudetkaan vaalihoukuttelun keinot tepsivän äänestysvilkkauden kohentamiseksi. Mutta kiinnostaisiko ihmisiä enemmän, jos he tietäisivät politiikasta enemmän. Useimpia heistä ei kiinnostanut. Sitä paitsi, vaikka edellä olevassa otsikossa sanotaan, että ?politiikka pitäisi saada kouluaineeksi?, ei tällä tietenkään tarkoiteta sitä, että puoluepolitiikan pitäisi vallata koulu. Takavuosien virheistä pitää siinä suhteessa ottaa oppia. Mutta ei oikea tie ole sekään, että puolueita ja politiikkaa pidetään monesti koulussa kuin ruttotaudin saastuttamina. Niihin ei yritetäkään kajota. ?Politiikka kouluaineeksi. Mutta sekä eduskunnalla että kunnanvaltuustolla on verotusoikeus. Tämä taas merkitsee sitä, että niillä on valta käydä kansalaisen kukkarolla. Luulisi jokaisen katsovan sen verran rahojensa perään, että haluaa valita sen, kenelle tuon lompakkovallan antaa. Nuoren oppimista kansalaisena toimimiseen kannustaisi kovasti, jos kunnallisvaalien äänestysikärajaa laskettaisiin 16 vuoteen. Keskusta on ajanut tätä tavoitetta pitkään. Se ei kannusta lapsia ja nuoria yhteiskunnalliseen osallistumiseen eikä edes politiikan ymmärtämiseen. Sanotaan, että äänestämättä jättäminenkin on kannanotto. Vain runsas puoli (58,8 prosenttia) äänesti. Vapaassa maassa saa tietysti ajatella niinkin
Niissä annettiin yhteensä lähes 750 000 ääntä, 29 prosenttia koko maan hyväksytyistä äänistä. Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun ja Tampereen valtuustoissa on yhteensä 361 jäsentä. Monet äänestäjät hylkäsivät vanhan puolueensa, koska halusivat vaikuttaa pormestarin valintaan. Tilapäisiin syihin voi laskea myös sen, että pääministeripuolueella on ollut tapana menettää kannatusta kuntavaaleissa. Keskustan ei kannata kuitenkaan syyllistyä itsepe- tokseen tyytymällä näihin selityksiin. Espoon voiton rakensivat pääministeri Juha Sipilän avustajat. EU-asioiden erityisavustaja Riikka Pakarinen teki näyttävän paluun politiikkaan nappaamalla keskustan listan kärkisijan. Syitä suurimpien kaupunkien heikkoon kannatukseen on etsittävä syvemmältä. Otan esimerkiksi Helsingin, jossa olen itse ollut ehdolla vuodesta 1992 lähtien kaikissa kuntavaaleissa ja kaksissa eduskuntavaaleissa. Näiden vuosien aikana asenteet keskustaa kohtaan ovat selvästi lientyneet. 2017 5. Olimme tukiaispuolue, joka rahtasi Helsingistä kottikärryllä rahaa maajusseille ja sorateiden siltarumpuihin. Jotkut vanhemmat ihmiset muistelivat sota-aikoja: ?Maajussit rikastuivat myymällä ruokaa mustaan pörssiin, ja me kaupunkilaiset näimme nälkää?. Nämä puheet ovat selvästi vähentyneet. Turussa keskusta jäi kolmen puheenjohtajan taistossa sivurooliin. Espoossa, Turussa ja Vantaalla tuli kolme paikkaa, Helsingissä jäätiin kahteen. Tuloksia voi yrittää selittää tilapäisillä tekijöillä. Tampereella keskustan vaalityötä vauhditti puoluesihteeri Jouni Ovaskan menestys. Poliittinen erityisavustaja Riina Nevamäki ylsi varapaikalle. Vastaavasti Turun ja Helsingin tappiotkin voi selittää poikkeuksellisilla tekijöillä. Samalla olemme muuttuneet helsinkiläisten silmissä jokseenkin yhdentekeväksi joukoksi, joka ei herätä tunteita puolesta eikä vastaan. Muista kunnista keskusta saikin sitten 2?808 valtuutettua. Paikoissa mitattuna viiden suurimman kaupungin tulos oli keskustan kannalta plus miinus nolla. Espoossa ja Tampereella voitettiin ja Helsingissä ja Turussa menetettiin yksi paikka. Li Andersson, Ville Niinistö ja Petteri Orpo söivät hapen muiden puolueiden kampanjoilta. Helsingin tulosta selittää Janne-myrsky. Tämä kysymys tuli jälleen ajankohtaiseksi viime sunnuntain kuntavaaleissa. Viiden suurimman kaupungin tulokset puhuvat puolestaan. Olemme sinänsä sympaattisten maalaisten puolue, joka ei kuulu kunnon helsinkiläisen valintalistalle vaalipäivänä. Mitä keskustan sitten pitäisi tehdä? Aivan ensimmäiseksi puolueen pitäisi päättää, haluaako se oikeasti menestyä suurissa keskuksissa. Jos vastaus on oikeasti kyllä, keinoja kannatuksen kasvattamiseen löytyy. Timo Laaninen 13.4. Jan Vapaavuori vei keskustalta yhden ja demareilta kolme paikkaa. Toimittajalta Janne-myrsky teki tuhoa Helsingissä Miksi keskusta ei menesty suurissa kaupungeissa. Heistä 15 kuuluu seuraavalla kaudella keskustaan. Takavuosina kohtasimme vaaliteltoilla paljon vihamielisyyttä. Vantaalla säilytettiin entiset kolme paikkaa. Parhaiten meni Tampereella, jossa keskusta sai nyt neljä valtuutettua
Jos tämä ei ole populismia, niin mikä sitten on? Sampo Nevalainen Twitterissä Keskustalaisille maantiede taisi tulla vastaan. Kumpikin lisäsi kannatustaan, kun keskusta menetti. Kokoomuksen helsinkiläispotti on puolueen valtakunnallisesta äänimäärästä yli 17 prosenttia. Ajassa Sanottua SDP:n täytyy vaihtaa puheenjohtaja, jos haluaa kisata suurimman puolueen asemasta. Vapaavuoren äänimäärä oli 29?547 ja Sinnemäen 8?854. KOK (30) Vapaavuoren ja Sinnemäen pormestarikilpa hyödytti kummankin puoluetta. Kaksikon paikat ovat katkolla ensi vuoden puoluekokouksessa, vuotta ennen eduskuntavaaleja. Keskusta suurin puolue 200 kunnassa Kunnat eniten ääniä saaneen puolueen mukaan KESK (200 kuntaa) Kun kuntien poliittinen värikartta on paljol- SDP (36) ti keskustan vihreä, Helsinki on keskustalle musta aukko. Erityisen vahvasti keskusta eteni varapuheenjohtaja Katri Kulmunin tahdittamana Torniossa.. Se on vain kaksi prosenttia puolueen valtakunnallisesta äänimäärästä (450?325). Vertailun vuoksi: kokoomuksen Jan Vapaavuori sai Helsingissä ääniä yli kolme kertaa enemmän kuin kaikki keskustalaiset yhteensä ja vihreiden Anni Sinnemäki lähes saman verran kuin keskusta. Kasvukeskusten asukkaiden suosioon on vielä matkaa. Annika Saarikko Facebookissa Tappio tuli . Kysymys on mitä suurimmassa määrin keskustan valtakunnallisesta kannatuksesta. On selvää , että Helsingin vaalitulos pelas- ti samalla kokoomuksen koko maan tuloksen ja piti puolueen suurimpana kuntapuolueena. Tulos hämärtää samalla tosiasian, että kokoomus itse asiassa menetti edellisiin kuntavaaleihin verrattuna valtakunnallista ääniosuuttaan hitusen enemmän kuin keskusta eli 1,2 prosenttiyksikköä. 6 13.4.2017 RKP (23) VAS (2) VIHR (1) KD (1) Muut (2) Kokoomuksen kannatus tippui lukuisissa suurissa kaupungeissa, esimerkiksi Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella, Porissa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Oulussa. Keskustan kannatus putosi Helsingin lisäksi muun muassa Vantaalla, Turussa, Porissa, Kuopiossa, Joensuussa ja Oulussa sekä pääministerin kotipitäjässä Kempeleessä, vaikka ehdolla oli menestyksellisesti myös Sipilän puoliso MinnaMaaria Sipilä. Tappioita keskusta koki myös Mauri Pekkarisen Jyväskylässä, Seppo Kääriäisen Iisalmessa ja ex-pääministeri Matti Vanhasen Nurmijärvellä. Lisää miettimistä keskusta saa siitä, että istuva ministeri Kimmo Tiilikainen jäi rannalle Helsingissä kuten istuva kansanedustaja Pekka Puskakin. Vihreät saivat Helsingissä koko maan potistaan neljänneksen, yli 24 prosenttia. Luvut osoittavat, että keskustan Helsingin vaalitulos ei ole vain Helsingin keskustalaisten murhe. Piste. Eikä tuleva ministeri STT STT Annika Saarikko pystynyt Turussa estämään puolueen takapakkia, kuten ei soteministeri Juha Rehulakaan kotikunnassaan Hollolassa. Toki tappion keskelle mahtui myös pieniä ilon pilkahduksia. Nousun häivähdyksen keskustalaiset näkivät Espoossa sekä Tampereella ja vaikkapa Kajaanissa ja Kuusamossa. löytääkö Sipilä uuden sävelen? Pentti Manninen Taas tuli takkiin Helsingin vaaleissa. Tähän keskustalaisten perinteiseen piinaan puoluejohtaja Juha Sipilä ja puoluesihteeri Jouni Ovaska joutuvat etsimään lääkkeitä. Kokoomuksen Helsingin äänimäärä oli 91?606 ja vihreiden 77?927. Liikkuvat eivät usko Rinteeseen. Katja Asikainen Twitterissä Ville Niinistön mukaan Sipilä on sitä mieltä, että Suomea PITÄÄ eriarvoistaa. Keskustan ehdokasjoukko kokosi pääkaupungissa vain 9?174 ääntä
Vanhusneuvoston viestiä on hänen mukaansa työlästä saada läpi. ??Se koetaan usein ylimääräiseksi rasitteeksi, ja asiat tulevat neuvostolle aivan liian lyhyellä varoitusajalla. Vanhusneuvostojen vaikutusvallan osalta iso merkitys on sillä, miten hyvin ne tunnetaan kunnassa. Noin 40 prosenttia edustajista koki, että tunnettavuus on huono. Oulussa vanhusneuvosto on käynyt kertomassa toiminnastaan muun muassa eläkeläisjärjestöjen kokouksissa, oppilaitoksissa ja kaupungin hallintoelimissä. ??Tiedottamista pitäisi lisätä. Muilla puolueilla tämä puoli on hallinnassa, meillä ei. Mikko Kärnä Facebookissa Karsaasti suhtaudun niihin edustajiin, jotka eivät näe Helsingin merkitystä ja arvoa maamme pääkaupunkina oman puolueemme sisällä. Ajassa Pääministerin asema keskustan sisällä heikkeni vaalitappion mukana. Kotomaamme koko kuva (Docendo). Teoksessa Suomea kuvataan maakunnittain monien luontokuvausalan ammattilaisten linssien läpi. Ja kauniiltahan kuvaajien taltioima Suomi näyttää, sitä ei voi kiistää. Sanottua Some on nykypäivän tupaillat ja sen kautta tavoitetaan erityisesti nuoria sekä kaupunkilaisia. 2017 7. Samalla teos on kuitenkin varsin perinteinen ja tavanomainen. Sivu sivulta kirja tuo eteen klassisia kuvia, joita suomalaiset ovat tottu- neet näkemään jo peruskoulun oppikirjoissa. Paljon peltoja, metsiä ja järviä, välillä jokunen iltavalossa uinuva kaupunkikin. Eduskuntaryhmässä on tämän jälkeen pitelemistä. Sanna Lehtinen Facebookissa Pekka Kinnunen Ylellä Maria Seppälä Vanhusneuvostot haluavat lisää valtaa Meri Alaranta-Saukko Neljä vuotta toimineet kuntien vanhusneuvostot eivät pääse vaikuttamaan ikääntyneiden asioiden valmisteluun riittävän varhain. Siinä aktiivisuutta vaaditaan nimenomaan vanhusneuvoston jäseniltä, Still toteaa. Hänen mielestään vanhusneuvostojen asema voitaisiin parantaa myös siten, että niiden rahoitus tulisi jatkossa maakunnalta eikä kunnalta. ??Tämä selkiyttäisi sitä asiaa, että vanhusneuvosto ei ole kunnan organisaatioon kuuluva toimielin, vaan lailla säädetty erillinen yksikkö. Matti Stillin kokemuksen mukaan vanhusneuvoston kuulemista pidetään ylimääräisenä rasitteena. Jyrki Kallio-Koski Perinteinen katsaus suomalaismaisemaan samuli vänttilä Kun juhlitaan satavuotiasta Suomea, on paikallaan julkaista myös kuvakirja suomalaisesta maisemasta. Siihen tarttui Suomen luontokuvaajat ry, joka julkaisi hiljattain neliosaisen sarjan päätösteoksen Suomalainen maisema . Jopa neljännes vanhustenneuvostojen edustajista pitää vaikutusmahdollisuuksiaan puutteellisina. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan liittyvän tuoreen selvityksen perusteella vanhusneuvostoilta kysytään pääasiassa sosiaali- ja terveyspalveluista, harvemmin kaupunkisuunnittelusta, kaavoituksesta tai asumisesta. Oulun vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Matti Stillin kokemus on samansuuntainen. Yllätyksellisyyttä on hyvin vähän. Näkökulma on yksipuolinen, vastakohdat ja rosoisuus puuttuvat. Helsingin tuomiokirkkokin on kuvattu juuri siitä pisteestä, josta sen kuvaavat lukemattomat matkailijat joka kesä. Toki teos ei pyrikään olemaan kantaaottava taidekirja, vaan sen tarkoitus on taltioida muistiin suomalaista luonto- ja kulttuurimaisemaa. Syvällisempi ja visuaalisesti monipuolisempi näkökulma voisi kuitenkin tarjota enemmän digi- ja älypuhelinkuvien läpeensä kyllästämille 2010-luvun katsojille. 13.4
Naisvaltuutettujen osuus on nyt noin 39 prosenttia. Nukkuvien puolue piti näissäkin vaaleissa pintansa. Itsestään selvää se ei kuitenkaan ole. ??Se riippuu siitä, miten hyvin maakunnat kykenevät toimimaan ja huolehtimaan palveluista alueillaan. Tutkija uskoo, että uudistus voi tuoda paljon parannusta vallitsevaan tilanteeseen. Tutkimusprofessori Unto Häkkisen mukaan yksiselitteistä syytä tähän ei voida antaa. ??Sitä on kyllä yritetty selvittää. Toisaalta voi olla niin, ettei kuntalaisille tarjota riittävästi palveluita tai ne ovat laadultaan huonoja. Lisäksi summat saattavat vaihdella vuosittain. Mutta: ??Se pitäisi hoitaa vaiheittain, valinnanvapauden yksityiskohdat tarkkaan pohtien eikä yrittää rysäyttää kerralla, hän varoittaa.. Pienellä paikkakunnalla yksittäinen erityistapaus näkyy heti kokonaismenoissa. Vaikka tilastot on tarvevakioitu, kaikkea ei ole pystytty ottamaan huomioon. Häkkinen toteaa, että esimerkiksi Lapin pienissä kunnissa on kustannuksia nostavia olosuhdetekijöitä, kuten pitkät matkat. Samoin kaksikielisyys lisää kustannuksia ja palkkatasossakin voi olla eroja eri puolilla Suomea. Erikoissairaanhoidon osalta on tutkittu tarkemmin, mitä kustannuserojen taustalla on. Valtakunnallinen äänestysprosentti jäi 58,8:aan. Häkkinen on verrannut hoidon tuottavuutta sen kustannuksiin. ??Haaste on saada tuotokset yhteismitallisiksi. Kajaanissa uurnilla kävi vain 49,3 prosenttia äänioikeutetuista. Tarvevakioidut sotemenot vuonna 2015 pienin: mediaani: suurin: Pornainen 2171 ? /asukas Tornio 3036 ? /asukas Salla 5497 ? /asukas Soten hintalapuissa hurjia eroja kuntien välillä Meri Alaranta-Saukko Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on jul- kaissut vuodesta 2000 lähtien tilastoja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menoista asukasta kohden. Luvut on tarvevakioitu, eli niissä on otettu huomioon erot kuntien ikä- ja sukupuolirakenteessa, sosioekonomisessa taustassa sekä sairastavuudessa. Tästä huolimatta erot ovat häkellyttävän suuria. Pienimmillään vuonna 2015 menot olivat asukasta kohden vajaa 2 200 euroa vuodessa ja korkeimmillaan lähes 5 500 euroa. Ajassa Keskusta sai kuntavaaleissa valtuustopaikkaa. Naisia valittiin valtuustoihin ennätysmäärä, yli kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin neljä vuotta sitten. Siihen pyritään ottamalla huomioon potilasrakenteen ero. Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on saada palvelut kustannustehokkaammiksi, vähentää eriarvoisuutta ja parantaa palveluiden saatavuutta. Häkkinen arvioi, että tähän on mahdollista päästä. Isot menot voivat johtua esimerkiksi siitä, että toiminta on tehotonta, mutta myös siitä, että asukkaille tarjotaan korkeatasoisia ja riittäviä palveluita. 8 13.4.2017 Yhtä hyvin pienet menot saattavat tarkoittaa kykyä järjestää palvelut tehokkaasti
Molemmilla rengastyypillä on omat hyvät ja huonot puolensa. Ympäristön kannalta katsottuna kannattaa harkita talvikitkarenkaiden käyttämistä juuri katupölyn vuoksi, jonka syntymisessä nastarenkailla on melko suuri rooli. Täällä Bryssel Energiatehokkuus on yksi osa hyvää asumista Energiatehokkuuden parantaminen on yksi EU:n kärkitavoitteista. huhtikuuta. Miten ja miksi? Asia on liikenne- ja viestintäministeriön valmistelussa osana tieliikennelain kokonaisuudistusta. Kitkat vai nastat? Tähän ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Nastoista aiheutuu esimerkiksi pölyongelmia, joten kannattaako ne vaihtaa jo ennen määräaikaa, liikenteen Turvallisuusvirasto Trafin johtava asiantuntija Outi Ampuja? Kyllä renkaat voi vaihtaa, jos tiet ovat kuivat ja jäättömät, eikä tiedossa ole matkoja esimerkiksi PohjoisSuomeen. Talviolosuhteet vaihtelevat. Tämä koskee sekä rakentamisvaihetta että ylläpitoa. Komissio antoi viime marraskuussa niin kutsutun puhtaan energian paketin, johon kuuluu lukuisia lainsäädäntöesityksiä. Yksi niistä on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivitys. Energiatehokkuus on yksinkertaisesti energian säästämistä. Rakennusten osalta se tarkoittaa hyvän rakennustavan noudattamista, huoltojen ja korjausten tekemistä ajallaan, energiatehokasta lämmitystapaa ja kestäviä rakenneratkaisuja. Kuluttaja tuntee pienentyvän energialaskun kukkarossaan. Tekniset yksityiskohdat pitää jättää kansalliseen harkintavaltaan, kunhan yhteisesti sovitut energiansäästötavoitteet saavutetaan. Anneli Jäätteenmäki Euroopan parlamentin jäsen Shutterstock Suoraan kysyen Joko renkaat voi vaihtaa, Trafin Outi Ampuja? Talvirenkaat pitää vaihtaa pois viimeistään 24. Voi itse valita millaisia talvirenkaita käyttää, esimerkiksi pohjoismaisia kitkarenkaita vai nastarenkaita. Pitäisikö rengasvaatimuksia muuttaa. Järkevä energiatehokkuusinvestointi maksaa itsensä takaisin ja parantaa asumisen laatua. Ilmasto-olosuhteet, asuminen ja rakentaminen vaihtelevat eri jäsenmaissa paljon. Hengitysoireet, epämääräinen uupumus sekä silmä- ja ihosairaudet ovat näkyviä merkkejä ongelmista. Olemme oppineet kantapään kautta, että energiatehokkaat rakennukset ovat entistä herkempiä sekä rakentamisen että käytön aikana tehdyille virheille. Kosteusvaurioiden ja huonon sisäilman riski kasvaa. Ovatko talvirenkaat edelleen tarpeelliset koko maassa? Kyllä talvirenkaita tulee käyttää koko maassa. 2017 9. Hutiloinnilla on pitkä häntä. EU:n energiasta 40 prosenttia käytetään raken- nuksiin. Lisäksi kitkarenkaat aiheuttavat vähemmän melua. Huonolle ilmanlaadulle ja jatkuvalle melulle altistumisella on monia haitallisia terveysvaikutuksia. Trafi Anja Manninen 13.4. Tämä tulee huomioida sääntelyssä. Toimin asiassa ympäristövaliokunnan raportöörinä eli vastaan valiokunnan yhteisen kannan laatimisesta. Suhtaudun direktiivin päivitykseen lähtökohtaisesti myönteisesti. Painotan rakennusten energiatehokkuudessa kokonaisvaltaista ajattelua. Rakennusten energiatehokkuuden noustessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen laatuun ja huolellisuuteen. Kun energiatehokkuutta parannetaan, on kiinnitettävä erityistä huomiota kosteudenhallintaan. Sisäilman laatua ja rakennusten pitkäaikaiskes- tävyyttä ei saa vaarantaa energiatehokkuuden nimissä. Tällä hetkellä emme edes tarkkaan tiedä haitallisten homeiden ja bakteerien yhteisvaikutusta erilaisten oireiden syntyyn
Uutiskuva Historiallisen huono tulos Pauliina Pohjala Keskustan vaalivalvojaisissa helsinkiläisravintola Loistees- sa vaalijännitys vaihtui tyrmistykseksi Ylen vaaliennusteen jälkeen. Loppuillan tunnelma oli vaisu, ja monet lähtivät koteihinsa jo ennen ääntenlaskennan valmistumista. Lopullinen tulos, 17,5 prosentin kannatus, on keskustan huonoin kuntavaalitulos sitten vuoden 1953. Silloin puolueen kannatus oli 16 prosenttia. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä myönsi, että alle 18 prosentin jäänyt kannatus oli hänellekin pieni pettymys. Sipilä kuitenkin sanoi, ettei tulosta kannata säikähtää, sillä työ Suomen kuntoon laittamiseksi jatkuu. Hän kiitti keskustalaisia siitä, että he ovat tehneet iloisen kuntavaalikampanjan, vaikka valtakunnan politiikassa on tehty kipeitä päätöksiä. . Jos olisi pelkästään näitä vaaleja ajatellut, olisi voinut taktikoida sote-uudistuksen kanssa, mutta me keskustalaiset ollaan tekijöitä, Sipilä totesi. 10 13.4.2017
2017 11. Jari Laukkanen 13.4
Vapaavuorta juhlittiin puolueen vaalivalvojaisissa kuin pääministeriä. 12 13.4.2017
Jan Vapaavuori vetonaulanaan kokoomus jyräsi koko maassa ykköseksi 20,7 prosentin kannatuksella. Himmeä 17,5 prosentilla irronnut pronssi ei sen sijaan lämmittänyt keskustaa, jota pääministeripuolueen asema on alkanut painaa. Vaalivalvojaisissa keskustaväkeä masensi myös Helsingin tulos, kun ennestäänkin vähäväkinen valtuustoryhmä kutistui kolmanneksella Timo Laanisen pudottua. 2017 13. Viime eduskuntavaaleissa keskusta joutui tyytymään Helsingissä jälleen yhteen kansanedustajaan, vaikka puolue oli kovassa nosteessa ja Olli Rehn paras kuviteltavissa oleva ehdokas. Nyt siirtoistutuksella ei saatu ministerisarjan ehdokasta Kimmo Tiilikaista edes valtuustosalin kynnysmatolle. Nykyisen hallitusyhteistyön näkökul- masta vaalien huolestuttavin uutinen saattoi olla perussuomalaisten surkea 8,8 prosentin tulos ja Timo Soinin jytkyperinnön sulaminen. Puolueen kesällä valittava uusi puheenjohtaja . Moni ?torjuntavoittoihin. Eduskuntavaaleihin on aikaa kaksi varmasti vaiherikasta vuotta, ja välissä käydään vielä sekä maakunta- että presidentinvaalit. SDP:lle vaalitulos oli karvasta nieltävää. Vasta uudelle kolmivuotiskaudelle valittu puheenjohtaja Antti Rinne ei onnistunut oppositioasemasta nostamaan puoluettaan edes edellisten kuntavaalien tulokseen. Puolueen tulos oli 19,4 prosenttia ja SDP:n sotien jälkeisen historian heikoin. Edes perussuomalaisten romahdus ei Pekka Pohjolainen 13.4. Vapaavuorta juhlittiin puolueen vaalivalvojaisissa kuin pääministeriä, eikä 29?500 imuroidun äänen vuoksi aivan aiheetta. Helsingin pormestarin paikasta kisanneesta Anni Sinnemäestä ei ollut 8?800 äänellään Vapaavuorelle vastusta. Turussa puolue katkaisi kakkossijallaan kaupunkia vuosikymmenet hallinneen sinipuna-akselin ja oli Tampereellakin suurin nousija. Kaupunkien vihreällä valtauksella voi olla vielä iso merkitys, kun valtaa jaetaan seuraavissa eduskuntavaaleissa. Oman leimansa vaalitulokseen luo se, että kolmesta suurimmasta kuntapuolueesta kaikki menettivät kannatustaan. Eniten putosi ykköspaikkansa pitänyt kokoomus. Ilman Helsingin pormestarivaalia ja Vapaavuoren hirmupottia kokoomuksen tulos olisi ollut rumempi, sillä puolue ei saanut jalkeille ehdokkaitakaan entiseen tapaan. Kultamitali on kuitenkin kultamitali, vaikka se tulisi hieman heikommallakin tuloksella. joko kansanedustaja Sampo Terho tai europarlamentaarikko Jussi Halla-aho . joutuu tosissaan miettimään puolueen siirtämistä oppositioon pelastaakseen sen nöyryytykseltä seuraavissa eduskuntavaaleissa. Liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuntavaalien tuloksesta ja sen mahdollisista seuraamuksista ei silti kannata vielä vetää. Uutisanalyysi Vapaavuori pelasti kokoomuksen, vihreät valtasivat kaupunkeja Keskustalla riittää miettimistä etelän isoissa kylissä Helsingissä käytyä ?pormestarivaalia? soimattiin pitkin matkaa muissa puolueissa vedätykseksi, tietenkin hieman klassisessa kettu ja pihlajanmarjat -hengessä. Enää ei tarvitse miettiä, oliko kokoomuksen taktiikka oikea. kyllästynyt demari olisi valmis myymään jo Rinteen lisäksi vaikka vanhan äitinsä, jotta oppositiotaival saataisiin poikki. Kaiken päälle edessä ovat presidentinvaalit, joissa SDP:llä on vaikeuksia saada jalkeille kelvollista omaa ehdokasta Jutta Urpilaisen kieltäydyttyä. Karu totuus on, että vaaleissa menestyminen edellyttää kohtuullista onnistumista myös pääkaupunkiseudulla. Vielä karumpaa todellisuutta on se, että maan pääkaupungissa pääministeripuolue keskusta painii kahdella valtuutetullaan nyt feministipuolueen ja Paavo Väyrysen vaaleja varten kootun viritelmän kanssa samassa sarjassa. Tilanteessa on puolueen strategeilla miettimistä. Keskustan Helsingin kärkinimi Laura Kolbe vaatikin, että puolueen on alettava panostaa kaupunkeihin ja näkyvyyteen niissä. Nyt keskusta ei näkynyt käytännössä millään tavalla pääkaupungin kadunvarsilla ja joukkoliikennevälineissä, jotka oli tapetoitu toinen toistaan näyttävämmin kokoomuksen, vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton mainoksin. nostanut puoluetta voittoon, kun äänestysaktiivisuus jäi matalaksi. Niukkaa tappiota ikävämpää demareille on, että nyt Rinteen myllyttäminen julkisuudessa jatkuu, ja yltynee ennen pitkää jälleen puolueen sisälläkin. Puolue teki kuitenkin kovaa jälkeä varsinkin isoissa yliopistokaupungeissa ja on vaalien suuri voittaja 12,4 prosentin tuloksella. Jyväskylässä vihreät nousi jopa ykköseksi
Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu lähes neljä miljoonaa suomalaista. Viime vuosina jäsenmäärä on tosin humahtanut alaspäin. 1980-luvulla yli 90 prosenttia suomalaisista oli luterilaisen kirkon jäseniä. Seuraukset olivat kauaskantoiset. Prosessi oli pitkä, mutta kirjakielen synnyn voidaan todeta rakentaneen pohjan 1800-luvun lopun kansallisuusaatteelle ja kielitaisteluille. Jotkut tutkijat ovat jopa miettineet, olisiko suomalaista kansallisvaltiota olemassakaan ilman kirjakielen syntyä eli ilman reformaatiota. ??Historiantutkijat eivät harrasta jossittelua. Se on 2,5 prosenttia enemmän kuin 2015. Selkein reformaation vaikutus kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyy kansankielen käyttöön ottoon. Ilmiöt Ankara armon kirkko Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuva: shutterstock Viidensadan vuoden takaisen reformaation vaikutus näkyy Suomessa vielä syvästi Reformaation kautta syntynyt protestanttinen usko, luterilaisuus on istutettu suomalaisuuden ytimeen, halusimmepa sitä tai emme. Luterilaisesta taustasta on syytetty tai kiitetty, puhujasta riippuen, ainakin suomalaisten ahkeruutta, yksinkertaista sisustustyyliä, lainkuuliaisuutta, individualismia ja uskollisuutta esivallalle. Joskus jopa suomalaisten ahdistuksen väitetään kumpuavan ankaran luterilaisesta kulttuurista. ??Tällaiset liioittelevat puheet ilmentävät asiantuntemattomuutta, professori Hannu Mustakallio Itä-Suomen yliopistosta kuitenkin toppuuttelee. Yhtä kaikki Martti Lutherin 500 vuot- ta sitten lanseeraama kirkko on painanut leimansa suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Viime vuoden lopussa osuus oli enää 71,9 prosenttia. Rippikoululla menee sen sijaan hyvin. Edellisvuonna 85,9 prosenttia 15-vuotiaista kävi rippikoulun. Se merkitsi suomen kirjakielen luo- mista. Uskonpuhdistus korosti ihmisten oikeutta kuulla ja lukea Jumalan sanaa omalla äidinkielellä. Kirkkolatina sai väistyä. Kirjallisuutta alettiin painaa kansankielellä. Urakan otti hoitaakseen Lutherin oppilas Mikael Agricola. Kielen kehittymisen ansiosta muitakin kuin hengellisiä asioita voitiin ilmaista monipuolisesti myös suomeksi eikä ruotsi ollut enää ainoa vaihtoehto. Sen vaikutus tun14 13.4.2017 tuu edelleen. On mahdotonta tietää, mihin suuntaan historia olisi kulkenut, jos jotain ei olisi tapahtunut, Helsingin yliopiston kirkkohistorian professori Kaarlo Arffman huomauttaa.
Kirkko pyrkii antamaan vastauksen, jota ei tarvitsisi katua. ??Luterilaisessa kirkossa on siirrytty äärimmäisen yksilökeskeiseen ajatteluun, vaikka reformaatio korosti yhteisöllisyyttä. Ylipäätään Arffmanin mielestä Suomen kirkko ei enää ole kovinkaan luterilainen. Alkuperäisiä oppeja toteutetaan lähinnä sikäli kuin ne sopivat tähän aikaan. ??Lutheriin on kiva vedota silloin, kun se passaa nykyihmiselle. Kirkko joutui maksamaan kalliin hinnan, kun se jäi ihmisille etäiseksi, Arffman pohtii. Moraalin ohjaajana kirkolla on luonnollisesti ollut myös iso merkitys. ??Kirkolla on aina ollut eettinen, kymmeneen käskyyn pohjaava sanomansa siitä, miten tulee elää. Tämän tehtävän seurakunnat ottivat hoitaakseen pitkäksi aikaa. Järjestelmä ulottui kirkon kautta koko valtakuntaan. Aluksi opetus tapahtui rippikoulussa ja kinkereillä. seurakuntiin kuuluvat Koko väestöstä 1950?2016 100 prosenttia väestöstä 95 90 85 80 75 Lähde: Tilastokeskus 70 65 60 55 1950-60 -70 -80 -90 -91-92 -93 -94 -95 -96 -97 -98 -99 -00 -01 -02 -03 -04 -05 -06 -07 -08 -09 -10 -11 -12 -13 -14 -15 -16 Jotta kansa pystyi perehtymään kirjallisuuteen omalla kielellään, sen piti saada oppia lukemaan. Edelleen diakonialla on tärkeä osa seurakuntien työssä, Mustakallio toteaa. Ajattelutapa muuttui periaatteellisemminkin. Hän jää ratkaisuineen yksin, Arffman miettii. Katolisessa kulttuurissa taas on totuttu kääntymään kirkon puoleen ongelmien kanssa. Seurakunnissa vaalitaan koko ajan esimerkiksi paikallista kulttuuria. Mustakallio haluaa lopuksi korostaa, että reformaatio oli monista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan huolimatta ensisijaisesti uskonnollinen prosessi. ??Kannattaa muistaa sen hengellinen korostus; ihminen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden. Reformaatio edisti myös kansanvaltaa. olisiko jo tarvetta uudelle uskonpuhdis- Maalliset hallitsijat takertuivat reformaatioon kuin haukat ja valjastivat sen omiin tarkoituksiinsa. Lutherille se oli Arffmanin mukaan hätäratkaisu, jotta järjestelmä toimisi nurkan takana odottavaan maailmanloppuun saakka. Hätäratkaisusta tuli pysyvä. Koko koululaitos oli kirkon alaisuudessa vuoteen 1870, kouluhallituksen perustamiseen saakka. Sivistyksen levittäjä sai pelottavan maineen joutuessaan iskemään oppia kovakalloiseen kansaan. Jos katolisuudessa köyhyyttä oli pidetty ihanteena, uskonpuhdistuksen jälkeen hohto sen ympäriltä haihtui. ??Sitä ei nähdä Suomessa enää missään mielessä hyvänä. Jos ei tee ahkerasti työtä, kaikki on menetetty, jopa taivasosuus. Luther itse ei näitä kirjoittanut, monet arvostetut aikalaiset kylläkin. Luterilaisessa kirkossa on siirrytty äärimmäisen yksilökeskeiseen ajatteluun. ??Suhde on höllentynyt, kirkko on pyrkinyt vahvistamaan itsenäisyyttä. Köyhyys on epäkohta, joka pitää poistaa, Arffman toteaa. Taustalla oli 1400- ja 1500-luvuilla alkanut kaupan ja käsityöläisyyden kehittyminen. Kirkkoherrojen johdolla pidettiin pitäjänkokouksia, joissa päätettiin hengellisistä sekä ajallisista asioista. Toisaalta koko ajan on opetettu, ettei pelastus riipu siitä, miten täydellisesti ohjeita pystyy noudattamaan, Mustakallio muistuttaa. Yksi reformaation nykypäivään saakka- näkyvä vaikutus on pohjoismaisen hyvinvointivaltion synty. ??Reformaatio korosti köyhäinhoitoa, ja seurakunnat pyrkivät huolehtimaan vähäosaisista. Kun toinen osapuoli vetäytyy pois, se ei voi olla näkymättä. Myös Mustakallio toteaa, että irtaantumista on tapahtunut ehkä liikaakin. ??Olisi hyvä löytää tasapaino, jossa kirkko ja kulttuuri ovat tekemisissä toistensa kanssa. Kirkon mahti mureni ja sen mittava omaisuus siirtyi esimerkiksi Ruotsissa valtion holveihin. Seurakunnat olivat 1860-luvulle saakka paikallishallinnollisia yksikköjä. Välillä se on saattanut korostua liikaakin. Kukapa ei muistaisi seitsemän veljeksen tuskaista taivalta opintiellä lukkarin komennossa. ??Tästä seurasi jännä ristiriita. ev.lut. Puhutaan armahtamisesta ja rakkaudesta, mutta ihmiselle ei anneta konkreettisia elämänohjeita. Arffmanin mie- lestä kirkko on tietyssä mielessä jäänyt tyhjän päälle. ??Systeemi on rakennettu yhteistyön varaan. Keski-Euroopan kaupungeissa syntyi tarve ahkerille ihmisille, joilla oli korkea työmoraali. ??Ihmisistä piti tehdä pitkäjänteisiä ja rehellisiä. Muuten hänen näkemyksensä unohdetaan kylmästi. 13.4. Vuorovaikutus on edelleen olemassa aika luontevana, Mustakallio sanoo. Toisinkin sen voi nähdä. 2017 15. Reformaatio korosti loputonta armoa ja hyvyyttä, mutta käytännössä kirkko oli huonooppiselle vaativa ja armoton yhteisö. Kirkoissa myös välitettiin tietoa milloin uusista viljelysmenetelmistä, milloin ajankohtaisista uutisista. Se, että kuninkaat saivat kirkon johtoonsa, tapahtui hieman vahingossa. Vasta viimeisen sadan vuoden aikana valtio ja kirkko ovat alkaneet erkaantua toisistaan. tukselle? ??Luterilaisen kirkon opetus on muuttunut abstraktiksi. Tähän tarpeeseen reformaatio vastasi omalla tavallaan, Arffman sanoo. ??1500-luvun Saksasta löytyy työn ylistyksiä, joiden mukaan työ avaa elämässä kaiken hyvän
Tarkoitus oli korostaa, että kaupunki selviää surusta ja järkytyksestä vain yhdessä. PohjoisKorea pyrkii kehittämään ohjuksen, jolla se pystyisi ampumaan ydinkärjen MannerYhdysvaltoihin. Odd Andersen / AFP Photo / Lehtikuva Vi går vidare tillsammans. Räjähteen tuonnista epäillään 17-vuotiasta turvapaikanhakijaa. Yli neljäkymmentä ihmistä kuoli ja yli sata haavoittui Alexandriassa ja Tantassa tehdyissä kirkkoattentaateissa. Äärijärjestö Isis otti iskut nimiinsä. Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi julisti maahan kolmen kuukauden poikkeustilan iskujen vuoksi. Kovaa uhittelua. Pohjois-Korea sanoo Yhdysvalloille olevansa valmis sotaan, mikäli jännitteet maiden välillä kasvavat. Uzbekistanilaismiehen ohjaama rekka-auto surmasi Drottninggatanilla yhteensä neljä ihmistä. 16 13.4.2017. Epäilty tuli Venäjältä Norjaan yhdessä perheensä kanssa vuonna 2010. Epäillyn asianajaja kiistää, että kyseessä olisi terroriteon yritys. Tuhoisia kirkkoiskuja. Ihmiset odottelivat järkyttyneinä tietoja koptikirkkoon tehdystä pommi-iskusta Alexandriassa Egyptissä. Presidentti Donald Trump on sanonut Yhdysvaltojen olevan valmis koventamaan otteitaan PohjoisKoreaa vastaan. Maailman kuvat Koonnut: samuli vänttilä Pommivaara Oslossa. Norjan turvallisuuspoliisi nosti maan terroriuhka-arviota sen jälkeen, kun Oslon Grönlandin kaupunginosasta löytynyt epäilyttävä esine jouduttiin räjäyttämään. Ihmiset tarttuivat toisiaan kädestä terrori-iskun muistojuhlassa Sergelin torilla Tukholmassa
Libanon ja Jordania ovat kaikkien avunantajamaiden juhlapuheiden lemmikkejä; niiden vastuunkantoa muistetaan aina kiitellä. Paperittomia on paljon. Sosiaaliset jännitteet isäntävaltion köyhien ja pakolaisten välillä ovat ilmiselviä ja ymmärrettäviä. Aikapommi kytee paikallisten väsymisessä, pakolaisten elämän epävarmuudessa sekä molempien osapuolten köyhyydessä ja näköalattomuudessa. Kaikkein tehokkain aikapommin purkumekanismi olisi rauha Syyriaan. Mutta ei kissakaan elä vain kiitoksella. Libanonissa ei ole yhtään pakolaisleiriä syyrialaisil- Libanon toivoo, että muut maat tulisivat mukaan le, koska maan hallitus ei ole sallinut sellaisten perustamista. Täällä naapurimaan pakolaiset otettiin avosydämin vastaan vieraina, mutta kuudessa vuodessa vieraat alkavat olla liikaa jopa vieraanvaraisille libanonilaisille. Maailmanpankin arvion mukaan Syyrian kriisi on aiheuttanut Libanonin taloudelle 18 miljardin dollarin arvoisen iskun vuodesta 2011 alkaen. Libanonissa ei tarvitse olla pakolainen ollakseen köyhä. Kotinsa pakolaisille avannut köyhä perhe on katsonut sivusta, kun avunantajat huolehtivat vain pakolaisperheestä. Edistystä on onneksi tapahtunut, ja isännöivän yhteisön huomioiminen on nyt jokaisen avunantajan huulilla ja teoissa. Jos jännite paikallisten ja pakolaisten pääsee liian isoksi, se voi purkautua ennakoimattomina yhteenottoina. 2017 17. Hallituksen arvion mukaan maassa on 1,5 miljoonaa syyrialaispakolaista ja entuudestaan noin 300 000?500 000 palestiinalaispakolaista Uudenmaan läänin kokoisella alueella. Libanonin ja Syyrian välinen raja on edelleen auki. Eivätkä toisaalta kaikki pakolaiset ole maan köyhimpiä. Infrastruktuuri ei ole kestänyt äkillistä väestönkasvua. maan kohentamiseen myös investoimalla infrastruktuuriin ja palveluihin. Kyllä voidaan. Maassa asuvista 1,2 miljoonaa elää alle kolmella dollarilla päivässä. Superrikkaiden määrä on samalla todennäköisesti moninkertainen Suomeen verrattuna. Voidaanko siis yhtyä pääministerin arvioon aikapommista. On mahdotonta sanoa, miten pakolaismäärä elää, koska hallitus on jo aikaa sitten kieltänyt YK:n pakolaisjärjestöä rekisteröimästä uusia pakolaisia. Ajatteleeko pääministeri omasta maastaan todella näin? Libanonissa on maan väestömäärään nähden eniten pakolaisia maailmassa. Epävirallisia leirejä kuitenkin on. Sitä odotellessa on käytettävä kaikki muut mahdolliset keinot. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 13.4. Avunantajien kannalta tässä on ainakin kaksi haastetta. Ensinnäkin, niiden pitäisi voida luottaa, että maailman 39. Pääministeri Haririn mukaan koko maasta on tullut yksi suuri pakolaisleiri. Pakolaiset ovat jatkuvasti esillä ministereiden puheissa. Näillä sanoilla Libanonin pääministeri Saad Hariri kuvaili maataan viime viikolla Brysselissä pidetyssä Syyrian avustuskokouksessa. Niitä on kuitenkin vaikea saada liikkeelle näillä korruptioluvuilla ja korkean riskin olosuhteissa. Suomalaisen sanonnan mukaan vieras alkaa hais- ta kolmantena päivänä. Tähän ei ole varaa näin herkällä geopoliittisella alueella. Varmasti pääministeri Hariri haki maalleen myös huomiota puhuessaan aikapommista. Tikittävä aikapommi Tikittävä aikapommi. korruptoituneimmalle maalle voidaan antaa merkittäviä määriä suoraa taloudellista tukea. Lisäksi niiden pitäisi saada työhön mukaan myös yksityisiä toimijoita ja investoijia. Arabialaisessa kielenkäytössä liioittelu on tavallista, mutta silti. Yksi korostaa pakolaisten palaamista mahdollisimman pian kotimaahansa, toinen selittää hallinnonalan ongelmiaan pakolaistaakalla. Pinna on kireällä ympäri maata myös paikallistasolla
??. ??????????????????. Veistämötie 6, 90620 Oulu ????????? Laadun takeena yli 50 vuoden kokemus yhdistettynä uusimpaan teknologiaan. ????. git vall tur in in & hen & lä m m en tä v ä & Unelmiesi omakotitalo, vapaa-ajan asunto ja pihamökki Minimoi hiilijalanjälkesi! Yksilöllisesti tarpeisiisi kestävästä, terveellisestä ja ekologisesta pohjoisen ikihongasta! Ota yhteyttä, niin teen kevättarjouksen! Myyntipäällikkö PEKKA PAASO ?. ??
Satavuotiaan isänmaan parhaaksi BESTON® Ca28Mg6 Masuunikuona tai BESTON® Ca32Mg2 Masuunikuona-kalsiittiseos. BESTON® Ca32Mg3 Teräskuonan valmistus alkaa jälleen keväällä. Tällöin tilalla oli peltoa vain kolme hehtaaria, ja metsäksi kutsuttua, raivauskelpoista risukkoa kasvoi kuutisenkymmentä hehtaaria. Tilalle on ostettu, vuokrattu ja raivattu peltoa. lu on 4. Kysy! Tammisen tila on iso osa itsenäistä Suomea: vahva ja menestyvä. Tammisen tila Raahen Arkkukarissa on kasvanut vuosikymmenten saatossa pientilasta nykyiseen kukoistukseensa suomalaisella sisukkuudella. Tilan historia ulottuu peräti 1700-luvulle. 20 15 huht ikuu 7,90 ? (sis.alv) Oi, mit orkideakä t TILAAJALAHJAKSI Medaljonki-pöytäliina värik ä s vappu b ru n s s vi rk k a a valois a a k es ä i k si Mies hu on e ?ToT Ta essaan : pu h u e n vois in vaik ka muuT T aa Tän ne.? to . Pellon pH on saatava nousemaan, maan rakenne ja pieneliötoiminta muuttumaan ?peltomaisemmaksi. ennen kuin maa alkaa antaa täydellä teholla satoaan. Tammisen pellot ovat pääasiassa hienoa hietaa ja pH-tavoite on 6,5 tasolla. p erh e . Kun happamuus on saatu nujerretuksi, on tärkeää jatkaa ylläpitokalkitusta. Isännän ammattitaito ja säännölliset viljavuustutkimukset antavat riittävän pohjan kalkituksen suunnitteluun. Kalkituslaskuri: www.ssab.fi/kalkituslaskuri Arvo 4190 e asum 39 +1 / 0 e 95 e 6 kk kk kun tilaat viikon kuluessa! in e n . Kokemus on osoittanut, että raivauksen jälkeen uudismaa ei anna parasta satoa heti alkuun, vaikka sitä lannoitettaisiin asianmukaisesti. p u u ta rha ? k ä s it y ö t . Tammisten suvulla tila on ollut vuodesta 1941 alkaen, jolloin Asikkalasta muuttanut Tuomo Tammisen isoisä osti sen. e lä m ää ma a ll a. te rve ys . ruo k a . Pidempään viljelyksessä olleilla lohkoilla on pH saatu BESTON®-kalkituskuonan avulla nousemaan jopa seitsemään. Vasta hankituilla vuokra- ja uudismailla riittää aina tekemistä
Reportaasi 20 13.4.2017