Suomenmaa 12.08.2016 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

6 414880 073513 KESKUSTAN PÄÄ-ÄÄNENKANNATTAJA / N:o 29 / 12.8.2016 / 4,80 ? Kalamiehen kisälli Ammattikalastajat uhkaavat loppua, mutta Sodankylässä heitä rekrytoidaan lisää Ajassa Ilmiöt Historia Budjettiriihestä apua maatiloille Liikuntaharrastus rokottaa kukkaroa Alkio luotti Jumalaan, mutta kritisoi kirkkoa
sisältö 12.8. 2016 Euroopassa kuohuu Anneli Jäätteenmäki miettii maailman menoa kotirannassa s. 20 2 12.8.2016
hunaja on oheistuote s. Suomen kuntoon laittamisessa ykkösasia on työllisyyden parantaminen. Antti Kaikkonen s. 10 Mehiläisten tärkein tehtävä on pölytys . 32 Action Power -ohjaaja Katja Valkki näkee työssään aitoa liikunnan riemua s.16 Timo Laaninen löysi Alkion kodin kirjahyllystä myös Raamatun s. s. 2016 3. 37 Uusi opetussuunnitelma lisää koululaisten omaa vastuuta s. 34 Satakunnan puoluekonkarista Esko Eelasta tuli ?kriittinen kepulainen. 38 12.8
Pelkästään näiden kahden hankkeen arvo on siis yhteensä yli kaksi miljardia. Luvassa on jännittävää arkkitehtuuria ja kiinnostavia uusia ratkaisuja. Esimerkiksi Kalasataman asuntotornien keskimääräinen neliöhinta alkaa rakennuttajan arvion mukaan seiskalla, jo- 4 12.8.2016 ten pienituloisilla ei näihin torneihin ole asiaa. perustettu 1908 . Hankkeissa tiivistyvät myös pääkaupunkiseudun kasvun ongelmat. Kumpikin rakennushanke on erittäin suuri suomalaisessa mittakaavassa. Kalasatamaan tulee asuntoja 20?000 ihmiselle ja 8?000 työpaikkaa. Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikan pahinta ongelmaa ei siis näillä hankkeilla ratkaista. Pasilan ja Kalasataman hankkeet on siunattu Helsingin päättävissä elimissä suurella yksimielisyydellä jo vuosia sitten. Summaa voi verrata vaikkapa Helsingin kaupungin budjettiin, jonka loppusumma on noin viisi miljardia euroa. Pääkaupungin ilme muuttuu näiden hankkeiden myötä oleellisesti. Sinne rakennetaan kuusi asuintornia, hotelli- ja toimistotorni, kauppakeskus sekä terveys- ja hyvinvointikeskus. Torneista nousee ensimmäisenä 132-metrinen, valmistuessaan Suomen korkein asuntorakennus. Pasilan ratapihan alueelle rakennetaan puolestaan Suomen suurin kauppakeskus, asunnot yhteensä 4?000 ihmiselle ja 400 huoneen hotelli. Pasilan ja Kalasataman miljardi-investointien myötä pääkaupunki alkaa kasvaa ylöspäin. Toivottavasti Pasilan ja Kalasataman hankkeet nousevat esimerkiksi siitä, että kasvu ei toteudu asukkaiden mukavuuden ja viihtyvyyden kustannuksella. Helsingin päättäjien on myös löydettävä vastauksia siihen, miten pienituloisetkin voisivat jatkossa asua pääkaupungissa.. Ne ovat linjassa Helsingin uuden yleiskaavaehdotuksen kanssa, joka on nostanut pintaan pääkaupunkiseudun kuntien perinteiset kiistat. Naapurikunnissa katsotaan, että esimerkiksi Helsingin sisääntuloväylien muuttaminen asuntobulevardeiksi vaikeuttaisi tuntuvasti kehäkolmosen takana asuvien työmatkaliikennettä ja muuta asiointia Helsingissä. Naapurit ihmettelevät myös, miksi uusien asuntojen rakentaminen Sipoosta lohkaistulle alueelle etenee niin hitaasti. Tämä on kiinnostava kysymys myös johtavan hallituspuolueen näkökulmasta, maksoihan keskusta Matti Vanhasen toisessa hallituksessa kovan poliittisen hinnan lounais-Sipoon pakkoliitoksesta Helsinkiin. Yleiskaavaehdotuksessa varaudutaan Helsingin rajuun kasvuun seuraavien vuosikymmenten aikana. Kummankin hankkeen kustannusarvio ylittää miljardi euroa. Päätoimittaja Juha Määttä Jaakko Martikainen Luvassa on jännittävää arkkitehtuuria ja kiinnostavia uusia ratkaisuja. Pääkirjoitus Helsinki kasvaa ylöspäin H elsingissä on meneillään kaksi suurta rakennushanketta, jotka symboloivat merkittävää käännettä pääkaupungin kehityksessä
Unohtuvatko erilaisten oppijoiden tarpeet? Pitkäaikainen opettaja totesi haastattelussa, että tärkeintä on oppilaan asenne. Hän koki sen hapertuneen ikävästi vuosien varrella. Jos ennen suhtauduttiin kansankynttilöihin pelonsekaisella kunnioituksella, nyt tukitaan Wilma ja puhelinlinjat kyseenalaistuksilla, jopa epäasiallisella ryöpytyksellä. Kodin asenne ammattilaisten työtä kohtaan vaikuttaa väistämättä myös lapsen suhtautumiseen. Opettajat tarvitsevat vanhempien ja koko yhteiskunnan tuen jaksaakseen vaalia kansakunnan arvokkainta omaisuutta, tulevaisuuden tekijöitä. Me kaikki, päättäjät, läheiset, opettajat olemme vastuussa siitä, että into piukeana koulutaipaleensa aloittavien ihmistaimien selkäranka reppuineen pysyy suorana ja mieli opinhaluisena. Että heidät kaikki, taustasta riippumatta, varustetaan eväillä, joiden avulla voi kasvaa aikanaan ottamaan vastuun maailmasta. Meri Alaranta-Saukko 12.8. Kuinka käy lapsen, joka kotoa ei saa tukea koulunkäyntiinsä? Miten onnistuu etsimään omaehtoisesti tietoa sellainen koulukas, jonka lukutaitokin on puutteellinen? Voidaanko yksilöllisyyttä oikeasti huomioida jatkuvasti kasvavissa ryhmissä. 2016 5. Jos motivaatio on kohdillaan, oppimistuloksetkin ovat hyviä. Konkari toivoi vanhemmilta arvostusta opettajille. Toimittajalta Elämää varten Syksyn saapuminen virittää ilmaan uuden alun lupauksen. Liekö siinä haikuja kaukaisilta syksyiltä, jolloin vielä avaamattomien oppikirjojen äärellä tunsi ainakin hetken kykenevänsä kaikkeen siihen, mikä edellisenä lukuvuotena jäi vajaaksi. Että tänä vuonna vedän marginaalit kaikkiin vihkon sivuihin ja teen läksyt ajallaan. Eikä kukaan ole yhtä täynnä uskoa tulevaan kuin pieni koululainen reppu selässä keikkuen ottamassa ensiaskeliaan opintiellä. Sitä riemua ei voi katsoa tuntematta liikutuksensekaista iloa. Hyvää mieltä tosin himmentävät sopivasti opin- ahjojen ovien aukaisun kunniaksi julkaistut tutkimustulokset. Niiden perusteella kiitelty suomalainen peruskoulu eriarvoistuu kovaa kyytiä. Kuilu hyvin pärjäävien ja jopa perustaitoja vailla olevien välillä levenee. Vanhempien tausta vaikuttaa vahvasti opintomenestykseen, ja erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen pojat näyttäisivät selviävän muita heikommin. Maahanmuuttajalapset saattavat olla asetetuista tavoitteista jopa kolme vuotta jäljessä. Toivoa sopii, että tuore opetussuunnitelma kyke- nee nostamaan suomalaisen peruskoulun uhkaavasta alhosta takaisin malliesimerkkien joukkoon. Maallikon ymmärryksellä arvioituna siinä on paljon hyvää, kuten oppilaiden oman aloitteellisuuden, vuorovaikutustaitojen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistaminen. Taito- ja taideaineiden sekä liikunnan ja draaman lisääminen lukujärjestykseen tuntuvat niin ikään kannatettavilta asioilta. Kysymyksiäkin tosin herää. Pystytäänkö paikallisilla opetussuunnitelmilla parantamaan alueellista yhdenvertaisuutta? Vaikuttaako kotitausta vielä enemmän, kun oppilaiden omaa vastuuta lisätään
Niistä ilmeisesti luovutaan, mutta jotakin pitäisi keksiä tilalle.. Runko on virkamiestyötä, ja isot linjaukset on tehty jo kevään kehyspäätöksen yhteydessä. Uusia poliittisia asioita valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) ensimmäinen budjettiehdotus ei vielä sisällä. Niiden käsittelyn aika on Orpon mukaan vasta hallituksen budjettiriihessä, jossa rakennettaneen jonkinlainen työllisyyspaketti. Budjettineuvottelujen yhteydessä sovitaan myös niin sanotusta maatalouden kriisipaketista, joka on keskustalle poliittisesti tärkeä. Orpo on yrittänyt hieman toppuutella pakettiin liittyviä odotuksia rahan puutteen vuoksi. Budjettikehyksissä on niin sanottua jakamatonta varausta odottamattomia menoja varten noin 90 miljoonaa euroa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajan Jari Lepän (kesk.) mielestä kriisipaketin on oltava suuruusluokaltaan kymmeniä miljoonia euroja. Lepän mukaan paketti olisi saatava ainakin pääosin mieluummin lisäbudjet- 6 12.8.2016 tiin, koska silloin rahat pystytään saamaan liikkeelle rivakammin. Leppä ei halua vielä arvioida tarkemmin, millaisia toimia pakettiin tarvitaan. Paketista sopivat viime kädessä hallituspuolueiden puheenjohtajat. ??Siellä pitää olla aidosti ja oikeasti vaikuttavia asioita. Orpon mukaan asiasta on tehtävä lisää selvityksiä ennen päätöksiä. Kesän yli tuumaustauolla ovat olleet myös kovan polemiikin nostattaneet päivähoitomaksujen korotukset, joilla on ollut tarkoitus helpottaa kuntien talousahdinkoa. Budjettineuvottelut Keskusta odottaa tanakkaa maatalouden kriisipakettia Yritysverotusta pohdittaneen myöhemmin Teksti: Pekka Pohjolainen Poliittinen kesäinen hiljaiselo palailee normaalijärjestykseen valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyn alettua. Viime vuosina totuttuun tapaan luvassa on pula-ajan alijäämäinen budjetti, jossa jokainen euro on tiukassa. Ja sen lisäksi hallituksen pitää arvioida kriittisesti markkinoiden toimintaa, Leppä opastaa. Hänen mukaansa tällä hetkellä markkinat eivät toimi elintarvikeketjussa sinne päinkään kuin pitäisi. Suuttumusta tuottajissa on herättänyt varsinkin S-ryhmän halpuuttamiskampanja, jonka maksumiehiksi he ovat kokeneet joutuneensa. Loppukesällä on keskusteltu uudistuksis- ta yritysverotukseen, mutta Orpo on kertonut haluavansa siirtää niiden käsittelyn kuitenkin ensi keväälle. Eniten puhetta on ollut investointivarauksesta, joka antaisi investointeja tekevälle yritykselle mahdollisuuden lykätä veronmaksua
2016 7. Jari Laukkanen Maatalouden kriisipaketti on keskustalle poliittisesti tärkeä. 12.8
-asenne! Riikka Slunga-Poutsalo Twitterissä Huomioidaan koululaiset liikenteessä, jokainen meistä voi vaikuttaa liikenneturvallisuuteen. Anne Berner Twitterissä Jäte-sanasta pitää luopua. Ajassa Sanottua Kävin Tukholmassa katsomassa kilpailulle avattua junaliikennettä ja raideinvestointeja. Eduskunnassa kyselytunti on pääosin äänestäjille suunnattu julkinen näytös, kun taas varsinainen päätösten valmistelu tehdään valiokunnissa, joiden työhön media ei siis usein vaikuta, Vesa sanoo. Helsingin yliopiston lauantaina julkistet- tavan väitöstutkimuksen mukaan media vaikuttaa huomattavasti enemmän polii- 8 12.8.2016 tikkojen julkiseen kilpailuun äänestäjistä kuin varsinaisiin päätöksiin. Vesa selvitti vuodenvaihteessa 2013?2014 kollegoineen kansanedustajien käsityksiä median vallasta. Kyselyyn vastasi 96 kansanedustajaa. Yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista kansanedustajista oli sitä mieltä, että eduskunnan kyselytunnilla kiinnitetään usein tai erittäin usein huomioita johonkin asiaan siksi, että uutismedia on nostanut asian esille. Eduskunnan valiokuntien työhön media vaikuttaa selvästi harvemmin. Luonnonvarat ja niistä tehdyt tuotteet tulee kierrättää uudelleen ja uudelleen, ja tuottaa niistä loppuvaiheessa energiaa. Hanna Kosonen Facebookissa Jari Laukkanen Median melko vähäinen vaikutus päätöksiin selittyy tutkijoiden mukaan muun muassa päätöksenteon hitaudella. Väitöstutkimus: Median vaikutus päätöksentekoon on pinnallista Anja Manninen Uutismedian vaikutus poliittiseen päätök- sentekoon on usein varsin pinnallista, VTM Juho Vesa päättelee selvitettyään kansanedustajien käsityksiä median vallasta. Sen sijaan media vaikuttaa monesti siihen, mistä poliitikot puhuvat julkisesti esimerkiksi eduskunnan kyselytunnilla. . Silmät avaava matka, siellä on ?can do. Vain viidennes kansanedustajista koki, että valiokunnissa reagoidaan usein tai erittäin usein median esille nostamiin asioihin. Median melko vähäinen vaikutus päätöksiin selittyy muun muassa päätöksenteon hitaudella ja sillä, että päätösten valmisteluvaiheessa julkinen keskustelu on usein vähäistä. Vesa selvitti myös haastatteluilla virkamiesten, poliitikkojen ja työmarkkinajärjestöjen suhtautumista julkiseen keskusteluun. Tulosten mukaan poliittisten neuvottelujen osapuolet eivät mielellään puhu keskeneräisten neuvottelujen yksityiskohdista julkisuudessa, sillä julkinen keskustelu voi kärjistää ja lukkiuttaa neuvotteluasemia. Vesan mukaan Suomi voidaankin luokitella neuvotteludemokratiaksi.
Ministeriö on juuri sen takia lähettänyt julkisuuteen postilain uudistukseen liittyen muistion, jossa halutaan kartoittaa kaikkien alan toimijoiden näkemyksiä. Yrityksiltä, viranomaisilta ja tietysti myös asiakkailta halutaan tietoa päätösten tueksi. . En minä tämmöistä vaihtoehtoa ainakaan täysin sulkisi pois, kommentoi Jalonen esitystä. . Mutta postinkulku on erityisesti maaseudulla niin isojen haasteiden edessä, että kaikkia mahdollisuuksia pitää harkita. Jalosen mielestä asian ydin on kuitenkin siinä, riittääkö postilla jatkossa jaettavaa. Ruotsin sisarpuolueen menestys ja ohjelmatyö antoi sytykettä myös Suomen keskustan nousulle. Talonpoikainen tausta yhdisti Thorbjörn Fälldiniä ja Johannes Virolaista. Jari Laukkanen Ari Jalonen: Postin jakelutiheys voi vaihdella alueiden välillä Risto Luodonpää Liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (ps.) pitää mahdollisena, että postin jakelutiheys voi jatkossa vaihdella harvaan asutun maaseudun ja kaupunkialueiden välillä. Asian nosti esille keskustan kansanedustaja Markus Lohi, jonka mielestä kaupungeissa jakelupäiviä olisi kolme ja niiden ulkopuolella postin voisi hakea asiamieheltä. Maaseudulla jakelu säilyisi edelleen viisipäiväisenä. . Lähtökohtaisesti kansalaisia pitää toki kohdella tasapuolisesti asuin- paikasta riippumatta. Sanottua Onko fiksua antaa Tynkkysen sanomisille näin isosti painoarvoa mediassa. päinvastoin ylimielinen suhtautuminen on niille parasta mahdollista lannoitetta . 1926) haudattiin torstaina Härnösandissa valtiollisin menoin. Fälldin johti keskustapuoluetta vuosina 1971?1985, ja Ruotsin pääministerinä hän toimi kahteen otteeseen vuosina 1976?1978 ja 1979-1982. Fälldinin vaalivoitto vuonna 1976 merkitsi sosialidemokraattien puolivuosisataisen valtakauden katkeamista. Kansanomainen ja piippua polttava ?Tobbe. kasvualusta. Sanna Ukkola Twitterissä Ruotsin Thorbjörn Fälldin haudan lepoon Suomenmaan arkisto Teppo Säkkinen Ruotsin ex-pääministeri ja keskustapuolueen pitkäaikai- nen puheenjohtaja Thorbjörn Fälldin (s. Reitti ulos totuuden jälkeisestä politiikasta löytyy korkealta. Petri Hakkarainen Helsingin Sanomissa Ajassa Valtaeliitin vastaiset ilmiöt eivät kuole nauramalla . Eikö hän ole varavaltuutettu Oulusta. Jussi Kärki Twitterissä Rimanalituksiin ei pidä vastata rimaa laskemalla. Tyhjänä ei postiautoja kannata millään alueella ajaa. . 2016 9. oli vastakohta älykkömäiselle Olof Palmelle. Fälldin oli myös vakaumuksellinen ydinvoiman vastustaja, jonka ensimmäinen porvarihallitus kaatui energiapoliittisiin kiistoihin. Kuinka paljon esimerkiksi laskuja ja tiedotteita vielä lähetetään kirjeitse ja niin edelleen. 12.8. Epä-älyllisyys ei kukistu epä-älyllisyydellä. Vuonna 1981 Fälldin hoiti varmoin ottein neuvostosukellusveneen karilleajon Ruotsin aluevesillä. Suomen keskustapoliitikot oppivat tuntemaan Fälldinin tiiviin pohjoismaisen yhteistyön merkeissä. Talonpoikaisjohtajat Fälldin ja Johannes Virolainen tulivat aikalaisten mukaan hyvin toimeen
Ensinnäkin olen aiemmissa tehtävissäni toiminut koko ajan siihen suuntaan, että poliittisin mandaatein valituista johtajista eduskunnan hallinnassa olevissa yhteisöissä luovutaan. Uusi opetussuunnitelma herättelee opettajia käyttämään kirjaan sidotun opetuksen lisäksi monipuolisia opetusmenetelmiä, Isopahkala toteaa. Oppiminen myös siirtyy aiempaa enemmän luokista erilaisiin ympäristöihin. Arviointi muuttuu yksilökohtaisemmaksi. Koululaisia kannustetaan itsestä huolehtimiseen, oma-aloitteellisuuteen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen, Isopahkala kertoo. Yksi uuden opetussuunnitelman avainkäsitteistä on monilukutaito, joka pitää si- 10 12.8.2016 sällään paitsi lukemisen, ymmärtämisen myös tiedon tuottamisen. ??Tiedon olemus on muuttunut. Maria Kaisa Aula ei halunnut mandaattivirkaan Risto Luodonpää Spekulaatioiden kärkinimenä esiintynyt Maria Kaisa Aula ei aio hakea piakkoin vapautuvaa Kelan pääjohtajan virkaa. . En pidä mitenkään johdonmukaisena, että olisin ehdokkaana prosessissa, jossa Kelan pääjohtaja valitaan puoluemandaatin perusteella. . Kesäloman loppusuoralla yllätyin, kun Helsingin Sanomissa kerrottiin, että uusi pääjohtaja on sitten Maria Kaisa Aula (kesk.), hän kirjoittaa LinkedIn-tilillään. Aula toteaa kokevansa suurena arvostuksena sen, että keskustan piirissä on nostettu hänen nimensä mukaan Kelan johtajavalintoihin. . En kuitenkaan aio hakea tehtävää. Olen tämän myös keskustan johdolle ilmoittanut sen jälkeen, kun asiasta ryhdyttiin lehdissä spekuloimaan, hän painottaa. Aulan mukaan uusista valintaperiaatteista sopiminen pitää tehdä eduskuntapuolueiden yhdessä ja niin, että kaikki siihen sitoutuvat. Aula esittää kieltäytymiselleen kaksi pe- rustelua. . Lukuvuoteen käydään uudenlaisista asetelmista, sillä tuore opetussuunnitelma astui voimaan elokuun alussa. Tampereen normaalikoulun lehtorin Sanna Isopahkalan mukaan kysymys on isosta toimintakulttuurin muutoksesta. Oppilaiden oma vastuu kasvaa, ja koulussa pyritään lisäämään yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia. ??Opettaja ohjaa oppimaan ja etsimään tietoa. Enää oppilaita ei verrata toisiinsa, vaan todistus kertoo, miten koululainen on kehittynyt omalla tasollaan. Isopahkalan mukaan opettajat suhtautuvat enimmäkseen innostuneesti uuden opetussuunnitelman mahdollisuuksiin. Moni tosin jännittää, osaako tarpeeksi. Ristiriitaisiakin ajatuksia uudistus on herättänyt. ??Olennaista on, ettei punainen lanka pääse katoamaan laaja-alaisen osaamisen korostamisen myötä, Isopahkala muotoilee. ??Suomessa opettajilla on niin korkea ammattitaito, että luotan heidän välttävän sudenkuopat. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto vaatii opettajilta aktiivisuutta. Isopahkala toivoo, että esimiehet ja päättäjät tukevat opettajien halua muuttua ja tehdä asioita eri tavalla. Kansanedustaja, sivistysvaliokunnan jäsen Ulla Parviainen (kesk.) muistuttaa hänkin, että iso toimintakulttuurin muutos ei tapahdu kenenkään päätöksellä. ??Se ei ole vain napsautus. Sitä hintaa en ole halukas maksamaan, hän toteaa. Suomenmaan arkisto ??Uusi opetussuunnitelma pyrkii luomaan kouluihin lisää yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia, Sanna Isopahkala (kolmantena oikealta) kertoo. Kouluvuosi starttaa uusin askelmerkein Meri Alaranta-Saukko Koulut ovat tällä viikolla alkaneet useim- missa Suomen kunnissa. Tarvitaan jatkuvaa keskustelua paitsi opettajien kesken, myös kodin ja koulun välillä. Lisäksi muutto työviikoiksi Helsinkiin merkitsi isoa lovea elämänlaatuun ja arkea erossa perheestä. Tähän on varattava aikaa.
Junien täyttöaste kasvaa kuitenkin isoilla reiteillä, joten juhlapyhinä ja sesonkeina kannattaa lippu varata ajoissa. 12.8. Brexit-kansanäänestyksen tulos on ilmeisesti johtamassa unionin perusteelliseen uudistamiseen. Rahoitamme muiden jäsenmaiden maataloutta, minkä lisäksi joudumme maksamaan kansallista maataloustukea. Suomelle työvoiman vapaa liikkuvuus on aiheuttanut enemmän ongelmia kuin useimmille muille jäsenmaille. Uudistus etenee tavoitteiden mukaisesti, ja asiakkaita on junissa enemmän. Onko VR:n lähtökohtana ahtaa junat täyteen, vaikka se merkitsisi matkustajien jäämistä ilman istumapaikkaa ja tunneiksi venyviä odotusaikoja? VR:n tavoitteena on nostaa junien täyttöastetta kapasiteetin sallimissa rajoissa. Hän huomautti, että ongelmat ja uudistamistarpeet on helpompi nähdä jäsenmaista käsin. Sirkka-Liisan kannanotot osuvat asian ytimeen. Täällä Bryssel Kansalliseen alue- ja maatalouspolitiikkaan Maatalouden ja maaseudun vahva puolustaja Sirkka-Liisa Anttila ehdotti äskettäin (24.7.) Suomenmaan palstoilla, että alue- ja maatalouspolitiikka olisi siirrettävä EU:n jäsenmaiden vastuulle. Hän perusteli tätä sillä, että rahan kierrättäminen Brysselin kautta ei ole järkevää ja se aiheuttaa byrokratiaa. Lisäksi olemme uusimassa konduktöörien työkaluja, joilla he pystyvät myymään paikkalipun junasta. Selviytyykö VR juhlapyhistä ja sesonkiajoista enää entiseen tapaan? Ilman muuta. Nyt olemme saaneet junien täyttöasteet nousuun, mutta täysiä junia on edelleen erittäin pieni määrä kokonaisuudesta. Esimerkiksi varusmiehille tehtiin paikanvaraus mahdolliseksi keväällä. Suomen tulee tässä yhteydessä ajaa tiukasti omia etujaan. Britannia haluaa ensi sijassa rajoittaa työvoi- man vapaata liikkuvuutta. Suomenkin hallitus on ilmoittanut, ettei Britannialla olisi pääsyä sisämarkkinoille, ellei se sitä hyväksy. Ihmettelen tätä. Ohjelmaperusteinen tuki on tehotonta. Missään nimessä emme halua asiakkaiden jäävän ilman istumapaikkaa tai odottelevan tuntikausia. 2016 11. Yhteinen maatalouspolitiikka vinouttaa maatalouden kehitystä. Myös aluepolitiikassa Suomi on nettomaksaja. Suomen tulisi todellakin pyrkiä neuvotteluissa siihen, että alue- ja maatalouspolitiikka siirrettäisiin takaisin jäsenvaltioiden vastuulle. EU:n yhteinen maatalouspolitiikka sopii huonosti Suomen olosuhteisiin. Joudumme maksamaan kohtuuttoman osuuden sen kustannuksista. Tällöin Pohjolan yhteisö voisi toteutua EU:n puitteissa. Paavo Väyrynen europarlamentaarikko Jari Laukkanen Suoraan kysyen Junissa on täydempää Pekka Pohjolainen Lomakaudella junat ovat aika ajoin olleet täysiä, kun vuoroja on vähennetty ja hintoja on laskettu. Samaa esitti jo viime talvena Mauri Pekkarinen. Sirkka-Liisa Anttila korosti, että brexit-kansanäänestyksen jälkeen pidetyssä EU:n huippukokouksessa vastuu unionin uudistamisesta annettiin hallitusten päämiehille. Onko uudistus sujunut tavoitellusti, VR:n matkustajaliikenteen johtaja Maisa Romanainen? Junien täyttöasteet olivat ennen uudistuksia erittäin matalat, ja 80 prosenttia junista kulki alle 20 prosentin täyttöasteilla. Jos saisimme käyttää EU:n alue- ja rakennepolitiikkaan käytettävät varat oman tahtomme mukaan, tulokset olisivat paljon paremmat. Jos työvoiman liikkuvuutta ryhdytään rajoittamaan, Britannia saattaa pysyä EU:n jäsenenä. Jos alue- ja maatalouspolitiikka ja myös kalastuspolitiikka palautetaan jäsenmaille, Islanti ja Norja saattavat liittyä unioniin
Tänä vuonna kävijöitä oli kolmessa maassa yhteensä oheistapahtumineen jopa 300?000. 12 12.8.2016. Uutiskuva Epäonnistujasta voittajaksi Henna Lammi Suomi on kesätapahtumien luvattu maa, ja nyt festi- vaalit on ymmärretty valjastaa vientiinkin. Elokuun alussa Helsingin Kyläsaaressa järjestetty elektronisen tanssimusiikin Weekend-festivaali järjestettiin samana viikonloppuna kolmessa maassa: Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin vasta viidettä kertaa. Onnistumista korostaa sekin, että ensimmäisenä vuonna festivaali epäonnistui surkeasti. Vuonna 2012 Weekend pidettiin Espoossa Luukin ulkoilualueella, eivätkä liikennejärjestelyt toimineet. Monelta festarivieraalta jäi esiintyjät kokonaan näkemättä. Fiaskosta kirjoitettiin lehdissä viikkojen ajan. Festivaali näyttää oppineen virheistään. Esiintyjiä rahdattiin maiden välillä muun muassa viidellä helikopterilla. Festivaali on kasvanut muutamassa vuodessa kuin varkain suomalaisen festarikentän kansainväliseksi vientituotteeksi
Mikko Stig/Lehtikuva 12.8. 2016 13
Niinpä Takkula lupautui reilut kymmenen vuotta sitten mukaan tohtoriseminaariin. Takkula valittiin vuonna 2004 Euroopan parlamenttiin, mikä hieman hidasti tutkimussuunnitelman tekoa. . Aloitin opettajana syksyllä 1992 Posion Anetjärven koululla ja valmistuin Lapin yliopistosta maisteriksi seuraavana keväänä. Aloitin jo silloin ensimmäisen yrityksen väitöskirjatyössäni ja sain sivuaineopiskeluluvan Helsinkiin teologiseen tiedekuntaan, Takkula kertoo. Tuolloin hänen ajatuksenaan oli alkaa tutkia juutalaista kasvatusajattelua. . Kysymyslomakkeeseen vastaisivat 27 jäsenmaan edustajat. Takkulan mukaan opettajankoulutusta pi- detään sisämarkkinoita ja taloutta vahvistavana sekä kilpailukykyä kohentavana tekijänä. ??EU:n opettajankoulutusohjelmien keskeisenä tavoitteena on kehittää opettajan ammatillista osaamista ja sitä kautta parantaa EU:n kilpailukykyä. Syksyllä 2007 EU:n komissio julkaisi tiedonannon opettajakoulutuksen laadun 14 12.8.2016 parantamisesta ja päätin ryhtyä seuraamaan, miten jäsenmaissa asiaan suhtaudutaan. Tämä aihe kaatui osittain siihen, että alkuperäislähteet ovat hepreaksi. Politiikka Pitkäaikainen haave toteutuu Hannu Takkulan väitöskirja tarkastetaan syyskuussa TEKSTI: Maarit Simoska KUVA: JARI LAUKKANEN Europarlamentaarikko Hannu Takkula, 52, on opiskeluajoistaan lähtien ollut kiinnostunut opettajankoulutuksen sisällöstä. 1990-luvulla alkanut halu perehtyä johonkin asiaan syvemmin saa syyskuussa päätöksensä, kun Takkulan väitöskirja tarkastetaan Lapin yliopistossa. Takkulan aiheena on Euroopan unionin opettajankoulutus ja se, millaisena EUmaiden opetusministerit ja Euroopan parlamentin koulutusvaliokunnan jäsenet sen näkevät. . Suomi on monessa asiassa opettajankoulutuksen mallimaa. Takkula on puurtanut väitöskirjansa parissa kaikki lomat vuosikausien ajan. Toinen syy opintojen keskeytymiseen oli valintani eduskuntaan keväällä 1995 Lapista. Lapin yliopiston professori Kaarina Määttä muistutteli Hannu Takkulaa säännöllisesti väitöskirjan tekemisestä. Kykenen sitä puhumaan jollakin tasolla, mutta teoreettiset lähteet ovat hieman haastavampia. Kun hän putosi Euroopan parlamentista vuonna 2014, hän päätti saada työnsä päätökseen. ??Tiesin, että Olli Rehn pyrkisi eduskuntaan, jos hän ei saisi merkittävää virkaa kansainvälisissä tehtävissä. Nyt olen todella huojentunut, että työ tarkastetaan vihdoinkin syyskuussa, hän iloitsee.. Ensimmäisenä varaedustajana minulla oli vajaa vuosi aikaa viimeistellä väitöstyötä, ja tuon ajan käytin tiiviisti kirjoittamiseen. Ennakkoon minulla oli hieman sellainen käsitys, ettei strategiapapereihin perehdy kuin muutama opetusministeriön virkamies, mutta olin väärässä. Takkula toimi itse tuolloin parlamentin koulutus- ja kulttuurivaliokunnan jäsenenä, joten hänen oli helppoa tavoittaa komission, ministerineuvoston ja parlamentin koulutuspolitiikkaa käsittelevät keskeiset päätöksentekijät. Tutkimukseen osallistuivat EU:n opetusministerit sekä valiokunnan jäsenet
nousi takaisin euroedustajaksi varapaikalta 2015 12.8. Suomi on monessa asiassa opettajankoulutuksen mallimaa. Hannu Takkula, 52 . Euroopan parlamentin jäsen 2004?2014 . toiminut opettajana Posion Anetjärvellä . 2016 15. kansanedustajana Lapista 1995?2004 . kasvatustiedeiden maisteri, Lapin yliopisto 1993
Pian uudet vikkeläjalkaiset alaluokkalaiset tömistävät salin lattialle. Ohjaaja Katja Valkki rauhoittelee energisimpiä kuuntelemaan ohjeita. Kuka pelkää mustekalaa -leikki on äkkiä käynnissä. Vaasassa kaupunki on järjestänyt mak- suttomia liikuntakerhoja jo yli kymmenen vuotta. 16 12.8.2016 Lähes kaikilla Vaasan kouluilla kokoontuvat kerhot alkavat heti koulupäivän jälkeen tai ennen sitä. ??Osallistuminen on tehty mahdollisimman helpoksi. Vanhempien ei tarvitse lähteä erikseen kuskaamaan, Valkki sanoo. Action Powerin ohjaajat käyvät kerhojen lisäksi säännöllisesti liikuttamassa lapsia myös koulupäivän aikana. Toiminta on osa hallituksen vahvasti tukemaa Liikkuva koulu -hanketta. Iltaisin ja loma-aikoina järjestetään hinnaltaan edullisia lajikouluja ja liikuntaleirejä. Tavoitteena on saada vähän liikkuvat lapset ja nuoret liikkeelle. Viime vuosina on julkisuudessa toistu- vasti keskusteltu lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden vähenemisestä sekä toisaalta liikuntaharrastusten hinnan noususta. Nämä kaksi asiaa myös linkittyvät toisiinsa. Kari Puronahon vuonna 2014 julkaistu tutkimus osoitti liikuntaharrastamisen seuroissa kallistuneen selvästi ja harrasteliikunnankin kustannusten kasvaneen. Intensiivisesti harrastettavissa lajeissa kilpaurheilu oli kallistunut jopa kaksi- tai kolminkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Eikä tämä suuntaus ole osoittanut muuttumisen merkkejä.. Liikunnan ilo ja rohkeus kehittyvät tekemisen kautta. Ilmiöt Urheiluharrastuksissa liikkuu raha Liikuntaharrastusten kallistuminen lisää terveys- ja hyvinvointieroja. Action Power -toiminta tarjoaa lapsille ja nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden kohottaa kuntoa. Teksti: Meri Alaranta-Saukko Kuvat: Maria Seppälä Vaasalaisen Onkilahden koulun piha- maalla sataa, mutta sisällä liikuntasalissa nauru raikuu. Action Power -liikuntakerhon oppilaat kerääntyvät loppurinkiin, kun seuraavat innokkaat kasvot kurkistelevat jo oviaukossa
Työryhmän mielestä pienten lasten kisat kannattaisi järjestää lähialueilla. Valtion liikuntaneuvoston yhdenvertaisuus- ja tasa-arvojaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen (kesk.) huomauttaa, että Suomessa on paljon myös edullisia liikuntamahdollisuuksia. ??Meillä riittää metsää ja monenlaisia ilmaisia ulkoliikuntapaikkoja. Niiden kanssa toteutetaan esimerkiksi liikuntaleirejä, lajikouluja ja isompia tapahtumia. ??Tarvitaan kaikkia tekijöitä, kunnan palvelut eivät yksin riitä. Saarinen uskoo, että urheiluseuroissa on jo paljon tehty kustannusten kohtuullistamiseksi. Myös lajiliitoissa pitää miettiä ratkaisuja ongelmaan. ??On oltava eri hintaisia vaihtoehtoja. Niille, jotka haluavat kilpailla enemmän ja niille, jotka tahtovat vain harrastaa. Onkilahden koulun salissa meno sen kun paranee. Katja Valkin mukaan vuoden kerhossa käyneissä lapsissa huomaa kehittymisen selvästi. ??Aluksi monet olivat arkoja. 2016 17. Into saattaa hiipua, jos homma menee liian vakavaksi tai oikea laji ei osu heti kohdalle, Kosonen sanoo. Siksi tarvitaan seurojen, koulujen ja liikuntapalveluiden yhteistyömalleja, jotta kaikki lapset pääsevät helposti kokeilemaan eri lajeja. Venla Salonen ja Oskari Pajunen ovat innokkaita Action Power -kerholaisia. - Liikunta on tärkeää, että tulisi hyvä kunto, he tuumaavat. Pari vuotta sitten tehtyjen selvitysten mukaan noin kolmannes nuorista ja heidän vanhemmistaan kertoo liikuntaharrastuksen jäävän haaveeksi rahan vuoksi. Kymmenisen vuotta sitten näin totesi vain kymmenesosa vanhemmista. Kansainvälisten vertailujen perusteella Suomessa perheen varallisuus vaikuttaa vahvasti lapsen liikunta-aktiivisuuteen. Tämä on huolestuttavaa, sillä liikuntaharrastusten puuttuminen korkeiden kustannusten vuoksi lisää kiistatta terveys- ja hyvinvointieroja. Tilanne on otettu vakavasti myös ministeriössä. Viime syksynä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) asetti työryhmän miettimään ratkaisuja liikuntaharrastusten hintojen alentamiseksi. Työryhmän kesäkuun lopussa luovuttamassa esityksessä peräänkuulutetaan eri toimijoiden yhdensuuntaista politiikkaa ja toimenpiteitä. Konkreettisina keinoina työryhmä esittää kilpailujärjestelmien sekä olosuhdeja varustevaatimusten kehittämistä kohtuullisempaan suuntaan sekä harrastemuotoisen toiminnan lisäämistä. Esimerkiksi kilpailumatkat nostavat helposti muuten edullisen harrastuksen hintaa. Osa lajeista, kuten hiihto tai suunnistus, ovat edelleen halpoja, hän toteaa. Perheen varallisuus vaikuttaa vahvasti lapsen liikuntaaktiivisuuteen. Julkisten liikuntatilojen käyttöä kannattaisi Kososen mukaan tehostaa. ??Koulujen piha-alueille ja liikuntasaleihin pitäisi päästää erilaisia ryhmiä harrastamaan vapaammin. Liikuntaharrastusten hinnannousu on Kososen mukaan kiistämätön ongelma. ??Lajit, joissa on ammattimainen valmennuskulttuuri, maksavat paljon. Hän kiittelee urheiluseuroja siitä, että ne ovat kehittäneet keinoja myös vähävaraisempien osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Kansanedustajan mielestä olisi tärkeää varmistaa, ettei esimerkiksi yhdistysten verokohtelulla estetä talkootoimintaa. ??Kaikkea ei pidä ajatella verotulojen maksimoinnin kannalta. Juuri sellaisia kuin Vaasan Action Power. Vaasan kaupungin liikuntakoordinaattori Jaakko Saarisen mukaan samanlaisia asioita tehdään jo ympäri Suomen. Saarinen ja Kosonen kiittelevät Liikkuva koulu -hanketta. ??Sen avulla voidaan tehokkaasti, mutta suhteellisen vähällä rahalla vaikuttaa myönteisesti lasten liikkumiseen. Saarinen korostaa urheiluseurojen mer- kittävää roolia kunnallisten liikuntapalveluiden rinnalla. Yhteiskunnalle on valtavasti hyötyä esimerkiksi seurojen talkootyön mahdollistamista liikuntaharrastuksista. Samalla tulisi miettiä, miten voitaisiin taloudellisesti tukea lasten harrastuksia. Työryhmä esittää pienituloisille perheille harrastusmenoihin kohdennettavaa toimeentulotukea. ??Monelle jo sen hakeminen voi olla ylitsepääsemätön toimenpide. Liikunnan ilo ja rohkeus ovat tulleet tekemisen kautta, hän kertoo. 12.8. Suora harrastustuki voisi olla vaihtoehto, Kosonen miettii. Harrastuskustannusten nousun yksi lieveilmiö on, että lapset joutuvat yhä varhemmin keskittymään vain yhteen lajiin. ??Suurimmasta osasta ei tule huippu-urheilijoita
Ryhmittymään kuuluu muun muassa Syyrian merkittävimpiin jihadistiryhmiin lukeutuva entinen al-Nusran rintama. Maa vyöryi meksikossa. Meksikossa etsittiin rajun Earl-myrskyn aiheuttamien maanvyörymien uhreja. Etsintäoperaatioihin osallistui satoja sotilaita, pelastajia ja etsintäkoiria. Ainakin 45 ihmistä kuoli maanvyöryissä Meksikon keskiosissa, ja 18 kylää jäi mutavyöryjen takia saarroksiin. Vauhdin hurmaa. Maailman kuvat Koonnut: Katariina Lankinen Suhteiden lämmittelyä. Turkki ja Venäjä paikkailivat tulehtuneita suhteitaan tiistaina Pietarissa, kun presidentti Recep Tayyip Erdogan tapasi presidentti Vladimir Putinin. Maiden suhteet vajosivat aallonpohjaan, kun Turkki ampui alas venäläisen sotilaskoneen viime vuoden marraskuussa. Taistelu Alepposta. Syyrian Aleppossa kapinallistaistelijat mursivat hallituksen joukkojen saartorenkaan, ja oppositioryhmittymä aloitti taistelut koko Aleppon valtaamiseksi. Ison-Britannian Thomas Daley ja Daniel Goodfellow ylsivät kolmannelle sijalle uimahyppyjen miesten parikilpailussa. 18 12.8.2016. Rio de Janeiron olympialaisten ensimmäisellä viikolla kisattiin muun muassa uimahypyissä
Pitääkö sinun käyt- tää mustaa kaapua. Maassa on paljon vuoristoa, jossa on aina kylmempää kuin esimerkiksi meren rannalla Beirutissa. Libanonissa on laskettelukeskuksia. Olen usein vastannut ehkä valitettavan epädiplomaattisesti, että eihän Libanon mikään Saudi-Arabia ole! Kävelen Beirutin kaduilla liki joka päivä yksin, en tarvitse siihen mieheni seuraa tai suostumusta. . Periaatteessa olisi mahdollista olla aamulla laskettelemassa vuorilla ja tulla iltapäiväksi merenrannalle loikoilemaan aurinkoon. monet varakkaat libanonilaiset ovat tästä muuten hyvin mielissään. Ennakkoluuloissa ei ole mitään pahaa tai hävettävää, kunhan on valmis alistumaan tiedolle ja tarvittaessa tarkentamaan omia käsityksiään. Koska liikenne on ruuhkaista, ei tämä kaksoisstrategia ole valitettavasti käytännössä mahdollinen. Beirutissa talvilämpötila ei laske niin alas, että suomalainen tarvitsisi talvitakkia. Täällä on kuumaa ja vaarallista ja naiset ovat alistettuja. . Libanonilaiset naiset pukeutuvat hyvin seksikkäästi, ja korkokengät kopisevat arkenakin. Koskaan en ole kohdannut mitään epäasiallista huutelua tai tuijottelua kadulla. Kesällä lämpötila nousee noin 35 asteeseen. Elämä Libanonissa ei ole ainakaan juuri nyt vaarallista, vaikka Syyria onkin rajanaapuri. Turvallisuusviranomaiset ovat kovilla, ilman ponnisteluja vakaa tilanne ei säily. Syyrian vastainen vuoristoinen rajaseutu on sen verran levotonta, että sinne menemistä on vältettävä. Voitko kulkea siellä yksin. 2016 19. Ennakkoluuloja Libanonista ?Libanon on muslimimaa. Voitko ajaa autoa. Ennakkoluulot muuttuvat tiedoksi kiinnostumalla, oppimalla ja kohtaamalla. Maassa palvelleet rauhanturvaajamme ovat vuosikymmenten mittaan levittäneet Suomessa viestiä ystävällisestä ja vieraanvaraisesta Libanonin kansasta. Satu Mäki-Lassila Beirut beirutinsatu@gmail.com Twitter: @SatuMakiLassila 12.8. Monien paikallisten naisten rinnalla tunnen kyllä usein itse pukeutuneeni suomalaiskaapuun väljissä marimekoissani ja nansoissani. Kerran luulin tällaista tapahtuneen, kunnes tajusin, että perääni vihelsi ikkunalaudalla istunut papukaija. Kaikki arabit eivät kuitenkaan ole muslimeja. Autolla voisin ajaa, jos itse uskaltaisin hurjaan liikenteeseen mukaan. Pieni osa Libanonin musliminaisista pukeutuu mustaan peittävään asuun. Suurin osa myönteisistä ennakkokäsityksistä liittyy libanonilaiseen ruokaan, joka on maailmankuulu. Vanha klisee Beirutista Lähi-idän Pariisina on sitkeästi hengissä myös . näitäkin minulta kysytään usein. kohtaamani ennakkoluulot osuvat harhaan aika usein. Libanon on arabimaa, koska valtaosa sen väestöstä puhuu äidinkielenään arabiaa. Libanonin väestöstä noin 60 prosenttia on muslimeja ja vajaat 40 prosenttia kristittyjä. Meidän asuntomme välittömässä läheisyydessä ei ole moskeijaa, vaan ortodoksikirkko, ja ortodoksien arkkipiispan vierasliikennettä seuraamme terassiltamme. Libanon on välimerellinen maa, jossa on var- sin selkeät vuodenajat. Eurooppalainen keski-ikäinen nainen saa kulkea varsin rauhassa. Myönteisiäkin ennakkokäsityksiä Libanonis- ta suomalaisilla onneksi on. Paikalliset kaivavat tikkitakit esiin heti, kun lämpötila laskee alle kahdenkymmenen
Henkilö Suomi ei kehity, jos se ei ole mukana eurooppalaisessa yhteistyössä, Anneli Jäätteenmäki sanoo. Parlamentin varapuhemies haluaa Euroopan unionilta pikkutarkan sääntelyn sijaan enemmän tuloksia ja keskittymistä. 20 12.8.2016